Todettakoon heti alussa. En ole raskaan kaluston ammattikuljetta, kokemukseni raskaasta kalustosta perustuu armeijan aikaan, YK-joukoissa, sekä jokunen vuosi -80 luvulla 4-akselisia ja pienempiä betoniautoja ajaessa sekä täysperävaunuyhdistelmien siirtokuljetuksissa. Niistäkin on aikaa yli 15 v. Mutta jotain opin myös miltä tuntuu liikkua suurella ja raskaalla ajoneuvolla Suomen pääteillä jotka ovat todella ahtaat. Näkyvyys muiden autojen yli on erinomainen, perävaunu on 3,95 m korkea, nuppi siinä 3,50 m, kuljettajan pää yli 3 m korkeudella. Näkyvyys eteen on hyvä. Taakse on vain sivupeilien varassa, ja tie tai kaista on usein hemmetin kapea. Jo polkupyörä vaatii siirtymisen osittain vastaantulevien kaistalle useimmilla pääteillämme. Mikäli samalla tulee linja-auto tai toinen yhdistelmä vastaan, osoittaa hän tilannetajun (pelisilmän) siirtymällä niin oikealle kuin voi, riippuen tien leveydestä ja oman kuorman painosta. Piennar ei kovin paljon kestä. Tämä vain, että polkupyöräilijän tai jalankulkijan sivuuttaminen tapahtuisi turvallisesti.
Väsymys. Olen miettinyt mikä saa yleensä omistajat itse ajamaan jopa 2 vrk yhteen menoon. Piiskaisikohan tähän dieselvero? Ammattiautoilijat ovat itse usein vastaan dieselveron poistamista ja veron siirrosta polttoaineeseen. Toisaalta taas dieselvero on päällä yötä päivää, ajoit tai et. Mitä raskaampi ajoneuvo sen suurempi vero.
Ehkä tullaankin siihen, että kaikki keikat mitä vain saa, myös ajetaan. Ulkopuolisen rengin kulut ovat mitä ovat, monella ei liene tähän varaa. Joten ajetaan silmät ristissä. Saattaa olla, että käyttövoimavero toimii piiskana tässä, sen tarkoitus on muuttanut tilanteen konaan toiseksi kuin mitä se oli -60 luvulla otettaessa se käyttöön. Olen pitänyt sitä muinaisjäänteenä ja pidän edelleenkin.
Todennäköisesti vastaavat verot eivät paina veli Venäläistä, ei Virolaisia, Latvialaisia. Muualla Euroopassa diesel maksaa enemmän, silti kuljetusyritykset pysyvät pystyssä. Ulkolaiset rekat ovatkin niskan päällä kilpailutilanteessa. Heidän kulut ovat pienemmät. Olisiko tässä yksi syy, vanha taantumuksellinen verotuksellinen syy?
Idioottimainen verotus pitää omistajan hereillä ja saa ajopiirturia räpelöimään.Rengillä tuskin riittää motivaatiota muuhun kuin vauhdinpitoon.
Seuraavaksi voikin kysyä ajaako pikavuorokuski toistasataa huvikseen vai ottaakseen aikataulua kiinni??Arvailuja,kiitos.
vilpitön kysymys, kuinka moni rekan tai kuormurin ratin takana on se oikea palkattu kuski, ja kuinka monesti siellä on sukulaisen kummin kaima tuuraamassa?
Itsellä ei ajosta kokemusta ole, mutta sisäpiirin tietoa on sen verran, että rengitkin saa ajaa silmät ristissä. Osa syy tähän on työvuorot ja ajojen järjestelyt, sekä se että jos meinaa tiliä tehdä on melkein asuttava siinä autossa.
Huolestuttavaahan tuo väsyneenä ajaminen on ja tuntuu olevan lisääntymään päin. Siihen pitäisi vain puuttua kunnon kontrollilla, kaikki rikkojat pitäisi saada kiinni, ettei synny epäreilua kilpailua.
Kaiken pahan alku ja juuri on teollisuus. Kuljetusliikkeiden kulut nousevat jatkuvasti, mutta rahtihinnat pitää saada alas. Ani harva teollisuuslaitos suostuu kirjaamaan kuljetussopimukseen pykälän, joka sitoo rahtihinnan polttoaineen hintaan. Nämäkin teollisuuslaitokset ovat valmiita maksamaan korkeampaa hintaa laadukkaammista raaka-aineista, laadukkaammasta siitä ja laadukkaammasta tästä, mutta jostakin syystä laadukkaista kuljetuspalveluista ei olla valmiita maksamaan.
Oravanpyörä on valmis. Isännät (etenkin pienten talojen) eivät maksa rengille ilta- ja yölisiä, koska autokaan ei sellaisia saa. Ylityölisät jäävät liki kaikilta saamatta. Osalle lisät kyllä maksettaisiin, mutta ylityötä ei teetetä. Toisille taas ylityölisät jätetään maksamatta samoin perustein kuin vuorotyölisätkin.
Lain mukaan kuljettaja on itse vastuussa tekemistään ylipitkistä päivistä. Käytännössä päätäntävalta on kuitenkin ajojärjestelijällä. Kieltäytyjille langetaan porttikieltoja tehtaille, jolloin vaihtoehtoina on irtisanoutuminen tai palkattoman loman pitäminen. Ajojärjestelijällä ei ole lain mukaan (vielä) mitään vastuuta suunnittelemistaan ylipitkistä työvuoroista. Valta ja vastuu eivät kohtaa.
Kuljetusalalla vallitseva työvoimapula pystytään vielä ratkaisemaan teettämällä hieman ylitöitä. Nämä kumminkaimanserkut ym. tuuraajat ovat vielä harvinaisuuksia, mutta kuinka pitkään? Nyky menolla ei pitkään. Uusia kuljettajia ei hakeudu alalle. Nuoria kiinnostaa vain johtajan paikka ja palkka.
Linja-auto saa kulkea lain mukaan 105km/h. Linja-autojen rajoittimien räpeltäminen on todella harvinaista, käytönnässä tapauksia on Suomessa vain muutamia.
Vai oletko sitä mieltä, ettei onnikka saisi ajaa satkun rajoituksella kuin kahdeksaakymppiä, vaikka kaikki edellytykset olisi reippaampaan matkantekoon?
Linja-auto saa kulkea lain mukaan 105km/h. Linja-autojen rajoittimien räpeltäminen on todella harvinaista, käytönnässä tapauksia on Suomessa vain muutamia.
Ei ole mikään ongelma tehdä aikataulua siten, että pitää ajaa vähintää 230km/h tai vaikka paljonkin kovempaa, mutta sen sijaan näyttää olevan aivan ylitsepääsemättömän vaikeaa rakentaa aikataulu, että ihan sallitut nopeudet riittäisivät ja matkanteko olisi turvallista ja leppoisaa.
En ole ajatellutkaan kuinka kovaa bussilla saa ajaa esim moottoritiellä,mutta kyllä niidenkin pitäisi pysytellä noin suunnilleen rajoitusten puitteissa.Kirjoitin kokemuksieni perusteella, koska olen tullut bussin ohittamaksi lukemattomia kertoja sekä 80kmh ja 90kmh alueilla huolimatta siitä, että itse ajan jo noin 15kmh ylinopeutta.Jos sitten ajetaan oikein tosissaan urakalla moottoritiellä jossain vähän etelämmässä, ei nykybusseilla tunnu isompia vaikeuksia olevan pitää matkanopeutena 130-140kmh.Jotain on ruuvattu tai ei ole ollenkaan??
Muistanko väärin vai oliko linja-auton sallittu 110km/h siis varustettuna ABS-jarruilla?
Suomen rajoituksista en tiedä mutta Ruotsissa on bussin korkein nopeus 90kmh.Perävaunun kanssa 80kmh.
Useissa busseissa olevat "satalappuset" tarkoittaa sitä, että sillä saa Saksalaisella moottoritiellä ajaa 100kmh.Bussissa on myös oltava ilmajousitus ja ABS jarrut.
Ruotsissa rekisteröidyssä bussissa on oltava 89kmh asetettu rajoitin.
Näin vastasi meidän Vägverketimme kun kysyin.
Ite ajelen raskasta kalustoa päivittän, (öisin) en ole yrittäjän sukulainen tai muu tutun tuttu, vaan ihan renkinä ja hyvin sujuukin. Ennen työt aloitettiinkin vasta aamu7, mutta nykyään tavarat pitää olla jo myymälöissä siihen aikaan, ei kuaan halua elintarvikkeita enää iltapvällä, vaan tuoreet tuotteet heti aamulla esillä. Kenen "vika" se on? kuluttajt, jotka haluavat tuoretta vai kauppiaiden?
Nykyään linja-autojen nopeusrajoitin pitää säätää tasan 100Km/h.
Enää ei ole samaa toleranssia kuin kuorma-autoissa.
Mitä raskaammalla ajoenuvolla on liikkeellä, sitä rasittavampaa on ajaa, varsinkin Suomen kapeilla pääväylillä. Ei ole yllättävää, että raskas liikenne pyrkii ajamaan pohjoiseen yöllä. Samalle ajoradalle on päiväsaikaan niin paljon tunkua, että kuljetukset tehdään hyvin paljon yöllä. Mikäli kaikki rekat olisivat päiväsaikaan liikenteessä, vallitsisi pieni kaaos maanteillämme. Ne eivät pysty kunnolla nielemään kaikkea liikennettä.
Tiedän, olen paljon puhunut Suomea halkovan moottoritien puolesta myös Hki-Oulu. Liikenneveroissa autoilijat ovat maksaneet kustannukset jo moneen kertaan. Joko moottoritie T:re-Oulu tai Heinola-J:kylä-Oulu. Saisi siirrettyä suuren osan liikennettä sinne. Olisi melko lailla turvallisempi ja huomattavasti vähemmän stressaavaa ajaa Suomen läpi yhtä kunnollista runkoväylää pitkin. Löysihän VVM Eero Heinäluoma 2,5 mrd "jostain" ylimääräistä Kalliomäen jälkeen! Pitäisi laittaa ministereiden salkut tiukempaan syyniin, katsoa mitä he niissä todella kuljettavat.
Tähän saakka ihan jees, mutta sitten kun pullat on aamuvarhaisella viety kauppaan, lähdetkö sitten tekemään toista tuuria?
Muutama mutkan kautta tuttu ajaa pullia leipurilta asiakkaille 03.00-06.00,taksia ja joku jopa bussia.07.00-17.00 ja kiertää lastensa kanssa jakamassa mainoksia tai erilaisissa harrastuksissa 18.00-22.00. Seitsemänä päivänä viikossa,jaa että mahdotonta?? Eikun ihan totta ,kuka muu jaksais,en minä ainakaan.Tyyppejä ei voi laiskaksikaan haukkua, vaikka joskus vähän nukuttais duunissa.
Onneks ajavat hiljaa,paitsi leipää.
Väsyneitä kuskeja tai ei... Kapeita teitä tai leveitä... Aina pitää vahtia silmä kovana liikennettä.... hakea vauhtia ylämäkiä varten, mutta ei saa tilaisuutta kun edellä ajaa joku rajoituksen mukaan jne... Täällä on nyt esitetty vastuullisten kuskien toimenkuvaa eri tavoin.
Niinpä, kovaa hommaa, en epäile ollenkaan.
Mutta kertokaapas joku, minkä ihmeen takia vähintään joka 4:ssä autossa voi kuski sitten roikkua mahallaan ratin päällä ja puhua toisella kädellä kännykkään??
Jos kerran homma on noin vaativaa ja tarkkaavaisuutta edellyttävää, etenkin mitä isompi ajoneuvo, niin miten tuolla tavalla ajamalla pystyy reagoimaan mahdollisimman nopeasti: kuski ei tasan pidä ratista optimaalisella tavalla ja ajatukset liikkuvat perheen/tyttöystävän/sukulaisen/kaverin kanssa jutustellessa ihan muualla kuin liikenteessä.
Onko nyt tosiaan niin, ettei kuorma-autoihin saa handfreestä minkäänlaista versiota käyttöön? Voisin kuvitella, että sisämelu on kovahko (enpä ole istunut nupissa koskaan), joten ehkä kaiutinmalli on huonompi vaihtoehto. Korvanappeja löytyy langallisia ja langattomia (bluetooth), joista etenkin itselläni käytössä oleva langaton toimii erittäin hyvin.
Onko tällainen suoranainen huolimattomuus kustannuskysymys, ihan oikeasti? Luulisi olevan promillen osien luokkaa verrattuna itse nupin, yhdistelmän saati kuorman hintaan verrattuna.
Suurin sallittu on 100km/h + 5% säätötoleranssi. ABS-jarrujen lisäksi vaatimuksiin kuuluu mm. turvavöitä, niskatukia ym. varusteita. Käytännössä kaikki uudet bussit (poislukien paikkurit) ovat vastanneet näitä vaatimuksia jo vuosikaudet.
Kumppani: Mutta kertokaapas joku, minkä ihmeen takia vähintään joka 4:ssä autossa voi kuski sitten roikkua mahallaan ratin päällä ja puhua toisella kädellä kännykkään??
Jos kerran homma on noin vaativaa ja tarkkaavaisuutta edellyttävää, etenkin mitä isompi ajoneuvo, niin miten tuolla tavalla ajamalla pystyy reagoimaan mahdollisimman nopeasti: kuski ei tasan pidä ratista optimaalisella tavalla ja ajatukset liikkuvat perheen/tyttöystävän/sukulaisen/kaverin kanssa jutustellessa ihan muualla kuin liikenteessä.
Väittäisin, ettei kukaan retkota ratin päällä, kun keli on paha. Hyvällä kelillä näitä ratin päällä retkottajia näkyy, sitä en kiistä. Huono istuma-asento puuduttaa selän, jolloin hyvä konsti oikoa selkää on nojata rattiin.
Huono asento ei välttämättä johdu kuljettajasta itsestään; rikkinäistä penkkiä ei kovin helposti vaihdeta uuteen, koska se maksaa helpostikkin muutaman tuhatta euroa.
Kumppani: Onko nyt tosiaan niin, ettei kuorma-autoihin saa handfreestä minkäänlaista versiota käyttöön? Voisin kuvitella, että sisämelu on kovahko (enpä ole istunut nupissa koskaan), joten ehkä kaiutinmalli on huonompi vaihtoehto. Korvanappeja löytyy langallisia ja langattomia (bluetooth), joista etenkin itselläni käytössä oleva langaton toimii erittäin hyvin.
Vaikka uusissa autoilla sisämelu onkin jo henkilöautoluokkaa, mikrofoni-kaiutin-systeemi ei siltikään tuppaa toimimaan. Mikrofonia ei saa sijoitettua tarpeeksi lähelle kuljettajaa. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää kylmäluuri. Itse en pysty erottamaan vastaantulevasta autosta puhutaanko siellä kylmään luuriin vai onko kädessä kännykkä, joka on latauksessa.
Kuljettajien omat puhelimet harvoin käyvät auton puhelinsarjaan. Tällöin pitää miettiä muita ratkaisuja.
Johdollisten hf-systeemien kompastuskivi on lyhyt johto. Itse pitäisin puhelinta mieluusti jossain muualla kuin sylissä tai rintataskussa.
Periaattessa ainoa järkevä vaihtoehto on on bt-hf. Itse tykästyin tähän vaihtoehtoon.
Kumppani: Onko tällainen suoranainen huolimattomuus kustannuskysymys, ihan oikeasti?
Isäntiä on kohtuutonta vaatia hankkimaan renkien puhelimiin sopivia hf-laitteita. Vastuu jää siis kuljettajalle itselleen.
Muutamalle kaverille esittelin ratkaisuani hf-systeemiksi, johon (kuten moneen muuhunkin asiaan, mm. lämpimän lounaan syömiseen) sain vastaukseksi "ei oo rahaa". Sitä en tiedä mihin nämä veijarit rahansa hukkaavat, enkä edes lähde arvailemaan.
Ei ole istuma-asento aina paras mahdollinen raskaassa yhdistelmässä, johtuen ohjauspyörän asennosta joka on aika vaakatasossa. Istuma-asento on tästä syystä hyvin pysty ja selkä väsyy. Tämän takia monet "lepuuttavat" selkää nojaten esim. rattiin, pitäen kädet ristissä sen ympärillä. Kovin pitkää matkaa ei tarvitse taivaltaa kun jo hakee eri asentoa kuin pystyssä istumista. Mikäli säätäisi taas penkin nojan alas kuten ha:ssa ei kunnon ohjaamisesta tahdo tulla mitään ja näkökenttä karkaa keulilta pois.