Suomesta OMAN liikennepolttoaineen tuottaja?

Niinpä, mutta valtiovalta ja virkamiehet varmasti vastustavat kaikkea uutta. Varsinkin jos joku yrittäisi tuottaa "ilmaista" energiaa.

pulaa eikä valtion tarkoitus ole sitä säästää vaan ansaita maksimaalisesti rahaa niin kuin muidenkin pelureiden.
Olen ajat sitten laskeskellut että saisin tarvitsemani polttoaineen parista kolmesta peltohehtaarista biomassaa.
Mutta energiakupla on samanlainen kuin pankkikriisi ja IT-kupla: se on puuhamiesten (investointipankkiirit ja yritysjohto) ideoima keino rikastua kansan rahoin. Ja katso: optiot tuottaa johdolle kymmeniä miljoonia euroja. Kiitos, Fortumin hallintoneuvoston jäsen, Satu Hassi, kiitos. Muista vaan siellä Brysselissäkin pitää muutama puhe energiapulasta.
Ja tämä kansan taskujen puhdistus onnistuu nyt siis kolmannen kerran 15 vuoden aikana.
Aina tarvitaan toki hyvää tarkoittava hölmö. Pankkikriisissa se oli rivipankinjohtaja, IT-kriisissä rivikonsultti.
Energiakuplassa se on vihreä idealisti.
Ja energiafirmojen johtajat pistää optiorahoilla V8 SUV:t vaihtoon (vuosimalliin 2005)

Onneksi nyt käy, Halsualle tulee myös viiden auton tankkauspiste. Akrikaatti jauhaa sähköä tarpeesta 99% tällä hetkellä, loppu menee paikalliseen verkkoon. 7 maatilan yhteinen kuivaaja kuivaa viljat täysin kaasulla.

http://sjoki.uwasa.fi/UE/biohalsua.html

"Tuli vain mieleeni, että väheneeköhän maatalouden (ja yhteiskunnan yleensäkin) metaanipäästöt oleellisesti tuollaisen järjestelmän myötä? Metaanihan on hiilidioksidia selvästi voimakkaampi kasvihuonekaasu."

Biokaasu (CH4) poltetaan aivan tavallisella Oilonin "öljy"polttimella. Palamisessa jää jäljelle vettä ja hiilidioksidia. Biokaasu voidaan polttaa myös korkeapuristeisessa polttomoottorissa, useinmiten tälläinen moottori tehdään jo valmiista dieselmoottorista josta on poistettu dieselpumppu ja suuttimet. Tilalle ruuvataan sytytinlaitteisto ja kaasutin esim. samallainen joita käytetään kaasulla toimivissa trukeissa.

Tosin aion kokeilla omaan yksmukiseen dieselkoneeseeni kaasun suoraan syöttöä imusarjaan ja n.5% tupajumin ruiskauksella sekaan. Tämä siksi että en laiskuuttani viitsi ruuvata pummppua ja suutinta irti ja vaihtaa niitä jakajaan ja sytytin laitteistoon. Esim. Wärtsilä käyttää maakaasu moottoreissan kaasun sytytykseen n.1% löpöä.

Liikennekäyttöön biokaasu "pestään" ja paineistetaan metaaniksi, tällöin tällä tarkoitetaan sitä että siitä poistetaan vesisumulla hyvin pienet (n. 0,1%) rikkivety, fluorivety ym. pitoisuudet. Toinen tapa on syöttää n. 2% happea reaktoriin jolloin saadaan näiden pitoisuuksia vähennettyä bakteerien avulla.

Metaanilla kulkeva auto ei tarvitse katalysaattoria ja EU luokittelee sen hyvin puhtaaksi polttoaineeksi.

"Jos yhteiskuntamme on oikeasti huolissaan kasvihuoneilmiöstä, kannattaisi varmasti tehdä kaikkensa laajentaakseen tuollaista jätteen hyötykäyttöä tai alussa mainittua viljelyä."

Näinhän se on, tämän kesän perusteella uskoisin kuitenkin että "jääkaappiilmiö" on todennäköisempää .

"Ehkä näin ei saataisi Kioton sopimuksen tavoitteisiin hyvitystä muilta osin kuin korvaamalla fossiilisten polttoaineiden käyttöä, mutta se kuitenkin edistäisi oikeansuuntaista vihreää kehitystä ja lisäisi maamme energiatuotannon omavaraisuutta".

Jep!

"Hiljattain luin jostain, että Suomi on pahasti jäljessä tavoitteessaan hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Eiköhän kansainvälisten, Suomea mollaavien raporttien myötä kansanedustajiin tule vauhtia tilanteen korjaamiseksi. Vai tyydytäänkö täällä vain kiristämään bensan verotusta uskoen ongelman ratkeavan itsestään?"

Todennäköisesti kiristetään ruuvia, herroja tuskin kiinnostaa muu.

"Käykö tuohon biokaasun tuotantoon myös kasvijäte, esim. pellolla viljelty lanttu tai jokin muu viljelykasvi ?"

Käy, kaikki mikä vain mätänee.

Sato/ha Metaanisaanto/ha Energiasaanto/ha Hinta euroa/ha

Ruokohelpi 9 – 10 tn 2970 - 3300 m3 29 000 – 32 000 KW 1395 – 1539 €
Heinäseos 7 – 8 tn 2490 - 2840 m3 24 000 – 28 000 KW 1154 – 1347 €
Rehukaali 6 – 8 tn 1730 - 2300 m3 17 000 – 22 000 KW 818 – 1058 €
Puna-apila 4 – 5 tn 1070 – 1340 m3 10 000 – 13 000 KW 481 – 625 €
Kauran olki 2 tn 580 m3 6 000 KW 288 €
Rypsin olki 2 tn 440 m3 4 000 KW 192 €
Lähde: Kemia-Kemi Vol.30 (2003) 8

Ruokohelpistä ja heinäseoksesta saa kaasua hehtaariltä niin paljon että sillä ajaa henkilöautoa noin 40 000 km!

Lehmän ja sianlannasta saa vähemmän kaasua kuin oljesta.

"Mitähän luokkaa biokaasu laitoksen hankintakustannukset mahtavat olla ?"

Halsuan sikatilan laitoksen on toteuttanut Erkki Kalmari/Metener Oy
Muistaakseni hinta oli n. 200 000 €, Laihian yhdyskuntajätteitä käsittelevän laitoksen hinta on noin 1,5-2 000 000 €. Erilaisen jätteen vuoksi kustannuksia nostaa erityisesti hygienisointi.

Halsuan laitos sai n.38% investointituen TE-keskukselta. Laskettu kuoletusaika on seitsemän vuotta ja jos sähköenergian saa myydä valtakunnan verkkoon, kuoletusaika on silloin viisi vuotta.

"Entäpä energian tuotantokustannukset esim. autokäyttössä 100km kohti ?"
Ks.taulukko. Luin että kaasun myyntihinnaksi kuluttajalle on jossain vaiheessa suunniteltu ns. Saksan mallia eli se olisi puolet bensiinin hinnasta.

Poliitikkojen ja virkamiesten suhteen olen kuitenkin hyvin varpaillani näissä asioissa. Jotain päähän saadessaan ne sotkee hyvinkin helposti montakin hyvää asiaa kerralla.

Vielä tyhmä kysymys kaupunkilaiselta sinne lakeuksille. Mitä tai mikä on ruokohelppi (tai -helpi)?

Mutta olisihan tuo mielenkiintoinen juttu, jos metaanista tulisi merkittävä energialähde. Sitähän syntyy tai voidaan tuottaa lähes missä tahansa maapallolla. Miten mahtaisi maailman poliittinen asetelma muuttua, jos niinkin hurja visio kuin öljyn merkittävä korvaaminen metaanilla toteutuisi?

Herbet: Vielä tyhmä kysymys kaupunkilaiselta sinne lakeuksille. Mitä tai mikä on ruokohelppi (tai -helpi)?

Ruokohelpi on monivuotinen heinäkasvi, Suomessa kasvaa luontaisesti vähän joka paikassa. Säilörehussa ei suotava rikkakasvi. Siementää itse itsensä ja satoa voidaan saada jopa 10 tn/ha. Käytetään myös lämpövoimalaitoksissa suoraan polttaineena.
ks. http://www.jarviseutu.fi/_FileRoot/299473.pdf
http://www.iijokiseutu.fi/jutut/2002/07_2002/2507_ruoko.htm

Herbet: Mutta olisihan tuo mielenkiintoinen juttu, jos metaanista tulisi merkittävä energialähde. Sitähän syntyy tai voidaan tuottaa lähes missä tahansa maapallolla. Miten mahtaisi maailman poliittinen asetelma muuttua, jos niinkin hurja visio kuin öljyn merkittävä korvaaminen metaanilla toteutuisi?

Olen miettinyt samaa, erityisesti liikenne polttoaineena sillä on suorastaan vallankumoksellinen merkitys. Varsinkin kun öljy pystytään korvaamaan jo puoliksikin ja kun ajatellaan että vielä että kansallisesti tuotettuna riippuvuus suurista öljyntuottajista ja öljy-yhtiöistä vähenisi huomattavasti. Energian tuotannon lisäksi biopolttoaineilla on myös "ilmastokauppaan" valtava merkitys.

Mielestäni Bushin Irakin sota, jonka suurin merkitys on öljyn saatavuuden varmistaminen "suurelle ja mahtavalle Amerikan maalle", joutuu tällöin enemmän suurennuslasin alle. Kaikki "terrorisodan" varjolla hussattu raha olisi voitu käyttää oman maan energia ja bioenergia talouden kehittämiseksi. Maassa riittää kyllä preerioita kuten ja "aronpoijilla" Venäjjällä aroa. Saattaa myös olla, että tässä liikutaan hyvinkin vaarallisilla vesillä sillä historiasta on tapauksia mm.Otto Dieselin ja Nikolai Teslan ennenaikaisesti päättyneestä elämästä.

Turbo-kiisseli: Aika hurjilta investointi summilta nuo kuullostavat, jos hintaluokka on 200 000 e. Tuosta yksi nolla pois, niin jo alkaisi laitekauppa sekä tuotanto käymään aivan toisella tavalla.

Näin on, tässä on otettava kuitenkin huomioon se että kyse on edelleen yksittäisistä pioneerilaitoksista. Suuremman tuotannon myöstä myös hinta laskee ja laitteet voidaan valmistaa paikallisilla konepajoilla.

Myös uusiomateriaaleista biokaasulaitoksen voi valmistaa, käytöstä poistettu öljysäiliökin käy reaktoriksi. alkupäähän laitetaan murskaava pumppu ja esim. palloventtili sulkimeksi. Loppupäähän pumppu jolla pumpataan liete jälkikäymisaltaaseen ja sulkimena on taas palloventtiili. Useinmiten monella maatillalla on valmiina jo lietealtaat, kaksikin. Ensimmäinen on keruuallas jossa "tavara" muhii pari kolme päivää, toinen on jälkikäymis allas jonka päälle asetetaan kaksinkertainen kaasukupu. Aivan kuin kuplahallissa, päällimmäiseen kupuun puhalletaan ilmaa lietsolla ja sisimmäinen elää omaa elämää reaktorista kertyvän kaasun ja käytön mukaan. Jälkikäymisaltaalla otetaan jätteestä vielä n.10% kaasua talteen. Tiedän että on joitain isäntiä jotka ovat itse alanneet valmistamaan tilalleen biokaasu laitteita.

Myös haja-asutusalueelle voidaan rakentaa itse pienimuotoiset laitteet. Itselläni on nyt kokeiluvaiheessa 120 kg ja 4 € maksanut "panosreaktori" muhimassa. Kaasua muodostuu jo +15 asteen lämpötilassa paineen ollessa 0,2 baria, tavallisella auton imusarjassa olevalla takaiskuventtiilillä estän paineen kasvun korkeammaksi.Esim Laihian kaasukellossa paine oli 0,3 baria. Kannessa on tavallinen 3,50€ maksanut palloventtiili ja n.10€ maksanut paineilmalaitteiston pikaliitin letkulle. Laitan useamman säiliön viikon välein kokooja putkeen ja siitä johdan kaasun esim. hitsuskaasuletkulla "kelloon", esim. 220 litran muovitynnyriin (4€ sekin). Kaasun poltan "öljypolttimella". Kokeilen myös 1 syl.dieselkoneessa johon liitän 10 kw sähkömoottorista tehdyn generaattorin.

Voin lähettää kiinnostuneille pdf-tiedostoa "yksinkertaisesta" kotilaitteistosta, sähköposti osoitteen voi laittaa nimimerkkini yksityiselle puolelle.

Turbo-kiisseli: Yllättävää oli se, että 1ha:n ruokohelpi tuotannolla saa jo 40 000km ajomäärää vastaaavan energian.

Kieltämättä näin on, sain aineiston Kalmarin Erkiltä ja aikaisemmin itsekkin kuvittelin enemmän "paskan" voimaan. Yllättävintä oli Ari Lampisen laskelma ruokapöydässä Jyväskylän biokaasuseminaarissa viimme viikolla. Itse vertasin laskelmaa maataloustukiaisiin kun Ari muunsi sen automääräksi joka biokaasulla kulkisi. Mielestäni erittäin hyvä oivallus

Ja se, että monilla autonvalmistajilla on jo valmiiksi hinnastossaan biokaasumoottori vaihtoehto (esim. Volvot) tekee asiasta entistä mielenkiintoisemman.

Ruotsissa biokaasun käyttö lähti kehittymään 1980-luvulla olleesta energiakriisistä ja vieläpä ilman valtion tukea. Ihmiset vain alkoivat yksinkertaisesti kehitellä laitteistoja. Siellä ei kehitystä estetty "kateusverolla" kuten suomessa tapahtui vaan sai jatkua rauhassa. Tänäpäivänä ruotsissa on useita bio-ja maakaasun tankkauspaikkoja. Myös Ruotsin autoteoliisuus lähti kehitykseen mukaan. Biokaasun käyttö suuntautui Ruotsissa heti liikennepolttoaineisiin, siellä sitä ei niinkään ajateltu talojen lämmitykseen tai sähkön tuotantoon. Tanskassa biokaasulaitokset kjäsittelevät jo kaiken maataloudesta syntyvän jätteen, enrgiaksi muuttaminen on myös kehitteillä ja myös loppujätteen polttaminenkin myös energiaksi tai lannoitteeksi valmistaminen on kehitteillä. Pisimmällä hankkeista on kuitenkin Saksa ja siellä kehitys on ollut hyvin suotuisaa.

Turbo-kiisseli: Olisihan se veikeätä, jos kyläyhteisö voisi tuottaa oman energiansa, sähkön taloihinsa ja polttoaineen autohinsa. Mutta tätä ne virkamiehet varmaan eniten pelkäävät, valtio ei saisi nyhdettyä veroeuroja enää entiseen tapaansa

Olen samaa mieltä, valtion omat lehmä eivät enää lypsäisi tarpeeksi vaan joutuisivat kilpailutilanteeseen esim. "maalaisten" energiaosuuskuntien kanssa ja tukiaissuitsilla ei olisi enää merkitystä.

sekä hyvinvointivaltiolle että maailman petroklusterille ja sen kanssa kimpassa olevalle sotateolliselle kompleksille.
Siitä mitä tapahtuu on aikaisempi esimerkki, kun 1932 Teksasin kansalliskaarti asevoimin valtasi maan öljykentät. Siellähän hän öljyä oli vähän joka torpan alla ja ihmiset porasi sitä ja myi.
NÄIN EI SAA TEHDÄ! Suuryritykset kärsivät ja hinta laskee. Niinpä Teksasin kuvernööri - siis eräs tämän Bushin edeltäjä - määräsi oman maan sotavoimat valtaamaan öljykentät.
Sen jälkeen öljyntuotantoa alettiin tiukasti säännellä, että hinta ja voitot pysyy korkealla.
Sitten 1945 Abdullah Tariki niminen saudinuorukainen tuli Teksasiin opiskelemaan ja keksi että tämähän Teksasin systeemi on hyvä heillekin. Hän kopioi säännöt ja perusti OPECin.
Tätä tarina on kerrottu Robert Brycen kirjassa.

Nunchaku: Sen jälkeen öljyntuotantoa alettiin tiukasti säännellä, että hinta ja voitot pysyy korkealla

Siinä on kyllä onnistuttu erittäin hyvin, tässä pieni tarina:

Huhtikuussa öljyn markkinahinta nousee, paikoin tämä näkyy joillain huoltoasemilla jopa 20 centin eli 1.20 mk korotuksina dieselin ja bensiinin hinnassa. Myös venäläinen öljypohatta, tällähetkellä vankilassa istuva Horodskikin on pannut tämän merkille. Tiedustelimme suoraan Kremlin vankilassa istuvalta liikemieheltä hänen tulevaisuuden suunnitelmiaan:

Ulkomaan sopuli: Mitä aijotte seuraavaksi tehdä kun täältä pois pääsette?
Da,da mina muutta suome, mina osta suomen valtiolta koko forttumin osake potti ja mina osta kaikki suome yritykset. Olla halpaa.

Ulkomaan sopuli: No onko teillä niin paljon rahaa tämän kaiken Jukos epäselvyyksien jälkeen?
Da,da on paljo raha ja mina myyda halvalla bensa amerikka, he maksa huonosti mutta mina nosta suomessa hinta.

Ulkomaan sopuli: Mutta jos amerikassa on talven jälkeen bensiinipula, silloinhan pitäisi olla myyjän markkinat?
Njet, njet Bush panna kaikki raha iraki, suomipoika parempi maksa amerika bensa eika valitta etta kallis bensa!

pikaisesti jos sääntely puretaan. Mutta niin monet saa leivän ja voita päälle ylihintaisesti energiasta, että tästä ei ole "pelkoa". Kaksinaismoralismi jatkaa voittokulkuaan tälläkin alalla, jo 100 vuoden ajan maailman suurinta kusetusta on ollut energia"liiketoiminta". Jo Rockefeller oli 1800-luvulla sitä mieltä, että monopoli on paras ratkaisu ja kilpailusta ei ole kuin haittaa. Vihreys on hyvä aate jolla voittoja kasvatetaan.

Huvittavia yksityiskohtia:
- Lidl myy rypsiöljyä litran pulloissa 95 senttiä litra! Biomassa kilpailee dieselin kanssa vaikka litran pulloihin perustuva logistiikka tuskin on tehokkain mahdollinen.
- Tiede on todennut, että metaania syntyy myös epäorgaanisesti eli hiilivedyt eivät ole loppumassa vaan "kestävää kehitystä"
http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.asp?id=49590

Turbo-kiisseli: "Kotireaktorin valmistus vaikuttaa yksinkertaiselta, kun siihen näyttää riittävän muutama rinnankytketty panosreaktori, painemittarit, palloventtiilihanat pikaliittimineen, takaiskuventtiilit, varoventtiilit, kaasukello ja kaasupoltin. Tarvitaan vain sitä innokasta pioneerihenkeä".

Jostakin on alkuun ryhdyttävä, itse aloitin panosreaktorilla ja niitä on nyt neljä panostettuna. Kuten huomaat, mitään erikoista tekniikkaa se ei ole. Pelkä pönikkä joka toimii latausvaiheen aikana yksinkertaisena kompostorina. Vasta kun säiliö on täynnä, ja vettä lisätään jätemateriaalin päälle (55-95%) sekä kansi suljetaan ilmatiiviisti. Reaktori on valmis aloittamaan kaasuntuotannon. Tämä tapahtuu parin päivän sisällä kun latausvaiheessa on maitohappobakteerit tehneet esityön. Jatkuvatoimisissa, yhdyskunta ja maatalouteen valmistetuissa laitoksissa esikäymissäiliö on siksi, että raaka-aine kerätään sinne mutta myös siellä myös tapahtuu myös maitohappokäyminen. Tämä valmistelee raaka-aineen otolliseksi taasen mädättäjäbakteereille. Ymppiä voidaan lisätä joukkoon jolla saadaan myös prosessin käyntiinlähtöä nopeutettua.

Turbo-kiisseli: "Toinen juttu onkin millainen tilanne silloin syntyy, jos reaktorin paine lähteekin jatkuvaan nousuun. Toivoa sopii, että varoventtiilit päästävät ylimääräiset kaasut pois, muuten voi talosta katto lähteä lentoon.

Reaktorin paineen nousu onkin se tärkein tavoite, toistaiseksi lasken sen varoventtiilillä 0,22 bar paineella ulos. Myös lämpötilan muutoksella pystytään säätelemään mädätysprosessia yllättävän paljon. Alle +10 asteessa prosessi hidastuu, suorastaan lakkaa. Yli +15 asteessa toiminta alkaa hiljakseen kiihtyä.

Ymmärrän nyt myös miksi metaani pysyy hyvin siellä 300 - 400 metrin syvyydessä, vesilukossa esim. biokaasu ei helposti läpäise vettä. Esim. jos valmistetaan kiljua, hiilidioksiidi pulputtaaa helposti vesilukon läpi mutta ei biokaasu. Esim. Laihian biokaasulaitoksen kaasukellossa paine on vain 0,3 bar.

Varmistin varmuuden vuoksii myös tätä ettei katto lennä ilmaan ja hankin ensin kokemusta ulkokäytöllä. Kaverini jotka on pönikkää käyneet "ihailemassa", haistelemassa ja ihmettelemässä, olisivat tuikanneet suoraan venttiilinpäähän jo valakiankin. Maltan silti vielä sillä aion testata kaasua yksmukisessa dieselkoneessa. Kävin Halsualla katsomassa juhannuksen edellä siellä olevaa biokaasulaitosta. Siellä isäntä kertoi että vaikka kaasukelloon teet naulalla reiän ja sytytät sen sytkärillä palamaan. Ei se räjähdä koska kellossa on kaasuilmakehä. Mutta jos se saisi ilmaa ja happea, vasta silloin leimahtaa.

Voin silti ottaa esimerkin, jätetäänpä ruohonleikkurin bensiini muoviastiassa hetkeksi kuumaan autoon tai ulos auringon paisteeseen. Muovikanisteri paisuu muodottomaksi hyvin nopeasti ja siinä suurin vaara syntyy kaasuuntuneen bensiinin saadessa liekkiä jostakin. Biokaasu on hyvinkin vertailukelpoista polttoöljyn kanssa, moottorikäytössä vaaditaan sama puristussuhde kuin dieselprosessissa. Oktaaniluku lähentelee 150.

Kotikäytössä riittää keräävä ruohonleikkuri ja sopiva pihan ja puutarhan nurmikkoala, joka on jokatapauksessa kesäisin leikattava.

"Periaatteessa siis tuon biokaasulaitoksen rakentaminen omakoti käyttöön näyttää olevan varsin yksinkertainen, kunhan vain raaka-aineen saanti on turvattu (ympäri vuoden)."

Vaikka se on yksinkertainen, näkisitpä seuraavan askeleen eli miten yksinkertaiseksi kaasun valmistuksen voi viedä. Ensin kuitenkin suojausasiat kuntoon ja sen jälkeen voi jo kysyä, mitä mieltä on etsiä, porata ja pumpata öljyä

"Jos joku haluaisi suunnitella biokaasun autokäyttö, niin miten biokaasun puhdistus tapahtuu käytännössä ?
Tarvitseeko jotkin erikoislaitteet?
”Liikennekäyttöön kaasu puhdistetaan metaaniksi ja samalla paineistetaan.”
”Kaasu puhdistetaan painepesurin vesisumulla ja samalla myös paineistetaan.”
Eli periaatteessa tuonkin pitäisi siis onnistua kotioloissa ?

Kyllä, silti järkevintä on ensiksi miettiä tuvan lämmitystä. Monessa talossa on öljylämmityslaitteet. Öljylaskua ja öljyn kulutusta voidaan pienentää käyttämällä kaasua lämmityksen tuottamiseen. Tässä muodossa kaasua ei tarvitse puhdistaa, vasta sitten kun se on liikennepolttoaineena.

Muualla kaasun puhdistus tapahtuu hyvin kalliilla erikoislaitteilla jossa kaasu ensin "pestään" vesisumulla tai vesihöyryllä. Vasta tämän jälkeen se erikseen paineistetaan.
Kalmarin laitteistolla kaikki tapahtuu edullisesti ja samanaikaisesti.

Turpbo-kiisseli: "Toinen juttu kyllä on, että kuinka moni uskaltaa sijoittaa biokaasuautoon (esim. Volvon Bi-Fuel hintaluokkaa 40 000e), jos kaasuntuotanto on vain pienen kotireaktorin varassa. Riskit ovat aika suuret, jos kotireaktori ei jostain syystä toimikaan kunnolla".

Sitä on turha murehtia jos kotireaktori ei toimi, unohda joulukinkku muutamaksi viikoksi jääkaappiin. Jos se ei alkaa mujua siellä, silloin on syytä kysellä elintarviketeollisuuden perään mitä "myrkkyä" siihen on laitettu.

Kuten sanoin, "kotireaktori" on tarkoitettu minimoimaan öljylaskua, mutta jo puolenhetaarin alalta saadaan riittävästi nurmikkojätettä että Volvolla pääsee 20000 km/vuodessa. Ajatuksenahan tässä on se, että jokainen joka on kiinnostunut biokaasusta, miettisi myös omia ratkaisumalleja. Miten minä voisin toteuttaa toimivan, pienimuotoisen ja riittävän tehokkaan reaktorin jolla saattaa pitkällä aikavaälillä olla suuri merkitys myös omalle kukkarolle mutta myös kansantaloudelle.

Tässä olen esitelyt lähtökohdan. Auton suhteen sanoisin että miksi ostaa uusi kaasu-volvo? Kannattaa hakea ennemmin parinsadan arvoisen mustalaismersu, nakukoneella tietty. Kehittelee ja kokeilee siihen sillä dieselveroa pitää siinä jokatapauksessa maksaa. Kaasua voi syöttää suoraan imusarjaan, sytytykseen voi käyttää löpöä alkupanoksena esim. 0,1-5%. Esim. Wärtsilän voimalaitos käytössä olevat kaasumoottorit käyvät n.1% alkupanoksella dieseliä. Loppu työ hoituu kaasulla.

Nyt ollaan vielä tien alkupäässä bioenergian kehityksen suhteen, muualla ollaan hieman enemmän edellä. Mutta tiedän että kun suomalainen lämpenee ajatukselle, siltä syntyy mitä vain kun hoksottimet alkavat kunnolla pelaamaan.

Turbo-kiisseli: "Toivotaan, että biokaasun tuotanto lähtee kehittymään myös Suomessa, varsinkin kun biokaasuautoa ei enää rangaista valtion taholta. Maassamme on kaatopaikkoja vaikka kuinka paljon, tarvitaan vain jokin taho, joka valjastaisi ne biokaasuntuotantoon (taloudellisesti järkevästi) "

Niin, se taho voit olla sinäkin. Tietä on auki aurattu

OPEC-maita: Iran, Irak, Kuwait, Saudi-Arabia, Venezuela, Qatar, Indonesia, Libya, Yhdistyneet Arabiemiirikunnat, Algeria ja Nigeria.

Mitkäs näistä ovat EU:n jäseniä?

Olen ymmärtänyt niin, että EU tuomioistuin käy oikeutta maailmanlaajuisella tasolla, mikäli epäkohdasta on haittaa EU:lle. Eli merkittävä kauppasuhde EU markkinoilla riittää. Jenkkien kanssa on tapeltu banaaneista jne. EU voisi hyvin aloittaa lobbaamisen asiassa. Fortum tosin vetää välistä hyvät rahat kun ostavat Venäjän öljyä pilkkahintaan aikana joilloin muiden tankkerit eivät pääse sitä ollenkaan hakemaan (keskitalvella).

Itse olen huomioinut erään toisen asian, tierä sitten miten yleistä se on. Tankkasin elokuussa dieseliä viidellä eurolla Tervajoen SEO asemalta, tolppahinta oli 0829 €. Sain löpöä 6,4 litraa. Ajoin sieltä Ilmajoelle ja tankkasin siellä eräältä huoltoasemalta taas viidellä eurolla. Tolpassa oli 0769 € hinta mutta kun sain viimeisenkin pisaran lorotettua tankkiin, sinne oli mennyt 6,32 litraa.

Ironista että tämän huoltoaseman kuitissa lukee "Halpaa polttoainetta, ei humpuukia!".

Tuolla keskustelun alussa ihmeteltiin, kuinka sähköyhtiöt kkusettaa kansaa ja väittää, että Norjassa on muka vesipula vaikka vettä tulee Suomessa kuin saavista. Eilen kolmosen uutisissa meteorologia haastateltiin tästä aiheesta. Se sanoi, että viimeiset kolme vuotta matalapaineet ovat tulleet Norjaan suurimmaksi osaksi etelästä kun tavallisesti ne tulevat lännestä, Atlantilta. Köli-vuoristossa sitten tapahtuu föhn-ilmiö ja vesi sataa Norjan vuoriston järviin.

Etelästä tulevat matalapaineet eivät joudu nousemaan Köli-vuoriston yli, joten ne pitävät kosteutensa ja satavat muualla, esimerkiksi Suomessa. Viimeaikoina Norjaan on tullut matalapaineita myös lännestä, joten vesivarastot ovat lisääntyneet. Jos tämä meno jatkuu vielä pari-kolme kuukautta, on järvien vedenpinta normaalitasossa, mikä vaikuttaa sähköpörssin hintoihin.

Kyllähän se hyvä on olla valppaana, mutta eikö voisi hiukan hillitä tuota lynkkausvalmiutta? Tietysti siinä aina välillä osuu oikeaankin kun syyttää kaikkia, mutta ei niitä salaliittoja ihan JOKA puolella voi olla. Tosin kai ne meteorologitkin on ostettavissa….