Tässä päivänä muutamana edelläni ajoi älyrajoitteinen henkilö Renullaan Lahden moottoritiellä; tyyppi jarrutti yhtäkkiä ilman näkyvää syytä. Samassa se syy selvisi. Se lensi Renun edestä ilmaan. Kyseessä oli varis, jota Renumies väisteli silläkin riskillä, että olisi saattanut aiheuttaa vaikka minkälaisen ketjukolarin tai ajanut itse pellolle liukkaalla tiellä.
Nyt joku tietenkin sanoo, että pitää säilyttää turvaväli jne... mutta ei #&%£$!* nyt jonkun siivekkään, ulostetta syövän ja aivottoman luontokappaleen takia pidä jarrutella moottoritiellä yhtäkkiä! Se nyt varmaan on tärkeämpi sääntö kuin turvaväli, sillä sen äkkijarruttelun takiahan se turvavälikin katoaa!
Jollekin dorkalle on variksen henki tärkeämpi kuin ihmisten henki - tai oma henki!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Mutta näkeehän sen yhteiskunnasta muutenkin, että ihmiset saavat asua pahvilaatikoissa Espoon metsissä eikä ketään liikuta, mutta jos apina aiotaan lopettaa Korkeasaaresta jotta se voisi tehdä tilaa uhanalaiselle lajille niin syntyy valtava kansanliike.....huh huh...
Voi Simo kulta, etkös nyt millään hokaa, että jos olisi antanut variksen törmätä autoon, siihen olisi (autoon nimittäin) saattanut tulla kluhmu, ja sitähän ei Suomessa, kalliiden autojen ja kalliiden korjaamokäyntien maassa pidä antaa tapahtua. Takanatulijasta viis, sehän yleensä syyllistyy varomattomuuteen ja maksaa viulut jos kolahtaa.
Useimmille on tarjottu asuntoa tai asuntolapaikkaa, mutta eivät halua luopua "vapaudestaan". Espoossa on kyllä yritetty, mutta heitä ei voi pakolla sieltä metsästä mihinkaan raahata. Että silleenkin voi olla...
Ilmeisesti itse ajat kaikkien ihmistä pienempien luontokappaleiden yli ja vielä kiihdyttäen. Elämä se on se eläimenkin elämä, vaikken mikään aktivisti olekaan.
Niinhän se on. "Apinan (RATISSA) tuntee kaikki, mutta apina ei tunne ketään" että silleen.....
Kyllä minä väistän siilejä, oravia, kissoja, koiria - jopa hiiriä sekä kaikenihoisia ihmisiä lisäksi. Mutta en variksia, koska ne osaavat lentää aina pois alta. Enkä väistä niitä varsinkaan moottoritiellä kovissa nopeuksissa jäisellä kelillä. Arvostan toisen elämää - toisinkuin se Renumiäs.
Ainoat eläimet, joihin olen törmännyt tai ne törmänneet autooni ovat olleet lintuja. Toinen oli harakka ja toinen muistaakseni talitintti.
Nyt joku tietenkin sanoo, että pitää säilyttää turvaväli jne... mutta ei #&%£$!* nyt jonkun siivekkään, ulostetta syövän ja aivottoman luontokappaleen takia pidä jarrutella moottoritiellä yhtäkkiä! Se nyt varmaan on tärkeämpi sääntö kuin turvaväli, sillä sen äkkijarruttelun takiahan se turvavälikin katoaa!
Jollekin dorkalle on variksen henki tärkeämpi kuin ihmisten henki - tai oma henki!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Mutta näkeehän sen yhteiskunnasta muutenkin, että ihmiset saavat asua pahvilaatikoissa Espoon metsissä eikä ketään liikuta, mutta jos apina aiotaan lopettaa Korkeasaaresta jotta se voisi tehdä tilaa uhanalaiselle lajille niin syntyy valtava kansanliike.....huh huh...
Este, jonka vuoksi jarrutetaan ei tässä jutussa ole oleellinen asia.
Ajoneuvo pitää pystyä hallitsemaan kaikissa ennalta-arvattavissa tilanteissa. Jonossa ajaessa se tarkoittaa sitä, että turvavälin on oltava riittävä. Edellä ajava ajoneuvohan voi pysähtyä kuin seinään (esimerkiksi törmäämällä vastaantulevaan)
Mielestäni on vaikeaa löytää mitään logiikkaa siitä, että kun renumies jarruttaa ja tapahtuu ketjukolari, niin syyllisyys kolariin vaihtuu jos jarrutuksen syynä on
a) varis
b) ihminen
Varis on muuten lintu älykkäimmästä päästä.
a) varis
b) ihminen
Varis on muuten lintu älykkäimmästä päästä.
Näinhän se on kuten sanot, että syyllisyyden ei pitäisi vaihtua sen mukaan minkä esteen takia äkkijarrutus tehdään. Muistelen autokoulussa annetun jonkinlaista evästystä tähänkin asiaan, eli varoitettiin jarruttamasta sorsapoikueen takia mikäli joku roikkuu takapuskurissa. Näistä on olemassa oikeusjuttuja, joissa jarruttelija on saanut tuomion jarrutettuaan "turhan" takia. Muistelen erään autolijan kertoneen näilläkin sivustoilla, että hänet oli poliisitutkimuksessa todettu syylliseksi, kun kuorma-auto ajoi perään kehä I:llä.
Nämä peräänajaneet "syyttömät" ovat yleensä näissä tapauksissa henkilöitä, jotka eivät voi tunnustaa olleensä väärässä ja tehneensä virheen ja katsovat olevansa muiden yläpuolella lain edessä. Mieleen tulee tapaus, jossa eräs julkisuuden henkilö maksatti autonsa peltikorjauksen yrityksellä, jonka roskalaatikko oli törmännyt hänen autoonsa. Sitä en valitettavasti tiedä kuka tuota roskalaatikkoa kolaritilanteessa ajoi
Jos oli Kaisa Varis niin OK, muuten typerää!
Mä oisin kyl tehny silleen, että mä oisin koukannu joko ojan kautta tai sitte toisen kaistan kautta. Ei sen väliä, vaikka olis törmänny vieressä ajaneeseen autoon tai sitte vaikka heittäny veivit ajettuaan ojaan. Kyl joku variksen henki on paljon tärkeämpi kuin liikenteen turvallisuus. Mä tein kerran silleen, että ku mä näin koppakuoriaisen olevan tiellä, niin mä jarrutin täysiä, etten mä vaan olis ajanu sen yli. Onnex takana ei ollu ketää, vaikka peräänajaja olis maksanu!
Hirvittää aina ajella noilla maaseudun hiekkateillä, ku niin paljon pikkumönkiäisiä voipi jäädä alle ja heittää veivit. Oikeen pahaa tekee. 
"Urpo moottoritiellä" .. miksi vain muka moottoritiellä?
En minä vaan ymmärrä ihmisiä, jotka asettavat variksen hengen ihmishenkien edelle. Ovatko nämä nyt niitä epähumaaneja natseja vai mitä? Ihme porukkaa.
Kuka tuossa tilanteessa oikeasti syyllistyy ihmishengen arvon vähättelyyn? Sekö, joka jarruttaa vaiko se, joka ajaa perään?
Sillä ei ole mitään merkitystä minkä vuoksi jarrutetaan, varsinaisen virheen tekee se, joka ei ole varautunut edelläajavan äkilliseen pysähtymiseen.
Sanon varalta vielä, että itse varmaankin ajaisin pienen eläimen yli, mikäli takapuskurissani olisi joku roikkumassa.
Kuka tuossa tilanteessa oikeasti syyllistyy ihmishengen arvon vähättelyyn? Sekö, joka jarruttaa vaiko se, joka ajaa perään?
Sillä ei ole mitään merkitystä minkä vuoksi jarrutetaan, varsinaisen virheen tekee se, joka ei ole varautunut edelläajavan äkilliseen pysähtymiseen.
Vastaus kysymykseen: se, joka jarruttaa ilman hyvää syytä. Se, että joku jarruttaa ilman hyvää syytä ei ole sellainen ennalta arvattavissa oleva tilanne, johon takana ajavien pitäisi osata varautua. Jarruttaja saa tuomion. Jos takana ajava on ajanut liian lähellä niin hänkin toki voi saada tuomion mutta pääsyyllinen on jarruttaja.
Kysymys sitten siitä, mikä on hyvä syy jarruttaa, onkin vähän vaikeampi. Sorsapoikueen takia saa jarruttaa, koppakuoriaisen takia ei. Variksesta ei taida olla oikeustapauksia. Minä en ajaisi variksen yli mutta en kyllä jarruttaisikaan, varis osaa kyllä lähteä lentoon ennen kuin osun siihen.
Kysymys sitten siitä, mikä on hyvä syy jarruttaa, onkin vähän vaikeampi. Sorsapoikueen takia saa jarruttaa, koppakuoriaisen takia ei. Variksesta ei taida olla oikeustapauksia. Minä en ajaisi variksen yli mutta en kyllä jarruttaisikaan, varis osaa kyllä lähteä lentoon ennen kuin osun siihen.
Mutta kun se perässätuleva ei voi läheskään aina tietää, onko sillä edessäajavalla hyvä syy vai ei?
En voi ymmärtää ajattelutapaa, jossa syyllisyys muuttuu sen mukaan mikä oli jarruttamisen syy. Perään ajamiseen johtavan virhearvion tekee aina peräänajaja, tuomittiinpa oikeudessa kumpi hyvänsä syylliseksi.
Minusta lainmuutos, jossa äkillisesti jarruttava sai vastuuta peräänajosta oli muutos väärään suuntaan. Tulos näkyy nykyisin käytetyissä turvaväleissä ja mm. viime kevättalven kolarisumissa.
Onhan nuo egoterroristit tehneet miljoonavahinkoja jo koppakuoriaisenkin takia, oravasta puhumattakaan, niin kait variksen takia kannattaa pari autoa rutata?
Mutta kun se perässätuleva ei voi läheskään aina tietää, onko sillä edessäajavalla hyvä syy vai ei?
En voi ymmärtää ajattelutapaa, jossa syyllisyys muuttuu sen mukaan mikä oli jarruttamisen syy. Perään ajamiseen johtavan virhearvion tekee aina peräänajaja, tuomittiinpa oikeudessa kumpi hyvänsä syylliseksi.
Minusta lainmuutos, jossa äkillisesti jarruttava sai vastuuta peräänajosta oli muutos väärään suuntaan. Tulos näkyy nykyisin käytetyissä turvaväleissä ja mm. viime kevättalven kolarisumissa.
Eihän se perässäajaja aina toki tiedäkään miksi jarrutetaan ja törmäyksiä voi tulla. Maksaja ratkaistaan sitten sen perusteella oliko jarrutus aiheellinen. Voit joskus kokeilla vaikka sitä, että kun jono lähtee vihreistä liikennevaloista ja kun vauhtia on jonkin verran niin isket yhtäkkiä jarrut pohjaan. Suurella todennäköisyydellä saat auton perääsi ja kyseisen peräänajajan vakuutusyhtiö ei ole tässä tapauksessa maksaja.
Moottoriteillä näkee joskus ääliöitä, jotka ajavat melkein edellä ajavan puskurissa kiinni. Joskus niiden edellä ajaa toinen ääliö, joka sen sijaan että poistuisi ohituskaistalta opettaakin takana ajavaa iskemällä jarrut pohjaan. Ei liene epäselvää kumpi on pääsyyllinen mahdollisen kolariin.
Tuo on mielestäni väärin. Tässä pitäisi palata vanhaan käytäntöön, jossa peräänajaja maksaa aina.
Nykykäytännöllä "sallitaan" liian lyhyt turvaväli ja vesitetään perussääntö, jonka mukaan ajoneuvon pitäisi olla aina kuljettajansa hallinnassa. Nykykäytäntö ei ole loogisesti kestävä.
Noissa luettelemissasi esimerkeissä jarrutuksen syynä voi olla myös todellinen tarve. Esimerkiksi liikennevalojen jälkeen tielle ryntäävä lapsi ja moottoritiellä hirvi.
EI kannata kokeilla.
Tässä männä vuonna olimme kahden auton voimin pysähtyneet odottamaan kiertosuuntaristeykseen pääsyä. Edelläajava lähti, mutta pysähtyi (sammuiko kone, vai mikä lieni syy). Meikäkin lähti ja rysäytti innolla perään ja kuka maksoi? Kyllä peräänajajan yhtiö maksoi, ei kyseenalaistanut mitään.
Sattumalta paikalle tulleet poliisit myöskin arvioivat peräänajajan syylliseksi. Auto, kun pitää pystyä pysäyttämään näkyvällä tienosalla.
Ja parinkympin nopeudesta japsista hävisi koko takakontti.
Maukka: "Kuka tuossa tilanteessa oikeasti syyllistyy ihmishengen arvon vähättelyyn? Sekö, joka jarruttaa vaiko se, joka ajaa perään?"
Molemmat.
Maukka: "En voi ymmärtää ajattelutapaa, jossa syyllisyys muuttuu sen mukaan mikä oli jarruttamisen syy."
Ei se ole oikein, että syyllisyys muuttuu itsestä riippumattomista tekijöistä, mutta eipä sekään olisi oikein, että turhan jarruttelija katsottaisiin syyttömäksi. Maailma nyt vaan ei ole reilu. Jos ajat rekalla alamäkeä ja lähtee tumpusta, saattaa olla, että siitä selviää lakki kourassa hikoillen työpaikan pomon puheilla. Jos ajat samalla rekalla alamäkeä samalla nopeudella 10 sekuntia eri aikaa, saattaa vastassa olla bussilastillinen ihmisiä ja sama lipsahdus johtaa syytteeseen 23 kuolemantuottamuksesta. Kaikki riippuu asioista, joihin kuljettajalla ei ole valtaa.
Olisi moraalisesti oikein tuomita ihminen siitä, että he ottavat riskin - ei siitä, että heillä kovi huono mäihä ja riskin otto johti onnettomuuteen. Samasta teosta sama rangaistus. Ei kukaan meistä valitse kanssa-autoilijoitamme. On asia erikseen rankaista oikeudenmukaisesti ja kostaa toisten puolesta.
Maukka: "Minusta lainmuutos, jossa äkillisesti jarruttava sai vastuuta peräänajosta oli muutos väärään suuntaan. Tulos näkyy nykyisin käytetyissä turvaväleissä ja mm. viime kevättalven kolarisumissa."
Hyvä pointti, mutta itse kyllä pidän hyvänä, että vaarallinen jarruttelija saa rangaistuksen. Tämän ei tietenkään tulisi poistaa rangaistusta takana ajavalta vaan molempia tulee rangaista. Jos minä esimerkiksi kaverini kanssa ryöstäisin Nordean konttorin, ei rangaistuksesta kumpikaan pääsisi eroon vetoamalla siihen kuinka paljon väärin kaveri teki. Jokainen tuomittakoon omien tekojensa perusteella.
Paras olisi, jos perässä hiillostajat voitaisiin sakottaa jo ennen peräänajoa, joten peräänajolta vältyttäisiin.
Minun oikeustajuni mukaan peräänajaja voi olla syytön vain siinä tapauksessa että viereistä kaistaa takaa nopeammin tuleva vaihtaa kaistaa eteen ja tekee äkkijarrutuksen. Siinä tilanteessa perässätulevalla ei ole minkäänlaista mahdollisuutta vaikuttaa turvaväliin.
Jos lakiteksti olisi muotoiltu tuon tilanteen mukaan, hyväksyisin sen, nykyisellään laki on mielestäni väärin kirjoitettu.
Ja selkeyden vuoksi jälleen kerran. Vaikka laki on mielestäni väärin, noudatan sitä.
Aika selvästi tuo tulee tieliikennelaissa sanottua, vaikka aina joskus unohtuu, että yhteen tilanteeseen vaikuttaa monet säännöt yhtä aikaa.
3§
Tienkäyttäjän yleiset velvollisuudet
Tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä muutenkin olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi.
Tienkäyttäjä ei saa tarpeettomasti estää tai häiritä liikennettä.
10 §
Ajoneuvojen välinen etäisyys
Etäisyys edellä kulkevaan ajoneuvoon on sovitettava sellaiseksi, ettei päälleajon vaaraa ole, vaikka tämä ajoneuvo pysäytetään.
clacson: "Tässä männä vuonna olimme kahden auton voimin pysähtyneet odottamaan kiertosuuntaristeykseen pääsyä. Edelläajava lähti, mutta pysähtyi (sammuiko kone, vai mikä lieni syy). Meikäkin lähti ja rysäytti innolla perään ja kuka maksoi? Kyllä peräänajajan yhtiö maksoi, ei kyseenalaistanut mitään."
Asiat eivät ole mustavalkoisia. On esimerkiksi eri asia lyödä jarrupoljin lattiasta läpi moottoritiellä ja nostaa kaasupoljin kesken liikennevaloista kiihdytyksen täysin ylös tai sammuttaa moottorin liikkeellelähtöyrityksessä.
On myös eri asia jarruttaa moottoritiellä ja jarruttaa risteyksessä. Eikö meidän kannattaisi olettaa, että risteyksessä jarrutellaan sen mukaan, kun arvioimme tarvettamme väistää toisia autoilijoita? Se arvio voi muuttua yllättäen, joko perustellusta syystä tai virhearviosta. Parempi liian varovainen risteyksessä kuin loukata väistämisvelvollisuutta? No, sehän voi johtaa siihen, että pyörtää kesken kaiken päätöksen mennä risteykseen. Erityisesti tuoreet kuljettajat ja "kotiäidit" harrastaa tämmöistä arpomista, jossa mennään - ei mennäkään - mennääs sittenkin, kun eivät ole vielä varmoja itsestään, eivätkä ole omaksuneet sitä asennetta, että tarkkaillaan ensin huolellisesti ja olennaisesti seuloen ja mennään vasta sitten - ja kun mennään, mennään ripeästi ja luotetaan päätökseen (eli ei keskellä risteystä enää jarrutella ja varmistella ja käännellä päätä kuin pöllö).
clacson: "Sattumalta paikalle tulleet poliisit myöskin arvioivat peräänajajan syylliseksi. Auto, kun pitää pystyä pysäyttämään näkyvällä tienosalla."
Mitä tuo tarkoittaa tuo auton pysäyttäminen näkyvällä tienosalla? Olen ymmärtänyt, että se merkitsee tilannenopeutta tieosuudella, jossa mutkat estävät näkemästä pitkälle. Tällöin nopeus pitää valita sellaiseksi, että auton saa juuri ja juuri pysäytettyä, jos omalla kaistalla on este. (Olettaen, että aloittaa jarrutuksen heti.)
Jos ajan toisen autoilijan perään maiitunkaltaisessa tilanteessa, ei kyseessä ole tämä sääntö auton pysäyttämisestä näkyvällä tien osalla. Näkyvää tien osaa on varmasti sen edellä "odottamattomasti" jarruttaneen auton edelläkin pitkä matka. Varmasti peräänajaja olisi pystynyt pysäyttämään autonsa sille alueelle, jos edessä ei olisi ollut toista autoa.
Kiellettyä perään ajaminen toki on, mutta kyseinen pykälä ei tähän asiaan kuitenkaan liity.
Jos ajan toisen autoilijan perään maiitunkaltaisessa tilanteessa, ei kyseessä ole tämä sääntö auton pysäyttämisestä näkyvällä tien osalla. Näkyvää tien osaa on varmasti sen edellä "odottamattomasti" jarruttaneen auton edelläkin pitkä matka. Varmasti peräänajaja olisi pystynyt pysäyttämään autonsa sille alueelle, jos edessä ei olisi ollut toista autoa.
Kiellettyä perään ajaminen toki on, mutta kyseinen pykälä ei tähän asiaan kuitenkaan liity.
Minusta tuo perussääntö auton pysäyttämisestä näkyvällä tienosalla on sovellettavissa myös autojen peräkkäin ajoon.
Edelläajavan auton eteen ei pysty näkemään täydellisesti. Aina on olemassa mahdollisuus (pieni, mutta realistinen), että edelläkulkevan eteen ilmaantuu jotakin joka vaatii jarrutusta ja että perässätuleva ei sitä näe.
Esimerkkinä (kieltämättä aika teoreettisena) seuraava: Ajan pimeässä suurimaavaraisen maasturin perässä. Sen eteen putoaa vastaantulevasta kuorma-autosta kivi, joka mahtuu maasturin alta, mutta ei oman autoni alta. Väistäminen ei ole mahdollista. Näen kiven vasta kun se ilmestyy näkyviin maasturin alta. Jos turvavälini ei ole näkyvällä osalla pysäyttämisen mukainen, rysäytän kiveen.
Eli lakitekstissä taitaa olla selkeyden vuoksi perimmältään sama asia sanottuna useampaan kertaan.
whiic kirjoitti:
Asiat eivät ole mustavalkoisia. On esimerkiksi eri asia lyödä jarrupoljin lattiasta läpi moottoritiellä ja nostaa kaasupoljin kesken liikennevaloista kiihdytyksen täysin ylös tai sammuttaa moottorin liikkeellelähtöyrityksessä.
Asiat eivät ole mustavalkoisia, tämähän oli vain kommentti siihen, jossa kehotettiin kokeilemaan maksumiestä liikennevaloissa tapahtuvasta peräänajosta. Totesin vaan omakohtaisesti, ettei paljon kannata kokeilla.
whiic kirjoitti:
Mitä tuo tarkoittaa tuo auton pysäyttäminen näkyvällä tienosalla? Olen ymmärtänyt, että se merkitsee tilannenopeutta tieosuudella, jossa mutkat estävät näkemästä pitkälle. Tällöin nopeus pitää valita sellaiseksi, että auton saa juuri ja juuri pysäytettyä, jos omalla kaistalla on este. (Olettaen, että aloittaa jarrutuksen heti.)
Minä kyllä tulkitsen tuon kattavan kaikki tilanteet, myös liikennevaloista tai muusta pysähdyksestä lähdettäessä. Tässä tapauksessahan omalla kaistalla oli este ja poks.
Tuossa jutussani, siis oli kyse minun tulkinnastani, ei poliisien sanomisista.
Ne, joiden mielestä auto pitää aina voida pysäyttää tien näkyvällä osalla ja jos ei voi niin joutuu maksumieheksi ovat ilmeisesti myös sitä mieltä, että kun kolmion takaa tulee auto niin kyseisen auton kylkeen ajava joutuu maksumieheksi koska ei pystynyt pysäyttämään autoansa tien näkyvällä osalla.
Jo vuosia sitten oli oikeustapaus, jossa autoilija pysähtyi vihreisiin valoihin kun viereisen kaistan liikenne seisoi ja autoilija kuvitteli, ettei saa pysähtymättä ohittaa suojatien eteen pysähtynyttä autoa. Kyseinen aiheetta pysähtynyt joutui maksamaan perään ajaneen vauriot.
Selkeä oikeuskäytäntö on tosiaan jo pitkään ollut sellainen, että autoilijan pitää voida pysäyttää autonsa kaikissa ennalta arvattavissa olevissa tilanteissa. Ennalta arvaamatonta on se, että joku pysähtyy vihreisiin valoihin, tekee äkkijarrutuksen tiellä kävelevän koppakuoriaisen takia tai varsinkin jos tekee äkkijarrutuksen sen takia, että joku ajaa takana liian lähellä.
Jo vuosia sitten oli oikeustapaus, jossa autoilija pysähtyi vihreisiin valoihin kun viereisen kaistan liikenne seisoi ja autoilija kuvitteli, ettei saa pysähtymättä ohittaa suojatien eteen pysähtynyttä autoa. Kyseinen aiheetta pysähtynyt joutui maksamaan perään ajaneen vauriot.
Selkeä oikeuskäytäntö on tosiaan jo pitkään ollut sellainen, että autoilijan pitää voida pysäyttää autonsa kaikissa ennalta arvattavissa olevissa tilanteissa. Ennalta arvaamatonta on se, että joku pysähtyy vihreisiin valoihin, tekee äkkijarrutuksen tiellä kävelevän koppakuoriaisen takia tai varsinkin jos tekee äkkijarrutuksen sen takia, että joku ajaa takana liian lähellä.
Nyt katsot vain yhtä sääntöä. Liikenteen perussääntöjä on myös se, että pitäisi voida luottaa muiden noudattavan sääntöjä. Kolmion takaa ei saa tulla toisen eteen - ihan selvä juttu.
Äkkijarrutus ei ole selvä juttu. Turvavälisääntö tarkoittaa sitä, että pitäisi voida luottaa takana-ajavan noudattavan liikennesääntöjä ja ajavan siten, että hän ei tule perään äkkijarrutuksessa. Eli sääntöjen mukaan ei ole mahdollista, että kukaan ajaa perääsi, missään tilanteessa.
Äkkijarrutuskiellolla on vähennetty aiheetta vastuuta liian lyhyitä turvavälejä käyttäviltä kuljettajilta. Muutos on samaa luokkaa kuin Salovaaran esitykseksi jäänyt ajatus alinopeuksista sakottamisesta.
Vihreisiin valoihinkin voi joutua pysähtymään. Ajoradalle voi rynnätä lapsi tai voi joutua väistämään hälytysajoneuvoa. Turvavälin pitäisi siis olla vihreisiinkin ajettaessa riittävä.
Peräänajamisen välttäminen ei ole liikennesäännöistä kiinni. Reaktiomatka ja pysähtymismatka määrittävät turvavälin. Kannattaa ajatella, että edelläkulkeva voi pysähtyä kuin seinään ja pahimmassa tapauksessa kimmota jonkin matkaa taaksepäinkin.
Ajaisitko sinä teoreettisessa maassa, jossa ei olisi turvavälisäädöksiä, kiinni takapuskurissa vai jättäisitkö samanlaisen välin kuin Suomessakin?
Liikenteen perussääntöjä on myös se, että pitäisi voida luottaa muiden noudattavan sääntöjä. ......
Ajaisitko sinä teoreettisessa maassa, jossa ei olisi turvavälisäädöksiä, kiinni takapuskurissa vai jättäisitkö samanlaisen välin kuin Suomessakin?
Toteat aivan oikein noista likenteen perussäännöistä. Sinun pitäisi vain vetää niistä vielä oikeat johtopäätökset. Tarpeettomat äkkijarrutukset eivät ole sallittuja ja takanatulijoilla on oikeus luottaa, että edellä ajavat noudattavat tältä osin sääntöjä. Jos eivät noudata niin ovat syyllisiä onnettomuuden sattuessa.
Mitä tulee esittämääsi vähän käsittämätömään kysymykseen niin vastaus on aika selvä, en aja täällä enkä missään muuallakaan kiinni edellä ajavan takapuskurissa. En muutenkaan häiriköi liikenteessä, en esimerkiksi tee aiheettomia äkkijarrutuksia.
Tosi on ja erityisesti täällä etelässä Kehä III:lla ja Tuusulan väylällä erityisesti tulee varoa lentokoneita, että ehtii pysäyttää ajoissa.
Aika helposti joutuu maksumieheksi .. ja syy: varomattomuus liikenteessä. Tuon "varomattomuus liikenteessä"-sakon tuppaa saamaan vaikka osittain olisikin syytön. Toisaalta käy useasti myös niin, että alioikeus tuomitsee toisen enemmän syylliseksi kuin toisen esim. 40-60% tjsp ja yllättäen täysin syyttömiä ei edes olekaan.
Päälleajo-oikeutta ei ole kellään vaikka olisi muuten "ikään kuin" oikeassa .. vaikkapa tuossa kolmion takaa tulemisessa. Riippuupi monista seikoista vaikkapa todistajien lausunnoista ja/tai oliko aikaa reagointiin ja/tai oliko osuma "tahallinen" ja/tai vaikka mistä muista syistä .. voi voi .. onhan noita syitä vaikka kuinka ... Jos tietäisi, että vaikkapa toinen jalka amputoitaisiin seuraavan kolarin vuoksi, niin kyllä olisi meno varovaista. Taitaa huolettomuus/huolellisuus ja tarkkaavaisuus olla asetetusta panoksestakin riippuvainen. Toivottavasti tuommoista ei tarvitse kokeilla.
Maukka: "Minusta tuo perussääntö auton pysäyttämisestä näkyvällä tienosalla on sovellettavissa myös autojen peräkkäin ajoon.
Edelläajavan auton eteen ei pysty näkemään täydellisesti. Aina on olemassa mahdollisuus (pieni, mutta realistinen), että edelläkulkevan eteen ilmaantuu jotakin joka vaatii jarrutusta ja että perässätuleva ei sitä näe.
Esimerkkinä (kieltämättä aika teoreettisena) seuraava: Ajan pimeässä suurimaavaraisen maasturin perässä. Sen eteen putoaa vastaantulevasta kuorma-autosta kivi, joka mahtuu maasturin alta, mutta ei oman autoni alta. Väistäminen ei ole mahdollista. Näen kiven vasta kun se ilmestyy näkyviin maasturin alta. Jos turvavälini ei ole näkyvällä osalla pysäyttämisen mukainen, rysäytän kiveen.
Eli lakitekstissä taitaa olla selkeyden vuoksi perimmältään sama asia sanottuna useampaan kertaan."
Tuolla logiikalla kuorma-auton ei tarvitse pitää edelläajavaan yhtä pitkää etäisyyttä kuin henkilöauton... kuorma-auto, kun näkee edellä ajavan auton yli, näkee siten tietä pidemmälle.
Turvavälistä on onneksi lakiin säädetty muutakin kuin tämä pykälä "tien näkyvästä osuudesta", jonka esimerkinomaisesti osoitin olevan huono sovellettavaksi turvaväliajatteluun. Kuorma-auton nimittäin oikeasti pitäisi pitää enemmän väliä edelläajavaan autoon kuin henkilöauton, sillä kuorma-autoissa on hitaasti reagoivat paineilmajarrut ja perävaunun huono hallittavuus lukkojarrutuksessa hankaloittaa täysitehoista jarruttamista hätätapauksessa... jopa siitä huolimatta, että kuorma-autolla on pidempi tien näkyvä osuus edellä ajavan auton yli. Noh, ei saivarrella tästä.
Maukka: "Ajaisitko sinä teoreettisessa maassa, jossa ei olisi turvavälisäädöksiä, kiinni takapuskurissa vai jättäisitkö samanlaisen välin kuin Suomessakin?"
Kysymys ei ollut minulle, mutta vastaanpa silti: ajaisin yhä turvavälin päässä. Kolari autolla, jossa ei ole turvavöitä on usein aika kohtalokas jo lähes kävelyvauhdissakin. Sitäpaitsi turvaväli lisää sujuvuutta, myös silloin, kun turvaväli on moninkertainen turvallisuuden säilyttämisen edellyttämään. Turvaväli on mukavuusväli. Se sallii ajaa omaa vauhtiansa vaikka edellä ajava vaihtelisi omaansa. Lisäksi se sallii vähäisellä hidastamisella edellä ajavan kääntyä sivutielle ilman, että kapeammallakaan tiellä täytyisi hänen kääntymisensä takia pysähtyä odottamaan. (No, vastaantulijoiden tapauksessa on yhä mahdollista, että joutuu pysäyttämään, mutta todennäköisyys laskee huomattavasti, eikä asiat tule yllätyksenä.)