Hiljaa ei valojen riittämättömyyden takia ole tarvinnut ajaa koskaan mutta rajoitusten mukaan kyllä.
Eihän sitä tarvikaan himmata, jos ojien välissä pysyminen riittää eikä sarvipäistä tarvitse välittää.
tracktest:
Te jotka alvariinsa puhutte valojen riittämättömyydestä voisiko kenties näössänne olla vikaa?
Viimeisimmässä näön tarkastuksessa lääkäri kysyi haluanko silmälasien käyttöpakon pois myös raskaat kirjaimet sisältävästä ajokortistani.
Siitä huolimatta minulla on ollut ihan lapsesta saakka yksi perusvika silmissä. Pimeässä näen huonosti, ja ihan pimeässä en näe ollenkaan.
tracktest:
Ymmärrän toki myös niitä jotka vaatii nokalle lisäkaukovaloja näkemiseen ehkä osin henkiseksi tueksikin. Jos kykyyn pysähtyä pimeällä tiellä tai väistää esimerkiksi hirvi tai jopa siihen ettei näe riittävän kauas epäilyttää on viisasta hankkia lisävaloja riittävä määrä. Syystä että näin luottamus omiin kykyihin säilyy paremmin riitävän hyvänä on tuo helpoin tapa rauhoittaa epäilevä mieli tulevilta järkytyksiltä. Silloin ajokyky säilyy kriittisillä hetkilläkin hyvänä. Kaikki minkä kokee auttavan turvallisuudessa myöskin sen tunteessa pitää tehdä. Meitä kuljettajia on kaiken tasoisia ja joistakin ei hyviä saa tekemälläkään ajoi sitten vaikka kuinka paljon, mutta tämä onkin sitten aivan toisen keskustelun paikka.
Tämä kommenttisi osoittaa, ettet ymmärrä mistä tässä puhutaan.
Yllä linkittämäni Liikenneturvan mallinnus sallii jäisellä tiellä Volvolle 80 km/h talvirajoitusnopeuden, johon Volvon valot juuri ja juuri riittävät. Samalla havaintokyvyllä, samalla jarrutuksella, samalla valppaudella verinen BMW pysähtyy 50 metriä poron raadon jälkeen. Ero on valoissa.
Ideaalitapauksessa tietenkin Volvon valoihin lisätään pituutta sekunti tai pari ja leveyttä 10 metriä puolelleen ajamiseen rentoutta tuovan lisämarginaalin rakentamiseksi. Sekin on lapsellisen helppoa tehdä, kun halogeenilisävaloista saa ohjauksen lisävaloreleelle. Toisin kuin saksalaisissa.
Lain puitteissa voitte hommata valoja keulalle niin paljon kuin sinne sopii että näette riittävän kauas. Raskaanliikenteen ammattilaiset asentavat vielä katolle valopatterin että näkevät lumikotkin lumisilla tienvarsilla.
Omasta kokemuksesta sen verran että hirvien kohtaamiset tiellä ovat olleet niin yllättäviä ja lähellä keulaa tapahtuvia että hyvät xenon lähivalot ovat olleet tärkein asia noiden havaitsemisessa ja siitä kiitos BMW:lle ja nopealle reagointikyvylleni että aina on selvitty ilman yhteentörmäystä. Hirvi joka tulee eteen on aina yllättävä mutta kauempana kaukovalojen kantaman sisällä tien ylittävät hirvet mahdollistavat hitaammallekin selviytymisen ilman törmäystä. Sitten on myös niitä kuljettajia jotka hätäännyksissä aiheuttavat itselleen lisää murheita joiden seurauksena tehtyjä ajovirheitä on vaikea korjata. Ja näiden tapausten kirjoa luetaan lehdistä ja netistä joka syksy. Hyvät lähivalot ovat ainakin minulle ne tärkeimmät. Ja kun sanon että BMW:n kaukovaloilla on myös pärjätty eikä rajoitusten alle ole valojen riittämättömyyden takia koskaan menty niin tarkoitan myös sitä, turha tätä on kenenkään kyseenalaistaa.
740 GLE ajat ilmeisesti jonkun muun valitsemalla autolla? Tuntuu hieman oudolta tämä jatkuva valitus MB:n riittämättömistä valoista. Tee asialle jotakin joku alan ammattilainen keksii varmasti tuohon alati vaivaavaan ongelmaasi ratkaisun. Hämäränäön testaus kannattaa kaikkien tehdä jotka epäilevät vähänkään näkökykyään se on varmin tapa sulkea pois epäilyt onko näkökyky riittävä pimeällä turvalliseen ajamiseen. Verta ei ole omien BMW:ni keulalla koskaan ollut eikä mitään raatoja sillä eteen tulleista eläimistä on selvitty aina ilman törmäystä. Se että miksi näin voitte jokainen itse päätellä, minä tuskin pystyn teitä vakuuttamaan koska epäilette kuitenkin sanomaani kuten tavallista mutta mitäs tuosta. Hyvää jatkoa vain kaikille tämä oli minun osaltani tässä.
Niin ja uusimman TM:n testi näytti mihin Mersun hienot LED valot pystyy. Testin surkeimmat ja kapeimmat valot ja ledien keilat oli kirjavat sekä valoltaan epätasaiset. Parhaat valot oli Volvon perinteiset halogeeniapuvaloilla varustetut kaksoisksenonit.
Eli jotain mullistavaa pitää tapahtua LED-tekniikassa, kun toteutus on nykyisellään noin surkea. Muutenkin on kummallista miten valotekniikka ei tunnu kehittyvän autoissa, vaan pikemminkin valoteho menee uusissa malleissa vaan takapakkia. Onhan noita BMW:n ja Audin uusia laser-valoja kehuttu, mutta montako vuotta menee, että ne saadaan lisävarusteeksi järkihintaan "kansanmalleihinkin".
TM antoi ysin arvosanaksi valoista ja näkemisestä. En tiedä onko sinulla parempaa tietoa asiasta, mutta tuskinpa ysi antaa aihetta pitää valoja surkeana.
Mersun kehityspolku on selkeä ja sitä voisi hyvinkin sanoa mullistavaksi. Ledivalojen resoluutiota ja kantamaa on luvattu kasvattaa tuntuvasti. Puhuvat laservalojen kantamasta halvemmalla ja yksinkertaisemmalla teknilogialla. Itse arvostan ledivalojen mahdollisuuksia tien valaisemiseen myös kohtaamistilanteissa ja sitä, ettei valoja tarvitse käsin vaihdella. Onhan minunkin autossa pitkien käyttöön autonatiikka, mutta joissakin olosuhteissa sen toiminta jättää vielä toivomisen varaa. Ledimatriisin valokuvion monipuolisemmat säätömahdollisuudet Parantavat automatiikan toimintaa tuntuvasti.
Galleriassa hyvä havainnollistava piirros tämänpäivän, lähitulevaisuuden ja tulevaisuuden ledien erosta:
Mersun nykyisiä LED valoja ei nykyisellä toteutuksella voi pitää vielä minkään sortin edelläkävijänä, josta aiheesta tämä ketju on avattu. Lähivalojen keila on kapea ja muistuttaa lähinnä perinteisiä halogeeneja eli ksenon valojen leveys on noissa menetetty. Lisäksi ledien keilat on kirjavat ja valoltaan epätasaiset. Kaukovaloilla on pituutta kuitenkin 150 m ja lähivalojen kapea keila ulottuu 100 m eli suunnilleen samaan kuin testin muissa ksenoneissa.
Noilla luultavasti pärjää, mutta valot ja näkeminen arvosanaan kuuluu myös pyyhkimet, pesimet, peilit, lasien lämmittimet ja takanäkyvyys eli jos arvosana olisi ollut pelkistä valoista, niin tuskin olisi kiitettävää tullut. Harmillista tuossa on se, että nuo on nykyisellään parhaat valot mitä C-sarjaan saa, koska ksenonit ei ole vaihtoehtona. Odotan mielenkiinnolla LED-tekniikan kehittymistä, koska voihan tuo tarjota mahdollisuuksia huippuluokan valojen kehittämiseen.
Pelkällä kaksoisksenon-tekniikalla taas ei oikein saada kunnon kaukovaloja ilman apuhalogeeneja ja niitä ei monet valmistajat halua keulalle virittää ehkä säästösyistä ja kaukovaloja ei pidetä ilmeisesti riittävän tärkeänä.
Voitko selittää, mistä säästösyistä puhut?
Ei kai haloheenit kovin paljoa maksa?
Eihän pari halogeenipolttimoa ja niiden tarvitseman tekniikan rakentaminen voi kovin paljon maksaa per auto. Puhdas arvaus, että muutamia kymppejä korkentaan. Kerro jos tiedät hinnan paremmin. Mutta kun tämä kerrotaan valmistettavien autojen määrällä, niin siitä voi tulla miljoonien säästöt.
Parempia syitä kuin säästösyyt voi esittää, koska tämähän on lähinnä arvailua minun taholtani.
En tiedä millaiset valot sinulla on Bemarissasi, mutta olen käsittänyt että lähivalo-ksenonit ja kaukovalo-halogeenit. Olet sanonut pärjääväsi niillä ja täällähän onkin arvosteltu vain BMW:n nykyisiä kaksoisksenoneja ja niiden kaukovalojen kantamaa, joka on esim. 4 Gran Coupessa 120 m.
Eikö olisi hyvä asia jos BMW:n kaksoisksenon kaukovaloihin saataisiin yli 50 m lisää kantamaa esim. lisähalogeeneilla kaukovaloihin? Vai miksi puolustat BMW:n valoja niin ponnekkaasti? Esim. 60 m lisää kantamaa valoihin tarkoittaisi noin 2 sekuntia lisää aikaa reagoida satasen nopeudessa, jos jokin este on kaukovalojen kantaman äärirajoilla. Este voi olla mikä tahansa esim. jokin onnettomuus joka tukkii tien, ilman heijastinta kulkeva jalankulkija, hirvi tms.
Itse ainakin tunnen oloni sitä turvallisemmaksi pimeällä mitä paremmat valot autossa on. Enkä itse alkaisi tuosta asiasta väittämään esim. että "autoni valmistaja kyllä tietää paremmin millaiset valot on hyvät".
Mietinpä vain, että eikös paljon suuremmat kustannussäästöt saataisi, jos jätettäisiin esim. xenonit laittamatta.
Silläpä nuo ksenonit olikin pitkään vain lisävarusteena autoissa noin tonnin hintaan ja vakiona oli halogeenit. Kilpailu on pitänyt kuitenkin huolen siitä, että nyt ne alkaa olla jo vakiona monessa merkissä. Varmaan myös valmistuskustannukset on ajan myötä halventuneet.
Saman kaavan tulee käymään läpi myös laser-valot tai mikä se nyt sitten onkaan tuleva paras valotekniikka.
NHB:
Mersun nykyisiä LED valoja ei nykyisellä toteutuksella voi pitää vielä minkään sortin edelläkävijänä, josta aiheesta tämä ketju on avattu.
Edelläkävijän ja surkean väliin pitäisi löytyä monta arvosanaa. TM:n 9/10 ei pitäisi oikein mitenkään kääntyä surkeaksi.
Arvosanassa ei ole pelkästään valot, kuten jo kirjoitin ja tuo surkea oli enemmänkin kommenttini avaajalle ja tämän hetkisen LED-tekniikan edelläkävijyydelle.
NHB:
Mersun nykyisiä LED valoja ei nykyisellä toteutuksella voi pitää vielä minkään sortin edelläkävijänä, josta aiheesta tämä ketju on avattu.
Edelläkävijän ja surkean väliin pitäisi löytyä monta arvosanaa. TM:n 9/10 ei pitäisi oikein mitenkään kääntyä surkeaksi.
Kaukovalojen edelläkävijä on kyllä ihan oikeasti Saab 9-5, joka ei ollut testissä mukana. Audin ja Bemun "kaukovalot" ovat aika tasan puolet Saabin oikeasti hyvistä kaukovaloista. Olivat muuten halogeenivaloin toteutetut.
Lain puitteissa voitte hommata valoja keulalle niin paljon kuin sinne sopii että näette riittävän kauas. Raskaanliikenteen ammattilaiset asentavat vielä katolle valopatterin että näkevät lumikotkin lumisilla tienvarsilla.
Pysähtymien näkyvällä tien osalla vaatii ilmajarrujen viiveen ja ison auton heikomman hidastuvuuden vuoksi samastakin lähtönopeudesta isommat valot.
Pysähtyminen valojen näyttämällä matkalla on vaatimus, jonka merkitystä myös henkilöautoissa et suostu ymmärtämään. Talvirajoitusnopeuden painuminen "ohi" valojen näyttämästä matkasta tapahtuu henkilöautolla vasta pahemmassa kelissä kuin rekalla, mutta sekin keli on jokatalvista realismia. Ei näköjään sinulle, mutta minulle on.
tracktest:
Omasta kokemuksesta...kiitos BMW:lle ja nopealle reagointikyvylleni että aina on selvitty ilman yhteentörmäystä.
Et siis himmaa liukkaalla kelillä, vaikka et ylläritilanteessa ehtisikään pysäyttää valojen näyttämällä matkalla, mutta toistaiseksi ei ole kolahtanut? Onko jokainen koskaan kolaroimaton hyvä kuljettaja ja onko hänen autonsa tällä näytöllä valioluokan auto?
Hyvä juttu silti, että pystyt reagoimaan jo nyt asioihin jotka tulet näkemään parin sekunnin kuluttua. Me muut pystymme toimimaan vasta tilanteen nähtyämme.
tracktest:
Hyvät lähivalot ovat ainakin minulle ne tärkeimmät.
Useimmille muillekin ovat. Lähivaloja on myös vaikeampi parantaa laillisin keinoin, joten on aivan oikein, että valmistajat rakentavat bi-xenonit hyvien lähivalojen ehdoilla.
Meille hiljaisemmassa liikenteessä ajaville tämä vilkkaassa liikenteessä valaistulla alueella toimiva kompromissi toimii huonosti. Asia häiritsee erityisesti siksi, että kyse ei ole tekniikan vajavaisuudesta, vaan kaukovaloja on huononnettu siitä, mitä ne parhaissa halogeenivaloisissa autoissa olivat.
tracktest:
Ja kun sanon että BMW:n kaukovaloilla on myös pärjätty eikä rajoitusten alle ole valojen riittämättömyyden takia koskaan menty niin tarkoitan myös sitä, turha tätä on kenenkään kyseenalaistaa.
Kun ei hyvästä tiedä, osaa olla vähäänkin tyytyväinen.
Suhtaudun itsekin kriittisesti Liikenneturvan materiaaliin, joten korjaa toki, jos laskelmassa on virhe? Heidän arvionsa hätäjarrutuksesta 80 km/h nopeudesta jäisellä tiellä on 165 metriä. Lisää siihen havaintomatka ja näet 80 km/h olevan pahasti liikaa 120-metrisille kaukovaloille. Jo hyvin tavallinen lumisen tien 82 metrin jarrutusmatka vetää 80 nopeuden aivan noiden valojen äärirajoille.
Mikä Liikenneturvan jarrutusmatkasimulaattorissa on pielessä, koska et selvästi sitä usko? Mitkä olisivat mielestäsi oikeat arvot?
tracktest:
740 GLE ajat ilmeisesti jonkun muun valitsemalla autolla? Tuntuu hieman oudolta tämä jatkuva valitus MB:n riittämättömistä valoista.
Asennoitumiseni autooni on hyvin käytännönläheinen. Asetan omat vaatimukseni ja toiveeni järjestykseen ja valintani on kompromissi, joka osuu mielestäni lähimmäs kaikkien vaatimusteni kokonaisuutta.
En näe mitään syytä kieltää valintaani liittyvien huonojen puolien olemassaoloa.
Ostin aikanaan 740 GLE:n tietoisena sen epätarkasta ajettavuudesta ja talviajossa tarkkuutta vaativasta nokkapainosta huolimatta, koska muut ominaisuudet olivat toivomassani kompromississa. Samoin ostin nykyisen autoni sen leveiden renkaiden pilaamasta suuntavakavuudesta ja edellistä autoani heikommista valoista huolimatta. Melkein uudet talvirenkaat on nyt vaihdettu aivan uusiin, mielestäni sopivamman kokoisiin ja nyt se kulkee odotetulla tavalla.
Valoihin tulee korjaus heti kun sen joku osaa rakentaa. Oma know-how ei tällä kertaa riitä.
tracktest:
Tee asialle jotakin joku alan ammattilainen keksii varmasti tuohon alati vaivaan ongelmaasi ratkaisun.
Kuten esimerkiksi kuka ammattilainen? Ehdottelet taas ratkaisuja ongelmaan, jota et tunne, joten ehdotuksesi ovat yhtä epäkäytännöllisiä kuin valon lisääminen käymällä näön tarkastuksessa.
Veho nosti valoprojektissa kädet pystyyn heti kättelyssä. Olivat selvittäneet asiaa jo aiemmin. Taksarit olivat asiaa kyselleet, kun eivät ilmeisesti tienneet jo selvästi Mersun valoja vähäisempiäkin bi-xenoneita riittäviksi.
Sen jälkeen olen keskustellut aiheesta suoraan Daimlerin kanssa ja muutaman viritysosa- ja CAN-filtterifirman kanssa. Useita suomalaisia Mercedes asiantuntijoita pohtii kysymystä sekä ammatillisessa mielessä saadakseen autoni valojen asennukseen että myös epävirallisena kilpailuna, jonka ratkaisijalle irtoaa mainetta ja kunniaa.
Lisävaloreleen ohjaus väyläohjatun adaptiivisen valon perusteella ei vaan ole ihan triviaali juttu. Avasin jo aiemmin threadin tätä kysyäkseni. Kovin hiljaiselta näyttää, mutta neuvot ovat edelleen tervetulleita.
Mutta eipä hätäillä. Eiköhän tuohon viimeiseen talviajossa minua vaivaamaan kysymykseenkin vastaus jostain löydy. Siihen saakka joudun himmaamaan pahassa kelissä, koska en uskalla ajaa enempää kuin näen.
tracktest:
Hämäränäön testaus kannattaa kaikkien tehdä jotka epäilevät vähänkään näkökykyään
Koska tuore näköseula mahdollistaa raskaan yhdistelmän ajamisen ilman silmälaseja ja näkemisen ongelma poistuu vaimoni tai poikani vanhaa autoa lainaamalla, en taida tarvita näkötestiä.
Hyvä pitää silti mielessä, jos tilanne jossain vaiheessa muuttuu. Tässähän ei ole kyse silmien huononemisesta vaan valojen huononemisesta aiemmin totuttuun verrattuna.
tracktest:
Verta ei ole omien BMW:ni keulalla koskaan ollut eikä mitään raatoja sillä eteen tulleista eläimistä on selvitty aina ilman törmäystä.
TM valomittauksen ja Liikenneturvan mukaan tilanteessa, jossa liukkaalla tiellä 80 km/h nopeudella Volvo S60 kaukovaloin ehtii juuri pysähtyä, rämähtää Bemu 50 metriä pitkäksi.
Tätä asiaa olet vahvasti kieltämässä, mutta näyttösi eivät riitä.
Mietinpä vain, että eikös paljon suuremmat kustannussäästöt saataisi, jos jätettäisiin esim. xenonit laittamatta.
En tiedä, mutta veikkaan sitä hyvin pieneksi. Perusteluni on se, että aiemmin halogeeni tai xenonvaloin tarjotuista autoista alkaa vähitellen halogeenivaihtoehto pudota pois. Oletan syyksi logistiikan karsimisen vaikka sitten kalliimman vaihtoehdon säilyttäenkin?
Jos tarjolla olisi lisähintaan lisäkaukovalo sille jo varattuun paikkaan asennettuna, maksaisin lisähinnan hetkeäkään epäröimättä joko uutta tilatessani, tai käytettynä ostamaani autoon saman tien uudet kalliimman version umpiot tilaten. Ei nuo ämpärit puskurin päällä niin kauniit ole, että niitä monikaan huvikseen asentaa ellei sellaisia tarvi.
Volvo on ratkaissut tämänkin jutun aika elegantisti. Ainakin edeltäneeseen S60 malliin oli saatavana lisävalojen asennussarja joko valojen kanssa tai ilman. Satsi istuu sekä Volvon puskuriin että sähköjärjestelmään kuin ammattilaisen asentamana. Auton johtosarjaan plug & play liittyvä nätisti suojakoteloitu johtosarja ei näytä räpellykseltä edes konepelti avattuna.
Millä oikeudella Volvo-fanaatikko joka nykyisin ajelee "mersulla" jota kritisoi ja haukkuu kaiken aikaa täten mustamaalaten koko merkin. Ja osansa saa kaikki muutkin saksalaiset merkit kuten näiden Volvo-fanaatikoiden tapoihin kuuluu ja omaa ylistetään maasta taivaasen milloin mistäkin syystä. Tekee (5-sarjan BMW:llä:wink: ajavasta henkilöstä noin vastenmielisen päätelmän. Joka on ajanut ilman sakkoja ja minkäänlaisia vahinkoja jo 30 vuotta, täydellisen mielipuolen joka ei välitä mistään mitään. Eikä piittaa kelistä ja vallitsevista keliolosuhteista paskaakaan.
Kirjoitin tuon edellisen kommenttini sarkastiseen sävyyn ja oletin sen sellaisena kaikkien myös ymmärtävän, mutta tosikot ottivat sen kuin pirun lukaistessa raamatun täysin tosissaan.
Olen vahvasti sitä mieltä että nämä Volvo-fanaatikot pilaavat tarkoituksella koko keskustelu-foorumin. Poislukien A-utoilijan jota pidän Volvo-kuljettajana jota arvostan joka ei lähde koskaan solvaamaan toista eikä muutenkaan aliarvioi ketään keskustelijaa. Onhan täällä monta muutakin asiallista keskustelijaa jotka arvostavat toisen mielipiteen kertomista siinä määrin etteivät lähde toisen väärässä ollessaankaan henkilöön menevään irvailuun, vaan kommentoivat asiallisesti: "että saatat olla myös väärässä" näin menee asiallinen keskustelu. 740 GLE. ARVOSTUKSESI PUTOSI TÄLLÄ PÄÄTTEELÄ SUORAAN NOLLAAN.
tracktest:
En tiedä millaiset valot sinulla on Bemarissasi, mutta olen käsittänyt että lähivalo-ksenonit ja kaukovalo-halogeenit. Olet sanonut pärjääväsi niillä ja täällähän onkin arvosteltu vain BMW:n nykyisiä kaksoisksenoneja ja niiden kaukovalojen kantamaa, joka on esim. 4 Gran Coupessa 120 m.
Eikö olisi hyvä asia jos BMW:n kaksoisksenon kaukovaloihin saataisiin yli 50 m lisää kantamaa esim. lisähalogeeneilla kaukovaloihin? Vai miksi puolustat BMW:n valoja niin ponnekkaasti? Esim. 60 m lisää kantamaa valoihin tarkoittaisi noin 2 sekuntia lisää aikaa reagoida satasen nopeudessa, jos jokin este on kaukovalojen kantaman äärirajoilla. Este voi olla mikä tahansa esim. jokin onnettomuus joka tukkii tien, ilman heijastinta kulkeva jalankulkija, hirvi tms.
Itse ainakin tunnen oloni sitä turvallisemmaksi pimeällä mitä paremmat valot autossa on. Enkä itse alkaisi tuosta asiasta väittämään esim. että "autoni valmistaja kyllä tietää paremmin millaiset valot on hyvät".
Kuvaamasi kaltaiset tehdaslaiset joita päivitetään tarpeen mukaan.
Totta kai valojen kehitys parempaan suuntaan on tervetullutta. Omien autojeni tehtaalla asennettuja valoja on päivitetty aina lain sallimissa puitteissa parempaan suuntaan alkaen uusista polttimoista ennakoivana toimena. Oma mottoni on aina ollut se että raha ei saa olla koskaan esteenä siihen kun on turvallisuudesta kyse, ja se käsittää renkaista lähtien kaiken mikä edistää turvallisuutta niin itseni kuin muidenkin. Vanhemmiten olen huomannut turvallisuuden korostuvan ajattelussani kaiken aikaa joskin se on ollut tärkeää alusta alkaen. Lähtien autojeni valinnoista jossa auton koko on ollut merkittävässä roolissa toki nykyisin myös pienemmät autot ovat melko turvallisia kiitos kolaritestausten (törmäystesti).
Mikä Liikenneturvan jarrutusmatkasimulaattorissa on pielessä, koska et selvästi sitä usko? Mitkä olisivat mielestäsi oikeat arvot?
Niitä jarrutusmatkoja voi toki itsekin testata, jotta ei tarvitse turvautua vain Liikenneturvan lukuihin. Olen käyttänyt 10 Hz:n GPS-vastaanotinta ja suomalaista RaceChrono-softaa Nokian Symbian-puhelimella.
Mikä Liikenneturvan jarrutusmatkasimulaattorissa on pielessä, koska et selvästi sitä usko? Mitkä olisivat mielestäsi oikeat arvot?
Niitä jarrutusmatkoja voi toki itsekin testata, jotta ei tarvitse turvautua vain Liikenneturvan lukuihin. Olen käyttänyt 10 Hz:n GPS-vastaanotinta ja suomalaista RaceChrono-softaa Nokian Symbian-puhelimella.
Kävin huvikseni testaamassa taas, ja tulos oli hieman märällä asfaltilla kitkarenkailla 80:n nopeudesta n. 35 metriä.
Kävin huvikseni testaamassa taas, ja tulos oli hieman märällä asfaltilla kitkarenkailla 80:n nopeudesta n. 35 metriä.
Reaktiomatka taisi jäädä testaamatta.
Se on toki asia erikseen. Oli kyse jarrutusmatkoista.
Juuri näin, pisteet Knight Riderille. Kuten jo aiemmin sanoinkin, samasta syystä en itsekään pidä Liikenneturvan mallinnusta ainoana totuutena, vaan vain suuntaa antavana mallina.
Omien mittausten pohjalta olen aiemmin itsekin kritisoinut motoristin pysähtymismatkan mallinnusta, joka olettaa jarrutusmatkan 50 nopeudesta vain juuri ja juuri ajokorttikokeen hyväksytyn rajalle. Käytännössä siitä saa vähäiselläkin harjoittelulla pari metriä pois katurenkaillakin. Satasen vauhdissa mallinnetusta 55 metristä otan noin 10 metriä pois keskinkertaisellakin jarrutuksella ja hyvällä enemmän.
Ongelma on vaan siinä, että vaikka Knight Rider veti märällä hyvän pysäkin ja 15% pois Liikenneturvan mallinnuksesta, noinkaan iso parannuskerroin ei vielä riitä 80 km/h mahdollistamiseen jäisellä tiellä 120 metrin kaukovaloin. Mallinnukseen nähden pitäisi noilla valoilla jarrutusmatkasta vetää noin 30% pois ja lisäksi reaktioaika nollaan, että 120 metriä riittäisi.
Vaikka itsekin tiedän Liikenneturvan mallinnuksen laskevan aika löysät jarrutukset, noin suuri parannus on tiukassa.
Millä oikeudella Volvo-fanaatikko joka nykyisin ajelee "mersulla" jota kritisoi ja haukkuu kaiken aikaa täten mustamaalaten koko merkin.
Luvan kysyminen tosiasian kertomiseen olisi minusta outoa. Liittyykö BMW tilauskavakkeeseen vaitiolovelvollisuus mahdollisesti havaituista negatiivisista piirteistä? Minä en näe mitään syytä pitää missään autossa havaitsemiani heikkouksia salaisuutena automerkin mainetta varjellakseni.
Seison havaintojeni takana ja siksi olen myös omalla nimelläni reklamoinut havaitsemastani puutteesta sekä maahantuojalle että valmistajalle tulevien mallien parannuksen toivossa.
tracktest:
Ja osansa saa kaikki muutkin saksalaiset merkit kuten näiden Volvo-fanaatikoiden tapoihin kuuluu ja omaa ylistetään maasta taivaasen milloin mistäkin syystä.
Näemme molemmat, että saksalaisten valot ovat Volvoa huonommat, joten ainoa tulkintaeromme on, saako sitä sanoa ääneen. Minä en allekirjoittanut vaitiolositoumusta, koska ostin vain auton enkä uskontoa.
Ja hyvän auton muuten ostinkin, paljon paremman kuin Volvo on osannut koskaan tehdä. Valitettavasti sen valot eivät ole yhtä hyvät kuin saman valmistajan edeltäneessä mallissa, joten parantamisen varaa jäikin vielä.
Mielipiteesi minusta Volvofanaatikkona on vahvasti värittynyt. Huomaat vain sen kerran kun Volvo oikeasti on saksalaisia parempi ja minä sanon sen ääneen. Sinulta huomaamatta jääneitä mielipiteitäni Volvosta löytyy tältäkin foorumilta vaikkapa hakusanoilla "neliovinen coupe" ja "etuvetoinen luisupulkka".
tracktest:
Tekee (5-sarjan BMW:llä:wink: ajavasta henkilöstä noin vastenmielisen päätelmän. Joka on ajanut ilman sakkoja ja minkäänlaisia vahinkoja jo 30 vuotta, täydellisen mielipuolen joka ei välitä mistään mitään. Eikä piittaa kelistä ja vallitsevista keliolosuhteista paskaakaan.
Voit loukkaantua esittämästäni laskelmasta jos haluat.
Mutta koska sanoit jo, ettei kelin vuoksi tarvitse himmata, odotan selitystäsi kuinka pudotat pysähtymismatkasi jäällä Liikenneturvan arvioimasta 180+ metristä kaukovalojesi näyttämään 120 metriin?
Kävin huvikseni testaamassa taas, ja tulos oli hieman märällä asfaltilla kitkarenkailla 80:n nopeudesta n. 35 metriä.
Reaktiomatka taisi jäädä testaamatta.
Jarrutusmatka on etenkin autolla kohtuullisen helppo vetää hyvin lähelle optimia, koska ABS ja jarruassistentti auttavat keskinkertaisenkin vedon kohtuullisen hyväksi.
Liikennetilanteen hätäjarrutuksen reaktioaika on vaikeampi testattava. Eri jarrutuskerroilla mahdolliset muutaman metrin heitot kompensoituvat maantienopeuksilla jo 100 millisekunnin nuokkumisella. Todellisuudessa reaktioajoissa tulee selvästi suurempiakin eroja.
Koetilanteessa pystymme reagoimaan reilusti alle sekunnissa. Liikenteessä haasteemme on siinä, kuinka paljon omalle parhaallemme häviämme.
Liikennetilanteen hätäjarrutuksen reaktioaika on vaikeampi testattava. Eri jarrutuskerroilla mahdolliset muutaman metrin heitot kompensoituvat maantienopeuksilla jo 100 millisekunnin nuokkumisella. Todellisuudessa reaktioajoissa tulee selvästi suurempiakin eroja.
Tämä on hyvin olennainen asia, joka liittyy myös valoihin, eikä asia ole ihan helposti mitattavissakaan.
Auto ajaa pimeällä tiellä, ja valokeilaan ilmestyy jotain, joka vaatii jarruttamista. Koko ketju on varsin pitkä, koska ensin ihmisen pitää huomata, että näkökentässä on jotain poikkeavaa. Tämän jälkeen nähty kohde pitää hahmottaa, ja sen jälkeen jollain tavalla refleksien pitää siirtää lapikas jarrupolkimelle. Tämän jälkeen tulee kasa teknisiä viiveitä ja jarrutuksen pituuteen vaikuttavia tekijöitä, keli ja renkaat ensimmäisenä.
Valojen vaikutus tilanteeseen on monimutkainen. Jos kohde on vaikkapa hirvi, niin silloin edullisin valokuvio riippuu huomattavan paljon nopeudesta. Isolla nopeudella valo kannattaa kohdistaa kauas, koska läheltä eteen hyppäävälle ei kuitenkaan ehdi tehdä mitään. Hitaammassa nopeudessa taas valoa pitää levittää enemmän laidoille.
Terävärajainen valokuvio voi antaa ihmisen katseelle vähemmän luonnollista reagointimahdollisuutta kuin pehmeämpirajainen. Toisaalta terävärajaiseen kuvioon ilmestyvä kohde voi taas "välähtää" näkökenttään, mikä nopeuttaa reagointia. Oma valokeila vaikuttaa huomattavan paljon silmien hämäräsopeutumiseen, jolloin lyhyt ja kirkas valokeila lienee kaikkein pahin (vie eniten hämäränäköä ja näyttää vähiten).
Tässä on vielä sellainen kierous, että kirkkaimmalta kuljettajan silmään näyttävä vaihtoehto ei välttämättä ole turvallisin. Valojen todellista turvallisuusvaikutusta on varsin vaikea subjektiivisesti määrittää, koska erilaiset valokeilat ovat erilaisissa olosuhteissa parhaita.
Vireystilalla ja valppaudella on hyvin paljon merkitystä reagointinopeudelle. Testissä reaktioaika voi olla hyvinkin lyhyt, koska testattava jaksaa skarpata. Jos kuitenkin ajettavana on tuttu pitkä matka myöhään yöllä, ja sen on ajanut ilman ongelmia jo satoja kertoja, valppaus ei ole huipussaan. Tässä voi olla sekunteja eroa.
Valot ovat ilman muuta yksi olennainen elementti tässä palapelissä, mutta niiden merkitys on aika vaikeasti määriteltävissä. Yksi numero ei riitä siihen alkuunkaan, ja saattaa olla, että eri ihmisille optimaaliset valot ovat silmän ominaisuuksista johtuen vähän erilaiset. Lisäksi valoista pitää muistaa, että niillä on ihan huomattava merkitys muiden turvallisuudelle (ajoneuvon näkyvyys ulospäin, häikäisy).
Ongelma on vaan siinä, että vaikka Knight Rider veti märällä hyvän pysäkin ja 15% pois Liikenneturvan mallinnuksesta, noinkaan iso parannuskerroin ei vielä riitä 80 km/h mahdollistamiseen jäisellä tiellä 120 metrin kaukovaloin. Mallinnukseen nähden pitäisi noilla valoilla jarrutusmatkasta vetää noin 30% pois ja lisäksi reaktioaika nollaan, että 120 metriä riittäisi.
Mallainen nopeus pitäisi olla samoissa olosuhteissa silloin, kun muun liikenteen vuoksi joutuu käyttämään lyhyitä valoja? Pitkien kantama saa aina paljon tilaa keskusteluissa, mutta ainakin itse joudun ajamaan paljon lyhyillä valoilla ja Mersun kaavailemat toiminnot korkearesoluutioisiin ledivaloihin olisivat tänne tervetulleita.
Jos otetaan vertailuun BMW 4 Gran Coupen valokuvio TM:ssa, niin lähivalojen kärki näyttää tien oikealle pientareella noin 95 m, keskiviiva valaistuu lähivaloilla noin 70 m ja vasen tien piennar noin 60 m. Lähivalojen kuviohan on epäsymmetrinen, ettei se häikäise vastaantulevaa liikennettä. Lähivaloilla on teoriassa mahdollista reagoida esim. oikealta tulevaan hirveen noin 100 m päästä. Vasemmalta tuleva hirvi näkyy tien reunasta noin 60 m kohdalla. Kaukovalot vastaavasti näyttää 120 m tien oikeaan reunaan ja 100 m tien vasempaan. BMW:ssä on siis kiitettävät lähivalot, mutta kaukovalot lähinnä täyttää vasemmalle jäävän valaisemattoman aukon + 25 m lisää kokonaismatkaa eli kovin hyvistä kaukovaloista ei tosiaan voi puhua. Lähivalot on toki tärkeämmät ja vilkkaassa liikenteessä tai kaupungissa joutuu ajamaan etupäässä niillä.
Tuosta noita reagointiaikoja ja jarrutusaikoja voi laskea, kun 100 km/h nopeudessa auto etenee noin 30 m sekunnissa ja ihmisen reaktioaika on noin sekunti. Aika vähän jäisi aikaa, jos esim. hirvi tulisi vasemmalta lähivaloilla ajaessa, kun sen näkisi vasta 60 m kohdalla eli aikaa törmäykseen olisi 2 sekuntia. Aikamoinen Kankkunen saa olla, että tuossa ajassa tekee nopean jarrutuksen ja väistön. Oikealta vastaavasti lähivaloilla aikaa olisi noin 3 sekuntia, kuten myös kaukovaloilla vasemmalta tulevaan hirveen. Oikealta tulevaan hirveen olisi kaukovaloilla noin 4 sekuntia toiminta-aikaa.
Volvon valoilla lähivalot on samaa luokkaa, mutta kaukovaloissa on 60 m lisää pituutta eli 100 km/h nopeudessa pari sekuntia enemmän pelivaraa.
Tuo ksenon-valojen leveys on erinomainen asia, kun pientareet valaistuu. Nyt vaan Mersu on LED-valoillaan tuhonnut tuonkin edun, kun ne on kuvioiltaan ihan perinteisen halogeenin tapaiset. Ei kai noin tarvisi välttämättä LED-valoillakaan olla eli kehittämistä tuossa tekniikassa vielä riittää.
Eletään vuodenaikaa jolloin on noudatettava erityistä varoivaisuutta ja valppautta hirvieläinten reiteillä jotka merkein on teiden varsille tiellä kulkijoita varten laitettu. Ilta ja aamuhämärissä hirvien liikehdintä on vilkkaimillaan se kannattaa pitää mielessä kun tiellä noina aikoina liikkuu.
Liukkaalla tiellä eritoten näköaisti on syytä virittää äärimmilleen aina hirvieläinmerkin havaittuaan. Ja nopeus kelien ja taitojen mukaan eihän surkeassa kelissä tarvitse eikä kukaan pakota ajamaan sallittua tiekohtaista nopeutta. Kelin niin vaatiessa nopeus sen mukaan miten turvallisen etenemisen parhaaksi näkee. Ja sääennusteita edellisenä päivänä katsomalla voi tehdä valinnan riittääkö taidot erittäin huonoon keliin tällöin on viisasta turvautua joukkoliikenteen apuun jos vähänkään epäilee taitojaan.
Omalta osaltani reaktioajat ei pimeässä kovinkaan paljoa pitene, tutuillakaan teillä, sillä pinnistelen kovasti sen eteen. Parin tunnin ajon jälkeen olenkin sippi.
Hirvistä sen verran, että ei ne aina suinkaan juokse näpäkästi tien yli kahdessa sekunnissa, vaan voivat kääntyä yhtäkkiä takaisinpäin tai jäädä keskelle tietä seisomaan.
tracktest: "Eletään vuodenaikaa jolloin on noudatettava erityistä varoivaisuutta ja valppautta hirvieläinten reiteillä jotka merkein on teiden varsille tiellä kulkijoita varten laitettu. Ilta ja aamuhämärissä hirvien liikehdintä on vilkkaimillaan se kannattaa pitää mielessä kun tiellä noina aikoina liikkuu."
No näinhän se on. Tämän asian osalta on sekä aktiivisia turvallisuustekijöitä (kuten valot ja näkeminen yleensä, hyvät jarrut...) sekä passiivisia turvallisuustekijöitä. Passiiviset tekijät ovat parantuneet hiukan NCAP testien myötä, kun A-pilareita on jouduttu vahvistamaan yhtenä osana koko korikehikon vahvuutta parennettaessa. Tästä syystä saattaa olla (tai mielestäni näin on, tilastoja en ole nähnyt), että uusimmat autot ovat turvallisempia hirven kanssa törmätessä (katsokaapa vaikka samojen automallien A-pilareita esim. 1995 ja 2010). Todellisia hirvikolarit huomoivia vahvistuksia uusista autoista löytyy kuitenkin tällä hetkellä, Saabin vetäessä viimeisiään, enää Volvon tuulilasin ja katon rajasta.
Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että Volvo kuskit voisi laittaa vauhtia lisää hirvivaaramerkkien kohdalla, mutta huomattavasti pienempi riski on kuitenkin olemassa siitä, että katto kuoriutuu kuin sardiinipurkki tuulilasin yläpuolelta, jolloin etupenkkiläiset joutuu suureen vakavan loukkaantumisen tai hengenmenon vaaraan (täysikasvuiseen hirveen törmätessä ja vielä suurella nopeudella ja osuma keskelle). Näistä tapauksista on valitettavia esimerkkejä uusienkin ja kookkaiden autojen osalta.
Päiväajovalo-direktiivin pieni säästö luo poliisin mukaan paljon turvattomuutta.
Takavalojenhan ei enää tarvitse palaa energian säästämiseksi ja päästöjen vähentämiseksi ns. päivävalojen eli huomiovalojen kanssa. Osassa autoista on hämäräkytkin, joka sytyttää varsinaiset ajovalot automaattisesti, mutta se taas ei osaa reagoida lumisateeseen tai sumuun. Nykyään siis näkee entistä useammin pimeillä takavaloilla ajavia huonossakin näkyvyydessä. Riski peräänajosta tietenkin tällöin kasvaa.
TM:n testissä olleista autoista vain Volvossa ja Audissa palaa aina myös takavalot huomiovalojen kanssa. Ajovalojen käyttö onkin direktiivin myötä ajajan vastuulla, onko sitten hyvä vai huono asia, mutta juuri kun on totuttu automatiikan hoitavan asian, niin palataan takaisin vanhoihin aikoihin.
LED-valoista taas ei synny hukkalämpöä, joten LED-takavalot ja -huomiovalot muurautuu umpeen lumisateessa. Käyköhän lumisateessa noin myös Mersun LED-ajovaloille eli miten nuo pysyy puhtaana talvella vai onko etuvalot sen verran tehokkaat että hukkalämpöä niihin kuitenkin syntyy?
tracktest:
Eihän sitä tarvikaan himmata, jos ojien välissä pysyminen riittää eikä sarvipäistä tarvitse välittää.
tracktest:
Viimeisimmässä näön tarkastuksessa lääkäri kysyi haluanko silmälasien käyttöpakon pois myös raskaat kirjaimet sisältävästä ajokortistani.
Siitä huolimatta minulla on ollut ihan lapsesta saakka yksi perusvika silmissä. Pimeässä näen huonosti, ja ihan pimeässä en näe ollenkaan.
tracktest:
Tämä kommenttisi osoittaa, ettet ymmärrä mistä tässä puhutaan.
Yllä linkittämäni Liikenneturvan mallinnus sallii jäisellä tiellä Volvolle 80 km/h talvirajoitusnopeuden, johon Volvon valot juuri ja juuri riittävät. Samalla havaintokyvyllä, samalla jarrutuksella, samalla valppaudella verinen BMW pysähtyy 50 metriä poron raadon jälkeen. Ero on valoissa.
Ideaalitapauksessa tietenkin Volvon valoihin lisätään pituutta sekunti tai pari ja leveyttä 10 metriä puolelleen ajamiseen rentoutta tuovan lisämarginaalin rakentamiseksi. Sekin on lapsellisen helppoa tehdä, kun halogeenilisävaloista saa ohjauksen lisävaloreleelle. Toisin kuin saksalaisissa.
Lain puitteissa voitte hommata valoja keulalle niin paljon kuin sinne sopii että näette riittävän kauas. Raskaanliikenteen ammattilaiset asentavat vielä katolle valopatterin että näkevät lumikotkin lumisilla tienvarsilla.
Omasta kokemuksesta sen verran että hirvien kohtaamiset tiellä ovat olleet niin yllättäviä ja lähellä keulaa tapahtuvia että hyvät xenon lähivalot ovat olleet tärkein asia noiden havaitsemisessa ja siitä kiitos BMW:lle ja nopealle reagointikyvylleni että aina on selvitty ilman yhteentörmäystä. Hirvi joka tulee eteen on aina yllättävä mutta kauempana kaukovalojen kantaman sisällä tien ylittävät hirvet mahdollistavat hitaammallekin selviytymisen ilman törmäystä. Sitten on myös niitä kuljettajia jotka hätäännyksissä aiheuttavat itselleen lisää murheita joiden seurauksena tehtyjä ajovirheitä on vaikea korjata. Ja näiden tapausten kirjoa luetaan lehdistä ja netistä joka syksy. Hyvät lähivalot ovat ainakin minulle ne tärkeimmät. Ja kun sanon että BMW:n kaukovaloilla on myös pärjätty eikä rajoitusten alle ole valojen riittämättömyyden takia koskaan menty niin tarkoitan myös sitä, turha tätä on kenenkään kyseenalaistaa.
740 GLE ajat ilmeisesti jonkun muun valitsemalla autolla? Tuntuu hieman oudolta tämä jatkuva valitus MB:n riittämättömistä valoista. Tee asialle jotakin joku alan ammattilainen keksii varmasti tuohon alati vaivaavaan ongelmaasi ratkaisun. Hämäränäön testaus kannattaa kaikkien tehdä jotka epäilevät vähänkään näkökykyään se on varmin tapa sulkea pois epäilyt onko näkökyky riittävä pimeällä turvalliseen ajamiseen. Verta ei ole omien BMW:ni keulalla koskaan ollut eikä mitään raatoja sillä eteen tulleista eläimistä on selvitty aina ilman törmäystä. Se että miksi näin voitte jokainen itse päätellä, minä tuskin pystyn teitä vakuuttamaan koska epäilette kuitenkin sanomaani kuten tavallista mutta mitäs tuosta. Hyvää jatkoa vain kaikille tämä oli minun osaltani tässä.
A-utoilija:
TM antoi ysin arvosanaksi valoista ja näkemisestä. En tiedä onko sinulla parempaa tietoa asiasta, mutta tuskinpa ysi antaa aihetta pitää valoja surkeana.
Mersun kehityspolku on selkeä ja sitä voisi hyvinkin sanoa mullistavaksi. Ledivalojen resoluutiota ja kantamaa on luvattu kasvattaa tuntuvasti. Puhuvat laservalojen kantamasta halvemmalla ja yksinkertaisemmalla teknilogialla. Itse arvostan ledivalojen mahdollisuuksia tien valaisemiseen myös kohtaamistilanteissa ja sitä, ettei valoja tarvitse käsin vaihdella. Onhan minunkin autossa pitkien käyttöön autonatiikka, mutta joissakin olosuhteissa sen toiminta jättää vielä toivomisen varaa. Ledimatriisin valokuvion monipuolisemmat säätömahdollisuudet Parantavat automatiikan toimintaa tuntuvasti.
Galleriassa hyvä havainnollistava piirros tämänpäivän, lähitulevaisuuden ja tulevaisuuden ledien erosta:
http://www.motorauthority.com/news/1095472_mercedes-benz-previews-next-gen-headlight-tech
NHB:
Mersun nykyisiä LED valoja ei nykyisellä toteutuksella voi pitää vielä minkään sortin edelläkävijänä, josta aiheesta tämä ketju on avattu. Lähivalojen keila on kapea ja muistuttaa lähinnä perinteisiä halogeeneja eli ksenon valojen leveys on noissa menetetty. Lisäksi ledien keilat on kirjavat ja valoltaan epätasaiset. Kaukovaloilla on pituutta kuitenkin 150 m ja lähivalojen kapea keila ulottuu 100 m eli suunnilleen samaan kuin testin muissa ksenoneissa.
Noilla luultavasti pärjää, mutta valot ja näkeminen arvosanaan kuuluu myös pyyhkimet, pesimet, peilit, lasien lämmittimet ja takanäkyvyys eli jos arvosana olisi ollut pelkistä valoista, niin tuskin olisi kiitettävää tullut. Harmillista tuossa on se, että nuo on nykyisellään parhaat valot mitä C-sarjaan saa, koska ksenonit ei ole vaihtoehtona. Odotan mielenkiinnolla LED-tekniikan kehittymistä, koska voihan tuo tarjota mahdollisuuksia huippuluokan valojen kehittämiseen.
Pelkällä kaksoisksenon-tekniikalla taas ei oikein saada kunnon kaukovaloja ilman apuhalogeeneja ja niitä ei monet valmistajat halua keulalle virittää ehkä säästösyistä ja kaukovaloja ei pidetä ilmeisesti riittävän tärkeänä.
Voitko selittää, mistä säästösyistä puhut?
Ei kai haloheenit kovin paljoa maksa?
Kuukeri:
Eihän pari halogeenipolttimoa ja niiden tarvitseman tekniikan rakentaminen voi kovin paljon maksaa per auto. Puhdas arvaus, että muutamia kymppejä korkentaan. Kerro jos tiedät hinnan paremmin. Mutta kun tämä kerrotaan valmistettavien autojen määrällä, niin siitä voi tulla miljoonien säästöt.
Parempia syitä kuin säästösyyt voi esittää, koska tämähän on lähinnä arvailua minun taholtani.
tracktest:
En tiedä millaiset valot sinulla on Bemarissasi, mutta olen käsittänyt että lähivalo-ksenonit ja kaukovalo-halogeenit. Olet sanonut pärjääväsi niillä ja täällähän onkin arvosteltu vain BMW:n nykyisiä kaksoisksenoneja ja niiden kaukovalojen kantamaa, joka on esim. 4 Gran Coupessa 120 m.
Eikö olisi hyvä asia jos BMW:n kaksoisksenon kaukovaloihin saataisiin yli 50 m lisää kantamaa esim. lisähalogeeneilla kaukovaloihin? Vai miksi puolustat BMW:n valoja niin ponnekkaasti? Esim. 60 m lisää kantamaa valoihin tarkoittaisi noin 2 sekuntia lisää aikaa reagoida satasen nopeudessa, jos jokin este on kaukovalojen kantaman äärirajoilla. Este voi olla mikä tahansa esim. jokin onnettomuus joka tukkii tien, ilman heijastinta kulkeva jalankulkija, hirvi tms.
Itse ainakin tunnen oloni sitä turvallisemmaksi pimeällä mitä paremmat valot autossa on. Enkä itse alkaisi tuosta asiasta väittämään esim. että "autoni valmistaja kyllä tietää paremmin millaiset valot on hyvät".
Mietinpä vain, että eikös paljon suuremmat kustannussäästöt saataisi, jos jätettäisiin esim. xenonit laittamatta.
A-utoilija:
Edelläkävijän ja surkean väliin pitäisi löytyä monta arvosanaa. TM:n 9/10 ei pitäisi oikein mitenkään kääntyä surkeaksi.
Kuukeri:
Silläpä nuo ksenonit olikin pitkään vain lisävarusteena autoissa noin tonnin hintaan ja vakiona oli halogeenit. Kilpailu on pitänyt kuitenkin huolen siitä, että nyt ne alkaa olla jo vakiona monessa merkissä. Varmaan myös valmistuskustannukset on ajan myötä halventuneet.
Saman kaavan tulee käymään läpi myös laser-valot tai mikä se nyt sitten onkaan tuleva paras valotekniikka.
NHB:
Arvosanassa ei ole pelkästään valot, kuten jo kirjoitin ja tuo surkea oli enemmänkin kommenttini avaajalle ja tämän hetkisen LED-tekniikan edelläkävijyydelle.
NHB:
Kaukovalojen edelläkävijä on kyllä ihan oikeasti Saab 9-5, joka ei ollut testissä mukana. Audin ja Bemun "kaukovalot" ovat aika tasan puolet Saabin oikeasti hyvistä kaukovaloista. Olivat muuten halogeenivaloin toteutetut.
tracktest:
Pysähtymien näkyvällä tien osalla vaatii ilmajarrujen viiveen ja ison auton heikomman hidastuvuuden vuoksi samastakin lähtönopeudesta isommat valot.
Pysähtyminen valojen näyttämällä matkalla on vaatimus, jonka merkitystä myös henkilöautoissa et suostu ymmärtämään. Talvirajoitusnopeuden painuminen "ohi" valojen näyttämästä matkasta tapahtuu henkilöautolla vasta pahemmassa kelissä kuin rekalla, mutta sekin keli on jokatalvista realismia. Ei näköjään sinulle, mutta minulle on.
tracktest:
Et siis himmaa liukkaalla kelillä, vaikka et ylläritilanteessa ehtisikään pysäyttää valojen näyttämällä matkalla, mutta toistaiseksi ei ole kolahtanut? Onko jokainen koskaan kolaroimaton hyvä kuljettaja ja onko hänen autonsa tällä näytöllä valioluokan auto?
Hyvä juttu silti, että pystyt reagoimaan jo nyt asioihin jotka tulet näkemään parin sekunnin kuluttua. Me muut pystymme toimimaan vasta tilanteen nähtyämme.
tracktest:
Useimmille muillekin ovat. Lähivaloja on myös vaikeampi parantaa laillisin keinoin, joten on aivan oikein, että valmistajat rakentavat bi-xenonit hyvien lähivalojen ehdoilla.
Meille hiljaisemmassa liikenteessä ajaville tämä vilkkaassa liikenteessä valaistulla alueella toimiva kompromissi toimii huonosti. Asia häiritsee erityisesti siksi, että kyse ei ole tekniikan vajavaisuudesta, vaan kaukovaloja on huononnettu siitä, mitä ne parhaissa halogeenivaloisissa autoissa olivat.
tracktest:
Kun ei hyvästä tiedä, osaa olla vähäänkin tyytyväinen.
Suhtaudun itsekin kriittisesti Liikenneturvan materiaaliin, joten korjaa toki, jos laskelmassa on virhe? Heidän arvionsa hätäjarrutuksesta 80 km/h nopeudesta jäisellä tiellä on 165 metriä. Lisää siihen havaintomatka ja näet 80 km/h olevan pahasti liikaa 120-metrisille kaukovaloille. Jo hyvin tavallinen lumisen tien 82 metrin jarrutusmatka vetää 80 nopeuden aivan noiden valojen äärirajoille.
Mikä Liikenneturvan jarrutusmatkasimulaattorissa on pielessä, koska et selvästi sitä usko? Mitkä olisivat mielestäsi oikeat arvot?
tracktest:
Asennoitumiseni autooni on hyvin käytännönläheinen. Asetan omat vaatimukseni ja toiveeni järjestykseen ja valintani on kompromissi, joka osuu mielestäni lähimmäs kaikkien vaatimusteni kokonaisuutta.
En näe mitään syytä kieltää valintaani liittyvien huonojen puolien olemassaoloa.
Ostin aikanaan 740 GLE:n tietoisena sen epätarkasta ajettavuudesta ja talviajossa tarkkuutta vaativasta nokkapainosta huolimatta, koska muut ominaisuudet olivat toivomassani kompromississa. Samoin ostin nykyisen autoni sen leveiden renkaiden pilaamasta suuntavakavuudesta ja edellistä autoani heikommista valoista huolimatta. Melkein uudet talvirenkaat on nyt vaihdettu aivan uusiin, mielestäni sopivamman kokoisiin ja nyt se kulkee odotetulla tavalla.
Valoihin tulee korjaus heti kun sen joku osaa rakentaa. Oma know-how ei tällä kertaa riitä.
tracktest:
Kuten esimerkiksi kuka ammattilainen? Ehdottelet taas ratkaisuja ongelmaan, jota et tunne, joten ehdotuksesi ovat yhtä epäkäytännöllisiä kuin valon lisääminen käymällä näön tarkastuksessa.
Veho nosti valoprojektissa kädet pystyyn heti kättelyssä. Olivat selvittäneet asiaa jo aiemmin. Taksarit olivat asiaa kyselleet, kun eivät ilmeisesti tienneet jo selvästi Mersun valoja vähäisempiäkin bi-xenoneita riittäviksi.
Sen jälkeen olen keskustellut aiheesta suoraan Daimlerin kanssa ja muutaman viritysosa- ja CAN-filtterifirman kanssa. Useita suomalaisia Mercedes asiantuntijoita pohtii kysymystä sekä ammatillisessa mielessä saadakseen autoni valojen asennukseen että myös epävirallisena kilpailuna, jonka ratkaisijalle irtoaa mainetta ja kunniaa.
Lisävaloreleen ohjaus väyläohjatun adaptiivisen valon perusteella ei vaan ole ihan triviaali juttu. Avasin jo aiemmin threadin tätä kysyäkseni. Kovin hiljaiselta näyttää, mutta neuvot ovat edelleen tervetulleita.
Mutta eipä hätäillä. Eiköhän tuohon viimeiseen talviajossa minua vaivaamaan kysymykseenkin vastaus jostain löydy. Siihen saakka joudun himmaamaan pahassa kelissä, koska en uskalla ajaa enempää kuin näen.
tracktest:
Koska tuore näköseula mahdollistaa raskaan yhdistelmän ajamisen ilman silmälaseja ja näkemisen ongelma poistuu vaimoni tai poikani vanhaa autoa lainaamalla, en taida tarvita näkötestiä.
Hyvä pitää silti mielessä, jos tilanne jossain vaiheessa muuttuu. Tässähän ei ole kyse silmien huononemisesta vaan valojen huononemisesta aiemmin totuttuun verrattuna.
tracktest:
TM valomittauksen ja Liikenneturvan mukaan tilanteessa, jossa liukkaalla tiellä 80 km/h nopeudella Volvo S60 kaukovaloin ehtii juuri pysähtyä, rämähtää Bemu 50 metriä pitkäksi.
Tätä asiaa olet vahvasti kieltämässä, mutta näyttösi eivät riitä.
Kuukeri:
En tiedä, mutta veikkaan sitä hyvin pieneksi. Perusteluni on se, että aiemmin halogeeni tai xenonvaloin tarjotuista autoista alkaa vähitellen halogeenivaihtoehto pudota pois. Oletan syyksi logistiikan karsimisen vaikka sitten kalliimman vaihtoehdon säilyttäenkin?
Jos tarjolla olisi lisähintaan lisäkaukovalo sille jo varattuun paikkaan asennettuna, maksaisin lisähinnan hetkeäkään epäröimättä joko uutta tilatessani, tai käytettynä ostamaani autoon saman tien uudet kalliimman version umpiot tilaten. Ei nuo ämpärit puskurin päällä niin kauniit ole, että niitä monikaan huvikseen asentaa ellei sellaisia tarvi.
Volvo on ratkaissut tämänkin jutun aika elegantisti. Ainakin edeltäneeseen S60 malliin oli saatavana lisävalojen asennussarja joko valojen kanssa tai ilman. Satsi istuu sekä Volvon puskuriin että sähköjärjestelmään kuin ammattilaisen asentamana. Auton johtosarjaan plug & play liittyvä nätisti suojakoteloitu johtosarja ei näytä räpellykseltä edes konepelti avattuna.
Millä oikeudella Volvo-fanaatikko joka nykyisin ajelee "mersulla" jota kritisoi ja haukkuu kaiken aikaa täten mustamaalaten koko merkin. Ja osansa saa kaikki muutkin saksalaiset merkit kuten näiden Volvo-fanaatikoiden tapoihin kuuluu ja omaa ylistetään maasta taivaasen milloin mistäkin syystä. Tekee (5-sarjan BMW:llä:wink: ajavasta henkilöstä noin vastenmielisen päätelmän. Joka on ajanut ilman sakkoja ja minkäänlaisia vahinkoja jo 30 vuotta, täydellisen mielipuolen joka ei välitä mistään mitään. Eikä piittaa kelistä ja vallitsevista keliolosuhteista paskaakaan.
Kirjoitin tuon edellisen kommenttini sarkastiseen sävyyn ja oletin sen sellaisena kaikkien myös ymmärtävän, mutta tosikot ottivat sen kuin pirun lukaistessa raamatun täysin tosissaan.
Olen vahvasti sitä mieltä että nämä Volvo-fanaatikot pilaavat tarkoituksella koko keskustelu-foorumin. Poislukien A-utoilijan jota pidän Volvo-kuljettajana jota arvostan joka ei lähde koskaan solvaamaan toista eikä muutenkaan aliarvioi ketään keskustelijaa. Onhan täällä monta muutakin asiallista keskustelijaa jotka arvostavat toisen mielipiteen kertomista siinä määrin etteivät lähde toisen väärässä ollessaankaan henkilöön menevään irvailuun, vaan kommentoivat asiallisesti: "että saatat olla myös väärässä" näin menee asiallinen keskustelu. 740 GLE. ARVOSTUKSESI PUTOSI TÄLLÄ PÄÄTTEELÄ SUORAAN NOLLAAN.
A-utoilija:
Kuvaamasi kaltaiset tehdaslaiset joita päivitetään tarpeen mukaan.
Totta kai valojen kehitys parempaan suuntaan on tervetullutta. Omien autojeni tehtaalla asennettuja valoja on päivitetty aina lain sallimissa puitteissa parempaan suuntaan alkaen uusista polttimoista ennakoivana toimena. Oma mottoni on aina ollut se että raha ei saa olla koskaan esteenä siihen kun on turvallisuudesta kyse, ja se käsittää renkaista lähtien kaiken mikä edistää turvallisuutta niin itseni kuin muidenkin. Vanhemmiten olen huomannut turvallisuuden korostuvan ajattelussani kaiken aikaa joskin se on ollut tärkeää alusta alkaen. Lähtien autojeni valinnoista jossa auton koko on ollut merkittävässä roolissa toki nykyisin myös pienemmät autot ovat melko turvallisia kiitos kolaritestausten (törmäystesti).
740 GLE:
Niitä jarrutusmatkoja voi toki itsekin testata, jotta ei tarvitse turvautua vain Liikenneturvan lukuihin. Olen käyttänyt 10 Hz:n GPS-vastaanotinta ja suomalaista RaceChrono-softaa Nokian Symbian-puhelimella.
Knight Rider:
Kävin huvikseni testaamassa taas, ja tulos oli hieman märällä asfaltilla kitkarenkailla 80:n nopeudesta n. 35 metriä.
Knight Rider:
Reaktiomatka taisi jäädä testaamatta.
mikahe:
Se on toki asia erikseen. Oli kyse jarrutusmatkoista.
Knight Rider:
Juuri näin, pisteet Knight Riderille. Kuten jo aiemmin sanoinkin, samasta syystä en itsekään pidä Liikenneturvan mallinnusta ainoana totuutena, vaan vain suuntaa antavana mallina.
Omien mittausten pohjalta olen aiemmin itsekin kritisoinut motoristin pysähtymismatkan mallinnusta, joka olettaa jarrutusmatkan 50 nopeudesta vain juuri ja juuri ajokorttikokeen hyväksytyn rajalle. Käytännössä siitä saa vähäiselläkin harjoittelulla pari metriä pois katurenkaillakin. Satasen vauhdissa mallinnetusta 55 metristä otan noin 10 metriä pois keskinkertaisellakin jarrutuksella ja hyvällä enemmän.
Ongelma on vaan siinä, että vaikka Knight Rider veti märällä hyvän pysäkin ja 15% pois Liikenneturvan mallinnuksesta, noinkaan iso parannuskerroin ei vielä riitä 80 km/h mahdollistamiseen jäisellä tiellä 120 metrin kaukovaloin. Mallinnukseen nähden pitäisi noilla valoilla jarrutusmatkasta vetää noin 30% pois ja lisäksi reaktioaika nollaan, että 120 metriä riittäisi.
Vaikka itsekin tiedän Liikenneturvan mallinnuksen laskevan aika löysät jarrutukset, noin suuri parannus on tiukassa.
tracktest:
Luvan kysyminen tosiasian kertomiseen olisi minusta outoa. Liittyykö BMW tilauskavakkeeseen vaitiolovelvollisuus mahdollisesti havaituista negatiivisista piirteistä? Minä en näe mitään syytä pitää missään autossa havaitsemiani heikkouksia salaisuutena automerkin mainetta varjellakseni.
Seison havaintojeni takana ja siksi olen myös omalla nimelläni reklamoinut havaitsemastani puutteesta sekä maahantuojalle että valmistajalle tulevien mallien parannuksen toivossa.
tracktest:
Näemme molemmat, että saksalaisten valot ovat Volvoa huonommat, joten ainoa tulkintaeromme on, saako sitä sanoa ääneen. Minä en allekirjoittanut vaitiolositoumusta, koska ostin vain auton enkä uskontoa.
Ja hyvän auton muuten ostinkin, paljon paremman kuin Volvo on osannut koskaan tehdä. Valitettavasti sen valot eivät ole yhtä hyvät kuin saman valmistajan edeltäneessä mallissa, joten parantamisen varaa jäikin vielä.
Mielipiteesi minusta Volvofanaatikkona on vahvasti värittynyt. Huomaat vain sen kerran kun Volvo oikeasti on saksalaisia parempi ja minä sanon sen ääneen. Sinulta huomaamatta jääneitä mielipiteitäni Volvosta löytyy tältäkin foorumilta vaikkapa hakusanoilla "neliovinen coupe" ja "etuvetoinen luisupulkka".
tracktest:
Voit loukkaantua esittämästäni laskelmasta jos haluat.
Mutta koska sanoit jo, ettei kelin vuoksi tarvitse himmata, odotan selitystäsi kuinka pudotat pysähtymismatkasi jäällä Liikenneturvan arvioimasta 180+ metristä kaukovalojesi näyttämään 120 metriin?
mikahe:
Jarrutusmatka on etenkin autolla kohtuullisen helppo vetää hyvin lähelle optimia, koska ABS ja jarruassistentti auttavat keskinkertaisenkin vedon kohtuullisen hyväksi.
Liikennetilanteen hätäjarrutuksen reaktioaika on vaikeampi testattava. Eri jarrutuskerroilla mahdolliset muutaman metrin heitot kompensoituvat maantienopeuksilla jo 100 millisekunnin nuokkumisella. Todellisuudessa reaktioajoissa tulee selvästi suurempiakin eroja.
Koetilanteessa pystymme reagoimaan reilusti alle sekunnissa. Liikenteessä haasteemme on siinä, kuinka paljon omalle parhaallemme häviämme.
740 GLE:
Tämä on hyvin olennainen asia, joka liittyy myös valoihin, eikä asia ole ihan helposti mitattavissakaan.
Auto ajaa pimeällä tiellä, ja valokeilaan ilmestyy jotain, joka vaatii jarruttamista. Koko ketju on varsin pitkä, koska ensin ihmisen pitää huomata, että näkökentässä on jotain poikkeavaa. Tämän jälkeen nähty kohde pitää hahmottaa, ja sen jälkeen jollain tavalla refleksien pitää siirtää lapikas jarrupolkimelle. Tämän jälkeen tulee kasa teknisiä viiveitä ja jarrutuksen pituuteen vaikuttavia tekijöitä, keli ja renkaat ensimmäisenä.
Valojen vaikutus tilanteeseen on monimutkainen. Jos kohde on vaikkapa hirvi, niin silloin edullisin valokuvio riippuu huomattavan paljon nopeudesta. Isolla nopeudella valo kannattaa kohdistaa kauas, koska läheltä eteen hyppäävälle ei kuitenkaan ehdi tehdä mitään. Hitaammassa nopeudessa taas valoa pitää levittää enemmän laidoille.
Terävärajainen valokuvio voi antaa ihmisen katseelle vähemmän luonnollista reagointimahdollisuutta kuin pehmeämpirajainen. Toisaalta terävärajaiseen kuvioon ilmestyvä kohde voi taas "välähtää" näkökenttään, mikä nopeuttaa reagointia. Oma valokeila vaikuttaa huomattavan paljon silmien hämäräsopeutumiseen, jolloin lyhyt ja kirkas valokeila lienee kaikkein pahin (vie eniten hämäränäköä ja näyttää vähiten).
Tässä on vielä sellainen kierous, että kirkkaimmalta kuljettajan silmään näyttävä vaihtoehto ei välttämättä ole turvallisin. Valojen todellista turvallisuusvaikutusta on varsin vaikea subjektiivisesti määrittää, koska erilaiset valokeilat ovat erilaisissa olosuhteissa parhaita.
Vireystilalla ja valppaudella on hyvin paljon merkitystä reagointinopeudelle. Testissä reaktioaika voi olla hyvinkin lyhyt, koska testattava jaksaa skarpata. Jos kuitenkin ajettavana on tuttu pitkä matka myöhään yöllä, ja sen on ajanut ilman ongelmia jo satoja kertoja, valppaus ei ole huipussaan. Tässä voi olla sekunteja eroa.
Valot ovat ilman muuta yksi olennainen elementti tässä palapelissä, mutta niiden merkitys on aika vaikeasti määriteltävissä. Yksi numero ei riitä siihen alkuunkaan, ja saattaa olla, että eri ihmisille optimaaliset valot ovat silmän ominaisuuksista johtuen vähän erilaiset. Lisäksi valoista pitää muistaa, että niillä on ihan huomattava merkitys muiden turvallisuudelle (ajoneuvon näkyvyys ulospäin, häikäisy).
740 GLE:
Mallainen nopeus pitäisi olla samoissa olosuhteissa silloin, kun muun liikenteen vuoksi joutuu käyttämään lyhyitä valoja? Pitkien kantama saa aina paljon tilaa keskusteluissa, mutta ainakin itse joudun ajamaan paljon lyhyillä valoilla ja Mersun kaavailemat toiminnot korkearesoluutioisiin ledivaloihin olisivat tänne tervetulleita.
Jos otetaan vertailuun BMW 4 Gran Coupen valokuvio TM:ssa, niin lähivalojen kärki näyttää tien oikealle pientareella noin 95 m, keskiviiva valaistuu lähivaloilla noin 70 m ja vasen tien piennar noin 60 m. Lähivalojen kuviohan on epäsymmetrinen, ettei se häikäise vastaantulevaa liikennettä. Lähivaloilla on teoriassa mahdollista reagoida esim. oikealta tulevaan hirveen noin 100 m päästä. Vasemmalta tuleva hirvi näkyy tien reunasta noin 60 m kohdalla. Kaukovalot vastaavasti näyttää 120 m tien oikeaan reunaan ja 100 m tien vasempaan. BMW:ssä on siis kiitettävät lähivalot, mutta kaukovalot lähinnä täyttää vasemmalle jäävän valaisemattoman aukon + 25 m lisää kokonaismatkaa eli kovin hyvistä kaukovaloista ei tosiaan voi puhua. Lähivalot on toki tärkeämmät ja vilkkaassa liikenteessä tai kaupungissa joutuu ajamaan etupäässä niillä.
Tuosta noita reagointiaikoja ja jarrutusaikoja voi laskea, kun 100 km/h nopeudessa auto etenee noin 30 m sekunnissa ja ihmisen reaktioaika on noin sekunti. Aika vähän jäisi aikaa, jos esim. hirvi tulisi vasemmalta lähivaloilla ajaessa, kun sen näkisi vasta 60 m kohdalla eli aikaa törmäykseen olisi 2 sekuntia. Aikamoinen Kankkunen saa olla, että tuossa ajassa tekee nopean jarrutuksen ja väistön. Oikealta vastaavasti lähivaloilla aikaa olisi noin 3 sekuntia, kuten myös kaukovaloilla vasemmalta tulevaan hirveen. Oikealta tulevaan hirveen olisi kaukovaloilla noin 4 sekuntia toiminta-aikaa.
Volvon valoilla lähivalot on samaa luokkaa, mutta kaukovaloissa on 60 m lisää pituutta eli 100 km/h nopeudessa pari sekuntia enemmän pelivaraa.
Tuo ksenon-valojen leveys on erinomainen asia, kun pientareet valaistuu. Nyt vaan Mersu on LED-valoillaan tuhonnut tuonkin edun, kun ne on kuvioiltaan ihan perinteisen halogeenin tapaiset. Ei kai noin tarvisi välttämättä LED-valoillakaan olla eli kehittämistä tuossa tekniikassa vielä riittää.
Eletään vuodenaikaa jolloin on noudatettava erityistä varoivaisuutta ja valppautta hirvieläinten reiteillä jotka merkein on teiden varsille tiellä kulkijoita varten laitettu. Ilta ja aamuhämärissä hirvien liikehdintä on vilkkaimillaan se kannattaa pitää mielessä kun tiellä noina aikoina liikkuu.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014112418861880_uu.shtml
Liukkaalla tiellä eritoten näköaisti on syytä virittää äärimmilleen aina hirvieläinmerkin havaittuaan. Ja nopeus kelien ja taitojen mukaan eihän surkeassa kelissä tarvitse eikä kukaan pakota ajamaan sallittua tiekohtaista nopeutta. Kelin niin vaatiessa nopeus sen mukaan miten turvallisen etenemisen parhaaksi näkee. Ja sääennusteita edellisenä päivänä katsomalla voi tehdä valinnan riittääkö taidot erittäin huonoon keliin tällöin on viisasta turvautua joukkoliikenteen apuun jos vähänkään epäilee taitojaan.
Omalta osaltani reaktioajat ei pimeässä kovinkaan paljoa pitene, tutuillakaan teillä, sillä pinnistelen kovasti sen eteen. Parin tunnin ajon jälkeen olenkin sippi.
Hirvistä sen verran, että ei ne aina suinkaan juokse näpäkästi tien yli kahdessa sekunnissa, vaan voivat kääntyä yhtäkkiä takaisinpäin tai jäädä keskelle tietä seisomaan.
tracktest: "Eletään vuodenaikaa jolloin on noudatettava erityistä varoivaisuutta ja valppautta hirvieläinten reiteillä jotka merkein on teiden varsille tiellä kulkijoita varten laitettu. Ilta ja aamuhämärissä hirvien liikehdintä on vilkkaimillaan se kannattaa pitää mielessä kun tiellä noina aikoina liikkuu."
No näinhän se on. Tämän asian osalta on sekä aktiivisia turvallisuustekijöitä (kuten valot ja näkeminen yleensä, hyvät jarrut...) sekä passiivisia turvallisuustekijöitä. Passiiviset tekijät ovat parantuneet hiukan NCAP testien myötä, kun A-pilareita on jouduttu vahvistamaan yhtenä osana koko korikehikon vahvuutta parennettaessa. Tästä syystä saattaa olla (tai mielestäni näin on, tilastoja en ole nähnyt), että uusimmat autot ovat turvallisempia hirven kanssa törmätessä (katsokaapa vaikka samojen automallien A-pilareita esim. 1995 ja 2010). Todellisia hirvikolarit huomoivia vahvistuksia uusista autoista löytyy kuitenkin tällä hetkellä, Saabin vetäessä viimeisiään, enää Volvon tuulilasin ja katon rajasta.
Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että Volvo kuskit voisi laittaa vauhtia lisää hirvivaaramerkkien kohdalla, mutta huomattavasti pienempi riski on kuitenkin olemassa siitä, että katto kuoriutuu kuin sardiinipurkki tuulilasin yläpuolelta, jolloin etupenkkiläiset joutuu suureen vakavan loukkaantumisen tai hengenmenon vaaraan (täysikasvuiseen hirveen törmätessä ja vielä suurella nopeudella ja osuma keskelle). Näistä tapauksista on valitettavia esimerkkejä uusienkin ja kookkaiden autojen osalta.
http://www.iltalehti.fi/autot/2014112418862793_au.shtml
Päiväajovalo-direktiivin pieni säästö luo poliisin mukaan paljon turvattomuutta.
Takavalojenhan ei enää tarvitse palaa energian säästämiseksi ja päästöjen vähentämiseksi ns. päivävalojen eli huomiovalojen kanssa. Osassa autoista on hämäräkytkin, joka sytyttää varsinaiset ajovalot automaattisesti, mutta se taas ei osaa reagoida lumisateeseen tai sumuun. Nykyään siis näkee entistä useammin pimeillä takavaloilla ajavia huonossakin näkyvyydessä. Riski peräänajosta tietenkin tällöin kasvaa.
TM:n testissä olleista autoista vain Volvossa ja Audissa palaa aina myös takavalot huomiovalojen kanssa. Ajovalojen käyttö onkin direktiivin myötä ajajan vastuulla, onko sitten hyvä vai huono asia, mutta juuri kun on totuttu automatiikan hoitavan asian, niin palataan takaisin vanhoihin aikoihin.
LED-valoista taas ei synny hukkalämpöä, joten LED-takavalot ja -huomiovalot muurautuu umpeen lumisateessa. Käyköhän lumisateessa noin myös Mersun LED-ajovaloille eli miten nuo pysyy puhtaana talvella vai onko etuvalot sen verran tehokkaat että hukkalämpöä niihin kuitenkin syntyy?