Kertokaapa mitä mieltä olette kaverini työmatkasta. Hän asuu Veikkolassa ja käy nyt Espoossa töissä. Kuukauden päästä työpaikka muuttaa Vuosaareen.
Riippuu työajoista. Jos kulkee normaalin virastoajan mukaan, ainakin minulla menisi hermot. Jos menee töihin aamulla klo 7, pääsee tuolla reitillä pahimman ruuhkan alta pois. Iltapäivä on toinen juttu, mutta Vuosaaresta kehä III:sta pitkin vetää yleensä aika hyvin, jos lähtee viimeistään klo 15.30. Vähänkin myöhemmin lähtevä kuluttaa Tuupakan kohdalla 10-15 minuuttia ylimääräistä aikaa.
Itselläni on tällä hetkellä yli 130 km työmatka, mutta onneksi on mahdollisuus jäädä työpaikan lähelle yöksi. Joka päivä tuota matkaa ei jaksa kulkea varsinkaan, jos tekee ylitöitä. Veikkola-Vuosaari on mielestäni vielä tolkullisella työrytmillä sietokyvyn rajoissa.
Kertokaapa mitä mieltä olette kaverini työmatkasta. Hän asuu Veikkolassa ja käy nyt Espoossa töissä. Kuukauden päästä työpaikka muuttaa Vuosaareen. Siis päivittäin Veikkola-Vuosaari-Veikkola. Minusta tuntuu että monien nykyiset jonotukset on aika pientä tähän verrattuna. Millainen mahtaa olla tunnelma kun sataa syksyllä vähän räntää tms.
Jos ajaminen stressaa niin veikkolasta bussilla kamppiin ja kampista metrolla vuosaareen...
Olisi mielenkiintoista saada Kehän sisäpuolisesta liikenteestä huolestuneiden/vastaavien tahojen kommentti siitä, mitä tapahtuisi, jos kaikki huomenna pitäisivät riittävän turvavälin. Arviolta noin 2/3 autoista pitäisi ottaa liikenteestä pois, jotta tila riittäisi kaikille.
Jos kaikki pitäisivät edes lähes turvavälin, liikenne sujuisi paremmin, kun yhden auton hieman hidastaessa kaikkien ei takana tarvitsisi reagoida. Yleensä muutamaa autoa myöhemmin hidastus onkin jo huomattavasti suurempi, kun joutuu ylireagoimaan. Tämä haitariliike sitten aiheuttaa suurimman tukkoisuuden. Tuo tilan riittäminen paremmin lyhyillä väleillä pätee silloin, jos kaikki autot ovat pysähdyksissä. Sen sijaan liikkeellä olevaan letkaan mahdollisimman tasaisella nopeudella kulkeva liikenne tuo parhaimman tuloksen.
Tässä ketjussa en ole huomannut erästä olennaista ratkaisukeinoa liikenteen sujuvuuden parantamiseksi: Nopeuksien alentamista niillä osuuksilla, jossa nyt ajetaan 80 km/h - 90 km/h.
Mikäli nopeudet alennattaisiin näillä osuuksilla 50 km/h:iin tie vetäisi selvästi paremmin ja niillä osuuksilla, jossa nyt madellaan päästäisiin vähän paremmin - kokonaisuutena iikenne sujuisi paljon paremmin. Mahdollisimman moni olisi mahdollisimman nopeasti perillä, kun teiden nopeudet optimoitaisiin.
Tässä muutama linkki, joista näkee sen , että alempi nopeus vetää paremmin
Liikenteen välityskyvyn kannalta paras nopeus on noin 50 km/h olipa tien suurin sallittu nopeus n.80 km/h (50mph)tai n.110 km/h (70 mph). Esimerkiksi tuolla 110 km/h tiellä nopeudella 100 km/h menee autoja samassa ajassa vain puolet siitä mitä menee nopeudella 50 ikm/h.
Moottoriteilläkin ruuhkassa tietoinen nopeuden reilu alentaminen voi parantaa liikenteen sujumista. (Suomessa noita motareiden ruuhkia tuskin on.)
"For example, the maximum capacity of urban motorway is typically obtained at speed of about 60 - 70 km/h"
Toki vielä parempi keino on jo mainittu tässäkin ketjussa: Joukkoliikenteen kehittäminen niin, ettei olisi tarvetta (tai kannattaisi) niin monen ajaa omalla autollaan.
Tässä ketjussa en ole huomannut erästä olennaista ratkaisukeinoa liikenteen sujuvuuden parantamiseksi: Nopeuksien alentamista niillä osuuksilla, jossa nyt ajetaan 80 km/h - 90 km/h.
Mikäli nopeudet alennattaisiin näillä osuuksilla 50 km/h:iin tie vetäisi selvästi paremmin ja niillä osuuksilla, jossa nyt madellaan päästäisiin vähän paremmin - kokonaisuutena iikenne sujuisi paljon paremmin. Mahdollisimman moni olisi mahdollisimman nopeasti perillä, kun teiden nopeudet optimoitaisiin.
Voi kauhia! Suurimmalla osalla Suomen tieverkostoa ajetaan 80-90, siis rajoitus pitäisi olla kaikkialla motareiden ulkopuolella 50? Minusta tuo tuplaisi matka-ajan!
saapisti: "Jos kaikki pitäisivät edes lähes turvavälin, liikenne sujuisi paremmin, kun yhden auton hieman hidastaessa kaikkien ei takana tarvitsisi reagoida."
Tottahan väljä jono liikkuu sujuvammin kuin tiheä. Mutta välityskyvyllä mitataankin tien kykyä siirtää jokin määrä autoja eli määrä * nopeus. Jos määrä kaksinkertaistetaan, ei nopeus silti putoa puoleen. Ainakin nykyään päivittäin siellä ajetaan ylinopeutta alimittaisilla turvaväleillä.
Jos halutaan mitata sitä, miten tie palvelee niitä onnekkaita, jotka sinne ovat päässeet, sitten turvavälejä kannattaisi kasvattaa ja nopeuksia nostaa.
Tässä ketjussa en ole huomannut erästä olennaista ratkaisukeinoa liikenteen sujuvuuden parantamiseksi: Nopeuksien alentamista niillä osuuksilla, jossa nyt ajetaan 80 km/h - 90 km/h.
Mikäli nopeudet alennattaisiin näillä osuuksilla 50 km/h:iin tie vetäisi selvästi paremmin ja niillä osuuksilla, jossa nyt madellaan päästäisiin vähän paremmin - kokonaisuutena iikenne sujuisi paljon paremmin. Mahdollisimman moni olisi mahdollisimman nopeasti perillä, kun teiden nopeudet optimoitaisiin.
Tässä muutama linkki, joista näkee sen , että alempi nopeus vetää paremmin
Liikenteen välityskyvyn kannalta paras nopeus on noin 50 km/h olipa tien suurin sallittu nopeus n.80 km/h (50mph)tai n.110 km/h (70 mph). Esimerkiksi tuolla 110 km/h tiellä nopeudella 100 km/h menee autoja samassa ajassa vain puolet siitä mitä menee nopeudella 50 ikm/h.
Moottoriteilläkin ruuhkassa tietoinen nopeuden reilu alentaminen voi parantaa liikenteen sujumista. (Suomessa noita motareiden ruuhkia tuskin on.)
"For example, the maximum capacity of urban motorway is typically obtained at speed of about 60 - 70 km/h"
Toki vielä parempi keino on jo mainittu tässäkin ketjussa: Joukkoliikenteen kehittäminen niin, ettei olisi tarvetta (tai kannattaisi) niin monen ajaa omalla autollaan.
Ei taida tulla apua kehäongelmiin nopeuden vähentämisellä. Kyseessä on kuitenkin liikennevalot, jotka muodostavat pullonkaulan (kehä kakkosella liittyminen turuntiehen turkkuseen tuntuu tökkivän).
Ehkä yhdessä paikassa hitaammasta nopeudesta ruuhka-aikaan voisi olla apua, Espoosta kehä 1:stä Kannelmäen kohdalla on käsittämätön ruuhka, vaikka ei ole valoja. Ilmeisesti ihmiset puskevat liittymistä ja kehältä yritetään päästä liittymiin -> jarrutellaan ja ihmetellään -> liikenne menee nopeasti jumiin.
Ruuhkassa ongelmia ovat tukkoiset liittymät ja risteykset. Niissä kun liikenne saataisiin sujumaan, on liikenteen sujuvuuden kannalta aika sama, mitä nopeutta välissä ajetaan. Voisiko hitaammalla ja paremmin välittävällä ajonopeudella tukot tukkeutua entistä tehokkaammin? Vai eikö tukkoa edes muodostuisi liittymän kohdalle, jos se alkujaan toimisi tehokkaammin hitaammalla ajonopeudella?
Jotkut muistanevat vielä parin vuoden takaiset iltapäiväruuhkat Kehä1:llä itään Vihdintien kohdalla. Heijastusvaikutushan oli sinne Lintuvaaran Shellille asti.
Kun rakennettiin yksi lisäkaista Vihdintien kohdille, hävisi myöskin ruuhka siitä kohdalta ja nyt kehä vetää hyvin itään jopa iltaruuhka-aikaan.
Jotkut muistanevat vielä parin vuoden takaiset iltapäiväruuhkat Kehä1:llä itään Vihdintien kohdalla. Heijastusvaikutushan oli sinne Lintuvaaran Shellille asti.
Kun rakennettiin yksi lisäkaista Vihdintien kohdille, hävisi myöskin ruuhka siitä kohdalta ja nyt kehä vetää hyvin itään jopa iltaruuhka-aikaan.
OK, eli liikenne ei töki enää Kannelmäen kohdalla samasta suunnasta tultaessa? Itsellä ruuhkakokemus kyseisestä pullonkaulasta reilun vuoden takaa...no hyvä juttu, jos ihmiset osaa nyt liittyä hienosti hämeenlinnantieltä kehälle ja päinvastoin.
K10: "Ruuhkassa ongelmia ovat tukkoiset liittymät ja risteykset. Niissä kun liikenne saataisiin sujumaan, on liikenteen sujuvuuden kannalta aika sama, mitä nopeutta välissä ajetaan."
Tässä nopeus/välityskykyjutussa menee herkästi asiat sekaisin. Jos oletetaan, että kaikki pitäisivät riittäväksi sovitun turvavälin (esim. 1 sek reaktioaika + 8 m/s2 hidastuvuutta vastaava matka), vasta silloin nopeuden vaikutus välityskykyyn tulisi esille. Mutta reaalimaailmassa, jossa turvavälillä ja nopeudella ei ole merkittävää korrelaatiota, ei nopeus juurikaan vaikuta välityskykyyn. Silloin vain ulosmitataan tien välityskykyä turvallisuuden kustannuksella. Siksi nopeuden alentaminen tuskin selkeissä paikoissa parantaisi tilannetta. Risteysalueet ym. tilanteet ovat eri juttu, koska siellä alhaisempi nopeus saattaisi helpottaa ajamista ja siten parantaa sujuvuutta (esim. kiertoliittymät). Mutta tämä on tapauskohtainen juttu, yleispätevää sääntöä ei kai ole. Palstalla joskus mainittu tutkimus, jossa todettiin kaupunkikeskustassa alemman rajoituksen nostanee keskinopeutta tukee kyllä tätä ajatusta.
"Voisiko hitaammalla ja paremmin välittävällä ajonopeudella tukot tukkeutua entistä tehokkaammin? Vai eikö tukkoa edes muodostuisi liittymän kohdalle, jos se alkujaan toimisi tehokkaammin hitaammalla ajonopeudella?"
Tukko muodostuu todennäköisesti suuremmalla liikennemäärällä eli harvemmin kuin normaalitilanteessa, mutta kun tukko alkaa muodostua, pysähtyyi liikenne varmaan aika totaalisesti ja laajalla aluella. Liikkeellähän on tuolloin normaalia ruuhkaliikennettä enemmän autoja.
[Herbert muokkasi tätä viestiä 25.04.2007 klo 19:55]
Riippuu työajoista. Jos kulkee normaalin virastoajan mukaan, ainakin minulla menisi hermot. Jos menee töihin aamulla klo 7, pääsee tuolla reitillä pahimman ruuhkan alta pois. Iltapäivä on toinen juttu, mutta Vuosaaresta kehä III:sta pitkin vetää yleensä aika hyvin, jos lähtee viimeistään klo 15.30. Vähänkin myöhemmin lähtevä kuluttaa Tuupakan kohdalla 10-15 minuuttia ylimääräistä aikaa.
Itselläni on tällä hetkellä yli 130 km työmatka, mutta onneksi on mahdollisuus jäädä työpaikan lähelle yöksi. Joka päivä tuota matkaa ei jaksa kulkea varsinkaan, jos tekee ylitöitä. Veikkola-Vuosaari on mielestäni vielä tolkullisella työrytmillä sietokyvyn rajoissa.
Siis päivittäin Veikkola-Vuosaari-Veikkola. Minusta tuntuu että monien nykyiset jonotukset on aika pientä tähän verrattuna. Millainen mahtaa olla tunnelma kun sataa syksyllä vähän räntää tms.
Jos ajaminen stressaa niin veikkolasta bussilla kamppiin ja kampista metrolla vuosaareen...
Jos kaikki pitäisivät edes lähes turvavälin, liikenne sujuisi paremmin, kun yhden auton hieman hidastaessa kaikkien ei takana tarvitsisi reagoida. Yleensä muutamaa autoa myöhemmin hidastus onkin jo huomattavasti suurempi, kun joutuu ylireagoimaan. Tämä haitariliike sitten aiheuttaa suurimman tukkoisuuden. Tuo tilan riittäminen paremmin lyhyillä väleillä pätee silloin, jos kaikki autot ovat pysähdyksissä. Sen sijaan liikkeellä olevaan letkaan mahdollisimman tasaisella nopeudella kulkeva liikenne tuo parhaimman tuloksen.
Tässä ketjussa en ole huomannut erästä olennaista ratkaisukeinoa liikenteen sujuvuuden parantamiseksi: Nopeuksien alentamista niillä osuuksilla, jossa nyt ajetaan 80 km/h - 90 km/h.
Mikäli nopeudet alennattaisiin näillä osuuksilla 50 km/h:iin tie vetäisi selvästi paremmin ja niillä osuuksilla, jossa nyt madellaan päästäisiin vähän paremmin - kokonaisuutena iikenne sujuisi paljon paremmin. Mahdollisimman moni olisi mahdollisimman nopeasti perillä, kun teiden nopeudet optimoitaisiin.
Tässä muutama linkki, joista näkee sen , että alempi nopeus vetää paremmin
http://www.discovery.org/scripts/viewDB/filesDB-download.php?command=download&id=624
Liikenteen välityskyvyn kannalta paras nopeus on noin 50 km/h olipa tien suurin sallittu nopeus n.80 km/h (50mph)tai n.110 km/h (70 mph). Esimerkiksi tuolla 110 km/h tiellä nopeudella 100 km/h menee autoja samassa ajassa vain puolet siitä mitä menee nopeudella 50 ikm/h.
http://www.cemt.org/JTRC/WorkingGroups/SpeedManagement/SpeedSummary.pdf sivu 9
Moottoriteilläkin ruuhkassa tietoinen nopeuden reilu alentaminen voi parantaa liikenteen sujumista. (Suomessa noita motareiden ruuhkia tuskin on.)
"For example, the maximum capacity of urban motorway is typically obtained at speed of about 60 - 70 km/h"
Toki vielä parempi keino on jo mainittu tässäkin ketjussa: Joukkoliikenteen kehittäminen niin, ettei olisi tarvetta (tai kannattaisi) niin monen ajaa omalla autollaan.
Tässä ketjussa en ole huomannut erästä olennaista ratkaisukeinoa liikenteen sujuvuuden parantamiseksi: Nopeuksien alentamista niillä osuuksilla, jossa nyt ajetaan 80 km/h - 90 km/h.
Mikäli nopeudet alennattaisiin näillä osuuksilla 50 km/h:iin tie vetäisi selvästi paremmin ja niillä osuuksilla, jossa nyt madellaan päästäisiin vähän paremmin - kokonaisuutena iikenne sujuisi paljon paremmin. Mahdollisimman moni olisi mahdollisimman nopeasti perillä, kun teiden nopeudet optimoitaisiin.
Voi kauhia!
Suurimmalla osalla Suomen tieverkostoa ajetaan 80-90, siis rajoitus pitäisi olla kaikkialla motareiden ulkopuolella 50?
Minusta tuo tuplaisi matka-ajan!
saapisti: "Jos kaikki pitäisivät edes lähes turvavälin, liikenne sujuisi paremmin, kun yhden auton hieman hidastaessa kaikkien ei takana tarvitsisi reagoida."
Tottahan väljä jono liikkuu sujuvammin kuin tiheä. Mutta välityskyvyllä mitataankin tien kykyä siirtää jokin määrä autoja eli määrä * nopeus. Jos määrä kaksinkertaistetaan, ei nopeus silti putoa puoleen. Ainakin nykyään päivittäin siellä ajetaan ylinopeutta alimittaisilla turvaväleillä.
Jos halutaan mitata sitä, miten tie palvelee niitä onnekkaita, jotka sinne ovat päässeet, sitten turvavälejä kannattaisi kasvattaa ja nopeuksia nostaa.
Mikäli nopeudet alennattaisiin näillä osuuksilla 50 km/h:iin tie vetäisi selvästi paremmin ja niillä osuuksilla, jossa nyt madellaan päästäisiin vähän paremmin - kokonaisuutena iikenne sujuisi paljon paremmin. Mahdollisimman moni olisi mahdollisimman nopeasti perillä, kun teiden nopeudet optimoitaisiin.
Tässä muutama linkki, joista näkee sen , että alempi nopeus vetää paremmin
http://www.discovery.org/scripts/viewDB/filesDB-download.php?command=download&id=624
Liikenteen välityskyvyn kannalta paras nopeus on noin 50 km/h olipa tien suurin sallittu nopeus n.80 km/h (50mph)tai n.110 km/h (70 mph). Esimerkiksi tuolla 110 km/h tiellä nopeudella 100 km/h menee autoja samassa ajassa vain puolet siitä mitä menee nopeudella 50 ikm/h.
http://www.cemt.org/JTRC/WorkingGroups/SpeedManagement/SpeedSummary.pdf sivu 9
Moottoriteilläkin ruuhkassa tietoinen nopeuden reilu alentaminen voi parantaa liikenteen sujumista. (Suomessa noita motareiden ruuhkia tuskin on.)
"For example, the maximum capacity of urban motorway is typically obtained at speed of about 60 - 70 km/h"
Toki vielä parempi keino on jo mainittu tässäkin ketjussa: Joukkoliikenteen kehittäminen niin, ettei olisi tarvetta (tai kannattaisi) niin monen ajaa omalla autollaan.
Ei taida tulla apua kehäongelmiin nopeuden vähentämisellä. Kyseessä on kuitenkin liikennevalot, jotka muodostavat pullonkaulan (kehä kakkosella liittyminen turuntiehen turkkuseen tuntuu tökkivän).
Ehkä yhdessä paikassa hitaammasta nopeudesta ruuhka-aikaan voisi olla apua, Espoosta kehä 1:stä Kannelmäen kohdalla on käsittämätön ruuhka, vaikka ei ole valoja. Ilmeisesti ihmiset puskevat liittymistä ja kehältä yritetään päästä liittymiin -> jarrutellaan ja ihmetellään -> liikenne menee nopeasti jumiin.
Ruuhkassa ongelmia ovat tukkoiset liittymät ja risteykset. Niissä kun liikenne saataisiin sujumaan, on liikenteen sujuvuuden kannalta aika sama, mitä nopeutta välissä ajetaan. Voisiko hitaammalla ja paremmin välittävällä ajonopeudella tukot tukkeutua entistä tehokkaammin? Vai eikö tukkoa edes muodostuisi liittymän kohdalle, jos se alkujaan toimisi tehokkaammin hitaammalla ajonopeudella?
Jotkut muistanevat vielä parin vuoden takaiset iltapäiväruuhkat Kehä1:llä itään Vihdintien kohdalla. Heijastusvaikutushan oli sinne Lintuvaaran Shellille asti.
Kun rakennettiin yksi lisäkaista Vihdintien kohdille, hävisi myöskin ruuhka siitä kohdalta ja nyt kehä vetää hyvin itään jopa iltaruuhka-aikaan.
Kun rakennettiin yksi lisäkaista Vihdintien kohdille, hävisi myöskin ruuhka siitä kohdalta ja nyt kehä vetää hyvin itään jopa iltaruuhka-aikaan.
OK, eli liikenne ei töki enää Kannelmäen kohdalla samasta suunnasta tultaessa? Itsellä ruuhkakokemus kyseisestä pullonkaulasta reilun vuoden takaa...no hyvä juttu, jos ihmiset osaa nyt liittyä hienosti hämeenlinnantieltä kehälle ja päinvastoin.
K10: "Ruuhkassa ongelmia ovat tukkoiset liittymät ja risteykset. Niissä kun liikenne saataisiin sujumaan, on liikenteen sujuvuuden kannalta aika sama, mitä nopeutta välissä ajetaan."
Tässä nopeus/välityskykyjutussa menee herkästi asiat sekaisin. Jos oletetaan, että kaikki pitäisivät riittäväksi sovitun turvavälin (esim. 1 sek reaktioaika + 8 m/s2 hidastuvuutta vastaava matka), vasta silloin nopeuden vaikutus välityskykyyn tulisi esille. Mutta reaalimaailmassa, jossa turvavälillä ja nopeudella ei ole merkittävää korrelaatiota, ei nopeus juurikaan vaikuta välityskykyyn. Silloin vain ulosmitataan tien välityskykyä turvallisuuden kustannuksella. Siksi nopeuden alentaminen tuskin selkeissä paikoissa parantaisi tilannetta. Risteysalueet ym. tilanteet ovat eri juttu, koska siellä alhaisempi nopeus saattaisi helpottaa ajamista ja siten parantaa sujuvuutta (esim. kiertoliittymät). Mutta tämä on tapauskohtainen juttu, yleispätevää sääntöä ei kai ole. Palstalla joskus mainittu tutkimus, jossa todettiin kaupunkikeskustassa alemman rajoituksen nostanee keskinopeutta tukee kyllä tätä ajatusta.
"Voisiko hitaammalla ja paremmin välittävällä ajonopeudella tukot tukkeutua entistä tehokkaammin? Vai eikö tukkoa edes muodostuisi liittymän kohdalle, jos se alkujaan toimisi tehokkaammin hitaammalla ajonopeudella?"
Tukko muodostuu todennäköisesti suuremmalla liikennemäärällä eli harvemmin kuin normaalitilanteessa, mutta kun tukko alkaa muodostua, pysähtyyi liikenne varmaan aika totaalisesti ja laajalla aluella. Liikkeellähän on tuolloin normaalia ruuhkaliikennettä enemmän autoja.