nastat, ehdottomasti. olen ajanut aikaisemmin nastoilla. vaihdoin autoa ja uuden mukana tuli kitkat. kitkoilla pito tiehen on mielestäni huonompi ja tämän vuoksi vaihdoinkin takaisin nastoihin. hieman suurempi melu on pieni haitta siitä, että tunnen ajon varmaksi ja voin luottaa pitoon (siis tietysti kohtuuden rajoissa, talvikeli on kuitenkin aina talvikeli).
Kitkarenkailla mäkeen jäävä auto Mersu siis takavetoinen. Minulla etuvetoinen ha ja ero on melkoinen. Ei se mersu niin hyvä auto olekkaan niin pitkään kun eivät luovu takavedosta. Ajatelkaa nyt hevosta joka työntäisi kärryjä !
Mersu ei tietenkään tule tekemään sellaista virhettä että rupeaisi luopumaan takavedosta. Minkä takia sekä ohjauksen että vedon pitäisi tapahtua kokonaan samoilla renkailla??? Itse asiassa on käymässä juuri toisinpäin eli autotehtaat alkavat siirtyä takaisin takavetoon.
Etuvetoinen etumoottorinen kiihtyy hieman nopeammin liukkaalla kuin takavetoinen etumoottorinen, koska etuvetoisella on enemmän painoa vetävillä renkailla. Takavetoisella takamoottorisella on kyllä myös paljon painoa vetävillä renkailla. Jos haluaa mahdollisimman hyvän kiihtyvyyden talvella liikennevaloista, silloin kannattaa ostaa nelivetoinen.
[Torque muokkasi tätä viestiä 30.11.2004 klo 11:38]
Ei siinä takavedossa ole paljoa kehumista kun ei pääse talvi liukkaalla mäkeä ylös ! Mersussa on kyllä kaikki tekniikka, mutta se takaveto ! MB sopii hyvin tasaisille teille. Kannattaa varoa suomalaisia huonosti aurattuja kaupunki katuja ! On totta että neliveto on parempi. Vielä parempi olisi telaketju tankki !
[quote title="21.11.2004 klo 09:55 SixPack kirjoitti"] Ajoin eilen, lauantaina Helsingissä jolloin talven ensimmäinen pahin lumimyräkkä tuli, 20 cm lunta kerralla ilmatieteenlaitoksen mukaan. Autoja työnnettiin siellä täällä, kaistat ummessa. Vilkaisu paikallaan sutivien autojen renkaisiin, tuskin kesärenkaat, ilmeisesti kitkarenkaat! Keli oli todella paha, ja pakkautunut lumi jossa autot painanut ja jarruttanut alustan liukkaammaksi kuin jää on. Nasta pitää vain jotenkuten siinä. Liikenne olikin paljolti tukossa kitkarenkaiden ansiosta. Lukkoperällinen taksimersu ei päässyt liikennevaloista Albertinkadulla, molemmat takapyörät sutivat vain paikallaan, vaikka loiva "vastamäki" oli olematon. Siinä oli kitkarenkaat.
Veljelläni on Toyota Yaris 1,3 Luna ja alla on Continalin nastat vuoden vanhat, mutta jäi kyseisenä päivänä jumiin. Missä syy auton painossa ehkä?
Kevyt auto jää mielestäni helpommin hankeen kuin raskas, vaikka helpompi työntää tai vetää irti. Erimerkkiset autot käyttäytyvät myös eri lailla, tästä oli vertailu täällä palstoilla, ajonvakautusjärjestelmä ja ABS toimivat sen nimimerkin mukaan eri tavalla. Raskaampi auto tarvitsee pidemmän pysähtymismatkan, mutta lähtee kinoksesta helpommin. Takavetoinen jää helpommin kiinni. Pahalla kelillä kannattaa katsoa mihin autonsa jättää, ettei jää sumppuun, valoista lähdettäessä voi katsoa ettei jää aivan peilikirkkaan päälle, näitä pieniä huomioita tehdessä liikuttaessa, voi helpottaa ajamista paljonkin + kevyt kaasujalka.
Kannattaa muistaa, että neliveto kitkoilla vastaa etuvetoa, etuveto kitkoilla takavetoa, ja takaveto kitkoilla on lähes itsemurha, ainakin näin Etelä-Suomen jäisiksi hioutuneilla ja polanteisilla teillä. Itse luotan edelleen varmaan neliveto+nastat -yhdystelmään. Kitkoissa ei ole nastoihin verrattuna mitään muuta etua kuin hiljaisuus. Jokainen saa miettiä mielessään, onko hiljaisuus mahdollisen hengenmenon arvoista.
Kannattaa muistaa, että neliveto kitkoilla vastaa etuvetoa, etuveto kitkoilla takavetoa, ja takaveto kitkoilla on lähes itsemurha, ainakin näin Etelä-Suomen jäisiksi hioutuneilla ja polanteisilla teillä.
Ei se nyt ihan noin mene. Kiihdytyksessä nelivetoinen kitkoilla on parempi kuin etuvetoinen ja takavetoinen kitkoilla, mutta jarrutuksessa neliveto kitkoilla = etuveto kitkoilla = takaveto kitkoilla.
Vuonna -92 vaihdoin kitkoihin, enkä ikinä palaa nastoihin. Kitkoilla ajelen kesät talvet ja olen ollut enemmän kuin tyytyväinen. -98 vuonna vaihdoin autoa jossa oli hyvät hakkapelitta 10:t alla, ja muutaman jalkakakäytävällä käymisen jälkeen ajattelin että on aika vaihtaa laadukkaisiin kitkarenkaisiin ennen kuin joku kuolee.
Kitkoilla ajelen kesät talvet ja olen ollut enemmän kuin tyytyväinen.
Ei ole kovin järkevää ajaa kitkarenkailla kesällä. Kitkarenkailla on selvästi huonompi pito varsinkin märällä asfaltilla kuin kesärenkailla. Kannattaisi lukea TM:n testejä.
Kitkoilla ajelen kesät talvet ja olen ollut enemmän kuin tyytyväinen.
Ei ole kovin järkevää ajaa kitkarenkailla kesällä. Kitkarenkailla on selvästi huonompi pito varsinkin märällä asfaltilla kuin kesärenkailla. Kannattaisi lukea TM:n testejä.
Tämä pitää paikkansa lähes kaikkien kitkarenkaiden osalta. Olen säännöllisesti 2 vuoden välein vaihtanut TM:n testivoittajiin, Ja vasta nyt voin sanoa että Continental ContiViking Contact 3 on todella lähellä asfaltti pidoltaan kesärenkaita. Ajelen säännöllisesti myös autoilla joissa on tavalliset kesärenkaat. Toisaalta kesällä kitkaa on niin moninkertaisesti talvi olosuhteisiin verrattuna, että pidän sitä tärkeydeltään toisarvoisena. Mielestäni kaikkien aikojen paras kitkarengas jääominaisuuksiltaan oli muuten ensimmäinen Bridgestone Blizzak!
Tänä talvena kelit ovat olleet taas sitä luokkaa varsinkin alemman luokan teillä (jääpolannetta ja vettä) että hyvä nastarengas on ainut oikea valinta.
Väitän muuten että ajoradalla jolla on jäiset urat nasta pitää paremmin varsinkin sivusuunnassa. Auton likkuessa ajettaessa sivusuunnassa rengas monasti nojaa jäiseen uran reunaan. Kosketuspinnan ollessa pieni kitkarengas ei saa kunnon otetta jäisestä kuperasta pinnasta. Vastaavasti nastarenkaassa valtaosa nastoista on renkaan kehän ulkoreunoilla, jolloin rengas pureutuu nastojen avulla jääpolanteen reunaan. Viime talvena eräs tuttuni lähti kitkoilla kuin hyrrä pyörimään jäisistä polanteista...nastoilla perä ei varmasti olisi lähtenyt yhtä herkästi käsistä.
Kesärenkaina kitkoja käytettäessä ei kannata tuijottaa yksin renkaan pinnan pitoon. Myös runnkorakenne kitkoissa on hyviä kesärenkaita joustavampi ja veltompi, joten esim kaarreominaisuudet eivät yllä hyvän kesärenkaan tasolle lämpimällä kesäkelillä. Lisäksi pehmeämpi kumiseos kuluu karkealla kesäpäällysteellä kuin hiomakoneessa...noh ehkä vähän karrikoiden
On aina hauska katsella nastamiesten kirjoituksia kitkarenkaista! Syvällä rintaäänella sanotaan, kuinka kitkat ei pidä mitään. Asioista kannattaa ottaa ensin henkiökohtaisesti selvää ennen kuin alkaa arvostelemaan.
Kokemuksia ainakin meikäläisellä löytyy molemmista. Pärjään tarvittaessa siis myös kitkoilla.
Onhan niissä hyvääkin, sen myönnän. Olen päässyt vertaamaan liikenteessä kahta samanlaista autoa kitkoilla ja nastoilla. Esim. tietyllä kelillä (hiukan pakkaskuurainen puhdas kestopäällyste) liikennevaloista lähtiessä etuvetoinen kitkoila lähtee liikkeelle yleensä nätimmin, nastat suhaisee lähes aina ensin tyhjää.
Talviliikenteen kaikkia eri tilanteita kokonaisuutena ajatellen luotan kuitenkin omassa autossani nastoihin
Muuten, nastojen yksi hyvä pointti. Tienpinnan muutoksen (siirtyminen jäisemmälle) kuulee rengasäänistä ainakin kokeneempi kuljettaja. Ulina muuttuu pehmeämmäksi.
Siksi turvalliseen autoiluun huonoissa oloissa suosittelen...autoradio pois päältä. Kuunnelkaa auton alustan ääniä ja oppikaa.
Olen sanonut tämän ennenkin ja sanon taas: minä ajan talvisin nastarenkailla niin kauan kuin nastarenkaat tarjoavat paremman pidon kaikkein liukkaimmilla keleillä. Useimmiten vallitsevissa olosuhteissa ajaisin toki mieluummin kitkarenkailla ja ymmärrän hyvin heitä, jotka ovat nastattoman vaihtoehdon valinneet. Yksinkertaista.
Olen seurannut mielenkiinnolla nastat/kitka-keskustelua jo pari vuotta, koska olen harkinnut ostaa seuraavaksi rengaskerraksi kitkat, ihan vaan kokeeksi. Keskustelusta ei valitettavasti paljon selvinnyt, toiset pitävät kitkoja seksistä seuraavaksi hienoimpana asiana ja toiset vannovat nastojen nimeen.
Satuin näkemään televisiosta asiaa käsittelevän ohjelman, joka sai luopumaan vaihtoajatuksesta. Taisi olla se koeajo-ohjelma, jossa joku rengasliikkeen omistaja ja Liikenneturvan tutkija kertoivat mielipiteensä. Kumpikin piti Etelä-Suomen oloja sellaisina, joissa kitkojen ominaisuudet eivät pääse oikeuksiinsa.
Myyjän luulisi tuntevan tuotteensa ja tutkija oli ajanut 11 talvea kitkarenkailla, nähtävästi vertaillen ammattinsa vuoksi ominaisuuksia hiukan tavallista käyttäjää tarkemmin. Sellaisia mielipiteitä minulla ei ole varaa ohittaa.
Olen ajanut VW Passat (Variant) TDI Syncrolla (Torsen) vuodesta 1998 kitkoilla (Nokian Hakkapeliitta Q) Vaasa-Tampere -akselilla.
Kun alkuperäiskesärenkaat lopahtivat (Continental Eco jotakin), jatkoin Hakkis Q:lla ympärivuotisesti. Tätä on jatkunut kaksi kesää ja toinen talvi on menossa. Tällainen rengastus tuntuu itsestänikin sulalta hulluudelta, mutta suuri laiskuus tuottaa kaikenlaista...
Alkuvuosina ajoin kitkoja säästellen, vaihtaen talvikumit vasta tukevasti joulukuun puolella ja valiten lumisen, ei paljasta ajolinjaa.
Olen ajatellut aikaisempina vuosina, että jos tämän auton varustaisi nastarenkailla, niin ei olisi varmaankaan suurempia vaikeuksia ylläpitää kesäkauden ylinopeuksia ympärivuotisesti ja melkeinpä jatkuvasti.
Varovainen luonteenlaatuni ja tietoisuus nastojen puutteesta saa kyllä sovittamaan nopeuden aina vallitseviin keli- ja tieolosuhteisiin. Silti tulee rikotuksi nopeusrajoituksia jatkuvasti.
Kovin montaa lievää vaaratilannetta ei ole vajaan seitsemän talven aikana tullut koetuksi. Ensimmäinen oli heti tuoreilla kumeilla, kun ehkä hieman reilun 80:n nopeudessa auto siirtyi sohjoliirrossa kohti piennarta kaistanvaihdon tyyliin. Toinen oli kaupungissa sileillä ja kovilla kesäkumeilla joulukuun puolella, kun pysyvä talvi oli lopulta saapunut. Vinkkelimutkassa auto meinasi pyörähtää, mutta pysyi sentään ajoradalla. Jos joku olisi tullut vastaan, niin olisi kolahtanut varmasti, mutta ei tullut, mikä saattoi myös vaikuttaa tilannenopeuteen. Oli vissiin aamuvarhaisella kiire töihin erityisesti vaimokkeen puolesta. Kolmas ja lievin sattui uudenvuoden jälkeen, kun liikennevaloihin pysähtyneen auton takaa metrit meinasivat loppua kesken. Onneksi paikalla oli kaksi ajokaistaa suuntaansa jolle väistää, mutta sekään ei ehkä olisi ollut tarpeen. Tilannenopeutta oli taas liikaa ja keli yllättävän liukas. Renkaiden lamellitkin ovat varmasti pyöristyneet viimeistään kahden kesän kulutuksessa huonoon kuntoon. ABS on alkanut muistuttaa, että se on vielä toimintakunnossa, aina silloin tällöin.
Itse olen sen verran mukavuudenhaluinen, että en hankkisi enää nastarenkaita sen kamalan äänen takia, minkä ne aiheuttavat useimpina ajopäivinä. Vaimoke on pysynyt poissa ratista talvella sen jälkeen, kun hänen autonsa heivattiin. Jos hän ajaisi autoamme lapsi kyydissä talvisin, niin olisi suuri kynnys hankkia kitkoja. Vaikka nastat menettänevätkin pitoaan paljaan tien kulutuksessa, niin todella liukkaalla jääkelillä ne päihittänevät kitkat mennen tullen. Toistaiseksi ainoan kerran olen kyllä ollut penkassa etuvetoisella nastarengastetulla autolla, tosin se tieosuus oli erittäin jäinen ja liukas, mutta renkaat toisella tai kolmannella talvella. Sillä autolla tuli kyllä kaahatuksi suurella nautinnolla talvi-iltoina ja -öinä, vaikka tiet olivat kuinka mutkaisia tahansa. Liikkeellepääsy oli kyllä huomattavasti hankalampaa kuin nykyisellä.
En uskalla suositella kitkarenkaita kenellekään. Jotkut ne tosin hankkivat autoonsa ja osa on hyvin tyytyväisiä, kuten minä. Mutta hankinnan pitää myös nostaa kaasujalkaa. Joku ESP on myös varmasti hyvä varuste, mielellään sellainen, joka antaa jo normaalissa ajossa tietoa mahdollisesta luistosta eli kelin liukkaudesta. Ei sekään tietenkään mikään ihmevekotin ole, joka pitäisi fysiikan lakeja uhmaten auton tiellä tilanteessa kuin tilanteessa. Ja kuten joku totesikin, niin yllättävässä tilanteessa, johon itse ei ole syypää, niin kitkat toimivat todennäköisesti huonommin kuin nastarenkaat. Kannattaako siis ottaa riskiä, että joutuu tuollaiseen tilanteeseen liukkailla renkailla?
Kesäkelikeskustelu on mielestäni epärelevanttia, koska silloin kitkatasot ovat aivan eri luokkaa kuin talvella vaikka tie olisi märkäkin, oli sitten rengas mikä hyvänsä tai nopeus hieman korkeampi. Tällöinkin on toki mahdollista joutua ääritilanteisiin, kuten hirven väistöön kesäillan hämärissä. Ja silloinkaan pehmeä kitkarengas ei ole paras vaihtoehto. Eikä ympärivuotisesti ainakaan pidä ajaa samoilla renkailla.
Pitäisiköhän käyttää niitä "loistavia" Keski-Euroopan talvirenkaita? TM mukaan ne olivat ihan onnettomat, melkein varmaan sama asia ajaako kesärenkailla vai K-E:n talvirenkailla. Tuskin ne täällä voivat olla lailliset.
Kyllä ne Keski-Euroopan talveen tarkoitetut kitkarenkaatkin ovat ihan laillisia Suomessa. Itse asiassa ainoa vaatimus talvirenkaalle on M+S-merkintä kyljessä.
Nimimerkki ritsa muisteli parhaina kitkarenkainaan ensimmäisiä Blizzakeja,mistä olen täysin samaa mieltä. Voi olla,että aika kultaa muistot,mutta ne olivat uskomattoman tasapainoiset renkaat kelillä kuin kelillä ( paitsi märällä jäällä).Olen ajanut loppuun viidet kitkat ja kuudennet menossa.Kilometrejä takana niillä noin 250000. Ajan ne loppuun kesällä,mikä ei ole paras vaihtoehto,mutta käyttötar- peeni kannalta oma valintani. Ääriolosuhteissa kitka häviää aina nastoille ja kesäisin kesärenkaille. Ääriolosuhteet ovat vaaraksi aina,eikä niihin pidä joutua.Jos kuitenkin joudut,niin silloin pitää olla valppaana.Tässä onkin kitkan paras ominaisuus. Niillä ei leikitä vaan ajetaan. Talvikelillä luistoa voi vältellä mutta ei voi välttää.Renkaan luisto on helppo hallita,jos tilannenopeus on edes sinne päin. Yleensä "luisto" alkaakin omasta päästä,eikä siinä nastat auta. Kenellekään en suosittele kitkoja ensimmäisiksi renkaiksi,enkä niille jotka empivät asiaa. 15% autoilijoista ajaa kitkoilla eikä varmaankaan kolaritilastojen kärjessä.
Kitkat vuodesta 1997 eikä paluuta kumipyöristä metallipintaisiin ole.
Ensimmäiset Blizzak MZ-01 olivat pidoltaan todella hyvät ja vielä kestävätkin. Sen jälkeen ollut Blizzakkia ja Q:ta, nyt Blizzak WS-50:set. Nokian Q:t olivat hyvät ajolleen ja pitoakin löytyi, mutta kuluivat nopeammin kuin Blizzakit.
Autoja ollut etu- ja takavetoisia, tehot 54-374 hv, eikä ongelmia pidon suhteen. Tietenkin ajetaan aina kelin mukaan, mutta eipä olla ainakaan tien tukkeena oltu - yleensä päinvastoin.
Niin ja suolaa ei minun kitkani kaipaa grammaakaan tielle.
Kitkarenkaat hiljaiset ja hyvä valinta kokeneemmalle kuljettajalle kun liikutaan ilmatieteen laitoksen ns. normaalilla talvikelillä. Eli kuiva pakkaskeli, kuiva lumi tai jää, sula tie. Parempi valinta lumen kosteuspitoisuuden vähäisyyden vuoksi sisä- ja pohjoissuomeen
Hyvät nastarenkaat tuovat lisäpitoa myös ääriolosuhteisiin, erityisesti märälle jäälle ja jääpolanteiselle tielle. Parhaiten ominaisuutensa säilyttävä lumen suuremman kosteuspitoisuuden alueilla eli rannikkoseudulla ja eteläsuomessa.
Muistaa täytyy että myös kitkarenkaan kumiseos kovettuu muutaman käyttövuoden jälkeen. Kumiseoksen pehmeys (imukuppimaisuus) on juuri kitkarenkaan tärkein pidon edellytys.
Kitkarengas tarvii toimiakseen nastarenkaiden karhentaman jääpinnan...nastarengas ei tarvi kitkarengasta. Eli toimiakseen suhteen suomessa tulee olla enemmän nastarengasvoittoinen, esim 60 / 40 prosenteissa nastan hyväksi. Jos kaikki suomalaiset ajaisivat kitkoilla...homma ei toimisi.
Ja tämän taas oli tietysti MINUN mielipiteeni nastojen ja kitkojen symbioosista
Kitkarenkaat hiljaiset ja hyvä valinta kokeneemmalle kuljettajalle kun liikutaan ilmatieteen laitoksen ns. normaalilla talvikelillä. Eli kuiva pakkaskeli, kuiva lumi tai jää, sula tie. Parempi valinta lumen kosteuspitoisuuden vähäisyyden vuoksi sisä- ja pohjoissuomeen
Hyvät nastarenkaat tuovat lisäpitoa myös ääriolosuhteisiin, erityisesti märälle jäälle ja jääpolanteiselle tielle. Parhaiten ominaisuutensa säilyttävä lumen suuremman kosteuspitoisuuden alueilla eli rannikkoseudulla ja eteläsuomessa.
Muistaa täytyy että myös kitkarenkaan kumiseos kovettuu muutaman käyttövuoden jälkeen. Kumiseoksen pehmeys (imukuppimaisuus) on juuri kitkarenkaan tärkein pidon edellytys.
Kitkarengas tarvii toimiakseen nastarenkaiden karhentaman jääpinnan...nastarengas ei tarvi kitkarengasta. Eli toimiakseen suhteen suomessa tulee olla enemmän nastarengasvoittoinen, esim 60 / 40 prosenteissa nastan hyväksi. Jos kaikki suomalaiset ajaisivat kitkoilla...homma ei toimisi.
Ja tämän taas oli tietysti MINUN mielipiteeni nastojen ja kitkojen symbioosista
Totta on, että kitkapyörä on parhaimmillaan kunnon talvisissa olosuhteissa (lunta ja pakkasta). Se on kuitenkin kokemukseni mukaan hyvä valinta keliin kuin keliin. Olen asunut lounais-rannikolla, Pohjois-Savossa ja Etelä-Karjalassa ja hyvin on kitka toiminut.
Joka talveen osuu tietysti muutama sellainen keli, missä paras valinta olisi telaketjut tai moottorikelkka. Pitää katsoa kuitenkin kokonaisuutta.
Niitä kelejä, jolloin nastasta on todellista etua, ei missään ole montaa päivää talvessa. Kelejä, jolloin nastat ovat haitta on suurimman osan talvea, eli sulaa/märkää asvalttia.
Nastarenkaat karhentavat jäätä; on totta, mutta samalla ne karhentavat 95% ajasta asfalttia. Kyllä taas keväällä nähdään päällysteiden "hyvä" kunto. Ja tiedän, että nastojen pistovoimaa on pienennetty, mutta urat asfaltissa paljastaa, että hyvin jyrsii edelleen...
Ja toivoisin todella, että kommenttejaan esittävillä on omakohtaista kokemusta molemmista rengastyypeistä - nykyaikaisista sellaisista.
Käytin nsatarenkaita 1970-luvulta vuoteen 2004 aina talvella. Viimeisen työsuhdeautoilutalven vuoksi kokeilen nyt Nokian kitkarenkaita. Ajelen Nurmijärven Tapiolan seutuja päivittäin parikymmentä tuhatta kilometriä vuosittain. Kokemukseni on , että niillä tulee toimeen yhtä hyvin kuin nastarenkailla. Jäisellä mökkitiellä nastatkaan eivät pitäneet. Muutaman kerran minut on ohitettu jäisellä tiellä nastat ropisten ja muutaman kilometrin kuluttua sama auto on keskikateessa muoviset "puskurit" pitkin tietä. Epäilen , että nastojen ropina antaa liian suuren turvallisuudentunteen kuljettajalle ja hän tulee ajaneeksi liian suurella tilannenopeudella. Minua ei ole nastojen ääni koskaan häirinnyt. Eräs haitta nastoista on tien kuluminen urille . Josta nastarengaskuljettajat ymmärtäisivät ajaa urien vieressä, mielellään jäisiä ja lumisia kohtia kuluttaen.
Ilman muuta kitkat. Ovat taloudellisempia, koska eivät kuluta tien pintaa samalla tavalla kuin nastarenkaat. Niillä ajatessa oppii ennakoimaan, kun koskaan ei tiedä mihin kuntoon seuraava ristys on jarruteltu. Ei sen puoleen, että se nastarengas pitäisi vastaavassa tilanteessa yhtään sen paremmin. Kitkarenkaat ovat huomattavasti hiljaisemmat kuin nastarenkaat, mukavuutta sekin. Lopuksi pitää tietysti todeta, että aika harvoin on sellaisa kelejä, että niillä kitkarenkailla olisi muka turvattomampi ajella kuin nastarenkailla. Vuoteen -98 nastoilla ja sen jälkeen kitkoilla, tyytyväisenä
nastat, ehdottomasti. olen ajanut aikaisemmin nastoilla. vaihdoin autoa ja uuden mukana tuli kitkat. kitkoilla pito tiehen on mielestäni huonompi ja tämän vuoksi vaihdoinkin takaisin nastoihin. hieman suurempi melu on pieni haitta siitä, että tunnen ajon varmaksi ja voin luottaa pitoon (siis tietysti kohtuuden rajoissa, talvikeli on kuitenkin aina talvikeli).
Mersu ei tietenkään tule tekemään sellaista virhettä että rupeaisi luopumaan takavedosta. Minkä takia sekä ohjauksen että vedon pitäisi tapahtua kokonaan samoilla renkailla??? Itse asiassa on käymässä juuri toisinpäin eli autotehtaat alkavat siirtyä takaisin takavetoon.
Etuvetoinen etumoottorinen kiihtyy hieman nopeammin liukkaalla kuin takavetoinen etumoottorinen, koska etuvetoisella on enemmän painoa vetävillä renkailla. Takavetoisella takamoottorisella on kyllä myös paljon painoa vetävillä renkailla. Jos haluaa mahdollisimman hyvän kiihtyvyyden talvella liikennevaloista, silloin kannattaa ostaa nelivetoinen.
Ei siinä takavedossa ole paljoa kehumista kun ei pääse talvi liukkaalla mäkeä ylös ! Mersussa on kyllä kaikki tekniikka, mutta se takaveto !
MB sopii hyvin tasaisille teille. Kannattaa varoa suomalaisia huonosti aurattuja kaupunki katuja !
On totta että neliveto on parempi. Vielä parempi olisi telaketju tankki !
[quote title="21.11.2004 klo 09:55 SixPack kirjoitti"]
Missä syy auton painossa ehkä?
Ajoin eilen, lauantaina Helsingissä jolloin talven ensimmäinen pahin lumimyräkkä tuli, 20 cm lunta kerralla ilmatieteenlaitoksen mukaan. Autoja työnnettiin siellä täällä, kaistat ummessa. Vilkaisu paikallaan sutivien autojen renkaisiin, tuskin kesärenkaat, ilmeisesti kitkarenkaat! Keli oli todella paha, ja pakkautunut lumi jossa autot painanut ja jarruttanut alustan liukkaammaksi kuin jää on. Nasta pitää vain jotenkuten siinä. Liikenne olikin paljolti tukossa kitkarenkaiden ansiosta. Lukkoperällinen taksimersu ei päässyt liikennevaloista Albertinkadulla, molemmat takapyörät sutivat vain paikallaan, vaikka loiva "vastamäki" oli olematon. Siinä oli kitkarenkaat.
Veljelläni on Toyota Yaris 1,3 Luna ja alla on Continalin nastat vuoden vanhat, mutta jäi kyseisenä päivänä jumiin.
Kevyt auto jää mielestäni helpommin hankeen kuin raskas, vaikka helpompi työntää tai vetää irti. Erimerkkiset autot käyttäytyvät myös eri lailla, tästä oli vertailu täällä palstoilla, ajonvakautusjärjestelmä ja ABS toimivat sen nimimerkin mukaan eri tavalla. Raskaampi auto tarvitsee pidemmän pysähtymismatkan, mutta lähtee kinoksesta helpommin. Takavetoinen jää helpommin kiinni. Pahalla kelillä kannattaa katsoa mihin autonsa jättää, ettei jää sumppuun, valoista lähdettäessä voi katsoa ettei jää aivan peilikirkkaan päälle, näitä pieniä huomioita tehdessä liikuttaessa, voi helpottaa ajamista paljonkin + kevyt kaasujalka.
Kannattaa muistaa, että neliveto kitkoilla vastaa etuvetoa, etuveto kitkoilla takavetoa, ja takaveto kitkoilla on lähes itsemurha, ainakin näin Etelä-Suomen jäisiksi hioutuneilla ja polanteisilla teillä. Itse luotan edelleen varmaan neliveto+nastat -yhdystelmään. Kitkoissa ei ole nastoihin verrattuna mitään muuta etua kuin hiljaisuus. Jokainen saa miettiä mielessään, onko hiljaisuus mahdollisen hengenmenon arvoista.
Ei se nyt ihan noin mene. Kiihdytyksessä nelivetoinen kitkoilla on parempi kuin etuvetoinen ja takavetoinen kitkoilla, mutta jarrutuksessa neliveto kitkoilla = etuveto kitkoilla = takaveto kitkoilla.
olen harkinnut tässä lumiketjujen alle laittoa kun on tuota luntakin niin #&%£$!* tuolla ulkona....
Vuonna -92 vaihdoin kitkoihin, enkä ikinä palaa nastoihin. Kitkoilla ajelen kesät talvet ja olen ollut enemmän kuin tyytyväinen. -98 vuonna vaihdoin autoa jossa oli hyvät hakkapelitta 10:t alla, ja muutaman jalkakakäytävällä käymisen jälkeen ajattelin että on aika vaihtaa laadukkaisiin kitkarenkaisiin ennen kuin joku kuolee.
Ei ole kovin järkevää ajaa kitkarenkailla kesällä. Kitkarenkailla on selvästi huonompi pito varsinkin märällä asfaltilla kuin kesärenkailla. Kannattaisi lukea TM:n testejä.
Ei ole kovin järkevää ajaa kitkarenkailla kesällä. Kitkarenkailla on selvästi huonompi pito varsinkin märällä asfaltilla kuin kesärenkailla. Kannattaisi lukea TM:n testejä.
Tämä pitää paikkansa lähes kaikkien kitkarenkaiden osalta. Olen säännöllisesti 2 vuoden välein vaihtanut TM:n testivoittajiin, Ja vasta nyt voin sanoa että Continental ContiViking Contact 3 on todella lähellä asfaltti pidoltaan kesärenkaita. Ajelen säännöllisesti myös autoilla joissa on tavalliset kesärenkaat. Toisaalta kesällä kitkaa on niin moninkertaisesti talvi olosuhteisiin verrattuna, että pidän sitä tärkeydeltään toisarvoisena. Mielestäni kaikkien aikojen paras kitkarengas jääominaisuuksiltaan oli muuten ensimmäinen Bridgestone Blizzak!
Haluaisin vielä lisätä että jos vaihtaa kitkarenkaisiin, kannattaa ehdottomasti valita parhaat! Parhaimman ja huonoimman välinen ero on dramaattinen!!
Mikä estää ajelemasta kesällä vallitseviin olosuhteisiin tarkoitetuilla renkailla?
Nastat, Nastat
Tänä talvena kelit ovat olleet taas sitä luokkaa varsinkin alemman luokan teillä (jääpolannetta ja vettä) että hyvä nastarengas on ainut oikea valinta.
Väitän muuten että ajoradalla jolla on jäiset urat nasta pitää paremmin varsinkin sivusuunnassa. Auton likkuessa ajettaessa sivusuunnassa rengas monasti nojaa jäiseen uran reunaan. Kosketuspinnan ollessa pieni kitkarengas ei saa kunnon otetta jäisestä kuperasta pinnasta. Vastaavasti nastarenkaassa valtaosa nastoista on renkaan kehän ulkoreunoilla, jolloin rengas pureutuu nastojen avulla jääpolanteen reunaan.
Viime talvena eräs tuttuni lähti kitkoilla kuin hyrrä pyörimään jäisistä polanteista...nastoilla perä ei varmasti olisi lähtenyt yhtä herkästi käsistä.
Kesärenkaina kitkoja käytettäessä ei kannata tuijottaa yksin renkaan pinnan pitoon. Myös runnkorakenne kitkoissa on hyviä kesärenkaita joustavampi ja veltompi, joten esim kaarreominaisuudet eivät yllä hyvän kesärenkaan tasolle lämpimällä kesäkelillä. Lisäksi pehmeämpi kumiseos kuluu karkealla kesäpäällysteellä kuin hiomakoneessa...noh ehkä vähän karrikoiden
On aina hauska katsella nastamiesten kirjoituksia kitkarenkaista! Syvällä rintaäänella sanotaan, kuinka kitkat ei pidä mitään. Asioista kannattaa ottaa ensin henkiökohtaisesti selvää ennen kuin alkaa arvostelemaan.
Et sitten vaivautunut kommentoimaan tuota kesärengasasiaa.
Kokemuksia ainakin meikäläisellä löytyy molemmista. Pärjään tarvittaessa siis myös kitkoilla.
Onhan niissä hyvääkin, sen myönnän. Olen päässyt vertaamaan liikenteessä kahta samanlaista autoa kitkoilla ja nastoilla. Esim. tietyllä kelillä (hiukan pakkaskuurainen puhdas kestopäällyste) liikennevaloista lähtiessä etuvetoinen kitkoila lähtee liikkeelle yleensä nätimmin, nastat suhaisee lähes aina ensin tyhjää.
Talviliikenteen kaikkia eri tilanteita kokonaisuutena ajatellen luotan kuitenkin omassa autossani nastoihin
Muuten, nastojen yksi hyvä pointti. Tienpinnan muutoksen (siirtyminen jäisemmälle) kuulee rengasäänistä ainakin kokeneempi kuljettaja. Ulina muuttuu pehmeämmäksi.
Siksi turvalliseen autoiluun huonoissa oloissa suosittelen...autoradio pois päältä. Kuunnelkaa auton alustan ääniä ja oppikaa.
Olen sanonut tämän ennenkin ja sanon taas: minä ajan talvisin nastarenkailla niin kauan kuin nastarenkaat tarjoavat paremman pidon kaikkein liukkaimmilla keleillä. Useimmiten vallitsevissa olosuhteissa ajaisin toki mieluummin kitkarenkailla ja ymmärrän hyvin heitä, jotka ovat nastattoman vaihtoehdon valinneet. Yksinkertaista.
Olen seurannut mielenkiinnolla nastat/kitka-keskustelua jo pari vuotta, koska olen harkinnut ostaa seuraavaksi rengaskerraksi kitkat, ihan vaan kokeeksi. Keskustelusta ei valitettavasti paljon selvinnyt, toiset pitävät kitkoja seksistä seuraavaksi hienoimpana asiana ja toiset vannovat nastojen nimeen.
Satuin näkemään televisiosta asiaa käsittelevän ohjelman, joka sai luopumaan vaihtoajatuksesta. Taisi olla se koeajo-ohjelma, jossa joku rengasliikkeen omistaja ja Liikenneturvan tutkija kertoivat mielipiteensä. Kumpikin piti Etelä-Suomen oloja sellaisina, joissa kitkojen ominaisuudet eivät pääse oikeuksiinsa.
Myyjän luulisi tuntevan tuotteensa ja tutkija oli ajanut 11 talvea kitkarenkailla, nähtävästi vertaillen ammattinsa vuoksi ominaisuuksia hiukan tavallista käyttäjää tarkemmin. Sellaisia mielipiteitä minulla ei ole varaa ohittaa.
Olen ajanut VW Passat (Variant) TDI Syncrolla (Torsen) vuodesta 1998 kitkoilla (Nokian Hakkapeliitta Q) Vaasa-Tampere -akselilla.
Kun alkuperäiskesärenkaat lopahtivat (Continental Eco jotakin), jatkoin Hakkis Q:lla ympärivuotisesti. Tätä on jatkunut kaksi kesää ja toinen talvi on menossa. Tällainen rengastus tuntuu itsestänikin sulalta hulluudelta, mutta suuri laiskuus tuottaa kaikenlaista...
Alkuvuosina ajoin kitkoja säästellen, vaihtaen talvikumit vasta tukevasti joulukuun puolella ja valiten lumisen, ei paljasta ajolinjaa.
Olen ajatellut aikaisempina vuosina, että jos tämän auton varustaisi nastarenkailla, niin ei olisi varmaankaan suurempia vaikeuksia ylläpitää kesäkauden ylinopeuksia ympärivuotisesti ja melkeinpä jatkuvasti.
Varovainen luonteenlaatuni ja tietoisuus nastojen puutteesta saa kyllä sovittamaan nopeuden aina vallitseviin keli- ja tieolosuhteisiin. Silti tulee rikotuksi nopeusrajoituksia jatkuvasti.
Kovin montaa lievää vaaratilannetta ei ole vajaan seitsemän talven aikana tullut koetuksi. Ensimmäinen oli heti tuoreilla kumeilla, kun ehkä hieman reilun 80:n nopeudessa auto siirtyi sohjoliirrossa kohti piennarta kaistanvaihdon tyyliin. Toinen oli kaupungissa sileillä ja kovilla kesäkumeilla joulukuun puolella, kun pysyvä talvi oli lopulta saapunut. Vinkkelimutkassa auto meinasi pyörähtää, mutta pysyi sentään ajoradalla. Jos joku olisi tullut vastaan, niin olisi kolahtanut varmasti, mutta ei tullut, mikä saattoi myös vaikuttaa tilannenopeuteen. Oli vissiin aamuvarhaisella kiire töihin erityisesti vaimokkeen puolesta. Kolmas ja lievin sattui uudenvuoden jälkeen, kun liikennevaloihin pysähtyneen auton takaa metrit meinasivat loppua kesken. Onneksi paikalla oli kaksi ajokaistaa suuntaansa jolle väistää, mutta sekään ei ehkä olisi ollut tarpeen. Tilannenopeutta oli taas liikaa ja keli yllättävän liukas. Renkaiden lamellitkin ovat varmasti pyöristyneet viimeistään kahden kesän kulutuksessa huonoon kuntoon. ABS on alkanut muistuttaa, että se on vielä toimintakunnossa, aina silloin tällöin.
Itse olen sen verran mukavuudenhaluinen, että en hankkisi enää nastarenkaita sen kamalan äänen takia, minkä ne aiheuttavat useimpina ajopäivinä. Vaimoke on pysynyt poissa ratista talvella sen jälkeen, kun hänen autonsa heivattiin. Jos hän ajaisi autoamme lapsi kyydissä talvisin, niin olisi suuri kynnys hankkia kitkoja. Vaikka nastat menettänevätkin pitoaan paljaan tien kulutuksessa, niin todella liukkaalla jääkelillä ne päihittänevät kitkat mennen tullen. Toistaiseksi ainoan kerran olen kyllä ollut penkassa etuvetoisella nastarengastetulla autolla, tosin se tieosuus oli erittäin jäinen ja liukas, mutta renkaat toisella tai kolmannella talvella. Sillä autolla tuli kyllä kaahatuksi suurella nautinnolla talvi-iltoina ja -öinä, vaikka tiet olivat kuinka mutkaisia tahansa. Liikkeellepääsy oli kyllä huomattavasti hankalampaa kuin nykyisellä.
En uskalla suositella kitkarenkaita kenellekään. Jotkut ne tosin hankkivat autoonsa ja osa on hyvin tyytyväisiä, kuten minä. Mutta hankinnan pitää myös nostaa kaasujalkaa. Joku ESP on myös varmasti hyvä varuste, mielellään sellainen, joka antaa jo normaalissa ajossa tietoa mahdollisesta luistosta eli kelin liukkaudesta. Ei sekään tietenkään mikään ihmevekotin ole, joka pitäisi fysiikan lakeja uhmaten auton tiellä tilanteessa kuin tilanteessa. Ja kuten joku totesikin, niin yllättävässä tilanteessa, johon itse ei ole syypää, niin kitkat toimivat todennäköisesti huonommin kuin nastarenkaat. Kannattaako siis ottaa riskiä, että joutuu tuollaiseen tilanteeseen liukkailla renkailla?
Kesäkelikeskustelu on mielestäni epärelevanttia, koska silloin kitkatasot ovat aivan eri luokkaa kuin talvella vaikka tie olisi märkäkin, oli sitten rengas mikä hyvänsä tai nopeus hieman korkeampi. Tällöinkin on toki mahdollista joutua ääritilanteisiin, kuten hirven väistöön kesäillan hämärissä. Ja silloinkaan pehmeä kitkarengas ei ole paras vaihtoehto. Eikä ympärivuotisesti ainakaan pidä ajaa samoilla renkailla.
Pitäisiköhän käyttää niitä "loistavia" Keski-Euroopan talvirenkaita? TM mukaan ne olivat ihan onnettomat, melkein varmaan sama asia ajaako kesärenkailla vai K-E:n talvirenkailla. Tuskin ne täällä voivat olla lailliset.
Kyllä ne Keski-Euroopan talveen tarkoitetut kitkarenkaatkin ovat ihan laillisia Suomessa. Itse asiassa ainoa vaatimus talvirenkaalle on M+S-merkintä kyljessä.
Nimimerkki ritsa muisteli parhaina kitkarenkainaan ensimmäisiä
Blizzakeja,mistä olen täysin samaa mieltä. Voi olla,että aika kultaa
muistot,mutta ne olivat uskomattoman tasapainoiset renkaat kelillä
kuin kelillä ( paitsi märällä jäällä).Olen ajanut loppuun viidet kitkat
ja kuudennet menossa.Kilometrejä takana niillä noin 250000. Ajan
ne loppuun kesällä,mikä ei ole paras vaihtoehto,mutta käyttötar-
peeni kannalta oma valintani. Ääriolosuhteissa kitka häviää aina
nastoille ja kesäisin kesärenkaille.
Ääriolosuhteet ovat vaaraksi aina,eikä niihin pidä joutua.Jos
kuitenkin joudut,niin silloin pitää olla valppaana.Tässä onkin kitkan
paras ominaisuus. Niillä ei leikitä vaan ajetaan.
Talvikelillä luistoa voi vältellä mutta ei voi välttää.Renkaan luisto
on helppo hallita,jos tilannenopeus on edes sinne päin. Yleensä
"luisto" alkaakin omasta päästä,eikä siinä nastat auta.
Kenellekään en suosittele kitkoja ensimmäisiksi renkaiksi,enkä
niille jotka empivät asiaa. 15% autoilijoista ajaa kitkoilla eikä
varmaankaan kolaritilastojen kärjessä.
Kitkat vuodesta 1997 eikä paluuta kumipyöristä metallipintaisiin ole.
Ensimmäiset Blizzak MZ-01 olivat pidoltaan todella hyvät ja vielä kestävätkin. Sen jälkeen ollut Blizzakkia ja Q:ta, nyt Blizzak WS-50:set. Nokian Q:t olivat hyvät ajolleen ja pitoakin löytyi, mutta kuluivat nopeammin kuin Blizzakit.
Autoja ollut etu- ja takavetoisia, tehot 54-374 hv, eikä ongelmia pidon suhteen. Tietenkin ajetaan aina kelin mukaan, mutta eipä olla ainakaan tien tukkeena oltu - yleensä päinvastoin.
Niin ja suolaa ei minun kitkani kaipaa grammaakaan tielle.
Vetäistäämpä tähän lyhyt yhteenveto:
Kitkarenkaat hiljaiset ja hyvä valinta kokeneemmalle kuljettajalle kun liikutaan ilmatieteen laitoksen ns. normaalilla talvikelillä. Eli kuiva pakkaskeli, kuiva lumi tai jää, sula tie. Parempi valinta lumen kosteuspitoisuuden vähäisyyden vuoksi sisä- ja pohjoissuomeen
Hyvät nastarenkaat tuovat lisäpitoa myös ääriolosuhteisiin, erityisesti märälle jäälle ja jääpolanteiselle tielle. Parhaiten ominaisuutensa säilyttävä lumen suuremman kosteuspitoisuuden alueilla eli rannikkoseudulla ja eteläsuomessa.
Muistaa täytyy että myös kitkarenkaan kumiseos kovettuu muutaman käyttövuoden jälkeen. Kumiseoksen pehmeys (imukuppimaisuus) on juuri kitkarenkaan tärkein pidon edellytys.
Kitkarengas tarvii toimiakseen nastarenkaiden karhentaman jääpinnan...nastarengas ei tarvi kitkarengasta. Eli toimiakseen suhteen suomessa tulee olla enemmän nastarengasvoittoinen, esim 60 / 40 prosenteissa nastan hyväksi. Jos kaikki suomalaiset ajaisivat kitkoilla...homma ei toimisi.
Ja tämän taas oli tietysti MINUN mielipiteeni nastojen ja kitkojen symbioosista
Kitkarenkaat hiljaiset ja hyvä valinta kokeneemmalle kuljettajalle kun liikutaan ilmatieteen laitoksen ns. normaalilla talvikelillä. Eli kuiva pakkaskeli, kuiva lumi tai jää, sula tie. Parempi valinta lumen kosteuspitoisuuden vähäisyyden vuoksi sisä- ja pohjoissuomeen
Hyvät nastarenkaat tuovat lisäpitoa myös ääriolosuhteisiin, erityisesti märälle jäälle ja jääpolanteiselle tielle. Parhaiten ominaisuutensa säilyttävä lumen suuremman kosteuspitoisuuden alueilla eli rannikkoseudulla ja eteläsuomessa.
Muistaa täytyy että myös kitkarenkaan kumiseos kovettuu muutaman käyttövuoden jälkeen. Kumiseoksen pehmeys (imukuppimaisuus) on juuri kitkarenkaan tärkein pidon edellytys.
Kitkarengas tarvii toimiakseen nastarenkaiden karhentaman jääpinnan...nastarengas ei tarvi kitkarengasta. Eli toimiakseen suhteen suomessa tulee olla enemmän nastarengasvoittoinen, esim 60 / 40 prosenteissa nastan hyväksi. Jos kaikki suomalaiset ajaisivat kitkoilla...homma ei toimisi.
Ja tämän taas oli tietysti MINUN mielipiteeni nastojen ja kitkojen symbioosista
Jep, veit kirjaimet näppäimistöstäni
No näähän on näitä ikuisuusvääntöjä...
Totta on, että kitkapyörä on parhaimmillaan kunnon talvisissa olosuhteissa (lunta ja pakkasta). Se on kuitenkin kokemukseni mukaan hyvä valinta keliin kuin keliin. Olen asunut lounais-rannikolla, Pohjois-Savossa ja Etelä-Karjalassa ja hyvin on kitka toiminut.
Joka talveen osuu tietysti muutama sellainen keli, missä paras valinta olisi telaketjut tai moottorikelkka. Pitää katsoa kuitenkin kokonaisuutta.
Niitä kelejä, jolloin nastasta on todellista etua, ei missään ole montaa päivää talvessa. Kelejä, jolloin nastat ovat haitta on suurimman osan talvea, eli sulaa/märkää asvalttia.
Nastarenkaat karhentavat jäätä; on totta, mutta samalla ne karhentavat 95% ajasta asfalttia. Kyllä taas keväällä nähdään päällysteiden "hyvä" kunto. Ja tiedän, että nastojen pistovoimaa on pienennetty, mutta urat asfaltissa paljastaa, että hyvin jyrsii edelleen...
Ja toivoisin todella, että kommenttejaan esittävillä on omakohtaista kokemusta molemmista rengastyypeistä - nykyaikaisista sellaisista.
Eikö ole huvittavaa, että rengasta jolla ei tee peilijäällä mitään, käytetään eniten sellaisissa olosuhteissa, misää esiintyy peilijäätä eniten?
Kokemuksia talvirenkaista
Käytin nsatarenkaita 1970-luvulta vuoteen 2004 aina talvella.
Viimeisen työsuhdeautoilutalven vuoksi kokeilen nyt Nokian kitkarenkaita.
Ajelen Nurmijärven Tapiolan seutuja päivittäin parikymmentä tuhatta kilometriä vuosittain.
Kokemukseni on , että niillä tulee toimeen yhtä hyvin kuin nastarenkailla.
Jäisellä mökkitiellä nastatkaan eivät pitäneet.
Muutaman kerran minut on ohitettu jäisellä tiellä nastat ropisten ja muutaman kilometrin kuluttua sama auto on keskikateessa muoviset
"puskurit" pitkin tietä.
Epäilen , että nastojen ropina antaa liian suuren turvallisuudentunteen kuljettajalle ja hän tulee ajaneeksi liian suurella tilannenopeudella.
Minua ei ole nastojen ääni koskaan häirinnyt.
Eräs haitta nastoista on tien kuluminen urille .
Josta nastarengaskuljettajat ymmärtäisivät ajaa urien vieressä,
mielellään jäisiä ja lumisia kohtia kuluttaen.
Ilman muuta kitkat. Ovat taloudellisempia, koska eivät kuluta tien pintaa samalla tavalla kuin nastarenkaat. Niillä ajatessa oppii ennakoimaan, kun koskaan ei tiedä mihin kuntoon seuraava ristys on jarruteltu. Ei sen puoleen, että se nastarengas pitäisi vastaavassa tilanteessa yhtään sen paremmin. Kitkarenkaat ovat huomattavasti hiljaisemmat kuin nastarenkaat, mukavuutta sekin. Lopuksi pitää tietysti todeta, että aika harvoin on sellaisa kelejä, että niillä kitkarenkailla olisi muka turvattomampi ajella kuin nastarenkailla.
Vuoteen -98 nastoilla ja sen jälkeen kitkoilla, tyytyväisenä