Qashqain filosofia

61 kommenttia
2
  • mikahe:

    Penteles:
    mikahe:
    TM:n mittaustuloksiin ei ole ollut luottamista pitkään aikaan. "Ainakin Qashqaille ilmoitetaan maavaraksi 20 cm, mutta muistaakseni Tuulilasin testissä mitattiin 15,5 cm johonkin muoviosaan ja 18,5 cm metalliosaan. En tiedä, mitä nuo osat ovat, mutta aika iso ero ilmoitettuun lukemaan on."

    http://www.tuulilasi.fi/artikkelit/nissan-qashqai-20-acenta-4x4


    Aika yleisesti qashgain maavaraksi mainitaan 200 mm.
    http://www.wheels24.co.za/NewModels/Revised-Nissan-Qashqai-driven-20100421

    Ei kannata uskoa kaikkea lukemaansa. Yhdessä ams.se:n vertailutestissä maavaraksi oli ilmoitettu 188 mm (muutamalle muulle oli ilmoitettu millilleen sama).

    188 mm on myös Nissanin sivuilla, mallista riippumatta vaikka autojen oma+kokonaispainot eroavat lähes 300 kg, mikä ei voi olla vaikuttamatta maavaraan.

    Eräät valmistajat (Audi) ilmoittavat (jotka yleensä ilmoittavat) mittausjärjestelyksi sen, että autossa on esim. 70 kg:n painoinen kuljettaja ja polttoainesäiliössä on 10%:n täyttö. Siis ilmoitettu maavara on best case, jota suurempi se ei missään käytännön olosuhteessa voi olla, vaan päinvastoin (todella hyödyllist&#228:wink:.

    Minulla ei ole mitään erityisesti Qashqai:n "korkeaa" maavaraa vastaan, se on oikeasti yhtä surkea kuin lähes kaikkien muiden. Parhaimmassa luokassa ovat Volvo XC60 ja Subary XV.


    Eiköhän tuo maavara joka tapauksessa ole lähempänä 20cm kuin 15cm.



    Topcar kirjoittaa näin:

    Despite mere millimetres separating overall heights, the Qashqai offers marginally less headroom, most notably in the rear. The answer probably lies in the Nissan’s higher ground clearance, which at 200mm trumps both Hyundai and Kia at 170mm and 172mm respectively, rendering their urban bias undeniable.

      
  • Ei tuo maavara lukema kerro läheskään kaikkea maavarasta käytännössä.



    Se on yleensä se pelkästään matalin kohta. Useissa korkeammissakin autoissa se matalin kohta on kohtalaisen matala paperilla, vaikka akseleiden välissä olisi jopa 40 cm.



    Lumessa ajamisen kannalta, juurikin sillä on enempi merkitystä millä korkeudella koko auton kori yleensä killuu, ei se missä alin kohta kyntää koska lumi on pehmeää, ja isoin ongemla maavaran kannalta lumessa on se, kun lumen taso saavuttaa koko pohjan ja alkaa kantaa autoa, jolloin renkaat eivät saa enää voitettua syntyvää "vastusta".

      
  • Usein artikkeleissa mainitut mitat, tässä tapauksessa maavara, ovat valmistajan ilmoittamia lukuja, jota toimittaja ei ole tarkistanut. Siksi olisikin kiinnostava tietää, mistä Qashqaille ilmoitettujen lukujen 155...200 mm haarukka johtuu. Mittaustapahan ei ole itsestäänselvä asia maavarasta puhuttaessa.



    Hakka pelittää omistaa Qashqain, joten saisinko pyytää sinua ryömimään autosi alle, jotta keskusteluun saataisiin lisäarvoa. Mikä on matalin kohta ja paljonko sillä on mittaa? Jos tuo on esim. 155 mm, onko se käytön kannalta merkityksellinen ja osumille arka, vai onko rajoittavana jokin muu? Esim. aivan renkaan vieressä oleva yksittäinen kohtahan ei osu maahan, jos töyssyn yli voi ajaa. Akselin keskellä, esim. öljypohja, tai varsinkin akseleiden välissä oleva kohta, esim. katalysaattori, on paljon ikävämpi tämän suhteen. Hiukkassuodattimella varustettu katalysaattori maksaa Qashqaihin TM:n mukaan (18/2010) vajaa 900 €, joten särkyminen ottaisi varmasti päähän. Ei kuitenkaan ihan yhtä paljon kuin Yetin omistajaa, jonka katalysaattori maksaa 3015 €.



    Mitkä ovat matalipia kohtia ja kuinka herkkiä ne ovat särkymään?



    Asia on kuten Matti edellä totesi. Oikeissa maastureissa käytännön maavara on paljon isompi kuin mitattu, koska alin kohta on usein yksittäinen kohta, joka kenties kestää aika pahojakin osumia. Henkilöautoissa ja katumaastureissa pohja vaikuttaa kuitenkin aika tasaiselta, joten kovin montaa senttiä eroa matalimman ja muun pohjan välillä ei yleensä ole.



    TM:n mittauksen 18/2010 mukaan Qashqain lyhyessä mallissa (1,5 dCi) on maavaraa 20 cm ja numerossa 20/2011 mitattiin pitkälle mallille (2,0 dCi) 19 cm. Jos nuo ovat todellisia lukemia, on tilanne minusta aika hyvä. Tuulilasin mittaama 15,5 cm on jo katumaasturille heikko. Toivottavasti Hakka pelittää viitsit selvittää asiaa.

      
  • 740 GLE:

    Myydäänkö Skodassakin nelivedon kanssa tarpeettoman suuri moottori, vai mitä?




    Octaviaa näkyy olevan tarjolla kahdella koneelle, molemmat dieseleitä. 1,6-litrainen manuaalina hintaan 32000 € ja 2-litrainen automaattina hintaan 37000 €. En tiedä, millaista tarjontaa käytettyjen puolella on olemassa.



    Yetiä saa vain 2-litraisena dieselinä. Hinnat alkaen 33500.



    Yetin tyylissä on jotain kivaa, mutta kun aletaan oikeasti pakata, huomaa tuostakin, että Octavian tavaratila on ylivoimainen. Yetin lyhyt ja korkea pino vs. Octavian laakea tila, joka taitaa olla isompikin?




    Itse en mieltynyt Yetiin, kun siihen joskus kävin tutustumassa. Makuasia, mutta Qashqai on minusta parempi, vaikka siinäkin oli omat puutteensa. Yetissä korkeutta on koko autossa turhan paljon ja tavaratila tosiaan lyhyt. Takapenkkiä saa siirrettyä eteenpäin, jolloin litratilavuus kasvaa houkutelevan suureksi. Tällöin tavaratilaan jää ikävät kiskot, eikä tila ole enää kovin käyttökelpoinen. Octavia on huomattavasti tarkoituksenmukaisemman tuntuinen. 20 cm matalampana kulutus on todennäköisesti selvästi alempi varsinkin pienillä bensakoneilla. Takapenkkiin kiinnittää molemmissa huomiota. Yetissä se on muotoiltu kolmelle, jolloin reunapaikalla istutaan aivan ovessa kiinni, vaikka takana olisi vain yksi tai kaksi matkustajaa. Octaviassa penkki on muuten vain mukavuudeltaan poikkeuksellisen huono ja häiritsee muuten tasapainoisen auton vaikutelmaa tehokkaasti.



    Qashqain +2-mallista jäi mieleen mukava yleisvaikutelma, mutta takaosa on sinäkin ongelmana. Istuinosa on lyhyt ja siksi penkki epämukava. Tilaa pituussuunnassa on vähemmän kuin olettaisi, mutta ehkä riittävästi kuitenkin. Lasikatto on ikävä, koska se madaltaa pääntilaa takana liikaa. Ilman lasikattoa ei autoa ole saatavissa. Ylimääräinen penkkirivi on turha, koska se on liian ahdas. Lapsi sinne mahtuisi, mutta turvaistuimen kanssa pelaamisesta ei kannata edes haaveilla. Penkit taittuvat kivasti piiloon, mutta syövät tavaratilan korkeudesta merkittävän osan. Ilman takimmaisia penkkejä tilaa olisi riittävästi. Nyt sitä on vain 450 litraa, mikä ei ole ulkomittoihin nähden erityisen paljon. Esitteessa puhutaan 550 litrasta, mutta siinä on tila on levitetty suksiluukun kautta takapenkin puolelle. Tuo on minusta vähintään arveluttavaa markkinointia.



    Näkyvyys taakse ja takaviistoon on Qashqaista surkea, Octavia on tässä suhteessa markkinoiden parhaita autoja.



    Qashqaista jää siis vaikutelma, että siinä on yritetty ahtaa liikaa yhteen autoon, jolloin tuloksena ongelma normaalissa arjessa. Jälkikäteen noiden asioiden korjailu on käytännössä mahdotonta.

      
  • Maavara yksistään ei kerro totuutta kokonaisuudesta. Tasaisella ajettaessa kylläkin.

    Jos ajetaan tieltä/kadulta jyrkkään laskuun tai nousuun, vaikuttaa maavaraan auton akseliväli ja etu- ja takaylitykset.



    >> Video maavarasta <<



    >> Näin voi käydä jos on riittämätön maavara << :smile:

      
  • Herbert:

    TM:n mittauksen 18/2010 mukaan Qashqain lyhyessä mallissa (1,5 dCi) on maavaraa 20 cm ja numerossa 20/2011 mitattiin pitkälle mallille (2,0 dCi) 19 cm. Jos nuo ovat todellisia lukemia, on tilanne minusta aika hyvä. Tuulilasin mittaama 15,5 cm on jo katumaasturille heikko. Toivottavasti Hakka pelittää viitsit selvittää asiaa.




    Ei ole sopivaa paikkaa eikä välineitä, joilla voisin maavaran riittävän tarkasti mitata. Maavara on silmämääräisesti tarkasteltuna selvästi suurempi kuin normaalissa henkilöautossa ja minulle riittävä.



    16-17 cm maavara näyttää olevan TM:n mittausten mukaan yleinen katumaastureille (mm. Skoda Yeti, Mitsubishi ASX, Hyundai ix35, Kia Sportage, Honda CRV) ja se riittää myös minun tarpeisiini, koska maastoajoa en harrasta.



    Näkyvyys taakse ja takaviistoon on Qashqaista surkea, Octavia on tässä suhteessa markkinoiden parhaita autoja.

    Qashqaista jää siis vaikutelma, että siinä on yritetty ahtaa liikaa yhteen autoon, jolloin tuloksena ongelma normaalissa arjessa. Jälkikäteen noiden asioiden korjailu on käytännössä mahdotonta.




    Tuosta olen osittain eri mieltä. Näkyvyys taakse on Qashqaista varsin hyvä suurien peilien ansiosta. Takaviistoon näkyvyys ei ole paras mahdollinen, kuten ei kovin monessa muussakaan autossa.



    Reilun kahden vuoden käyttökokemuksella Qashqai on mielestäni varsin toimiva kokonaisuus. Mitään selkeää puutetta tai ongelmia normaalissa arjessa ei ole tullut vastaan.

      
  • Peilit Qashqaissa on hyvät, tarkoitinkin näkyvyyttä ikkunoiden läpi katsottuna. Esimerkiksi marketin pihalla ei riitä, että katsoo peileistä, koska monenlaista kulkijaa riittää joka suuntaan peilien ulottumattomissa. Ja peruuttamallahan ajetaan n. 40% kaikista kolareista, joten ihan vähäpätöinen tämä seikka ei minusta ole. Katumaasturissa tilanne korostuu, koska ollaan tavanomaista ylempänä ja ikkunoiden alareunojen katveet ovat siksi isommat. Mutta tosiaan, yleinen vaiva tämä autoissa on.



    Hienoa, että Qashqai vastaa sinun tarpeitasi. Itselläni on todennäköisesti sinua kovemmat vaatimukset takatilojen suhteen, siksi autoa (+2-mallia) kritisoin. Lyhyt malli pääsee varmaan helpommalla, kun sen tiloja voi verrata esim. Golfiin. Kovin merkittäviä eroja ei löydy.

      
  • Herbert:

    Peilit Qashqaissa onkin hyvät, tarkoitinkin näkyvyyttä ikkunoiden läpi katsottuna. Esimerkiksi marketin pihalla ei riitä, että katsoo peileistä, koska monenlaista kulkijaa riittää joka suuntaan peilien ulottumattomissa. Ja peruuttamallahan ajetaan n. 40% kaikista kolareista, joten ihan vähäpätöinen tämä seikka ei minusta ole. Katumaasturissa tilanne korostuu, koska ollaan tavanomaista ylempänä ja ikkunoiden alareunojen katveet ovat siksi isommat. Mutta tosiaan, yleinen vaiva tämä autoissa on.

    Hienoa, että Qashqai vastaa sinun tarpeitasi. Itselläni on todennäköisesti sinua kovemmat vaatimukset takatilojen suhteen, siksi autoa (+2-mallia) kritisoin. Lyhyt malli pääsee varmaan helpommalla, kun sen tiloja voi verrata esim. Golfiin. Kovin merkittäviä eroja ei löydy.




    Tuo näkyvyysongelma pitää kyllä paikkaansa ja koskee tosiaankin suurinta osaa nykyautoista. Onneksi jo Qashqain keskimmäisessä varustetasossa on peruutustutka vakiona. Se helpottaa ahtailla parkkipaikoilla veivaamista.



    Itselleni ei takatiloilla ole juurikaan merkitystä. Takapenkillä matkustaa satunnaisesti koira ja sille tilat riittävät. Tavaratilaa voisi kylläkin olla hieman enemmän mutta sitäkin on sentään vähän enemmän kuin useimmissa Golf-luokan viistoperissä.

      
  • Herbert:

    Esimerkiksi marketin pihalla ei riitä, että katsoo peileistä, koska monenlaista kulkijaa riittää joka suuntaan peilien ulottumattomissa. Ja peruuttamallahan ajetaan n. 40% kaikista kolareista, joten ihan vähäpätöinen tämä seikka ei minusta ole.




    Parhaiten nuo parkkipaikkakolarit vältää, kun aina peruuttaa sinne pysäköintiruutuun ja lähtee sieltä etuperin. Ruutuun peruttamisen oppii kyllä hallitsemaan pienellä harjoittelulla, ja muut jäävät kyllä kiltisti odottelemaan kun käännät autosi ennen peruutusta vinotain ajoreitille.



    Etuperin sinne ruutun on tosin helpompi ajaa, mutta kun kummallekkin puolelle ostosretken aikana vaihtuu paku, on se peruuttaminen pois täyttä arpapeliä.



      
  • maavara:

    Parhaiten nuo parkkipaikkakolarit vältää, kun aina peruuttaa sinne pysäköintiruutuun ja lähtee sieltä etuperin. Ruutuun peruttamisen oppii kyllä hallitsemaan pienellä harjoittelulla, ja muut jäävät kyllä kiltisti odottelemaan kun käännät autosi ennen peruutusta vinotain ajoreitille.

    Etuperin sinne ruutun on tosin helpompi ajaa, mutta kun kummallekkin puolelle ostosretken aikana vaihtuu paku, on se peruuttaminen pois täyttä arpapeliä.


    Toisaalta ostokset kärrystä on helpompi lastata perään ajotieltä jos parkkipaikalla on vastassa seinä tai toinen auto.

      
  • Minustakin ruutuun on helpompi peruuttaa, mutta tavaratila tosiaan jää usein hankalaan paikkaan, joten keula edellä tulee monesti ajettua. Ja onpahan niinkin käynyt, että takana tuleva on pujahtanut ruutuun, kun itse olen ajanut peruuttamisen vaatiman matkan verran ohi.



    Muuallakin kuin marketin pihalla, esimerkiksi kotipihalla leikkivien lasten seassa, näkyvyyttä taakse ja takaviistoon kaipaan, joten suunnittelijoiden ajatuksenkulkua on minun tältä osin vaikea ymmärtää. Tutkat ja kamerat ovat insinöörien kikkailua muotoilijoiden alistamina. Niillä ei huonoa perusrakennetta paikata. Mutta kysehän on vain yhdestä auton ominaisuudesta, ei se muuten hyvää autoa kelvottomaksi tee.

      
  • Autossa on Hakkapeliitta 7 SUV-nastarenkaat 225/65 R17 106 T XL.




    Nippelitieto : Asennettuna tuollasten uusiminen maksaa 1169,24 €.









      
  • Eli tästä mukamaasturin renkaiden hinnalla auto, jossa on hulppeasti enemmän maavaraa: http://www.autotalli.com/vaihtoauto/32433775/

      
  • Penteles:

    Maavara yksistään ei kerro totuutta kokonaisuudesta. Tasaisella ajettaessa kylläkin.
    Jos ajetaan tieltä/kadulta jyrkkään laskuun tai nousuun, vaikuttaa maavaraan auton akseliväli ja etu- ja takaylitykset.

    >> Video maavarasta <<

    >> Näin voi käydä jos on riittämätön maavara << :smile:




    Hieno video Skodasta. Ylitykset tosiaan on merkittävä asia tietyissä paikossa, itsellänikin on etupuskurin alla hyvät naarmut muistona erään rampin alapäästä. Auto oli tuolloin uusi, enkä osannut edes varoa, niin harmittoman näköinen paikka oli.



    Obamalle tulee varmaan seuraavaan autoon säädettävä jousitus, kuten Citroenissa.

      
  • Volvo XC40 pelkkää meikkiä?



    "Volvo tavoittelee Cross Country -mallisarjallaan ulkoilmaihmisiä ja muita reippailun ystäviä. Uusi V40 Cross Country ei kuitenkaan vakuuttanut ainakaan huonon kelin ominaisuuksillaan Ilta-Sanomien koeajajia.



    Auton näyttävät helmavahvikkeet ja alustasuojat tekevät kyllä maastohenkisen vaikutelman. Maavara on kuitenkin vain runsaan sentin verran isompi kuin tavallisessa V40-mallissa. Pelkkä muhkuraisia jääkokkareita täynnä oleva talvikatu tuottaa Volvollekin samanlaisia pulmia kuin muille kaupunkiautoille.



    Etenemiskykykin on tavanomaista tasoa, sillä nelivedon saa vain Volvon kalleimpaan 250-hevosvoimaiseen T5-bensiinimalliin. Nelivedolla auto vastaisikin mielikuvaansa huomattavasti paremmin."



    http://www.taloussanomat.fi/autot/2013/01/26/maasturiksi-meikattu-volvo/20131311/304

      
  • Penteles:

    Tämän päivän hesarissa juttu Qashqaista.
    http://www.hs.fi/paivanlehti/autot/Suomen+myydyin+auto+saa+moitteet+asiantuntijoilta/a1359101293491




    Sielläpä sitä filosofiaa yritettiin avata.



    Eriävän mielipiteen Hesarin juttuun heitän hinnasta. Jos haluaa ostaa auton korkeammalla maavaralla, ei hintavertailuun voi ottaa kaikkia saman kokoluokan autoja.



    Autotoimittajien juttuihin/autovertailuihin olen aina suhtautunut kovin skeptisesti:



    Jokin yksityiskohta (esim. poljintuntuma, käsijarrun vapautusnapin sijainti) saattaa saada ihan järjettömästi huomiota, mutta ihan selkeä, mitattu huono ominaisuus lakastaan maton alle.



    Toinen seikka mihin autovertailuissa ei paljon kiinnitetä huomiota on autojen hinnat. Niin pitkään kuin itse ostan autoni (näillä tuloilla), on jo 1-3 tonnin hintaerolla merkitystä. Halvempaan voi rastittaa joitain lisävarusteita (koukku, lohkolämppäri yms), mitkä siitä lähtöhinnaltaan kalliimmasta edelleen puuttuu.

      
  • Testimenestykseen liittyen voisi todeta, että testivoitto ei ole minkään tason mittari auton käyttökelpoisuudesta arjessa. Ensinnäkin, testeissä mitataan vain pientä osaa kuluttajaa kiinnostavista asioista. Toisekseen, kun Qashqaita verrataan mataliin henkilöautoihin, tottahan ajettavuudessa tulee turpaan. Uskoakseni harva oikeasti on pahoillaan siitä, että Qasqai selviää lehden testissä väistökokeesta 70, kun matala kilpailija suoriutuu 71 km/h nopeudella. Tuollaiset erot ei normaalissa, vastuuntuntoisessa liikenteessä merkkaa yhtään mitään. Toisaalta testien pisteytysjärjestelmä ei mielestäni palvele kuluttajaa järkevällä tavalla. Kun auto normaalissa ajossa tuntuu riittävän hyvältä, on asiat kunnossa. Autoahan ajetaan tuntuman mukaan. Se määrittelee tilannenopeuden, ei kilpailevalle autolle suurin mahdollinen nopeus tai aavistuksen vakaampi kulku.



    Ajettavuuden merkitystä voi peilata mös rengasvalintaa vastaan. Renkaiden kuluessa ominaisuudet heikkenevät, mutta silti aika pitkään kuluneilla renkailla ajetaan ennen vaihtoa. Raha on kuitenkin useimmille ajettavuutta tärkeämpi asia.



    Hesarin artikkelissa oltiin ehkä oikeassa siinä, että Qashqain muotoilu on onnistunut. Jostain syystä katumaasturit on haluttu tehdä oikean maasturin näköiseksi, mikä on minustä sama kuin laittaisi parkettia muistuttavan muovimatton. Qasqai on selkeästi tavallisen henkilöauton näköinen, mikä on varmaan monia miellyttävä tyyli. Siinä ei myöskään korostu katumaasturin negatiivinen status.

      
  • Ajelin pari vuotta sitten viikon muistaakseni 1,5-litraisella dieselillä varustettua Qashqaita. Tuolla moottorilla auto oli TODELLA laiska ajettava. Jyrkkää parkkiluolan ramppia noustessa meinasi veto loppua ykkösvaihteella(!), vaikka kyydissä oli vain neljä aikuista, eikä muuta kuormaa.



    Menee vähän aiheen ohi, mutta onko porukalla kokemuksia Hyundai ix35 -kiesistä? Tuota "kassun" kilpailijaa pitäisi käydä koeajamassa lähipäivinä.

      
  • IsoE:

    Ajelin pari vuotta sitten viikon muistaakseni 1,5-litraisella dieselillä varustettua Qashqaita. Tuolla moottorilla auto oli TODELLA laiska ajettava. Jyrkkää parkkiluolan ramppia noustessa meinasi veto loppua ykkösvaihteella(!), vaikka kyydissä oli vain neljä aikuista, eikä muuta kuormaa.

    Menee vähän aiheen ohi, mutta onko porukalla kokemuksia Hyundai ix35 -kiesistä? Tuota "kassun" kilpailijaa pitäisi käydä koeajamassa lähipäivinä.




    ix35 on vähän isompi ja raskaampi kuin Qashqai. Itse kävin koeajamassa myös ix35:n mutta päädyin lopulta Kassuun. ix35:n ohjaus oli aika tahmea ja neliveto-diesel vastaavilla varusteilla maksoi monta tonnia enemmän enkä kokenut saavani rahalle juuri mitään lisävastinetta, joten valinta oli helppo. Qashqain 1.5 diesel alkaa olla menneen talven lumia. Alle tonnin lisäpanostuksella saa modernin 1.6 dieselin, mikä vastaa teholtaan ja väännöltään ix35:n 2 litraista dieseliä ja kuluttaa selvästi vähemmän.



    Jos haluaa sellaiset perusvarusteet kuten vakionopeussäädin, sadetunnistin ja peruutustutka, pitää ix35:stä ottaa kallein varustetaso ja silloin hinta nousee aika rajusti. Qashqaissa nuo kaikki löytyvät jo keskimmäiseltä varustetasolta.

      
  • Kiitos vastauksesta.

      
  • Ajoitko lyhyttä Qashqaita vai +2-mallia?



    Testeissä lyhyen mallin 1,5-litrainen diesel on saanut kehuja, mutta isompaa ja siten myös raskaampaa mallia en ole nähnyt testattavan. Kumpaakaan en tuolla koneella ole itse ajanut. Paperilla yhdistelmä on kiinnostava, mutta käytännössä kone tosiaan voi olla liian pieni.

      
  • Paperilla yhdistelmä on kiinnostava, mutta käytännössä kone tosiaan voi olla liian pieni.




    En aja japanilaista Nissania, mutta omassani ranskalaisessa jonka kokonaismassa on 80 kg kevyempi tuo 1,5 dci 110 hv/240 nm @1750 rpm ei tunnu ollenkaan laiskalta, pikemminkin päinvastoin.



    Ehkä Nissanin 6- pykäläisen vaihteiston välitykset on toteutettu huonosti, tai autossa oli jotakin vikaa?

      
  • Kyseessä oli tuo lyhyempi "perusmalli". Tuo oli vuokraamon auto ja mittarissa muutamia tonneja, joten en usko, että kyseisessä autossa oli mitään merkittävää vikaa.



    Kyllähän tuolla pystyi motarilla päästelemään ihan huoletta sellaista 150 km/h matkavauhtia, mutta juuri tuossa mainitsemassani jyrkässä nousussa koneen puhti tuntui loppuvan pahasti kesken. Ehkä mulla oli jäänyt käsijarru päälle..? :smile:

      
  • Minun keräämissäni tiedoissa TM on mitannut 60-120 km/h kiihtyvyydeksi sijaluvuilla 241-247 seuraavat autot:



    241 Avensis 2.0 D-4D 25,3s

    242 Qashqai+2 2.0 dCi 25,4s

    243 Seat Leon 1.4 TSI 25,4s

    244 VW Tiguan 2.0 TDI 25,4s

    245 Avensis 1.6 VVT-i 25,5s

    246 Qashqai 1.5 dCi 25,5s

    247 Volvo V50 1.6 25,5s

      
  • mainitsemassani jyrkässä nousussa koneen puhti tuntui loppuvan pahasti kesken.




    Paljonko oli kierroksia? Tuon maksimiväännön kun pitäisi 1. vaihteella riittää melkeinpä mihin vain kunhan koneessa on tuo 1750 kierrosta. Vai jäikö vauhti sinne vääntöalueen alapuolelle?

      
  • sijaluvuilla 241-247




    Montako sijaa on koko taulukossa?

      
  • Tilastossa olevat kiihtyvyys mittaukset on tehty suurimmalla vaihteella.

    Se ei anna koko totuutta auton todellista kiihtyvyydestä.



    Mainitut autot olivat kaikki manuaalivaihteisia.



    Automaattivaihteiset pärjäävät tässä tilastossa paremmin.

    Esim.



    Sijalla 85 Qashqai 2.0 dCi 4x4 Tekna A 11,5s



    >>Kiihtyvyystilasto <<

      
  • CS2800:

    mainitsemassani jyrkässä nousussa koneen puhti tuntui loppuvan pahasti kesken.


    Paljonko oli kierroksia? Tuon maksimiväännön kun pitäisi 1. vaihteella riittää melkeinpä mihin vain kunhan koneessa on tuo 1750 kierrosta. Vai jäikö vauhti sinne vääntöalueen alapuolelle?


    Vaikea sanoa noista kierroksista. Millään muulla ajamallani autolla en ole vastaavanlaisiin ongelmiin törmännyt. Toki tuo ramppi oli varsin pitkä ja jyrkkä, mutta onhan noita muuallakin.

      
  • Hyytyikö auto heti alkuunsa vai vasta kesken matkan?



    Joskus on itsellänikin käynyt niin, että lähtee tyhjäkäynnillä ylämäkeen. Tällöin ei edes kaksilitraisen bensakoneen potku tavallisessa henkilöautossa riitä ilman, että kytkimen avulla nostaa kierrokset ylös ja yrittää uudestaan.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit