Kerro minullekkin kun en vielä ole onnistunut kolaroimaan? Minulla on kuitenkin kaksi silmää, siis eteenpäin, ja vain toisella kyttäilen lintujen pesimäpuita, toinen on aina "naulittu" liikennettä seuraan!
Siinä on tosiaan varsin kokematon kaveri ( joxa) liikenteeseen. Harmi, että tuollaisia aina on seassa. Kunhan opettelet ajamaan ja saat kokemusta liikenteestä, niin ajatukset muuttuvat.
JOXA: Kerro minullekkin kun en vielä ole onnistunut kolaroimaan?
Oletko unohtanut jo mitä puhuttiin aikoinaan onnettomuuksien todennäköisyyksistä? Jäin sen keskustelun siihen luuloon, että tajusit mistä puhuttiin ja nyt puhut kuin asiasta ei olisi mitään puhetta koskaan ollutkaan. Se, että välttyy onnettomuuksilta liikenteessä, ei vielä vaadi kuskilta edes hyvää tuuria saati taitoa. Tumpelollakin pitää olla huono tuuri, jotta sellaiseen joutuu.
Liikenteemme on niin turvallista ja harvaa, että monet luulevat olevansa melkoisia rattimiehiä kun kilometrit ja vuodet vierivät ilman vakavampia vahinkoja, mutta tilastollisesti näin on asia myös täysin toheloiden enemmistölläkin.
TeeCee: Selvä. Tuon loukkaantumisriskin ymmärrän (ainakin) nyt ja olen aivan samaa mieltä (vaikeahan faktoista on ollakin eri mieltä).
Onnettomuusriskin nousua nopeuden mukana ei mielestäni sensijaan voida laskea mitenkään luotettavasti, eikä saada edes kovin suuntaa antavia arvioita, toisin kuin joku taisi täällä väittää. Sen voi nyt ehkä sanoa, että "kun nopeus nousee, onnettomuusriski saattaa nousta", mutta en pitäisi tuota kovinkaan ylevänä argumenttina.
Nopeudesta ja onnettomuusriskistä puhuttaessa on niin suuri määrä muuttujia, kuten tien kunto ja "muoto", sää, ympäristö ja tärkeimpänä kuljettaja itse. Kuljettajia on eri tasoisia ja taitoisia. Jotkut pystyvät keskittymään ympäristööön ja tekemään havaintoja sellaisessa nopeudessa, jossa jotkut muut joutuvat keskittämään kaiken huomionsa jo pelkästään auton pitämiseen tiellä (kärjistetty esimerkki toki, toivon mukaan kenellekään ei tuota mitään vaikeuksia ajaa esimerkiksi suurinta sallittua).
Juuri tästä muuttujien suuresta määrästä johtuen on mielestäni kovin vaikea tehdä mitään yleispäteviä johtopäätöksiä esimerkiksi pienen ylinopeuden vaikutuksesta onnettomuuden todennäköisyyteen (vaikka tilastojen mukaan monissa onnettomuuksissa olisikin ajettu pientä tai suurempaakin ylinopeutta.) Tilannenopeus on varsin suhteellinen käsite ja riippuu kuljettajan taitojen lisäksi juuri noista em. olosuhteista. On muutenkin yleensä vaikea sanoa, olisiko jokin onnettomuus tapahtunut, jos se pieni ylinopeus olisikin ollut poissa.
Lainaus: "Siinä on tosiaan varsin kokematon kaveri ( joxa) liikenteeseen. Harmi, että tuollaisia aina on seassa. Kunhan opettelet ajamaan ja saat kokemusta liikenteestä, niin ajatukset muuttuvat.
Tosin jotkut eivät opi koskaan, harmi sinänsä."
Kokematon tosiaan kun vasta reilut miljoona kilometriä takana? Toisaalta "vanha koira" ei opi uusia temppuja? Ajelen kuten aikoinaan autokoulussa opetettiin, siis olosuhteiden mukaan "perstuntumalla" vaarantamatta muita ja ajamatta kolaria! Mikäs em. tavassa on mielestäsi väärin?
TeeCee taas vauhdissa? Lainaus: "Oletko unohtanut jo mitä puhuttiin aikoinaan onnettomuuksien todennäköisyyksistä? Jäin sen keskustelun siihen luuloon, että tajusit mistä puhuttiin ja nyt puhut kuin asiasta ei olisi mitään puhetta koskaan ollutkaan. Se, että välttyy onnettomuuksilta liikenteessä, ei vielä vaadi kuskilta edes hyvää tuuria saati taitoa. Tumpelollakin pitää olla huono tuuri, jotta sellaiseen joutuu.
Liikenteemme on niin turvallista ja harvaa, että monet luulevat olevansa melkoisia rattimiehiä kun kilometrit ja vuodet vierivät ilman vakavampia vahinkoja, mutta tilastollisesti näin on asia myös täysin toheloiden enemmistölläkin."
Osaan todennäköisyyslaskennan ja siksi ajan aina varovasti! Minä olen välttynyt onnettomuuksilta vain olemalla aina valppaana ja ajamalla olosuhteiden mukaan sekä väistelemällä "tumpeloita"! Olen kylläkin "tilastollinen harha", ikävä kyllä! Siis koska en ole ikinä ajanut edes pientä kolaria, mutta kait pitää ottaa oppia teiltä viisaammilta ja kokeilla? Mutta onko tosiaan hauskaa ja osoitus ajotaidosta jos törmäilee muihin?
[quote title="06.07.2007 klo 17:10 Turbolag kirjoitti"]
"Nopeudesta ja onnettomuusriskistä puhuttaessa on niin suuri määrä muuttujia..."
Liikennettä kokonaisuutena käsiteltäessä keskiarvo sisältää nuo muuttujat. Onhan selvää, että liukkaalla tiellä nopeuden nosto vaikuttaa onnettomuusriskiin enemmän kuin kuivalla tiellä, koska ollaan muutenkin nopeuden puolesta jo äärirajoilla. Tai kuten TeeCee totesi, hirvikolarissa riskissä henkilövahinkoihin nopudessa 80 -> 90 km/h tapahtuu valtava hyppäys.
"Juuri tästä muuttujien suuresta määrästä johtuen on mielestäni kovin vaikea tehdä mitään yleispäteviä johtopäätöksiä esimerkiksi pienen ylinopeuden vaikutuksesta onnettomuuden todennäköisyyteen (vaikka tilastojen mukaan monissa onnettomuuksissa olisikin ajettu pientä tai suurempaakin ylinopeutta.) Tilannenopeus on varsin suhteellinen käsite ja riippuu kuljettajan taitojen lisäksi juuri noista em. olosuhteista. On muutenkin yleensä vaikea sanoa, olisiko jokin onnettomuus tapahtunut, jos se pieni ylinopeus olisikin ollut poissa."
Oma käsitykseni on, että lievän ylinopeuden (mitä se sitten tarkoittaakaan) merkitystä onnettomuusriskiin on vaikeata saada selville siksi, että nopeus ei sinänsä varmaankaan aiheuta kolareita. Sen sijaan lieväkin ylinopeus saa esiin asioita, joka lisää riskiä. Tällaisia ovat esim. lisääntynyt ohitustarve (ohituksia väärissä paikoissa ja puskurissa roikkuminen oituspaikkaa kytätessä) ja ehkä jonkinasteinen turhautuminen liikenteen sujumattomuuteen (muut itseä hitaampia), vaikka todellisuudessa ajoajassa eroa ei olisikaan.
Tällaisessa tilanteessa kolarin syyksi tai edes myötävaikuttavaksi tekijäksi ei paljastu ylinopeus, koska kolaria edeltäneessä tilanteessa ei sellaista ehkä ajettu. Se kuitenkin on saattanut johtaa tapahtumaketjun syntyyn.
[Herbert muokkasi tätä viestiä 07.07.2007 klo 06:31]
Onnettomuuden todennäköisyys riippuu myös ajasta? Mitä enemmän tien päällä niin sitä suurempi mahdollisuus joutua onnettomuuteen?
Varsin kokematon tosiaan olet liikenteeseen. Tuo sinun ajamasi km suorite vastaa ammattipiireissä noin viittä vuotta. Sitä pidetään varsin vähäisenä määränä. Myöskään se ei ole kellään kehumisen aiheena.
Tuo sinun ajamasi km suorite [reilut miljoona] vastaa ammattipiireissä noin viittä vuotta.
Melkoisia lukemia ammattilaiset ajelee, jos reilut 200000 km vuodessa kertyy. Sehän tarkoittaa sitä, että vuoden jokaisena päivänä pitäisi ajaa yli 550 km. Jos työpäiviä vuodessa on 230, tulee kilometrejä päivässä keskimäärin 870. Rekan keskinopeudella 70 km/h se tarkoittaa ilman taukoja, kuormien tekoa ja purkamisia 12 h päivässä. Että sellaisia ammattilaisia. Mitäköhän sillä kokemuksella oppii?
Aika harva liikenteen ammattilainen muuten osallistuu ajamiseen liittyvään jatkokoulutukseen, joten sikäli ammattikuskit ovat samalla viivalla muiden kanssa.
mikahe: Näyttää onnettomuustilastojen perusteella olevan niin, että mitä suotuisampi keli ja vuoden- tai vuorokaudenaika, sitä enemmän onnettomuuksia.
Ihme kyllä juuri noin se menee. Yleisin kuolemaan johtaneen liikenneonnettomuuden aiheuttaja ajaa useimmiten uudehkolla autolla, on selvin päin, mies ja ikää muistaakseni 35-45. Eli taitavinta mahdollista porukkaa parhaissa mahdollisissa autoissa hyvällä kelillä ja hyvällä tiellä. Huonoa on ainoastaan asenne ja seuraukset.
Hyvä keli toki voi vaikuttaa psykologisesti, mutta enemmän taitaa kuitenkin olla kyse ajomääristä ja siitä että loma-aikoina pääteillä on paljon porukkaa joka ei siellä normaalisti niin paljon liiku. Alkoholillakin lienee osuutensa, eiköhän rattijuoppojakin ole enemmän kesäisin? Ja mitenhän on yöunien laita?
Kokonaisajomäärät on ihan toista hyvillä keleillä kesälomien, tapahtumien ym. aikaan kuin talvella huonoilla keleillä. Kun ihmiset liikkuu paljon, sattuu myös kolareita.
Myöskin tuo 35-45 vuotiaat miehet hyvine autoineen on porukka, joka ajaa eniten liikenteessä joten en vetäisi siitä sitä johtopäätöstä että näillä on ryhmänä huonompi asenne tai että ne aiheuttavat enemmän onnettomuuksia / ajettu km kuin muut. Näihinkin mahtuu toki monennäköistä, mutta ihan samoin mahtuu muihinkin.
Jos siivotaan tilastot ajomääristä, sieltä erottuu käsittääkseni onnettomuusriskin osalta selvästi kaksi porukkaa: alle 25-vuotiaat ja yli 65-vuotiaat. Vähän kärjistäen voisi sanoa, että jos rekkakuskit ajaisivat vuosittaiset 100.000+ kilometrinsä samalla riskitasolla kuin osa nuorisosta tai papparaisista, meistä ei olisi hengissä enää kukaan.
Turbolag: Onnettomuusriskin nousua nopeuden mukana ei mielestäni sensijaan voida laskea mitenkään luotettavasti, eikä saada edes kovin suuntaa antavia arvioita, toisin kuin joku taisi täällä väittää.
Vajaat tietomme tästä asiasta ei tarkoita, että voimme täyttää aukkopaikat toiveidemme värittämillä mielipiteillä.
Turbolag: Nopeudesta ja onnettomuusriskistä puhuttaessa on niin suuri määrä muuttujia, kuten tien kunto ja "muoto", sää, ympäristö ja tärkeimpänä kuljettaja itse. Kuljettajia on eri tasoisia ja taitoisia.
Tuo ajattelutapa johtaa tiettyyn tulokseen; muille kuljettajille sattuu vahinkoja koska he eivät ole minun veroisiani kuljettajia, joten minä voin nostaa nopeuttani turvallisesti. Usein ensimmäinen erehdys on luulla olevansa erehtymätön.
Kun hyvä kuski ajaa samaa nopeutta kuin huono, hän lisää omaa turvamarginaaliaan eli liikenneturvallisuutta. Kun hän ajaa taitojensa mukaan hän ulosmittaa taitonsa nopeutena. Kuka sitä liikenneturvallisuutta parantaa jos sitä ei tee ne hyvät kuskit?
Turbolag: toivon mukaan kenellekään ei tuota mitään vaikeuksia ajaa esimerkiksi suurinta sallittua
Ei varmaan tuota, jokainen osaa painaa kaasua. Ajatteleminen onkin sitten jo vaikeampaa.
Turbolag: Tilannenopeus on varsin suhteellinen käsite ja riippuu kuljettajan taitojen lisäksi juuri noista em. olosuhteista. On muutenkin yleensä vaikea sanoa, olisiko jokin onnettomuus tapahtunut, jos se pieni ylinopeus olisikin ollut poissa.
Kaikissa onnettomuuksissa on montakin tekijää, joista on samalla tavalla vaikea sanoa olisiko onnettomuus tapahtunut ilman sitä. Jos siitä päättelee, että tästä syystä jokin tietty riski on vaaraton, pitää saman päteä kaikkiin muihinki tuntemattomiin riskeihin.
Paljonko tietty humala vaikuttaa onnettomuuden syntyyn? Sitä ei tiedetä ja siinäkin on monta muuttujaa (väsymys, kuskin kokemus sekä ajamisesta että kännäämisestä jne.). Onko siis oikein päätelllä tästä, että kännissä voi ihan hyvin ajaa?
Kommenttiesi jälkeen minulle jäi epäselväksi, miten ymmärrät käsitteen tilannenopeus. Toistelet, miten vähän pikku ylinopeus lisää onnettomuusriskiä vaikka toisaalta sanot että ei voida tietää paljonko se vaikuttaa. Toivot, että kaikki pystyisivät ajamaan suurinta sallittua nopeutta ja kuitenkin puhut tilannenopeudesta. Mihin väliin se tilannenopeus mahtuu jos kaikki ajavat suurinta sallittua?
Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ei ole sattunut kameravalvotuilla osuuksilla yhtään.
Suomessakin on aika paljon tieosuuksia, joissa ei ole sattunut yhtään kuolonkolaria vuosikausiin. Kameravalvottuja ja muuten valvottuja / valvomattomia. Eipä ole silti onnettomuuksien kokonaismäärä eikä edes kuolleiden määrä juurikaan vähentynyt.
En silti epäile, etteikö kameroilla olisi vaikutusta niillä osuuksilla joihin niitä laitetaan.
Sivutiet vaan kurjistuu vuosi vuodelta ja valvonta on entistäkin olemattomampaa. Ei näy kameroiden "vapauttamia" poliisipartioita... Kesäisin nämä tiet ovat vieläpä aika vilkkaita. Näkyy oikein mukavasti myös onnettomuustilastoissa...
Valikoiduilla osuuksilla voidaan onnettomuuksia vähentää helposti, jos nyt jatketaan tuota sinun aiemmin vaatimaasi sakotuslinjaa. Alennetaan rajoitukset ja pistetään isot tietullit, esim 1-tiellä max 50 km/h ja 1 eur / km. Varmasti vähenee kolarit ja merkittävästi! Eikä tarvitse rakentaa isoja teitä!
Valikoiduilla osuuksilla voidaan onnettomuuksia vähentää helposti, jos nyt jatketaan tuota sinun aiemmin vaatimaasi sakotuslinjaa. Alennetaan rajoitukset ja pistetään isot tietullit, esim 1-tiellä max 50 km/h ja 1 eur / km. Varmasti vähenee kolarit ja merkittävästi! Eikä tarvitse rakentaa isoja teitä!
Se onkin yksi suomalaisen tieliikenteen paradoksi: hyvillä ja hyvin hoidetuilla teillä körötellään 80 km/h, mutta vähäisemmillä 80 km/h teillä päästellään huomattavasti reippaammin ainakin talvinopeuskaudella. Älköön kukaan turvallisuudestaan huolehtiva koskaan käyttäkö kuin 1A-luokan teitä!
Jos joku esittää tähän ongelmaan paremman ratkaisun, sen kaikki ottavat varmasti iloiten vastaan.
AkiK: Myöskin tuo 35-45 vuotiaat miehet hyvine autoineen on porukka, joka ajaa eniten liikenteessä joten en vetäisi siitä sitä johtopäätöstä että näillä on ryhmänä huonompi asenne tai että ne aiheuttavat enemmän onnettomuuksia / ajettu km kuin muut.
Olet oikeassa, asiaan vaikuttaa myös ajomäärät. Mutta todistaa se ainakin sen, että kokenut kuski hyvässä autossa hyvällä tiellä ja kelillä ei ole turvassa. Huonolla asenteella tarkoitin sitä, että kuski antaa itsensä toimia kuin olisi immuuni ongelmille koska puitteet ovat kunnossa. Hyviä teitä ja autoja tarvitaan koska vanhat ovat turvattomia, mutta kun sellaiset on käytössä, lisätään omaa riskiä enemmän kuin hyvä auto ja tie sitä vähensivät. Minusta kokeneimman porukan parhaissa autoissa hyvällä kelillä suoralla tiellä pitäisi puuttua onnettomuustilastosta kokonaan tai ainakin aiheuttajan roolissa.
Mielestäni vika on silloin asenteessa jos pyrkii aina ottamaan tilanteesta irti suurimman vielä turvallisena pitämänsä nopeuden. Silloin pakostakin tulee menneeksi välillä myös rajan ylitse. Kuskin pitäisi minusta tavoitella turvallista nopeutta, ei etsiä sen ylärajaa. Jos on ostamassa lapselleen pelastusliiviä ei taatusti osta pienintä, joka vielä nippa nappa pitää piltin nenän vedenpinnalla.
Eivät hullut kaaharit ole ainoita, joilla on asenteessaan korjattavaa, he ovat vain ainoita jotka eivät pysty itse korjaamaan asennettaan. Tavalliset järkevät kuskit sen sijaan pystyvät korjaamaan asenteensa koska tahansa kun sitä haluavat. Tarve siihen vaan pitäisi ensin oivaltaa.
AkiK: ...enemmän taitaa kuitenkin olla kyse ajomääristä ja siitä että loma-aikoina pääteillä on paljon porukkaa joka ei siellä normaalisti niin paljon liiku. Alkoholillakin lienee osuutensa, eiköhän rattijuoppojakin ole enemmän kesäisin? Ja mitenhän on yöunien laita?
Tarkkaan ottaen VAKESin vuosiraportti 2004 sanoi, että yleisin onnettomuus tapahtuu perjantaina puolenpäivän aikaan, kuivalla, paljaalla ja suoralla tiellä, aiheuttaja 41-50-vuotias mies (ei siis 35-45-vuotias kuten ulkomuistista vetäisin), yleisin auton ikä 1 (=yksi) vuosi. Tämä on siis koko vuoden keskiarvo, kyse ei ollut pelkästä kesästä. Luulisi myös, että rattijuopot eivät ole yliedustettuina perjantaina puolen päivän aikaan ja vuoden ikäisillä autoilla.
JOXA: Onnettomuuden todennäköisyys riippuu myös ajasta? Mitä enemmän tien päällä niin sitä suurempi mahdollisuus joutua onnettomuuteen?
Me luemme nähtävästi samanlaista kirjallisuutta. Aku Ankassa oli nimittäin tarina, jossa Hessu kaahasi hulluna autolla ja Mikki kysyi häneltä, että mihin noin hirveä kiire on. Hessu sanoi, että häneltä on polttoaine juuri loppumassa ja hän yrittää ehtiä huoltoasemalle ennen kuin se loppuu.
Mutta siinä tarinassa ei ollut eikä joten taisit luulla että kyse oli tositarinasta?
[TeeCee muokkasi tätä viestiä 10.07.2007 klo 13:18]
[quote title="10.07.2007 klo 13:01 TeeCee kirjoitti"]
Olet oikeassa, asiaan vaikuttaa myös ajomäärät. Mutta todistaa se ainakin sen, että kokenut kuski hyvässä autossa hyvällä tiellä ja kelillä ei ole turvassa.
Ei kukaan ole turvassa. Missään. Ja virheitäkin tekevät kaikki, mikä joskus tuntuu liikenteessä unohtuvan.
Huonolla asenteella tarkoitin sitä, että kuski antaa itsensä toimia kuin olisi immuuni ongelmille koska puitteet ovat kunnossa.
Varmasti tätäkin on paljon. Kuitenkin muistelisin ruotsalaisten laskeskelleen että uudet autot joka tapauksessa parantavat kokonaisturvallisuutta, vaikka osa porukasta pyrkiikin ulosmittaamaan niiden tuomat edut.
Pääosa porukastahan ajaa kuitenkin asiallisesti.
Hyviä teitä ja autoja tarvitaan koska vanhat ovat turvattomia, mutta kun sellaiset on käytössä, lisätään omaa riskiä enemmän kuin hyvä auto ja tie sitä vähensivät
Vaikea sanoa lisätäänkö enemmän: ehkä joidenkin yksilöiden tai yksittäisemmän joukon kohdalla, mutta isossa mittakaavassa näin ei ilmeisesti ole käynyt koska uusien autojen myötä turvallisuus suhteessa liikennemääriin koko ajan paranee.
Minusta kokeneimman porukan parhaissa autoissa hyvällä kelillä suoralla tiellä pitäisi puuttua onnettomuustilastosta kokonaan tai ainakin aiheuttajan roolissa.
Samaa mieltä. Toki muistaen, että virheitä tulee kaikille. Ei ne siis sieltä kokonaan poistuisi, vaikka ajaisivat miten hyvin. Elektroniikka kylläkin auttaa näiden virheiden havainnoinnissa ja korjauksessa. Esim. ESC, kaistavahti, aktiivinen vakionopeussäädin ym.
Tavalliset järkevät kuskit sen sijaan pystyvät korjaamaan asenteensa koska tahansa kun sitä haluavat. Tarve siihen vaan pitäisi ensin oivaltaa.
Katsele ympärillesi: töissä, harrastuksissa, liikenteessä, maailman uutisissa...missä näet näiden "tavallisten" ihmisten suuren pyrkimyksen oman asenteensa muokkaukseen? Olisihan se elämä paljon helpompaa kaikille, jos vähän mietittäisiin miten käyttäydytään ja toisia kohdellaan. Mutta kun ei..
Tarkkaan ottaen VAKESin vuosiraportti 2004 sanoi, että yleisin onnettomuus tapahtuu perjantaina puolenpäivän aikaan, kuivalla, paljaalla ja suoralla tiellä, aiheuttaja 41-50-vuotias mies
Olettaisin, että 41-50 vuotiaita miehiä on liikenteessä aika paljon?
Tässä on kyse sekä työmatkoista että mökki- ym. matkoista. Ensimmäisessä tiedän nimenomaan perjantaisin tulleen vakavia onnettomuuksia tulleen väsymyksen ym. takia. Se vaan on sellainen psykologinen juttu kun on menossa viikon jälkeen kohti kotia. Ja usein kolari sattuu vielä lähellä sitä kotia. Krooninen kiire sen sijaan tuntuu vaivaavan erityisesti jälkimmäisessä. Eikä tuo kiire asenteena ole vahingollinen vain liikenteessä, kyllä se tekee paljon harmia muutenkin.
Tilasto siis vahvistaa sen mitä näen joka perjantai liikenteessä: meno on silloin erityisen älytöntä.
TeeCee kertoi lukuharrastuksestaan ja kirjoitti: "Mutta siinä tarinassa ei ollut eikä joten taisit luulla että kyse oli tositarinasta?" Ajoiko Hessu kolarin? Voin tietenkin kysyä muksuiltakin kun lukevat vielä Aku Ankkaa! TeeCee voisi pikkuhiljaa siirtyä lasten lehdistä aikuisten lehtiin, ehkä ymmärtäisi sitten paremmin aikuisten kirjoituksia?
AkiK: Kuitenkin muistelisin ruotsalaisten laskeskelleen että uudet autot joka tapauksessa parantavat kokonaisturvallisuutta, vaikka osa porukasta pyrkiikin ulosmittaamaan niiden tuomat edut.
Kyllä kyllä, tietysti turvallinen auto on turvallisempi kuin turvaton, mutta yhtä itsestäänselvää on että turvallinen kuski on turvallisempi kuin turvaton. Ajotapansa voi muuttaa turvallisemmaksi yhdellä ainoalla päätöksellä muutamassa sekunnissa, turvallisemman auton hankkiminen vaatii pätäkkää ja vähintään toimitusajan verran aikaa. Liikennesääntöjen mukaan ajava on millä tahansa autolla tai tiellä aina turvallisempi kuin jos sama kuski ajaisi samalla kalustolla liikennesääntöjä rikkoen. Tämä pätee oli kuski taitava tai taitamaton.
AkiK: Katsele ympärillesi: töissä, harrastuksissa, liikenteessä, maailman uutisissa...missä näet näiden "tavallisten" ihmisten suuren pyrkimyksen oman asenteensa muokkaukseen? Olisihan se elämä paljon helpompaa kaikille, jos vähän mietittäisiin miten käyttäydytään ja toisia kohdellaan. Mutta kun ei..
Ainoa, millä itse voimme asiaan vaikuttaa, on oma ajamisemme. Jos emme itse aja niin hyvin kuin osaamme, meillä ei ole oikeutta vaatia parannuksia toistenkaan ajamiseen. Esimerkin voima on suuri. Kun tarpeeksi moni tekee samoin, alkaa sosiaalinen paine toimia toisin päin kuin nyt. Nyt yksi yleisimmistä selityksistä kyselytutkimuksissa esimerkiksi ylinopeudelle on, että muut painostavat siihen. Yhtä hyvin voimme painostaa rajoituksen noudattamiseen, siihen tarvitaan vain rohkeutta aloittaa.
On enemmän sääntö kuin poikkeus, että kun jonossa pysähdyn antamaan jalankulkijalle tietä suojatiellä, kohta myös joku toinen jonossa tekee samoin. Moni ei uskalla vaivata muita liikennesääntöjen noudattamisen vaivalla ennenkuin näkee, että muut painivat saman ajatuksen parissa. On ihan mahdollista, että seuraavalla kerralla tällainen kuski rohkenee tehdä aloitteen itse ja saa puolestaan jonkun muun rohkaisemaan mielensä. Ja taas on liikenne vähän parempaa kuin ennen.
Hyvät tavat leviävät siinä missä huonotkin, jokainen meistä levittää jompia kumpia. Useimmat varmaan molempia. Muistaakseni tämä keskustelun sivujuonne alkoi kun yritin vakuuttaa Turbolagille, että hänen vähättelemänsä pienen ylinopeuden merkitys voi olla paljon isompi kuin vain muutaman tuntikilometrin pieni vaikutus jarrutusmatkoihin tai onnettomuustilastoihin. Tapahtumien kulku voi olla vaikka tämä: kuski näkee, että joku ajaa pari tuntikilometriä häntä lujempaa. Hän tekee samoin, onhan hän hyvä kuljettaja itsekin (kaikkihan me olemme). Joku saa nämä kaksi peräänsä, tuntee tulleensa painostetuksi ja lähtee ajamaan edellä karkuun
Se ensimmäinen saattoi olla mestaritason rattimies ajamassa loistavaa autoa ja hänen päätöksensä saattoi olla hänen kohdaltaan tarkasteltuna oikea, mutta sen seurauksena ei enää ajakaan yksi taitava kuski parin kilsan ylinopeutta, nyt ajaakin pitkä letka sekalaista sakkia ties millaisilla rotteloilla kohtalaista ylinopeutta, hermostuneina toisiaan ohitellen ja liian lyhyin turvavälein.
Moni varmaan sanoo, että mitäs olivat niin tyhmiä, jokainen vastaa itsestään, mutta tämä juuri on se perusasenne joka estää liikennettämme tulemasta nykyistä paremmaksi. Tämä koko ympärillämme oleva rakennelma on YHTEISkunta, sen liikennekin on yhteinen. Tästä varmaan seuraa sos.dem-kommentteja, mutta silti olen sitä mieltä, että kun yksi pomppii veneessä mielensä mukaan, kaikki siinä olijat heiluvat. Siksi niinkin mitättömältä tuntuva asia kuin esimerkiksi pieni ylinopeus tai muu yksilön kannalta pikku juttu pitää ajatella laajemmalta kuin vain sen oman rakkaan napansa kantilta. Tavallaan se samalla on oman napansa ajattelua mutta pidemmällä perspektiivillä. Jos saa esimerkillään muutettua edes yhden kuskin käytöstä, sen seurauksena joku päivä hän ei ehkä törmääkkään toiseen, ehkä juuri minuun tai ei ainakaan niin suurella nopeudella, ja minun napani saa jatkaa nöyhdän keräämistä.
Esimerkin antamisessa liikennesääntöjen noudattaminen on minimivaatimus. Kun se on hanskassa, voi antaa esimerkkiä myös asenteellaan, eli joustaa hymyillen oikeuksistaan. Lakihan ei vaadi nauttimaan liikennesääntöjen noudattamisesta, riittää kun sen tekee. Tämä onkin hyvä mittari omasta asenteestaan, sitähän on hyvin vaikea arvioida. Vaikka ihminen muuten olisi itseensä kuinka tyytymätön tahansa, oma asenne tuntuu aina oikealta. Tästä seuraa, että itse on huonoin mahdollinen oman asenteensa arvioija. Mutta ajoasenteensa voi onneksi testata: jos liikennesääntöjen noudattaminen tuntuu tervan juonnilta, on omassa asenteessa rukattavaa.
Voit Aki olla oikeassa tuossa pessimistisessä kommentissasi, mutta siltikin pidän kiinni omasta asenteestani. Syy on itsekäs: vaikka en saisi yhtään kuskia vakuutettua liikennesääntöjen ja asenteen tärkeydestä esimerkilläni tai puheilla, tämä suhtautumiseni joka tapauksessa muuttaa aika hankalan homman (=itseni kehittäminen kuskina) isosta vaivasta jopa nautinnoksi. Eli yritän olla epäitsekäs itsekkäistä syistä.
JOXA: TeeCee voisi pikkuhiljaa siirtyä lasten lehdistä aikuisten lehtiin, ehkä ymmärtäisi sitten paremmin aikuisten kirjoituksia?
...sanoo mies kolmen virnunaaman säestyksellä. Olet ironian mestari, tahallasi tai vahingossa.
No, puhutaan sitten aikuisten tapaan. Koska otit asian puheeksi keskellä ylinopeuskeskustelua oletan sinun puhuvan ajonopeuden vaikutuksesta tielläoloaikaan. Asiahan on laskettavissa aikuisten matematiikalla. Millaisen aikuisten laskutoimituksen jälkeen tulit päätyneeksi tuohon 7.7. kertomaasi tulokseen?
Esitä laskelmasi niin verrataan kumpi on laskenut väärin. Jos taas mielipiteesi ei perustu laskelmaan vaan arvailet fiilinkipohjalta, mitä eroa sitten aikuisena ihmisenä näet tuossa sinun ja Hessu Hopon ajatuksessa? Minusta ainoaksi eroksi jää, että Aku Ankan versiossa kirjoittajakin tiesi puhuvansa naurettavia, kuten huumorilehdessä kuuluukin. Sinä taas kerroit vitsin tosissasi.
Eipä silti, minusta sellaiset vitsit ovatkin parhaita.
TeeCee kysyi: "Millaisen aikuisten laskutoimituksen jälkeen tulit päätyneeksi tuohon 7.7. kertomaasi tulokseen?"
Jos tarkoitit "lausumaani" tielläoloajasta, niin kait aikuisenoikeasti ymmärrät että jos pysyy kotona päivän tai on päivän liikenteessä, on jommassa kummassa tapauksessa suurempi mahdollisuus joutua liikenneonnettomuuteen? Yritäppä keksiä kummassa tapauksessa riski on suurempi, siis liikenneonnettomuudelle? Tai tutki Aku Ankkaa jos vaikka viisaus olisi sittenkin siellä!
JOXA: kait aikuisenoikeasti ymmärrät että jos pysyy kotona päivän tai on päivän liikenteessä, on jommassa kummassa tapauksessa suurempi mahdollisuus joutua liikenneonnettomuuteen?
Kieltämättä tuo kuulostaa loogiselta. Kiitos kun kerroit tuon varmaan monille ennestään epäselvän asian. Näin sitä tiedot lisääntyy pikkuhiljaa kun sinun juttujasi lukee. Jätit vielä kertomatta, että kummassa tapauksessa se mahdollisuus on suurempi. Vai etkö itsekään ole ihan varma?
[quote title="12.07.2007 klo 10:28 TeeCee kirjoitti"]
Ajotapansa voi muuttaa turvallisemmaksi yhdellä ainoalla päätöksellä muutamassa sekunnissa, turvallisemman auton hankkiminen vaatii pätäkkää ja vähintään toimitusajan verran aikaa.
Kyllä. Mutta isossa mittakaavassa on aika helppoa vaikuttaa uusien autojen määriin, asenteiden muokkaus vie paljon aikaa. Asenteissa on myös muita ongelmia, vedän tähän vähän laajemman perspektiivin mukaan.
Minusta liikenne on ikäänkuin yhteiskunnan peili. Liikenteessä liikkuvat lähes kaikki tavalla tai toisella. Jos nyt äkkiseltään tuumii ja katselee nykyliikennettä, niin mieleen tulee seuraavia:
1) suorituskeskeisyys. Sitä korostetaan kaikkialla: pitää olla nopea, tehokas, aikaansaava, aktiivinen, oma-aloitteinen, oman itsensä sankari whatever. Näkyy aika hyvin myös tiellä.
2) itsekeskeisyys, ahneus: vahvimmat, pyrkyreimmät, ahneimmat, härskeimmät ym. menestyvät ja vain heidät palkitaan. Jos jäät jalkoihin, se on oma syysi koska olet ilmiselvä luuseri.
3) väsymys, stressi, kiire (on todellista ja/tai itse kehitettyä). Ja eikös kiireetön ole monesti vähän kuin synonyymi tarpeettomalle, laiskalle ym? Kun teet ympärillesi kunnon tohotuksen, olet kaikkea sitä mitä nykyään arvostetaan: dynaaminen, korvaamaton...
4) pahoinvointi: tutkimusten mukaan eriasteinen masennus ja heikko itsetunto on Suomessa katastrofaalinen kansantauti. Tällaiset ihmiset eivät välitä siitä mitä heille tapahtuu, Empatiaa ei paljon löydy, jos ei välitä edes itsestään. Ja heitä on paljon. Todella paljon.
Yhteiskunta tietoisesti ja tiedostamatta kannustaa monella muulla alueella pariin ensin mainittuun. Liikenteessä pitäisi pystyä päinvastaiseen ja ikäänkuin ihanteiden mukaisesta käytöksestä saakin rangaistuksen. Siinä on ristiriitansa.
Kaksi jälkimmäistä taas on oireita siitä, että kaikki ei meidän systeemeissämme ole ihan kohdallaan. Uskon samaan kuin sinäkin - yksilö voi vaikuttaa paljonkin noihin. Ongelmana vaan on se, että kaikki eivät tunnista tilannetta tai eivät pysty / halua / saa tukea omaan tilaansa. Tai sitten, vielä pahempaa, tuo tila onkin jollain tavalla tavoittelemisen arvoinen -tai yhteiskuna signaaleillaan siihen kannustaa. Ihmiset nyt kuitenkin ovat laumasieluja, ne haluavat kuulua johonkin porukkaan. Ja kuka nyt ei haluaisi kuulua ns. menestyjiin?
No, nyt voivat alkaa "vasemmiston" kivittämiset. Olen siis kanssasi samaa mieltä, ongelmallista minusta vain on se, että signaalit on hyvin ristiriitaiset. Liikenteen ongelmat eivät ole vain liikenteen ongelmia, ja siksi niitä ei voi ratkaista ihan tuosta vain valvontaa, sakotusta ym. lisäämällä.
PS: Merilinna oli hänkin mielestäni oikeassa pääkirjoituksessaan. Puhui siitä, että vuosien alimitoitukset ja puutteet investoinneissa teihin ja autokantaan alkavat nyt tulla maksuun. Tiet huononevat, autokalusto vanhenee, liikenne kasvaa, fyysinen valvonta on aivan liian vähäistä. Kyllä ne alkavat näkyä. Eikä ratkaisu voi olla loputon rajoitusten alentaminen ja valvonnan laittaminen vain kameroiden vastuulle.
Minulla on aina ollut turvalliset autot, samoin vaimolla, mutta kuitenkin olleet edullisia, siis miten raha tekee autosta turvallisen? Kait se on enemmän kiinni asenteesta ja ajotavasta?
AkiK: Asenteissa on myös muita ongelmia, vedän tähän vähän laajemman perspektiivin mukaan.
Nuo sanomasi ongelmat vaikuttavat liikenteeseen valtavasti, niiden rinnalla minun puhumani asiat yhden ihmisen tekojen vaikutuksesta näyttävät mitättömiä. Pitäisikö minun siis lakata yrittämästä olla niin hyvä kuljettaja kuin lahjat ja luonne antavat myöten? Ei tietenkään ja tiedän ettet sinäkään sitä tarkoittanut, mutta mitä tässä sitten pitäisi tehdä?
En minä eikä kukaan muukaan kuski voi mitään noille mainitsemillesi suoritustarpeelle, itsekkyydelle, väsymykselle ja henkiselle pahoinvoinnille yhteiskunnassa, mutta oman elämämme tasolla voimme näille asioille enemmän kuin kukaan muu. Ainakin joku noista mainitsemistasi vaivoista rassaa parasta aikaa jokaista. Ympäristöllä kuten esim. työnantajalla on omat tarpeensa, osan me kehittelemme ihan itse, kuten vaikka että elämme tavalla, jonka rahoittaminen pakottaa painamaan töitä enemmän kuin meille olisi hyväksi.
Väitän, että lukemattomat pienet omat valintamme vaikuttavat noihin asioihin ratkaisevasti. Harva työnantaja tulee toppuuttelemaan työhullua, on myös omasta päätöksestä kiinni kumpaa arvostaa enemmän, omaa henkistä hyvinvointia vai autoa/asuntoa/matkoja/jne. joiden hankkimiseksi joutuu painamaan liikaa töitä henkisen hyvinvointinsa kustannuksella.
Tätä kautta tuo sanomasi laaja perspektiivi näyttääkin muodostuvan lukemattomista pienistä henkilökohtaisista perspektiiveistä. Väitän, että laajassa perspektiivissä nähdyt ongelmat eivät vähene ellei suppeimman mahdollisen eli yksilön perspektiivin ongelmat helpota ensin.
Ollaan siis takaisin yksilön valinnoissa. Yhteiskunnan vaatimukset muuttuvat vain kun sen jäsenet eli me yksilöt sitä vaadimme. Paljon siitä, minkä yksilö näkee yhteiskunnan riistona, on seurausta yhteiskunnalle asettamistamme vaatimuksista; vähemmän veroja, enemmän palveluita. Tämä matematiikka johtaa joko niukkuuden jakoon tai sitten on keksittävä sampo. Työnantajien ahneus on luonnollinen seuraus meidän omista toimistamme. Ostamme luonnollisesti vain tuottavien yhtiöiden osakkeita ja hintakilpailussa parhaiten pärjäävän yrityksen tuotteita. Tuottavin tai parhaaseen hinta/laatu-suhteeseen pystyvä yhtiö osaa ottaa tuotantotekijöistä, siis myös työntekijöistään, eniten irti.
Mielestäni palaamme takaisin yksilön omien valintojen merkitykseen ja liikenteessä se tarkoittaa, että muokkaamme ajotyylimme sellaiseksi, että se sopii liikenneympäristöön joka muodostuu noista sanomistasi itsekkäistä, stressaantuneista väsyneistä ja masentuneista.
[TeeCee muokkasi tätä viestiä 17.07.2007 klo 11:07]
[quote title="10.07.2007 klo 00:54 mikahe kirjoitti"] Se onkin yksi suomalaisen tieliikenteen paradoksi: hyvillä ja hyvin hoidetuilla teillä körötellään 80 km/h, mutta vähäisemmillä 80 km/h teillä päästellään huomattavasti reippaammin ainakin talvinopeuskaudella.
Ei se ole mikään paradoksi, vaan suora seuraus tieliikenneinvestointien surkeasta tilasta.
Kaikilla oikeasti hyvillä teillä voidaan ajaa hyvinkin turvallisesti 100-130 km/h.
Tuo "hyvillä teillä" köröttely johtuu siitä, että useimmat niistä eivät ole liikennemäärään ja olosuhteisiin nähden enää ollenkaan hyviä, jos todellisuudessa sitä ovat koskaan olleetkaan.
Kerro minullekkin kun en vielä ole onnistunut kolaroimaan?
Minulla on kuitenkin kaksi silmää, siis eteenpäin, ja vain toisella kyttäilen lintujen pesimäpuita, toinen on aina "naulittu" liikennettä seuraan!
Siinä on tosiaan varsin kokematon kaveri ( joxa) liikenteeseen.
Harmi, että tuollaisia aina on seassa. Kunhan opettelet ajamaan ja saat kokemusta liikenteestä, niin ajatukset muuttuvat.
Tosin jotkut eivät opi koskaan, harmi sinänsä.
JOXA: Kerro minullekkin kun en vielä ole onnistunut kolaroimaan?
Oletko unohtanut jo mitä puhuttiin aikoinaan onnettomuuksien todennäköisyyksistä? Jäin sen keskustelun siihen luuloon, että tajusit mistä puhuttiin ja nyt puhut kuin asiasta ei olisi mitään puhetta koskaan ollutkaan. Se, että välttyy onnettomuuksilta liikenteessä, ei vielä vaadi kuskilta edes hyvää tuuria saati taitoa. Tumpelollakin pitää olla huono tuuri, jotta sellaiseen joutuu.
Liikenteemme on niin turvallista ja harvaa, että monet luulevat olevansa melkoisia rattimiehiä kun kilometrit ja vuodet vierivät ilman vakavampia vahinkoja, mutta tilastollisesti näin on asia myös täysin toheloiden enemmistölläkin.
TeeCee: Selvä. Tuon loukkaantumisriskin ymmärrän (ainakin) nyt ja olen aivan samaa mieltä (vaikeahan faktoista on ollakin eri mieltä).
Onnettomuusriskin nousua nopeuden mukana ei mielestäni sensijaan voida laskea mitenkään luotettavasti, eikä saada edes kovin suuntaa antavia arvioita, toisin kuin joku taisi täällä väittää. Sen voi nyt ehkä sanoa, että "kun nopeus nousee, onnettomuusriski saattaa nousta", mutta en pitäisi tuota kovinkaan ylevänä argumenttina.
Nopeudesta ja onnettomuusriskistä puhuttaessa on niin suuri määrä muuttujia, kuten tien kunto ja "muoto", sää, ympäristö ja tärkeimpänä kuljettaja itse. Kuljettajia on eri tasoisia ja taitoisia. Jotkut pystyvät keskittymään ympäristööön ja tekemään havaintoja sellaisessa nopeudessa, jossa jotkut muut joutuvat keskittämään kaiken huomionsa jo pelkästään auton pitämiseen tiellä (kärjistetty esimerkki toki, toivon mukaan kenellekään ei tuota mitään vaikeuksia ajaa esimerkiksi suurinta sallittua).
Juuri tästä muuttujien suuresta määrästä johtuen on mielestäni kovin vaikea tehdä mitään yleispäteviä johtopäätöksiä esimerkiksi pienen ylinopeuden vaikutuksesta onnettomuuden todennäköisyyteen (vaikka tilastojen mukaan monissa onnettomuuksissa olisikin ajettu pientä tai suurempaakin ylinopeutta.) Tilannenopeus on varsin suhteellinen käsite ja riippuu kuljettajan taitojen lisäksi juuri noista em. olosuhteista. On muutenkin yleensä vaikea sanoa, olisiko jokin onnettomuus tapahtunut, jos se pieni ylinopeus olisikin ollut poissa.
Lainaus:
"Siinä on tosiaan varsin kokematon kaveri ( joxa) liikenteeseen.
Harmi, että tuollaisia aina on seassa. Kunhan opettelet ajamaan ja saat kokemusta liikenteestä, niin ajatukset muuttuvat.
Tosin jotkut eivät opi koskaan, harmi sinänsä."
Kokematon tosiaan kun vasta reilut miljoona kilometriä takana?
Toisaalta "vanha koira" ei opi uusia temppuja?
Ajelen kuten aikoinaan autokoulussa opetettiin, siis olosuhteiden mukaan "perstuntumalla" vaarantamatta muita ja ajamatta kolaria!
Mikäs em. tavassa on mielestäsi väärin?
TeeCee taas vauhdissa?
Lainaus:
"Oletko unohtanut jo mitä puhuttiin aikoinaan onnettomuuksien todennäköisyyksistä? Jäin sen keskustelun siihen luuloon, että tajusit mistä puhuttiin ja nyt puhut kuin asiasta ei olisi mitään puhetta koskaan ollutkaan. Se, että välttyy onnettomuuksilta liikenteessä, ei vielä vaadi kuskilta edes hyvää tuuria saati taitoa. Tumpelollakin pitää olla huono tuuri, jotta sellaiseen joutuu.
Liikenteemme on niin turvallista ja harvaa, että monet luulevat olevansa melkoisia rattimiehiä kun kilometrit ja vuodet vierivät ilman vakavampia vahinkoja, mutta tilastollisesti näin on asia myös täysin toheloiden enemmistölläkin."
Osaan todennäköisyyslaskennan ja siksi ajan aina varovasti!
Minä olen välttynyt onnettomuuksilta vain olemalla aina valppaana ja ajamalla olosuhteiden mukaan sekä väistelemällä "tumpeloita"!
Olen kylläkin "tilastollinen harha", ikävä kyllä!
Siis koska en ole ikinä ajanut edes pientä kolaria, mutta kait pitää ottaa oppia teiltä viisaammilta ja kokeilla?
Mutta onko tosiaan hauskaa ja osoitus ajotaidosta jos törmäilee muihin?
[quote title="06.07.2007 klo 17:10 Turbolag kirjoitti"]
"Nopeudesta ja onnettomuusriskistä puhuttaessa on niin suuri määrä muuttujia..."
Liikennettä kokonaisuutena käsiteltäessä keskiarvo sisältää nuo muuttujat. Onhan selvää, että liukkaalla tiellä nopeuden nosto vaikuttaa onnettomuusriskiin enemmän kuin kuivalla tiellä, koska ollaan muutenkin nopeuden puolesta jo äärirajoilla. Tai kuten TeeCee totesi, hirvikolarissa riskissä henkilövahinkoihin nopudessa 80 -> 90 km/h tapahtuu valtava hyppäys.
"Juuri tästä muuttujien suuresta määrästä johtuen on mielestäni kovin vaikea tehdä mitään yleispäteviä johtopäätöksiä esimerkiksi pienen ylinopeuden vaikutuksesta onnettomuuden todennäköisyyteen (vaikka tilastojen mukaan monissa onnettomuuksissa olisikin ajettu pientä tai suurempaakin ylinopeutta.) Tilannenopeus on varsin suhteellinen käsite ja riippuu kuljettajan taitojen lisäksi juuri noista em. olosuhteista. On muutenkin yleensä vaikea sanoa, olisiko jokin onnettomuus tapahtunut, jos se pieni ylinopeus olisikin ollut poissa."
Oma käsitykseni on, että lievän ylinopeuden (mitä se sitten tarkoittaakaan) merkitystä onnettomuusriskiin on vaikeata saada selville siksi, että nopeus ei sinänsä varmaankaan aiheuta kolareita. Sen sijaan lieväkin ylinopeus saa esiin asioita, joka lisää riskiä. Tällaisia ovat esim. lisääntynyt ohitustarve (ohituksia väärissä paikoissa ja puskurissa roikkuminen oituspaikkaa kytätessä) ja ehkä jonkinasteinen turhautuminen liikenteen sujumattomuuteen (muut itseä hitaampia), vaikka todellisuudessa ajoajassa eroa ei olisikaan.
Tällaisessa tilanteessa kolarin syyksi tai edes myötävaikuttavaksi tekijäksi ei paljastu ylinopeus, koska kolaria edeltäneessä tilanteessa ei sellaista ehkä ajettu. Se kuitenkin on saattanut johtaa tapahtumaketjun syntyyn.
Onnettomuuden todennäköisyys riippuu myös ajasta?
Mitä enemmän tien päällä niin sitä suurempi mahdollisuus joutua onnettomuuteen?
Eikös tämäkin asia käsitelty joskus vuosi sitten? Tuolloin taisi jäädä asiasta vähän erimielisyyttä, mutta haluatko aloittaa saman kinan uudestaan?
Mitä enemmän tien päällä niin sitä suurempi mahdollisuus joutua onnettomuuteen?
Varsin kokematon tosiaan olet liikenteeseen.
Tuo sinun ajamasi km suorite vastaa ammattipiireissä noin viittä vuotta. Sitä pidetään varsin vähäisenä määränä. Myöskään se ei ole kellään kehumisen aiheena.
Koeta miehistyä ja kasvaa.
Melkoisia lukemia ammattilaiset ajelee, jos reilut 200000 km vuodessa kertyy. Sehän tarkoittaa sitä, että vuoden jokaisena päivänä pitäisi ajaa yli 550 km. Jos työpäiviä vuodessa on 230, tulee kilometrejä päivässä keskimäärin 870. Rekan keskinopeudella 70 km/h se tarkoittaa ilman taukoja, kuormien tekoa ja purkamisia 12 h päivässä. Että sellaisia ammattilaisia. Mitäköhän sillä kokemuksella oppii?
Aika harva liikenteen ammattilainen muuten osallistuu ajamiseen liittyvään jatkokoulutukseen, joten sikäli ammattikuskit ovat samalla viivalla muiden kanssa.
mikahe: Näyttää onnettomuustilastojen perusteella olevan niin, että mitä suotuisampi keli ja vuoden- tai vuorokaudenaika, sitä enemmän onnettomuuksia.
Ihme kyllä juuri noin se menee. Yleisin kuolemaan johtaneen liikenneonnettomuuden aiheuttaja ajaa useimmiten uudehkolla autolla, on selvin päin, mies ja ikää muistaakseni 35-45. Eli taitavinta mahdollista porukkaa parhaissa mahdollisissa autoissa hyvällä kelillä ja hyvällä tiellä. Huonoa on ainoastaan asenne ja seuraukset.
Hyvä keli toki voi vaikuttaa psykologisesti, mutta enemmän taitaa kuitenkin olla kyse ajomääristä ja siitä että loma-aikoina pääteillä on paljon porukkaa joka ei siellä normaalisti niin paljon liiku. Alkoholillakin lienee osuutensa, eiköhän rattijuoppojakin ole enemmän kesäisin? Ja mitenhän on yöunien laita?
Kokonaisajomäärät on ihan toista hyvillä keleillä kesälomien, tapahtumien ym. aikaan kuin talvella huonoilla keleillä. Kun ihmiset liikkuu paljon, sattuu myös kolareita.
Myöskin tuo 35-45 vuotiaat miehet hyvine autoineen on porukka, joka ajaa eniten liikenteessä joten en vetäisi siitä sitä johtopäätöstä että näillä on ryhmänä huonompi asenne tai että ne aiheuttavat enemmän onnettomuuksia / ajettu km kuin muut. Näihinkin mahtuu toki monennäköistä, mutta ihan samoin mahtuu muihinkin.
Jos siivotaan tilastot ajomääristä, sieltä erottuu käsittääkseni onnettomuusriskin osalta selvästi kaksi porukkaa: alle 25-vuotiaat ja yli 65-vuotiaat. Vähän kärjistäen voisi sanoa, että jos rekkakuskit ajaisivat vuosittaiset 100.000+ kilometrinsä samalla riskitasolla kuin osa nuorisosta tai papparaisista, meistä ei olisi hengissä enää kukaan.
Turbolag: Onnettomuusriskin nousua nopeuden mukana ei mielestäni sensijaan voida laskea mitenkään luotettavasti, eikä saada edes kovin suuntaa antavia arvioita, toisin kuin joku taisi täällä väittää.
Vajaat tietomme tästä asiasta ei tarkoita, että voimme täyttää aukkopaikat toiveidemme värittämillä mielipiteillä.
Turbolag: Nopeudesta ja onnettomuusriskistä puhuttaessa on niin suuri määrä muuttujia, kuten tien kunto ja "muoto", sää, ympäristö ja tärkeimpänä kuljettaja itse. Kuljettajia on eri tasoisia ja taitoisia.
Tuo ajattelutapa johtaa tiettyyn tulokseen; muille kuljettajille sattuu vahinkoja koska he eivät ole minun veroisiani kuljettajia, joten minä voin nostaa nopeuttani turvallisesti. Usein ensimmäinen erehdys on luulla olevansa erehtymätön.
Kun hyvä kuski ajaa samaa nopeutta kuin huono, hän lisää omaa turvamarginaaliaan eli liikenneturvallisuutta. Kun hän ajaa taitojensa mukaan hän ulosmittaa taitonsa nopeutena. Kuka sitä liikenneturvallisuutta parantaa jos sitä ei tee ne hyvät kuskit?
Turbolag: toivon mukaan kenellekään ei tuota mitään vaikeuksia ajaa esimerkiksi suurinta sallittua
Ei varmaan tuota, jokainen osaa painaa kaasua. Ajatteleminen onkin sitten jo vaikeampaa.
Turbolag: Tilannenopeus on varsin suhteellinen käsite ja riippuu kuljettajan taitojen lisäksi juuri noista em. olosuhteista. On muutenkin yleensä vaikea sanoa, olisiko jokin onnettomuus tapahtunut, jos se pieni ylinopeus olisikin ollut poissa.
Kaikissa onnettomuuksissa on montakin tekijää, joista on samalla tavalla vaikea sanoa olisiko onnettomuus tapahtunut ilman sitä. Jos siitä päättelee, että tästä syystä jokin tietty riski on vaaraton, pitää saman päteä kaikkiin muihinki tuntemattomiin riskeihin.
Paljonko tietty humala vaikuttaa onnettomuuden syntyyn? Sitä ei tiedetä ja siinäkin on monta muuttujaa (väsymys, kuskin kokemus sekä ajamisesta että kännäämisestä jne.). Onko siis oikein päätelllä tästä, että kännissä voi ihan hyvin ajaa?
Kommenttiesi jälkeen minulle jäi epäselväksi, miten ymmärrät käsitteen tilannenopeus. Toistelet, miten vähän pikku ylinopeus lisää onnettomuusriskiä vaikka toisaalta sanot että ei voida tietää paljonko se vaikuttaa. Toivot, että kaikki pystyisivät ajamaan suurinta sallittua nopeutta ja kuitenkin puhut tilannenopeudesta. Mihin väliin se tilannenopeus mahtuu jos kaikki ajavat suurinta sallittua?
Otsikkoon palatakseni on tullut päinvastaista tietoa: http://www.vibilagare.se/zino.aspx?articleID=11388
Skånessa uusilla kameravalvotuilla tieosuuksilla ajonopeudet ovat pudonneet keskimäärin 4 km/h (parhaimmillaan 8 km/h 50-rajoituksilla).
Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ei ole sattunut kameravalvotuilla osuuksilla yhtään.
Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ei ole sattunut kameravalvotuilla osuuksilla yhtään.
Suomessakin on aika paljon tieosuuksia, joissa ei ole sattunut yhtään kuolonkolaria vuosikausiin. Kameravalvottuja ja muuten valvottuja / valvomattomia. Eipä ole silti onnettomuuksien kokonaismäärä eikä edes kuolleiden määrä juurikaan vähentynyt.
En silti epäile, etteikö kameroilla olisi vaikutusta niillä osuuksilla joihin niitä laitetaan.
Sivutiet vaan kurjistuu vuosi vuodelta ja valvonta on entistäkin olemattomampaa. Ei näy kameroiden "vapauttamia" poliisipartioita... Kesäisin nämä tiet ovat vieläpä aika vilkkaita. Näkyy oikein mukavasti myös onnettomuustilastoissa...
Valikoiduilla osuuksilla voidaan onnettomuuksia vähentää helposti, jos nyt jatketaan tuota sinun aiemmin vaatimaasi sakotuslinjaa. Alennetaan rajoitukset ja pistetään isot tietullit, esim 1-tiellä max 50 km/h ja 1 eur / km. Varmasti vähenee kolarit ja merkittävästi! Eikä tarvitse rakentaa isoja teitä!
Se onkin yksi suomalaisen tieliikenteen paradoksi: hyvillä ja hyvin hoidetuilla teillä körötellään 80 km/h, mutta vähäisemmillä 80 km/h teillä päästellään huomattavasti reippaammin ainakin talvinopeuskaudella. Älköön kukaan turvallisuudestaan huolehtiva koskaan käyttäkö kuin 1A-luokan teitä!
Jos joku esittää tähän ongelmaan paremman ratkaisun, sen kaikki ottavat varmasti iloiten vastaan.
AkiK: Myöskin tuo 35-45 vuotiaat miehet hyvine autoineen on porukka, joka ajaa eniten liikenteessä joten en vetäisi siitä sitä johtopäätöstä että näillä on ryhmänä huonompi asenne tai että ne aiheuttavat enemmän onnettomuuksia / ajettu km kuin muut.
Olet oikeassa, asiaan vaikuttaa myös ajomäärät. Mutta todistaa se ainakin sen, että kokenut kuski hyvässä autossa hyvällä tiellä ja kelillä ei ole turvassa. Huonolla asenteella tarkoitin sitä, että kuski antaa itsensä toimia kuin olisi immuuni ongelmille koska puitteet ovat kunnossa. Hyviä teitä ja autoja tarvitaan koska vanhat ovat turvattomia, mutta kun sellaiset on käytössä, lisätään omaa riskiä enemmän kuin hyvä auto ja tie sitä vähensivät. Minusta kokeneimman porukan parhaissa autoissa hyvällä kelillä suoralla tiellä pitäisi puuttua onnettomuustilastosta kokonaan tai ainakin aiheuttajan roolissa.
Mielestäni vika on silloin asenteessa jos pyrkii aina ottamaan tilanteesta irti suurimman vielä turvallisena pitämänsä nopeuden. Silloin pakostakin tulee menneeksi välillä myös rajan ylitse. Kuskin pitäisi minusta tavoitella turvallista nopeutta, ei etsiä sen ylärajaa. Jos on ostamassa lapselleen pelastusliiviä ei taatusti osta pienintä, joka vielä nippa nappa pitää piltin nenän vedenpinnalla.
Eivät hullut kaaharit ole ainoita, joilla on asenteessaan korjattavaa, he ovat vain ainoita jotka eivät pysty itse korjaamaan asennettaan. Tavalliset järkevät kuskit sen sijaan pystyvät korjaamaan asenteensa koska tahansa kun sitä haluavat. Tarve siihen vaan pitäisi ensin oivaltaa.
AkiK: ...enemmän taitaa kuitenkin olla kyse ajomääristä ja siitä että loma-aikoina pääteillä on paljon porukkaa joka ei siellä normaalisti niin paljon liiku. Alkoholillakin lienee osuutensa, eiköhän rattijuoppojakin ole enemmän kesäisin? Ja mitenhän on yöunien laita?
Tarkkaan ottaen VAKESin vuosiraportti 2004 sanoi, että yleisin onnettomuus tapahtuu perjantaina puolenpäivän aikaan, kuivalla, paljaalla ja suoralla tiellä, aiheuttaja 41-50-vuotias mies (ei siis 35-45-vuotias kuten ulkomuistista vetäisin), yleisin auton ikä 1 (=yksi) vuosi. Tämä on siis koko vuoden keskiarvo, kyse ei ollut pelkästä kesästä. Luulisi myös, että rattijuopot eivät ole yliedustettuina perjantaina puolen päivän aikaan ja vuoden ikäisillä autoilla.
JOXA: Onnettomuuden todennäköisyys riippuu myös ajasta?
eikä 
joten taisit luulla että kyse oli tositarinasta?
Mitä enemmän tien päällä niin sitä suurempi mahdollisuus joutua onnettomuuteen?
Me luemme nähtävästi samanlaista kirjallisuutta. Aku Ankassa oli nimittäin tarina, jossa Hessu kaahasi hulluna autolla ja Mikki kysyi häneltä, että mihin noin hirveä kiire on. Hessu sanoi, että häneltä on polttoaine juuri loppumassa ja hän yrittää ehtiä huoltoasemalle ennen kuin se loppuu.
Mutta siinä tarinassa ei ollut
"Älköön kukaan turvallisuudestaan huolehtiva koskaan käyttäkö kuin 1A-luokan teitä! "
Minkäslainen tie tuo 1A-luokan tie on?
[quote title="10.07.2007 klo 13:01 TeeCee kirjoitti"]
Olet oikeassa, asiaan vaikuttaa myös ajomäärät. Mutta todistaa se ainakin sen, että kokenut kuski hyvässä autossa hyvällä tiellä ja kelillä ei ole turvassa.
Ei kukaan ole turvassa. Missään. Ja virheitäkin tekevät kaikki, mikä joskus tuntuu liikenteessä unohtuvan.
Huonolla asenteella tarkoitin sitä, että kuski antaa itsensä toimia kuin olisi immuuni ongelmille koska puitteet ovat kunnossa.
Varmasti tätäkin on paljon. Kuitenkin muistelisin ruotsalaisten laskeskelleen että uudet autot joka tapauksessa parantavat kokonaisturvallisuutta, vaikka osa porukasta pyrkiikin ulosmittaamaan niiden tuomat edut.
Pääosa porukastahan ajaa kuitenkin asiallisesti.
Hyviä teitä ja autoja tarvitaan koska vanhat ovat turvattomia, mutta kun sellaiset on käytössä, lisätään omaa riskiä enemmän kuin hyvä auto ja tie sitä vähensivät
Vaikea sanoa lisätäänkö enemmän: ehkä joidenkin yksilöiden tai yksittäisemmän joukon kohdalla, mutta isossa mittakaavassa näin ei ilmeisesti ole käynyt koska uusien autojen myötä turvallisuus suhteessa liikennemääriin koko ajan paranee.
Minusta kokeneimman porukan parhaissa autoissa hyvällä kelillä suoralla tiellä pitäisi puuttua onnettomuustilastosta kokonaan tai ainakin aiheuttajan roolissa.
Samaa mieltä. Toki muistaen, että virheitä tulee kaikille. Ei ne siis sieltä kokonaan poistuisi, vaikka ajaisivat miten hyvin. Elektroniikka kylläkin auttaa näiden virheiden havainnoinnissa ja korjauksessa. Esim. ESC, kaistavahti, aktiivinen vakionopeussäädin ym.
Tavalliset järkevät kuskit sen sijaan pystyvät korjaamaan asenteensa koska tahansa kun sitä haluavat. Tarve siihen vaan pitäisi ensin oivaltaa.
Katsele ympärillesi: töissä, harrastuksissa, liikenteessä, maailman uutisissa...missä näet näiden "tavallisten" ihmisten suuren pyrkimyksen oman asenteensa muokkaukseen? Olisihan se elämä paljon helpompaa kaikille, jos vähän mietittäisiin miten käyttäydytään ja toisia kohdellaan. Mutta kun ei..
Tarkkaan ottaen VAKESin vuosiraportti 2004 sanoi, että yleisin onnettomuus tapahtuu perjantaina puolenpäivän aikaan, kuivalla, paljaalla ja suoralla tiellä, aiheuttaja 41-50-vuotias mies
Olettaisin, että 41-50 vuotiaita miehiä on liikenteessä aika paljon?
Tässä on kyse sekä työmatkoista että mökki- ym. matkoista. Ensimmäisessä tiedän nimenomaan perjantaisin tulleen vakavia onnettomuuksia tulleen väsymyksen ym. takia. Se vaan on sellainen psykologinen juttu kun on menossa viikon jälkeen kohti kotia. Ja usein kolari sattuu vielä lähellä sitä kotia. Krooninen kiire sen sijaan tuntuu vaivaavan erityisesti jälkimmäisessä. Eikä tuo kiire asenteena ole vahingollinen vain liikenteessä, kyllä se tekee paljon harmia muutenkin.
Tilasto siis vahvistaa sen mitä näen joka perjantai liikenteessä: meno on silloin erityisen älytöntä.
Ne on ne tiet, joissa on ulkomaalaista ja kotimaista raskasta kuljetuskalustoa yhtenä jonona.
TeeCee kertoi lukuharrastuksestaan ja kirjoitti:
eikä 
joten taisit luulla että kyse oli tositarinasta?"
"Mutta siinä tarinassa ei ollut
Ajoiko Hessu kolarin?
Voin tietenkin kysyä muksuiltakin kun lukevat vielä Aku Ankkaa!
TeeCee voisi pikkuhiljaa siirtyä lasten lehdistä aikuisten lehtiin, ehkä ymmärtäisi sitten paremmin aikuisten kirjoituksia?
AkiK: Kuitenkin muistelisin ruotsalaisten laskeskelleen että uudet autot joka tapauksessa parantavat kokonaisturvallisuutta, vaikka osa porukasta pyrkiikin ulosmittaamaan niiden tuomat edut.
Kyllä kyllä, tietysti turvallinen auto on turvallisempi kuin turvaton, mutta yhtä itsestäänselvää on että turvallinen kuski on turvallisempi kuin turvaton. Ajotapansa voi muuttaa turvallisemmaksi yhdellä ainoalla päätöksellä muutamassa sekunnissa, turvallisemman auton hankkiminen vaatii pätäkkää ja vähintään toimitusajan verran aikaa. Liikennesääntöjen mukaan ajava on millä tahansa autolla tai tiellä aina turvallisempi kuin jos sama kuski ajaisi samalla kalustolla liikennesääntöjä rikkoen. Tämä pätee oli kuski taitava tai taitamaton.
AkiK: Katsele ympärillesi: töissä, harrastuksissa, liikenteessä, maailman uutisissa...missä näet näiden "tavallisten" ihmisten suuren pyrkimyksen oman asenteensa muokkaukseen? Olisihan se elämä paljon helpompaa kaikille, jos vähän mietittäisiin miten käyttäydytään ja toisia kohdellaan. Mutta kun ei..
Ainoa, millä itse voimme asiaan vaikuttaa, on oma ajamisemme. Jos emme itse aja niin hyvin kuin osaamme, meillä ei ole oikeutta vaatia parannuksia toistenkaan ajamiseen. Esimerkin voima on suuri. Kun tarpeeksi moni tekee samoin, alkaa sosiaalinen paine toimia toisin päin kuin nyt. Nyt yksi yleisimmistä selityksistä kyselytutkimuksissa esimerkiksi ylinopeudelle on, että muut painostavat siihen. Yhtä hyvin voimme painostaa rajoituksen noudattamiseen, siihen tarvitaan vain rohkeutta aloittaa.
On enemmän sääntö kuin poikkeus, että kun jonossa pysähdyn antamaan jalankulkijalle tietä suojatiellä, kohta myös joku toinen jonossa tekee samoin. Moni ei uskalla vaivata muita liikennesääntöjen noudattamisen vaivalla ennenkuin näkee, että muut painivat saman ajatuksen parissa. On ihan mahdollista, että seuraavalla kerralla tällainen kuski rohkenee tehdä aloitteen itse ja saa puolestaan jonkun muun rohkaisemaan mielensä. Ja taas on liikenne vähän parempaa kuin ennen.
Hyvät tavat leviävät siinä missä huonotkin, jokainen meistä levittää jompia kumpia. Useimmat varmaan molempia. Muistaakseni tämä keskustelun sivujuonne alkoi kun yritin vakuuttaa Turbolagille, että hänen vähättelemänsä pienen ylinopeuden merkitys voi olla paljon isompi kuin vain muutaman tuntikilometrin pieni vaikutus jarrutusmatkoihin tai onnettomuustilastoihin. Tapahtumien kulku voi olla vaikka tämä: kuski näkee, että joku ajaa pari tuntikilometriä häntä lujempaa. Hän tekee samoin, onhan hän hyvä kuljettaja itsekin (kaikkihan me olemme). Joku saa nämä kaksi peräänsä, tuntee tulleensa painostetuksi ja lähtee ajamaan edellä karkuun
Se ensimmäinen saattoi olla mestaritason rattimies ajamassa loistavaa autoa ja hänen päätöksensä saattoi olla hänen kohdaltaan tarkasteltuna oikea, mutta sen seurauksena ei enää ajakaan yksi taitava kuski parin kilsan ylinopeutta, nyt ajaakin pitkä letka sekalaista sakkia ties millaisilla rotteloilla kohtalaista ylinopeutta, hermostuneina toisiaan ohitellen ja liian lyhyin turvavälein.
Moni varmaan sanoo, että mitäs olivat niin tyhmiä, jokainen vastaa itsestään, mutta tämä juuri on se perusasenne joka estää liikennettämme tulemasta nykyistä paremmaksi. Tämä koko ympärillämme oleva rakennelma on YHTEISkunta, sen liikennekin on yhteinen. Tästä varmaan seuraa sos.dem-kommentteja, mutta silti olen sitä mieltä, että kun yksi pomppii veneessä mielensä mukaan, kaikki siinä olijat heiluvat. Siksi niinkin mitättömältä tuntuva asia kuin esimerkiksi pieni ylinopeus tai muu yksilön kannalta pikku juttu pitää ajatella laajemmalta kuin vain sen oman rakkaan napansa kantilta. Tavallaan se samalla on oman napansa ajattelua mutta pidemmällä perspektiivillä. Jos saa esimerkillään muutettua edes yhden kuskin käytöstä, sen seurauksena joku päivä hän ei ehkä törmääkkään toiseen, ehkä juuri minuun tai ei ainakaan niin suurella nopeudella, ja minun napani saa jatkaa nöyhdän keräämistä.
Esimerkin antamisessa liikennesääntöjen noudattaminen on minimivaatimus. Kun se on hanskassa, voi antaa esimerkkiä myös asenteellaan, eli joustaa hymyillen oikeuksistaan. Lakihan ei vaadi nauttimaan liikennesääntöjen noudattamisesta, riittää kun sen tekee. Tämä onkin hyvä mittari omasta asenteestaan, sitähän on hyvin vaikea arvioida. Vaikka ihminen muuten olisi itseensä kuinka tyytymätön tahansa, oma asenne tuntuu aina oikealta. Tästä seuraa, että itse on huonoin mahdollinen oman asenteensa arvioija. Mutta ajoasenteensa voi onneksi testata: jos liikennesääntöjen noudattaminen tuntuu tervan juonnilta, on omassa asenteessa rukattavaa.
Voit Aki olla oikeassa tuossa pessimistisessä kommentissasi, mutta siltikin pidän kiinni omasta asenteestani. Syy on itsekäs: vaikka en saisi yhtään kuskia vakuutettua liikennesääntöjen ja asenteen tärkeydestä esimerkilläni tai puheilla, tämä suhtautumiseni joka tapauksessa muuttaa aika hankalan homman (=itseni kehittäminen kuskina) isosta vaivasta jopa nautinnoksi. Eli yritän olla epäitsekäs itsekkäistä syistä.
JOXA: TeeCee voisi pikkuhiljaa siirtyä lasten lehdistä aikuisten lehtiin, ehkä ymmärtäisi sitten paremmin aikuisten kirjoituksia?
...sanoo mies kolmen virnunaaman säestyksellä. Olet ironian mestari, tahallasi tai vahingossa.
No, puhutaan sitten aikuisten tapaan. Koska otit asian puheeksi keskellä ylinopeuskeskustelua oletan sinun puhuvan ajonopeuden vaikutuksesta tielläoloaikaan. Asiahan on laskettavissa aikuisten matematiikalla. Millaisen aikuisten laskutoimituksen jälkeen tulit päätyneeksi tuohon 7.7. kertomaasi tulokseen?
Esitä laskelmasi niin verrataan kumpi on laskenut väärin. Jos taas mielipiteesi ei perustu laskelmaan vaan arvailet fiilinkipohjalta, mitä eroa sitten aikuisena ihmisenä näet tuossa sinun ja Hessu Hopon ajatuksessa? Minusta ainoaksi eroksi jää, että Aku Ankan versiossa kirjoittajakin tiesi puhuvansa naurettavia, kuten huumorilehdessä kuuluukin. Sinä taas kerroit vitsin tosissasi.
Eipä silti, minusta sellaiset vitsit ovatkin parhaita.
TeeCee kysyi:
"Millaisen aikuisten laskutoimituksen jälkeen tulit päätyneeksi tuohon 7.7. kertomaasi tulokseen?"
Jos tarkoitit "lausumaani" tielläoloajasta, niin kait aikuisenoikeasti ymmärrät että jos pysyy kotona päivän tai on päivän liikenteessä, on jommassa kummassa tapauksessa suurempi mahdollisuus joutua liikenneonnettomuuteen?
Yritäppä keksiä kummassa tapauksessa riski on suurempi, siis liikenneonnettomuudelle?
Tai tutki Aku Ankkaa jos vaikka viisaus olisi sittenkin siellä!
JOXA: kait aikuisenoikeasti ymmärrät että jos pysyy kotona päivän tai on päivän liikenteessä, on jommassa kummassa tapauksessa suurempi mahdollisuus joutua liikenneonnettomuuteen?
Kieltämättä tuo kuulostaa loogiselta. Kiitos kun kerroit tuon varmaan monille ennestään epäselvän asian. Näin sitä tiedot lisääntyy pikkuhiljaa kun sinun juttujasi lukee. Jätit vielä kertomatta, että kummassa tapauksessa se mahdollisuus on suurempi. Vai etkö itsekään ole ihan varma?
[quote title="12.07.2007 klo 10:28 TeeCee kirjoitti"]
Ajotapansa voi muuttaa turvallisemmaksi yhdellä ainoalla päätöksellä muutamassa sekunnissa, turvallisemman auton hankkiminen vaatii pätäkkää ja vähintään toimitusajan verran aikaa.
Kyllä. Mutta isossa mittakaavassa on aika helppoa vaikuttaa uusien autojen määriin, asenteiden muokkaus vie paljon aikaa. Asenteissa on myös muita ongelmia, vedän tähän vähän laajemman perspektiivin mukaan.
Minusta liikenne on ikäänkuin yhteiskunnan peili. Liikenteessä liikkuvat lähes kaikki tavalla tai toisella. Jos nyt äkkiseltään tuumii ja katselee nykyliikennettä, niin mieleen tulee seuraavia:
1) suorituskeskeisyys. Sitä korostetaan kaikkialla: pitää olla nopea, tehokas, aikaansaava, aktiivinen, oma-aloitteinen, oman itsensä sankari whatever. Näkyy aika hyvin myös tiellä.
2) itsekeskeisyys, ahneus: vahvimmat, pyrkyreimmät, ahneimmat, härskeimmät ym. menestyvät ja vain heidät palkitaan. Jos jäät jalkoihin, se on oma syysi koska olet ilmiselvä luuseri.
3) väsymys, stressi, kiire (on todellista ja/tai itse kehitettyä). Ja eikös kiireetön ole monesti vähän kuin synonyymi tarpeettomalle, laiskalle ym? Kun teet ympärillesi kunnon tohotuksen, olet kaikkea sitä mitä nykyään arvostetaan: dynaaminen, korvaamaton...
4) pahoinvointi: tutkimusten mukaan eriasteinen masennus ja heikko itsetunto on Suomessa katastrofaalinen kansantauti. Tällaiset ihmiset eivät välitä siitä mitä heille tapahtuu, Empatiaa ei paljon löydy, jos ei välitä edes itsestään. Ja heitä on paljon. Todella paljon.
Yhteiskunta tietoisesti ja tiedostamatta kannustaa monella muulla alueella pariin ensin mainittuun. Liikenteessä pitäisi pystyä päinvastaiseen ja ikäänkuin ihanteiden mukaisesta käytöksestä saakin rangaistuksen. Siinä on ristiriitansa.
Kaksi jälkimmäistä taas on oireita siitä, että kaikki ei meidän systeemeissämme ole ihan kohdallaan. Uskon samaan kuin sinäkin - yksilö voi vaikuttaa paljonkin noihin. Ongelmana vaan on se, että kaikki eivät tunnista tilannetta tai eivät pysty / halua / saa tukea omaan tilaansa. Tai sitten, vielä pahempaa, tuo tila onkin jollain tavalla tavoittelemisen arvoinen -tai yhteiskuna signaaleillaan siihen kannustaa. Ihmiset nyt kuitenkin ovat laumasieluja, ne haluavat kuulua johonkin porukkaan. Ja kuka nyt ei haluaisi kuulua ns. menestyjiin?
No, nyt voivat alkaa "vasemmiston" kivittämiset. Olen siis kanssasi samaa mieltä, ongelmallista minusta vain on se, että signaalit on hyvin ristiriitaiset. Liikenteen ongelmat eivät ole vain liikenteen ongelmia, ja siksi niitä ei voi ratkaista ihan tuosta vain valvontaa, sakotusta ym. lisäämällä.
PS: Merilinna oli hänkin mielestäni oikeassa pääkirjoituksessaan. Puhui siitä, että vuosien alimitoitukset ja puutteet investoinneissa teihin ja autokantaan alkavat nyt tulla maksuun. Tiet huononevat, autokalusto vanhenee, liikenne kasvaa, fyysinen valvonta on aivan liian vähäistä. Kyllä ne alkavat näkyä. Eikä ratkaisu voi olla loputon rajoitusten alentaminen ja valvonnan laittaminen vain kameroiden vastuulle.
Minulla on aina ollut turvalliset autot, samoin vaimolla, mutta kuitenkin olleet edullisia, siis miten raha tekee autosta turvallisen?
Kait se on enemmän kiinni asenteesta ja ajotavasta?
AkiK: Asenteissa on myös muita ongelmia, vedän tähän vähän laajemman perspektiivin mukaan.
Nuo sanomasi ongelmat vaikuttavat liikenteeseen valtavasti, niiden rinnalla minun puhumani asiat yhden ihmisen tekojen vaikutuksesta näyttävät mitättömiä. Pitäisikö minun siis lakata yrittämästä olla niin hyvä kuljettaja kuin lahjat ja luonne antavat myöten? Ei tietenkään ja tiedän ettet sinäkään sitä tarkoittanut, mutta mitä tässä sitten pitäisi tehdä?
En minä eikä kukaan muukaan kuski voi mitään noille mainitsemillesi suoritustarpeelle, itsekkyydelle, väsymykselle ja henkiselle pahoinvoinnille yhteiskunnassa, mutta oman elämämme tasolla voimme näille asioille enemmän kuin kukaan muu. Ainakin joku noista mainitsemistasi vaivoista rassaa parasta aikaa jokaista. Ympäristöllä kuten esim. työnantajalla on omat tarpeensa, osan me kehittelemme ihan itse, kuten vaikka että elämme tavalla, jonka rahoittaminen pakottaa painamaan töitä enemmän kuin meille olisi hyväksi.
Väitän, että lukemattomat pienet omat valintamme vaikuttavat noihin asioihin ratkaisevasti. Harva työnantaja tulee toppuuttelemaan työhullua, on myös omasta päätöksestä kiinni kumpaa arvostaa enemmän, omaa henkistä hyvinvointia vai autoa/asuntoa/matkoja/jne. joiden hankkimiseksi joutuu painamaan liikaa töitä henkisen hyvinvointinsa kustannuksella.
Tätä kautta tuo sanomasi laaja perspektiivi näyttääkin muodostuvan lukemattomista pienistä henkilökohtaisista perspektiiveistä. Väitän, että laajassa perspektiivissä nähdyt ongelmat eivät vähene ellei suppeimman mahdollisen eli yksilön perspektiivin ongelmat helpota ensin.
Ollaan siis takaisin yksilön valinnoissa. Yhteiskunnan vaatimukset muuttuvat vain kun sen jäsenet eli me yksilöt sitä vaadimme. Paljon siitä, minkä yksilö näkee yhteiskunnan riistona, on seurausta yhteiskunnalle asettamistamme vaatimuksista; vähemmän veroja, enemmän palveluita. Tämä matematiikka johtaa joko niukkuuden jakoon tai sitten on keksittävä sampo. Työnantajien ahneus on luonnollinen seuraus meidän omista toimistamme. Ostamme luonnollisesti vain tuottavien yhtiöiden osakkeita ja hintakilpailussa parhaiten pärjäävän yrityksen tuotteita. Tuottavin tai parhaaseen hinta/laatu-suhteeseen pystyvä yhtiö osaa ottaa tuotantotekijöistä, siis myös työntekijöistään, eniten irti.
Mielestäni palaamme takaisin yksilön omien valintojen merkitykseen ja liikenteessä se tarkoittaa, että muokkaamme ajotyylimme sellaiseksi, että se sopii liikenneympäristöön joka muodostuu noista sanomistasi itsekkäistä, stressaantuneista väsyneistä ja masentuneista.
Persuuksista nuo kamerat kuitenkin on taajaman ulkopuolella!
[quote title="10.07.2007 klo 00:54 mikahe kirjoitti"]
Se onkin yksi suomalaisen tieliikenteen paradoksi: hyvillä ja hyvin hoidetuilla teillä körötellään 80 km/h, mutta vähäisemmillä 80 km/h teillä päästellään huomattavasti reippaammin ainakin talvinopeuskaudella.
Ei se ole mikään paradoksi, vaan suora seuraus tieliikenneinvestointien surkeasta tilasta.
Kaikilla oikeasti hyvillä teillä voidaan ajaa hyvinkin turvallisesti 100-130 km/h.
Tuo "hyvillä teillä" köröttely johtuu siitä, että useimmat niistä eivät ole liikennemäärään ja olosuhteisiin nähden enää ollenkaan hyviä, jos todellisuudessa sitä ovat koskaan olleetkaan.