Vuosina 2000-2008 on lokakuussa sattunut 13 kuolonkolaria, joissa kesärenkaalla on ajettu liukkaalla kelillä. Lain mukaan nastarenkaat saa autoon asentaa vasta marraskuun alusta. Esimerkiksi Ruotsissa nastat sallitaan kuukautta aiemmin ja Ahvenanmaallakin lokakuun puolivälissä.
Herää kysymys, mikä järki Suomen lainsäädännössä tässä kohdassa piilee?
Montako olisi sattunut talvirenkailla? Ei ehkä ihan yhtä monta koska niiden ominaisuudet kannustavat ajamaan hitaammin hyvälläkin kelillä, mutta kaikenkaikkiaan tuo edelläoleva kommentti on aivan turhaa jeesustelua. Kaikki nuo onnettomuudet olisivat varmasti olleet vältettävissä kesärenkaillakin. Kaikilla renkailla pystyy ajamaan, joillakin tahoilla on tietenkin motiiveissaan ulkoistaa vastuus jotta saa lobattua jotain asiaa. Onhan se vähän ikävää ajaa kesärenkailla liukkaalla, mutta vaarallista se ei ole, ellei siitä itse sellaista tee.
Montako onnettomuutta ajetaan yhtenä talvikuukautena talviliukkailla talvirenkailla? Varmaan 8 vuoden aikana reilusti enemmän kuin 12
MIKSI HELVETISSÄ TALVILIUKKAILLA PITÄISI AJAA KESÄRENKAILLA?
No toisihan se tietysti elämään jännitystä, myös niille muille tielläliikkujille, jotka joutuisivat väistelemään "driven" kaltaisia järjen jättiläisiä!
Vuosina 2000-2008 on lokakuussa sattunut 13 kuolonkolaria, joissa kesärenkaalla on ajettu liukkaalla kelillä. Lain mukaan nastarenkaat saa autoon asentaa vasta marraskuun alusta. Esimerkiksi Ruotsissa nastat sallitaan kuukautta aiemmin ja Ahvenanmaallakin lokakuun puolivälissä.
Herää kysymys, mikä järki Suomen lainsäädännössä tässä kohdassa piilee?
Montako olisi sattunut talvirenkailla? Ei ehkä ihan yhtä monta koska niiden ominaisuudet kannustavat ajamaan hitaammin hyvälläkin kelillä, mutta kaikenkaikkiaan tuo edelläoleva kommentti on aivan turhaa jeesustelua. Kaikki nuo onnettomuudet olisivat varmasti olleet vältettävissä kesärenkaillakin. Kaikilla renkailla pystyy ajamaan, joillakin tahoilla on tietenkin motiiveissaan ulkoistaa vastuus jotta saa lobattua jotain asiaa. Onhan se vähän ikävää ajaa kesärenkailla liukkaalla, mutta vaarallista se ei ole, ellei siitä itse sellaista tee.
Montako onnettomuutta ajetaan yhtenä talvikuukautena talviliukkailla talvirenkailla? Varmaan 8 vuoden aikana reilusti enemmän kuin 12
Joo varmaan ajetaan enemmän kuin 12 mutta ne ei johdu järjettömästä lainsäädannöstä .
Maaningalla Pohjois-Savossa on sattunut vakava liikenneonnettomuus, jossa on loukkaantunut viisi ihmistä kahden auton nokkakolarissa. Onnettomuus sattui noin kello 12.50 Pielavedentiellä (kantatie 77).
Minulle sattui puolitoista vuotta sitten läheltä-piti-tapaus. Olin vaihtanut keväällä kesärenkaat ja yhtänä sunnuntaiaamuna lähdin viemään poikaa futis-harkkoihin. Yöllä oli yllättäen pyryttänyt asfaltille n. 5-10 cm räntää. Ajoin normaalia hitaammin, 60km/h alueella n. 40km/h. Yhdessä alamäessä ja sen allaolevassa mutkassa joku oli ajanut vähän leveäksi ja auto oli ojassa. Yksi pappa ajoi noin 70m ennen minua ja päätti pysähtyä ojaanajaneen kohdalle. Itse aloin painella jarrua n. 80 metriä ennen tapahtumapaikkaa. Ei pitänyt sitten yhtään. Edelläajanut pysähtyi kuin seinään koska alla oli talvigummit.
Jouduin ajamaan edelläajaneen rinnalle välttääkseni peräänajon, onneksi ei tullut ketään vastaan. Muutamaa tuntia myöhemmin tiet oli sulanut ja kesäkeli taas.
Itse vaihdoin talvigummit alle torstaina kun säätieteilijät oli aivan varmoja "erittäin huonosta kelistä" perjantaiaamuna. No sitä ei tullut, mutta pakko oli lähteä kotoa klo 7 ja ei oikein kiireessä olisi huvittanut aamullakaan renkaita alkaa vaihtaa.
Suurin osa talvesta ajetaan kuivalla asfaltilla, ei siinä pari viikkoa liian aikaisin vaihdetut nastat missään tunnu.
Maaningalla Pohjois-Savossa on sattunut vakava liikenneonnettomuus, jossa on loukkaantunut viisi ihmistä kahden auton nokkakolarissa. Onnettomuus sattui noin kello 12.50 Pielavedentiellä (kantatie 77).
Luitko ollenkaan juttua? Tämäkään kolari ei johtunut renkaista, vaan siitä että miehen oli tarve näyttää kuinka auto murisee ja sutii ja mä handlaan tän. Ei sitten handlannutkaan. Yhtä hyvin voisi vaatia 70hevosvoiman tehokattoa ja etuvetopakkoa henkilöautoihin, se säästäisi monta ihmishenkeä. Mutta terveellä järjellä pärjää yllättävän pitkälle ja valitettavasti hölmöilyä on vaikea estää kokonaan.
Jos epäilyttää syysliukkaat ja haluaa talvirenkaita käyttää jo lokakuussa, niin sitten on tyydyttävä nastattomaan malliin. Lainsäädäntö on hyvin selkeä tässä asiassa, eikä siinä ole tarvetta muutokselle.
Reca:
driveltä kysyisin tietääkö isi ja äiti että käyt täällä laskemassa leikkiä vakavilla asioilla?
Tyypillinen kommentti siinä vaiheessa kun henkilö ei keksi enää mitään järkevää sanottavaa, mutta haluaa silti voittaa hiekkalaatikkoleikin.
Näinpä se on, Suomi on pitkä maa etelä-pohjois suunnassa kelit vaihtelevat valtavasti Helsinki-Utsjoki välillä, jo tämänkin takia nastarenkaita koskevaa lakia sietäis tarkastaa.
Maaningalla Pohjois-Savossa on sattunut vakava liikenneonnettomuus, jossa on loukkaantunut viisi ihmistä kahden auton nokkakolarissa. Onnettomuus sattui noin kello 12.50 Pielavedentiellä (kantatie 77).
Luitko ollenkaan juttua? Tämäkään kolari ei johtunut renkaista, vaan siitä että miehen oli tarve näyttää kuinka auto murisee ja sutii ja mä handlaan tän. Ei sitten handlannutkaan. Yhtä hyvin voisi vaatia 70hevosvoiman tehokattoa ja etuvetopakkoa henkilöautoihin, se säästäisi monta ihmishenkeä. Mutta terveellä järjellä pärjää yllättävän pitkälle ja valitettavasti hölmöilyä on vaikea estää kokonaan.
Jos epäilyttää syysliukkaat ja haluaa talvirenkaita käyttää jo lokakuussa, niin sitten on tyydyttävä nastattomaan malliin. Lainsäädäntö on hyvin selkeä tässä asiassa, eikä siinä ole tarvetta muutokselle.
Reca:
driveltä kysyisin tietääkö isi ja äiti että käyt täällä laskemassa leikkiä vakavilla asioilla?
Tyypillinen kommentti siinä vaiheessa kun henkilö ei keksi enää mitään järkevää sanottavaa, mutta haluaa silti voittaa hiekkalaatikkoleikin.
Tämäkö oli järkevä kommentti:
Montako onnettomuutta ajetaan yhtenä talvikuukautena talviliukkailla talvirenkailla? Varmaan 8 vuoden aikana reilusti enemmän kuin 12
Vuosina 2000-2008 on lokakuussa sattunut 13 kuolonkolaria, joissa kesärenkaalla on ajettu liukkaalla kelillä. Lain mukaan nastarenkaat saa autoon asentaa vasta marraskuun alusta. Esimerkiksi Ruotsissa nastat sallitaan kuukautta aiemmin ja Ahvenanmaallakin lokakuun puolivälissä.
Herää kysymys, mikä järki Suomen lainsäädännössä tässä kohdassa piilee?
Sekä Manninen että palomiehiä johtanut Runko pitävät kolarin alustavana syynä liukasta keliä sekä mahdollisesti liian kovaa ajovauhtia. Runko jopa kehui renkaiden kunnon molemmissa autoissa erinomaiseksi.
Eli uudet talvirenkaat oli piruetteja tehneessä bemarissakin. Eiks niiden olis pitänyt estää kolarit liukkaalla kelilla? Mutta älä anna sen häiritä itseäsi...
Ja unohdit, ettei lain arvostelu tullut minulta vaan TM:ta
olisit lukenut linkin jonka laitoin liitteeksi.
Älä saivartele. Luin sen jutun ja lainasin saman olennaisen kohdan joka oli jo keskusteluun poimittu.
ps. Siinä vaiheessa viimeistään kannattaa tarkastella kriittisesti tekemisiään, kun enemmän kuin joka toinen viesti alkaa olla omista sormenpäistä.
Jossakin on ilmeisesti tarkempi selostus edellä mainitusta kolarista, kun automerkki ja kuljettajan ajotapakin tiedetään.
En ole koskaan ajanut talvella ajonvakautusjärjestelmällä ja lukkiutumattomilla jarruilla varustetulla autolla, joten en tiedä millaista ajaminen on. Voiko niillä tehdä samanlaisia temppuja kuin perinteisillä autoilla, vai korjaako auto luistot väkisin? Voiko tästä olla haittaa turvallisuudelle vähän niin kuin on tapahtunut Airbus lentokoneissa, joissa ohjaaja ja kone ovat riidelleet siitä, mitä tehdään, ja lopputuloksena on ollut katastrofi. Estääkö auto kuljettajan suunnittelemat hallitut luistot ja muut tämän tyyppiset manööverit?
Lukkiutumattomilla jarruilla varustettua autoa en ole siis ajanut talvikelillä enkä kovin paljon kesäkelilläkään. Idean tiedän kuitenkin.
Annoin ajokorttiin liittyvään liukkaan kelin "testiin" menevälle juniorille ohjeen pumpata jarrupoljinta nopeasti samalla kun hän kääntää ratista. Muutakaan en keksinyt. Esteen väistäminen tällä tekniikalla sujui niin hyvin, että ajonvalvoja kysyi radiolla moneen kertaan, eikö autossa tosiaankaan ole lukkiutumattomia jarruja. Ilmeisesti lukkiutumattomien jarrujen simulaatio siis onnistui.
Omat ajotapani ovat peräisin pelkästään vanhan ajan autoilla ajamisesta. Suurimmaksi osaksi olen ajanut etuvetoisilla autoilla, mutta sen verran kuitenkin myös takavetoisilla (ehkä noin 100000-150000 km), että tiedän eron. Ensimmäinen etuvetoinen auto, jolla ajoin, oli Saab 99. Olin ajanut jo kymmeniä tuhansia kilometrejä takavetoisilla autoilla. Muistan kuinka ihmeelliseltä tuntui, kun Saab "veti sivulle", kun kaasua painoi, ja eturenkaat olivat hieman vinossa. Takavetoisen auton eturenkaiden asennollahan ei ole niin suurta väliä, jos tien pinnalla on kerros löysää lunta, ja renkaiden pito on epämääräinen. Riittää, kunhan renkaat osoittavat suunnilleen sinne, minne mennään.
Jos minun pitäisi antaa ohjeita kokemattomalle kuljettajalle talvikelissä ajamisesta (perinteisellä autolla), neuvoisin tietenkin ajamaan hitaasti ja varovasti. Mutkiin ajettaessa painottaisin sitä, että pitää jarruttaa ennen mutkaa. Jos kuitenkin huomaa vahingossa ajaneensa liian kovaa, on olemassa kaksi vaihtoehtoa, miten voi toimia. a) Olla jarruttamatta ja yrittää ohjata auto läpi mutkasta. b) Painaa jarrua ja ajaa ojaan. Valinnanvaraa siis on.
Kun vauhtia on liikaa, primitiivireaktio käskee painamaan jarrua. Mutkassa se on kuitenkin kohtalokasta, joten silloin pitää taistella primitiivireaktiota vastaan ja hokea vaikka itsekseen, että "älä jarruta, älä jarruta". Peli on pelattu siinä vaiheessa, kun painetaan jarrupoljinta. Mutta ehkä lukkiutumattomat jarrut mahdollistavat jarrun painamisen. Omakohtaista kokemusta ei ole.
Jos ajaa autolla, jossa on lukkiutumattomat jarrut, vanhoista tavoista on ehkä vaikea oppia pois. Silloin joutuu pakottamaan itsensä jarruttamaan. Ongelmia tulee ehkä silloin, jos ajaa vuoron perään vanhanaikaisilla jarruilla varustetulla autolla ja lukkiutumattomilla jarruilla varustetulla autolla.
Itse aloin painella jarrua n. 80 metriä ennen tapahtumapaikkaa. Ei pitänyt sitten yhtään.
Tuon tyyppinen arviointivirhe on mahdollinen kenelle tahansa.
Suurin osa talvesta ajetaan kuivalla asfaltilla, ei siinä pari viikkoa liian aikaisin vaihdetut nastat missään tunnu.
Itse koitan pitää huolen siitä, että nastoillani mielummin vähennän urautumista kuin lisään sitä.
Itse koetan pysyä tiellä mahdollisimman hyvin (nolla kolaria toistaiseksi koputtaa puuta) Jäisellä tien pinnalla kesärenkaat eivät pidä juuri millään vauhdilla, saati sitten maantienopeuksissa.
Sekä Manninen että palomiehiä johtanut Runko pitävät kolarin alustavana syynä liukasta keliä sekä mahdollisesti liian kovaa ajovauhtia. Runko jopa kehui renkaiden kunnon molemmissa autoissa erinomaiseksi.
Eli uudet talvirenkaat oli piruetteja tehneessä bemarissakin. Eiks niiden olis pitänyt estää kolarit liukkaalla kelilla? Mutta älä anna sen häiritä itseäsi...
Ja unohdit, ettei lain arvostelu tullut minulta vaan TM:ta
olisit lukenut linkin jonka laitoin liitteeksi.
Älä saivartele. Luin sen jutun ja lainasin saman olennaisen kohdan joka oli jo keskusteluun poimittu.
ps. Siinä vaiheessa viimeistään kannattaa tarkastella kriittisesti tekemisiään, kun enemmän kuin joka toinen viesti alkaa olla omista sormenpäistä.
Sinä olet pihalla kuin lintulauta.
Enhän ole kommentoinut tuota Pohjois-Savon onnettomuutta sanallakaan, ainoastaan linkitin jutun.
olin TM:an kanssa samaa mieltä,että talvirengas laki on huono!
Ja tämä on viimeinen kerta kun linkitän tämän TM:an tekstin lue se kerrankin äläkä söperrä joutavia!
Valitsimme testiin mukaan uusien rinnalle neljä kulunutta rengasta: puoliväliin ja loppuun kuluneet nasta- ja kitkarenkaat suurilta tunnetuilta valmistajilta. Tavoitteena oli selvittää, miten renkaiden pito muuttuu kulumisen ja iän myötä. Oli myös mielenkiintoista nähdä, miten halvemmat renkaat pärjäävät kuluneita laaturenkaita vastaan.
Pari kolme talvea ajettujen, suurin piirtein elinkaarensa puolivälissä olevien renkaiden urasyvyys oli 6 millimetriä. Nastarenkaan kaikki nastat olivat tiukasti paikallaan, mutta ne olivat kuluneita ja tuntuvasti pyöristyneitä.
Loppuun kuluneen nasta- ja kitkarenkaan urasyvyys oli 3 mm eli aivan lain minimirajalla. Nastarenkaan nastoista noin puolet oli irronnut, ja jäljelle jääneistä suurin osa katkennut.
Käytännössä rengas näytti juuri ja juuri asianmukaiselta, mutta todellisuudessa nastoista ei yksikään enää toiminut. Samoin kitkarenkaan lamellointi oli jo käytännössä loppuun kulunut. Molemmat renkaat olivat myös jo materiaaliensa osalta ikääntyneet.
Suurin yllätys oli kuluneiden nastarenkaiden heikko jääpito. Väistöissä nastat sentään purivat vielä hieman, kun rengasta rasitettiin voimakkaammin.
Lumella nastat eivät juuri vaikuta, sillä pito ja ajettavuus ovat tulosta renkaan rakenteesta, pintakuviosta ja kumiseoksesta. Tulokset olivat kuluneiden renkaiden osalta loogiset: mitä enemmän urasyvyyttä kuluneesta renkaasta löytyy, sitä parempi on lumi- ja sohjopito.
Vuosina 2000-2008 on lokakuussa sattunut 13 kuolonkolaria, joissa kesärenkaalla on ajettu liukkaalla kelillä. Lain mukaan nastarenkaat saa autoon asentaa vasta marraskuun alusta. Esimerkiksi Ruotsissa nastat sallitaan kuukautta aiemmin ja Ahvenanmaallakin lokakuun puolivälissä.
Herää kysymys, mikä järki Suomen lainsäädännössä tässä kohdassa piilee?
Toki nastarenkaita voi käyttää aiemminkin, jos keli sitä vaatii, mutta valitettavasti tietyn päivämäärän kirjaamisella on suora ohjaava vaikutus kansan käyttäytymiseen.
Lain kirjaimen mukaan lokakuussa nastoilla ajava syyllistyy rikkeeseen, jos juuri sillä hetkellä ei liukasta ole, riippumatta siitä millainen keli edellisenä päivänä oli tai mitä on seuraavaksi päiväksi luvattu.
TESTIN lopputulos on selvä. Renkaasta kannattaa maksaa hieman enemmän, jos sillä saa parempaa pitoa ja ajettavuutta. Tai ainakin on syytä välttää kaikkein halvimpia ja tuntemattomimpia merkkejä. Pääasia on kuitenkin, ettei päästä renkaitaan liian huonoon kuntoon.
Jukka Antila (tiivistelmä TM:n 17/10 artikkelista, s. 12-22)
Saahan talvirenkaita käyttää tilanteen mukaan vaikka ympäri vuoden?
Perussääntö nastarenkailijoille on nuo kolme kuukautta, mutta niitäkin saa käyttää tilanteen mukaan. Missä se lain huonous piilee? Ei missään vaadita, että päivittäin pitäisi renkaat vaihtaa, jos sattuu äkisti kelit muuttumaan.
Tietenkään en vastusta sitä etteikö itse kukin saa olla mitä mieltä tahansa ja ihan mistä laista tahansa. Ihmettelen vain, kun on laki ja sitten sille paljon joustovaraa, niin mitä pitäisi muuttaa? Poliisitkin sanovat, että käyttäkää tilanteisiin sopivia rengastuksia.
Mitä tulee kelien aiheuttamiin onnettomuuksiin, niin sellaisia ei ole olemassakaan vaikka mikä palomies sanoisi ihan mitä tahansa. Joka ikinen onnettomuus on kuskien itsensä aiheuttamaa.
Kuskien on aivan PAKKO tietää ja ymmärtää mitä ovat missäkin olosuhteissa tekemässä vaikka matkan aikana kelit muuttuisivat mitenkä paljon tahansa. Tuo on sitä mitä kutsutaan osaamiseksi. Huonoissa keleissä itsekin turvallisissa paikoissa koejarrutelen ja kokeilen pitoa.
Liikenteessä on mielestäni aivan samoin kuin siinä tavassa ymmärtää kelien ja muiden olosuhteiden merkitys, jota rannikkolaivurikurssilla painotettiin. Joku kysyi, että mistä tietää, että on niin hämärää, että pitää valoja köyttää. Siihen vastattiin, että jos tulee mieleen, että pitäisiköhän valoja käyttää, niin silloin valoja pitää käyttää. Toinen kysymys oli, että, jos ajan räteillä ja näyttää, että toinen ei väistä, niin mitä tehdään. Vastaus oli, että jos näyttää, että toinen ei väistä, niin silloin sinä väistät, kun merellä ei tule kukaan auttamaan, jos jotain sattuu. Sama ajatuskulku erilaisissa keleissä ja normaalissa autoliikenteessä, että jos tulee mieleen, että keli on surkea ja pitääköhän renkaat, niin silloin pitää ajaa niin, että renkaat taatusti pitävät elikkä niin hitaasti on ajettava kuin se olosuhteisiin nähden on tarpeellista ja tämä on se seikka, joka sangen monelle on näköjään täysin mahdotonta. Sama ajatuskulku väistämisissäkin, että viisaampi väistää, kun päälle ei edelleenkään saa ajaa.
Mikä vika laissa?
Saahan talvirenkaita käyttää tilanteen mukaan vaikka ympäri vuoden?
Niinpä. Ne, jotka väittävät - TM etunenässä - että aamulla lailliset nastat ovat keskipäivällä laittomat, eivät ole ymmärtäneet lukemaansa lakitekstiä.
Mikä vika laissa?
Saahan talvirenkaita käyttää tilanteen mukaan vaikka ympäri vuoden?
Niinpä. Ne, jotka väittävät - TM etunenässä - että aamulla lailliset nastat ovat keskipäivällä laittomat, eivät ole ymmärtäneet lukemaansa lakitekstiä.
Taidat olla ainoa minun lisäkseni joka tajuaa mistä todella on kyse+ TM tietekin joka kyseenalaistikin lain juuri oikeilta kohdin eli sen, ettei nastoja saa käyttää lokakuussa,tien ollessa sula jolloin on hyvikin mahdollista että ajoon lähtiessä voi keli olla jäinen mutta päivallä jään sulaessa nastarenkaat muuttuvat laittomiksi, kun eletään lokakuuta.
Mikä vika laissa?
Joka ikinen onnettomuus on kuskien itsensä aiheuttamaa.
Jos käsitettä "kuski" laajennetaan kaikkiin, jotka ovat olleet onnettomuusauton kanssa tekemisissä, niin ehkä näin on. Jos pysäköidyn auton käsijarru pettää ja auto lähtee kulkemaan törmäten johonkin, "kuskina" on kai pidettävä henkilöä, jonka syy on, että jarru petti (suunnittelija, autotehdastyöläinen, mekaanikko, omistaja, alihankkija, tieviranomainen).
Tämä oli viisastelelua. Ei kannata kommentoida.
(Rätkättimen kirjoitus on sinänsä hyvä, ja kommenttini epäasiallinen.)
Olen yhden ainoan kerran joutunut maantiellä niin liukkaisiin olosuhteisiin, että katsoin viisaimmaksi olla ajamatta. Harmillisesti olin juuri tuolloin matkalla graduseminaariin, josta ei olisi voinut olla pois. Matkaa oli yhteensä noin 100 kilometriä, mutta noin kuusi kilometriä ajettuni käännyin takaisin ja kotiin päästyäni soitin professorille, että en kerta kaikkiaan pääse tulemaan, koska maantie on niin liukas. Selitys, joka ehkä kuulostaa epäuskottavalta, hyväksyttiin.
Kuinka liukas tie oli? Niin liukas, että auto valui itsestään kohti ojaa pelkästä tien normaalista kaltevuudesta johtuen. Tien pinnalla oli jäätä ja sen päällä vettä. Totta kai tiellä olisi pystynyt ajamaan noin 20 km/h nopeutta, mutta turha tällaisella nopeudella on yrittää ehtiä perille ajoissa, jos on varautunut ajamaan 100 km/h (talvinopeusrajoituksia ei ollut vielä keksitty). Auto oli Saab 99, jossa oli hyvät nastarenkaat. Tie oli nelostie.
Kuskien on aivan PAKKO tietää ja ymmärtää mitä ovat missäkin olosuhteissa tekemässä vaikka matkan aikana kelit muuttuisivat mitenkä paljon tahansa. Tuo on sitä mitä kutsutaan osaamiseksi. Huonoissa keleissä itsekin turvallisissa paikoissa koejarrutelen ja kokeilen pitoa.
Jarrutuskokeita teen minäkin, jos en ole varma, onko tie liukas vai näyttääkö se vain liukkaalta.
Poliisin sivuilla (juttu löytyi googlettamalla) on kirjoitus, jossa on mielenkiintoista tietoa:
"Kuljettajan ajokokemuksella tai tien tuntemuksella (tuttuudella) ei tarkasteluissa ole todettu olevan merkitsevää vaikutusta kuljettajan kykyyn arvioida tien todellisia liukkausolosuhteita. Paljon ajavat (yli 40 000 km vuodessa) tai tietä useita kertoja viikossa talvella ajavat kuljettajat eivät osaa arvioida tien todellisia liukkausolosuhteita sen paremmin kuin muutkaan kuljettajat."
Paljon ajavakaan ei siis pysty arvioimaan, onko tie liukas vai ei. Konginkankaan turma sekä eräät muut vastaavat onnettomuudet viittaavat tosiaankin tähän suuntaan. Tämä tiedon valossa tuntuu kuitenkin ihmeelliseltä seuraava samassa kirjoituksessa esitetty tieto:
"Onnettomuusriskin suuruudella ja jääkelin esiintymismäärällä on selvä yhteys. Mitä harvemmin jääkeliä esiintyy, sitä korkeampi on jääkelin onnettomuusriski. Niin kotimaisten kuin muiden pohjoismaisten tutkimusten valossa yhteys korkean riskin ja alhaisen talvikelin suoriteosuuden välillä on kiistaton. Tämä tarkoittaa käytännössä, että talvikelien riski Lapissa on aina selvästi alhaisempi kuin Uudellamaalla."
Eikö tässä vihjata, että jos jääkelejä on usein, kuljettajat oppivat ottamaan kelin huomioon ja ajamaan varovaisemmin. Jos jääkelejä on harvoin, ne tulevat yllätyksenä, ja tällöin pelti rytisee.
Jos kuljettajat eivät ajokokemuksesta riippumatta pysty arvioimaan tien todellisia liukkausolosuhteita, miten siihen Lapissa pystytään?
Ja miksi Lappi yleensäkin on erityisasemassa? Jopa niin erityisasemassa, että edes talvinopeusrajoituksia ei asenneta Lapin vähän liikennöidyille teille. Onhan muuallakin maassa vähän liikennöityjä teitä, ja eräillä alueilla ei käytännössä suolata eikä paljon hiekoitetakaan maanteitä, joten niillä vallitsee lähes aina jonkinlainen "jääkeli". Olosuhteet ovat siis "lappiset".
Yritin etsiä jollakin uutissivulla eilen näkemääni juttua, jossa kerrottiin talvikelin lisäävän riskiä moninkertaisesti tai jopa monikymmenkertaisesti (en muista enää tarkasti). Olisin liittänyt tämän asian turvallisuusinsinööri Matti Koivurovan väitteeseen, että 20 km/h ylinopeus lisää onnettomuusriskin 30-kertaiseksi. Olisin kysynyt, minkä laskukaavan mukaan nämä riskien moninkertaisuudet yhdistyvät, jos ylinopeus on talvinopeusrajoituksen ylittämistä.
Itse en juurikaan ole huolissani ajamisestani liukkailla keleillä. Lähinnä pelkään sitä, että joku muu ajaa päälle. Tästä syystä väistän aina korostetusti tien laitaa kohti, kun auto tulee vastaan. Näin tämän toisen auton ei tarvitse siirtyä pois ajolinjaltaan, mikä uraisella kestopäällystetiellä on se tapahtuma, jossa auton hallinnan voi menettää. Autoa voi toki ajaa jokin Juha Kankkunen, jolloin keli ei ole hänelle ongelma. Mutta sitä voi ajaa myös edellisenä päivänä ajokortin saanut henkilö, joka ei ole talviajon mestari.
Pahimpana keliriskinä pidän sohjoa ja lunta, koska varsinkin pienirenkaisella autolla joutuu helposti sohjoliirtoon tai lumiliirtoon. Ajourilla voi ajaa normaalia maantienopeutta, mutta yhtäkkiä renkaiden alla voi olla löysää lunta tai sohjoa, jossa auto ei enää tottele ohjausta. Viime talvena esimerkiksi oli Lahden moottoritiellä sellainen keli, että 13 tuuman renkailla varustetulla Micralla en pystynyt ohittamaan rekkaa, vaan jouduin ajamaan sen perässä kymmeniä kilometrejä. Kaikki muut autot menivät ohi niin minusta kuin rekastakin. Ongelma oli tien keskellä kaistojen välissä oleva lumi. Isoilla renkailla (muistan tämän Saabista, jossa on 15 tuuman renkaat) lumivallin läpäisee helposti, mutta pienet renkaat menettävät kokonaan otteen tiestä, ja auto on jonkin aikaa täysin kontrolloimattomassa tilassa. Ohituksen loppuvaiheessa, kun takaa tulee rekka, tällainen tilanne ei tunnu kovin mukavalta. Lumivallin ylittäminen hitaasti pienellä kulmalla on kaikkein pahinta, koska silloin lumen keskellä joutuu ajamaan pitkään. Parasta on syöksyä lumen läpi niin, että sen ylittäminen ei kestä kauan. Rekkojen on kuitenkin syytä olla kaukana. Jo yhden tuuman lisäys renkaan koossa merkitsee paljon.
Mikä vika laissa?
Saahan talvirenkaita käyttää tilanteen mukaan vaikka ympäri vuoden?
Perussääntö nastarenkailijoille on nuo kolme kuukautta, mutta niitäkin saa käyttää tilanteen mukaan. Missä se lain huonous piilee? Ei missään vaadita, että päivittäin pitäisi renkaat vaihtaa, jos sattuu äkisti kelit muuttumaan.
Ei tämä kovin iso epäkohta yhteiskunnassa ole niin kauan, kuin lain tulkinnassa osataan käyttää tervettä harkintaa eikä pilkkuja aleta viilaamaan. Mutta katsotaan asiaa nyt lain kannalta, ei sen tulkinnan kannalta.
Perussääntö nastarenkaiden sallitusta käyttöajasta on muuten n. 5 kk...
Vika on juuri siinä, että nastoja saa lain mukaan käyttää marras-maaliskuun (tai pääsiäiseen perustuvan tarkemman määritelmän mukaan) ulkopuolella vain kelin sitä edellyttäessä. Laki ei sano mitään renkaiden vaihtamisesta. Laki sanoo vain, milloin nastoja saa käyttää.
Nyt kansalaisista tehdään rikollisia tuollaisella lailla, koska etelässä tällä viikolla kaikki nastakuskit ajavat laittomasti. Keli on ennusteen mukaan seuraavat päivät tukevasti plussalla.
Vaikka poliisi ei nastoihin puuttuisikaan tai jopa suosittelee niitä, ei tee hommasta laillista.
Mitään estettä lain kirjoittamiseen toiseen muotoon ei ole olemassa. Nykyinen laki edustaa lainsäädännön irvikuvaa.
Jos kuljettajat eivät ajokokemuksesta riippumatta pysty arvioimaan tien todellisia liukkausolosuhteita, miten siihen Lapissa pystytään?
Tai missään muuallakaan. Minun mielestäni tuollaiset jutut ovat täyttä soopaa. Kelien arvioimiseen pystyy kyllä monet, mutta aivan kokonaan toinen juttu on, että miten he ottavat sen huomioon. Konginkankaasta ei kukaan varmaksi osaa sanoa mitään siitä miten kuski menetteli ja mitä ihan oikeasti tiesi ja välittikö mitään tiedoistaan huolimatta.
Tuossa on juuri se sama ilmiö kuin turvaväleissä. Jos tuolla pysäytetään joku ja kysellään turvaväleistä, niin taatusti liki kaikki tietävät milainen se pitäisi olla. Kuitenkaan juuri kukaan ei pidä lain vaatimaa turvaväliä. Miksi ihmeessä kurjat kelit herättäisivät yhtään sen varovaisemmaksi. Vaikka ensimmäisinä liukkaina päivinä välit viekä jotenkin ovat hieman isommat, niin viikon parin päästä ajetaan melkein kuin kesällä konsanaan. Sellaista tämä elämä vain on.
Ongelmia on vain nastakuskeilla, jotka ovat kesäkumeilla liikenteessä.
Erikoinen teoria - miten nastoilla ajaminen liittyy kesärenkailla ajamiseen tai niiden olemattomaan pitoon jäällä? Miksi mielestäsi nastarenkailla ajava ajaa kesärenkailla holtittomammin?
Yleisesti kun oli puhetta tuosta talvisesta ajotavasta: Minusta ajotapaa ei tarvitse muuttaa talveksi oikeastaan mitenkään, jos se on muutenkin oikeanlainen. Itse en ajele kesälläkään siten että jarruttelisin viime tinkaan tai tekisin äkkinäisiä rattiliikkeitä tai revittelisin pienellä vaihteella kesken mutkan. Rengasvalinnalla tuskin on asian kanssa mitään tekemistä. En muuta ajamistani normaalille talvikelille periaatteessa mitenkään, ainoastaan ajan moottoritietä ja maantietä hitaammin johtuen talvirajoituksista. Oikein huonolla kelillä hidastan vauhtia enemmän, mutta niin teen kesälläkin esim ukkossateessa.
Sitä pidän kyllä puhtaana idiotismina, että ylipäänsä lähdetään ajamaan kesärenkailla jos on todennäköistä että tie voi olla jäässä.
Ja näyttääpä ne meilläpäin rapisevan nastat poliisiautojenkin alla - lainvastaisesti tosin. Tänään ei keli vaadi talvirenkaita... järjetön laki kun virkavaltakin joutuu toimimaan sen vastaisesti. Fiksuinta olisi sallia nastarenkaiden käyttö eri aikaan eri osissa maata tai kokonaan lokakuun puolivälistä alkaen. Yleensä talvi tekee tuloaan Keski- ja Itä-Suomessakin juuri lokakuun kolmannella tai neljännellä viikolla. Lapissa toki aiemmin.
Minun mielestäni tuollaiset jutut ovat täyttä soopaa. Kelien arvioimiseen pystyy kyllä monet, mutta aivan kokonaan toinen juttu on, että miten he ottavat sen huomioon.
Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan kuljettajien parissa on yleistä, että vallitseva tien kitkataso ja renkaiden kunto arvioidaan todellisuutta paremmaksi.
Ei tämä kovin iso epäkohta yhteiskunnassa ole niin kauan, kuin lain tulkinnassa osataan käyttää tervettä harkintaa eikä pilkkuja aleta viilaamaan. Mutta katsotaan asiaa nyt lain kannalta, ei sen tulkinnan kannalta.
Tässähän ei aiemmin järjen vallitessa ollutkaan mitään ongelmaa. Asiat toteutettiin harkinnan mukaan. Ja onnhan se nyt jo renkaanvaihdonkin kannalta järkevää, että kaikki eivät ole vaihdattamassa niitä juuri marraskuun 1. päivänä, vaan joustoa löytyy.
Nykyiseen nollatoleranssimaailmaan tämä tulkinnallisuus ja järjen käyttö ei vaan enää sovi ja siitä se ongelma syntyy. Renkaissa ei ole mitään ongelmaa, eikä autoilijoiden järki mihinkään ole hävinnyt. Nykyisessä holhous- ja kyttäysmaailmassa vaan pitää kertoa tarkalleen päivämäärä ja kellonaika, muuten maailma menee sekaisin.
Ongelmia on vain nastakuskeilla, jotka ovat kesäkumeilla liikenteessä.
Erikoinen teoria - miten nastoilla ajaminen liittyy kesärenkailla ajamiseen tai niiden olemattomaan pitoon jäällä? Miksi mielestäsi nastarenkailla ajava ajaa kesärenkailla holtittomammin?
Nastarenkaiden yksi huono puoli on se, että ne ovat pääosin väärässä paikassa talvirengaskauden alussa ja lopussa. Nastakieltomaissa ei ole tätäkään ongelmaa. Kitkat voi vaihtaa alle hyvissä ajoin, eikä tarvitse kiirehtiä kesäkumeille.
Nastarenkaiden yksi huono puoli on se, että ne ovat pääosin väärässä paikassa talvirengaskauden alussa ja lopussa. Nastakieltomaissa ei ole tätäkään ongelmaa. Kitkat voi vaihtaa alle hyvissä ajoin, eikä tarvitse kiirehtiä kesäkumeille.
Mitä ongelmaa? Eihän tuossa mitään ongelmaa ole renkaiden toiminnan kannalta. Nastat pelaavat ihan yhtä hyvin sulalla kelillä kuin kitkatkin, testien mukaan paremminkin.
Kitkarenkaiden huono puoli on se, että ne eivät toimi kovin hyvin kesäisissä olosuhteissa eivätkä etenkään märällä asfaltilla jollaista tyypillisesti syksyllä on. Nastarenkaat toimivat testien mukaan paremmin noissakin oloissa, olennaista on kuitenkin ymmärtää ettei mikään talvirengas ole syyssateella kovin hyvä verrattuna kesärenkaaseen. Syyssateet pitää siis ajaa kesärenkailla ja vaihtaa talvirenkaat alle vasta oikeaan aikaan, jolloin alla on koko ajan paremmin keliin sopivat renkaat.
Montako olisi sattunut talvirenkailla? Ei ehkä ihan yhtä monta koska niiden ominaisuudet kannustavat ajamaan hitaammin hyvälläkin kelillä, mutta kaikenkaikkiaan tuo edelläoleva kommentti on aivan turhaa jeesustelua. Kaikki nuo onnettomuudet olisivat varmasti olleet vältettävissä kesärenkaillakin. Kaikilla renkailla pystyy ajamaan, joillakin tahoilla on tietenkin motiiveissaan ulkoistaa vastuus jotta saa lobattua jotain asiaa. Onhan se vähän ikävää ajaa kesärenkailla liukkaalla, mutta vaarallista se ei ole, ellei siitä itse sellaista tee.
Montako onnettomuutta ajetaan yhtenä talvikuukautena talviliukkailla talvirenkailla? Varmaan 8 vuoden aikana reilusti enemmän kuin 12
MIKSI HELVETISSÄ TALVILIUKKAILLA PITÄISI AJAA KESÄRENKAILLA?
No toisihan se tietysti elämään jännitystä, myös niille muille tielläliikkujille, jotka joutuisivat väistelemään "driven" kaltaisia järjen jättiläisiä!
drive:
Joo varmaan ajetaan enemmän kuin 12 mutta ne ei johdu järjettömästä lainsäädannöstä .
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/savo/nelj%C3%A4-loukkaantunut-liikenneonnettomuudessa-maaningalla/608464
driveltä kysyisin tietääkö isi ja äiti että käyt täällä laskemassa leikkiä vakavilla asioilla?
Minulle sattui puolitoista vuotta sitten läheltä-piti-tapaus. Olin vaihtanut keväällä kesärenkaat ja yhtänä sunnuntaiaamuna lähdin viemään poikaa futis-harkkoihin. Yöllä oli yllättäen pyryttänyt asfaltille n. 5-10 cm räntää. Ajoin normaalia hitaammin, 60km/h alueella n. 40km/h. Yhdessä alamäessä ja sen allaolevassa mutkassa joku oli ajanut vähän leveäksi ja auto oli ojassa. Yksi pappa ajoi noin 70m ennen minua ja päätti pysähtyä ojaanajaneen kohdalle. Itse aloin painella jarrua n. 80 metriä ennen tapahtumapaikkaa. Ei pitänyt sitten yhtään. Edelläajanut pysähtyi kuin seinään koska alla oli talvigummit.
Jouduin ajamaan edelläajaneen rinnalle välttääkseni peräänajon, onneksi ei tullut ketään vastaan. Muutamaa tuntia myöhemmin tiet oli sulanut ja kesäkeli taas.
Itse vaihdoin talvigummit alle torstaina kun säätieteilijät oli aivan varmoja "erittäin huonosta kelistä" perjantaiaamuna. No sitä ei tullut, mutta pakko oli lähteä kotoa klo 7 ja ei oikein kiireessä olisi huvittanut aamullakaan renkaita alkaa vaihtaa.
Suurin osa talvesta ajetaan kuivalla asfaltilla, ei siinä pari viikkoa liian aikaisin vaihdetut nastat missään tunnu.
Reca:
Luitko ollenkaan juttua? Tämäkään kolari ei johtunut renkaista, vaan siitä että miehen oli tarve näyttää kuinka auto murisee ja sutii ja mä handlaan tän. Ei sitten handlannutkaan. Yhtä hyvin voisi vaatia 70hevosvoiman tehokattoa ja etuvetopakkoa henkilöautoihin, se säästäisi monta ihmishenkeä. Mutta terveellä järjellä pärjää yllättävän pitkälle ja valitettavasti hölmöilyä on vaikea estää kokonaan.
Jos epäilyttää syysliukkaat ja haluaa talvirenkaita käyttää jo lokakuussa, niin sitten on tyydyttävä nastattomaan malliin. Lainsäädäntö on hyvin selkeä tässä asiassa, eikä siinä ole tarvetta muutokselle.
Reca:
Tyypillinen kommentti siinä vaiheessa kun henkilö ei keksi enää mitään järkevää sanottavaa, mutta haluaa silti voittaa hiekkalaatikkoleikin.
Näinpä se on, Suomi on pitkä maa etelä-pohjois suunnassa kelit vaihtelevat valtavasti Helsinki-Utsjoki välillä, jo tämänkin takia nastarenkaita koskevaa lakia sietäis tarkastaa.
drive:
Tämäkö oli järkevä kommentti:
Ja unohdit, ettei lain arvostelu tullut minulta vaan TM:ta
olisit lukenut linkin jonka laitoin liitteeksi.
https://tekniikanmaailma.fi/autot/renkaat/tm-vertailu-talvirenkaat-2010
Ja tuosta Pohjois-Savon onnettomuudesta sen verran etten tietääkseni ottanut kantaa ollenkaan onnettomuuden syihin.
Eli kaikki mitä olet tästä aiheesta puhunut on täyttä roskaa!
Eli uudet talvirenkaat oli piruetteja tehneessä bemarissakin. Eiks niiden olis pitänyt estää kolarit liukkaalla kelilla? Mutta älä anna sen häiritä itseäsi...
Älä saivartele. Luin sen jutun ja lainasin saman olennaisen kohdan joka oli jo keskusteluun poimittu.
ps. Siinä vaiheessa viimeistään kannattaa tarkastella kriittisesti tekemisiään, kun enemmän kuin joka toinen viesti alkaa olla omista sormenpäistä.
Jossakin on ilmeisesti tarkempi selostus edellä mainitusta kolarista, kun automerkki ja kuljettajan ajotapakin tiedetään.
En ole koskaan ajanut talvella ajonvakautusjärjestelmällä ja lukkiutumattomilla jarruilla varustetulla autolla, joten en tiedä millaista ajaminen on. Voiko niillä tehdä samanlaisia temppuja kuin perinteisillä autoilla, vai korjaako auto luistot väkisin? Voiko tästä olla haittaa turvallisuudelle vähän niin kuin on tapahtunut Airbus lentokoneissa, joissa ohjaaja ja kone ovat riidelleet siitä, mitä tehdään, ja lopputuloksena on ollut katastrofi. Estääkö auto kuljettajan suunnittelemat hallitut luistot ja muut tämän tyyppiset manööverit?
Lukkiutumattomilla jarruilla varustettua autoa en ole siis ajanut talvikelillä enkä kovin paljon kesäkelilläkään. Idean tiedän kuitenkin.
Annoin ajokorttiin liittyvään liukkaan kelin "testiin" menevälle juniorille ohjeen pumpata jarrupoljinta nopeasti samalla kun hän kääntää ratista. Muutakaan en keksinyt. Esteen väistäminen tällä tekniikalla sujui niin hyvin, että ajonvalvoja kysyi radiolla moneen kertaan, eikö autossa tosiaankaan ole lukkiutumattomia jarruja. Ilmeisesti lukkiutumattomien jarrujen simulaatio siis onnistui.
Omat ajotapani ovat peräisin pelkästään vanhan ajan autoilla ajamisesta. Suurimmaksi osaksi olen ajanut etuvetoisilla autoilla, mutta sen verran kuitenkin myös takavetoisilla (ehkä noin 100000-150000 km), että tiedän eron. Ensimmäinen etuvetoinen auto, jolla ajoin, oli Saab 99. Olin ajanut jo kymmeniä tuhansia kilometrejä takavetoisilla autoilla. Muistan kuinka ihmeelliseltä tuntui, kun Saab "veti sivulle", kun kaasua painoi, ja eturenkaat olivat hieman vinossa. Takavetoisen auton eturenkaiden asennollahan ei ole niin suurta väliä, jos tien pinnalla on kerros löysää lunta, ja renkaiden pito on epämääräinen. Riittää, kunhan renkaat osoittavat suunnilleen sinne, minne mennään.
Jos minun pitäisi antaa ohjeita kokemattomalle kuljettajalle talvikelissä ajamisesta (perinteisellä autolla), neuvoisin tietenkin ajamaan hitaasti ja varovasti. Mutkiin ajettaessa painottaisin sitä, että pitää jarruttaa ennen mutkaa. Jos kuitenkin huomaa vahingossa ajaneensa liian kovaa, on olemassa kaksi vaihtoehtoa, miten voi toimia. a) Olla jarruttamatta ja yrittää ohjata auto läpi mutkasta. b) Painaa jarrua ja ajaa ojaan. Valinnanvaraa siis on.
Kun vauhtia on liikaa, primitiivireaktio käskee painamaan jarrua. Mutkassa se on kuitenkin kohtalokasta, joten silloin pitää taistella primitiivireaktiota vastaan ja hokea vaikka itsekseen, että "älä jarruta, älä jarruta". Peli on pelattu siinä vaiheessa, kun painetaan jarrupoljinta. Mutta ehkä lukkiutumattomat jarrut mahdollistavat jarrun painamisen. Omakohtaista kokemusta ei ole.
Jos ajaa autolla, jossa on lukkiutumattomat jarrut, vanhoista tavoista on ehkä vaikea oppia pois. Silloin joutuu pakottamaan itsensä jarruttamaan. Ongelmia tulee ehkä silloin, jos ajaa vuoron perään vanhanaikaisilla jarruilla varustetulla autolla ja lukkiutumattomilla jarruilla varustetulla autolla.
SO2001:
Kuva kertoo enemmän kuin...
Jorma L:
Tuon tyyppinen arviointivirhe on mahdollinen kenelle tahansa.
Itse koitan pitää huolen siitä, että nastoillani mielummin vähennän urautumista kuin lisään sitä.
Herbert:
Itse koetan pysyä tiellä mahdollisimman hyvin (nolla kolaria toistaiseksi koputtaa puuta) Jäisellä tien pinnalla kesärenkaat eivät pidä juuri millään vauhdilla, saati sitten maantienopeuksissa.
NHB:
Kas, teineillä vaihteeksi avo-bimmeri lähtenyt lapa... eiku pehmeästä kätösestä.
drive:
Sinä olet pihalla kuin lintulauta.
Enhän ole kommentoinut tuota Pohjois-Savon onnettomuutta sanallakaan, ainoastaan linkitin jutun.
olin TM:an kanssa samaa mieltä,että talvirengas laki on huono!
https://tekniikanmaailma.fi/autot/renkaat/tm-vertailu-talvirenkaat-2010
Mikä vika laissa?
Saahan talvirenkaita käyttää tilanteen mukaan vaikka ympäri vuoden?
Perussääntö nastarenkailijoille on nuo kolme kuukautta, mutta niitäkin saa käyttää tilanteen mukaan. Missä se lain huonous piilee? Ei missään vaadita, että päivittäin pitäisi renkaat vaihtaa, jos sattuu äkisti kelit muuttumaan.
Tietenkään en vastusta sitä etteikö itse kukin saa olla mitä mieltä tahansa ja ihan mistä laista tahansa. Ihmettelen vain, kun on laki ja sitten sille paljon joustovaraa, niin mitä pitäisi muuttaa? Poliisitkin sanovat, että käyttäkää tilanteisiin sopivia rengastuksia.
Mitä tulee kelien aiheuttamiin onnettomuuksiin, niin sellaisia ei ole olemassakaan vaikka mikä palomies sanoisi ihan mitä tahansa. Joka ikinen onnettomuus on kuskien itsensä aiheuttamaa.
Kuskien on aivan PAKKO tietää ja ymmärtää mitä ovat missäkin olosuhteissa tekemässä vaikka matkan aikana kelit muuttuisivat mitenkä paljon tahansa. Tuo on sitä mitä kutsutaan osaamiseksi. Huonoissa keleissä itsekin turvallisissa paikoissa koejarrutelen ja kokeilen pitoa.
Liikenteessä on mielestäni aivan samoin kuin siinä tavassa ymmärtää kelien ja muiden olosuhteiden merkitys, jota rannikkolaivurikurssilla painotettiin. Joku kysyi, että mistä tietää, että on niin hämärää, että pitää valoja köyttää. Siihen vastattiin, että jos tulee mieleen, että pitäisiköhän valoja käyttää, niin silloin valoja pitää käyttää. Toinen kysymys oli, että, jos ajan räteillä ja näyttää, että toinen ei väistä, niin mitä tehdään. Vastaus oli, että jos näyttää, että toinen ei väistä, niin silloin sinä väistät, kun merellä ei tule kukaan auttamaan, jos jotain sattuu. Sama ajatuskulku erilaisissa keleissä ja normaalissa autoliikenteessä, että jos tulee mieleen, että keli on surkea ja pitääköhän renkaat, niin silloin pitää ajaa niin, että renkaat taatusti pitävät elikkä niin hitaasti on ajettava kuin se olosuhteisiin nähden on tarpeellista ja tämä on se seikka, joka sangen monelle on näköjään täysin mahdotonta. Sama ajatuskulku väistämisissäkin, että viisaampi väistää, kun päälle ei edelleenkään saa ajaa.
Rätkätin:
Niinpä. Ne, jotka väittävät - TM etunenässä - että aamulla lailliset nastat ovat keskipäivällä laittomat, eivät ole ymmärtäneet lukemaansa lakitekstiä.
mikahe:
Taidat olla ainoa minun lisäkseni joka tajuaa mistä todella on kyse+ TM tietekin joka kyseenalaistikin lain juuri oikeilta kohdin eli sen, ettei nastoja saa käyttää lokakuussa,tien ollessa sula jolloin on hyvikin mahdollista että ajoon lähtiessä voi keli olla jäinen mutta päivallä jään sulaessa nastarenkaat muuttuvat laittomiksi, kun eletään lokakuuta.
Rätkätin:
Jos käsitettä "kuski" laajennetaan kaikkiin, jotka ovat olleet onnettomuusauton kanssa tekemisissä, niin ehkä näin on. Jos pysäköidyn auton käsijarru pettää ja auto lähtee kulkemaan törmäten johonkin, "kuskina" on kai pidettävä henkilöä, jonka syy on, että jarru petti (suunnittelija, autotehdastyöläinen, mekaanikko, omistaja, alihankkija, tieviranomainen).
Tämä oli viisastelelua. Ei kannata kommentoida.
(Rätkättimen kirjoitus on sinänsä hyvä, ja kommenttini epäasiallinen.)
Olen yhden ainoan kerran joutunut maantiellä niin liukkaisiin olosuhteisiin, että katsoin viisaimmaksi olla ajamatta. Harmillisesti olin juuri tuolloin matkalla graduseminaariin, josta ei olisi voinut olla pois. Matkaa oli yhteensä noin 100 kilometriä, mutta noin kuusi kilometriä ajettuni käännyin takaisin ja kotiin päästyäni soitin professorille, että en kerta kaikkiaan pääse tulemaan, koska maantie on niin liukas. Selitys, joka ehkä kuulostaa epäuskottavalta, hyväksyttiin.
Kuinka liukas tie oli? Niin liukas, että auto valui itsestään kohti ojaa pelkästä tien normaalista kaltevuudesta johtuen. Tien pinnalla oli jäätä ja sen päällä vettä. Totta kai tiellä olisi pystynyt ajamaan noin 20 km/h nopeutta, mutta turha tällaisella nopeudella on yrittää ehtiä perille ajoissa, jos on varautunut ajamaan 100 km/h (talvinopeusrajoituksia ei ollut vielä keksitty). Auto oli Saab 99, jossa oli hyvät nastarenkaat. Tie oli nelostie.
Jarrutuskokeita teen minäkin, jos en ole varma, onko tie liukas vai näyttääkö se vain liukkaalta.
Poliisin sivuilla (juttu löytyi googlettamalla) on kirjoitus, jossa on mielenkiintoista tietoa:
"Kuljettajan ajokokemuksella tai tien tuntemuksella (tuttuudella) ei tarkasteluissa ole todettu olevan merkitsevää vaikutusta kuljettajan kykyyn arvioida tien todellisia liukkausolosuhteita. Paljon ajavat (yli 40 000 km vuodessa) tai tietä useita kertoja viikossa talvella ajavat kuljettajat eivät osaa arvioida tien todellisia liukkausolosuhteita sen paremmin kuin muutkaan kuljettajat."
Paljon ajavakaan ei siis pysty arvioimaan, onko tie liukas vai ei. Konginkankaan turma sekä eräät muut vastaavat onnettomuudet viittaavat tosiaankin tähän suuntaan. Tämä tiedon valossa tuntuu kuitenkin ihmeelliseltä seuraava samassa kirjoituksessa esitetty tieto:
"Onnettomuusriskin suuruudella ja jääkelin esiintymismäärällä on selvä yhteys. Mitä harvemmin jääkeliä esiintyy, sitä korkeampi on jääkelin onnettomuusriski. Niin kotimaisten kuin muiden pohjoismaisten tutkimusten valossa yhteys korkean riskin ja alhaisen talvikelin suoriteosuuden välillä on kiistaton. Tämä tarkoittaa käytännössä, että talvikelien riski Lapissa on aina selvästi alhaisempi kuin Uudellamaalla."
Eikö tässä vihjata, että jos jääkelejä on usein, kuljettajat oppivat ottamaan kelin huomioon ja ajamaan varovaisemmin. Jos jääkelejä on harvoin, ne tulevat yllätyksenä, ja tällöin pelti rytisee.
Jos kuljettajat eivät ajokokemuksesta riippumatta pysty arvioimaan tien todellisia liukkausolosuhteita, miten siihen Lapissa pystytään?
Ja miksi Lappi yleensäkin on erityisasemassa? Jopa niin erityisasemassa, että edes talvinopeusrajoituksia ei asenneta Lapin vähän liikennöidyille teille. Onhan muuallakin maassa vähän liikennöityjä teitä, ja eräillä alueilla ei käytännössä suolata eikä paljon hiekoitetakaan maanteitä, joten niillä vallitsee lähes aina jonkinlainen "jääkeli". Olosuhteet ovat siis "lappiset".
Yritin etsiä jollakin uutissivulla eilen näkemääni juttua, jossa kerrottiin talvikelin lisäävän riskiä moninkertaisesti tai jopa monikymmenkertaisesti (en muista enää tarkasti). Olisin liittänyt tämän asian turvallisuusinsinööri Matti Koivurovan väitteeseen, että 20 km/h ylinopeus lisää onnettomuusriskin 30-kertaiseksi. Olisin kysynyt, minkä laskukaavan mukaan nämä riskien moninkertaisuudet yhdistyvät, jos ylinopeus on talvinopeusrajoituksen ylittämistä.
Itse en juurikaan ole huolissani ajamisestani liukkailla keleillä. Lähinnä pelkään sitä, että joku muu ajaa päälle. Tästä syystä väistän aina korostetusti tien laitaa kohti, kun auto tulee vastaan. Näin tämän toisen auton ei tarvitse siirtyä pois ajolinjaltaan, mikä uraisella kestopäällystetiellä on se tapahtuma, jossa auton hallinnan voi menettää. Autoa voi toki ajaa jokin Juha Kankkunen, jolloin keli ei ole hänelle ongelma. Mutta sitä voi ajaa myös edellisenä päivänä ajokortin saanut henkilö, joka ei ole talviajon mestari.
Pahimpana keliriskinä pidän sohjoa ja lunta, koska varsinkin pienirenkaisella autolla joutuu helposti sohjoliirtoon tai lumiliirtoon. Ajourilla voi ajaa normaalia maantienopeutta, mutta yhtäkkiä renkaiden alla voi olla löysää lunta tai sohjoa, jossa auto ei enää tottele ohjausta. Viime talvena esimerkiksi oli Lahden moottoritiellä sellainen keli, että 13 tuuman renkailla varustetulla Micralla en pystynyt ohittamaan rekkaa, vaan jouduin ajamaan sen perässä kymmeniä kilometrejä. Kaikki muut autot menivät ohi niin minusta kuin rekastakin. Ongelma oli tien keskellä kaistojen välissä oleva lumi. Isoilla renkailla (muistan tämän Saabista, jossa on 15 tuuman renkaat) lumivallin läpäisee helposti, mutta pienet renkaat menettävät kokonaan otteen tiestä, ja auto on jonkin aikaa täysin kontrolloimattomassa tilassa. Ohituksen loppuvaiheessa, kun takaa tulee rekka, tällainen tilanne ei tunnu kovin mukavalta. Lumivallin ylittäminen hitaasti pienellä kulmalla on kaikkein pahinta, koska silloin lumen keskellä joutuu ajamaan pitkään. Parasta on syöksyä lumen läpi niin, että sen ylittäminen ei kestä kauan. Rekkojen on kuitenkin syytä olla kaukana. Jo yhden tuuman lisäys renkaan koossa merkitsee paljon.
Rätkätin:
Ei tämä kovin iso epäkohta yhteiskunnassa ole niin kauan, kuin lain tulkinnassa osataan käyttää tervettä harkintaa eikä pilkkuja aleta viilaamaan. Mutta katsotaan asiaa nyt lain kannalta, ei sen tulkinnan kannalta.
Perussääntö nastarenkaiden sallitusta käyttöajasta on muuten n. 5 kk...
Vika on juuri siinä, että nastoja saa lain mukaan käyttää marras-maaliskuun (tai pääsiäiseen perustuvan tarkemman määritelmän mukaan) ulkopuolella vain kelin sitä edellyttäessä. Laki ei sano mitään renkaiden vaihtamisesta. Laki sanoo vain, milloin nastoja saa käyttää.
Nyt kansalaisista tehdään rikollisia tuollaisella lailla, koska etelässä tällä viikolla kaikki nastakuskit ajavat laittomasti. Keli on ennusteen mukaan seuraavat päivät tukevasti plussalla.
Vaikka poliisi ei nastoihin puuttuisikaan tai jopa suosittelee niitä, ei tee hommasta laillista.
Mitään estettä lain kirjoittamiseen toiseen muotoon ei ole olemassa. Nykyinen laki edustaa lainsäädännön irvikuvaa.
SO2001:
Tai missään muuallakaan. Minun mielestäni tuollaiset jutut ovat täyttä soopaa. Kelien arvioimiseen pystyy kyllä monet, mutta aivan kokonaan toinen juttu on, että miten he ottavat sen huomioon. Konginkankaasta ei kukaan varmaksi osaa sanoa mitään siitä miten kuski menetteli ja mitä ihan oikeasti tiesi ja välittikö mitään tiedoistaan huolimatta.
Tuossa on juuri se sama ilmiö kuin turvaväleissä. Jos tuolla pysäytetään joku ja kysellään turvaväleistä, niin taatusti liki kaikki tietävät milainen se pitäisi olla. Kuitenkaan juuri kukaan ei pidä lain vaatimaa turvaväliä. Miksi ihmeessä kurjat kelit herättäisivät yhtään sen varovaisemmaksi. Vaikka ensimmäisinä liukkaina päivinä välit viekä jotenkin ovat hieman isommat, niin viikon parin päästä ajetaan melkein kuin kesällä konsanaan. Sellaista tämä elämä vain on.
mikahe:
Erikoinen teoria - miten nastoilla ajaminen liittyy kesärenkailla ajamiseen tai niiden olemattomaan pitoon jäällä? Miksi mielestäsi nastarenkailla ajava ajaa kesärenkailla holtittomammin?
Yleisesti kun oli puhetta tuosta talvisesta ajotavasta: Minusta ajotapaa ei tarvitse muuttaa talveksi oikeastaan mitenkään, jos se on muutenkin oikeanlainen. Itse en ajele kesälläkään siten että jarruttelisin viime tinkaan tai tekisin äkkinäisiä rattiliikkeitä tai revittelisin pienellä vaihteella kesken mutkan. Rengasvalinnalla tuskin on asian kanssa mitään tekemistä. En muuta ajamistani normaalille talvikelille periaatteessa mitenkään, ainoastaan ajan moottoritietä ja maantietä hitaammin johtuen talvirajoituksista. Oikein huonolla kelillä hidastan vauhtia enemmän, mutta niin teen kesälläkin esim ukkossateessa.
Sitä pidän kyllä puhtaana idiotismina, että ylipäänsä lähdetään ajamaan kesärenkailla jos on todennäköistä että tie voi olla jäässä.
Ja näyttääpä ne meilläpäin rapisevan nastat poliisiautojenkin alla - lainvastaisesti tosin. Tänään ei keli vaadi talvirenkaita... järjetön laki kun virkavaltakin joutuu toimimaan sen vastaisesti. Fiksuinta olisi sallia nastarenkaiden käyttö eri aikaan eri osissa maata tai kokonaan lokakuun puolivälistä alkaen. Yleensä talvi tekee tuloaan Keski- ja Itä-Suomessakin juuri lokakuun kolmannella tai neljännellä viikolla. Lapissa toki aiemmin.
Rätkätin:
Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan kuljettajien parissa on yleistä, että vallitseva tien kitkataso ja renkaiden kunto arvioidaan todellisuutta paremmaksi.
Herbert:
Tässähän ei aiemmin järjen vallitessa ollutkaan mitään ongelmaa. Asiat toteutettiin harkinnan mukaan. Ja onnhan se nyt jo renkaanvaihdonkin kannalta järkevää, että kaikki eivät ole vaihdattamassa niitä juuri marraskuun 1. päivänä, vaan joustoa löytyy.
Nykyiseen nollatoleranssimaailmaan tämä tulkinnallisuus ja järjen käyttö ei vaan enää sovi ja siitä se ongelma syntyy. Renkaissa ei ole mitään ongelmaa, eikä autoilijoiden järki mihinkään ole hävinnyt. Nykyisessä holhous- ja kyttäysmaailmassa vaan pitää kertoa tarkalleen päivämäärä ja kellonaika, muuten maailma menee sekaisin.
AkiK:
Nastarenkaiden yksi huono puoli on se, että ne ovat pääosin väärässä paikassa talvirengaskauden alussa ja lopussa. Nastakieltomaissa ei ole tätäkään ongelmaa. Kitkat voi vaihtaa alle hyvissä ajoin, eikä tarvitse kiirehtiä kesäkumeille.
mikahe:
Mitä ongelmaa? Eihän tuossa mitään ongelmaa ole renkaiden toiminnan kannalta. Nastat pelaavat ihan yhtä hyvin sulalla kelillä kuin kitkatkin, testien mukaan paremminkin.
Kitkarenkaiden huono puoli on se, että ne eivät toimi kovin hyvin kesäisissä olosuhteissa eivätkä etenkään märällä asfaltilla jollaista tyypillisesti syksyllä on. Nastarenkaat toimivat testien mukaan paremmin noissakin oloissa, olennaista on kuitenkin ymmärtää ettei mikään talvirengas ole syyssateella kovin hyvä verrattuna kesärenkaaseen. Syyssateet pitää siis ajaa kesärenkailla ja vaihtaa talvirenkaat alle vasta oikeaan aikaan, jolloin alla on koko ajan paremmin keliin sopivat renkaat.