Ja jos mennään keskustelumenetelmien epäkorrektiudessa vielä askel pidemmälle, vastakeskustelija on keskustelun aiheesta riippuen joko
- pedofiili
- NATO-intoilija
- pullopersesika.
Kannattaisi luke kanssa mitä aiemmin on kirjoiteltu ..
slowgear:
mikä on seksin perustarkoitus, jos ei oteta huomioon suvunjatkamista tai siitä saatua mielihyvää.
whiic:
Rätkätin: "Kyllä kaikkia lakeja pitää noudattaa. Esim. tuo rengaslaki antaa mahdollisuuden vaihtaa renkaita olosuhteista riippuen."
Mutta onko kyseessä ajohetken olosuhteet vai ensi viikon säätiedotus?
Tuohonkin vastattiin jo .. juuri omaa kirjoitustasi edeltävässä ..
whiic:
Älkää kysykö minulta kunnioitusta laille lain itsensä takia, sillä harva saarnaaja itsekään kunnioittaa sitä.
Tuon selvemmin sitä tuskin pystyt omalta kohdaltasi sanomaan. Jokainen tietenkin ihan itse päättää ja varmaan toimiikin sen mukaan. Onnea vain jatkossa.
AkiK: "Tarkoitus oli verrata asiaa. Jos ajaa epätaloudellisella autolla ja/tai epätaloudellisella ajotavalla, menettää ehkä enemmän kuin mitä on renkaissa mahdollista säästää."
Mahdollista, mutta ei kuitenkaan erityisen todennäköistä. Ei nimittäin ole olemassa relaatiota, joka sanelee, että epätaloudellinen ajotapa/ajokalusto on kytköksissä huonoihin renkaisiin. Miksi säästää rahaa ajotavassa ja tuhlata renkaissa, kun voit säästää molemmissakin? Kukin päättäköön itse mitä haluaa.
AkiK: "Tietysti tuolloin voi olla pakkokin pihdata renkaissa, varsinkin kun epätaloudellinen ajotapa yleensä syö niitäkin aika reilusti. Jos ajaa hyvin vähän niin eipä sillä ole mitään väliä."
Totta. En minä olisi ostanut kuuspyttyistä Bimmeriä, jos ajaisin yli 10 tkm vuodessa. Vähäisellä ajosuoritteella auton taloudellisuus on toisarvoista. Tosin tällöin korostuu mm. vakuutusmaksut, vuotuinen ajoneuvovero, jne. Vakuutukset Bimmereihin ovat aika järkyttäviä.
AkiK: "Toisaalta rahassa laskien muutaman tonnin ajot kannattaa ajaa vaikka taksilla ennemmin kuin hankia niitä varten edes halpaa omaa autoa."
Julkisilla säästää... jos pääsee perille minne haluaa. Jos joutuu jatkuvasti ottamaan taksia että pääsee perille asti, käy oma auto halvemmaksi aika äkkiä. Muutamankymmentä reissua taksilla ja aletaan olla jo auton käyttökustannuksien tasolla. (Auton hankintakustannukset sitten päälle, mutta käyttökelpoisia autohan saa parilla sadalla tai parilla sadalla tuhannella eli valinnanvaraa on.)
Eli omalla autolla säästää suurilla ajosuoritteilla sekä tapauksissa joissa lähtöpaikka/määränpää ei ole julkisten yhteyksien tavoitettavissa. Opiskelijan ei kannata ostaa autoa ajosuoritemäärien perusteella ollenkaan, koska julkisista saa puolet pois - bensiinistä ei.
"Slowgearin Smartilla se on ehkä jotakuinkin niin taloudellista ja järkeävä kuin se voi olla, eikä tarvitse tinkiä ajamisen nautinnosta."
Jos ajaa paljon. Jos ajaa vähän 20-vuotias autonkottero kulutukseen katsomatta on järkevämpi.
"Ihan yleisesti: näissä kustannusjutuissa on aina ristiriitaisuuksia. Esim. vähävaraiset ihmiset tutkitusti polttavat muita useammin tupakkaa. Hyvin ristiriitainen asia tupakkahan on hyvin kallista ja suhteellisesti aika iso osa tuloista siihen menee jos rahaa ei muutenkaan ole."
Täysin loogista mielestäni. Jos tupakoit, sinusta tulee vähävarainen.
"Jos ajelee pääosin sitä tyypillistä muutaman kilsan työmatkaa kaupungissa, niin asialla ei olekaan mitään väliä."
Totta. Vaikka omistankin auton (tai teknisesti autoja, joskaan kaikki niistä ei ole ns. "ajossa" en suinkaan käy töissä sillä. Kun työpaikka on vajaan kilometrin päässä, erityisesti talvella säästän aikaa, kun en ryhdy raaputtamaan tuulilasista jäitä irti. Lisäksi säästän polttoainetta, ympäristöä ja auton moottoria ja muuta tekniikkaa. Nyrkkisääntönä pidän, että jos tiedän, että auton moottori ei ajon aikana ehdi saavuttaa täyttä käyntilämpöä, menen kävellen. Jos on tarvetta liikkua molempiin suuntiin, auto käy houkuttelevammaksi, edellyttäen, että asiointini määränpäässä on sen verran lyhyt, että moottori ei ehdi jäähtyä. Auton moottoria, kun ei paranisi sammuttaa viileänä ennen pidempää seisotusta eli päivän viimeinen ajoreissu tulisi olla riittävän pitkä. Tämä siksi, että sylinteriseinät eivät mm. kondensoi palamattomia kaasuja ja korrodoidu yön aikana. Lisäksi on välillä hyvä ajaa vielä pidempää ajoa, jotta öljyyn päätynyt vesi ja bensiini höyrystyy pois. Lyhyt kiehautus ei siihen auta vaikka vähentääkin sylinteriseinämien syöpymistä.
"Tosin näiden kannattaisi harkita ajamisen tarvetta ylipäänsäkin, jos rahassa asiaa miettii. Näkökulmakysymys."
Kaupungin sisällä yksinomaan autoilevien voi olla fiksumpi kävellä tai käyttää bussia ja jättää auto hankkimatta. Jos auto kuitenkin on hankittu, sillä ei ole mitään käytännön merkitystä ajaako sillä 1000 vai 10000 km, sillä kiinteät kulut ylittävät käyttökulut. Auton omistajan ei kannata miettiä ajotarvetta... julkisten käyttäjän täytyy sitä enemmänkin, ellei omista rajattoman käytön tarjoavaa lippua.
On siksi mielestäni melko naurettavaa, että ympäristöä yritetään pelastaa tekemällä vuosiperusteinen verotus mahdollisimman tyyriiksi. Sehän tekee ajosuoritteen määrästä entistä merkityksettömämpää suhteessa auton omistamisen kustannuksiin. Jos autovakuutus uhkaisi käydä polttoainekulujani suuremmaksi, minä ajaisin vittuuntuneena vaikka korttelia ympäri ilman ajotarvetta. Ilman mitään todellista syytä siis. En nimittäin kestäisi ajatusta siitä, että raha menee VASTIKKEETTA hukkaan. Pakko sillä autolla on päästä ajamaan vaikkei tarvetta olekaan.
Siinä viestiä päättäjille. Nostakaa bensiinin veroa ja hiivatkaa se tekopyhä ajoneuvovero jo sinne minne aurinko ei paista. Ympäristöperusteista siitä ei saa tekemälläkään. Minun ajosuoritettani se vain kasvattaa yleisen vitutuksen kasvamisen tahdissa. Jos ajoneuvovero sidotaan CO2-päästöihin, ja joudun siitä lisämaksua tilittämään, tatti kasvaa otsassa. Ajosuorite kanssa. Ostin paljon kuluttavan auton koska tiesin, että ajosuoritteeni on vähäinen. Ja ympäristöverot halutaan kohdistaa juurikin vähän autoileviin (koska vähän autoilevilla on paljon polttoainetta syöviä leluja). Sama pätee myös useampiautoisille: jos omistat harrasteauton, luovu siitä tai aja enemmän sillä paljon polttoainetta kuluttavalla harrasteautolla ja luovu siitä kauppakassistasi sen sijaan. Ekoajattelua? En yhäkään suostu ymmärtämään miten autojen lukumäärä henkilöä kohden on sidottu henkilön tuottamiin CO2-päästöihin.
Saman vitutusilmiön saa aikaan myös nopeusrajoitukset siellä missä niitä on perusteetta laskettu, talvirajoituksia "unohdettu" voimaan, koulurajoitukset sunnuntai-iltana, ja hidastetöyssyt pihakatujen ulkopuolella (mm. maantiet koulujen kohdalla, sunnuntaina).
Rätkätin: "Kannattaisi luke kanssa mitä aiemmin on kirjoiteltu .."
Minä en yhäkään ymmärrä ajatuksenkulkuasi. Miten slowgearin kysymys "seksin perustarkoituksesta" liittyy tähän mainitsemaasi "pedofiliakeskusteluun"? Ymmärrätkö sinä edes mitä sana "pedofiili" tarkoittaa?
Onko ajatus siitä, että joku tuntisi vetoa puberteetti-iän ylittäneeseen ihmiseen mielestäsi niin kuvottava, että seksi = alaikäisen hyväksikäyttö?
"Tuohonkin vastattiin jo .. juuri omaa kirjoitustasi edeltävässä .."
Ja Bullshit. En löydä vastaustasi sen enempää kuin mitään pedofiliakeskusteluakaan, kenenkään käymänä.
Kannattaisi luke kanssa mitä aiemmin on kirjoiteltu ..
Minä en yhäkään ymmärrä ajatuksenkulkuasi. Miten slowgearin kysymys "seksin perustarkoituksesta" liittyy tähän mainitsemaasi "pedofiliakeskusteluun"? Ymmärrätkö sinä edes mitä sana "pedofiili" tarkoittaa?
Pedofilia on parafilia, jossa pedofiiliksi kutsutun henkilön seksuaalinen suuntautuminen kohdistuu seksuaalisesti kehittymättömiin lapsiin. Sana pedofiili on tullut puhekieleen 1990-luvullalähde?; sitä ennen puhuttiin usein namusedistä.
Whiic:
Rätkätin:
"Tuohonkin vastattiin jo .. juuri omaa kirjoitustasi edeltävässä .."
Ja Bullshit. En löydä vastaustasi sen enempää kuin mitään pedofiliakeskusteluakaan, kenenkään käymänä.
... ja tässä se kateissa ollut kirjoitus ...
Rätkätin:
AkiK:
Onko keli ja pidemmän ajan ennuste Etelä-Suomeen mielestäsi sellainen, että se edellyttää "ottamaan kelin huomioon" eli ajamaan talvirenkailla? Valtaosahan ei liiku mihinkään kovin pohjoiseen.
Ei ole, mutta noinhan se kuitenkin käytännössä menee ja vedotaan vähintäänkin mahdollisiin yöpakkasiin ja aamuliukkauksiin. Ajetaanhan ylinopeuksiakin vaikka ne eivät ole sallittuja ja samoin rikotaan kovin monia muitakin lakeja, asetuksia ja yhteisesti sovittuja sääntöjä, että sen puoleen tuossa ei ole mitään kummallista. Kovin ihmeellistä olisi, jos ihmiset kunnioittaisivat itse itselleen tekemiä sääntöjä kuten mm. lakeja. Ylimalkaan se, että sääntöihin, asetuksiin ja/tai lakeihin tai muihin vastaaviin jätetään tulkinnan varaa, niin aivan taatusti niitä todellakin "tulkitaan" ja sitkeimpiä tulkintoja käydään oikeusistuimissa. Ihan vaan esimerkkinä vaikka nyt hoviin nostettu yksityisillä parkkipaikkoilla ykstyisten firmojen parkkimaksutarkastajien jakamat sakot, jotka alioikeus totesi laittomiksi. Mikäli olen ymmärtänyt, niin tekeillä on laki, jossa selvitetään miten asioiden halutaan olevan. Aivan taatusti jotkut ovat siitä tyytyväisiä ja jotkut pihisevät kiukusta - miksi ihmeessä tämä olisi poikkeus.
AkiK: "Tarkoitus oli verrata asiaa. Jos ajaa epätaloudellisella autolla ja/tai epätaloudellisella ajotavalla, menettää ehkä enemmän kuin mitä on renkaissa mahdollista säästää."
Mahdollista, mutta ei kuitenkaan erityisen todennäköistä. Ei nimittäin ole olemassa relaatiota, joka sanelee, että epätaloudellinen ajotapa/ajokalusto on kytköksissä huonoihin renkaisiin. Miksi säästää rahaa ajotavassa ja tuhlata renkaissa, kun voit säästää molemmissakin? Kukin päättäköön itse mitä haluaa.
Siksi, että epätaloudellinen ajotapa ei anna mitään lisäarvoa ajamiseen tai liikkumiseen, yleensä päinvastoin. Sen sijaan hyvät (Lue: kalliit) renkaat saattavat jotain hyvää tuoda mukanansa, jota halvoilla ei saa.
Kyllä minuakin kiinnostaa autoilun kustannukset, seuraan niitä hyvinkin tarkkaan. Silti ajan 2-litraisella autolla, vaikka vähempikin riittäisi, jos säästöä joka paikasta pitäisi hakea. Toiveissa tosin kakkosautoksi tällä hetkellä on vieläkin epätaloudellisempi auto. Siinä muut syyt puoltavat sellaisella ajamista. Nykyinen ei tarjoa riittäviä ominaisuuksia tietyissä asioissa.
Eli ensin pitää määritellä riittävä taso haluttaville asioille, sitten koittaa saavuttaa ne mahdollisimman pienillä kustannuksilla. Renkaissa tuo taso voisi olla esimerkiksi mahdollisimman lyhyt jarrutusmatka. Nopeudesta tinkiminen, vaikka matkaa lyhentäisikin paljon tehokkaammin kuin rengasvalinta, kuitenkin rasittaisi muita vaatimuksia (matka-aika), joten sillä keinolla ei renkaalle asetettuja vaatimuksia voida tavoitella.
Ei ole, mutta noinhan se kuitenkin käytännössä menee ja vedotaan vähintäänkin mahdollisiin yöpakkasiin ja aamuliukkauksiin. Ajetaanhan ylinopeuksiakin vaikka ne eivät ole sallittuja ja samoin rikotaan kovin monia muitakin lakeja, asetuksia ja yhteisesti sovittuja sääntöjä, että sen puoleen tuossa ei ole mitään kummallista.
Ei se olekaan ihmeellistä. Ihmeellistä on se, että tämäkin on lainvastaista eikä se näytä lakiapostoleja haittaavan. Ylinopeus on kielletty ja sinäkin olet kertonut että sen määritelmä on yksiselitteinen. Tässä rengasasiassa on myös varsin selkeä määritelmä, mutta siitä huolimatta käytännön harkinta on jätetty kansalaisille eikä asiaa kovin paljon edes haluta valvoa. Pääosa toimii tässäkin hyvin, osa ei välitä mitään. Vahingollista ja yhteiskunnan kannalta hyvin tappiollista tarpeeton nastarenkailla ajo sulilla kesäisillä teillä silti yksiselitteisesti on.
Et ole tästä lainkaan huolissasi, vaikka ihmisiä oikeasti kuolee ja sairastuu tämän takia. Monet saavat oireita ja joitakin jopa kuolee hiukkaspäästöihin (vuositasolla kaiken kaikkiaan enemmän kuin liikenneonnettomuuksissa, mikä on liikenteen osuus siitä on vähän epäselvää, monia kuolee epäsuorasti koska nastojen kuluttamien teiden korjaus vie niiden sairaanhoitorahat, teiden rakenneparannusrahat tms.
Jos teiden päällystämiseen käytetään vaikkapa 125 miljoonaa vuodessa ja 80% kulumisesta aiheutuu talvirenkaista (100 miljoonaa/vuosi), on mitätön parin viikon eli 10% pidennys nastojen käyttöajassa siis vastuussa arviolta 10 miljoonan euron tappioista.
Sattumalta samaa luokkaa kuin se, mitä laskettiin nollatoleranssin mukanaan tuomiksi säästöiksi.
Tässä rengasasiassa on myös varsin selkeä määritelmä, mutta siitä huolimatta käytännön harkinta on jätetty kansalaisille eikä asiaa kovin paljon edes haluta valvoa. Pääosa toimii tässäkin hyvin, osa ei välitä mitään.
Et ole tästä lainkaan huolissasi, vaikka ihmisiä oikeasti kuolee ja sairastuu tämän takia. Monet saavat oireita ja joitakin jopa kuolee hiukkaspäästöihin (vuositasolla kaiken kaikkiaan enemmän kuin liikenneonnettomuuksissa,
Kaiken kaikkiaan olen edelleenkin sitä mieltä, että esim. nopeusrajoitukset ovat yksiselitteisiä suurimman sallitun nopeuden suhteen. En ole kuitenkaan huolissani vaikka ihmiset ajavatkin kuten nyt ajavat. Minun asiani ei ole vieläkään puuttua siihen - hoitakoot viranomaiset sen, jos niin parhaakseen katsovat.
Rengasasia on kokonaan toisenlainen. Talvella on käytettävä talvirenkaita - minkään sortin nastarengaspakkoa ei ole. Kesällä on käytettävä nastattomia renkaita - mitään kesärengaspakkoa ei ole. Omasta mielestäni olisi hyvä huolehtia, että kulutuspintaa on ainakin lain sallima minimimäärä. Erinomaisten ja/tai korkealle testeissä päässeiden renkaiden ominaisuudet ovat kuitenkin vain marginaalisesti paremmat kokonaisvaikutuksiltaan, jos/kun huolehditaan kaikista muista jo lakien ja asetusten mukaisista asioista kuten riittävistä turvaväleistä, keliolosuhteiden vaikutuksista, ajotavasta risteyksiä lähestyttäessä, väistämisvelvollisuuksien selvästä osoittamisesta ajoissa ym ym ym. Lisäämällä vain hiukan turvavälejä ja/tai löysäämällä vauhteja, voidaan saavuttaa jopa parempi kokonaisturvallisuus ja ennen kaikkea rauhoitetaan koko liikennettä rennommaksi eikä tarvitse rystyset valkoisina yrittää puristaa kaiken aikaa lisää vauhtia. Missään nimessä en edes ajatustasolla yritä estää ketään ostamasta vaikka kullattuja timanttikoristeisia renkaita - ihan vapaasti siitä vaan toki, jokainen mielihalujensa mukaisesti.
Tottakai olen huolissani, kun ihmisiä jopa kuolee liiallisen ilmassa olevan partikkelimäärän vuoksi. Varsinkin keväisten haitallisten partikkeleiden määrän pienentämistä voitaisiin tehostaa vaikkapa pesemällä katuja jo hyvin aikaisessa vaiheessa luonnonmärkien kelien aikaan. Kuitenkin käytäntönä ainakin pääkaupungissa näyttää olevan se, että pesemiset aloitetaan aivan luvattoman myöhään. Suomi on maapallolla sellaisessa kohdassa, että tilastollisesti keväisin satelee keskimääräistä vähemmän. Joudutaan käyttämään lisävettä ja/tai kosteutta pölyn nousemisen estämiseksi. Nyt on kaiken lisäksi kehitelty jonkinlainen kemikalio - erittäin liukas kemikalio - jota levitellään ja jonka pitäisi sitoa pölyä. Taisi olla viime keväänä, kun mm. moottoripyöräpoliisi kaatui tuon kemikalion vuoksi ja taisipa kaatua jokunen muukin (tuli katujen ylläpidosta vastaavalle instanssille korvausvaatimuksia). Asiasta nousi isompikin haloo. Kaiken kukkuraksi - kuinkakohan vaarallista tuokin mömmö loppujen lopuksi on hengitettynä. Ennen pitkää se kuivuu tuokin ja nousee kaiken muun pölyn mukana hengitettäväksi. Toisaalta - joskus me kaikki kuitenkin kuoltaisiin ja pääasia tuntuu olevan, että katupölyjen puhdistus ei saa maksaa työnä eikä kalustona eikä käytettyinä mömmöinä liikaa. Säästäminen on sitten kivaa. Pölyssä on omat ongelmansa vaikka ei se juuri minua ole haitannut - ainakaan toistaiseksi. Suomi on kuitenkin joutunut monina keväinä tekemään EU:lle selvityksen sallittujen hiukkasmäärien jatkuvasta ja pitkäaikaisesta ylittämisestä.
Tuli mieleen ja muistanette kuinka etelässä lähes joka aamu ainakin ravintoloitsijat pesevät vedellä katuosuutensa vaikka vettä ei välttämättä ole saatavilla sellaisia massoja kuin meillä täällä Suomessa. Kuinka usein näette täällä katuja pestävän vaikka vedestä ei ole lainkaan puutetta? Onkohan niillä siellä etelässä vesimaksuja? Onko kyse täällä "vain" viitsimisestä? Minusta tuntuu, että "tietyt tahot" odottelevat jotain sellaista kuin "kunnon sade", joka aivan ilmaiseksi huuhtelisi kaiken riesan pois viemäreihin ja pois ihmisiä kiusaamasta. Onhan se tuokin eräs puhtaanapidon malli. Ongelmana vain on, että sitä kunnon sadetta ei meinaa ihan hevillä läheskään joka vuosi tulla - tilastollisestikaan.
Saa nähdä milloin suolat ja muut mömmöt vajoavat aina pohjavesiä myöten. Voisin kuvitella, että sitten vasta se iso poru alkaakin. Pitää kuitenkin aina ensin vahingon jo sattua ennen kuin tehdään mitään ja todetaan, että olisi pitänyt tehdä jo 30v sitten ja nyt on myöhäistä. Mutta ei se mitään - näillä mennään.
Summa summarum:
En ole estämästä ketää ajamasta vaikka minkälaisilla renkailla kesät talvet.
En ole kieltämässä ylinopeuksia.
En ole muutenkaan sepustamassa mitä muut saavat oikeasti tehdä tai olla tekemättä.
Olen tehnyt selväksi, että itse pidän suotavana lakien noudattamisia.
Pidän suotavana liikennesääntöjen noudattamista paremman sujuvuuden, turvallisuuden ja ennakoinnin vuoksi.
Itse ajan talvisin kitkoilla ja kesäisin kesärenkailla vaikka kaikki muut tekisivät toisin.
.. ja jos joku muu on sitä mieltä, että minä en ole tätä mieltä, niin se kyllä sopii vallan mainiosti ...
Kaiken kaikkiaan olen edelleenkin sitä mieltä, että esim. nopeusrajoitukset ovat yksiselitteisiä suurimman sallitun nopeuden suhteen.
Kaikki muutkin säännöt ovat ihan yhtä yksiselitteisiä. Minusta jos vaaditaan jonkin säännön pilkulleen noudattamista, pitää toimia loogisesti ja vaatia sitä koko säännöstön osalta. Muutenhan työkalu ei ole käytössä kuten TeeCee sanoo.
Kesällä on käytettävä nastattomia renkaita - mitään kesärengaspakkoa ei ole.
Puhe olikin turhasta nastarenkailla ajosta. Kitkarenkailla ajelijat voivat jatkaa ajamistaan ihan rauhassa, jos niin kovasti niistä kitkarenkaistaan tykkäävät. Tosin, järkevämpää olisi vaihtaa vaikka vähän halvemmat kesärenkaat kuin ajella kokonaan olosuhteisiin sopimattomalla kalustolla.
Erinomaisten ja/tai korkealle testeissä päässeiden renkaiden ominaisuudet ovat kuitenkin vain marginaalisesti paremmat kokonaisvaikutuksiltaan
Kokonaisvaikutuksia ei ole käsittääkseni arvioitu. Voisihan asiaa tietysti laskea teoreettisesti koko autokannan suhteen. Oletan, että vaikutus ei jää koko kaluston mitassa olemattomaksi jos nopeudet ja ajotavat pidetään samoina.
Lisäämällä vain hiukan turvavälejä ja/tai löysäämällä vauhteja, voidaan saavuttaa jopa parempi kokonaisturvallisuus
Epäilemättä. Mutta silloinkin lisäpidolla on ihan sama vaikutus, eli isossa mittakaavassa turvallisuutta lisäävä. Tähän perustuu se, miksi liikenneturvallisuusihmiset järestään vastustavat nastarenkaiden kieltämistä. He sanovat, että kitkarenkaillakin pärjää jos ottaa asiat huomioon, mutta suositus on nastarenkaat. Minusta kesärenkaissa on periaatteessa ihan samoin.
eikä tarvitse rystyset valkoisina yrittää puristaa kaiken aikaa lisää vauhtia
Ei minun autoillani ole tarvinnut meidän rajoituksillamme tähän asti tehdä noin. En ole muutenkaan huomannut mitään eroa rentoudessa ajaessani satasta vs kahdeksaakymppiä. Ihan samalla tavalla rennosti se auto kulkee molempia.
Kiire on asenne, ei sillä ole ilmiönä mitään tekemistä sen kanssa mitä nopeutta ajetaan.
Varsinkin keväisten haitallisten partikkeleiden määrän pienentämistä voitaisiin tehostaa vaikkapa pesemällä katuja jo hyvin aikaisessa vaiheessa luonnonmärkien kelien aikaan.
Aivan totta, tämä on retuperällä. Kumma ettei asia huolestuta ketään, vaikka negatiiviset vaikutukset hyvinvointiin ovat tutkittuja ja täysin kiistattomia.
Sekään ei silti kumoa sitä, että enemmän hiukkasia on pahempi asia.
Toisaalta - joskus me kaikki kuitenkin kuoltaisiin ja pääasia tuntuu olevan, että katupölyjen puhdistus ei saa maksaa työnä eikä kalustona eikä käytettyinä mömmöinä liikaa.
Kysehän on "motivoinnista". Kansalaisia "motivoidaan" maksujen avulla, kumma ettei se tässä onnistu. Riittävät sanktiot huonosta kaupunki-ilmasta, niin jo alkaa tapahtumaan. Samoin heikosti kunnossapidetyistä teistä riittävät sakot, niin alkaa paikka-asfalttiakin löytymään. Kansalaisethan tämänkin lopulta maksaisivat, mutta kuitenkin...
Pitää kuitenkin aina ensin vahingon jo sattua ennen kuin tehdään mitään ja todetaan, että olisi pitänyt tehdä jo 30v sitten ja nyt on myöhäistä.
Olen täällä palstalla oppinut, että ensin pitää saada ne laajat tutkimustulokset, etukäteen ei pidä tehdä kuvitelmia siitä mitä tulee tapahtumaan. Siihen asti ne suolatonnit vain katoavat jonnekin vaikka me kaikki tiedämme ettei suolainen vesi ole kovin hyvää...
eikä tarvitse rystyset valkoisina yrittää puristaa kaiken aikaa lisää vauhtia
Ei minun autoillani ole tarvinnut meidän rajoituksillamme tähän asti tehdä noin. En ole muutenkaan huomannut mitään eroa rentoudessa ajaessani satasta vs kahdeksaakymppiä. Ihan samalla tavalla rennosti se auto kulkee molempia.
Aina meinaan unohtaa, että jossain ajellaan ihan ilman ruuhkia. Tarkoitin tietenkin, että puikkelehditaan ryhtyset valkoisena kaistalta toiselle ruuhkissa, kun kauheasti pinnistämälläkään ei mitenkään meinaa edes väkisin päästä ohitse ja ohitse ja ohitse ja ohi... Ajallisesti ei voiteta mitään, mutta silti hiki päässä pinnistellään. Rauhallisen kuskin ajopeli kulkee sen sijaan täysin kivuttomasti ja leppeästi ....
AkiK:
Pitää kuitenkin aina ensin vahingon jo sattua ennen kuin tehdään mitään ja todetaan, että olisi pitänyt tehdä jo 30v sitten ja nyt on myöhäistä.
Olen täällä palstalla oppinut, että ensin pitää saada ne laajat tutkimustulokset, .....
Aina meinaan unohtaa, että jossain ajellaan ihan ilman ruuhkia.
Suomi-nimisessä maassa tämä on uskomattoman yleistä. Ainoan jatkuvamman poikkeuksen tekevät itärajan raja-asemille vievät tiet, joissa rekkaliikenne on mitä on.
Minä ajelen aika paljon myös vilkkaimpia väyliä, eikä niissäkään ruuhkaisuus ole ajallisesti kovin kattava ilmiö.
Tarkoitin tietenkin, että puikkelehditaan ryhtyset valkoisena kaistalta toiselle ruuhkissa, kun kauheasti pinnistämälläkään ei mitenkään meinaa edes väkisin päästä ohitse ja ohitse ja ohitse ja ohi
Puhut ajotavasta, et ajonopeudesta. Jälkimmäistä valvotaan tehokkaasti, ensin mainittua ei nykyään enää kovinkaan paljon. Jälkimmäisen rajoittamista tarjotaan ratkaisuksi ensimmäiseenkin, vaikka minusta ne ovat eri asioita. Siitäkin huolimatta, että törkeä välinpitämättömyys nopeuksista kertoo yleensä myös muusta holtittomuudesta.
... Ajallisesti ei voiteta mitään, mutta silti hiki päässä pinnistellään.
Eipä ne rekkakuskitkaan sen kummemmin pinnistele ajoivat ne 90 km/h tai 80 km/h. Rekkafirmojen kohdalla vuoden mittaan hitaammin ajaminen kyllä vie aika paljon aikaa.
Rauhallisen kuskin ajopeli kulkee sen sijaan täysin kivuttomasti ja leppeästi ....
Ihme kyllä, näin se tekee. Asennekysymys.
Pääosan ajasta liikenne on sujuvaa, ohikin pääsee sujuvasti ja turvallisesti jos tarvitsee. En jaksa stressata satunnaisista pääsiäisen ruuhkahuipuista tai klo 7.30-7.50 sisääntuloväylillä olevista sumpuista. Kummatkin on aika hyvin vielä ennakoitavissa.
Toivottavasti Tuulilasi ja TM liittää seuraavaan talvirengastestiin (puolikuntoisen?) kesärenkaan niin voimme kauhistella miten huonosti kesärengas toimii sohjon ja lumen keskellä!
Voisi olla mielenkiintoista verrata uutta kesärengasta ja loppuunajettua nastarengasta talviolosuhteissa! Siitä sitten voitaisiin logiikalla päätellä, että talveksi kannattaa ostaa uudet kesärenkaat ja ajaa ne kesällä loppuun.
Tai ainakin todeta, ettei olosuhteisiin sopimattomat renkaat ole hyvät uutenakaan. Ja että loppuunajetut renkaatkin ovat ominaisuuksiltaan huonot. Joten mikä olisi testin anti? On kai vähemmän tärkeätä tietoa, mikä vääristä valinnoista on vähiten huono.
Uusimmassa lehdessä vertailtiin lyhyesti Nokian nasta-, kitka-, eurokitka- ja kesärengasta keskenään.
Ihan positiivinen juttu muuten, paitsi että asenteeksi oli jälleen juuttunut se tuttu tekniikan maailman pro nastarengas propaganda yksipuolisin vaillinaisin perusteluin.
Jääjarrutustulokset olivat kutakuinkin:
Nasta 72m
Kitka 74m
Eurokitka 102m
Kesä 133m
Sinänsä mielenkiintoista, että kesärengas pysähtyy noinkin hyvin jäällä. Kuinka moni ajellessaan 80km/h ylipäätään ajaa niin, että pitäisi pystyä pysähtyä alle 130 metrissä? Aikamoinen aikapommi on kuski joka ajaa niin, oli renkaat mitkä tahansa.
Eli tutkimuksen perusteella nastojen parempaa pitoa ei ulosmitata kuten usein kuulee väitettävän. Ainakaan niin paljon kuin mitä niistä kokonaisuudessa on etua. Nyt se on siis todistettua tietoa.
Mielenkiintoinen kommentti tuo "nastarenkaiden käyttö tulisi sallia myös lokakuussa". Onhan se nytkin sallittua aina kun tarvetta on, vaikka kesäkuussa periaatteessa.
Sinänsä tuo tutkimus ei tuo muutosta itse keskusteluun, koska tuossa ei oteta kantaa nastojen huonoihin puoliin, jotka ainakin viime talven jäljiltä ovat aika näkyviä. Mitä nuo kustannukset aiheuttavat ja mitä hiukkaset ym. aiheuttavat suhteessa saatuihin hyötyihin...sellaista tutkimusta kaivattaisiin. Tiedetään kuitenkin että näitä haittoja painotetaan eri tavoin eri maissa.
Vastaavia hyvin mielenkiintoisia tutkimuksia on tehty myös pyöräilyn suhteen. Luin jostain liikenneinsinööri Antero Naskin haastattelun, jossa hän kertoi että tutkimusten mukaan ehdoton kypäräpakko vähentää niin selvästi pyöräilyä, että vaikutukset kansanterveydelle ovat negatiivisempia kuin positiiviset vaikutukset joita kypäräpakolla on mahdollista saavuttaa.
Itse tutkimuksesta emme hesarin jutun perusteella tiedä muuta kuin että sen on rahoittanut nastoja valmistava firma. Jos tuo lehtijuttu saa jonkun vakuuttuneeksi, mikäs siinä.
Itse tutkimuksesta emme hesarin jutun perusteella tiedä muuta kuin että sen on rahoittanut nastoja valmistava firma. Jos tuo lehtijuttu saa jonkun vakuuttuneeksi, mikäs siinä.
Eikä vain rahoittanut, vaan jopa teettänyt. Nastanvalmistajat taitavat olla huolissaan nastarenkaiden pienentyvistä markkinoista. Norjasta on siirtynyt yli miljoona asiakasta kitkoihin nastojen verollepanon jälkeen. Nastojen osuus laski 80%:sta 20%:iin. Ruotsi ja Viro seuraavat pian perässä.
Kitka/nasta -väittelyssä olennainen tekijä on mitä painotetaan. Suomessa korostetaan yleensä tuota turvallisuusaspektia jota sitten mitataan jarrutusmatkalla. Kyllä siinäkin perää on.
Jos taas korostetaan liikenteen ympäristövaikutuksia (pöly, kuluminen, melu), niin nastat varsinkaan yhdistettynä suolaukseen eivät ole paras vaihtoehto...
Luulen että nuo ympäristövaikutukset tulevat jatkossa ohittamaan tämän nykyisen "rengasfaktan". Ja jos talvet jatkossa lämpenevät lisää, niin mitä noilla nastoilla kohta enää tekee? Ei parin talviviikon takia kannata pitää kolmea-neljää kuukautta nastoja alla.
Luinpa tuon hesarin jutun tarkemmin. Ja mitä siinä sanotaankaan?
"Tuore tutkimus puoltaa nastarenkaiden käyttöä
Kitkarenkaat lisäävät talviajon riskejä"
Tuo on selkeä väite. Miten se perustellaan?
"Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien selvitysten perusteella tehty tutkimus kertoo, että talvikelillä kitkarenkailla rengasriskit 2,7-kertaistuvat nastarenkaisiin verrattuna."
Miten tuohon lukuun on päästy?
"Rengasonnettomuuksista useimmat..."
Rengasonnettomuus? No saivartelu sikseen. Mutta seuraavassa paljastuu koko jutun juoni:
"Erot nasta- ja kitkarenkaiden välillä käyvät ilmi vasta silloin, kun katsotaan rengasriskien esiintymistä talvikelionnettomuuksissa. Rengasriskionnettomuuksista ajettiin nastarenkain 70,3 ja kitkarenkain 29,7 prosenttia.
Renkaat aiheuttavat riskin, kun ne ovat huonokuntoiset, autossa on sopimatonta rengastus tai rengaspaineet ovat väärät."
Eli tuon tutkimuksen mukaan kitkarenkaat ovat nastoja suurempi riski silloin, kun renkaisiin liittyy jokin em. puute!
Eli tämän jutun mukaiset väitteet ovat osoittamatta. Vialliset tms kitkarenkaat ovat viallisia tms nastoja suurempi riski, ei kitka/nastarenkaat sinänsä.
Ja mikä surullisinta, lopuksi annetaan suositus laajentaa nastojen käyttöaikaa sillä perusteella, että vialliset kitkarenkaat ovat viallisia nastarenkaita suurempi riski. Voiko tyhmempää yhteenvetoa tehdä. Mutta nämä ovat niitä asioita, joiden perusteella päätöksiä tehdään. Tottahan se on, kun tieto perustuu tutkijalautakuntien tilastoihin...
Jälleen kysyn sen mitä joskus ennenkin. Huomaako kukaan tässä mitään yhteyttä nopeus- tai alkoholikeskusteluun? Jos vaikka viallisilla autoilla tai esim. alkoholitapauksissa nopeus todettaisiin normaalia suuremmaksi riskiksi...
Katsokaa nyt, kuinka meitä yritetään vetää kuin pässiä narussa ja jotkut vielä nielevät kaiken propagandan pureskelematta!!!
Tutkimuksen tilannut ja rahoittanut nastavalmistaja ei ole millään tavoin voinut vaikuttaa tutkimuksen lopputuloksiin! Samalla tavoin kuin esim. KMS:n (vaali)rahoitus ei tietenkään vaikuta poliittisten päättäjien mielipiteisiin tietyistä kauppapaikka-asioista... eihän?
Todella tarkoitushakuinen tutkimus ja tällaisia julkaistaan täysin kritiikittömästi. Ja niihin jopa uskotaan täysin kritiikittömästi, koska kaikki on totta mitä lehdessä sanotaan. Syvällisen empiiristen tutkimustuloksien mukaan "Renkaat aiheuttavat riskin, kun ne ovat huonokuntoiset, autossa on sopimatonta rengastus tai rengaspaineet ovat väärät". No jopas, tuota nyt ei kukaan olisi voinut arvata ilman tätä huipputukimusta!
Nastavalmistaja lanseeraa meille myös aivan uuden onnettomuuslajin: rengasriskionnettomuuden. Minä kun olen aina luullut, että se riskitekijä on penkin ja ratin välissä - oli millainen keli ja renkaat tahansa.
Kannattaakohan tuota nastarengasasiaa taas vatvoa pelkän Helsingin Sanomissa olleen jutun takia. Eiköhän kaikkien asiasta pillastuneiden kannattaisi ensin ITSE hankkia tuo tutkimus käsiinsä. Ja tutustua siihen ITSE, vai luotatteko te ITSE noin paljon HS:ään ?
Onko Kitka-Kalle muuten löytänyt mistään sitä paljon linkkaamansa Turun Sanomien lähdetutkimusta ?
Viime talvena täälläpäin oli tosiaan vaihtelevat ja huonot kelit, ei puhettakaan siitä pitkästä pakkasjaksosta, joka yleensä yhdistetään Sisä-Suomen säihin. Nastarenkaita tarvitsi kipeästi.
Silloin kun aura-autoja tarvittiin, ne olivat jumalattomien pyryjen takia auraamassa suuria teitä. Lopun aikaa oli välillä pientä pakkasta ja lämmintä. Tiemiehet kylvivät suolaa ennätysmäärän pääteille, sivutiet oli jatkuvasti pääkallokelillä. Kitkarenkaista ei Esson baarissa iljennyt puhua kukaan ääneen.
Kesällä on todellakin hyvä keskustella kitkarenkaiden eduista ! Ja koettakaa muistaa, että Hesarin levikkialue ei ole koko Suomi.
Joo kesä on, mutta nastakuskit eivät ole sitä vielä tajunneet. Täällä PK-seudulla nastat ropisevat yhä niin monessa autossa, ettei työmatkojan aikana pysy luvussa. Ajan ne polkupöyrällä. Nastoja ei ole edes saanut käyttää kahteen kuukauteen! Keli ei todellakaan ole vaatinut niitä. Itse olen polkenut shortseissa huhtikuun alusta asti. Maantiepyörän 23 mm slikseilläkään ei ole ollut ongelmia. Miten keli ei voi tuolloin vaatia nastoja? Ilman laatu oli huhtikuussa karmea. Nastojen meteli infernaalinen.
Viime kesänä päällystetyt asfaltit ovat risteyksien kohdalla jo niin uraisia, että täytyy pitää tiukasti kahdella kädellä kiinni fillarin tangosta. Pari kertaa olen meinannut mennä ympäri.
Nastojen haitat ovat käyneet sietämättömiksi täällä PK-seudulla. Onneksi jopa päättäjät ovat alkaneet jo ehdottaa niiden rajoittamista tai verottamista.
No tulihan se sieltä, eli "kitkakallen" todellinen motiivi. Siis pitäisi nastat kieltää, että fillaristeilla olisi kesällä mukavampaa. Itse koen fillaristit erittäin kielteiseksi maanteillä. Joutuu useimmiten hidastamaan vauhtia näiden takia. Pitäisi kieltää fillarilla liikkuminen maantiellä ja osoittaa se vain kevyen liikenteen väylille. Ei ole järkevää, että autoilijat vaihtaisivat kitkoihin vain tämän marginaalisen maantieterroristi-joukon takia.
Pitäisi kieltää fillarilla liikkuminen maantiellä ja osoittaa se vain kevyen liikenteen väylille.
Mun työmatka Espoosta Helsinkiin on 20 km. Lähes koko matka on pyörätietä, jota myös käytän. Ainostaan Munkkinimessä on 600 metrin pätkä, jonka ajan kadulla.
Pyörätiet valitettavasti leikkaavat ajoradat risteyksissä, ja silloin joutuu ajamaan nastojen jyrsimien urien yli. En pidä niistä urista auton ratissakaan.
Vaikka mulla on maantiepyörä, en myöskään pidä niistä "trikoomiehistä" jotka ajavat maantiellä, vaikka vieressä olisi pyörätie. Ymmärrän kyllä heitä, sillä niin järjästäytymätöntä liikenne on monesti kevyen liikenteen väylillä.
Tuo uutisessa siteerattu tutkimus oli tosi lystikäs esimerkki nollatutkimuksesta. Silkkaa kehäpäätelmää koko logiikka. Kun tutkijalautakunnat nimeävät ilmeisen kategorisesti kitkarenkaat rengasriskiksi jääkelillä, niin eipä ole ihme, että "rengasriskionnettomuukissa" kitkarenkaat ovat yliedustettuna. Siis kitkarenkailla talvella ajetuissa onnettomuuksissa on kitkarenkaiden osuuus onnettomuusautoissa huomattavan suuri! Wau. Tämmöisen toteamiseen todella tarvitaan ihan tutkimusta.
Paljaat vertailut kitka- ja nastarenkaiden välillä eivät osoittaneet kitkarenkaille kasvanutta onnettomuusriskiä. Oli siis pakko luoda tämä apukäsite "rengasriskionnettomuus", jotta rahoittajalle mieluisa lopputulos oli kaivettavissa tutkimustulokseksi. Useimmat tutkimusten ja lehtien lukjathan ovat kuitenkin niin pässejä, etteivät hoksaa tämöisiä kehäpäätelmiä. Tottahan sen pitää olla, kun tutkijat ovat tutkineet ja Hesari uutisoinut.
Tämä on ihan samaa soopasarjaa sen jenkkitutkimuksen kanssa, joka "todisti" hybridit ympäristölle haitallisemmiksi kuin isot jenkkimaasturit. Tuonkin muuten Hesari uutisoi karvoineen päivineen. Tuossa autotoimituksessa olisi pikkuisen varaa opiskella lähdekritiikkiä ja myös käyttää sitä edes kaikkein ilmeisimmissä tapauksissa.
arvasin että provoni herätti kiivaan keskustelun...hyvä niin....helteet lähetyy ja kekustelu kuumenee...
vaikka tutkimus on mitä on, enkä siinä on kuitenkin hiemn järkeäkin.....eräs asia lienee totta, korjatkaa jo olen väärässä: Kitkarenkaan kuluvat huomattvan nopeasti ja niiden kulutuspinta ajetaan "lopuun". Kakki varmana tietävät että nastarenkaiden kumi on huomattavasti kovempaa ja myös niiden kulutuskestävyys on huomattavasti parempi. Nastat kestää mekkein "isältä pojalle", ja näin ollen veikkaan että keskiverto nastarengas on paremmassa kunnossa kuin kitka. Näin ollen loppuunajettujen kitkojen määrä liikenteessä on ihmisten "säästäväisyyden" takia suurempi kuin nastojen kohdalla.
Vaikka kitkat oavt parempia märällä asfaltilla (nykytalvi etelässä ja lumella, niin eniten niitä onnettomuuksia tapahtuu ns. pääkallokeleillä ja jäisillä teillä, jäisillä risteysalueilla. Jolloin tiet ovat jäässä. Tälläin kukaan tuskin kiistää nastojen tehoa.
Itseäni on pari kertaa tuupattu perään juuri jäisellä risteysalueella. Edessä ajava veti jarrut päälle hieman ylläätäen (punaiset valot vaihtuivat) ja muut + minä sitten jarruttelevat perässä sen minkä kerkiävat. Molemmilla kerroilla peräänajaneilla oli kitkat alla ja itselläni nastat. Pientä puskurivauiota ei sen pahempaa.....
itse en aikanaan talvirenkaita valitse mukavuuden mukaan vaan oman ja toisten turvallisuuden....
ja sitten alkaa alfredin röykytys.....ei muuta kuin odottelemaan....
whiic:
Kannattaisi luke kanssa mitä aiemmin on kirjoiteltu ..
slowgear:
whiic:
Tuohonkin vastattiin jo .. juuri omaa kirjoitustasi edeltävässä ..
whiic:
Tuon selvemmin sitä tuskin pystyt omalta kohdaltasi sanomaan. Jokainen tietenkin ihan itse päättää ja varmaan toimiikin sen mukaan. Onnea vain jatkossa.
AkiK: "Tarkoitus oli verrata asiaa. Jos ajaa epätaloudellisella autolla ja/tai epätaloudellisella ajotavalla, menettää ehkä enemmän kuin mitä on renkaissa mahdollista säästää."
en suinkaan käy töissä sillä. Kun työpaikka on vajaan kilometrin päässä, erityisesti talvella säästän aikaa, kun en ryhdy raaputtamaan tuulilasista jäitä irti. Lisäksi säästän polttoainetta, ympäristöä ja auton moottoria ja muuta tekniikkaa. Nyrkkisääntönä pidän, että jos tiedän, että auton moottori ei ajon aikana ehdi saavuttaa täyttä käyntilämpöä, menen kävellen. Jos on tarvetta liikkua molempiin suuntiin, auto käy houkuttelevammaksi, edellyttäen, että asiointini määränpäässä on sen verran lyhyt, että moottori ei ehdi jäähtyä. Auton moottoria, kun ei paranisi sammuttaa viileänä ennen pidempää seisotusta eli päivän viimeinen ajoreissu tulisi olla riittävän pitkä. Tämä siksi, että sylinteriseinät eivät mm. kondensoi palamattomia kaasuja ja korrodoidu yön aikana. Lisäksi on välillä hyvä ajaa vielä pidempää ajoa, jotta öljyyn päätynyt vesi ja bensiini höyrystyy pois. Lyhyt kiehautus ei siihen auta vaikka vähentääkin sylinteriseinämien syöpymistä.
Mahdollista, mutta ei kuitenkaan erityisen todennäköistä. Ei nimittäin ole olemassa relaatiota, joka sanelee, että epätaloudellinen ajotapa/ajokalusto on kytköksissä huonoihin renkaisiin. Miksi säästää rahaa ajotavassa ja tuhlata renkaissa, kun voit säästää molemmissakin? Kukin päättäköön itse mitä haluaa.
AkiK: "Tietysti tuolloin voi olla pakkokin pihdata renkaissa, varsinkin kun epätaloudellinen ajotapa yleensä syö niitäkin aika reilusti. Jos ajaa hyvin vähän niin eipä sillä ole mitään väliä."
Totta. En minä olisi ostanut kuuspyttyistä Bimmeriä, jos ajaisin yli 10 tkm vuodessa. Vähäisellä ajosuoritteella auton taloudellisuus on toisarvoista. Tosin tällöin korostuu mm. vakuutusmaksut, vuotuinen ajoneuvovero, jne. Vakuutukset Bimmereihin ovat aika järkyttäviä.
AkiK: "Toisaalta rahassa laskien muutaman tonnin ajot kannattaa ajaa vaikka taksilla ennemmin kuin hankia niitä varten edes halpaa omaa autoa."
Julkisilla säästää... jos pääsee perille minne haluaa. Jos joutuu jatkuvasti ottamaan taksia että pääsee perille asti, käy oma auto halvemmaksi aika äkkiä. Muutamankymmentä reissua taksilla ja aletaan olla jo auton käyttökustannuksien tasolla. (Auton hankintakustannukset sitten päälle, mutta käyttökelpoisia autohan saa parilla sadalla tai parilla sadalla tuhannella eli valinnanvaraa on.)
Eli omalla autolla säästää suurilla ajosuoritteilla sekä tapauksissa joissa lähtöpaikka/määränpää ei ole julkisten yhteyksien tavoitettavissa. Opiskelijan ei kannata ostaa autoa ajosuoritemäärien perusteella ollenkaan, koska julkisista saa puolet pois - bensiinistä ei.
"Slowgearin Smartilla se on ehkä jotakuinkin niin taloudellista ja järkeävä kuin se voi olla, eikä tarvitse tinkiä ajamisen nautinnosta."
Jos ajaa paljon. Jos ajaa vähän 20-vuotias autonkottero kulutukseen katsomatta on järkevämpi.
"Ihan yleisesti: näissä kustannusjutuissa on aina ristiriitaisuuksia. Esim. vähävaraiset ihmiset tutkitusti polttavat muita useammin tupakkaa. Hyvin ristiriitainen asia tupakkahan on hyvin kallista ja suhteellisesti aika iso osa tuloista siihen menee jos rahaa ei muutenkaan ole."
Täysin loogista mielestäni. Jos tupakoit, sinusta tulee vähävarainen.
"Jos ajelee pääosin sitä tyypillistä muutaman kilsan työmatkaa kaupungissa, niin asialla ei olekaan mitään väliä."
Totta. Vaikka omistankin auton (tai teknisesti autoja, joskaan kaikki niistä ei ole ns. "ajossa"
"Tosin näiden kannattaisi harkita ajamisen tarvetta ylipäänsäkin, jos rahassa asiaa miettii. Näkökulmakysymys."
Kaupungin sisällä yksinomaan autoilevien voi olla fiksumpi kävellä tai käyttää bussia ja jättää auto hankkimatta. Jos auto kuitenkin on hankittu, sillä ei ole mitään käytännön merkitystä ajaako sillä 1000 vai 10000 km, sillä kiinteät kulut ylittävät käyttökulut. Auton omistajan ei kannata miettiä ajotarvetta... julkisten käyttäjän täytyy sitä enemmänkin, ellei omista rajattoman käytön tarjoavaa lippua.
On siksi mielestäni melko naurettavaa, että ympäristöä yritetään pelastaa tekemällä vuosiperusteinen verotus mahdollisimman tyyriiksi. Sehän tekee ajosuoritteen määrästä entistä merkityksettömämpää suhteessa auton omistamisen kustannuksiin. Jos autovakuutus uhkaisi käydä polttoainekulujani suuremmaksi, minä ajaisin vittuuntuneena vaikka korttelia ympäri ilman ajotarvetta. Ilman mitään todellista syytä siis. En nimittäin kestäisi ajatusta siitä, että raha menee VASTIKKEETTA hukkaan. Pakko sillä autolla on päästä ajamaan vaikkei tarvetta olekaan.
Siinä viestiä päättäjille. Nostakaa bensiinin veroa ja hiivatkaa se tekopyhä ajoneuvovero jo sinne minne aurinko ei paista. Ympäristöperusteista siitä ei saa tekemälläkään. Minun ajosuoritettani se vain kasvattaa yleisen vitutuksen kasvamisen tahdissa. Jos ajoneuvovero sidotaan CO2-päästöihin, ja joudun siitä lisämaksua tilittämään, tatti kasvaa otsassa. Ajosuorite kanssa. Ostin paljon kuluttavan auton koska tiesin, että ajosuoritteeni on vähäinen. Ja ympäristöverot halutaan kohdistaa juurikin vähän autoileviin (koska vähän autoilevilla on paljon polttoainetta syöviä leluja). Sama pätee myös useampiautoisille: jos omistat harrasteauton, luovu siitä tai aja enemmän sillä paljon polttoainetta kuluttavalla harrasteautolla ja luovu siitä kauppakassistasi sen sijaan. Ekoajattelua? En yhäkään suostu ymmärtämään miten autojen lukumäärä henkilöä kohden on sidottu henkilön tuottamiin CO2-päästöihin.
Saman vitutusilmiön saa aikaan myös nopeusrajoitukset siellä missä niitä on perusteetta laskettu, talvirajoituksia "unohdettu" voimaan, koulurajoitukset sunnuntai-iltana, ja hidastetöyssyt pihakatujen ulkopuolella (mm. maantiet koulujen kohdalla, sunnuntaina).
Rätkätin: "Kannattaisi luke kanssa mitä aiemmin on kirjoiteltu .."
Minä en yhäkään ymmärrä ajatuksenkulkuasi. Miten slowgearin kysymys "seksin perustarkoituksesta" liittyy tähän mainitsemaasi "pedofiliakeskusteluun"? Ymmärrätkö sinä edes mitä sana "pedofiili" tarkoittaa?
Onko ajatus siitä, että joku tuntisi vetoa puberteetti-iän ylittäneeseen ihmiseen mielestäsi niin kuvottava, että seksi = alaikäisen hyväksikäyttö?
"Tuohonkin vastattiin jo .. juuri omaa kirjoitustasi edeltävässä .."
Ja Bullshit. En löydä vastaustasi sen enempää kuin mitään pedofiliakeskusteluakaan, kenenkään käymänä.
whiic:
Pedofilia on parafilia, jossa pedofiiliksi kutsutun henkilön seksuaalinen suuntautuminen kohdistuu seksuaalisesti kehittymättömiin lapsiin. Sana pedofiili on tullut puhekieleen 1990-luvullalähde?; sitä ennen puhuttiin usein namusedistä.
Whiic:
... ja tässä se kateissa ollut kirjoitus ...
Rätkätin:
whiic:
Siksi, että epätaloudellinen ajotapa ei anna mitään lisäarvoa ajamiseen tai liikkumiseen, yleensä päinvastoin. Sen sijaan hyvät (Lue: kalliit) renkaat saattavat jotain hyvää tuoda mukanansa, jota halvoilla ei saa.
Kyllä minuakin kiinnostaa autoilun kustannukset, seuraan niitä hyvinkin tarkkaan. Silti ajan 2-litraisella autolla, vaikka vähempikin riittäisi, jos säästöä joka paikasta pitäisi hakea. Toiveissa tosin kakkosautoksi tällä hetkellä on vieläkin epätaloudellisempi auto. Siinä muut syyt puoltavat sellaisella ajamista. Nykyinen ei tarjoa riittäviä ominaisuuksia tietyissä asioissa.
Eli ensin pitää määritellä riittävä taso haluttaville asioille, sitten koittaa saavuttaa ne mahdollisimman pienillä kustannuksilla. Renkaissa tuo taso voisi olla esimerkiksi mahdollisimman lyhyt jarrutusmatka. Nopeudesta tinkiminen, vaikka matkaa lyhentäisikin paljon tehokkaammin kuin rengasvalinta, kuitenkin rasittaisi muita vaatimuksia (matka-aika), joten sillä keinolla ei renkaalle asetettuja vaatimuksia voida tavoitella.
Rätkätin:
Ei se olekaan ihmeellistä. Ihmeellistä on se, että tämäkin on lainvastaista eikä se näytä lakiapostoleja haittaavan. Ylinopeus on kielletty ja sinäkin olet kertonut että sen määritelmä on yksiselitteinen. Tässä rengasasiassa on myös varsin selkeä määritelmä, mutta siitä huolimatta käytännön harkinta on jätetty kansalaisille eikä asiaa kovin paljon edes haluta valvoa. Pääosa toimii tässäkin hyvin, osa ei välitä mitään. Vahingollista ja yhteiskunnan kannalta hyvin tappiollista tarpeeton nastarenkailla ajo sulilla kesäisillä teillä silti yksiselitteisesti on.
Et ole tästä lainkaan huolissasi, vaikka ihmisiä oikeasti kuolee ja sairastuu tämän takia. Monet saavat oireita ja joitakin jopa kuolee hiukkaspäästöihin (vuositasolla kaiken kaikkiaan enemmän kuin liikenneonnettomuuksissa, mikä on liikenteen osuus siitä on vähän epäselvää
Jos teiden päällystämiseen käytetään vaikkapa 125 miljoonaa vuodessa ja 80% kulumisesta aiheutuu talvirenkaista (100 miljoonaa/vuosi), on mitätön parin viikon eli 10% pidennys nastojen käyttöajassa siis vastuussa arviolta 10 miljoonan euron tappioista.
Sattumalta samaa luokkaa kuin se, mitä laskettiin nollatoleranssin mukanaan tuomiksi säästöiksi.
AkiK:
Kaiken kaikkiaan olen edelleenkin sitä mieltä, että esim. nopeusrajoitukset ovat yksiselitteisiä suurimman sallitun nopeuden suhteen. En ole kuitenkaan huolissani vaikka ihmiset ajavatkin kuten nyt ajavat. Minun asiani ei ole vieläkään puuttua siihen - hoitakoot viranomaiset sen, jos niin parhaakseen katsovat.
Rengasasia on kokonaan toisenlainen. Talvella on käytettävä talvirenkaita - minkään sortin nastarengaspakkoa ei ole. Kesällä on käytettävä nastattomia renkaita - mitään kesärengaspakkoa ei ole. Omasta mielestäni olisi hyvä huolehtia, että kulutuspintaa on ainakin lain sallima minimimäärä. Erinomaisten ja/tai korkealle testeissä päässeiden renkaiden ominaisuudet ovat kuitenkin vain marginaalisesti paremmat kokonaisvaikutuksiltaan, jos/kun huolehditaan kaikista muista jo lakien ja asetusten mukaisista asioista kuten riittävistä turvaväleistä, keliolosuhteiden vaikutuksista, ajotavasta risteyksiä lähestyttäessä, väistämisvelvollisuuksien selvästä osoittamisesta ajoissa ym ym ym. Lisäämällä vain hiukan turvavälejä ja/tai löysäämällä vauhteja, voidaan saavuttaa jopa parempi kokonaisturvallisuus ja ennen kaikkea rauhoitetaan koko liikennettä rennommaksi eikä tarvitse rystyset valkoisina yrittää puristaa kaiken aikaa lisää vauhtia. Missään nimessä en edes ajatustasolla yritä estää ketään ostamasta vaikka kullattuja timanttikoristeisia renkaita - ihan vapaasti siitä vaan toki, jokainen mielihalujensa mukaisesti.
Tottakai olen huolissani, kun ihmisiä jopa kuolee liiallisen ilmassa olevan partikkelimäärän vuoksi. Varsinkin keväisten haitallisten partikkeleiden määrän pienentämistä voitaisiin tehostaa vaikkapa pesemällä katuja jo hyvin aikaisessa vaiheessa luonnonmärkien kelien aikaan. Kuitenkin käytäntönä ainakin pääkaupungissa näyttää olevan se, että pesemiset aloitetaan aivan luvattoman myöhään. Suomi on maapallolla sellaisessa kohdassa, että tilastollisesti keväisin satelee keskimääräistä vähemmän. Joudutaan käyttämään lisävettä ja/tai kosteutta pölyn nousemisen estämiseksi. Nyt on kaiken lisäksi kehitelty jonkinlainen kemikalio - erittäin liukas kemikalio - jota levitellään ja jonka pitäisi sitoa pölyä. Taisi olla viime keväänä, kun mm. moottoripyöräpoliisi kaatui tuon kemikalion vuoksi ja taisipa kaatua jokunen muukin (tuli katujen ylläpidosta vastaavalle instanssille korvausvaatimuksia). Asiasta nousi isompikin haloo. Kaiken kukkuraksi - kuinkakohan vaarallista tuokin mömmö loppujen lopuksi on hengitettynä. Ennen pitkää se kuivuu tuokin ja nousee kaiken muun pölyn mukana hengitettäväksi. Toisaalta - joskus me kaikki kuitenkin kuoltaisiin ja pääasia tuntuu olevan, että katupölyjen puhdistus ei saa maksaa työnä eikä kalustona eikä käytettyinä mömmöinä liikaa. Säästäminen on sitten kivaa. Pölyssä on omat ongelmansa vaikka ei se juuri minua ole haitannut - ainakaan toistaiseksi. Suomi on kuitenkin joutunut monina keväinä tekemään EU:lle selvityksen sallittujen hiukkasmäärien jatkuvasta ja pitkäaikaisesta ylittämisestä.
Tuli mieleen ja muistanette kuinka etelässä lähes joka aamu ainakin ravintoloitsijat pesevät vedellä katuosuutensa vaikka vettä ei välttämättä ole saatavilla sellaisia massoja kuin meillä täällä Suomessa. Kuinka usein näette täällä katuja pestävän vaikka vedestä ei ole lainkaan puutetta? Onkohan niillä siellä etelässä vesimaksuja? Onko kyse täällä "vain" viitsimisestä? Minusta tuntuu, että "tietyt tahot" odottelevat jotain sellaista kuin "kunnon sade", joka aivan ilmaiseksi huuhtelisi kaiken riesan pois viemäreihin ja pois ihmisiä kiusaamasta. Onhan se tuokin eräs puhtaanapidon malli. Ongelmana vain on, että sitä kunnon sadetta ei meinaa ihan hevillä läheskään joka vuosi tulla - tilastollisestikaan.
Saa nähdä milloin suolat ja muut mömmöt vajoavat aina pohjavesiä myöten. Voisin kuvitella, että sitten vasta se iso poru alkaakin. Pitää kuitenkin aina ensin vahingon jo sattua ennen kuin tehdään mitään ja todetaan, että olisi pitänyt tehdä jo 30v sitten ja nyt on myöhäistä. Mutta ei se mitään - näillä mennään.
Summa summarum:
En ole estämästä ketää ajamasta vaikka minkälaisilla renkailla kesät talvet.
En ole kieltämässä ylinopeuksia.
En ole muutenkaan sepustamassa mitä muut saavat oikeasti tehdä tai olla tekemättä.
Olen tehnyt selväksi, että itse pidän suotavana lakien noudattamisia.
Pidän suotavana liikennesääntöjen noudattamista paremman sujuvuuden, turvallisuuden ja ennakoinnin vuoksi.
Itse ajan talvisin kitkoilla ja kesäisin kesärenkailla vaikka kaikki muut tekisivät toisin.
.. ja jos joku muu on sitä mieltä, että minä en ole tätä mieltä, niin se kyllä sopii vallan mainiosti ...
["Rätkätin"]
Kaiken kaikkiaan olen edelleenkin sitä mieltä, että esim. nopeusrajoitukset ovat yksiselitteisiä suurimman sallitun nopeuden suhteen.
Kaikki muutkin säännöt ovat ihan yhtä yksiselitteisiä. Minusta jos vaaditaan jonkin säännön pilkulleen noudattamista, pitää toimia loogisesti ja vaatia sitä koko säännöstön osalta. Muutenhan työkalu ei ole käytössä kuten TeeCee sanoo.
Kesällä on käytettävä nastattomia renkaita - mitään kesärengaspakkoa ei ole.
Puhe olikin turhasta nastarenkailla ajosta. Kitkarenkailla ajelijat voivat jatkaa ajamistaan ihan rauhassa, jos niin kovasti niistä kitkarenkaistaan tykkäävät. Tosin, järkevämpää olisi vaihtaa vaikka vähän halvemmat kesärenkaat kuin ajella kokonaan olosuhteisiin sopimattomalla kalustolla.
Erinomaisten ja/tai korkealle testeissä päässeiden renkaiden ominaisuudet ovat kuitenkin vain marginaalisesti paremmat kokonaisvaikutuksiltaan
Kokonaisvaikutuksia ei ole käsittääkseni arvioitu. Voisihan asiaa tietysti laskea teoreettisesti koko autokannan suhteen. Oletan, että vaikutus ei jää koko kaluston mitassa olemattomaksi jos nopeudet ja ajotavat pidetään samoina.
Lisäämällä vain hiukan turvavälejä ja/tai löysäämällä vauhteja, voidaan saavuttaa jopa parempi kokonaisturvallisuus
Epäilemättä. Mutta silloinkin lisäpidolla on ihan sama vaikutus, eli isossa mittakaavassa turvallisuutta lisäävä. Tähän perustuu se, miksi liikenneturvallisuusihmiset järestään vastustavat nastarenkaiden kieltämistä. He sanovat, että kitkarenkaillakin pärjää jos ottaa asiat huomioon, mutta suositus on nastarenkaat. Minusta kesärenkaissa on periaatteessa ihan samoin.
eikä tarvitse rystyset valkoisina yrittää puristaa kaiken aikaa lisää vauhtia
Ei minun autoillani ole tarvinnut meidän rajoituksillamme tähän asti tehdä noin. En ole muutenkaan huomannut mitään eroa rentoudessa ajaessani satasta vs kahdeksaakymppiä. Ihan samalla tavalla rennosti se auto kulkee molempia.
Kiire on asenne, ei sillä ole ilmiönä mitään tekemistä sen kanssa mitä nopeutta ajetaan.
Varsinkin keväisten haitallisten partikkeleiden määrän pienentämistä voitaisiin tehostaa vaikkapa pesemällä katuja jo hyvin aikaisessa vaiheessa luonnonmärkien kelien aikaan.
Aivan totta, tämä on retuperällä. Kumma ettei asia huolestuta ketään, vaikka negatiiviset vaikutukset hyvinvointiin ovat tutkittuja ja täysin kiistattomia.
Sekään ei silti kumoa sitä, että enemmän hiukkasia on pahempi asia.
Toisaalta - joskus me kaikki kuitenkin kuoltaisiin ja pääasia tuntuu olevan, että katupölyjen puhdistus ei saa maksaa työnä eikä kalustona eikä käytettyinä mömmöinä liikaa.
Kysehän on "motivoinnista". Kansalaisia "motivoidaan" maksujen avulla, kumma ettei se tässä onnistu. Riittävät sanktiot huonosta kaupunki-ilmasta, niin jo alkaa tapahtumaan. Samoin heikosti kunnossapidetyistä teistä riittävät sakot, niin alkaa paikka-asfalttiakin löytymään. Kansalaisethan tämänkin lopulta maksaisivat, mutta kuitenkin...
Pitää kuitenkin aina ensin vahingon jo sattua ennen kuin tehdään mitään ja todetaan, että olisi pitänyt tehdä jo 30v sitten ja nyt on myöhäistä.
Olen täällä palstalla oppinut, että ensin pitää saada ne laajat tutkimustulokset, etukäteen ei pidä tehdä kuvitelmia siitä mitä tulee tapahtumaan. Siihen asti ne suolatonnit vain katoavat jonnekin vaikka me kaikki tiedämme ettei suolainen vesi ole kovin hyvää...
AkiK:
Aina meinaan unohtaa, että jossain ajellaan ihan ilman ruuhkia. Tarkoitin tietenkin, että puikkelehditaan ryhtyset valkoisena kaistalta toiselle ruuhkissa, kun kauheasti pinnistämälläkään ei mitenkään meinaa edes väkisin päästä ohitse ja ohitse ja ohitse ja ohi... Ajallisesti ei voiteta mitään, mutta silti hiki päässä pinnistellään. Rauhallisen kuskin ajopeli kulkee sen sijaan täysin kivuttomasti ja leppeästi ....
AkiK:
Juuri noin ..
["Rätkätin"]
Aina meinaan unohtaa, että jossain ajellaan ihan ilman ruuhkia.
Suomi-nimisessä maassa tämä on uskomattoman yleistä. Ainoan jatkuvamman poikkeuksen tekevät itärajan raja-asemille vievät tiet, joissa rekkaliikenne on mitä on.
Minä ajelen aika paljon myös vilkkaimpia väyliä, eikä niissäkään ruuhkaisuus ole ajallisesti kovin kattava ilmiö.
Tarkoitin tietenkin, että puikkelehditaan ryhtyset valkoisena kaistalta toiselle ruuhkissa, kun kauheasti pinnistämälläkään ei mitenkään meinaa edes väkisin päästä ohitse ja ohitse ja ohitse ja ohi
Puhut ajotavasta, et ajonopeudesta. Jälkimmäistä valvotaan tehokkaasti, ensin mainittua ei nykyään enää kovinkaan paljon. Jälkimmäisen rajoittamista tarjotaan ratkaisuksi ensimmäiseenkin, vaikka minusta ne ovat eri asioita. Siitäkin huolimatta, että törkeä välinpitämättömyys nopeuksista kertoo yleensä myös muusta holtittomuudesta.
... Ajallisesti ei voiteta mitään, mutta silti hiki päässä pinnistellään.
Eipä ne rekkakuskitkaan sen kummemmin pinnistele ajoivat ne 90 km/h tai 80 km/h. Rekkafirmojen kohdalla vuoden mittaan hitaammin ajaminen kyllä vie aika paljon aikaa.
Rauhallisen kuskin ajopeli kulkee sen sijaan täysin kivuttomasti ja leppeästi ....
Ihme kyllä, näin se tekee. Asennekysymys.
Pääosan ajasta liikenne on sujuvaa, ohikin pääsee sujuvasti ja turvallisesti jos tarvitsee. En jaksa stressata satunnaisista pääsiäisen ruuhkahuipuista tai klo 7.30-7.50 sisääntuloväylillä olevista sumpuista. Kummatkin on aika hyvin vielä ennakoitavissa.
Miten seksi ja kieroutumat kuten pedofiilit liittyy auton renkaisiin?
Minä ajelen talvet nastoilla ja kesät kesiksillä.
Mielestäni kitkat on lähinnä hieman parannellut kesikset ja niitä en huoli autoihimme!
Tosin nastatkin kylläkin muuttuu kitkoiksi kun nastat katoaa!
Huulilasin testissä kitkat ei pitäneet kuivalla sulalla eikä märällä sulalla, siis asfaltilla, mutta kuitenkin nuita myydään?
PalMikko:
Voisi olla mielenkiintoista verrata uutta kesärengasta ja loppuunajettua nastarengasta talviolosuhteissa! Siitä sitten voitaisiin logiikalla päätellä, että talveksi kannattaa ostaa uudet kesärenkaat ja ajaa ne kesällä loppuun.
Tai ainakin todeta, ettei olosuhteisiin sopimattomat renkaat ole hyvät uutenakaan. Ja että loppuunajetut renkaatkin ovat ominaisuuksiltaan huonot. Joten mikä olisi testin anti? On kai vähemmän tärkeätä tietoa, mikä vääristä valinnoista on vähiten huono.
Olis ollut mielenkiintoista jos kuluneen kitkan lisäksi olis ollut kulunut nasta?
Uusimmassa lehdessä vertailtiin lyhyesti Nokian nasta-, kitka-, eurokitka- ja kesärengasta keskenään.
Ihan positiivinen juttu muuten, paitsi että asenteeksi oli jälleen juuttunut se tuttu tekniikan maailman pro nastarengas propaganda yksipuolisin vaillinaisin perusteluin.
Jääjarrutustulokset olivat kutakuinkin:
Nasta 72m
Kitka 74m
Eurokitka 102m
Kesä 133m
Sinänsä mielenkiintoista, että kesärengas pysähtyy noinkin hyvin jäällä. Kuinka moni ajellessaan 80km/h ylipäätään ajaa niin, että pitäisi pystyä pysähtyä alle 130 metrissä? Aikamoinen aikapommi on kuski joka ajaa niin, oli renkaat mitkä tahansa.
Pysähtymismatka riippuu tilanteesta ja aina pakko pysähtyä käytössä olevalla matkalla rengasvalinnasta riippumatta?
olen aina käyttänyt nastoja ja varmaan tulen jatkossakin käyttämään....
http://www.hs.fi/autot/artikkeli/Tuore+tutkimus+puoltaa+nastarenkaiden+k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%A4/1135236786168
alfred100:
Eli tutkimuksen perusteella nastojen parempaa pitoa ei ulosmitata kuten usein kuulee väitettävän. Ainakaan niin paljon kuin mitä niistä kokonaisuudessa on etua. Nyt se on siis todistettua tietoa.
Mielenkiintoinen kommentti tuo "nastarenkaiden käyttö tulisi sallia myös lokakuussa". Onhan se nytkin sallittua aina kun tarvetta on, vaikka kesäkuussa periaatteessa.
Sinänsä tuo tutkimus ei tuo muutosta itse keskusteluun, koska tuossa ei oteta kantaa nastojen huonoihin puoliin, jotka ainakin viime talven jäljiltä ovat aika näkyviä. Mitä nuo kustannukset aiheuttavat ja mitä hiukkaset ym. aiheuttavat suhteessa saatuihin hyötyihin...sellaista tutkimusta kaivattaisiin. Tiedetään kuitenkin että näitä haittoja painotetaan eri tavoin eri maissa.
Vastaavia hyvin mielenkiintoisia tutkimuksia on tehty myös pyöräilyn suhteen. Luin jostain liikenneinsinööri Antero Naskin haastattelun, jossa hän kertoi että tutkimusten mukaan ehdoton kypäräpakko vähentää niin selvästi pyöräilyä, että vaikutukset kansanterveydelle ovat negatiivisempia kuin positiiviset vaikutukset joita kypäräpakolla on mahdollista saavuttaa.
Itse tutkimuksesta emme hesarin jutun perusteella tiedä muuta kuin että sen on rahoittanut nastoja valmistava firma. Jos tuo lehtijuttu saa jonkun vakuuttuneeksi, mikäs siinä.
Herbert:
Eikä vain rahoittanut, vaan jopa teettänyt. Nastanvalmistajat taitavat olla huolissaan nastarenkaiden pienentyvistä markkinoista. Norjasta on siirtynyt yli miljoona asiakasta kitkoihin nastojen verollepanon jälkeen. Nastojen osuus laski 80%:sta 20%:iin. Ruotsi ja Viro seuraavat pian perässä.
Kitka/nasta -väittelyssä olennainen tekijä on mitä painotetaan. Suomessa korostetaan yleensä tuota turvallisuusaspektia jota sitten mitataan jarrutusmatkalla. Kyllä siinäkin perää on.
Jos taas korostetaan liikenteen ympäristövaikutuksia (pöly, kuluminen, melu), niin nastat varsinkaan yhdistettynä suolaukseen eivät ole paras vaihtoehto...
Luulen että nuo ympäristövaikutukset tulevat jatkossa ohittamaan tämän nykyisen "rengasfaktan". Ja jos talvet jatkossa lämpenevät lisää, niin mitä noilla nastoilla kohta enää tekee? Ei parin talviviikon takia kannata pitää kolmea-neljää kuukautta nastoja alla.
AkiK:
Pidettäisiinkin vain 3-4 kuukautta. Täällä PK-seudulla nastat laitetaan alle jo lokakuun alussa ja ajetaan toukokuun loppuun. Eli 7-8 kuukautta.
Luinpa tuon hesarin jutun tarkemmin. Ja mitä siinä sanotaankaan?
"Tuore tutkimus puoltaa nastarenkaiden käyttöä
Kitkarenkaat lisäävät talviajon riskejä"
Tuo on selkeä väite. Miten se perustellaan?
"Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien selvitysten perusteella tehty tutkimus kertoo, että talvikelillä kitkarenkailla rengasriskit 2,7-kertaistuvat nastarenkaisiin verrattuna."
Miten tuohon lukuun on päästy?
"Rengasonnettomuuksista useimmat..."
Rengasonnettomuus? No saivartelu sikseen. Mutta seuraavassa paljastuu koko jutun juoni:
"Erot nasta- ja kitkarenkaiden välillä käyvät ilmi vasta silloin, kun katsotaan rengasriskien esiintymistä talvikelionnettomuuksissa. Rengasriskionnettomuuksista ajettiin nastarenkain 70,3 ja kitkarenkain 29,7 prosenttia.
Renkaat aiheuttavat riskin, kun ne ovat huonokuntoiset, autossa on sopimatonta rengastus tai rengaspaineet ovat väärät."
Eli tuon tutkimuksen mukaan kitkarenkaat ovat nastoja suurempi riski silloin, kun renkaisiin liittyy jokin em. puute!
Eli tämän jutun mukaiset väitteet ovat osoittamatta. Vialliset tms kitkarenkaat ovat viallisia tms nastoja suurempi riski, ei kitka/nastarenkaat sinänsä.
Ja mikä surullisinta, lopuksi annetaan suositus laajentaa nastojen käyttöaikaa sillä perusteella, että vialliset kitkarenkaat ovat viallisia nastarenkaita suurempi riski. Voiko tyhmempää yhteenvetoa tehdä. Mutta nämä ovat niitä asioita, joiden perusteella päätöksiä tehdään. Tottahan se on, kun tieto perustuu tutkijalautakuntien tilastoihin...
Jälleen kysyn sen mitä joskus ennenkin. Huomaako kukaan tässä mitään yhteyttä nopeus- tai alkoholikeskusteluun? Jos vaikka viallisilla autoilla tai esim. alkoholitapauksissa nopeus todettaisiin normaalia suuremmaksi riskiksi...
Katsokaa nyt, kuinka meitä yritetään vetää kuin pässiä narussa ja jotkut vielä nielevät kaiken propagandan pureskelematta!!!
Voi itku.
Tutkimuksen tilannut ja rahoittanut nastavalmistaja ei ole millään tavoin voinut vaikuttaa tutkimuksen lopputuloksiin! Samalla tavoin kuin esim. KMS:n (vaali)rahoitus ei tietenkään vaikuta poliittisten päättäjien mielipiteisiin tietyistä kauppapaikka-asioista... eihän?
Todella tarkoitushakuinen tutkimus ja tällaisia julkaistaan täysin kritiikittömästi. Ja niihin jopa uskotaan täysin kritiikittömästi, koska kaikki on totta mitä lehdessä sanotaan. Syvällisen empiiristen tutkimustuloksien mukaan "Renkaat aiheuttavat riskin, kun ne ovat huonokuntoiset, autossa on sopimatonta rengastus tai rengaspaineet ovat väärät". No jopas, tuota nyt ei kukaan olisi voinut arvata ilman tätä huipputukimusta!
Nastavalmistaja lanseeraa meille myös aivan uuden onnettomuuslajin: rengasriskionnettomuuden. Minä kun olen aina luullut, että se riskitekijä on penkin ja ratin välissä - oli millainen keli ja renkaat tahansa.
Kannattaakohan tuota nastarengasasiaa taas vatvoa pelkän Helsingin Sanomissa olleen jutun takia. Eiköhän kaikkien asiasta pillastuneiden kannattaisi ensin ITSE hankkia tuo tutkimus käsiinsä. Ja tutustua siihen ITSE, vai luotatteko te ITSE noin paljon HS:ään ?
Onko Kitka-Kalle muuten löytänyt mistään sitä paljon linkkaamansa Turun Sanomien lähdetutkimusta ?
Viime talvena täälläpäin oli tosiaan vaihtelevat ja huonot kelit, ei puhettakaan siitä pitkästä pakkasjaksosta, joka yleensä yhdistetään Sisä-Suomen säihin. Nastarenkaita tarvitsi kipeästi.
Silloin kun aura-autoja tarvittiin, ne olivat jumalattomien pyryjen takia auraamassa suuria teitä. Lopun aikaa oli välillä pientä pakkasta ja lämmintä. Tiemiehet kylvivät suolaa ennätysmäärän pääteille, sivutiet oli jatkuvasti pääkallokelillä. Kitkarenkaista ei Esson baarissa iljennyt puhua kukaan ääneen.
Kesällä on todellakin hyvä keskustella kitkarenkaiden eduista ! Ja koettakaa muistaa, että Hesarin levikkialue ei ole koko Suomi.
Joo kesä on, mutta nastakuskit eivät ole sitä vielä tajunneet. Täällä PK-seudulla nastat ropisevat yhä niin monessa autossa, ettei työmatkojan aikana pysy luvussa. Ajan ne polkupöyrällä. Nastoja ei ole edes saanut käyttää kahteen kuukauteen! Keli ei todellakaan ole vaatinut niitä. Itse olen polkenut shortseissa huhtikuun alusta asti. Maantiepyörän 23 mm slikseilläkään ei ole ollut ongelmia. Miten keli ei voi tuolloin vaatia nastoja? Ilman laatu oli huhtikuussa karmea. Nastojen meteli infernaalinen.
Viime kesänä päällystetyt asfaltit ovat risteyksien kohdalla jo niin uraisia, että täytyy pitää tiukasti kahdella kädellä kiinni fillarin tangosta. Pari kertaa olen meinannut mennä ympäri.
Nastojen haitat ovat käyneet sietämättömiksi täällä PK-seudulla. Onneksi jopa päättäjät ovat alkaneet jo ehdottaa niiden rajoittamista tai verottamista.
No tulihan se sieltä, eli "kitkakallen" todellinen motiivi. Siis pitäisi nastat kieltää, että fillaristeilla olisi kesällä mukavampaa. Itse koen fillaristit erittäin kielteiseksi maanteillä. Joutuu useimmiten hidastamaan vauhtia näiden takia. Pitäisi kieltää fillarilla liikkuminen maantiellä ja osoittaa se vain kevyen liikenteen väylille. Ei ole järkevää, että autoilijat vaihtaisivat kitkoihin vain tämän marginaalisen maantieterroristi-joukon takia.
MMS:
Mun työmatka Espoosta Helsinkiin on 20 km. Lähes koko matka on pyörätietä, jota myös käytän. Ainostaan Munkkinimessä on 600 metrin pätkä, jonka ajan kadulla.
Pyörätiet valitettavasti leikkaavat ajoradat risteyksissä, ja silloin joutuu ajamaan nastojen jyrsimien urien yli. En pidä niistä urista auton ratissakaan.
Vaikka mulla on maantiepyörä, en myöskään pidä niistä "trikoomiehistä" jotka ajavat maantiellä, vaikka vieressä olisi pyörätie. Ymmärrän kyllä heitä, sillä niin järjästäytymätöntä liikenne on monesti kevyen liikenteen väylillä.
Tuo uutisessa siteerattu tutkimus oli tosi lystikäs esimerkki nollatutkimuksesta. Silkkaa kehäpäätelmää koko logiikka. Kun tutkijalautakunnat nimeävät ilmeisen kategorisesti kitkarenkaat rengasriskiksi jääkelillä, niin eipä ole ihme, että "rengasriskionnettomuukissa" kitkarenkaat ovat yliedustettuna. Siis kitkarenkailla talvella ajetuissa onnettomuuksissa on kitkarenkaiden osuuus onnettomuusautoissa huomattavan suuri! Wau. Tämmöisen toteamiseen todella tarvitaan ihan tutkimusta.
Paljaat vertailut kitka- ja nastarenkaiden välillä eivät osoittaneet kitkarenkaille kasvanutta onnettomuusriskiä. Oli siis pakko luoda tämä apukäsite "rengasriskionnettomuus", jotta rahoittajalle mieluisa lopputulos oli kaivettavissa tutkimustulokseksi. Useimmat tutkimusten ja lehtien lukjathan ovat kuitenkin niin pässejä, etteivät hoksaa tämöisiä kehäpäätelmiä. Tottahan sen pitää olla, kun tutkijat ovat tutkineet ja Hesari uutisoinut.
Tämä on ihan samaa soopasarjaa sen jenkkitutkimuksen kanssa, joka "todisti" hybridit ympäristölle haitallisemmiksi kuin isot jenkkimaasturit. Tuonkin muuten Hesari uutisoi karvoineen päivineen. Tuossa autotoimituksessa olisi pikkuisen varaa opiskella lähdekritiikkiä ja myös käyttää sitä edes kaikkein ilmeisimmissä tapauksissa.
arvasin että provoni herätti kiivaan keskustelun...hyvä niin....helteet lähetyy ja kekustelu kuumenee...
ja lumella, niin eniten niitä onnettomuuksia tapahtuu ns. pääkallokeleillä ja jäisillä teillä, jäisillä risteysalueilla. Jolloin tiet ovat jäässä. Tälläin kukaan tuskin kiistää nastojen tehoa.
vaikka tutkimus on mitä on, enkä siinä on kuitenkin hiemn järkeäkin.....eräs asia lienee totta, korjatkaa jo olen väärässä: Kitkarenkaan kuluvat huomattvan nopeasti ja niiden kulutuspinta ajetaan "lopuun". Kakki varmana tietävät että nastarenkaiden kumi on huomattavasti kovempaa ja myös niiden kulutuskestävyys on huomattavasti parempi. Nastat kestää mekkein "isältä pojalle", ja näin ollen veikkaan että keskiverto nastarengas on paremmassa kunnossa kuin kitka. Näin ollen loppuunajettujen kitkojen määrä liikenteessä on ihmisten "säästäväisyyden" takia suurempi kuin nastojen kohdalla.
Vaikka kitkat oavt parempia märällä asfaltilla (nykytalvi etelässä
Itseäni on pari kertaa tuupattu perään juuri jäisellä risteysalueella. Edessä ajava veti jarrut päälle hieman ylläätäen (punaiset valot vaihtuivat) ja muut + minä sitten jarruttelevat perässä sen minkä kerkiävat. Molemmilla kerroilla peräänajaneilla oli kitkat alla ja itselläni nastat. Pientä puskurivauiota ei sen pahempaa.....
itse en aikanaan talvirenkaita valitse mukavuuden mukaan vaan oman ja toisten turvallisuuden....
ja sitten alkaa alfredin röykytys.....ei muuta kuin odottelemaan....