Kysyin tätä aikaisemminkin vastausta saamatta, mutta nyt on ilmeisesti verotusasiantuntija kuulolla: miten ylinopeussakkoa voi pitää verona, edes piilosellaisena? Kuolemalta ja veroilta ei voi välttyä, mutta ylinopeussakkojen välttäminen on vähäisimpiä arkielämän haasteista.
Tähän vielä veron sanakirjamääritelmä:
pakollinen rahasuoritus, jonka valtio tm. julkisyhteisö perii vastikkeetta yksityishenkilöiltä ja eräiltä yhteisöiltä lakisääteisin perustein menojensa peittämiseksi. Välittömät verot verovelvolliselta suoraan perittävät verot. Välilliset verot välikäden kautta (esim. tuotteiden hinnan yhteydessä kuluttajilta) perittävät verot.
EDIT: Anteeksi, minunhan ei pitänyt sotkea tätä keskustelua.
[nimim Erkki muokkasi tätä viestiä 28.01.2005 klo 10:57]
Ilmeisesti on vaarallisempaa ajaa lievää ylinopeutta (nopeus lisää myös mahdollisen onnettomuuden vakavuutta) kuin ajaa liian lähellä toista autoa sallittua nopeutta (vaikka ei sitten vaaratilanteen tullessa saakaan sallitusta nopeudesta pysäytettyä autoa ilman että törmää edellä ajavaan autoon). Kysymys kuuluukin, kummassa vaihtoehdossa onnettomuus on todennäköisempi...
(Toivottavasti allekirjoittaneella ei ole kirjoituskieltoa tähän alueeseen, jos on suotte kai anteeksi?!!)
Sehän on selvä juttu kun kerran sakkotuotot ovat budjetoitua tuloa, niin eikö se silloin ole laskettavissa verotukseksi.
Tarkoitus oli kyllä tuoda se esiin että ylinopeus 21km/h tuottaa 50% suuremman päiväsakon, kuin se että autoilija roikkuu 4m päässä edelläajavasta on virkamiesten mielestä huomattavasti turvallisempaa vaikka perässäajaja uhkaa koko ajan kanssa-autoilijan henkeä. Ylinopeussakon saa vaikka muita autoja ei olisi kilometrien säteellä!
Mitä pirua, miksi Erkki saa puhua täällä mutta minä en? Minä aion nyt osallistua keskusteluun ihan muina miehinä, ainakin siihen asti kunnes Erkkikin häädetään, se on välillä ihan yhtä ilkeästi eri mieltä kanssasi kuin minäkin.
Olet misar tehnyt oman tärkeysjärjestyksen liikenteen ongelmille ja nyt ihmettelet, miksi muu maailma ei toimi sen mukaan ja ala valvoa sinun ongelmiksi näkemiäsi asioita. Olet todennut kaiken muun paitsi ajovälien olevan kunkin oma asia. Et ole esittänyt mielipidettäsi tukevaa aineistoa, joten sitä ei voi kommentoida, siispä kommentoin itse väitettä.
Nyt on kaksi vaihtoehtoa; joko olet oivaltanut jotain, mitä muu maailma ei ole kovasta yrityksestä huolimatta pannut merkille tai sitten sinä olet erehtynyt. Liikenteen eri riskitekijöistä on tietoa netti väärällään, mutta minä olen nähnyt asian mainittavan erikseen vain kerran. Hampurin kaupungin onnettomuuksista puhuttaessa sikäläinen poliisi mainitsi kaksi pääsyytä onnettomuuksiin; ylinopeus ja turvavälien lyhyys.
Miksi poliisi ei valvo sitä? Koska se on hankala määriteltävä, se on kiinni niin paljon kelistä, näkyvyydestä, ajonopeudesta, ajaako jonossa vai ei jne, että mitään kunnon taulukoita ja rangaistus käytäntöjä siitä on paha mennä tekemään. Se on eri mittainen Ladalle, jonka pyöristä tänään lukkiintuu vasen etupyörä ja huomenna molemmat takapyörät ja uudelle Mersulle, jonka sähköjarrut ottavat jarrupalojen ja levyjen välisen löysän pois jos kuski nostaa nopeasti jalkansa kaasulta ja jonka jarruassistentti hoitaa hätäjarrutuksen.
Nopeus sen sijaan on yksiselitteinen suure, se on helposti mitattavissa, päinvastoin kuin vastaan tulevien autojen välimatkan nopeuden suhde, turvavälihän on suhteessa nopeuteen.
Voi sanoa, että ei ole olemassa liian lyhyttä turvaväliä, on vain suhteessa väliin liian lujaa ajavia autoja. Viiden metrin ajoväli on täysin turvallinen, jos vauhtia on vaikka 10 km/h. Sanomalla, että ajonopeus on jokaisen oma asia tulet samalla sanoneeksi, että turvavälikin on jokaisen oma asia, ne kun ovat vain saman asian kaksi puolta. Niitten SUHDE on oltava oikea, jotta riski olisi hyväksyttävällä tasolla.
Yritä erottaa toisistaan faktat ja asiat, jotka vain ärsyttävät sinua. Lait ja liikennevalvonta perustuu faktoihin, ei niitä voi muutella sen mukaan, mikä kenenkin mielestä on ärsyttävää. Usko huviksesi, poliisi ei tule panostamaan johonkin asiaan, koska se ärsyttää sinua. Niin paljon kuin asioiden tietäminen sinua ärsyttääkin, joudut alentumaan meidän muiden tasolle ja perustelemaan, miksi haluat asiaan panostettavan, poliisi ei sinun ärsyyntymistäsi pelkää.
Minä kyllä pelkään, koska tästä seuraa tietysti taas karkotus, mutta niin kuin sanottu, minä en mene minnekään jos Erkkiä ei karkoteta myös.
Ilmeisesti on vaarallisempaa ajaa lievää ylinopeutta (nopeus lisää myös mahdollisen onnettomuuden vakavuutta) kuin ajaa liian lähellä toista autoa sallittua nopeutta (vaikka ei sitten vaaratilanteen tullessa saakaan sallitusta nopeudesta pysäytettyä autoa ilman että törmää edellä ajavaan autoon). Kysymys kuuluukin, kummassa vaihtoehdossa onnettomuus on todennäköisempi...
Ylinopeuksien ja liian lyhyen turvavälin vaarallisuutta on ilman asioiden kärjistämistä mahdotonta vertailla, koska muuttujia on liikaa.
VT 8:lle on viime viikkoina asennettu kameroita. En tiedä, ovatko ne vielä käytössä, mutta ainakin liikenne on rauhoittunut selvästi. Aikaisemmin löytyi kiireisiä, joiden oli ohitettava uskomattomissakin paikoissa, nyt rajoitusten mukaan ajavaa ei juuri kukaan enää ohita. Ilmapiirin muutos on niin suuri, etten voi uskoa sen olevan vaikuttamatta onnettomuustilastoihin. Tämän hetkistä tilannetta parantaa varmasti se, ettei kukaan vielä osaa ulkoa kameroiden paikkoja, joten ei uskalleta ajaa missään ylinopeutta.
Tämän ketjun aiheeseen juttu liittyy siten, että koska kenelläkään ole tarvetta ohittaa tutkan pelossa, ei myöskään roikkumista harrasteta yhtä paljon kuin ennen. Yleinen syyhän roikkumiseen lienee alitajuinen tarve ohittaa edellä ajava, vaikka todellista tarvetta ei olisikaan. Jonossa pelätään takaa tulevan etuilua, joten temppu estetään vetämällä rako kiinni.
Eräs poliisi kerran totesikin haastattelussa, ettei lievä ylinopeus sellaisenaan ole hirveän vaarallinen asia. Ongelma asiasta kehittyy, koska se heijastuu moniin muihin asioihin, kuten nopeuserojen kautta lisääntyneeseen ohitustarpeeseen ja jonojen muodostumiseen. Eikö tässä ole selkeä syy-yhteys liian lyhyisiin etäisyyksiin? Ylinopeudella ei normalisti voi saavuttaa mitään käytännön etua, miksei siihen moniulotteisen riskin lisäyksen takia olisi aiheellista puuttua tiukasti? Ylinopeuden poistaminen poistaa muitakin ongelmia. Ei siis poisteta ainoastaan oireita vaan myös syitä.
En tällä puolustuspuheenvuorolla kuitenkaan halua sanoa, että nopeuksien ja välimatkojen rangaistuskäytäntö olisi linjassa keskenään. Tarkoitan vain, ettei asia ole niin yksiselitteinen kuin tunnepohjalta luulisi. Misarkin alussa määritteli turvavälin ongelmaksi tunnepohjalta valittujen etäisyyksien mukaan, ei turvallisen liikenteen vaatimien edellytysten perusteella.
Nyt kun "majakka ja perävaunu" ovat saapuneet haukkumaan kaikki muut keskustelijat aivottomiksi idiooteiksi ja todistelemaan omaa erinomaisuuttaan, niin poistun keskustelusta pitäkää hyvänänne!
Nyt kun "majakka ja perävaunu" ovat saapuneet haukkumaan kaikki muut keskustelijat aivottomiksi idiooteiksi
Kuka noin on tehnyt ja missä?
Palstan kirjoituksista voi kyllä päätellä yhtä ja toista itse kunkin hengenlahjoista ja aikuistumisen asteesta, mutta päättely jää lukijoiden tehtäväksi ja vastuu jutuista on kirjoittajalla itsellään.
lueskelin käytyä keskustelua,totta puhutte kaikki. motoristeille sanoisin (työn alla olevaan tampereen ohitustiehen viitaten)älkää hyvät ihmiset ruuhkan/jonon kohdatessanne jatkako matkaa keskiviivalla tai pientareella ohitellen.tosin viime kesänä pientareen kautta ohittelivat myös autotkin!!!
on hienoa jos joku päästää pirkkalan liittymästäkin jokusen auton aina väliin mutta ei saa pysäyttää letkaa. jättäkää mieluummin reilu väli edellä ajavaan hyvissä ajoin ja antakaa sivusta tulijan tulla siihen väliin.jono liikkuu koko ajan väh 30-40 km/h.
käyttäkää myös vilkkuja,muulloinkin kuin kääntäessänne rattia,sen on tarkoitus viestiä aikomusistanne muuttaa suuntaa ennen kuin sen teette.
jos ajatte jostain syystä hiljempaa kuin muu liikenne niin aivan hyvin voitte tilaisuuden niin salliessa kurvata levähdys-yms. paikalle ja päästää jonon ohi.koska kyllä se 70-80 välillä sahaaminenkin 100 km/h alueella syö joskus miestä.
ajattelua peliin,ottakaa toisetkin huomioon niin ei mene hermot huonoon kuntoon kenelläkään.
olen itse ollut tosi huonona esimerkkinä pienen ikäni,mutta omien lapsieni myötä on mielestäni ajotapani parantunut. parannettavaa toki on yhä,enkä usko että mitään mestarikuskia minusta koskaan tuleekaan
volvonisti: on hienoa jos joku päästää pirkkalan liittymästäkin jokusen auton aina väliin mutta ei saa pysäyttää letkaa. jättäkää mieluummin reilu väli edellä ajavaan hyvissä ajoin ja antakaa sivusta tulijan tulla siihen väliin.jono liikkuu koko ajan väh 30-40 km/h.
Totta. Hyödyllisä neuvoja kaikki, mutta ohitustie on läellä sydäntäni. Se on on kaikessa surkeudessaankin hyvä tie sikäli, että siinä halukkaat voivat testata, miten mikäkin liike vaikuttaa kokonaisuuteen.
Jos tuolla tiellä ruuhka-aikana suhteuttaa ajovälin turvallisuuden mukaan, riittää pari sekuntia loistavasti. Siihen väliin ei kuitenkaan mahdu Pirkkalan liittymästä tulevia ilman, että kehätietä ajava nostaa kaasua, ja siitä taas seuraa takana tulevien pakkautuminen puskuri puskuriin.
Jos väliä kasvattaa sekunnilla parilla, mahtuu yksi auto väliin ilman, että minun pitää edes hidastaa. Tällöin takanani ei lähde liikkeelle ilmiö, joka muutaman sadan metrin päässä pysäyttää koko liikenteen.
Tai ei PITÄISI lähteä, joskus kuitenkin lähtee. Kun takanani oleva huomaa, että en aio tehdä elettäkään liittymästä tulevan aikeiden estämiseksi, hän nähtävästi vaistomaisesti kiihdyttää ja ajaa aivan perääni. Hänen takanaan tuleva huomaa edessä tyhjää ja kiihdyttää, hänen takanaan tapahtuu sama jne. Yhtään lisää tilaa ei kuitenkaan ole syntynyt, joten kiihdytys pitää lopettaa ja kun sen tekee tarpeeksi monta, taas liikenne seisoo vaikka jonon kärki on liikkunut koko ajan tasaista nopeutta.
Ajoväli ei siis ole tarpeen vain turvallisuuden vuoksi, ruuhkaisissa oloissa se myös lisää liikenteen sujuvuutta. Veikkaan, että suurin osa ruuhka-aikaan tällä tiellä hihojaan käryttävistä on ajanut sillä monesti ennenkin. Luulisi useamman kokeilevan vaihtoehtoisia toimintatapoja, metri edellä menevän takana otsasuoni tykyttäen ja naama violettina joka helkutin päivä ei varmaan ole kovin hauskaa.
Perskärpäsen saa kyllä karistettua helposti, jos on tahtoa ja psyyke kestää päästää edelle. Vilkautus oikealle laukaisee melko varmasti ohitusreaktion. Jos ei tepsi,niin vedäpä auto seuraavalle pysäkille. Jos et vieläkään onnistu, niin luulempa että perässäsi oli virkavallan edustajat tai joku muu jolla oli sanottavaa.
Tapaus tältä päivältä, roikkuja seuraa 4-6m päässä. Vilkku päälle jalka kaasulta siirtyminen aivan tien reunaan, nopeus putoaa n.20km/h kaveri seuraa perässä menee 2-3sek. ennenkuin tajuaa ohittaa. Päätelmä= dementoitunut 35-vuotias mies joka mahdollisesti halusi esitellä xenon-valojen tehoja??
Ihmetyttää, miksi toisten kohdalle sattuu tuollaisia tapauksia niin usein, ainakaan minä en muista pitkään aikaan kenenkään ajaneen perässäni maantienopeuksissa (olihan kyse sellaisesta?) 5 metrin etäisyydellä varsinkin kun olen yleensä rajoitusten mukaan ajava tientukko.
Voihan olla kyse sattumasta ja kohdallani hyvästä tuurista tai sitten havaintokyvyn puutteesta, mutta jäljelle jää muitakin vaihtoehtoja.
Sinänsä on ihailtavaa, kuinka oikein tuossa tilanteessa toimit. Mutta jos edellä ajava laittaa vilkun oikealle ja hidastaa, en minäkään suinpäin syöksy ohi, vaan varmistun kaverin todellisista aikeista seuraamalla hetken sen toimintaa. Silloin tällöin on näkynyt erikoisia toimintamalleja, jotka ovat opettaneet minut varovaiseksi.
Millaisen analyysin jälkeen tulit mainitsemaasi johtopäätökseen roikkujan ominaisuuksista ja motiiveista?
[Herbert muokkasi tätä viestiä 02.02.2005 klo 08:06]
runttimake: Jos ei tepsi,niin vedäpä auto seuraavalle pysäkille.
Kun aloin käyttää tuota pysäkille väistämistä huomasin muutamia mielenkiintoisia asioita. Ensinnäkin se ei kuluta aikaani juuri ollenkaan, pysäkille ei tarvitse edes pysähtyä ja kohta ollaan taas täydessä vauhdissa. Etukäteen olin luullut sitä vaivalloisemmaksi asiaksi. Talvella jarrutus ja kiihdytys vie hieman enemmän, mutta ei sekään riesaksi asti.
Toinen hassu juttu oli, että usein saan perässäni roikkuneen kiinni jo lyhyen ajon jälkeen, vaikka en ole muuttanut cruisen säätöjä.
Kolmas havaitsemani ilmiö oli, että rekkakuskit näyttävät olevan juonessa mukana hyvin, kiittävät jopa usein vilkulla ja menevät menojaa. Henkilöautokuskeilla näyttää menevän pasmat sekaisin, he katselevat pää vinossa peilistä, että mikä tuolle tuli. Ehkä vauhdin pudotus ohituksen jälkeen johtuu siitä, että pelkäävät minun olevan poliisin, joka yrittää saada heitä tutkan säteeseen.
Jos joku aikoo kokeilla, niin yksi neuvo: pysäkki on usein liukkaampi kuin ajorata. Kesällä sinne kasaantuu hiekkaa ja talvella bussin pyörät sutivat sen peilijääksi. Siis vauhti pois jo ennen pysäkkiä ettei tule annettua tietä montaa tuntia.
Misar jätti tämän keskustelun Erkin ja minun kommenttien vuoksi mikä on sääli, koska löysin alkuperäisestä aiheesta tietoja. Luin rästiin jääneitä lehtiä ja Aamulehden numerossa 29.1. oli lähes sivun artikkeli kolareiden aiheuttamista niskavammoista.
Artikkelin mukaan sekä suomalaisten tilastojen että Fordin tilastojen mukaan joka viides auto-onnettomuus on peräänajo. Niissä on niska kovilla, sillä Englannissa jopa 75 % kaikista liikennevammojen vakuutuskorvauksista liittyy tavalla tai toisella whip lash-ilmiöön (=niskan raju heilahdus kolarissa).
Erikoista oli se, että vanhoissa autoissa vammaudutaan harvemmin kuin uusissa. Vanhojen penkit joustavat ja pehmentävät niskaan kohdistuvaa taivutusta. Niska siis on vanhemmassa autossa paremmassa turvassa, muu kroppa taatusti huonommassa.
Tähän loppuu artikkelin lainaaminen. Näihin vammoihin kuoleminen on hyvin harvinaista, mikä johtuu myös siitä, että valtaosa peräänajoista tapahtuu taajamissa, joissa nopeudet ovat pienempiä.
Googlella löytyi myös tietoja. Pasi Pirtala Tampereen teknillisestä korkeakoulusta on tutkinut jarruvalojen vaikutusta peräänajoihin (Jarruvalotyypin vaikutus peräänajoihin). Hänen tutkimuksestaan selviää, että suurissa kaupungeissa peräänajoja tapahtuu selvästi enemmän kuin pikkukunnissa. Asukaslukuun suhteutettuna Helsingissä on 16-kertainen riski joutua peräänajokolariin verrattuna alle 5000 asukkaan kuntaan.
Uudet autot joutuvat peräänajokolareihin vanhoja todennäköisemmin. Koska kaupungeissa autokanta on keskimäärin tuoreempaa kuin muualla, ei voi sanoa, että auton ikä olisi syynä riskin kasvuun.
Veikkailin eilen, että misarin esittämä peräänajojen määrä (50 % auto-onnettomuuksista) olisi mielestäni oikeaa suuruusluokkaa. Tänään perun puheeni, oikeampi arvo näyttää olevan 20 %. Kaupungeissa luku on varmaan liki puolet, maanteillä reilusti alle, koska lopputulokseksi tulee tuo viidennes.
Johtopäätös: turvaväli on tärkeä asia ylipäätään ja kaupungissa vielä tärkeämpi. Vaikka siinä ei todennäköisesti henki menekään, ei elinikäiset niskavaivat ole houkutteleva vaihtoehto sekään. Varsinkin kun Suomessa vakuutusyhtiöt korvaavat vain, jos on näyttää irtonaisia ruumiinosia, särkyä ei voi mitata eikä todistaa => ei tipu korvauksia, joita voisi laskea öisin kun ei säryltä saa nukutuksi.
Tuosta tietyömaakeskustelusta tulee mieleen ajat, jolloin rakennettiin vielä Hki-Tre -moottoritietä. Ajoin silloin "vanhaa tietä" Helsinkiin päin aamuruuhkassa (uusi motari siis kesken siinä vasemmalla).
Hyvissä ajoin ennen Klaukkalan liittymää minulla oli tapana hiljakseen jättää edellä ajavaan jopa kymmenien metrien rakoa, kun edessä ja takana muuten mentiin tappituntumassa.
Sen jälkeen oli kiva tarkkailla takana lähinnä ajavan reaktioita: * alkoiko kiemurrella * välkyttikö valojaan * sinkauttiko lopuksi protestoiden ohi
Aika usein tapahtui kaikki kolme, mutta useimmiten kuitenkin tuo viimeinen kohta. Joskus 1 autoilija vain hermostui, joskus useampikin.
Tärkeätä tässä on huomata, että ruuhkajono eteni KOKO ajan, tai sitten jos edellä ajava pysähtyi, minäkin pysähdyin, välimatka tosin pysyi.
Mikäs oli homman juju ja sitten???
No, siinä Klaukkalan risteyksessä oli AINA 5-20 auton jono odottamassa pääsyä vanhalle Hki-Tre -tielle ja joutuivat odottamaan p-i-t-k-ä-ä-n. Mutta sujahtivat sitten minun edelleni KAIKKI kerralla, eikä kukaan oikeasti joutunut takanani kärsimään yhtään mistään.
Krhmmm..... ja kyllä tuli aina niin hyvä ja kohtelias ja joustavan kuljettajan fiilis, että!
Kumppani: Sen jälkeen oli kiva tarkkailla takana lähinnä ajavan reaktioita: * alkoiko kiemurrella
Tuo kiemurtelu on hyödyllinen tahdoton liike. Emme vielä pitkään aikaan pääse liikennekulttuurissa sille tasolle, jolla kuski kertoo muille aikeistaan vilkulla ja ryhmittymällä. Se kun ei juurikaan edistä omaa sujuvuutta, siitä hyötyy pääasiassa vain muut. Tapa varmaan yleistyy, kun vilkuttajalle aletaan antamaan tilaa oman auton EDESTÄ eikä niin kuin nyt liian usein tapahtuu, oman auton TAKAA, eli kiihdytetään kun nähdään kaistanvaihtoyritys. On usein helpompi vaihtaa kaistaa jos tekee sen yllättäen, kukaan ei ehdi sulkea reittiä.
Usein kuski ei tiedä tulevasta käännöksestään, ohitushalustaan tai kaistanvaihdostaan tietoisella tasolla itsekään. Alitajunta kuitenkin pelaa ja auto alkaa huojua, kiemurrella tai vaihtaa paikkaa sivusuunnassa sen mukaan, mitä kohta on odotettavissa. Jos ei itsekin aja vaistojen ja asenteiden viemänä vaan ajattelee mennessään, saa paljon informaatiota ympäristöstään ilman vilkuttelemisiakin.
Kumppani: Krhmmm..... ja kyllä tuli aina niin hyvä ja kohtelias ja joustavan kuljettajan fiilis, että!
Eikö olekin kiva tunne? Ihan erityisen hyvä mieli tulee, kun pysähtyy suojatien eteen ja pieni miehenalku katsoo käsi äidin kädessä tietä ylittäessään minua silmiin ja morjestaa niin kuin miehillä on tapana toisilleen morjestella.
Veikkaan, että sellaisesta jää pysyvä jälki lapsen muistiin ja hänen ei aikuisena tarvitse pinnistellä antaakseen liikenteessä muille heidän oikeutensa, niin kuin minun tarvitsee. Silloin se ei enää ole muistista kiinni vaan se on tapa, silloin se ei voi unohtua niin kuin itselle tapahtuu liian usein.
TeeCee:"Pasi Pirtala Tampereen teknillisestä korkeakoulusta on tutkinut jarruvalojen vaikutusta peräänajoihin (Jarruvalotyypin vaikutus peräänajoihin). Hänen tutkimuksestaan selviää, että suurissa kaupungeissa peräänajoja tapahtuu selvästi enemmän kuin pikkukunnissa. Asukaslukuun suhteutettuna Helsingissä on 16-kertainen riski joutua peräänajokolariin verrattuna alle 5000 asukkaan kuntaan.
Uudet autot joutuvat peräänajokolareihin vanhoja todennäköisemmin. Koska kaupungeissa autokanta on keskimäärin tuoreempaa kuin muualla, ei voi sanoa, että auton ikä olisi syynä riskin kasvuun."
Höh? Tuo on ristiriitaista tilastotietoa siihen mitä minä olen löytänyt tuosta jarruvalotyypin vaikutuksesta peräänajoihin. Itse olen elänyt käsityksessä, että - jarruvalon ollessa eri polttimolla kuin takavalot tai - käytettäessä lisäjarruvaloa riski joutua peräänajon uhriksi on matalempi (lisäjarruvalon tapauksessa riskin lasku merkittävempi, kuin ensimmäisellä ehdolla).
Koska uusissa autoissa on myös useammin lisäjarruvalot kuin vanhoissa autoissa ja ne uudet ovat alttiimpia peräänajoille, pitäisikö lisäjarruvalot poistaa liikenneturvallisuutta vaarantavina kapistuksina?
Joutuvatko uudet autot useammin perääajon uhreiksi kuin vanhat? Vai johtuuko vaa'an kiikahtaminen siitä, että peräänajoon syyllistyvät osapuolet ovat usein liikkeella uudella kalustolla (ehkä tuudittautuen kirjainlyhenteiden, kuten ABS, rauhoittavaan voimaan)? Vai tutkittiinko tutkimuksessa siis ainoastaan henkilövahinkoon johtaneita peräänajoja?
En usko, että "whip lash"-ilmiö selittää tätä. Whip lash on käsittääkseni nokkakolari-ilmiö eli pään heilahtaminen takaisin taakse kolarin jälkeen. Sen sijaan peräänajettavana taitaa uudessa autossa istuvalla olla parempi olo, kuin vanhassa autossa ilman niskatukea.
Mikä voi selittää sitä että uudet autot näyttävät olevan alttiimpia, voi johtua siitä, että vaikka henkilövahinkoja ei enempää syntyisikään, uudet autot ovat kalliita ja peräänajoista tehdään vakuutuskorvauksia. Kahden vanhan auton törmätessä ilman henkilövahinkoja asia usein sovitellaankin eikä täten päädy mihinkään tilastoihin. "Sitä ei edes tapahtunutkaan."
Elän yhä uskossa, että - vanhat autot ovat turvattomampia kuljettajalle joutuessaan peräänajon uhriksi. - riski joutua peräänajon uhriksi vähenee lisäjarruvalolla tai jarruvalojen sijoittamisella erilleen takavaloista.
(Ja johtuen jälkimmäisestä, uskon myös että jarruvalot erottuvat paremmin, jos ei käytä ajovaloja päiväsaikaan. Tilastot tukeekin sitä, koska ajovalopakko lisää peräänajoja.)
En usko, että "whip lash"-ilmiö selittää tätä. Whip lash on käsittääkseni nokkakolari-ilmiö eli pään heilahtaminen takaisin taakse kolarin jälkeen. Sen sijaan peräänajettavana taitaa uudessa autossa istuvalla olla parempi olo, kuin vanhassa autossa ilman niskatukea.
Whiplash on nimenomaan peräänajokolarin seuraus. Kun muu ruumis lähtee eteenpäin ja pää ei pysy mukana, pää retkahtaa taaksepäin. Eihän nokkakolarissa pahemmin mitään sellaista synny.
whiic: Höh? Tuo on ristiriitaista tilastotietoa siihen mitä minä olen löytänyt tuosta jarruvalotyypin vaikutuksesta peräänajoihin.
Lainauksessa en puhunut jarruvaloista, sanoi että paikkakunnalla tapahtuu suhteessa sitä enemmän peräänajoja, mitä enemmän siellä asuu ihmisiä. Erilliset jarruvalot vähentävät selvästi onnettomuuksia, mutta ei likikään niin paljon kuin liikennetiheys niitä lisää. Erilliset jarruvalot vähentävät peräänajoriskiä keskimäärin 23 %, 5000 ihmisen pikkupaikkakunnalta Helsinkiin muutto lisää sitä 16-kertaiseksi.
whiic: Elän yhä uskossa, että - vanhat autot ovat turvattomampia kuljettajalle joutuessaan peräänajon uhriksi.
Artikkelissa sanottiin, että NISKAvammoja saa vanhassa autossa vähemmän, muita vammoja enemmän. Vanha auto on varmasti turvattomampi kuin uusi noin yleensä ottaen.
whiic: - riski joutua peräänajon uhriksi vähenee lisäjarruvalolla tai jarruvalojen sijoittamisella erilleen takavaloista.
Tähän tulokseen tutkimuskin tuli.
whiic: Joutuvatko uudet autot useammin perääajon uhreiksi kuin vanhat?
En lukenut niin tarkkaan, kyllä siellä siitäkin on tiedot. Minua kiinnosti tässä vaiheessa vain peräänajot noin yleensä, siksi en syventynyt siihen, kuka kenenkin perään ajoi ja millaisella autolla.
whiic: Whip lash on käsittääkseni nokkakolari-ilmiö eli pään heilahtaminen takaisin taakse kolarin jälkeen. Sen sijaan peräänajettavana taitaa uudessa autossa istuvalla olla parempi olo, kuin vanhassa autossa ilman niskatukea.
Aamulehden artikkelissa puhuttiin vain peräänajoista ja whip lashista, en kommentoi kun tunne asiaa. Peräänajossa matkustajaa eteenpäin heittävä isku on sitä voimakkaampi, mitä tukevampi on istuin ja uusissa autoissa se on tukevampi kuin vanhoissa.
Materiaali perustui Pekka Pullin ja Lasse Hantulan esitelmään pohjoismaisessa liikenneturvallisuuskokouksessa Tukholmassa 02. Siinä on käytetty tietoja mm. vakuutusyhtiöiden tilastoista ympäri Euroopan sekä ainakin Volvon ja Fordin tutkimuksia.
whiic: Mikä voi selittää sitä että uudet autot näyttävät olevan alttiimpia
Kaupungeissa autokanta on nuorempi kuin maalla, kaupungissa autotiheys on suurempi kuin maalla, mitä suurempi autotiheys sen enemmän peräänajoja. Ei tuosta oikein voi muuta seurata kuin että uudet autot ovat useammin mukana peräänajoissa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että riskin kasvu johtuisi auton uutuudesta.
Torque:"Whiplash on nimenomaan peräänajokolarin seuraus. Kun muu ruumis lähtee eteenpäin ja pää ei pysy mukana, pää retkahtaa taaksepäin. Eihän nokkakolarissa pahemmin mitään sellaista synny."
Nokkakolarissa turvavyö nappaa rintakehään kiinni: vasemmalta puolelta olkapäähän, oikealta puolelta vyötävöön. Toki vasemmalta puolelta myös vyötäröön tyypillisissä 3-pistevöissä. Tämä tarkoittaa, että nokkakolarissa ruumis pysäytetään yhtälailla kuin peräänajossakin: peräänajossa ruumiin pysäyttää tuoli, nokkakolarissa turvavyö. Peräänajossa niskaa tukee niskatuki, nokkakolarissa ei mikään... tai korkeintaan airbag.
Mitenkä voi saada whiplash-efektin, jos autossa on niskatuki ja se on säädetty oikein? Uusien autojen niskatuet ovat säädettäviä joskus moneenkin suuntaan: korkeutta, kaltevuutta... Vanhoissa autoissa ne ovat mahdollisesti vain kevyesti pehmustettu, lähes kova, ja kiinteästi yhteen asentoon rakennettu. Se onko se pehmeä vai kova, ei tietenkään vaikuta whiplash-efektiin, mutta kova pääntuki ei olekaan tarkoitettu päännojaksi - siksi se on päästä irti. Kun se on päästä irti, on riski, että pääntuesta ei ole apua maksimaalisesti. Uusissa autoissa on tukevat penkit "sporttisuuden" takaamiseksi ja tämä tietenkin lisää kiihtyvyyseroa rintakehän ja pään välillä, mutta oikein säädetyn niskatuen kanssa tuntisin oloni kyllä turvallisemmaksi vaikka penkki olisi valmistettu teräksestä, kuin mitä tunnen oloni upottavan pehmeissä Heraldin penkeissä ilman pääntukea... Samaten esim. 80-luvun Volvon (niin edistyksellinen kuin Volvo tuohon aikaan olikin turvallisuusasioissa) säätämättömät nyrjähdyttuet eivät mielyttäisi, sillä niin kovassa niskatuessa ei päätänsä halua mukavuussyistä päätänsä pitää. Pään puolestaan ollessa siitä irti, riski on paljon suurempi.
Suurin syy miksi uusi auto on "vaarallisempi" näiltä kanteilta voi olla se, että uusien autojen ERINOMAISIA niskatukia ei tajuta säätää oikein. Ne asetetaan liian matalalle, niskan korkeudelle. Vaikka ne ovat NISKAtukia, ne asetetaan kuitenkin takaraivolle. Ne eivät varsinaisesti tue niskaa, mutta suojaavat sitä, estämällä, että ihmisen PÄÄ (ei niska) ei "jää jälkeen" kehosta, nyrjäyttäen näin niskan. Jos saivartelisi, kyseessä on enemmänkin "pääntuki" tai "niskasuoja", mutta ei "niskatuki". Niskan korkeudella asetettuna tämä tuki ei estä täysin pään nyrjähdystä taakse ja se 80-luvun Volvokin kovine ja kiinteään asentoon asennettuine niskatukineen ja vähemmän tukevine penkkeineen saattaa olla turvallisempi.
Yhäkin: suurin syy vammautumisiin on tyhmä ihminen. Sekä uudet että vanhat autot tarjoavat melko hyvän suojan whiplashille. Wanhat Autot (kaksoisweellä) sen sijaan eivät pehmeistä penkeistään huolimatta takuulla tarjoa uuden auton veroista suojaa peräänajoilta. Jonkinmoinen niskatuki autossa kuitenkin on oltava, pelkkä pehmeä istuin ei riitä. Toki kaikista ikävin mahdollinen yhdistelmä olisi kivikova penkki ilman niskatukea...
Ja huom. tällä kertaa vammautumisen syynä on tyhmä ihminen yleisemmin - ei ainoastaan tyhmä kuljettaja! Myös repsikalla on joskus mahdollisuutta säätää niskatukeaan ja vaikka ei olisikaan, tärkeä on valita oikea istumisasento, jossa pää on tukevasti niskatukea vasten tai hyvin lähellä niskatukea.
(http://www.northmetrofire.org/fswhiplash.html) 40% uuden auton ostaneista ei säädä pääntukea lainkaan itselleen sopivaksi siitä asennosta missä auto on toimitettu! 57% vuokra-auton vuokraajista ei säädä pääntukea.
Pääntuen säätää itselleen sopivaksi 36% kuljettajista ja vain 23% etupenkin matkustajista. (Luullaan ilmeisesti pääntuen olevan mukavuustekijä...)
No, nämä nyt ovat vain suuntaa-antavia ja minua ei kiinnosta edes ottaa selvää minkä maalaisia tilastoja ovat. Suuntaa-antavina ne kyllä kertovat, että idioottien määrä on rajaton. Turha syyttää tekniikkaa. Tekniikassa ei ole vikaa, vain sitä käyttävissä ihmisissä.
Linkki on kaikin puolin turha. Kunhan vain pistin sen sinne siltä varalta, että joku todella epäilee kaiken olevan minun hatusta vetämiäni. Sivulla johon URL viittaa ei juuri tuon tiedon lisäksi mitään kiinnostavaa ole enkä suosittele sivun lukemista. Huonoa informaatiota.
Tosin tuon postauksen jälkeen löysin kyllä monta paljon kivempaakin URLia, joihin voisi jopa tehdä toimivatkin linkit, koska ne ovat paljon kiinnostavempia.
volvonisti: on hienoa jos joku päästää pirkkalan liittymästäkin jokusen auton aina väliin mutta ei saa pysäyttää letkaa. jättäkää mieluummin reilu väli edellä ajavaan hyvissä ajoin ja antakaa sivusta tulijan tulla siihen väliin.jono liikkuu koko ajan väh 30-40 km/h.
Totta. Hyödyllisä neuvoja kaikki, mutta ohitustie on läellä sydäntäni. Se on on kaikessa surkeudessaankin hyvä tie sikäli, että siinä halukkaat voivat testata, miten mikäkin liike vaikuttaa kokonaisuuteen.
Jos tuolla tiellä ruuhka-aikana suhteuttaa ajovälin turvallisuuden mukaan, riittää pari sekuntia loistavasti. Siihen väliin ei kuitenkaan mahdu Pirkkalan liittymästä tulevia ilman, että kehätietä ajava nostaa kaasua, ja siitä taas seuraa takana tulevien pakkautuminen puskuri puskuriin.
Jos väliä kasvattaa sekunnilla parilla, mahtuu yksi auto väliin ilman, että minun pitää edes hidastaa. Tällöin takanani ei lähde liikkeelle ilmiö, joka muutaman sadan metrin päässä pysäyttää koko liikenteen.
Tai ei PITÄISI lähteä, joskus kuitenkin lähtee. Kun takanani oleva huomaa, että en aio tehdä elettäkään liittymästä tulevan aikeiden estämiseksi, hän nähtävästi vaistomaisesti kiihdyttää ja ajaa aivan perääni. Hänen takanaan tuleva huomaa edessä tyhjää ja kiihdyttää, hänen takanaan tapahtuu sama jne. Yhtään lisää tilaa ei kuitenkaan ole syntynyt, joten kiihdytys pitää lopettaa ja kun sen tekee tarpeeksi monta, taas liikenne seisoo vaikka jonon kärki on liikkunut koko ajan tasaista nopeutta.
Ajoväli ei siis ole tarpeen vain turvallisuuden vuoksi, ruuhkaisissa oloissa se myös lisää liikenteen sujuvuutta. Veikkaan, että suurin osa ruuhka-aikaan tällä tiellä hihojaan käryttävistä on ajanut sillä monesti ennenkin. Luulisi useamman kokeilevan vaihtoehtoisia toimintatapoja, metri edellä menevän takana otsasuoni tykyttäen ja naama violettina joka helkutin päivä ei varmaan ole kovin hauskaa.
teecee,huomaan että ajat kyseistä tietä usein.helpottavaa huomata että porukasta löytyy tervejärkisiäkin.joku viisas totesi joskus että "yksilö on viisas massa tyhmä"pätee, aika moneen asiaan
Varmasti Volvo voitti, eniten niitä V70:siä roikkuukin peräluukussa.
Noh. Jenkeissähän oli joku testi, missä oli hirmuisesti eri valmistajien kalustoa, Volvo voitti. Testin tapaa en tiedä, miten testi tehtiin. No jenkeillä on mielenkiintoisia testejä, esim. EURONCAP testissä Chrysler oli viimeinen (tai jotain sinnepäin) ja jenkkien omissa "oikeissa" testeissä se voitti.
Kysyin tätä aikaisemminkin vastausta saamatta, mutta nyt on ilmeisesti verotusasiantuntija kuulolla: miten ylinopeussakkoa voi pitää verona, edes piilosellaisena? Kuolemalta ja veroilta ei voi välttyä, mutta ylinopeussakkojen välttäminen on vähäisimpiä arkielämän haasteista.
Tähän vielä veron sanakirjamääritelmä:
pakollinen rahasuoritus, jonka valtio tm. julkisyhteisö perii vastikkeetta yksityishenkilöiltä ja eräiltä yhteisöiltä lakisääteisin perustein menojensa peittämiseksi. Välittömät verot verovelvolliselta suoraan perittävät verot. Välilliset verot välikäden kautta (esim. tuotteiden hinnan yhteydessä kuluttajilta) perittävät verot.
EDIT: Anteeksi, minunhan ei pitänyt sotkea tätä keskustelua.
Ilmeisesti on vaarallisempaa ajaa lievää ylinopeutta (nopeus lisää myös mahdollisen onnettomuuden vakavuutta) kuin ajaa liian lähellä toista autoa sallittua nopeutta (vaikka ei sitten vaaratilanteen tullessa saakaan sallitusta nopeudesta pysäytettyä autoa ilman että törmää edellä ajavaan autoon). Kysymys kuuluukin, kummassa vaihtoehdossa onnettomuus on todennäköisempi...
(Toivottavasti allekirjoittaneella ei ole kirjoituskieltoa tähän alueeseen, jos on suotte kai anteeksi?!!)
Sehän on selvä juttu kun kerran sakkotuotot ovat budjetoitua tuloa, niin eikö se silloin ole laskettavissa verotukseksi.
Tarkoitus oli kyllä tuoda se esiin että ylinopeus 21km/h tuottaa 50% suuremman päiväsakon, kuin se että autoilija roikkuu 4m päässä edelläajavasta on virkamiesten mielestä huomattavasti turvallisempaa
vaikka perässäajaja uhkaa koko ajan kanssa-autoilijan henkeä. Ylinopeussakon saa vaikka muita autoja ei olisi kilometrien säteellä!
Eiköhän siellä budjetin tulopuolella ole paljon muutakin, mitä ei voi laskea verotukseksi.
Ymmärsin kyllä tarkoituksesi ja olen jossain määrin samaa mieltä sakkoepäsuhdasta mainittujen rikkomusten välillä.
Mitä pirua, miksi Erkki saa puhua täällä mutta minä en? Minä aion nyt osallistua keskusteluun ihan muina miehinä, ainakin siihen asti kunnes Erkkikin häädetään, se on välillä ihan yhtä ilkeästi eri mieltä kanssasi kuin minäkin.
Olet misar tehnyt oman tärkeysjärjestyksen liikenteen ongelmille ja nyt ihmettelet, miksi muu maailma ei toimi sen mukaan ja ala valvoa sinun ongelmiksi näkemiäsi asioita. Olet todennut kaiken muun paitsi ajovälien olevan kunkin oma asia. Et ole esittänyt mielipidettäsi tukevaa aineistoa, joten sitä ei voi kommentoida, siispä kommentoin itse väitettä.
Nyt on kaksi vaihtoehtoa; joko olet oivaltanut jotain, mitä muu maailma ei ole kovasta yrityksestä huolimatta pannut merkille tai sitten sinä olet erehtynyt. Liikenteen eri riskitekijöistä on tietoa netti väärällään, mutta minä olen nähnyt asian mainittavan erikseen vain kerran. Hampurin kaupungin onnettomuuksista puhuttaessa sikäläinen poliisi mainitsi kaksi pääsyytä onnettomuuksiin; ylinopeus ja turvavälien lyhyys.
Miksi poliisi ei valvo sitä? Koska se on hankala määriteltävä, se on kiinni niin paljon kelistä, näkyvyydestä, ajonopeudesta, ajaako jonossa vai ei jne, että mitään kunnon taulukoita ja rangaistus käytäntöjä siitä on paha mennä tekemään. Se on eri mittainen Ladalle, jonka pyöristä tänään lukkiintuu vasen etupyörä ja huomenna molemmat takapyörät ja uudelle Mersulle, jonka sähköjarrut ottavat jarrupalojen ja levyjen välisen löysän pois jos kuski nostaa nopeasti jalkansa kaasulta ja jonka jarruassistentti hoitaa hätäjarrutuksen.
Nopeus sen sijaan on yksiselitteinen suure, se on helposti mitattavissa, päinvastoin kuin vastaan tulevien autojen välimatkan nopeuden suhde, turvavälihän on suhteessa nopeuteen.
Voi sanoa, että ei ole olemassa liian lyhyttä turvaväliä, on vain suhteessa väliin liian lujaa ajavia autoja. Viiden metrin ajoväli on täysin turvallinen, jos vauhtia on vaikka 10 km/h. Sanomalla, että ajonopeus on jokaisen oma asia tulet samalla sanoneeksi, että turvavälikin on jokaisen oma asia, ne kun ovat vain saman asian kaksi puolta. Niitten SUHDE on oltava oikea, jotta riski olisi hyväksyttävällä tasolla.
Yritä erottaa toisistaan faktat ja asiat, jotka vain ärsyttävät sinua. Lait ja liikennevalvonta perustuu faktoihin, ei niitä voi muutella sen mukaan, mikä kenenkin mielestä on ärsyttävää. Usko huviksesi, poliisi ei tule panostamaan johonkin asiaan, koska se ärsyttää sinua. Niin paljon kuin asioiden tietäminen sinua ärsyttääkin, joudut alentumaan meidän muiden tasolle ja perustelemaan, miksi haluat asiaan panostettavan, poliisi ei sinun ärsyyntymistäsi pelkää.
Minä kyllä pelkään, koska tästä seuraa tietysti taas karkotus, mutta niin kuin sanottu, minä en mene minnekään jos Erkkiä ei karkoteta myös.
Ylinopeuksien ja liian lyhyen turvavälin vaarallisuutta on ilman asioiden kärjistämistä mahdotonta vertailla, koska muuttujia on liikaa.
VT 8:lle on viime viikkoina asennettu kameroita. En tiedä, ovatko ne vielä käytössä, mutta ainakin liikenne on rauhoittunut selvästi. Aikaisemmin löytyi kiireisiä, joiden oli ohitettava uskomattomissakin paikoissa, nyt rajoitusten mukaan ajavaa ei juuri kukaan enää ohita. Ilmapiirin muutos on niin suuri, etten voi uskoa sen olevan vaikuttamatta onnettomuustilastoihin. Tämän hetkistä tilannetta parantaa varmasti se, ettei kukaan vielä osaa ulkoa kameroiden paikkoja, joten ei uskalleta ajaa missään ylinopeutta.
Tämän ketjun aiheeseen juttu liittyy siten, että koska kenelläkään ole tarvetta ohittaa tutkan pelossa, ei myöskään roikkumista harrasteta yhtä paljon kuin ennen. Yleinen syyhän roikkumiseen lienee alitajuinen tarve ohittaa edellä ajava, vaikka todellista tarvetta ei olisikaan. Jonossa pelätään takaa tulevan etuilua, joten temppu estetään vetämällä rako kiinni.
Eräs poliisi kerran totesikin haastattelussa, ettei lievä ylinopeus sellaisenaan ole hirveän vaarallinen asia. Ongelma asiasta kehittyy, koska se heijastuu moniin muihin asioihin, kuten nopeuserojen kautta lisääntyneeseen ohitustarpeeseen ja jonojen muodostumiseen. Eikö tässä ole selkeä syy-yhteys liian lyhyisiin etäisyyksiin? Ylinopeudella ei normalisti voi saavuttaa mitään käytännön etua, miksei siihen moniulotteisen riskin lisäyksen takia olisi aiheellista puuttua tiukasti? Ylinopeuden poistaminen poistaa muitakin ongelmia. Ei siis poisteta ainoastaan oireita vaan myös syitä.
En tällä puolustuspuheenvuorolla kuitenkaan halua sanoa, että nopeuksien ja välimatkojen rangaistuskäytäntö olisi linjassa keskenään. Tarkoitan vain, ettei asia ole niin yksiselitteinen kuin tunnepohjalta luulisi. Misarkin alussa määritteli turvavälin ongelmaksi tunnepohjalta valittujen etäisyyksien mukaan, ei turvallisen liikenteen vaatimien edellytysten perusteella.
Nyt kun "majakka ja perävaunu" ovat saapuneet haukkumaan kaikki muut keskustelijat aivottomiksi idiooteiksi ja todistelemaan omaa erinomaisuuttaan, niin poistun keskustelusta pitäkää hyvänänne!
Kuka noin on tehnyt ja missä?
Palstan kirjoituksista voi kyllä päätellä yhtä ja toista itse kunkin hengenlahjoista ja aikuistumisen asteesta, mutta päättely jää lukijoiden tehtäväksi ja vastuu jutuista on kirjoittajalla itsellään.
No jos me ollaan... niin miksei sitä saisi sanoa.
lueskelin käytyä keskustelua,totta puhutte kaikki.
motoristeille sanoisin (työn alla olevaan tampereen ohitustiehen viitaten)älkää hyvät ihmiset ruuhkan/jonon kohdatessanne jatkako matkaa keskiviivalla tai pientareella ohitellen.tosin viime kesänä pientareen kautta ohittelivat myös autotkin!!!
on hienoa jos joku päästää pirkkalan liittymästäkin jokusen auton aina väliin mutta ei saa pysäyttää letkaa. jättäkää mieluummin reilu väli edellä ajavaan hyvissä ajoin ja antakaa sivusta tulijan tulla siihen väliin.jono liikkuu koko ajan väh 30-40 km/h.
käyttäkää myös vilkkuja,muulloinkin kuin kääntäessänne rattia,sen on tarkoitus viestiä aikomusistanne muuttaa suuntaa ennen kuin sen teette.
jos ajatte jostain syystä hiljempaa kuin muu liikenne niin aivan hyvin
voitte tilaisuuden niin salliessa kurvata levähdys-yms. paikalle
ja päästää jonon ohi.koska kyllä se 70-80 välillä sahaaminenkin
100 km/h alueella syö joskus miestä.
ajattelua peliin,ottakaa toisetkin huomioon niin ei mene hermot
huonoon kuntoon kenelläkään.
olen itse ollut tosi huonona esimerkkinä pienen ikäni,mutta omien
lapsieni myötä on mielestäni ajotapani parantunut.
parannettavaa toki on yhä,enkä usko että mitään mestarikuskia minusta koskaan tuleekaan
volvonisti: on hienoa jos joku päästää pirkkalan liittymästäkin jokusen auton aina väliin mutta ei saa pysäyttää letkaa. jättäkää mieluummin reilu väli edellä ajavaan hyvissä ajoin ja antakaa sivusta tulijan tulla siihen väliin.jono liikkuu koko ajan väh 30-40 km/h.
Totta. Hyödyllisä neuvoja kaikki, mutta ohitustie on läellä sydäntäni. Se on on kaikessa surkeudessaankin hyvä tie sikäli, että siinä halukkaat voivat testata, miten mikäkin liike vaikuttaa kokonaisuuteen.
Jos tuolla tiellä ruuhka-aikana suhteuttaa ajovälin turvallisuuden mukaan, riittää pari sekuntia loistavasti. Siihen väliin ei kuitenkaan mahdu Pirkkalan liittymästä tulevia ilman, että kehätietä ajava nostaa kaasua, ja siitä taas seuraa takana tulevien pakkautuminen puskuri puskuriin.
Jos väliä kasvattaa sekunnilla parilla, mahtuu yksi auto väliin ilman, että minun pitää edes hidastaa. Tällöin takanani ei lähde liikkeelle ilmiö, joka muutaman sadan metrin päässä pysäyttää koko liikenteen.
Tai ei PITÄISI lähteä, joskus kuitenkin lähtee. Kun takanani oleva huomaa, että en aio tehdä elettäkään liittymästä tulevan aikeiden estämiseksi, hän nähtävästi vaistomaisesti kiihdyttää ja ajaa aivan perääni. Hänen takanaan tuleva huomaa edessä tyhjää ja kiihdyttää, hänen takanaan tapahtuu sama jne. Yhtään lisää tilaa ei kuitenkaan ole syntynyt, joten kiihdytys pitää lopettaa ja kun sen tekee tarpeeksi monta, taas liikenne seisoo vaikka jonon kärki on liikkunut koko ajan tasaista nopeutta.
Ajoväli ei siis ole tarpeen vain turvallisuuden vuoksi, ruuhkaisissa oloissa se myös lisää liikenteen sujuvuutta. Veikkaan, että suurin osa ruuhka-aikaan tällä tiellä hihojaan käryttävistä on ajanut sillä monesti ennenkin. Luulisi useamman kokeilevan vaihtoehtoisia toimintatapoja, metri edellä menevän takana otsasuoni tykyttäen ja naama violettina joka helkutin päivä ei varmaan ole kovin hauskaa.
Perskärpäsen saa kyllä karistettua helposti, jos on tahtoa ja
psyyke kestää päästää edelle. Vilkautus oikealle laukaisee melko
varmasti ohitusreaktion. Jos ei tepsi,niin vedäpä auto seuraavalle pysäkille. Jos et vieläkään onnistu, niin luulempa että perässäsi
oli virkavallan edustajat tai joku muu jolla oli sanottavaa.
Tapaus tältä päivältä, roikkuja seuraa 4-6m päässä. Vilkku päälle jalka kaasulta siirtyminen aivan tien reunaan, nopeus putoaa n.20km/h kaveri seuraa perässä menee 2-3sek. ennenkuin tajuaa ohittaa. Päätelmä= dementoitunut 35-vuotias mies joka mahdollisesti halusi esitellä xenon-valojen tehoja??
Ihmetyttää, miksi toisten kohdalle sattuu tuollaisia tapauksia niin usein, ainakaan minä en muista pitkään aikaan kenenkään ajaneen perässäni maantienopeuksissa (olihan kyse sellaisesta?) 5 metrin etäisyydellä varsinkin kun olen yleensä rajoitusten mukaan ajava tientukko.
Voihan olla kyse sattumasta ja kohdallani hyvästä tuurista tai sitten havaintokyvyn puutteesta, mutta jäljelle jää muitakin vaihtoehtoja.
Sinänsä on ihailtavaa, kuinka oikein tuossa tilanteessa toimit. Mutta jos edellä ajava laittaa vilkun oikealle ja hidastaa, en minäkään suinpäin syöksy ohi, vaan varmistun kaverin todellisista aikeista seuraamalla hetken sen toimintaa. Silloin tällöin on näkynyt erikoisia toimintamalleja, jotka ovat opettaneet minut varovaiseksi.
Millaisen analyysin jälkeen tulit mainitsemaasi johtopäätökseen roikkujan ominaisuuksista ja motiiveista?
runttimake: Jos ei tepsi,niin vedäpä auto seuraavalle pysäkille.
Kun aloin käyttää tuota pysäkille väistämistä huomasin muutamia mielenkiintoisia asioita. Ensinnäkin se ei kuluta aikaani juuri ollenkaan, pysäkille ei tarvitse edes pysähtyä ja kohta ollaan taas täydessä vauhdissa. Etukäteen olin luullut sitä vaivalloisemmaksi asiaksi. Talvella jarrutus ja kiihdytys vie hieman enemmän, mutta ei sekään riesaksi asti.
Toinen hassu juttu oli, että usein saan perässäni roikkuneen kiinni jo lyhyen ajon jälkeen, vaikka en ole muuttanut cruisen säätöjä.
Kolmas havaitsemani ilmiö oli, että rekkakuskit näyttävät olevan juonessa mukana hyvin, kiittävät jopa usein vilkulla ja menevät menojaa. Henkilöautokuskeilla näyttää menevän pasmat sekaisin, he katselevat pää vinossa peilistä, että mikä tuolle tuli. Ehkä vauhdin pudotus ohituksen jälkeen johtuu siitä, että pelkäävät minun olevan poliisin, joka yrittää saada heitä tutkan säteeseen.
Jos joku aikoo kokeilla, niin yksi neuvo: pysäkki on usein liukkaampi kuin ajorata. Kesällä sinne kasaantuu hiekkaa ja talvella bussin pyörät sutivat sen peilijääksi. Siis vauhti pois jo ennen pysäkkiä ettei tule annettua tietä montaa tuntia.
Misar jätti tämän keskustelun Erkin ja minun kommenttien vuoksi mikä on sääli, koska löysin alkuperäisestä aiheesta tietoja. Luin rästiin jääneitä lehtiä ja Aamulehden numerossa 29.1. oli lähes sivun artikkeli kolareiden aiheuttamista niskavammoista.
Artikkelin mukaan sekä suomalaisten tilastojen että Fordin tilastojen mukaan joka viides auto-onnettomuus on peräänajo. Niissä on niska kovilla, sillä Englannissa jopa 75 % kaikista liikennevammojen vakuutuskorvauksista liittyy tavalla tai toisella whip lash-ilmiöön (=niskan raju heilahdus kolarissa).
Erikoista oli se, että vanhoissa autoissa vammaudutaan harvemmin kuin uusissa. Vanhojen penkit joustavat ja pehmentävät niskaan kohdistuvaa taivutusta. Niska siis on vanhemmassa autossa paremmassa turvassa, muu kroppa taatusti huonommassa.
Tähän loppuu artikkelin lainaaminen. Näihin vammoihin kuoleminen on hyvin harvinaista, mikä johtuu myös siitä, että valtaosa peräänajoista tapahtuu taajamissa, joissa nopeudet ovat pienempiä.
Googlella löytyi myös tietoja. Pasi Pirtala Tampereen teknillisestä korkeakoulusta on tutkinut jarruvalojen vaikutusta peräänajoihin (Jarruvalotyypin vaikutus peräänajoihin). Hänen tutkimuksestaan selviää, että suurissa kaupungeissa peräänajoja tapahtuu selvästi enemmän kuin pikkukunnissa. Asukaslukuun suhteutettuna Helsingissä on 16-kertainen riski joutua peräänajokolariin verrattuna alle 5000 asukkaan kuntaan.
Uudet autot joutuvat peräänajokolareihin vanhoja todennäköisemmin. Koska kaupungeissa autokanta on keskimäärin tuoreempaa kuin muualla, ei voi sanoa, että auton ikä olisi syynä riskin kasvuun.
Veikkailin eilen, että misarin esittämä peräänajojen määrä (50 % auto-onnettomuuksista) olisi mielestäni oikeaa suuruusluokkaa. Tänään perun puheeni, oikeampi arvo näyttää olevan 20 %. Kaupungeissa luku on varmaan liki puolet, maanteillä reilusti alle, koska lopputulokseksi tulee tuo viidennes.
Johtopäätös: turvaväli on tärkeä asia ylipäätään ja kaupungissa vielä tärkeämpi. Vaikka siinä ei todennäköisesti henki menekään, ei elinikäiset niskavaivat ole houkutteleva vaihtoehto sekään. Varsinkin kun Suomessa vakuutusyhtiöt korvaavat vain, jos on näyttää irtonaisia ruumiinosia, särkyä ei voi mitata eikä todistaa => ei tipu korvauksia, joita voisi laskea öisin kun ei säryltä saa nukutuksi.
Tuosta tietyömaakeskustelusta tulee mieleen ajat, jolloin rakennettiin vielä Hki-Tre -moottoritietä. Ajoin silloin "vanhaa tietä" Helsinkiin päin aamuruuhkassa (uusi motari siis kesken siinä vasemmalla).
Hyvissä ajoin ennen Klaukkalan liittymää minulla oli tapana hiljakseen jättää edellä ajavaan jopa kymmenien metrien rakoa, kun edessä ja takana muuten mentiin tappituntumassa.
Sen jälkeen oli kiva tarkkailla takana lähinnä ajavan reaktioita:
* alkoiko kiemurrella
* välkyttikö valojaan
* sinkauttiko lopuksi protestoiden ohi
Aika usein tapahtui kaikki kolme, mutta useimmiten kuitenkin tuo viimeinen kohta. Joskus 1 autoilija vain hermostui, joskus useampikin.
Tärkeätä tässä on huomata, että ruuhkajono eteni KOKO ajan, tai sitten jos edellä ajava pysähtyi, minäkin pysähdyin, välimatka tosin pysyi.
Mikäs oli homman juju ja sitten???
No, siinä Klaukkalan risteyksessä oli AINA 5-20 auton jono odottamassa pääsyä vanhalle Hki-Tre -tielle ja joutuivat odottamaan p-i-t-k-ä-ä-n. Mutta sujahtivat sitten minun edelleni KAIKKI kerralla, eikä kukaan oikeasti joutunut takanani kärsimään yhtään mistään.
Krhmmm..... ja kyllä tuli aina niin hyvä ja kohtelias ja joustavan kuljettajan fiilis, että!
Kumppani: Sen jälkeen oli kiva tarkkailla takana lähinnä ajavan reaktioita:
* alkoiko kiemurrella
Tuo kiemurtelu on hyödyllinen tahdoton liike. Emme vielä pitkään aikaan pääse liikennekulttuurissa sille tasolle, jolla kuski kertoo muille aikeistaan vilkulla ja ryhmittymällä. Se kun ei juurikaan edistä omaa sujuvuutta, siitä hyötyy pääasiassa vain muut. Tapa varmaan yleistyy, kun vilkuttajalle aletaan antamaan tilaa oman auton EDESTÄ eikä niin kuin nyt liian usein tapahtuu, oman auton TAKAA, eli kiihdytetään kun nähdään kaistanvaihtoyritys. On usein helpompi vaihtaa kaistaa jos tekee sen yllättäen, kukaan ei ehdi sulkea reittiä.
Usein kuski ei tiedä tulevasta käännöksestään, ohitushalustaan tai kaistanvaihdostaan tietoisella tasolla itsekään. Alitajunta kuitenkin pelaa ja auto alkaa huojua, kiemurrella tai vaihtaa paikkaa sivusuunnassa sen mukaan, mitä kohta on odotettavissa. Jos ei itsekin aja vaistojen ja asenteiden viemänä vaan ajattelee mennessään, saa paljon informaatiota ympäristöstään ilman vilkuttelemisiakin.
Kumppani: Krhmmm..... ja kyllä tuli aina niin hyvä ja kohtelias ja joustavan kuljettajan fiilis, että!
Eikö olekin kiva tunne? Ihan erityisen hyvä mieli tulee, kun pysähtyy suojatien eteen ja pieni miehenalku katsoo käsi äidin kädessä tietä ylittäessään minua silmiin ja morjestaa niin kuin miehillä on tapana toisilleen morjestella.
Veikkaan, että sellaisesta jää pysyvä jälki lapsen muistiin ja hänen ei aikuisena tarvitse pinnistellä antaakseen liikenteessä muille heidän oikeutensa, niin kuin minun tarvitsee. Silloin se ei enää ole muistista kiinni vaan se on tapa, silloin se ei voi unohtua niin kuin itselle tapahtuu liian usein.
TeeCee: "Pasi Pirtala Tampereen teknillisestä korkeakoulusta on tutkinut jarruvalojen vaikutusta peräänajoihin (Jarruvalotyypin vaikutus peräänajoihin). Hänen tutkimuksestaan selviää, että suurissa kaupungeissa peräänajoja tapahtuu selvästi enemmän kuin pikkukunnissa. Asukaslukuun suhteutettuna Helsingissä on 16-kertainen riski joutua peräänajokolariin verrattuna alle 5000 asukkaan kuntaan.
Uudet autot joutuvat peräänajokolareihin vanhoja todennäköisemmin. Koska kaupungeissa autokanta on keskimäärin tuoreempaa kuin muualla, ei voi sanoa, että auton ikä olisi syynä riskin kasvuun."
Höh? Tuo on ristiriitaista tilastotietoa siihen mitä minä olen löytänyt tuosta jarruvalotyypin vaikutuksesta peräänajoihin. Itse olen elänyt käsityksessä, että
- jarruvalon ollessa eri polttimolla kuin takavalot tai
- käytettäessä lisäjarruvaloa
riski joutua peräänajon uhriksi on matalempi (lisäjarruvalon tapauksessa riskin lasku merkittävempi, kuin ensimmäisellä ehdolla).
Koska uusissa autoissa on myös useammin lisäjarruvalot kuin vanhoissa autoissa ja ne uudet ovat alttiimpia peräänajoille, pitäisikö lisäjarruvalot poistaa liikenneturvallisuutta vaarantavina kapistuksina?
Joutuvatko uudet autot useammin perääajon uhreiksi kuin vanhat? Vai johtuuko vaa'an kiikahtaminen siitä, että peräänajoon syyllistyvät osapuolet ovat usein liikkeella uudella kalustolla (ehkä tuudittautuen kirjainlyhenteiden, kuten ABS, rauhoittavaan voimaan)? Vai tutkittiinko tutkimuksessa siis ainoastaan henkilövahinkoon johtaneita peräänajoja?
En usko, että "whip lash"-ilmiö selittää tätä. Whip lash on käsittääkseni nokkakolari-ilmiö eli pään heilahtaminen takaisin taakse kolarin jälkeen. Sen sijaan peräänajettavana taitaa uudessa autossa istuvalla olla parempi olo, kuin vanhassa autossa ilman niskatukea.
Mikä voi selittää sitä että uudet autot näyttävät olevan alttiimpia, voi johtua siitä, että vaikka henkilövahinkoja ei enempää syntyisikään, uudet autot ovat kalliita ja peräänajoista tehdään vakuutuskorvauksia. Kahden vanhan auton törmätessä ilman henkilövahinkoja asia usein sovitellaankin eikä täten päädy mihinkään tilastoihin. "Sitä ei edes tapahtunutkaan."
Elän yhä uskossa, että
- vanhat autot ovat turvattomampia kuljettajalle joutuessaan peräänajon uhriksi.
- riski joutua peräänajon uhriksi vähenee lisäjarruvalolla tai jarruvalojen sijoittamisella erilleen takavaloista.
(Ja johtuen jälkimmäisestä, uskon myös että jarruvalot erottuvat paremmin, jos ei käytä ajovaloja päiväsaikaan. Tilastot tukeekin sitä, koska ajovalopakko lisää peräänajoja.)
Whiplash on nimenomaan peräänajokolarin seuraus. Kun muu ruumis lähtee eteenpäin ja pää ei pysy mukana, pää retkahtaa taaksepäin. Eihän nokkakolarissa pahemmin mitään sellaista synny.
whiic: Höh? Tuo on ristiriitaista tilastotietoa siihen mitä minä olen löytänyt tuosta jarruvalotyypin vaikutuksesta peräänajoihin.
Lainauksessa en puhunut jarruvaloista, sanoi että paikkakunnalla tapahtuu suhteessa sitä enemmän peräänajoja, mitä enemmän siellä asuu ihmisiä. Erilliset jarruvalot vähentävät selvästi onnettomuuksia, mutta ei likikään niin paljon kuin liikennetiheys niitä lisää. Erilliset jarruvalot vähentävät peräänajoriskiä keskimäärin 23 %, 5000 ihmisen pikkupaikkakunnalta Helsinkiin muutto lisää sitä 16-kertaiseksi.
whiic: Elän yhä uskossa, että
- vanhat autot ovat turvattomampia kuljettajalle joutuessaan peräänajon uhriksi.
Artikkelissa sanottiin, että NISKAvammoja saa vanhassa autossa vähemmän, muita vammoja enemmän. Vanha auto on varmasti turvattomampi kuin uusi noin yleensä ottaen.
whiic: - riski joutua peräänajon uhriksi vähenee lisäjarruvalolla tai jarruvalojen sijoittamisella erilleen takavaloista.
Tähän tulokseen tutkimuskin tuli.
whiic: Joutuvatko uudet autot useammin perääajon uhreiksi kuin vanhat?
En lukenut niin tarkkaan, kyllä siellä siitäkin on tiedot. Minua kiinnosti tässä vaiheessa vain peräänajot noin yleensä, siksi en syventynyt siihen, kuka kenenkin perään ajoi ja millaisella autolla.
whiic: Whip lash on käsittääkseni nokkakolari-ilmiö eli pään heilahtaminen takaisin taakse kolarin jälkeen. Sen sijaan peräänajettavana taitaa uudessa autossa istuvalla olla parempi olo, kuin vanhassa autossa ilman niskatukea.
Aamulehden artikkelissa puhuttiin vain peräänajoista ja whip lashista, en kommentoi kun tunne asiaa. Peräänajossa matkustajaa eteenpäin heittävä isku on sitä voimakkaampi, mitä tukevampi on istuin ja uusissa autoissa se on tukevampi kuin vanhoissa.
Materiaali perustui Pekka Pullin ja Lasse Hantulan esitelmään pohjoismaisessa liikenneturvallisuuskokouksessa Tukholmassa 02. Siinä on käytetty tietoja mm. vakuutusyhtiöiden tilastoista ympäri Euroopan sekä ainakin Volvon ja Fordin tutkimuksia.
whiic: Mikä voi selittää sitä että uudet autot näyttävät olevan alttiimpia
Kaupungeissa autokanta on nuorempi kuin maalla, kaupungissa autotiheys on suurempi kuin maalla, mitä suurempi autotiheys sen enemmän peräänajoja. Ei tuosta oikein voi muuta seurata kuin että uudet autot ovat useammin mukana peräänajoissa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että riskin kasvu johtuisi auton uutuudesta.
Torque: "Whiplash on nimenomaan peräänajokolarin seuraus. Kun muu ruumis lähtee eteenpäin ja pää ei pysy mukana, pää retkahtaa taaksepäin. Eihän nokkakolarissa pahemmin mitään sellaista synny."
Nokkakolarissa turvavyö nappaa rintakehään kiinni: vasemmalta puolelta olkapäähän, oikealta puolelta vyötävöön. Toki vasemmalta puolelta myös vyötäröön tyypillisissä 3-pistevöissä. Tämä tarkoittaa, että nokkakolarissa ruumis pysäytetään yhtälailla kuin peräänajossakin: peräänajossa ruumiin pysäyttää tuoli, nokkakolarissa turvavyö. Peräänajossa niskaa tukee niskatuki, nokkakolarissa ei mikään... tai korkeintaan airbag.
Mitenkä voi saada whiplash-efektin, jos autossa on niskatuki ja se on säädetty oikein? Uusien autojen niskatuet ovat säädettäviä joskus moneenkin suuntaan: korkeutta, kaltevuutta... Vanhoissa autoissa ne ovat mahdollisesti vain kevyesti pehmustettu, lähes kova, ja kiinteästi yhteen asentoon rakennettu. Se onko se pehmeä vai kova, ei tietenkään vaikuta whiplash-efektiin, mutta kova pääntuki ei olekaan tarkoitettu päännojaksi - siksi se on päästä irti. Kun se on päästä irti, on riski, että pääntuesta ei ole apua maksimaalisesti. Uusissa autoissa on tukevat penkit "sporttisuuden" takaamiseksi ja tämä tietenkin lisää kiihtyvyyseroa rintakehän ja pään välillä, mutta oikein säädetyn niskatuen kanssa tuntisin oloni kyllä turvallisemmaksi vaikka penkki olisi valmistettu teräksestä, kuin mitä tunnen oloni upottavan pehmeissä Heraldin penkeissä ilman pääntukea... Samaten esim. 80-luvun Volvon (niin edistyksellinen kuin Volvo tuohon aikaan olikin turvallisuusasioissa) säätämättömät nyrjähdyttuet eivät mielyttäisi, sillä niin kovassa niskatuessa ei päätänsä halua mukavuussyistä päätänsä pitää. Pään puolestaan ollessa siitä irti, riski on paljon suurempi.
Suurin syy miksi uusi auto on "vaarallisempi" näiltä kanteilta voi olla se, että uusien autojen ERINOMAISIA niskatukia ei tajuta säätää oikein. Ne asetetaan liian matalalle, niskan korkeudelle. Vaikka ne ovat NISKAtukia, ne asetetaan kuitenkin takaraivolle. Ne eivät varsinaisesti tue niskaa, mutta suojaavat sitä, estämällä, että ihmisen PÄÄ (ei niska) ei "jää jälkeen" kehosta, nyrjäyttäen näin niskan. Jos saivartelisi, kyseessä on enemmänkin "pääntuki" tai "niskasuoja", mutta ei "niskatuki". Niskan korkeudella asetettuna tämä tuki ei estä täysin pään nyrjähdystä taakse ja se 80-luvun Volvokin kovine ja kiinteään asentoon asennettuine niskatukineen ja vähemmän tukevine penkkeineen saattaa olla turvallisempi.
Yhäkin: suurin syy vammautumisiin on tyhmä ihminen. Sekä uudet että vanhat autot tarjoavat melko hyvän suojan whiplashille. Wanhat Autot (kaksoisweellä) sen sijaan eivät pehmeistä penkeistään huolimatta takuulla tarjoa uuden auton veroista suojaa peräänajoilta. Jonkinmoinen niskatuki autossa kuitenkin on oltava, pelkkä pehmeä istuin ei riitä. Toki kaikista ikävin mahdollinen yhdistelmä olisi kivikova penkki ilman niskatukea...
Ja huom. tällä kertaa vammautumisen syynä on tyhmä ihminen yleisemmin - ei ainoastaan tyhmä kuljettaja! Myös repsikalla on joskus mahdollisuutta säätää niskatukeaan ja vaikka ei olisikaan, tärkeä on valita oikea istumisasento, jossa pää on tukevasti niskatukea vasten tai hyvin lähellä niskatukea.
(http://www.northmetrofire.org/fswhiplash.html)
40% uuden auton ostaneista ei säädä pääntukea lainkaan itselleen sopivaksi siitä asennosta missä auto on toimitettu!
57% vuokra-auton vuokraajista ei säädä pääntukea.
Pääntuen säätää itselleen sopivaksi 36% kuljettajista ja vain 23% etupenkin matkustajista. (Luullaan ilmeisesti pääntuen olevan mukavuustekijä...)
No, nämä nyt ovat vain suuntaa-antavia ja minua ei kiinnosta edes ottaa selvää minkä maalaisia tilastoja ovat. Suuntaa-antavina ne kyllä kertovat, että idioottien määrä on rajaton. Turha syyttää tekniikkaa. Tekniikassa ei ole vikaa, vain sitä käyttävissä ihmisissä.
(http://www.northmetrofire.org/fswhiplash.html)
.
Jätä sulkeismerkit pois, silloin vasta linkki toimii !
Linkki on kaikin puolin turha. Kunhan vain pistin sen sinne siltä varalta, että joku todella epäilee kaiken olevan minun hatusta vetämiäni. Sivulla johon URL viittaa ei juuri tuon tiedon lisäksi mitään kiinnostavaa ole enkä suosittele sivun lukemista. Huonoa informaatiota.
Tosin tuon postauksen jälkeen löysin kyllä monta paljon kivempaakin URLia, joihin voisi jopa tehdä toimivatkin linkit, koska ne ovat paljon kiinnostavempia.
Muutamassa autossa on aktiiviset niskatuet 2-3:ssa Primera,Volvo V40 kolmatta en muista, parantaa turvallisuutta roikkujia vastaan.
Totta. Hyödyllisä neuvoja kaikki, mutta ohitustie on läellä sydäntäni. Se on on kaikessa surkeudessaankin hyvä tie sikäli, että siinä halukkaat voivat testata, miten mikäkin liike vaikuttaa kokonaisuuteen.
Jos tuolla tiellä ruuhka-aikana suhteuttaa ajovälin turvallisuuden mukaan, riittää pari sekuntia loistavasti. Siihen väliin ei kuitenkaan mahdu Pirkkalan liittymästä tulevia ilman, että kehätietä ajava nostaa kaasua, ja siitä taas seuraa takana tulevien pakkautuminen puskuri puskuriin.
Jos väliä kasvattaa sekunnilla parilla, mahtuu yksi auto väliin ilman, että minun pitää edes hidastaa. Tällöin takanani ei lähde liikkeelle ilmiö, joka muutaman sadan metrin päässä pysäyttää koko liikenteen.
Tai ei PITÄISI lähteä, joskus kuitenkin lähtee. Kun takanani oleva huomaa, että en aio tehdä elettäkään liittymästä tulevan aikeiden estämiseksi, hän nähtävästi vaistomaisesti kiihdyttää ja ajaa aivan perääni. Hänen takanaan tuleva huomaa edessä tyhjää ja kiihdyttää, hänen takanaan tapahtuu sama jne. Yhtään lisää tilaa ei kuitenkaan ole syntynyt, joten kiihdytys pitää lopettaa ja kun sen tekee tarpeeksi monta, taas liikenne seisoo vaikka jonon kärki on liikkunut koko ajan tasaista nopeutta.
Ajoväli ei siis ole tarpeen vain turvallisuuden vuoksi, ruuhkaisissa oloissa se myös lisää liikenteen sujuvuutta. Veikkaan, että suurin osa ruuhka-aikaan tällä tiellä hihojaan käryttävistä on ajanut sillä monesti ennenkin. Luulisi useamman kokeilevan vaihtoehtoisia toimintatapoja, metri edellä menevän takana otsasuoni tykyttäen ja naama violettina joka helkutin päivä ei varmaan ole kovin hauskaa.
teecee,huomaan että ajat kyseistä tietä usein.helpottavaa huomata
että porukasta löytyy tervejärkisiäkin.joku viisas totesi joskus että
"yksilö on viisas massa tyhmä"pätee, aika moneen asiaan
Eikö Volvo voittanut peräänajotestin?
Varmasti Volvo voitti, eniten niitä V70:siä roikkuukin peräluukussa.
Noh.
Jenkeissähän oli joku testi, missä oli hirmuisesti eri valmistajien kalustoa, Volvo voitti. Testin tapaa en tiedä, miten testi tehtiin. No jenkeillä on mielenkiintoisia testejä, esim. EURONCAP testissä Chrysler oli viimeinen (tai jotain sinnepäin) ja jenkkien omissa "oikeissa" testeissä se voitti.