Koeajossa Audi RS4

Tänään tuli koeajettua uusi RS4 (eli B8) kun sellainen oli koeajokiertueella täällä Oulussa. Ei ole koskaan tullut hirveän tarkkaan seurattua näitä Audin RS-malleja kun ovat aika reilusti ulkona omasta budjetista käytettyinäkin, mutta toisaalta korkealle kiertävät vapari-V8:t on kyllä kiinnostaneet ja käytettyinä isokoneisten autojen hinnat tuntuu olevan nyt laskussa. Niinpä piti nyt käydä RS4:sta ajamassa, kun toi varmasti alkaa varmaan olla niitä viimeisiä saksalaisia V8-vapareita mitä näille leveyksille kaiken kansan koeajettavaksi yleensä tuodaan.



Auto oli koriltaan Avant eli farmari, olisin tietysti tykännyt enemmän sedanista, mutta sellaista ei ainakaan Suomen Audin sivuilla edes ole. Ulkonäössä pisti silmään heti BMW E30 M3 -tyyliset lokasuojan pullistukset, jotka minusta sopi tuohon yllättävän hyvin, vaikka otsikkokuvan autosta poikkeava koeajoauton harmaa väri tekikin autosta melko huomaamattoman (kts. samanvärisen auton kuva © XDEFXX). Toisaalta huomaamattomuus on varmaan yksi tämän tyyppisten autojen myyntiargumenttikin. Painoa RS4:lle on kertynyt 1870 kg, mikä on auton kokoluokka huomioiden melko ison kuuloinen lukema, mutta ei kuitenkaan juurikaan suurempi kuin esim 3-sarjan avobemari dieselkoneella. Kolme matkustajaa kyytiin niin koeajopaino kai heilui jossain 2000 kg tuntumassa.



Sisusta oli kokonaan mustaa, eikä siinä ollut oikeastaan mitään kummempaa hienoutta jos nyt ei huonouttakaan. Sen huomasi, että kuljettajan ovi on aiemmista A4-istuskeluista tuttuun tapaan vähän lyhyen puoleinen kyynärpään tuki siten hiukan niukanlainen. Ajoasennon sai minusta erittäin hyväksi poislukien istuimen selkänojan sivutukia, jotka olivat ihan liian leveällä eikä niitä voinut BMW:n 3-sarjan tyyliin säätää kapeammalle.



Äänet oli hitaasti ajettessa todella hyvin kurissa eikä oikeastaan mistään olisi voinut silloin pätellä että pellin alla on V8. Kaasuun vapari vastasi tietysti välittömästi, mutta kaasuvaste oli hyvin sivistynyt eikä mitään tahattomia nykäyksiä tullut, vaan autoa oli erittäin helppo ajaa tasaisesti ja mukavasti kuten mitä tahansa tavallista perheautoa. Ajotilavalinnan Comfort-asennossa ohjaus oli hyvin kevyt ja jousituskin kohtuullisen pehmeän tuntuinen vaikka alla oli melko matalat 19" renkaat.



Ensimmäiset reippaammat kiihdytyskokeilut antoivat mukavaa ja samalla aika hillittyä ääntä, mutta silloinkin voima tuli pehmeämmin kuin mitä olin ehkä odottanut. Osansa tähän tekee varmasti vaparin luonne eli tehoa tulee oikeasti paljon vasta ihan ylimmillä kierroksilla ja varovaisella kaasunkäytöllä sinne ei päästä vaihteiston automaattimoodissa.



Tämän jälkeen käytinkin lähes koko koeajon ajan vaihteita käsin ratin läpysköistä ja nopeasti tuli selväksi, että vaikka 4,2 litran koneessa on tietysti alavääntöäkin, voi tavallisesen liikenteen rytmissä kaasua painaa hyvinkin syvälle jos vaihtaa isommalle vaihteelle aikaisin ja pitää kierrokset aina alle 4000 rpm tasolla. Murinaa kuuluu ja auto kiihtyy tasaisesti, mutta mitään erityistä turbodieselmäistä työntövoiman aaltoa ei koskaan tule.



Ajoasetusvalitsimen Dynamic-asento jämäköitti ohjausta selkeästi ja alustakin tukevoitui, mutta sen varsinaista epämukavuutta ei päässyt lyhyellä koeajolla testaamaan. Melko kovalta se kyllä tuntui jos oman auton alustaan vertaa, mutta renkaat tekevät tästä osansa. Rattiläpysköillä vaihteita ylös-alas-veivatessa huomasi pian että mukavimmat äänet saa moottorijarrutuksissa automaattisista välikaasuista. Moottoritiellä en uskaltanut juuri vauhtia ottaa, mutta rampilla kiihtyvyys oli tietysti mahtavaa, tosin ei ehkä ihan niin repivää kuin olisi 450 hv:n teholla luullut. Massa varmasti tekee tästä osansa, ja saatoin vaihtaa isommalle hiukan turhan aikaisin.



Moottoritienopeudessa jos ajoi seiskavaihde valittuna niin sai pykältää useamman kerran pienemmälle jos halusi reilumpaa kiihtyvyyttä. Kuutonen tai viitonen ei hirveästi vielä auttaneet. Siltä osin laatikko on toimii kokemattomalla paremmin automaattina kun se varmasti osaa hyppiä yli turhat vaihteet alas vaihdoissa jos kaasua painaa enemmän.



Paluumatkalla rampilta pohjoiseen ja alamäkeen kiihtyvyys tuntui jo paremmalta kun osasin vaihtaa tarkemmin lähellä huipputehon kierroksia. Rengasmelua oli moottoritiellä hiukan liikaa, mutta ei kuitenkaan mitenkään sietämättömän paljon. Saksan baanoilla RS4 olisi varmasti mukava laite pidemmillekin matkoilla vaikka vähän meluallergikko olenkin.



Koeajon lopussa tuli myös kokeiltua risteyksistä lähtöjä reippaammalla kaasulla ykkösellä ja kun keli oli sateinen niin siinä alkoi tulla jo nelivedolle käyttöä. Ykkösellä kiihtyvyys tuntuikin sitten jo todella repivältä ja pientä luistoakin sain vahingossa aikaan. Eli kyllähän tästä autosta perffiä löytyis enemmän kuin normiliikenteessä itse uskataa ensimmäisillä kilometreillä kokeilla.



Parasta RS4:ssä oli mun makuun sopiva sekoitus hienostuneisuutta ja helppokäyttöistä urheilullisuutta maustettuna perinteisellä vaparipadalla. Moni 2-litrainen GTI-luokan nelosturbo pitää pahempaa pörinää sisälle ihan tavallisessa ajossa, mutta kun nilkan oikaisee ei tapahdu kovin paljon jos tähän vertaa. No hintaluokkakin on ihan eri joten siltä osin vertailu on epäreilu.