Ehkä kerran päivässä näkee pyöräilijän, joka taluttaa pyöränsä suojatien yli, kuten pitääkin. Loput ajavat suojatien yli. Jos pyöräilijä ajaa kolarin auton kanssa suojatiellä, niin mikä on silloin pyöräilijän vastuu? Käsittääkseni hän on silloin osasyyllinen kolariin. Jos hän olisi taluttanut pyörän suojatien yli, niin silloin autoilija olisi ollut syyllinen edellyttäen, että pyöräilijä ei olisi taluttanut punaisia päin. Toisaalta kyllä sen ymmärtää, että jos on hyvä vauhti ja yhtään autoa ei ole tulossa mistään, niin miksi turhaan pysähtyä suojatien eteen ja taluttaa pyörä tien yli, kun voi vallan hyvin ajaakin suojatien yli. Eli miten tämä pyöräilijä suojatiellä -asia tarkalleen menee lain mukaan?
Ymmärtääkseni pyörätien jatkuessa välittömästi suojatien ylityksen jälkeenkin, saa yhdistettyä pyörätietä/ suojatietä ajaa polkupyörällä, muutoin on talutettava. Usein näkee tilanteita joissa pyöräilijä ajaa melko huolettomasti suojatielle, joten autoilijan on oltava erityisen varovainen.
Jos pyöräilijä ajaa, niin silloin on normaalit ajoneuvojen väistämissäännöt voimassa ja jos taas pyöräilijä kävelee ja taluttaa pyöräänsä, niin silloin hän on jalankulkija, jota taas pitää suojateillä väistää, jos hän on aikeissa ylittää katua/tietä. Usein on sekä jalankulkijoita että pyöräilijöitä samanaikaisesti ... joten varovaisuutta, niin kaikki kyllä pääsevät ajallaan. Elämä ei voi olla muutamien sekunttien varassa - kuten ohittajilla maanteillä näyttää olevan käsitys.
Minä jätän ne aina varalta pystyyn, siis en törmää niihin, sillä sakko voi tulla ja yleensä tulee vaikka itse olisin "oikeassa"!
Toisaalta ei kyllä huvita tahallaan teloa ketään, ei edes ekoterroristipyöräilijää!
Vieläkin nämä väistämissäännöt ovat epäselviä.
Väistämisvelvollisuudesta on edelleen voimassa:
"Risteystä lähestyessään kuljettajan on noudatettava erityistä varovaisuutta. Hänen on väistettävä samanaikaisesti muuta tietä oikealta lähestyvää ajoneuvoa.
Risteyksessä kääntyvän ajoneuvon kuljettajan on väistettävä risteävää tietä ylittävää polkupyöräilijää, mopoilijaa ja jalankulkijaa. Samoin on kuljettajan, joka muualla kuin risteyksessä, aikoo poistua ajoradalta tai muuten ylittää sen, väistettävä tien reunaa käyttävää polkupyöräilijää, mopoilijaa ja jalankulkijaa. Vasemmalle kääntyvän kuljettajan on lisäksi väistettävä vastaan tulevaa liikennettä.
Kuljettajan on kuitenkin aina väistettävä muuta liikennettä, jos hän on tulossa tielle pihakadulta, pihasta, pysäköintipaikalta, huoltoasemalta tai muulta vastaavalta alueelta taikka polulta, tilustieltä tai muulta vähäiseltä tieltä tai moottorikelkkailureitiltä.
Polkupyöräilijän tai mopoilijan on kuitenkin, jollei 2 tai 3 momentista muuta johdu, tullessaan pyörätieltä ajoradalle väistettävä muuta liikennettä."
Miten turhan ja/tai vahingossa syntyneen oman viestin saa pois?
Kuinni? Vai mättääkö luullun ymmärtäminen?
Näyttää olevan niin, että heti, jos ei vastauksessa ole pyritty maximaaliseen täydellisyyteen ja pyritty selittämään ihan kaikkia maailman mahdollisia tapauksia aina äärimmäisiä erikoisuuksia myöten, niin heti on joku moittimassa, että muut ovat täysin väärässä, vaikka asia sinänsä olisi kuinka oikein tahansa. Tuollaisten kanssa on todella vaikea keskustella yhtään mistään. Sopii hyvin ingenjöörien luonteelle.
Väistää vaan autolla kaikki jalankulkijat ja pyöräilijät yms. niin ei tule epäselvyyksiä?
Pyöräilijä väistää, jos autotie ja pyörätien jatkeena oleva suojatie risteävät, eikä kumpikaan (autoilija/pyöräilijä) ole kääntymässä. Risteyksessä väistämissääntöihin vaikuttavat kolmioiden sijainnit ja suojateiden sijainti.
Siis suomeksi: jos väistämisvelvollisuus on ilmaistu kolmiolla tai stop-merkillä, autoilija väistää. Ainakin omassa kotikaupungissani suuri osa risteävistä teistä, joiden yli menee pyörätien jatkeena oleva suojatie on varustettu kolmioilla.
Tää on mielenkiintoinen aiha.
Omakohtainen kokemus: Edessä suojatie (ei pyörätien jatke). Ajan sitä kohti ja samassa suojatielle syöksyy pyöräilijä (ajaa siis suojatielle). Tiukka jarrutus, väistö ja luojan kiitos en törmää pyöräilijään. Vaan kuinkas käykään... Pyöräilijä pelästyy, jarruttaa ja lentää tangon yli maahan ja loukkaa niskansa.
Poliisi paikalle. Poliisi ei osaa ratkaista asiaa ja joudutaan oikeuteen. Kummatkin tuomitaan syyllisiksi. Pyöräilijä koska ajoi suojatiellä ja minut koska autoilijana minun olisi pitänyt ennakoida tilanne!!! (hemmetti, äijä tulee 40 kmh puskasta !!!
Ja mukavinta tässä on se että kaikki korvataan minun auton vakuutuksesta ja sehän tarkoitti sitä että bonukset pois ja vakuutusmaksu ylös. Eli käytännössä syyllinen olin minä. No, osaanpahan varoa jatkossa...
Minähän yritin kertoa että kannattaa jättää pystyyn!
Monesti olen väistänyt mutta onneksi vielä onnistunut nuita "kommandoja" vastaan!
Otsikon mukainen lause pitäisi ja pitää koskea kaikkia - liikuttinpa sitten millä vehkeillä hyvänsä. Päälleajo-oikeutta ei ole edelleenkään kenelläkään. Säännöt ja väistämisvelvollisuudet ovat sitä varten, että liikenne sujuisi. Etuajo-oikeuttakaan ei ole kellään (vrt. väistämisvelvollisuudet). Tuo "etuajo-oikeus"-sanan poistaminen esim. liikennemerkkien nimistä tehtiin vuosia sitten siksi, kun jotkut ihan oikeasti kuvittelivat, että heillä on etuajo-oikeus ja jos jotain sattuu, niin muut maksavat. Olisikohan ihan ainoa, johon tuo termi jäi tuo kärjellään oleva kolmio ja etuajo-oikeutettu tie, kun olisi niin vaikeaa sanoa, että "varoitus saapumisesta risteykseen johon nähden sinulla on väistämisvelvollisuus" tai "tie, johon nähden muilla on väistämisvelvolisuus".
Jos ajatellaan suojatieasetuksia yleensä, niin lain laatija on lähtenyt aivan selvästi siitä, että suojatie on paikka, jossa ei vain kertakaikkisesti saisi tapahtua mitään onnettomuuksia ja jos kuitenkin tapahtuu, niin autoilijat ovat aina ja iankaikkisesti syyllisiä. Tästä meiningistä kertoo jo sekin, että lähestyttäessä suojatietä on vauhti asetettava sellaiseksi, että ehtii tekemään ihan kaikki ne tarpeelliset temput, joita vain kuvitella saattaa, että säilytään ilman onnettomuuksia. Jokainenhan ymmärtää ilman muuta, että tuollainen ei käytännössä toimisi juuri lainkaan ja siksipä ilmiset itse käyttävät ihan tervettä järkeään, että kuka väistää ja milloin - eihän siitä muuten mitään tulisi.
Liikenteessä aivan selvästi ihminen - ilman mitään kulkupelejä - on se ihan tärkein asia ja sitten tulevat vasta kulkupelikohtaiset säännöt. Liikenteessähän ei ole varsinaisesti autoja tai muitakaan kulkupelejä, jotka ihan itsekseen liikkuisivat (paitsi piakkoin Metro) - sillä ihan jokaista vekotinta kuljettaa joku ihminen ja kyse on siis viimekädessä siitä miten ihmiset haluavat käyttäytyä toisiaan kohtaan. Jos esim. minä suojatielle aikoessani näen, että rekka (tai joku muu) on juuri tulossa riittävän lähellä, niin ihan mielelläni päästän sen ensin - ihan oman hyvinvointinikin vuoksi - vaikka voisinhan minä sitä kuskia kiusata, mutta liekkös tuo tarpeellista - aikuisenoikeasti.
Jotenka .. melkoisella varmuudella, kun joku häslinki suojatiellä sattuu, niin joku muu kuin suojatienkäyttäjä on syyllinen .. ainakin suuremmassa määrin, kuin se suojatienkäyttäjä.
Loppujen lopuksi .. onko se kuitenkaan niin vaikeaa ottaa muita huomioon ja olla kohtelias. Ei siihen niin valtavasti sitä aikaa kulu sittenkään. Voihan sitä tehdä jotain vaikka ei olisikaan ihan äärimmäinen pakko - ihan vaan vaikka hyvän hyvyyttään.
En mitenkään yritä sanoa etteikö kaiken normaalikohteliaisuuden lisäksi olisi pakollista osata ja ymmärtää asiaa koskevat säänmöt sekä määräykset, mutta aika pitkälle pääsee ilman onnettomuuksia, kun ei hullunlailla pidä kiinni "kuvitelluista oikeuksistaan".
Niinpä! Minä jätän jopa rollaattorit pystyyn vaikka tulisivat vasemmalta ilman valoja, samoin hirvet!
Sulo: Kummatkin tuomitaan syyllisiksi. Pyöräilijä koska ajoi suojatiellä ja minut koska autoilijana minun olisi pitänyt ennakoida tilanne!!!
Tällä palstalla on valiteltu maailman sivu, että autoilijaa sorretaan ja hän on aina syyllinen, mutta sanomalehdistä saa lukea samantapaisista tapauksista myös muilla elämänaloilla. Auto on vähän niinkuin ase, molempien käytössä saa olla todella tarkkana, tämä kannattaa tiedostaa jo etukäteen.
Aseen ja auton vertaaminen voi tuntua kaukaa haetulta, mutta loppujen lopuksi niillä ei ole eroa jos niiden käytön seurauksena joku satuttaa itsensä. Jos osoittaa aseella liikennerikkeen tehnyttä pyöräilijää joka kaatuu, kaikki ymmärtävät että ei pitäisi osoitella pyssyllä. Mutta lopputuloksen kannalta ei ole väliä miten sen törpön pyöräilijän säikäyttää lentämään silmälleen eikä silläkään, kuinka tahallinen se säikäytys oli.
Tämä tuntuu epäoikeudenmukaiselta riippuen kenen kannalta asiaa katsoo. Lain pitää kuitenkin olla aina sama riippumatta katsantokannasta. Pitkän päälle olisi myös huono juttu jos laki suojelisi vain osaa kansalaisista ja rikkeen tehneet olisivat ikäänkuin lainsuojattomia. Monellakohan meistä olisi enää lakia suojana muutaman kilometrin ajon jälkeen?
Tässä tapauksessa se tarkoittaisi että pitäisi selvittää, kumpi rikkoi lakia ensin ja kaikki sen jälkeen tapahtuneet ikävyydet menisivät hänen piikkiinsä. Mitä jos pyöräilijän puolustus onnistuisi näyttämään jarrutusjälkien perusteella toteen että olit ajanut suurinta sallittua nopeutta etkä siis ollut osoittanut erityistä varovaisuutta suojatietä lähestyessäsi? Pyöräilijähän rikkoi lakia vasta ajaessaan suojatielle, joten sinä rikoit lakia pari sekuntia ennen häntä.
Kyllä se vaan useimmiten niin on, että autoilija on loppupelissä syyllinen. Oli näin oikeasti tai ei, on hyvin vaikea todistaa mitään muuta: tässä on auto nokka lutussa, tuossa on suojatie, pyörän roju ja loukkaantunut pyöräilijä ja muuten ei useinkaan ole kuin sana sanaa vastaan. Johtopäätös on useimmiten se, että autoilija on kokonaan tai osittain vastuussa tapahtuneesta. Päälle kun ei saa ajaa, rikkoi toinen sääntöjä tai ei. Ja useimmiten on hyvin helppoa osoittaa, että jos autoilija olisi noudattanut sääntöjä ja ennakoinut, ei onnettomuutta olisi pyöräilijän mahdollisesta sääntörikkomuksesta huolimatta olisi tapahtunut. Pyöräilijältä kun ei voida vaatia täydellistä sääntöjen tuntemusta, koska siihen ei vaadita korttia! Ja jos yliajettu on lapsi, niin siinä ei ole autoilijalla oikeastaan mitään sanomista.
Ja näinhän se loppujen lopuksi on ihan oikeinkin. Pyörällä ja jalan ei voi vahingoittaa juuri muita kuin itseään - autolla sen sijaan voi. Auto on kuin ase, olen siinä TeeCeen kanssa samaa mieltä. Ja lisäyksenä vielä, auto - varsinkin kännissä ajettuna - on ainoa laillinen tappoväline Suomessa.
Kun olen muutaman kerran sattunut paikalle tällaisiin pyörä-auto tapauksiin, on niissä kaikissa (joka kerta keski-ikäisen mies-)autoilijan ensimmäinen huoli ollut siinä, tuliko autoon lommoja. Pyöräilijältä kysäistään, että kävikö pahasti ja jos se nyt ei ihan hengetön ole, niin heti mennään tutkimaan oman peltilehmän lommoja. Yleensä koskaan autoilijat eivät myöskään myönnä olleensa väärässä. Kertoo aika paljon perimmäisestä asenteesta muita ja etenkin heikompia liikkujia kohtaan.
Amerikassa tosin autoilijan ensimmäinen huolenaihe on alkaa rukoilla sitä, ettei jalankulkija nosta oikeussyytettä.
Tieliikennelaki on muotoiltu niin, että toimenpiteet ovat riittävät silloin, kun onnettomuus voidaan estää. Mutta ei kai pyöräilijöiden asema siksi ole erilainen autojen rinnalla, ettei ajamiseen tarvita korttia? Itse en ainakaan siihen viittaavaa mainintaa laista löydä. Laki on voimassa, vaadittiin johonkin pätevyys tai ei. Raastuvassa ihan ymmärrettävistä syistä ei kelpaa selitykseksi, etten tiennyt.
AkiK: Yleensä koskaan autoilijat eivät myöskään myönnä olleensa väärässä.
Saattaa johtua siitä, että harva on todella sisäistänyt mitä tuli vastuulleen ottaneeksi kun lähti autolla liikenteeseen. On yksi asia lukea, että pitää noudattaa suojatietä lähestyessä erityistä varovaisuutta ja ihan toinen asia ajaessa toteuttaa sama juttu. Käytännössä iso osa kuljettajista varmaankaan ei edes huomaa suurinta osaa ylittämistään suojateistä saati sitten reagoi niihin.
Olen suunnitellut joskus sitten eläkeläisenä ostavani vanhoja lastenvaunuja, lastaavani niihin muutaman kymmenen kiloa teurasjätteitä ja meneväni Tampereen Ratinaan suojatietä ylittämään. Muistuisikohan vastuut paremmin mieleen kun on katsellut parinkymmenen metrin matkalle levinneitä suolia? Älkää ihmetelkö jos luette lehdestä kuinka paikalta poistui juuri ennen poliisien tuloa n. kaksimetrinen sänkileukainen äiti huutaen että meidän kolmoset lähti taivaaseen.
Palstademari nimim Erkki - TeeCeellä tais mennä nimim Erkki sekaiin. Tähän asti se kaksimetrinen oli Erkki, nyt TeeCee. Tämä edellinen postaus kuvaa kylllä hyvin nimim Erkki - TeeCeen sielun maiseman.
--
Minut on usein yritetty ajaa hengiltä suojatiellä, ehkä suunnilleen kerran viikossa, tänään viimeksi rullaluistellessa.
Joka kerta kuski on samanlainen, eli lihava 50-60 vuotias silmälasipäinen tiukkapipoisenoloinen nainen, joka ajaa alinopeutta halvanpuoleisella 5-10 vuotta vanhalla autolla. Usein Fiat- tai Ford- tai Nissan-merkkisellä.
Olen oppinut varomaan näitä kuskeja. He eivät katsele sivulle. Ikä ja ylipaino liittyy asiaan siten, että he eivät itse liiku pyörällä tai luistellen, joten eivät osaa asettautua tällaisen kevytliikkujan asemaan.
Hyvä, että ajavat alinopeutta. Jää muille enemmän aikaa reagoida.
Nunchaku: Tähän asti se kaksimetrinen oli Erkki, nyt TeeCee
Erkki on edelleen se pidempi. Ilmoitin mittani korkokengät jalassa. Olen lähes varma että Erkki on ilmoittanut pituutensa ilman korkokenkiä. Tosin turkulaisista ei koskaan voi olla ihan varma.
Pakko sanoa samaa kuin Herbertkin; eikö ole todella hyvä juttu että ne vanhat tädit ajavat alle rajoituksen kun ovat niin huonoja kuskeja. Saat enemmän aikaa väistää heitä ja jos et ehdi alta pois, vammasi ovat selvästi lievempiä.
Suomalaisten keski-iän noustessa sekä ylipainoisuuden ja naisten autoilun lisääntyessä kuvailemasi täti-ihminen on kohta suurin autoilijaryhmä. Hieno homma että osaat suhtautua heihin rullaluistellessasi. Entä kun olet autonratissa, muistatko silloinkin etteivät muut yllä tasollesi? Viittaan tällä kommentteihisi nopeusrajoitusten alhaisuudesta.
Mutta ei kai pyöräilijöiden asema siksi ole erilainen autojen rinnalla, ettei ajamiseen tarvita korttia? Itse en ainakaan siihen viittaavaa mainintaa laista löydä. Laki on voimassa, vaadittiin johonkin pätevyys tai ei. Raastuvassa ihan ymmärrettävistä syistä ei kelpaa selitykseksi, etten tiennyt.
Kyllä se asia oikeudessa melko usein niin päin menee, että autoilijan tulisi ymmärtää liikenteessä olevan jalankulkijoita ja pyöräilijöitä jotka eivät tunne kaikkia sääntöjä. Se on vaan otettava autoillessa huomioon. Oikeuden päätökseen vaikuttaa myös se, että syyntakeellinen pyöräilijä ei juuri tieten tahtoen tai välinpitämättömyyttään aiheuta onnettomuutta, koska hänelle siinä aina heikosti käy. Huvittavinta on, että sääntöihinhän autoilijat yleensä oikeudessa yrittävät vedota kun ensin ovat välinpitämättömyydellään jyränneet alleen jonkun. Suomalaisille jääräpääautoilijoille on kovan opin takana, että kenenkään päälle ei saa ajaa, teki tämä sitten minkä virheen hyvänsä. Kovin usein katkera pala on oikeuden päätös: pöräilijä teki ehkä virheen, mutta autoilija olisi sääntöjen mukaisella käytöksellä pystynyt silti välttämään onnettomuuden.
Muistan jonkun vuoden takaa paikkakunnalta tapauksen, jossa keski-ikäinen mies tappoi päätien reunaa ajaneen harrastepyöräilijän. Äijän mukaan pyöräilijä oli tehnyt "yllättävän mutkan" ennen osumista. Mikään ei kuitenkaan todistanut, että pyöräilijä olisi seikkaillut keskellä ajotietä ja autoilijan olisi joka tapauksessa pitänyt hiljentää koska tie oli kapea ja oli vastaantulevaa liikennettä. Luonnollisesti tuomio tuli kuolemantuottamuksesta ja törkeästä liikenteen vaarantamisesta. Äijä valitti tuomiostaan, mutta se pysyi. Tyhmä, olisi ollut vain tyytyväinen koska monessa muussa maassa tuomio olisi tullut taposta. Siinä tuli muutaman sekunnin ajansäästö, välinpitämättömyys ja laiskuus kalliiksi: jos olisi vain nostanut jalan kaasulta ja väistänyt kunnolla, olisi säästynyt yksi ihmishenki, oma työura ja paljon rahaakin. Mutta kun ei. Piti vaan väkisin yrittää ohittaa pyöräilijä satasta, vaikka vastaan tulikin auto.
Ja näinhän ne useimmat jalankulkijat ja pyöräilijät auton alle jäävät: siksi ettei autoilija ole viitsinyt ennakoida, katsoa saati hiljentää ajoissa. Eihän sitä viitsi hiljentää, kun ei itselle voi mitään käydä pyöräilijään törmätessä. Tuomio on oikeudessa yleensä sen mukainen.
Kyllä, tuohan on päivänselvää ja ihan suoraan laissakin sanottu juttu. Mutta jalankulkijan vastuuta tietämättömyys tai vaikkapa horjahtaminen ei vähennä. Se oli ajatus, mihin tartuin.
Esimerkissäsi autoilija ei noudattanut riittävää sivusuuntaista etäisyyttä. Ihan sama, jos ohittaa toisen auton ja vaikkapa puuskainen sivutuuli heilauttaa nämä yhteen.
Erkki on edelleen se pidempi. Ilmoitin mittani korkokengät jalassa. Olen lähes varma että Erkki on ilmoittanut pituutensa ilman korkokenkiä. Tosin turkulaisista ei koskaan voi olla ihan varma.
1) Olen edelleen yli kaksimetrinen ja sellaiseksi itseäni tituleeraan. En loukkaannu fyysisen kokoni vähättelystä (tällä kertaa).
2) Siitä, että sepustusteni arvellaan olevan TeeCeen alter egon tuotoksia, olen suorastaan imarreltu.
3) Keskiuusmaalaisena en normaalisti olisi moinenskaan turkulaiseksi nimittelystä, mutta Tampereen suunnasta tulleena se on rankka solvaus. Vedän takaisin kohdassa 2) lausumani kohteliaisuuden.
4) Virtuaalitohtori Nunchakun väite demariudesta saa vakaumuksellisen vähemmistökommunistin näkemään -hmm- vaaleanpunaista. Anteeksiantamatonta. Sosialisoitakoon yrityksesi ja tarttukoon kolhoosinhaju lähtemättömästi nenääsi.
P.S. Eikös arvostetun liikennetoimittaja Collinin työnantaja Aftonbladet ole Ruotsin demareiden äänitorvi, niin että mitenkäs se Nunchaku sellaista lukee?
Hämäläisen nimittely turkulaiseksi on niin suuri loukkaus että koen päässeeni liian vähällä jos ainoa seuraus on pelkkä kakkoskohdan takaisin veto. Onneksi emme ole japanilaisia, koska muuten minun pitäisi lähettää sinulle yksi sormeni.
"Tampereen suunnasta tulleena" ei viitannut minuun, vaan olettaamaani solvauksen tulosuuntaan. Siitä vähäinen sanktio. Eikä me punapirut sitä paitsi jakseta pikkusormia keräillä.
Turkulaisista ei voi aina olla varma, mutta lievää epäröintiä saattaa esiintyä muidenkin keskuudessa, kuten taannoinen uutinen kertoo:
9.5.
Ulkomailt. Osa Turu ja Tampereen välisist junavuaroist korvatan tulevana suvena bussivuaroil. Tämä on herättäny Tampereel kysymyksi et kummottos pysty eväi syämä ja lehte lukema ku kyl varma jonkuv verran täristä kun on niit ratapölkyi aika taval ja vaik on kummipyärät ni kumminki.
http://www.sata.fi/index.cfm?area=uutissi&mode=read&iidee=7500000000003575
Herbert: Tämä on herättäny Tampereel kysymyksi et kummottos pysty eväi syämä ja lehte lukema ku kyl varma jonkuv verran täristä kun on niit ratapölkyi...
Minä en ymmärrä miksi tuo ei huolestuttanut turkulaisia. Eikö niillä ole eväitä ja eikö ne lue junassa? Vai eikö ne vaan tyhmyyttään ymmärrä ongelman olemassaoloa etukäteen. Ehkä se tuli heille mieleen vasta kun eväsleipä oli jo bussin katossa. Toisaalta on hyväkin ettei tule paljoa syötyä, koska vessassa on varmaan helvetti valloillaan.
Kyllähän tuo ratapölkkyjen päällä ajo tärryttelee, mutta kait oikein turkulaisille ja nääsvilleläisille?
Minun mielestäni autoilijan on ehdottomasti väistettävä, ihan jo siitäkin syystä, ettei kohtaaminen ole tasa-arvoinen, ellei toisellakin ole peltipanssaria. Ja säännöt suojatiestä ovat erittäin selkeät - niitä pitäisi vain kaikkien noudattaa. Ja kolmion takaa tultaessa on ilmeisesti väistettävä kaikkea risteävää liikennettä? Vaikka naisia usein parjataan ratin takana, melkoisen montaa miestäkin olen saanut akaksi haukkua, kun ei se lihava niska käänny sen vertaa eikä jalka nouse polkimelta, että kevyen liikenteen väylän kulkijat ehtivät alta pois - kertaalleen olen saanut auton kylkeen ajaa alamäessä, kun se vilkuttamatta päätti kääntyä eteen. Ajoin sentään tien viereen maalattua pyörille varattua kaistaa, enkä jalkakäytävällä. Onneksi oli kypärä päässä ja reppu selässä, niin pahemmilta vammoilta vältyttiin.
Pyörä on tien laidassa kulkiessaan ajoneuvo (melkein) siinä missä autokin, joten esim ohitustilanteessa pyörää pitäisi väistää kokonaan toiselle kaistalle, kuten toista autoakin ohitettaessa. Näin aktiivisesti pyöräilyä harrastavana pitää sadatella melkoisen usein, kun ei viitsitä kunnioittaa sen vertaa, että jalkaa kaasulta nostettaisiin - eipä ole ongelma alpeilla, jopa rekat hidastavat vastamäessäkin, mikäli pyöräilijän ohittaminen ei ole turvallista heti kohdattaessa. Pienenkin auton ilmavirta saa huojumaan, mikäli peili menee 20cm päästä ohjaustangosta 50km/h nopeuserolla.
Kyllä minä yleensä kierrän pyörät kaukaa kun niitä ohitan, mutta jos vastaantulijoita niin ahtaaksi tuppaa joskus!