Jos hintaskaala muilla kuin lisähintainttäjillä on ihan näin yksinkertainen kuin halpa edullinen keskihintainen kallis ökykallis, niin miksi se ei riitä teille?
Tuo on ihan toimiva luokittelu ja tuolla voi ihan hyvin korvata premiumin käytön. Ainakin itselleni nuo luokat kelpaavat. Premium on terminä vain hyvin toimiva ja yleisesti käytössä maailmanlaajuisesti, joten en näe tarvetta alkaa sitä korvaamaan. Mikä ongelma premiumissa on ja miksi se pitäisi korvata?
Nyt ruvetaan olemaan lähellä sitä kysymystä, mikä meitä (itseäni ja työkavereitani) eniten häiritsee, eli se, miksi koko premium keskustelu tuntuu asemoituvan lähinnä vain yhteen kohtaan autoja, eli skoda/tojo vastaan audi/bemu?
Missä/miten on "määritetty", että ei premiumien/premiumien raja on juuri noiden automerkkien kohdalla/välissä?
Mitäpä jos siirretään keskustelun "keskipistettä" hieman, ja verrataan vaikka daciaa noihin skodaan ja tojoon:
Sillonhan skoda ja tojo ovat premiumia, koska niistä asiakas maksaa "vapaaehtoisesti" enemmän kuin daciasta, ja daciasta tulee premiumia ainoastaan siinä tapauksessa, jos sen hinta nostetaan skodan ja tojon tasolle, ja sitä edelleen myytäisiin.
Vastaavasti toiseen suuntaan kääntämällä:
Rolssin ghost on saanut tekniikkansa bemun seiskalta, joten jos rolssi on premiumia, niin bemusta tulee premiumia ainoastaan siinä tapauksessa, jos sen hinta nostetaan rolssin tasolle, ja sitä edelleen myytäisiin.
Vai kehtaako joku kirkkain silmin väittää, että jos bemu ja rolssi on kaupassa vierekkäin samaan hintaan, niin bemua myytäisiin samaan tahtiin rolssin kanssa, TUSKINPA.
Ja nyt varmaan jotkut marisevat, ettei noita kahta voi verrata keskenään, ja miksei muka?
Noilla kahdellahan on jo alunalkaen reilusti enemmän yhteistä, kuin mitä on skodalla/tojolla verrattuna audiin/bemuun.
Noiden esimerkkien valossa tämä:
halpa edullinen keskihintainen kallis ökykallis ryhmittely toimisi meidän mielestämme huomattavasti paremmin, koska kuten jälkimmäinen esimerkki osoitti, niin todelliset premiumit ovat harvinaisia, ainakin meilläpäin.
NHB: Mikä ongelma premiumissa on ja miksi se pitäisi korvata?
Kumppani: halpa edullinen keskihintainen kallis ökykallis. Tuo skaala on ollut varmaan olemassa pidempään? Kyse ei ole siis korvaamisesta. Tuo riittää, jollei ole tarvetta pysyä markkinamiesten ja brändikikkailun kelkassa. Ehkä siihen sortuu liian moni, että asiayhteyttä ei enää nähdä.
NHB: Tuo on selkeä ajatusvirhe. Ei ole mitään ongelmaa korvata jotain korvattavaa uudemmilla, vanhemmilla tai saman ikäisillä korvaajilla. Et näköjään sinäkään keksinyt mitään syytä korvata premium-termiä jollakin muulla termillä. Kerrankin olen samaa mieltä kanssasi.
Kumppani: Teit selkeän ajatusvirheen: Termistä voi luopua ilman korvaavaa termiä, koska se on yhtä vähän tarpeellinen.
NHB: Kiihkossasi annoit taas mielikuvituksellesi vallan. En ole vastakkaista väittänyt tai ottanut kantaa tuohon. Miten voin tehdä ajatusvirheen asiassa ottamatta kantaa kyseiseen asiaan?
Siis, öhhhh! Otetaanpa alusta: kysyit ihan yksiselitteisesti näin Mikä ongelma premiumissa on ja miksi se pitäisi korvata?
Se on terminä turhaa kamaa. Jos sitä ei käytettäisikään niin halpa edullinen keskihintainen kallis ökykallis -skaala riittää vallan mainiosti.
Se välttää kaikenlaiset "kynnykset", jotka muodostuvat makuasioista, markkinapelleilystä, brändäilystä jne. Mikään ei korvaudu. Aika simppeliä, vai mitä?
NHB:
Erotuomariksi kinaasi en viitsi alkaa. Enemmän kiinnostaa se, kuka mitäkin kirjoittaa nyt ja tulevaisuudessa.
No mutta hyvä NHB, minä en kirjoita sosiaaliluokista, vaan ja ainoastaan markkinapelletiätämyksestä ja sellaiseen hurahtamisesta, lisähinnalla tai ilman, mutta erityisesti sen kanssa.
MMS on leimaamassa tässä ja nyt: Arkaa, heikkoa itsetuntoa, pelkoa, "jos maksukyky ei riitä" jne? Kun asiassa ei ole vähäisimmässäkään määrin kyse noista, niin pidätkö sinä tuota sitten asiallisena? Huh huh!
Aivan. Kysymykseni ei tuo keksimääsi väitettä ollenkaan.
Se on terminä turhaa kamaa. Jos sitä ei käytettäisikään niin halpa edullinen keskihintainen kallis ökykallis -skaala riittää vallan mainiosti.
Se välttää kaikenlaiset "kynnykset", jotka muodostuvat makuasioista, markkinapelleilystä, brändäilystä jne. Mikään ei korvaudu. Aika simppeliä, vai mitä?
Uskon kyllä sinun pystyvän hyökkäävän tuotakin vastaan. Miksi Ajattelijan pitää pönkittää merkkiä xxx nostamalla se johonkin kalliiden autojen luokkaan? Miksi ei verrata vain autojen myyntilukuja vaan pitää puhua kalliista saksalaisista... Riippumatta siitä, puhutaanko lainasanalla vai kotikutoisella, samaa maalailua voidaan harrastaa.
No mutta hyvä NHB, minä en kirjoita sosiaaliluokista, vaan ja ainoastaan markkinapelletiätämyksestä ja sellaiseen hurahtamisesta, lisähinnalla tai ilman, mutta erityisesti sen kanssa.
MMS on leimaamassa tässä ja nyt: Arkaa, heikkoa itsetuntoa, pelkoa, "jos maksukyky ei riitä" jne? Kun asiassa ei ole vähäisimmässäkään määrin kyse noista, niin pidätkö sinä tuota sitten asiallisena? Huh huh!
Tuomitse itsesi ensin täysin samanlaisesta kirjoittelusta ennen kuin alat osoittelemaan muita. Minuakin olet yrittänyt luokitella jo moneen kertaan täysin valheellisin argumentein.
Ja meidän mielestämme ei ole kuin kaksi autoa, jotka ovat premiumia:
Bentley Mulsanne sekä Rolls-Royce Phantom
Ja HUOM!, vain nämä mallit, sillä näiden merkkien pienemmät=halvemmat mallit ovat vain erinäisiä kokoelmia, joissa on käytetty tavisten eli volsun ja bemun osia.
Peltilehmä sotkee nyt joko tahallaan tai tietämättään premiumit ja luksusautot. Rolls-Royce ei ole premium. Tuolla on luksusautojen top 10 lista eli nämä luetaan kuuluviksi premiumien yläpuolelle:
Me emme halua määritellä edes premiumia, koska me emme allekirjoita premiumin olemassaoloa, sillä kuten ensimmäisestä esimerkistä käy ilmi tämä:
Kun verrataan määrättyjä automerkkejä keskenään, niin melkein kaikki merkit voivat olla premiumia.
Tuo todellinen premium heitto taas lähti tuosta jälkimmäisestä esimerkistä, ihan vaan sen takia, että saadaan ajatukset liikkeelle.
A-utoilija:
Peltilehmä sotkee nyt joko tahallaan tai tietämättään premiumit ja luksusautot. Rolls-Royce ei ole premium. Tuolla on luksusautojen top 10 lista eli nämä luetaan kuuluviksi premiumien yläpuolelle:
Mutta tottahan tuossa on toinen puoli, eli että pikku bentleyssä on volsu phaetonin osia ja ghostissa on bemu seiskan osia. Eivätkä nuo osia luovuttaneetkaan autot meidän mielestämme todellakaan mitään tavallisia kulkineita ole.
Sen sijaan, mites tämä:
Mitäpä jos siirretään keskustelun "keskipistettä" hieman, ja verrataan vaikka daciaa noihin skodaan ja tojoon:
Sillonhan skoda ja tojo ovat premiumia, koska niistä asiakas maksaa "vapaaehtoisesti" enemmän kuin daciasta, ja daciasta tulee premiumia ainoastaan siinä tapauksessa, jos sen hinta nostetaan skodan ja tojon tasolle, ja sitä edelleen myytäisiin.
Ja juuri tuon takia mielestämme olisi parempi tämä:
Mutta kuten sanottua, niin tämä on vain meidän mielipide, eikä siitä toistaiseksi tämän enempää, me hiljennymme ja jäämme taustalle seuraamaan keskustelun kulkua.
AkiK, jos sinä otat 520d karvalakin niin mitä premiumia siinä on? Juurihan te premium miehet olette toitottaneet kovaan ääneen kun siihen saa sitä sun tätä mitä ns.tavis autoihin ei saa.
Ensinnäkin pitää sanoa, että ei nuo business-mallit nykyään mitään karvalakkeja ole. Niissä on kaikki olennaiset varusteet jo valmiina ja lisää voi sitten valita jos haluaa. Useimmat ei kuitenkaan tarvitse mitään lisää.
En omista ko. autoa, mutta äkkiseltään voi listata seuraavat mitä ei löydy tavisautoista:
- takaveto
- pitkittäismoottori
- painojakauma
- äänieristys
- markkinoiden parhaita edustava kone-automaattivaihteistoyhdistelmä
- 1-luokkainen viimeistely ja ergonomia
Noista sanoisin tuon automaattilaatikon ja äänieristyksen olevan jo sellaiset, joita en ole vielä löytänyt mistään ns. tavisautosta.
Ihan samalla logiikalla varmaan subaru on huippuhybersuperturborapidpremiusboss, koska 99% suomessa myydyistä subeista on nelivetoja?
Itse valitit aiemmin, että vain pieni osa premiumeista on nelivetoja ja varustettu nahkapenkeillä. Oletko nyt kuitenkin sitä mieltä, että premium ei olekaan nelivedosta ja nahkapenkeistä kiinni?
Jos hintaskaala muilla kuin lisähintainttäjillä on ihan näin yksinkertainen kuin halpa edullinen keskihintainen kallis ökykallis, niin miksi se ei riitä teille?
Tämä määritelmä Kumppanin tarkoittamalla tavalla ei riitä ja siihen on selkeä syy. Ajatellaanpa, että auto maksaa 80.000 euroa. Onko se sitten halpa vai kallis, niin kuka osaa sanoa vastauksen? Jos kyseinen auto on Fiat Panda, niin se on helvetin kallis. Jos kyseinen auto on uusi S Mersu AMG:n virittämänä, niin se on helvetin halpa.
Jos kumppani ei ole vieläkään ymmärtänyt, niin sana premium viittaa siihen, että auto on hieman kalliimpi, kuin saman kokoinen, samalla tekniikalla ja samankalataisella varustuksella oleva "tavis" merkki. Absoluuttinen hinta voi siis olla 30.000 euroa, tai 130.000 euroa, eikä sana premium ota siihen mitään kantaa.
Tämä kalliimpi hinta selittyy sitten sillä, että premiumissa on tehty paremmin asioita, joita ei voida täysin selkeästi mitata ja määrittää. Esimerkkejä olen kirjoittanut jo useita kertoja, laadukas sisustus tai erinomainen automaattivaihteiston toiminta ihan muutamana esimerkkinä. Jos korkeammasta hinnastaan huolimatta kauppa käy, niin voitaneen olettaa, että ihmiset kokevat saavansa rahoillensa vastinetta ja premiumissa on tosiaan jotain, mistä kannattaa maksaa pientä ekstraa. Tosin monet eivät siitä halua maksaa, vaan esimerkiksi auton tilat ovat tärkeämpi asia, kuin sisustuksen laadukkuus. Tämä onkin erittäin ymmärrettävää.
Kumppani sitten kuvittelee, että kauppa käy vain markkinapellejen ansiosta ja että markkinapellet ovat sekoittaneet premiumpellejen päät. Itse kuitenkin olen sitä mieltä, että ihmiset ostavat sellaisen tuotteen, jonka itselleen kokevat parhaaksi. Kumppani siis halveksii väitteilään aika monia ihmisiä. Huvittavinta on se, että usein nämä premiumin ostavia halveksivat ihmiset kuvittelevat ja väittävät, että premiumin ostaneet halveksivat heitä, mikä ei uskoakseni pidä paikkansa. Tässäkään keskustelussa yksikään premiumia puolustava ei ole arvostellut "tavismerkin" ostajia. Toiseen suuntaan arvostelu on kyllä rankkaa!
ja vielä, ihan yhtä lailla ne Toyotankin markkinamiehet yrittävät nostaa Toyotan statusta, jotta niitä myytäisiin mahdollisimman paljon mahdollisimman korkealla hinnalla. Jostain syystä sitä Avensista ei kuitenkaan myydä 3-sarjan Bemarin hinnoilla, markkinamiesten ponnisteluista huolimatta. Kumppani, mistä tämä mahtaa johtua? Muuttuisiko tilanne, jos Toyota palkkaisi markkinapellet Bemarilta? Luulisi, että maailman suurimmalla autonvalmistajalla olisi tähän varaa.
Ja kumppani vielä, miksi toisessa keskustelussa käyttämäni sana premium häiritsee sinua. Sanan käyttö on varsin perusteltua, koska se on yleismaailmallisesti tunnettu sana ja tällöin suurin osa ihmisistä ymmärtää heti, että keskustelen vain Audista, Bemarista ja Mersusta, enkä esimerkiksi Volkkareista. Eikö sana ole tällöin varsin käytännöllinen? Huomaatko, kuinka näppärä sana tuo premium on.Sinäkin ymmärsit heti mistä merkeistä puhun, vaikka et ehkä tätä halunnutkaan myöntää!
Jos hintaskaala muilla kuin lisähintainttäjillä on ihan näin yksinkertainen kuin halpa edullinen keskihintainen kallis ökykallis, niin miksi se ei riitä teille?
Tämä määritelmä Kumppanin tarkoittamalla tavalla ei riitä ja siihen on selkeä syy. Ajatellaanpa, että auto maksaa 80.000 euroa. Onko se sitten halpa vai kallis, niin kuka osaa sanoa vastauksen? Jos kyseinen auto on Fiat Panda, niin se on helvetin kallis. Jos kyseinen auto on uusi S Mersu AMG:n virittämänä, niin se on helvetin halpa.
Jos kumppani ei ole vieläkään ymmärtänyt, niin sana premium viittaa siihen, että auto on hieman kalliimpi, kuin saman kokoinen, samalla tekniikalla ja samankalataisella varustuksella oleva "tavis" merkki. Absoluuttinen hinta voi siis olla 30.000 euroa, tai 130.000 euroa, eikä sana premium ota siihen mitään kantaa.
Yllättävää huomata, että parin kirjoittajan mielestä tuo asteikko halvasta ökykalliiseen ratkaisee kaiken, vaikka samat vaikeudet senkin määrittelyssä kuin mikä tuntuu tekevän premiumista mahdottoman vaikean. Onko halpa yhtä kuin Tata Nano, vaikkei sitä Suomessa myydä? Suomen itärajan takana Lada Samara näyttäisi irtoavan kuudella tonnnilla, mutta senkin tuonti Suomeen on hankalaa. Dacioita saa Suomestakin, mutta ne ovat jo monta kertaa Nanoa kalliimpia. Kylläpä taas markkinapellet vedättää ymmärtämättömiä luulemaaan autojaan halvaksi...
Me emme halua määritellä edes premiumia, koska me emme allekirjoita premiumin olemassaoloa, sillä kuten ensimmäisestä esimerkistä käy ilmi tämä:
Kun verrataan määrättyjä automerkkejä keskenään, niin melkein kaikki merkit voivat olla premiumia.
Tuo todellinen premium heitto taas lähti tuosta jälkimmäisestä esimerkistä, ihan vaan sen takia, että saadaan ajatukset liikkeelle.
No onnistuitteko? Lähtikö ajatuksenne liikkeelle?
Yleensä premiumin hintaa peilataan keskihintaiseen, joka kuuluu kannattamaanne asteikkoon. Jos keskihintainen osataan määritellä, niin ei silloin premiuminkaan määrittely voi olla vaikeata.
Kumppani: halpa edullinen keskihintainen kallis ökykallis. Tuo skaala on ollut varmaan olemassa pidempään? Kyse ei ole siis korvaamisesta. Tuo riittää, jollei ole tarvetta pysyä markkinamiesten ja brändikikkailun kelkassa. Ehkä siihen sortuu liian moni, että asiayhteyttä ei enää nähdä.
Kun tiedät kerran asiayhteyden ja näet läpi markkinamiehistä ja brändikikkailusta, niin kerro nyt mitkä nuo rajat ovat.
Kun tiedät kerran asiayhteyden ja näet läpi markkinamiehistä ja brändikikkailusta, niin kerro nyt mitkä nuo rajat ovat. Mikä on halpa? Mikä on edullinen? Mikä on keskihintainen? Kallis? Ökykallis?
Tuossa edellä oli jo jotakin tähän suuntaan vastattukin, menikö sinne päin:
Yleensä premiumin hintaa peilataan keskihintaiseen, joka kuuluu kannattamaanne asteikkoon. Jos keskihintainen osataan määritellä, niin ei silloin premiuminkaan määrittely voi olla vaikeata.
Minun vastaukseni tuohon on se, että lähestymistapoja on (ainakin) 3:
- ostajan maksukyky tulotaso
- ihan merkkien/mallien listahinnat, joista voidaan laskea (se tilastollisin mahdollinen)
- oma käsitys yleisestä hintatasosta (Suomessa)
Noista sitten muodostuu sille ostajalle mielikuva siitä, onko auto jonka aikoisi ostaa sijoittumassa johonkin noista vaihtoehdoista. Ostaja ottaa tietysti huomioon, että varustelu ja tarvikkeet maksavat aina jotakin.
Ja tietenkin ääripäistä on useilla ihan selkeä tieto, tai mutu: Lada on halpa ja Bentley Mulsanne on ökykallis. Mutta kuten tiedämme, niin vähävaraisimmalle Ladakin on kallis ja saudiprinssille Bentley ehkä keskihintainen. Ja siitä yleisestä hintatasosta, niin verotus on iät ja ajat osittain "vääristänyt" käsityksiä meillä, vaikkapa rakkaan Ruotsin hintatasoon verrattuna.
Jos haluat tarkimman vastauksen, niin listahinnoista se selviää, jos taas epämääräisimmän, niin millä haarukalla määritellään asteikkoväli, josta syntyy esim ökykallis. Tai sitten jakamalla hintahaarukka 5 yhtäsuureen osaan. Yksiselitteisin itse kullakin on se maksukyky, joka pitää osata tiedostaa. Et sinäkään osta tod.näk. Bentleytä, vaikka haluaisitkin?
Jos sinusta premium tarkoittaa lisähintaa, niin ei tuollaisilla ole mitään tekemistä asian kanssa minusta:
AkiK:
mitä ei löydy tavisautoista:
- takaveto
- pitkittäismoottori
- painojakauma
- äänieristys
- markkinoiden parhaita edustava kone-automaattivaihteistoyhdistelmä
- 1-luokkainen viimeistely ja ergonomia
- Osa on ihan vain tekniikoita ja valintoja erilaisen tarjonnan joukosta, saahan lastenrattaitakin 3- tai nelipyöräisinä. Tuleeko siitäkin jotakin lisähinta-määritelmään liittyvää?
- Takavedon paremmuudesta, tai tarpeellisuudesta et löydä absoluuttista faktaa, se on makuasia. Jos sinulla on mielihaluja sellaiselle, niin valitettavan rajallisesti pääset ostamaan autoja. Mutta se on sinun valintasi.
- Äänieristystä löytynee useimmasta autosta. Se onko se parempaa lisähinta-autossa, on makuasia paitsi desibelimittauksen osalta. Väitätkö tosissasi, että minkä tahansa lisähintamallin dB:t on tismalleen samat ja ihan aina paremmat kuin minkä tahansa taviksen luvut? Unohdat tyystin testeissäkin esille tulevat sävymaininnat, tyyliin muuten hiljainen, mutta renkaat kuuluu päälle. Häiritseekö (sinusta) taviksen äänieristys tasan kaikissa merkeissä ja malleissa vai onko vain makuasiasta kyse siinäkin?
- Kone- ja automaattiyhdistelmä on myös hyvin suhteellista. Tehoja ja vääntöä pitää rahalla saadakin, mutta esim. pieni kulutus läpi linjan on monilla lisähintamerkeillä hakusessa, joten paremmuus on sekin suhteellista.
- Ergonomia on kohdillaan monessa merkissä. Miten sinä sen edes määrittelet, tai paremminkin ne ergonomian asiantuntijat. Vai puhutko vaan fiiliksistä, ihan ok sekin: jotkut tykkää kuppi-istuimista, toiset sohvista.
- 1-luokkaista viimeistelyä saa tuolla kalliimmassa päässä odottaakin, mutta se varsin suhteellinen ja makuasioihin painottuva.
- Painojakauma? Mikä on ideaali? Voitko osoittaa listan, josta näkyy kaikista malleista tieto vertailuna (sinusta) tavikset vs. lisähintaiset merkit, jos kerran tämä on joku määrite termille? Voidaanko vetää raja, joka sattuu osumaan just siihen mikä-lie-raja-josta-lisähinta-alkaa kohtaan? Muutenhan se on ihan makuasia sekin, vähän niin kuin yli- vai aliohjautuvasta pitäminen tms.
Tiivistäen, ilman lisähintatermiäkin kuluttaja pystyy arvioimaan omien mieltymyksiensä, kokemuksensa perusteella ja vaikkapa koeajotuntumalla ja viime kädessä omistamalla sen, onko ostos ns. hintansa väärti. Valintoja joutuu aina tekemään, joko poissulkien haaveitaankin, tai sitten iloisesti ruksaillen lisää kaikkea kivaa. Noiden väliltä löytyy sitten loputon määrä variaatioita.
Joskus joutuu pettymään, joskus yllättyy iloisesti, tai parhaimmassa tapauksessa pääsee toteamaan että nappiin meni. Toimii varmasti läpi linja kaikissa noissa ekan listan kohdissa kuitenkin.
-painojakaumasta ei mitään hajua, onko toisaalta suurta merkitystä mikä se on tyhjänä? Miten jakauma menee bemussakaan jos sisälle laitetaan 100kg kuski ja kyytiin lisäksi tavaraa ja ihmisiä vaihtelevasti.
-bemarin vaihteisto on kyllä paras ns.perinteinen, mutta miksi vaihteiden vaihtojen pitäisi olla nykiviä? Voihan sen näköjään tehdä niinkin ettei nyi.
-vielä hiljaisempi auto kuin bemarin 500-srj ja varsinkin kaupunkiajossa suorastaan aavemainen.
Osa ominaisuuksista löytyy muistakin mutta ei ehkä kaikkea samoissa kuorissa.
Tuo bemarin 520d automaatilla onkin jo varsin loistavapeli ja parhaimistoa luokassaan.
Kuitenkin löytyyhän noita taviksistakin ja minunmilelestä jopa osittain parempana.
Lexus IS 300 h
-takaveto (itsekin tykkään ja etuvedot pääosin kuraa mielestäni)
-pitkittäismoottori
-kohtuullinen viimeistely (bemarin tasoa varmaankin)
-painojakaumasta ei mitään hajua, onko toisaalta suurta merkitystä mikä se on tyhjänä? Miten jakauma menee bemussakaan jos sisälle laitetaan 100kg kuski ja kyytiin lisäksi tavaraa ja ihmisiä vaihtelevasti.
-bemarin vaihteisto on kyllä paras ns.perinteinen, mutta miksi vaihteiden vaihtojen pitäisi olla nykiviä? Voihan sen näköjään tehdä niinkin ettei nyi.
-vielä hiljaisempi auto kuin bemarin 500-srj ja varsinkin kaupunkiajossa suorastaan aavemainen.
Osa ominaisuuksista löytyy muistakin mutta ei ehkä kaikkea samoissa kuorissa.
Mistä lähtien Lexus IS 300h on ollut tavis? Lexus on positioita tukevasti premiumluokkaan.
Itse pidän tuota Bemarin käyttämää laatikkoa parempana kuin Priuksen versiota (tuota Lexusta en ole kokeillut). Perusteeni on siinä, että tuo perinteinen toteutus antaa paljon paremman suorituskyvyn ja ajokokemuksen sekä suurissakin nopeuksissa kierrokset pysyvät mukavan alhaisina / taloudellisina.
Painojakauma siirtyy takapainoisemmaksi kuormattaessa. Se ei varsinkaan takavetoautossa ole lainkaan huono asia.
Vai kumppani ottaa mukaan Suomen hintatason vs.tulotason perusteeksi kyseenalaistaakseen luokituksen. Eli nää seikat muka puoltaisivat riman laskemista tai luokittelun poistamista Suomessa. Täysin absurdi näkemys, se mitä joku mainitsemasi intialainen tai perussuomalainen pitää Premiumina on täysin yhdentekevää. luokitukset ovat maailmalla yhteneväinen käsite. Ei ole järkevää räätälöidä meille omia malleja. Edes jonkinlainen tasavertaisuuden tarve ei puolla sitä.
Kumppani Osa on ihan vain tekniikoita ja valintoja erilaisen tarjonnan joukosta, saahan lastenrattaitakin 3- tai nelipyöräisinä.
Autot ovat vain tekniikoita ja valintoja, premium-autot ovat yksi valinta.
- Takavedon paremmuudesta, tai tarpeellisuudesta et löydä absoluuttista faktaa, se on makuasia.
Takavedon paremmuudella ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Se vaan on ratkaisu, jonka löydät Bemarista mutta et löydä samankokoisista tavisautoista.
Äänieristystä löytynee useimmasta autosta. Se onko se parempaa lisähinta-autossa, on makuasia paitsi desibelimittauksen osalta.
Nyt keksit kyllä hienoakin hienomman perustelun. Tosiaan äänieristys on ihan makuasia, paitsi että sitä voi mitata desibeleillä. Ja ne lukemat sattuu olemaan aika alhaiset useimmissa premiumeissa. Samoin on häiriöksi koettujen äänien määrän suhteen.
Väitätkö tosissasi, että minkä tahansa lisähintamallin dB:t on tismalleen samat ja ihan aina paremmat kuin minkä tahansa taviksen luvut?
En väittänyt yhtään mitään, mutta voithan sinä vertailla BMW:n 5-sarjan sisä-ääniä vastaavankokoisiin parin litran dieselillä varustettuihin taviksiin.
Häiritseekö (sinusta) taviksen äänieristys tasan kaikissa merkeissä ja malleissa vai onko vain makuasiasta kyse siinäkin?
Ajamissani taviksissa tuo on yleensä ollut suurin yksittäinen puute. Kaikista en tiedä, mutta itselleni ei ole hyvää vielä tullut vastaan. Kohtuullisia on joitakin, lähinnä katumaasturiosastossa, mutta niidenkin hinnat ovat sitten aika lailla premiumia.
Kone- ja automaattiyhdistelmä on myös hyvin suhteellista.
Ei lainkaan ole. Toimivuus selviää ihan helposti ajamalla. Bemarin toteutusta vastaavaa et saa moneen autoon.
Ergonomia on kohdillaan monessa merkissä.
Ei todellakaan ole.
- Painojakauma? Mikä on ideaali?
Tässäkään ei ole mitään väliä mikä ideaali on. Se vaan on niin, että vastaavaa painojakaumaa et saa tavikseen. Et myöskään pitkittäismoottoria, joka löytyy kaikista kolmesta saksalaispremiumista mutta ei taviksista.
Tiivistäen, ilman lisähintatermiäkin kuluttaja pystyy arvioimaan omien mieltymyksiensä, kokemuksensa perusteella ja vaikkapa koeajotuntumalla ja viime kädessä omistamalla sen, onko ostos ns. hintansa väärti.
Jokainen voi arvioida ihan miten haluaa. Se vaan on tosiasia, että joistakin ominaisuuksista pitää olla valmis maksamaan jos niitä haluaa.
Kumppani: Minun vastaukseni tuohon on se, että lähestymistapoja on (ainakin) 3:
- ostajan maksukyky tulotaso
- ihan merkkien/mallien listahinnat, joista voidaan laskea (se tilastollisin mahdollinen)
- oma käsitys yleisestä hintatasosta (Suomessa)
Noista sitten muodostuu sille ostajalle mielikuva siitä, onko auto jonka aikoisi ostaa sijoittumassa johonkin noista vaihtoehdoista. Ostaja ottaa tietysti huomioon, että varustelu ja tarvikkeet maksavat aina jotakin.
Sinun vastauksesi on siis se, että sinulla ei ole noille hintaluokille mitään tolkullista määritelmää olemassa.
Voin kuvitella hyötyä jos on takavetoinen, mutta muuten?
Tässä ei ollut kyse siitä mitä hyötyä siitä on, vaan siitä että aika monessa premiumissa toteutus ja valittu ominaisuuksien kompromissi on erilainen kuin tavisautoissa.
Mutta on siitä hyötyäkin. Tasaisemman painojakauman lisäksi olennaista on, että vaihdelaatikon saa suoraan koneen jatkoksi. Eron näet kun vertaat dieselien maksimitehoja ja -vääntöjä. Pitkittäismoottorisissa laatikko kestää paljon enemmän vääntöä eikä sitä tarvitse rajoittaa kuten poikittaismoottorisissa. Em. syistä myös isommat Audit ovat pitkittäismoottorisia, vaikka ovatkin etu/nelivetoisia.
AkiK vastasi kysymykseen mitä ei löydy tavisautosta oikein selkeästi:
AkiK:
mitä ei löydy tavisautoista:
- takaveto
- pitkittäismoottori
- painojakauma
- äänieristys
- markkinoiden parhaita edustava kone-automaattivaihteistoyhdistelmä
- 1-luokkainen viimeistely ja ergonomia
Esimerkkinä pidetyn BMW:n osalta pitäisin vain viimeistelyn ylivoimaa hieman kyseenalaisena. Ei siksi että BMW olisi huono, vaan koska halvemmistakin autoista löytyy huolella kokoon ruuvattuja (VW, Toyota).
Kumppani:
- Takavedon paremmuudesta, tai tarpeellisuudesta et löydä absoluuttista faktaa, se on makuasia.
Totta. Kaikki eivät pidä ratista kääntyvistä autoista, vaan haluavat myös mahdollisuuden ajaa autoa muuhun kuin etupyörien osoittamaan suuntaan. Joidenkin mielestä juuri noin käyttäytyvä auto on suorastaan tavoitekin. Minusta se on hyvä mielipide.
Oma mielipiteeni on erilainen, mutta sekin on vain mielipide.
Se on sen sijaa fakta, että tasapainoista etuvetoista ei ole vielä tehty, joten jos jollekin ostajalle kaarretasapaino on tärkeä asia, niin sitä nyt ei vaan ole helppo löytää kardaanittomasta.
Kumppani:
Jos sinulla on mielihaluja sellaiselle, niin valitettavan rajallisesti pääset ostamaan autoja. Mutta se on sinun valintasi.
Juuri näin. Jos tasapainoton auto kelpaa, kasvaa valinnanvara ja rahaa säästyy. Sehän on hieno homma!
Miksi pitää väheksyä heitä, jotka mielipiteensä vuoksi haluavat jotain muuta?
Ovatko myös kalliimpaa musiikkia ostavat pöljiä? Minkä hintainen sohva on vielä järkevän puolella ja missä menee pöljän valinnan raja? Entäs jos "tarvii" jalkatuet? Vai onko integroitu jalkatuki pöljää? Sähköinen kai ainakin on? Vaan entäs irtorahi?
Kumppani:
- Painojakauma? Mikä on ideaali?
Aivan sama, kunhan aina kääntyy ratista. Ei ali- eikä yliohjaava, vaan tasan neutraali niin 110 km/h ajetussa kesäisessä moottoritien rampissa kuin talvella 30 km/h ajettavassa ulospäin kallistetussa jäisessä liikenneympyrässä. Aina sama tasapaino, aina sama käytös.
Ilmankin voi elää, mutta jonkun mielestä se ei ole niin kivaa.
Minulle muuten AkiK:n lista yksinkertaistuu vielä lisää:
Onko pitkittäismoottori arvo "an sich", vai sen kautta välillisesti saavutettava tasapaino? Siis kelpaisiko poikittaismoottorinen keskimoottorihärveli (MR-2 tjsp), kunhan kaarretasapaino on kunnossa?
Mulle on ihan sama miten ja missä se kone on, kunhan kesäisellä asfaltilla vakaasti kulkenut ja kauniisti kaarteisiin taipunut auto ei muutu suoraan puskevaksi eikä peräänsä heiluttavaksi häiriköksi talvella, mutta jäikö minulla jotain huomaamatta tuon pitkittäismoottorin osalta?
EDIT: anteeksi, en lukenut koko threadia. Ainakaan tällä hetkellä tosiaan poikittaismoottorin kylkeen ei saa yhtä hienoa automaattia kuin oikein päin asennettuun.
Toinen ero tulee nelivedosta, jos sellaisen "tarvitsee". Tämä ei tosin ole yhtä selvä paremmuusjärjestys, koska kytkeytyvällä ja kovalla nelivedolla on kummallakin selvät etunsa.
Monet automiehet aina sanovat pitkittäismoottorisista moottorin olevan oikeinpäin. En tiedä onko sillä väliä jos auto on muuten asiallinen, tosin poikittaismoottorinen auto harvoin on sellainen.
Nyt ruvetaan olemaan lähellä sitä kysymystä, mikä meitä (itseäni ja työkavereitani) eniten häiritsee, eli se, miksi koko premium keskustelu tuntuu asemoituvan lähinnä vain yhteen kohtaan autoja, eli skoda/tojo vastaan audi/bemu?
Missä/miten on "määritetty", että ei premiumien/premiumien raja on juuri noiden automerkkien kohdalla/välissä?
Mitäpä jos siirretään keskustelun "keskipistettä" hieman, ja verrataan vaikka daciaa noihin skodaan ja tojoon:
Sillonhan skoda ja tojo ovat premiumia, koska niistä asiakas maksaa "vapaaehtoisesti" enemmän kuin daciasta, ja daciasta tulee premiumia ainoastaan siinä tapauksessa, jos sen hinta nostetaan skodan ja tojon tasolle, ja sitä edelleen myytäisiin.
Vastaavasti toiseen suuntaan kääntämällä:
Rolssin ghost on saanut tekniikkansa bemun seiskalta, joten jos rolssi on premiumia, niin bemusta tulee premiumia ainoastaan siinä tapauksessa, jos sen hinta nostetaan rolssin tasolle, ja sitä edelleen myytäisiin.
Vai kehtaako joku kirkkain silmin väittää, että jos bemu ja rolssi on kaupassa vierekkäin samaan hintaan, niin bemua myytäisiin samaan tahtiin rolssin kanssa, TUSKINPA.
Ja nyt varmaan jotkut marisevat, ettei noita kahta voi verrata keskenään, ja miksei muka?
Noilla kahdellahan on jo alunalkaen reilusti enemmän yhteistä, kuin mitä on skodalla/tojolla verrattuna audiin/bemuun.
Noiden esimerkkien valossa tämä:
halpa edullinen keskihintainen kallis ökykallis ryhmittely toimisi meidän mielestämme huomattavasti paremmin, koska kuten jälkimmäinen esimerkki osoitti, niin todelliset premiumit ovat harvinaisia, ainakin meilläpäin.
NHB: Mikä ongelma premiumissa on ja miksi se pitäisi korvata?
Kumppani: halpa edullinen keskihintainen kallis ökykallis. Tuo skaala on ollut varmaan olemassa pidempään? Kyse ei ole siis korvaamisesta. Tuo riittää, jollei ole tarvetta pysyä markkinamiesten ja brändikikkailun kelkassa. Ehkä siihen sortuu liian moni, että asiayhteyttä ei enää nähdä.
NHB: Tuo on selkeä ajatusvirhe. Ei ole mitään ongelmaa korvata jotain korvattavaa uudemmilla, vanhemmilla tai saman ikäisillä korvaajilla. Et näköjään sinäkään keksinyt mitään syytä korvata premium-termiä jollakin muulla termillä. Kerrankin olen samaa mieltä kanssasi.
Kumppani: Teit selkeän ajatusvirheen: Termistä voi luopua ilman korvaavaa termiä, koska se on yhtä vähän tarpeellinen.
NHB: Kiihkossasi annoit taas mielikuvituksellesi vallan. En ole vastakkaista väittänyt tai ottanut kantaa tuohon. Miten voin tehdä ajatusvirheen asiassa ottamatta kantaa kyseiseen asiaan?
Siis, öhhhh! Otetaanpa alusta: kysyit ihan yksiselitteisesti näin Mikä ongelma premiumissa on ja miksi se pitäisi korvata?
Se on terminä turhaa kamaa. Jos sitä ei käytettäisikään niin halpa edullinen keskihintainen kallis ökykallis -skaala riittää vallan mainiosti.
Se välttää kaikenlaiset "kynnykset", jotka muodostuvat makuasioista, markkinapelleilystä, brändäilystä jne. Mikään ei korvaudu. Aika simppeliä, vai mitä?
NHB:
No mutta hyvä NHB, minä en kirjoita sosiaaliluokista, vaan ja ainoastaan markkinapelletiätämyksestä ja sellaiseen hurahtamisesta, lisähinnalla tai ilman, mutta erityisesti sen kanssa.
MMS on leimaamassa tässä ja nyt: Arkaa, heikkoa itsetuntoa, pelkoa, "jos maksukyky ei riitä" jne? Kun asiassa ei ole vähäisimmässäkään määrin kyse noista, niin pidätkö sinä tuota sitten asiallisena? Huh huh!
peltilehmä69:
Miten määrittelette todellisen premiumin?
Kumppani:
Aivan. Kysymykseni ei tuo keksimääsi väitettä ollenkaan.
Se on terminä turhaa kamaa. Jos sitä ei käytettäisikään niin halpa edullinen keskihintainen kallis ökykallis -skaala riittää vallan mainiosti.
Se välttää kaikenlaiset "kynnykset", jotka muodostuvat makuasioista, markkinapelleilystä, brändäilystä jne. Mikään ei korvaudu. Aika simppeliä, vai mitä?
Uskon kyllä sinun pystyvän hyökkäävän tuotakin vastaan. Miksi Ajattelijan pitää pönkittää merkkiä xxx nostamalla se johonkin kalliiden autojen luokkaan? Miksi ei verrata vain autojen myyntilukuja vaan pitää puhua kalliista saksalaisista... Riippumatta siitä, puhutaanko lainasanalla vai kotikutoisella, samaa maalailua voidaan harrastaa.
Tuomitse itsesi ensin täysin samanlaisesta kirjoittelusta ennen kuin alat osoittelemaan muita. Minuakin olet yrittänyt luokitella jo moneen kertaan täysin valheellisin argumentein.
peltilehmä69:
Peltilehmä sotkee nyt joko tahallaan tai tietämättään premiumit ja luksusautot. Rolls-Royce ei ole premium. Tuolla on luksusautojen top 10 lista eli nämä luetaan kuuluviksi premiumien yläpuolelle:
http://www.iltalehti.fi/autot/2012012715134376_au.shtml
Nyt kun Rolssit astuu kehiin, alkaa tuntumaan siltä että premiumi pitäisi pilkkoa esim. kolmeen luokkaan.
Totuus on se että mitä autolehdet vakiintuneesti katsovat premiumiksi, on premiumia. Piste.
Ja auton ainoa tarkoitus on päästä pisteestä A pisteeseen B. Premium - ominaisuus ei tässä suhteessa tuota paljonkaan lisäarvoa.
Premium voi olla toiselle tärkeätä, toiselle se voi olla merkityksetöntä hevonpaskaa.
Me emme halua määritellä edes premiumia, koska me emme allekirjoita premiumin olemassaoloa, sillä kuten ensimmäisestä esimerkistä käy ilmi tämä:
Kun verrataan määrättyjä automerkkejä keskenään, niin melkein kaikki merkit voivat olla premiumia.
Tuo todellinen premium heitto taas lähti tuosta jälkimmäisestä esimerkistä, ihan vaan sen takia, että saadaan ajatukset liikkeelle.
Myönnetään, se oli ihan tarkoituksella laitettu.
Mutta tottahan tuossa on toinen puoli, eli että pikku bentleyssä on volsu phaetonin osia ja ghostissa on bemu seiskan osia. Eivätkä nuo osia luovuttaneetkaan autot meidän mielestämme todellakaan mitään tavallisia kulkineita ole.
Sen sijaan, mites tämä:
Ja juuri tuon takia mielestämme olisi parempi tämä:
Mutta kuten sanottua, niin tämä on vain meidän mielipide, eikä siitä toistaiseksi tämän enempää, me hiljennymme ja jäämme taustalle seuraamaan keskustelun kulkua.
Ryne:
Ensinnäkin pitää sanoa, että ei nuo business-mallit nykyään mitään karvalakkeja ole. Niissä on kaikki olennaiset varusteet jo valmiina ja lisää voi sitten valita jos haluaa. Useimmat ei kuitenkaan tarvitse mitään lisää.
En omista ko. autoa, mutta äkkiseltään voi listata seuraavat mitä ei löydy tavisautoista:
- takaveto
- pitkittäismoottori
- painojakauma
- äänieristys
- markkinoiden parhaita edustava kone-automaattivaihteistoyhdistelmä
- 1-luokkainen viimeistely ja ergonomia
Noista sanoisin tuon automaattilaatikon ja äänieristyksen olevan jo sellaiset, joita en ole vielä löytänyt mistään ns. tavisautosta.
Ryne:
Itse valitit aiemmin, että vain pieni osa premiumeista on nelivetoja ja varustettu nahkapenkeillä. Oletko nyt kuitenkin sitä mieltä, että premium ei olekaan nelivedosta ja nahkapenkeistä kiinni?
Kumppani:
Puhutaan vaan paremmista ja kalliimmista autoista, niin on yksinkertaisempaa. Myös Dacioita saa lisähinnalla.
Tämä määritelmä Kumppanin tarkoittamalla tavalla ei riitä ja siihen on selkeä syy. Ajatellaanpa, että auto maksaa 80.000 euroa. Onko se sitten halpa vai kallis, niin kuka osaa sanoa vastauksen? Jos kyseinen auto on Fiat Panda, niin se on helvetin kallis. Jos kyseinen auto on uusi S Mersu AMG:n virittämänä, niin se on helvetin halpa.
Jos kumppani ei ole vieläkään ymmärtänyt, niin sana premium viittaa siihen, että auto on hieman kalliimpi, kuin saman kokoinen, samalla tekniikalla ja samankalataisella varustuksella oleva "tavis" merkki. Absoluuttinen hinta voi siis olla 30.000 euroa, tai 130.000 euroa, eikä sana premium ota siihen mitään kantaa.
Tämä kalliimpi hinta selittyy sitten sillä, että premiumissa on tehty paremmin asioita, joita ei voida täysin selkeästi mitata ja määrittää. Esimerkkejä olen kirjoittanut jo useita kertoja, laadukas sisustus tai erinomainen automaattivaihteiston toiminta ihan muutamana esimerkkinä. Jos korkeammasta hinnastaan huolimatta kauppa käy, niin voitaneen olettaa, että ihmiset kokevat saavansa rahoillensa vastinetta ja premiumissa on tosiaan jotain, mistä kannattaa maksaa pientä ekstraa. Tosin monet eivät siitä halua maksaa, vaan esimerkiksi auton tilat ovat tärkeämpi asia, kuin sisustuksen laadukkuus. Tämä onkin erittäin ymmärrettävää.
Kumppani sitten kuvittelee, että kauppa käy vain markkinapellejen ansiosta ja että markkinapellet ovat sekoittaneet premiumpellejen päät. Itse kuitenkin olen sitä mieltä, että ihmiset ostavat sellaisen tuotteen, jonka itselleen kokevat parhaaksi. Kumppani siis halveksii väitteilään aika monia ihmisiä. Huvittavinta on se, että usein nämä premiumin ostavia halveksivat ihmiset kuvittelevat ja väittävät, että premiumin ostaneet halveksivat heitä, mikä ei uskoakseni pidä paikkansa. Tässäkään keskustelussa yksikään premiumia puolustava ei ole arvostellut "tavismerkin" ostajia. Toiseen suuntaan arvostelu on kyllä rankkaa!
ja vielä, ihan yhtä lailla ne Toyotankin markkinamiehet yrittävät nostaa Toyotan statusta, jotta niitä myytäisiin mahdollisimman paljon mahdollisimman korkealla hinnalla. Jostain syystä sitä Avensista ei kuitenkaan myydä 3-sarjan Bemarin hinnoilla, markkinamiesten ponnisteluista huolimatta. Kumppani, mistä tämä mahtaa johtua? Muuttuisiko tilanne, jos Toyota palkkaisi markkinapellet Bemarilta? Luulisi, että maailman suurimmalla autonvalmistajalla olisi tähän varaa.
Ja kumppani vielä, miksi toisessa keskustelussa käyttämäni sana premium häiritsee sinua. Sanan käyttö on varsin perusteltua, koska se on yleismaailmallisesti tunnettu sana ja tällöin suurin osa ihmisistä ymmärtää heti, että keskustelen vain Audista, Bemarista ja Mersusta, enkä esimerkiksi Volkkareista. Eikö sana ole tällöin varsin käytännöllinen? Huomaatko, kuinka näppärä sana tuo premium on.Sinäkin ymmärsit heti mistä merkeistä puhun, vaikka et ehkä tätä halunnutkaan myöntää!
Ajattelija2013:
Yllättävää huomata, että parin kirjoittajan mielestä tuo asteikko halvasta ökykalliiseen ratkaisee kaiken, vaikka samat vaikeudet senkin määrittelyssä kuin mikä tuntuu tekevän premiumista mahdottoman vaikean. Onko halpa yhtä kuin Tata Nano, vaikkei sitä Suomessa myydä? Suomen itärajan takana Lada Samara näyttäisi irtoavan kuudella tonnnilla, mutta senkin tuonti Suomeen on hankalaa. Dacioita saa Suomestakin, mutta ne ovat jo monta kertaa Nanoa kalliimpia. Kylläpä taas markkinapellet vedättää ymmärtämättömiä luulemaaan autojaan halvaksi...
peltilehmä69:
No onnistuitteko? Lähtikö ajatuksenne liikkeelle?
Yleensä premiumin hintaa peilataan keskihintaiseen, joka kuuluu kannattamaanne asteikkoon. Jos keskihintainen osataan määritellä, niin ei silloin premiuminkaan määrittely voi olla vaikeata.
Kun tiedät kerran asiayhteyden ja näet läpi markkinamiehistä ja brändikikkailusta, niin kerro nyt mitkä nuo rajat ovat.
Mikä on halpa?
Mikä on edullinen?
Mikä on keskihintainen?
Kallis?
Ökykallis?
AkiK:
Tuossa edellä oli jo jotakin tähän suuntaan vastattukin, menikö sinne päin:
Yleensä premiumin hintaa peilataan keskihintaiseen, joka kuuluu kannattamaanne asteikkoon. Jos keskihintainen osataan määritellä, niin ei silloin premiuminkaan määrittely voi olla vaikeata.
Minun vastaukseni tuohon on se, että lähestymistapoja on (ainakin) 3:
- ostajan maksukyky tulotaso
- ihan merkkien/mallien listahinnat, joista voidaan laskea (se tilastollisin mahdollinen)
- oma käsitys yleisestä hintatasosta (Suomessa)
Noista sitten muodostuu sille ostajalle mielikuva siitä, onko auto jonka aikoisi ostaa sijoittumassa johonkin noista vaihtoehdoista. Ostaja ottaa tietysti huomioon, että varustelu ja tarvikkeet maksavat aina jotakin.
Ja tietenkin ääripäistä on useilla ihan selkeä tieto, tai mutu: Lada on halpa ja Bentley Mulsanne on ökykallis. Mutta kuten tiedämme, niin vähävaraisimmalle Ladakin on kallis ja saudiprinssille Bentley ehkä keskihintainen. Ja siitä yleisestä hintatasosta, niin verotus on iät ja ajat osittain "vääristänyt" käsityksiä meillä, vaikkapa rakkaan Ruotsin hintatasoon verrattuna.
Jos haluat tarkimman vastauksen, niin listahinnoista se selviää, jos taas epämääräisimmän, niin millä haarukalla määritellään asteikkoväli, josta syntyy esim ökykallis. Tai sitten jakamalla hintahaarukka 5 yhtäsuureen osaan. Yksiselitteisin itse kullakin on se maksukyky, joka pitää osata tiedostaa. Et sinäkään osta tod.näk. Bentleytä, vaikka haluaisitkin?
Jos sinusta premium tarkoittaa lisähintaa, niin ei tuollaisilla ole mitään tekemistä asian kanssa minusta:
AkiK:
- Osa on ihan vain tekniikoita ja valintoja erilaisen tarjonnan joukosta, saahan lastenrattaitakin 3- tai nelipyöräisinä. Tuleeko siitäkin jotakin lisähinta-määritelmään liittyvää?
- Takavedon paremmuudesta, tai tarpeellisuudesta et löydä absoluuttista faktaa, se on makuasia. Jos sinulla on mielihaluja sellaiselle, niin valitettavan rajallisesti pääset ostamaan autoja. Mutta se on sinun valintasi.
- Äänieristystä löytynee useimmasta autosta. Se onko se parempaa lisähinta-autossa, on makuasia paitsi desibelimittauksen osalta. Väitätkö tosissasi, että minkä tahansa lisähintamallin dB:t on tismalleen samat ja ihan aina paremmat kuin minkä tahansa taviksen luvut? Unohdat tyystin testeissäkin esille tulevat sävymaininnat, tyyliin muuten hiljainen, mutta renkaat kuuluu päälle. Häiritseekö (sinusta) taviksen äänieristys tasan kaikissa merkeissä ja malleissa vai onko vain makuasiasta kyse siinäkin?
- Kone- ja automaattiyhdistelmä on myös hyvin suhteellista. Tehoja ja vääntöä pitää rahalla saadakin, mutta esim. pieni kulutus läpi linjan on monilla lisähintamerkeillä hakusessa, joten paremmuus on sekin suhteellista.
- Ergonomia on kohdillaan monessa merkissä. Miten sinä sen edes määrittelet, tai paremminkin ne ergonomian asiantuntijat. Vai puhutko vaan fiiliksistä, ihan ok sekin: jotkut tykkää kuppi-istuimista, toiset sohvista.
- 1-luokkaista viimeistelyä saa tuolla kalliimmassa päässä odottaakin, mutta se varsin suhteellinen ja makuasioihin painottuva.
- Painojakauma? Mikä on ideaali? Voitko osoittaa listan, josta näkyy kaikista malleista tieto vertailuna (sinusta) tavikset vs. lisähintaiset merkit, jos kerran tämä on joku määrite termille? Voidaanko vetää raja, joka sattuu osumaan just siihen mikä-lie-raja-josta-lisähinta-alkaa kohtaan? Muutenhan se on ihan makuasia sekin, vähän niin kuin yli- vai aliohjautuvasta pitäminen tms.
Tiivistäen, ilman lisähintatermiäkin kuluttaja pystyy arvioimaan omien mieltymyksiensä, kokemuksensa perusteella ja vaikkapa koeajotuntumalla ja viime kädessä omistamalla sen, onko ostos ns. hintansa väärti. Valintoja joutuu aina tekemään, joko poissulkien haaveitaankin, tai sitten iloisesti ruksaillen lisää kaikkea kivaa. Noiden väliltä löytyy sitten loputon määrä variaatioita.
Joskus joutuu pettymään, joskus yllättyy iloisesti, tai parhaimmassa tapauksessa pääsee toteamaan että nappiin meni. Toimii varmasti läpi linja kaikissa noissa ekan listan kohdissa kuitenkin.
Tuo bemarin 520d automaatilla onkin jo varsin loistavapeli ja parhaimistoa luokassaan.
Kuitenkin löytyyhän noita taviksistakin ja minunmilelestä jopa osittain parempana.
Lexus IS 300 h
-takaveto (itsekin tykkään ja etuvedot pääosin kuraa mielestäni)
-pitkittäismoottori
-kohtuullinen viimeistely (bemarin tasoa varmaankin)
-painojakaumasta ei mitään hajua, onko toisaalta suurta merkitystä mikä se on tyhjänä? Miten jakauma menee bemussakaan jos sisälle laitetaan 100kg kuski ja kyytiin lisäksi tavaraa ja ihmisiä vaihtelevasti.
-bemarin vaihteisto on kyllä paras ns.perinteinen, mutta miksi vaihteiden vaihtojen pitäisi olla nykiviä? Voihan sen näköjään tehdä niinkin ettei nyi.
-vielä hiljaisempi auto kuin bemarin 500-srj ja varsinkin kaupunkiajossa suorastaan aavemainen.
Osa ominaisuuksista löytyy muistakin mutta ei ehkä kaikkea samoissa kuorissa.
Kerrotko mikä tekee Lexuksesta tavismerkin?
Toisaalta jos se on tavismerkki, niin silloinhan Tyoyta on totaalisen epäonnistunut, koska sen piti luoda siitä tojoa parempi merkki.
Ryne:
Mistä lähtien Lexus IS 300h on ollut tavis? Lexus on positioita tukevasti premiumluokkaan.
Itse pidän tuota Bemarin käyttämää laatikkoa parempana kuin Priuksen versiota (tuota Lexusta en ole kokeillut). Perusteeni on siinä, että tuo perinteinen toteutus antaa paljon paremman suorituskyvyn ja ajokokemuksen sekä suurissakin nopeuksissa kierrokset pysyvät mukavan alhaisina / taloudellisina.
Painojakauma siirtyy takapainoisemmaksi kuormattaessa. Se ei varsinkaan takavetoautossa ole lainkaan huono asia.
Vai kumppani ottaa mukaan Suomen hintatason vs.tulotason perusteeksi kyseenalaistaakseen luokituksen. Eli nää seikat muka puoltaisivat riman laskemista tai luokittelun poistamista Suomessa. Täysin absurdi näkemys, se mitä joku mainitsemasi intialainen tai perussuomalainen pitää Premiumina on täysin yhdentekevää. luokitukset ovat maailmalla yhteneväinen käsite. Ei ole järkevää räätälöidä meille omia malleja. Edes jonkinlainen tasavertaisuuden tarve ei puolla sitä.
Ryne:
Lexus ei ymmärtääkseni ole mikään tavisauto, vaan tietoisesti premium-luokkaan asemoitu tuote. Osaatko selittää miksi se ei ole nimeltään Toyota?
Muutenkaan tuo IS ei ole mikään oikea vertailukohta selvästi isommalle Bemarille.
520dA nyt sattuu olemaan ko. Bemarin mallin karvalakkimalli, ainakin Suomen osalta se on ylivoimaisesti myydyin 5-sarjalainen.
Autot ovat vain tekniikoita ja valintoja, premium-autot ovat yksi valinta.
Takavedon paremmuudella ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Se vaan on ratkaisu, jonka löydät Bemarista mutta et löydä samankokoisista tavisautoista.
Nyt keksit kyllä hienoakin hienomman perustelun. Tosiaan äänieristys on ihan makuasia, paitsi että sitä voi mitata desibeleillä. Ja ne lukemat sattuu olemaan aika alhaiset useimmissa premiumeissa. Samoin on häiriöksi koettujen äänien määrän suhteen.
En väittänyt yhtään mitään, mutta voithan sinä vertailla BMW:n 5-sarjan sisä-ääniä vastaavankokoisiin parin litran dieselillä varustettuihin taviksiin.
Ajamissani taviksissa tuo on yleensä ollut suurin yksittäinen puute. Kaikista en tiedä, mutta itselleni ei ole hyvää vielä tullut vastaan. Kohtuullisia on joitakin, lähinnä katumaasturiosastossa, mutta niidenkin hinnat ovat sitten aika lailla premiumia.
Ei lainkaan ole. Toimivuus selviää ihan helposti ajamalla. Bemarin toteutusta vastaavaa et saa moneen autoon.
Ei todellakaan ole.
Tässäkään ei ole mitään väliä mikä ideaali on. Se vaan on niin, että vastaavaa painojakaumaa et saa tavikseen. Et myöskään pitkittäismoottoria, joka löytyy kaikista kolmesta saksalaispremiumista mutta ei taviksista.
Jokainen voi arvioida ihan miten haluaa. Se vaan on tosiasia, että joistakin ominaisuuksista pitää olla valmis maksamaan jos niitä haluaa.
Sinun vastauksesi on siis se, että sinulla ei ole noille hintaluokille mitään tolkullista määritelmää olemassa.
Mitä hyötyä on siitä että moottori on pitkittäin?
Voin kuvitella hyötyä jos on takavetoinen, mutta muuten?
Kuukeri:
Tässä ei ollut kyse siitä mitä hyötyä siitä on, vaan siitä että aika monessa premiumissa toteutus ja valittu ominaisuuksien kompromissi on erilainen kuin tavisautoissa.
Mutta on siitä hyötyäkin. Tasaisemman painojakauman lisäksi olennaista on, että vaihdelaatikon saa suoraan koneen jatkoksi. Eron näet kun vertaat dieselien maksimitehoja ja -vääntöjä. Pitkittäismoottorisissa laatikko kestää paljon enemmän vääntöä eikä sitä tarvitse rajoittaa kuten poikittaismoottorisissa. Em. syistä myös isommat Audit ovat pitkittäismoottorisia, vaikka ovatkin etu/nelivetoisia.
Kuukeri:
-tarjolla parempia vaihteistoja
-tasaisempi painojakauma
-soveltuu pitkille moottoreille
-parempi huollettavuus
AkiK vastasi kysymykseen mitä ei löydy tavisautosta oikein selkeästi:
AkiK:
Esimerkkinä pidetyn BMW:n osalta pitäisin vain viimeistelyn ylivoimaa hieman kyseenalaisena. Ei siksi että BMW olisi huono, vaan koska halvemmistakin autoista löytyy huolella kokoon ruuvattuja (VW, Toyota).
Kumppani:
Totta. Kaikki eivät pidä ratista kääntyvistä autoista, vaan haluavat myös mahdollisuuden ajaa autoa muuhun kuin etupyörien osoittamaan suuntaan. Joidenkin mielestä juuri noin käyttäytyvä auto on suorastaan tavoitekin. Minusta se on hyvä mielipide.
Oma mielipiteeni on erilainen, mutta sekin on vain mielipide.
Se on sen sijaa fakta, että tasapainoista etuvetoista ei ole vielä tehty, joten jos jollekin ostajalle kaarretasapaino on tärkeä asia, niin sitä nyt ei vaan ole helppo löytää kardaanittomasta.
Kumppani:
Juuri näin. Jos tasapainoton auto kelpaa, kasvaa valinnanvara ja rahaa säästyy. Sehän on hieno homma!
Miksi pitää väheksyä heitä, jotka mielipiteensä vuoksi haluavat jotain muuta?
Ovatko myös kalliimpaa musiikkia ostavat pöljiä? Minkä hintainen sohva on vielä järkevän puolella ja missä menee pöljän valinnan raja? Entäs jos "tarvii" jalkatuet? Vai onko integroitu jalkatuki pöljää? Sähköinen kai ainakin on? Vaan entäs irtorahi?
Kumppani:
Aivan sama, kunhan aina kääntyy ratista. Ei ali- eikä yliohjaava, vaan tasan neutraali niin 110 km/h ajetussa kesäisessä moottoritien rampissa kuin talvella 30 km/h ajettavassa ulospäin kallistetussa jäisessä liikenneympyrässä. Aina sama tasapaino, aina sama käytös.
Ilmankin voi elää, mutta jonkun mielestä se ei ole niin kivaa.
Minulle muuten AkiK:n lista yksinkertaistuu vielä lisää:
- painojakauma
- äänieristys
AkiK:
Täsmennätkö?
Onko pitkittäismoottori arvo "an sich", vai sen kautta välillisesti saavutettava tasapaino? Siis kelpaisiko poikittaismoottorinen keskimoottorihärveli (MR-2 tjsp), kunhan kaarretasapaino on kunnossa?
Mulle on ihan sama miten ja missä se kone on, kunhan kesäisellä asfaltilla vakaasti kulkenut ja kauniisti kaarteisiin taipunut auto ei muutu suoraan puskevaksi eikä peräänsä heiluttavaksi häiriköksi talvella, mutta jäikö minulla jotain huomaamatta tuon pitkittäismoottorin osalta?
EDIT: anteeksi, en lukenut koko threadia. Ainakaan tällä hetkellä tosiaan poikittaismoottorin kylkeen ei saa yhtä hienoa automaattia kuin oikein päin asennettuun.
Toinen ero tulee nelivedosta, jos sellaisen "tarvitsee". Tämä ei tosin ole yhtä selvä paremmuusjärjestys, koska kytkeytyvällä ja kovalla nelivedolla on kummallakin selvät etunsa.
Monet automiehet aina sanovat pitkittäismoottorisista moottorin olevan oikeinpäin. En tiedä onko sillä väliä jos auto on muuten asiallinen, tosin poikittaismoottorinen auto harvoin on sellainen.