teiden suolaus...

28 kommenttia

itse olen sitä mieltä että ainoastaan runsaasti liikennöidyissä kaupungeissa pitäisi käyttää suolaa. ei maanteillä eikä moottoriteillä. ensinnäkin suola huonontaa pohjaveden laatua ja likaa muutenkin tiet ja pientareet. autot ruostuu paljon nopeammin ja ovat muutenkin heti likaisia suolatulla tienosuudella. sitä paitsi valkoinen maisema on paljon miellyttävämpi kuin harmaa josta ei tule kuin huonolle tuulelle. onhan se hienoa kun alla on renkaat mitkä toimii hyvin lumella ja jäällä jos enimmäkseen ajaa suolatuilla osuuksilla! itsestään selväähän on että liukkaitakin pätkiä löytyy mutta ottaa pannuun toi tarpeeton suolaaminen.

mitä mieltä muut ovat?

  
  • Suolaus on kaksiteräinen miekka.
    Pääsääntöisesti olen samaa mieltä kanssasi. Hyvät renkaat, ABS, ESP ym. auttavat lisäksi. Myös näkyvyys puhtaan tuulilasin läpi on parempi, ajovalot kirkkaampia, tie valkoinen tai harmaa, muttei musta tai p*skanruskea liemi.
    Mutta raskas liikenne, rekat, bussit jne. ovat helisemässä.

    Moottoritiet olisivat ratkaisu tähän. Hyvät pitkät leveät tiet, jonne raskas liikenne kootaan, kuten Euroopassa. Tämä ratkaisisi paljon. Veroina me autoilijat olemme jo maksaneet moottoriteitä ristiin rastiin pitkin ja poikin Suomea, mutta valtio käyttää meidän yksityishenkilöiden maksamat verot muihin tarkoituksiin.

    Autoliitto ja Brysseli edustaja Juha Kankkunen ovat lähinnä vain huono vitsi Suomen liikennepolitiikassa.

    [SixPack muokkasi tätä viestiä 08.01.2005 klo 20:48]
      
  • Täsmälleen samaa mieltä maapähkinämiehen kanssa. Minun puolestani suolauksen saisi lopettaa kokonaan. Pohjavesien tuhoamisen luulisi olevan tänä päivänä laitonta toimintaa. Liikenneturvallisuuttakaan suolaus ei välttämättä paranna: luotetaan liikaa liukkauden ehkäisyyn ja ajataan kuin kesäkelillä. Koskaan ei tiedä onko liukasta vai ei ja kuitenkin aina välillä on...

    Puutuisipa EU tähän, on se turhempiinkin asioihin puuttunut.

      
  • Pidetään peukkuja, että Eu puuttuu asiaan ja mielellään antaa rahoitustakin. -Meinaan vaan, että tärkeillä pohjavesialueilla on yleisiä teitä noin 7900 kilometriä. Päätiestön varrella kiireellisiä suojauskohteita on noin 110 kilometriä. Liikenne- ja viestintäministeriön nykyisellä rahoituksella kun kyseiset kiireelliset 110 kilometriä saadaan suojattua vasta 10-20 vuoden kuluttua!!!

      
  • [quote title="08.01.2005 klo 21:37 smartass kirjoitti"]
    Liikenneturvallisuuttakaan suolaus ei välttämättä paranna: luotetaan liikaa liukkauden ehkäisyyn ja ajataan kuin kesäkelillä. Koskaan ei tiedä onko liukasta vai ei ja kuitenkin aina välillä on...

    Olen tuota tuumaillut ja arvioni on että suolaus aiheuttaa enemmän onnettomuuksia kuin ehkäisee. Useimmat pääteitä ajavat luulevat että keli on aina pitävä (ellei nyt ihan selvää jäätä ole näkyvissä) eivätkä osaa liukkautta ennakoida. Sitä kun suolauksesta huolimatta kuitenkin usein on. Samalla suolauksesta johtuen? on suomalaisten ajotaito vajonnut todella huonolle tasolle.

      
  • Suola- ja raparoiskeisen automatkan jälkeen on tosiaan mieli maassa. Kontrasti on selvä jos on liikkeellä reitillä jonka alkuosa on suolaamatonta ja jossain vaiheessa (vaikka kunnanrajalla?) tulee eteen suolattu tieosuus. Ensin ajellaan kirkkaassa ilmanalassa hyvän näkyvyyden vallitessa puhtaalla tiellä varovaisesti mutta rauhallisesti. Koheltajat puuttuvat ja pieni nopeudenlasku ei tunnu näkyvästi harmittavan ketään. Ihmiset viihtyvät. Sitten alkaa tuo suolarapaosuus. Auto ja lasit rapaantuvat samalla kun moni aloittaa paremman pidon tuoman hyödyn ulosmittaamisen nopeutta lisäämällä ja turvaväliä lyhentämällä. Tulee ajatus että fiiliksen lasku johtaa aggression nousuun joka taas helposti peilautuu ajosuoritteeseen ja turvallisuuteen negatiivisella tavalla kuljettajan siirryttyä v*tutusmoodiinsa.

    Raskaan kaluston tielläpysymistä varsinkin maanteillä kattava suolaus kieltämättä edesauttaa. Tämä seikka yksinään saanee suolaamisen saldon plussan puolelle jos liikenneturvallisuutta ajattelee. (luotettavia tutkimuksia ei liene niin paljon että tästä voisi varmaa sanoa?). SixPack esittää ratkaisuna maanteiden muuttamista moottoriteiksi ja/tai raskaan liikenteen keskittämistä moottoriteille. Ei huono ajatus mutta en usko että tulee tapahtumaan. Ja suolataanhan meillä noita suoria moottoritieosuuksiakin..

    Taajama-alueella ja niiden tuntumassa ymmärrän risteysten, suojatien ja linja-autopysäkkien edustojen suolaamisen mutta en oikein suoran autotien. (esim. pitääkö pk-seudun kehäteitä oikeasti suolata koko matkalta?)

    Suolausta on kyllä 90-luvun taitteen huippulukujen jälkeen selvästi vähennetty, mutta esim. 2003 vielä suolaa jaettiin jotakuinkin kaksi kertaa niin paljon kuin joskus 1980. Ympäristömielessä tiesuolalle olisi kyllä tarjolla jopa pohjoismaisen ympäristömerkin saaneita (hintavampia) vaihtoehtoja.

      
  • Eiköhän tassäkin asiassa voisi käyttää talonpoikais järkeä. Ylämäkiin, 100m ennen pahoja risteyksiä sekä bussipysäkeille suolaa. Ei Tampere-Helsinki väliä tarvitse kokonaan suolata. Tänäänkin saimme jälleen lukea kuinka 7 kuoli koska auto ajautui suolasohjossa vastaan tulevien kaistalle.

      
  • Ikuisuuskysymyksiä. Mistä muuten päättelit että kolarin aiheutti suolasohjo? Yleensä onnettomuuden syy kuitenkin löytyy ratin ja penkin välistä, tarkoitan lähinnä: Väärä tilannenopeus, piittamattomuus liikennesäännöistä, arviointivirhe, omien kykyjen yliarviointi etc. Ajan ammatikseni tien kunnossapitoajoneuvoa eli teen paljon myös tien suolausta. Maanteillä liikkuessa pitäisi muistaa että työtämme mekin vain teemme, eli keskisormen näyttäjät voivat työntää sormensa takaisin sinne minne päivä ei paista. On totta että paljon suolataan turhaankin, mutta kelivaihteluita on erittäin vaikea ennakoida. Konginkangas moninkertaisti suolauslähdöt tälle talvelle. Ja mitä tulee suoran tieosuuden suolaamiseen, on omituista että meilläpäin suuri osa "jäisen tienpinnan aiheuttamista" ulosajoista tapahtuu suoralla tieosuudella eikä suinkaan mutkassa. Mistähän tämä kielii, olisiko ajotavoissa ehkä parantamisen varaa???

    Koirat haukkuu, karavaani kulkee...

      
  • Mistä muuten päättelit että kolarin aiheutti suolasohjo?

    Kannattaa lukea uutiset ennen kuin kirjottaa tänne.

      
  • Kannattas muuten lopettaa se suolaaminen...

      
  • Lopettaa kannattais paljon muutakin. Kyllä mun puolesta suolauksen lopettaa voi mutta ei se käy noin vain. Ihmiset on totutettu liian hyviin ajokeleihin ja kun sattuu kovempi pyry niin ajellaan pitkin ojanpohjia. Joo, kyllä mä uutiset luen ennen kuin kirjotan tänne, mä vaan en usko ihan kaikkea lukemaani :wink:

      
  • Kutvonen kirjoitti:

    "Auto ja lasit rapaantuvat samalla kun moni aloittaa paremman pidon tuoman hyödyn ulosmittaamisen nopeutta lisäämällä ja turvaväliä lyhentämällä."

    Muuten olen samaa mieltä mutta kitkan lisääntymisestä en. Ajelin Hyvin suolattua ja aurattua kolmos tietä, ja kun vaihdoin ohitus kaistalle ja painoin 80km:n tuntinopeudesta kaasua, renkaat alkoivat hillittömästi sutia. Vastaavaa en ole maantie nopeuksissa aiemmin kokenut kuin peilijäällä. Ja autona oli 1.3 litrainen pikku Ford.

      
  • Olen tällaista joskus miettinyt, että paljonko ajotavalla on merkitystä auton ruostumiseen, kun esimerkikisi roikutaan puskurissa ja auto on tehokkaassa suolaroiskesumussa. Onhan selvää maalipintojen kuluminen, mutta kuinka paljon se vaikuttaa korin ruostumisnopeuteen?

      
  • Tuntuu hiukan omituiselta perusteelta suolaa vastaan, että se lisää onnettomuusriskiä, koska se totuttaa ihmiset hyvään pitoon. Samoinhan tekee hyvät renkaat, hyvä auto, neliveto, ajonvakautusjärjestelmä, ABS, hyvä tienkunnossapito. Edelleen voisi ajatella, että turvavyöt lisäävät vauhtia yli taitojen, samoin turvallinen kori, airbagit jne.

    Sekä suolauksen että noiden luettelemieni asioiden tehtävä on käsittääkseni järjestää marginaalia kuskin taitojen ja olosuhteiden/huonon tuurin välille. Jos kuski käyttää niitä liikaa vauhdin lisäämiseen tai turvavälin pienentämiseen ja ajaa suolatulla tiellä kuin kesällä muistamatta, ei pidä syyttää suolaa.

      
  • Lainaus:
    25.01.2005 klo 14:27 TeeCee kirjoitti

    Samoinhan tekee hyvät renkaat, hyvä auto, neliveto, ajonvakautusjärjestelmä, ABS, hyvä tienkunnossapito. Edelleen voisi ajatella, että turvavyöt lisäävät vauhtia yli taitojen, samoin turvallinen kori, airbagit jne.

    Sinulla menee kaksi käsitettä sekaisin. Passiivinen turvallisuus ja aktiivinen. Aktiiviseen kuuluu mm. renkaiden pito tienpintaan, ne eivät toimi taustatekijöinä tai -tukijoina. Selvää rajaa kaikkien välille voi olla vaikeampi vetää kuin ennen.

      
  • Suolasohjoa liukkaampaa pintaa ei ole kuin peilijää! Suola on "rasvainen" aine joka yhdessä lumen kanssa on erittäin liukasta, lisäksi huonosti auratulla mutta suolatulla tienpinnalla auto etenee kuin käärme!

      
  • SixPack: ” Sinulla menee kaksi käsitettä sekaisin. Passiivinen turvallisuus ja aktiivinen. Aktiiviseen kuuluu mm. renkaiden pito tienpintaan, ne eivät toimi taustatekijöinä tai -tukijoina. Selvää rajaa kaikkien välille voi olla vaikeampi vetää kuin ennen.”

    Mielestäni tiedän näiden käsitteiden eron kinattuani asiasta Nunchakun kanssa, jolla oli tähän(kin) ihan omat määritelmänsä.

    Olen nähnyt aktiivisen ja passiivisen turvallisuuden määriteltävän niin, että aktiivinen ehkäisee onnettomuuksia ja passiivinen vähentää jo tapahtuneen vaikutuksia. Näin ainakin vakuutusyhtiöt asian määrittelevät. He mainitsevat tärkeimpinä aktiivisina tekijöinä ajonopeuden ja renkaat, niin kuin sinäkin.

    Mutta suolaus parantaa renkaiden pitoa, hyvän auton ajo-ominaisuudet estävät sen käsistä lähtöä, samoin ajonvakautus, ABS ja hyvin hoidettu tie. Myönnän ettei kyse ole täsmälleen samasta asiasta, mutta kaikki tähtäävät kuitenkin samaan maaliin.

    Luja kori, turvavyöt ja airbag ovat selkeästi passiivisia turvatekijöitä, niitä tarvitaan vasta kun asiat ovat jo menneet päin peetä.

    Kaikilla on kuitenkin sama vaikutus heikkoon luonteeseen; riskiotto lisääntyy. Siksi en syytä tienpitäjää suolaamisesta sen enempää kuin rengastehdasta hyvästä renkaasta.

    Yksi suolan puolesta puhuva juttu tuli esiin Loimaan onnettomuuden yhteydessä. Jos nimittäin tie ehditään suolata ennen sen pinnan jäätymistä, irtoaa satanut lumi ja tien pinnalle syntynyt jää aurattaessa paljon helpommin kuin jos se olisi saanut jäätyä rauhassa. Aurauskalusto ehtii hoitaa kuntoon pidemmän osan tietä tiettynä aikana ja se on sekä tielläliikkujan, maksajan että työn tekijän etu.

      
  • Ihmetyttää vain, kuin pohjoisen miehet pysyy tiellä ollenkaan, kerta siellä teitä ei suolata. Entä tuleeko meistä etelän kuskeista pohjoiseen ajaessa parempia kuskeja, ja taas kotiin palatessa ajotaito ruostuu...

    Teiden suolaus on vihonviimeistä touhua. Hyötyä siitä ei ainakaan ole, päinvastoin. Turvallisuuttakaan se ei lisää. Ainoa mitä se lisää on lasolin kulutus. Ajan päivittän moottoritietä töihin ja takaisin n. 100 km, ja lasolia kuluu kai yhtä paljon kuin bensaa.

    Miten liukkaus voi yllättää ? Eihän talvi tulekaan kuin joka vuosi, ja talvella tuppaa olemaan liukasta.

      
  • Eiköhän teitä suolata lähinnä siksi, että raskas liikenne (rekat, yms.) pysyisi tiellä? Niissä kun ei nastat kestä, niin pitää sitten pitää tiet paljaana ja ennenkaikkea jäätä ei saa olla tiellä.

    Yksityisautoilijoille suolaus aiheuttaa mielestäni aikalailla päänvaivaa. Ensinnäkin teiden suolaus edesauttaa autojen pohjan (ja muidenkin osien ) ruostumista. Nyt uuden auton ostaja joutuu ennemmin tai myöhemmin uudistamaan pohjan suojauksen pitääkseen autonsa hyvässä kunnossa. Eikö olisikin syytä saada esim. valtiolta korvauksia kyseisestä toimenpiteestä?

    Hyvä on, teiden suolaaminen mahdollistaa kovemman ajonopeuden talvisin. Mutta anna olla kun sataa lunta... Pakkas lumi ei enää lennäkäään normaaliin tapaan ilmaan tai "tiivisty" kovaksi kerrokseksi, jos pakkasta ei ole tarpeeksi. Suolauksesta johtuen lumi "loskaantuu" ja tien pinnat ovat paljon huonommat. Tämä aiheuttaa ongelmia etenkin pienemmille ja kevyemmille henkilöautoille.

    Mitä seuraa, jos teitä ei suolattaisi? No, arvatenkin Etelä-Suomessa (varsinkin pääkaupunkiseudulla) tapahtuisi alkuun enemmän kolareja, sillä useilla kun ei ole järki mukana autoillessa. Ja juuri järjen käyttö kun on tarpeen autoillessa. Nopeutta laskemalla pysyy tiellä paljon paremmin huonossa kelissä (ja koska tahansa!) ja on enemmän aikaa reagoida tilanteisiin.

    Seuraava ongelma voisi hyvinkin olla se, että risteysalueella luminen tienpinta "kiillottuisi" hyvin nopeasti. Siksi olisi ehkä parempi, että suolaamista kohdennettaisiin juuri sinne, missä sitä eniten tarvitaan.

    Mutta mitä tapahtuisi raskaalle liikenteelle? Siihen en ole onnistunut keksimään ratkaisua - eikä ilmeisesti kukaan muukaan, sillä teitä suolataan edelleen aivan liikaa. Toivottavasti suolausta edes vähennetään tulevaisuudessa!!!

      
  • Suola ei todellakaan paranna renkaiden pitoa!! Harrastan talvisin silloin tällöin talvimoottoripyöräilyä ilman nastarenkaita, ja ensimmäinen asia mikä porukalla tehdään, on renkaiden pesu suolasta kun pysähdytään. On aivan käsittämätöntä väittää, että suolalla olisi kitkaa parantava vaikus. Suola on rasvainen aine, jonka jokainen voi käytännössä testata heittämällä kourallinen suolaa ämpärilliseen lämmintä vettä. Suolan ainoa "positiivinen" asia on että tietyissä olosuhteissa sillä saadaan lumi sulatettua 100%:sti kokonaan tienpinnalta. Ainoastaan tällöin sillä on turvallisuutta lisäävä vaikutus. Käytännössä näin tapahtuu harvoin. Kannattaa myös muistaa, on tutkittu että märkä tienpinta kuluu 7 kertaisella nopeudella kuivaan verrattuna! Se on myös tieturvallisuuteen sekä teiden kunnossa pitoon vaikuttava seikka.

      
  • Lainaus tiehallinnon sivuilta:

    "Kosteus ja uriin seisomaan jäävä vesi antaa renkaan ylityksesta iskun päällysteen heikkoihin kohtiin ja käynnistää murtumisen. Tavallisena talvena teihin syntyy noin 50 000 reikää. Nyt määrän uskotaan olevan suurempi. Myös kelirikko voi olla normaalitalvea pahempi. Paikkauksen kustannuksiksi Tiehallinto arvioi valuasfaltilla n. 500 euroa/valuasfalttitonni ja kuumapäällysteellä n. 350 euroa/tonni. Tonnilla paikkausmassaa pystytään paikkaamaan n. 75 reikää."

    Voi vaan miettiä, miten paljon ylläolevan lisäksi nastarenkaat kuluttavat paljaaksi suolattuja teitä... Mutta sanonpahan vaan sen, että nastoja en sen takia vaihda kitkoihin!

      
  • Ajaa ne rekat Lapissakin. Risteyksiin ja mäkiin voitaisiin laittaa hiekkaa.

    Suuri osa kuskeista on niin idiootteja, että on kelistä huolimatta pakko painaa juuri sitä vauhtia, ja mieluusti vähän yli, mitä merkissä lukee. Kýllä nekin oppivat, kunhan pyörittävät autonsa joku kerta petäjän ympärille (mikäli selviävät hengissä). Toivottavasti vain ei satu vastaantulijoita kohdalle.

      
  • ritsa:” On aivan käsittämätöntä väittää, että suolalla olisi kitkaa parantava vaikus.”

    Jos ollaan aivan tarkkoja, noin ei kukaan väitäkään. Väite kuuluu pikemminkin niin, että suola laskee veden jäätymispistettä ja että jää huonontaa kitkaa. Tämä pätee vain alueella nollasta viiteen pakkasasteeseen, mutta se on usein hankalin väli.

    pkj: ” Ihmetyttää vain, kuin pohjoisen miehet pysyy tiellä ollenkaan, kerta siellä teitä ei suolata.”

    Etelässä keikutaan +5:n ja –5:n välillä koko talvi, Lapissa taas keskimäärin selvästi kylmemmässä. Paitsi että suola ei enää toimi Lapin lämpötiloissa, samaan aikaan myös lumen kitka selvästi paranee ja tarvekin pienenee. Ehkä tämä vaikuttaa Lapin suolankäyttöön enemmän kuin kuskien ajotaito.

      
  • Lainaus:
    26.01.2005 klo 12:51 Saint kirjoitti

    Voi vaan miettiä, miten paljon ylläolevan lisäksi nastarenkaat kuluttavat paljaaksi suolattuja teitä... Mutta sanonpahan vaan sen, että nastoja en sen takia vaihda kitkoihin!


    Itse olen ajellut kitkarenkailla vuodesta -92. 200 000km myöhemmin voin vakuuttaa, että valintaa ei ole tarvinnut katua. Tästä huolimatta olen ehdottomasti suolaamista vastaan.

      
  • Kitkat ovat aivan varmasti hyvät renkaat. Itse en vain koe olevani tarpeeksi hyvä kuski, että harkitsisin siirtyväni kitkoihin täällä Etelä-Suomessa. Varsinkin kun tämä talvi on taas osoittanut, kuinka vaihtelevat kelit täällä voi olla ja on!

    Lainaus Kouvolan Sanomista (löytyi tutkiessani asiaa...)
    " Suolaa käytetään, kun lämpötila on -4 astetta tai sen yläpuolella. Kovilla pakkasilla ei edes vilkkailla teillä voida eikä kannata sulattaa tien pintaa."

    -Onkohan tilanne noin? Kyllä sitä suolaa levitetään heti, kun lunta tai räntää sataa ainakin omasta mielestäni...

      
  • Kyllä se on. Opiskeluaikoinani tielaitos muistaakseni ilmoitti, että pakkasraja on 7 astetta.

    Räntää jos sataa, on luultavasti lämpimämpää kuin -4 astetta. Kylmemmälläkin voidaan suolata, koska lumisateen myötä ilma usein lauhtuu.

    Kyllähän suolasta valitetaan, mutta mikä huuto syntyisikään, jos liukkauden torjunta myöhästyisi ja päästettäisiin tiet jäähän? No, Konginkankaalta voi kerätä kokemuksia aiheesta.

      
  • Päästään taas tähän liikenneongelmien ytimeen, eli "korvanväliasioihin" :grin: . Jos nyt ajatellaan sitä, kuinka liemessä varsinkin pääkaupunkiseutu on kun lunta tulee... Siellä on meinaan vaan melkoisia hulluja liikenteessä, että pelkkä huono keli ei ole rasitteena ja vaarana.

    Ei siiitä suolauksesta voi ihan noin vain luopua, parempaan päin joka tapauksessa ollaan menossa vaikkakin turhan hitaalta toiminta tuntuu. Onneksi on tulossa (ja paikoitellen jo käytössä) vähemmän ympäristöä kuluttava suolaus, mutta ei sekään taida kuluttaa autoa yhtään vähempää...

      
  • Lainaus:
    27.01.2005 klo 09:53 Herbert kirjoitti
    Kyllähän suolasta valitetaan, mutta mikä huuto syntyisikään, jos liukkauden torjunta myöhästyisi ja päästettäisiin tiet jäähän?


    Kouvolan Sanomissa oli joulun tienoilla paljonpuhuva juttu kaupungin katujen talvikunnossapidosta: autoilijat soittelivat pyryjen aikana alueelliseen hätäkeskukseen valittaakseen lumisista kaduista. Eipä olisi ihan heti tullut mieleeni tuokaan.

      
  • Suolaa varmasti levitetään myös väärään aikaan ja turhaan. Sitä tehdään sääennusteen perusteella, joten levitys menee pieleen suunnilleen yhtä usein kun sääennustekin. Lisäksi suolan levityksestä päättävän on varmaankin usein pelattava varman päälle, koska erehdys voi maksaa ihmishenkiä. Tämä ei voi olla lisäämättä turhia levityksiä.

    Yksilö näkee paikan, jossa juuri sillä hetkellä on. Hänen kohdallaan suolaa ei sillä hetkellä ehkä tarvita ja hän on jo muualla, kun tilanne on se, johon suolauksella varauduttiin. Suolauksen aloittamisesta päättävän on hallittava laaja alue ja pidempi aikajana. Alueen toisessa päässä suola voi olla turhaa ja toisessa tarpeen.

    Levityksestä lumisateen sekaan päättävä voi varautua esimerkiksi siihen, että kun lumisade on ohi ja ennustettu lämpötilan lasku jäädyttää sohjon tienpintaan, se lähtee irti vauhdilla ajavalla tavallisella aura-autolla, jos siinä on seassa suolaa mutta hitaalla karhulla, jos se saa jäätyä rauhassa (tämän opin Loimaan onnettomuusuutisista Tiehallinnon kommenteista).

    En minäkään suolaa rakasta, mutta koska en ole alan asiantuntija, en näe viisaaksi moittia minulle outoa asiaa.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit