Vaikka jotkut toisin väittävätkin, ÄLÄ MISSÄÄN tapauksessa laita pitkiä valoja takaisin vähän ennen kohtaamista; näin vain sokaiset vastaantulijasi hetkeksi.
Moottoritiellä ei saa käyttää pitkiä valoja, vaikka jotkut niin uskaltavatkin tehdä ajatellessaan, ettei vastaantulija pääse raivoissaan perään kun ajaa yksisuuntaista pitkin...
Vaihda ajoissa lyhyille valoille, jo PALJON ennen valokeilojen kohtaamista, sillä jo hyvin kaukaakin pitkät valot vievät näkyvyyden tien reunoilta häikäistessään.
MUUTENKIN ON VAIKEA YMMÄRTÄÄ, MIKSI JOTAIN PITKIÄ VALOJA EDES ON OLEMASSA, KUN KATULAMPUTKIN ON KEKSITTY. TOSIN SUOMALAINEN TIENPITÄJÄ EI TÄTÄ VÄLTTÄMÄTÖNTÄ TURVAVARUSTETTA ASENNA TIELLE, VAAN SYSÄÄ KAIKEN VASTUUN TIENKÄYTTÄJILLE MORAALITTOMASTI.
Moottoritiellä ei saa käyttää pitkiä valoja
MUUTENKIN ON VAIKEA YMMÄRTÄÄ, MIKSI JOTAIN PITKIÄ VALOJA EDES ON OLEMASSA, KUN KATULAMPUTKIN ON KEKSITTY.
Siis huomatkaa, että lähivaloilla ajettaessa nopeus on pudotettava sellaiseksi, että auton pystyy pysäyttämään tien näkyvällä osalla. (tieliikennalaki)
Suomessa on paljon moottoriteitä, joita ei ole varustettu katulampuilla.
En muista missä lehdessä olisi lukenut näin, että pitkät pitäisi vaihtaa vähän keilojen kohtaamisessa, koska muuten väliin jää musta-aukko ja, että ne pitäisi kytkeä kun on vastaa tulevan vierellä?
Missä?
Niinpä, joillakin saattaa vähän ennen olla esimerkiksi sata metriä.
Missä?
Esimerkiksi Tampere - Helsinki -väli on suurelta osin valaisematon.
....samoin Helsinki - Lahti -moottoritie on enimmäkseen valaisematon.
Missä?
Pienet ovat ympyrät jos ei elämänsä aikana ole ajanut valaisematonta moottoritietä pitkin :-)
Ehkä lause oli tarkoitettu tulkittavaksi siten, ettei Suomessa ole paljon moottoriteitä. Osa niistä vähäisistä kilometreistä on valaistu, joten valaisemattomia teitä ei todellakaan ole paljon. Kyse ei siis ollut valaisemattomien moottoriteiden osuudesta vaan kokonaisuudesta.
Itse asiassa olen kyllä ajanut tuota Helsinki-Lahti -motaria pitkin, en vain huomannut että se on valaisematon kun oli kesä...
Eipä täältä "pohjoisesta" (Oulusta) kovin usein tule sinne Etelä-Suomeen lähdettyä, varsinkaan talvella. Helsinki on kaunis kaupunki kesällä mutta ehkä maailman masentavin talvella.
Eipä täältä "pohjoisesta" (Oulusta) kovin usein tule sinne Etelä-Suomeen lähdettyä, varsinkaan talvella.
Oops, anteeksi. sorruin siihen ajatushäiriöön, että tämän palstan kirjoittajat ovat stadilaisia (paitsi minä). Profiilistakaan ei käy ilmi asuinpaikka...
Pitäisiköhän laittaa kolehti kiertämään ja kerätä Anders-Simolle oikein kunnon piiitkä breikki jossain mukavassa laitoksessa...
Mikä on vähän ennen? Ne pitää laittaa oikea-aikaisesti, eli käytännössä se on kohtaavien autojen nopeus huomioiden "vähän ennen". Suurempi ongelma tuntuu olevan se, että ne laitetaan "vähän jälkeen" = noin 30 sek myöhemmin.
Tottakai saa. Pitkiä valoja ei saa käyttää valaistuilla tieosuuksilla eikä toisen tullessa vastaan. Miksi pimeällä hiljaisella moottoritiellä ei niitä saisi käyttää? Ajelin tuossa jokin aika sitten Helsingistä Porvoon suuntaan ja edellä meni poliisiauto, jolla oli pitkät päällä lähes koko ajan moottoritiellä. Vastaantulijoitakaan ei siihen vuorokaudenaikaan kylläkään ollut.
<!-- quote2 --><div class="forumQuote">Lainaus:<div class="forumQuoteText2"> Vaihda ajoissa lyhyille valoille, jo PALJON ennen valokeilojen kohtaamista, sillä jo hyvin kaukaakin pitkät valot vievät näkyvyyden tien reunoilta häikäistessään.
Pötyä, jos auton valot ovat oikein suunnatut. Yleisempi ongelma on se, että valot vaihdetaan liian aikaisin pois ja aletaan sitten vilkutella jos itse yrität jonkin verran nähdä minne ajat.
Eniten ottaa päähän ajaa jonkun perässä pimeällä tiellä, ja tämä edellä ajava ei tajua käyttää pitkiä valoja. Joudut joko ohittamaan tai jättäytymään puolen kilsan päähän taakse jotta voisit ajaa turvallisesti.
Jos katsotaan mitä vauhtia puolivaloilla voisi ajaa pimeällä syksyisellä tiellä (huomioiden useiden autojen "jopa" 60 m pitkät valokeilat) niin kovin kovaa se ei ole. 80 km/h on jo aivan liikaa, 60 km/h saattaisi olla aika lähellä totuutta.
Kumma että ne sitten kuitenkin autoihin rakennetaan, tuskin niitä Suomen valtaville ajoneuvomarkkinoille kuitenkaan on varta vasten tehty
Pitäisiköhän laittaa kolehti kiertämään ja kerätä Anders-Simolle oikein kunnon piiitkä breikki jossain mukavassa laitoksessa...
Ei minusta. Kun TeeCeen perustelut eivät saa vastakaikua, kannattaa kokeilla AS:n taktiikkaa. Lapsellekin jos sanoo, että et sitten mene vielä jäälle, se ei kestä, voi olla varma, että kohta poika on kokeilemassa kestääkö jää.
Älkää sitten vaihtako lähivaloja juuri ennen kohtaamista...!
Kyllä on pienet ympyrät, jos et ole edes Oulun moottoritietä ole ajanut. Tai sitten menet toooodella aikaisin nukkumaan, sillä Oulun moottoritien valoja ei pidetä yöllä päällä.
Eihän tuo ole enää sinun ongelmasi, jos et itse tee niin...!?
Itse vaihdan pitkät pois vasta, kun vastaantulija vaihtaa ensin. Tulkitsen, että se vaihtaa, jota ensin häikäisee. Takaisin vaihdan, kun autojen keulat kohtaavat.
Pitäisiköhän laittaa kolehti kiertämään ja kerätä Anders-Simolle oikein kunnon piiitkä breikki jossain mukavassa laitoksessa...
Mitä se enää hyödyttää?Hukkaan meni hyvä mies.
Muistaakseni liikenneradiossa aikoinaan opetettiin, että
lyhyille vaihdetaan vasta valokiilojen kohdatessa,
muutoin jää liian pitkä pimeä aukko , jossa esim hirvi voi
lymyillä.
Silmä tahtoo luonnostaan seurata liikkuvaa valopistettä
( varsinkin jos sitä pitää ärsyttävän häikäisevänä) .
Tästä tavasta pitäisi siis opetella pois ja yrittää tiiviisti seurata
tien oikeata laitaa ja piennarta. Itse vaihdan lyhyille viimeistään silloin kun vastapuolikin vaihtaa , tai valokiilojen kohdatessa.
Tai sitten en omista autoa. Auto on käytössä kun olen vanhempien luona käymässä. Eivät asu Oulussa. Olen kyllä silloin tällöin ajellut puolen yön jälkeenkin Oulu motarilla mutta en muista että olisi ikinä pitänyt pimeässä ajaa...
Moottoritiellä ei saa käyttää pitkiä valoja, vaikka jotkut niin uskaltavatkin tehdä ajatellessaan, ettei vastaantulija pääse raivoissaan perään kun ajaa yksisuuntaista pitkin...
Vaihda ajoissa lyhyille valoille, jo PALJON ennen valokeilojen kohtaamista, sillä jo hyvin kaukaakin pitkät valot vievät näkyvyyden tien reunoilta häikäistessään.
MUUTENKIN ON VAIKEA YMMÄRTÄÄ, MIKSI JOTAIN PITKIÄ VALOJA EDES ON OLEMASSA, KUN KATULAMPUTKIN ON KEKSITTY. TOSIN SUOMALAINEN TIENPITÄJÄ EI TÄTÄ VÄLTTÄMÄTÖNTÄ TURVAVARUSTETTA ASENNA TIELLE, VAAN SYSÄÄ KAIKEN VASTUUN TIENKÄYTTÄJILLE MORAALITTOMASTI.
Ensimmäinen kappale - olen eri mieltä sillä vaihdan vähän ennen kohtaamista pitkille.
Toinen kappale - jos ei häikäise toisia niin tottakai oman turvallisuutensa takia jokainen ajaa pitkillä. Hirvi tulee yli hirviaidastakin.
Kolmas kappale - vaihdetaan vähän ennen kun rupeaa häikäisemään.
Viimeinen kappale - Suomessa on enempi valaisemattomia tiekilometrejä kuin valaistuja. Niillä kilometerillä tarvitaan ihan oikeasti valoja (pitkiä ja lyhkäisiä).
Vinkiksi ajattelijalle: Egyptissä eivät edes käytä puolikkaita valoja yöllä, vaan laskettelevat parkit päällä. Autojen lähestyessä toisiaan rupeavat vilkuttelemaan pitkiä ja lyhkäisiä.
Kyllä Suomessa on mukava ajella kun suurimmalla osalla kuljettajia on ajokortti ja noudattavat jopa liikennesääntöjä
Yleisesti ottaen enempi valo on parempi kuin vähempi valo.
Häikäistymistä voi vältellä katselemalla tien oikeaa reunaa , josko sieltä löytyisi heijastimettomia henkilöitä tai esineitä.
Moottoritiellä ei saa käyttää pitkiä valoja, vaikka jotkut niin uskaltavatkin tehdä ajatellessaan, ettei vastaantulija pääse raivoissaan perään kun ajaa yksisuuntaista pitkin...
Vaihda ajoissa lyhyille valoille, jo PALJON ennen valokeilojen kohtaamista, sillä jo hyvin kaukaakin pitkät valot vievät näkyvyyden tien reunoilta häikäistessään.
MUUTENKIN ON VAIKEA YMMÄRTÄÄ, MIKSI JOTAIN PITKIÄ VALOJA EDES ON OLEMASSA, KUN KATULAMPUTKIN ON KEKSITTY. TOSIN SUOMALAINEN TIENPITÄJÄ EI TÄTÄ VÄLTTÄMÄTÖNTÄ TURVAVARUSTETTA ASENNA TIELLE, VAAN SYSÄÄ KAIKEN VASTUUN TIENKÄYTTÄJILLE MORAALITTOMASTI.
En suosittele. Muutama kaveri sanoi kääntyvänsä saman tien häikäisijän perään, ja painavan turpaan.
Maantiellä näkee joskus kaksintaisteluita joissa autoilijat katsoo kumpi on pelkurimpi eli kumpi vaihtaa ensimmäiseksi. Tämä jos mikä on fiksua ja vielä niin yleistä.
Näinhän sen pitäisi olla, että vaihdetaan lyhyille vasta sitten kun valokiilat alkavat kohdata, Mutta käytännössä tämä on mahdotonta, koska jos itse pidät pitkiä päällä niin kauan, niin siellä kilometrin päässä vastaantuleva alkaa jo vilkutella että nyt häikäisee ja kovasti. Eli tässäkin suhteessa kannattaisi opetellla sitä, mihin sen katseensa suuntaa. Ei sitä tarvitse suoraan toljottaa vastaantulevan valoihin.
Ammattilainen: Ei sitä tarvitse toljottaa suoraan toisen valoihin!
Täällä on monissa keskusteluissa ruikutettu kuinka toisten valot niin kauheasti häikäisevät, ihme juttu on ilmeisesti niin että nykyiset autoilijat ovat melkoista pohjasakkaa kun ei yksinkertaisia tekniikoita osata. Kun toin esiin tämän katseen suuntaamisen tien reunaan, niin lukuisa joukko todisteli että kyllä se häikäisee jos ei katso sivuikkunasta metsään, voi hel...etti millaista puppua.
Ilmeisesti tärkeämpää, kuin oma ajo on tuijottaa vastaantulijan heijastimiin ja ojentaa muita autoilijoita.
Alalla kuin alalla huomaa tämän osaamattomuuden kun kellään ei tuppaa olemaan minkäännäköistä käytännön kokemusta mistään ja luotetaan sokeasti kirja ja tutkimustietoon.
Olen samaa mieltä kanssasi autoilijoiden heikosta ajotekniikasta. Viimeisessä TM pääkirjoituksessa kommentoitiin kolarisumaa lumisateen sattuessa, ajetaan tappituntumalla ja taas rytisee!
Sumuvalokeskusteluiden inspiroimana olen kokeillut eri tapoja valojen käytössä. Olen vaihdellut vaihtokohtaa pitkiltä lyhyille ja päinvastoin sekä kokeillut, mihin katsoessani näen parhaiten sinne, mistä vaara todennäköisimmin on odotettavissa.
Lähden siitä, että vastaisuudessakin vastaantulijat vaihtavat valot turhan aikaisin lyhyille. Turhan aikaisella tarkoitan, että minua ei vielä häikäise niin paljon, että se haittaisi näkemistäni. Minä voisin tietysti polttaa pitkiäni pidempään, mutta silloin vastaan tuleva ei näe sitäkään vähää kuin puolikkailla tavallisesti näkisi. Puolikkaiden valaisema matka ei ainakaan talvella riitä 80 km/h matkavauhtiin yksinkään ajaessa saati sitten jos vastaantulija paahtaa pitkillä.
Suurin osa pimeällä sattuneista hirvikolareista tapahtuu kohtaamistilanteessa tai heti sen jälkeen. Tästä päättelen, että minun ei kannata ainakaan kääntää päätäni pois sieltä, mistä vaara todennäköisimmin tulee. Tuntuu hölmöltä katsella pimeää metsää, kun auto kiitää kymmeniä metrejä sekunnissa sokkona.
Ihmettelen vähän, miksi asiantuntijatkin neuvovat tekemään näin. Ehkä käsitteellä häikäisy tarkoitetaan eri asioita. Minä tarkoitan tässä häikäisyllä sitä, että silmä ei enää erota juuri muuta kuin kirkkaan valon. Silloin on järkevää tietysti katsoa muualle. Mutta jos häikäisyllä tarkoitetaan epämiellyttävää tunnetta kun valo osoittaa silmiin mutta näkökyky on vielä tallella, silloin ei mielestäni pidä kääntää katsetta kohti pimeää. Kuka sillä välin ohjaa autoa?
Olen huomannut näkeväni eniten, kun katselen liian aikaisin lyhyille vaihtaneen vastaantulijan valoissa näkyvää aluetta, lähinnä hänen puoleistaan ojaa. Tällöin omien pitkien sammuttaminenkaan ei juuri haittaa, vastaantulijahan valaisee juuri sitä aluetta, johon niitä pitkiä tarvitsin.
Lisäksi näen mahdolliset hirvet varjokuvana valoja vasten myös sillä isolla pimeällä alueella, joka meidän puolikkaittemme väliin jää. Vastavaloon erottaa yksityiskohtia paremmin kuin jos valo tulisi minun suunnastani. Useimpien autojen valo ei häikäise ennen kuin aika läheltä katsottuna ja siinä vaiheessa sinne ei enää kannata katsoakaan, eihän siinä enää mitään ehtisi kuitenkaan tekemään, vaikka siellä jotain näkyisikin.
Metsänreunan ja ojan näkee vielä paremmin, jos vastaantulijalla on sumuvalot. Nehän näyttävät pääosan valostaan sivuille ja sadan metrin päässä oleva sumuvalo näyttää juuri sinne, mihin pitääkin, siis minun kannaltani. Miinuspuolelle jää se, että juuri kun autot sivuuttavat toisensa ja pitäisi jo seurata mitä edessä tapahtuu, hyvien sumuvalojen sivulle osoittava valokeila ehtii vielä tuikata silmän näkökyvystä osan hetkellisesti pois.
Joskus sattuu vastakkain kuskin kanssa, joka ajattelee mitä tekee. Valojen käytössä sellaisen tunnistaa esim. siitä, että hän polttaa pidempään pitkiään silloin, kun olemme kaarteessa, hän ulkokurvin puolella ja hän tietää valojensa näyttävän ohitseni metsään tai pellolle. Saan hyvän kuvan siellä olevista asioista ja tiedän, ettei sinne kannata enää tihrustaa, voin keskittyä muuhun.
Koska valoja on moneen mäkeen, on mahdotonta luoda mitään kaikille yhtäpitävää ohjetta metrimäärineen valojen käytöstä. Miksi ei näin: Kun vastaantulijan valot häikäisevät, sammuta omasi, jollain vastaantulijakin sammuttaa omansa. Edellyttää kaikkien toimivan samalla tavalla. Helppoa, vaan entäpä käytännössä? Toimii vain ammattiliikenteessä.
Ammattikuskit (rekka-autoilijat, bussikuskit, taksikuskit) vaihtavat yleensä aika täydellisesti ne valot , heissä ei ole mitään valittamista. Yleensä porukka vaihtaa lyhkäsille aivan liian aikaisin ja sitten kun ei itse heti vaihda, toinen alkaa vilkutella valoja jo melkein kilometrin päästä.