En ole väheksynyt auton käsittelytaitojen merkitystä. Olen vain ihmetellyt käsitystäsi siitä, että autoa pitäisi voida ohjata käsijarrulla. Erityisen kummallista tuo on, koska sanot juuri tulleesi kurssilta.
Kursseja on monen tasoisia.Tämä oli ehkä tavanomaista vaativampi.Paikalla näytti olevan myös ambulanssi,paloauto ja hinausauto.Lisäksi radan muoto kertoi siitä.Olen joskus 20 vuotta sitten käynyt firman kustannuksella Rauno Aaltosen vetämän kurssin luonnon jäällä.Ohjelmaan kuului mm. halittu 360:n asteen käännös vauhdissa ja sen jälkeen matka jatkui.Ensimmäinen päivä oli teoriaa toinen käytäntöä.Tämä voi maallikon mielestä tuntua leikkimiseltä,mutta ei se sitä ole,vaan opettelua auton hallintaan.Aikoinaan kun Saab laittoi 99 malliin etupyöriin ottavan käsijarrun,niin siihen loppui Saabismi minun kohdaltani.Sitä ennen olin kuluttanut 5 kpl. 96:sia.Kyllä etuvetoista voi ohjata painamalla yht`aikaa kaasua ja jarrua,kuten täällä jo aiemmin todettiinkin,että ei siihen käsijarrua tarvita.Elektroniikka voi häiritä tätäkin toimenpidettä.Meinasin joskus törmätä yllättäen jäiselleksi muuttunella tiellä liikenteenjakajaan,mutta sain sen viime hetkessä väistettyä ohjaamalla käsijarrulla.
Kun ensimmäiset lumet tulevat, menen suurelle tyhjälle parkkipaikalle ja leikin autollani. Kiihdytyksiä, jarrutuksia, nelipyöräluistoja, käsijarrulla perä irti jne. Tuolla tavalla saa tuntumaa, kuinka se oma auto liukkaalla käyttäytyy. Nyt liukkaankelin harjoitteleminen on pelkästään jarrutus-väistö tyyppistä, joka ei opeta hallitsemaan autoa. Harjoitteluun pitäisi kuulua maantienopeudessa tehtävä väistö ja hallinnan menetys.
IS tällä viikolla: kuljettaja sai autonsa suistumaan viivasuoralta moottoritieltä ojaan katolleen nopeudella 60km/h. Kertoisiko joku, miten tämä onnistuu normaaleissa talviolosuhteissa? Kesärenkaat, käsijarru kiinni, aletaan veivaamaan rattia äärilaitojen välillä ja suljetaan silmät? Miksi em. kaltaisilla kuljettajilla on ajo-oikeus? Tuollaisia kuljettajia pitäisi rangaista sakoilla ja kortin menetyksellä, mutta koska ylinopeudella ei ollut osaa eikä arpaa, ei rangaista.
Meinasin joskus törmätä yllättäen jäiselleksi muuttunella tiellä liikenteenjakajaan,mutta sain sen viime hetkessä väistettyä ohjaamalla käsijarrulla.
Näitä hallinnan menetystarinoita ja niistä selviytymisiä täällä aina silloin tällöin saa lukea. Jostain kumman syystä minulle ei tuollaisia tilanteita ole sattunut eikä siten myöskään tarvetta kikkailla käsijarrun kanssa ole tullut vastaan.
Eräs toinen kirjoittaja täällä joskus kertoi mm. estäneensä useita kertoja ulosajoja käsijarrun avulla. Onkohan tuolloin ajoharjoittelun tavoite varmasti toteutunut? On vain ajan kysymys, milloin lipsahtaa niin pahasti, ettei korjaus enää onnistukaan.
Nyt liukkaankelin harjoitteleminen on pelkästään jarrutus-väistö tyyppistä, joka ei opeta hallitsemaan autoa. Harjoitteluun pitäisi kuulua maantienopeudessa tehtävä väistö ja hallinnan menetys.
Nykyisen kakkosvaiheen liukkaankelin harjoittelun tavoitteena ei olekaan opettaa hallitsemaan autoa luistoissa tai muissa vastaavissa tilanteissa. Käytettävä aikakin on yksinkertaisesti liian vähäinen. Tavoitteena on osoittaa kuljettajalle, mitä tapahtuu liukkaalla eli opettaa kuljettajaa kunnioittamaan liukkautta.
Haetko tuntumaa parkkipaikkapyörityksessäsi maantienopeuksilla? Siitä olen samaa mieltä, että tuollainen väistö harjoitteena olisi tarpeellinen.
IS tällä viikolla: kuljettaja sai autonsa suistumaan viivasuoralta moottoritieltä ojaan katolleen nopeudella 60km/h. Kertoisiko joku, miten tämä onnistuu normaaleissa talviolosuhteissa?
Tuon perusteella ei vastausta voi antaa.
Mahdollista on sekin, että joku ajoi parkkipaikalla onnistuneen luiston oikaisun tuomalla itsevarmuudella näiden alinopeudella ajavien tumpeloiden seassa mielestään oikealla tilannenopeudella 95 km/h (rajoitus 100 km/h), vaikka satoi alijäähtynyttä vettä. Pieni lipsahdus, josta mestarikuljettaja selvisi, mutta aiheutti tumpelolle paljon vaikeamman tilanteen, josta tämä ei alhaisemmasta nopeudesta huolimatta enää selvinnytkään.
Kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei iltapäivälehden jutuista kannata tehdä.
IS tällä viikolla: kuljettaja sai autonsa suistumaan viivasuoralta moottoritieltä ojaan katolleen nopeudella 60km/h.
Joku toinen oli taas tänään aamulla päässyt hengestään kun maasturi oli lähtenyt käsistä ylämäessä. Kuinkahan monella maasturikuskilla on esim. minkäänlaista käsitystä miten malmikasansa käyttäytyy liukkaalla?
Joku toinen oli taas tänään aamulla päässyt hengestään kun maasturi oli lähtenyt käsistä ylämäessä. Kuinkahan monella maasturikuskilla on esim. minkäänlaista käsitystä miten malmikasansa käyttäytyy liukkaalla?
No tässä tapauksessa "malmikasa" oli kuvasta ( http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1663381 ) päätellen luullakseni Suzuki Jimny eli max 1150 kg painava vanhanaikainen pikkuauto eli lyhyt akseliväli ja takaveto tai korkeintaan kytkettävä neliveto (kumpi lienee huonompi vaihtoehto maantiellä ).
Tuollaisessa kirpussa kun vetäisee kässäristä, niin se tuskin lopettaa pyörimistään z-akselin ympäri ennen hälytysajoneuvojen paikalle saapumista.
IS tällä viikolla: kuljettaja sai autonsa suistumaan viivasuoralta moottoritieltä ojaan katolleen nopeudella 60km/h... mutta koska ylinopeudella ei ollut osaa eikä arpaa, ei rangaista.
Kyllä tuo onnistuu helposti. Etuvetoisellla ilman ESC:tä olevalla perusautolla lähdetään ajellaan ajatuksissan kaistojen välissä tai kaistan reunassa olevalle sohjolle/lumelle. Siihen saavuttaessa auto alkaa vähän ilmoitella epätasaisesta pidosta ja vastuksesta, jolloin paniikissa löysätään kaasu ja/tai käännellään rattia kunnolla. Kyllä lähtee!
Rangaistus tuostakin liene tulee, mutta ei ylinopeudesta.
Herbert:
Kursseja on monen tasoisia.Tämä oli ehkä tavanomaista vaativampi.Paikalla näytti olevan myös ambulanssi,paloauto ja hinausauto.Lisäksi radan muoto kertoi siitä.Olen joskus 20 vuotta sitten käynyt firman kustannuksella Rauno Aaltosen vetämän kurssin luonnon jäällä.Ohjelmaan kuului mm. halittu 360:n asteen käännös vauhdissa ja sen jälkeen matka jatkui.Ensimmäinen päivä oli teoriaa toinen käytäntöä.Tämä voi maallikon mielestä tuntua leikkimiseltä,mutta ei se sitä ole,vaan opettelua auton hallintaan.Aikoinaan kun Saab laittoi 99 malliin etupyöriin ottavan käsijarrun,niin siihen loppui Saabismi minun kohdaltani.Sitä ennen olin kuluttanut 5 kpl. 96:sia.Kyllä etuvetoista voi ohjata painamalla yht`aikaa kaasua ja jarrua,kuten täällä jo aiemmin todettiinkin,että ei siihen käsijarrua tarvita.Elektroniikka voi häiritä tätäkin toimenpidettä.Meinasin joskus törmätä yllättäen jäiselleksi muuttunella tiellä liikenteenjakajaan,mutta sain sen viime hetkessä väistettyä ohjaamalla käsijarrulla.
Kun ensimmäiset lumet tulevat, menen suurelle tyhjälle parkkipaikalle ja leikin autollani. Kiihdytyksiä, jarrutuksia, nelipyöräluistoja, käsijarrulla perä irti jne. Tuolla tavalla saa tuntumaa, kuinka se oma auto liukkaalla käyttäytyy. Nyt liukkaankelin harjoitteleminen on pelkästään jarrutus-väistö tyyppistä, joka ei opeta hallitsemaan autoa. Harjoitteluun pitäisi kuulua maantienopeudessa tehtävä väistö ja hallinnan menetys.
IS tällä viikolla: kuljettaja sai autonsa suistumaan viivasuoralta moottoritieltä ojaan katolleen nopeudella 60km/h. Kertoisiko joku, miten tämä onnistuu normaaleissa talviolosuhteissa? Kesärenkaat, käsijarru kiinni, aletaan veivaamaan rattia äärilaitojen välillä ja suljetaan silmät? Miksi em. kaltaisilla kuljettajilla on ajo-oikeus? Tuollaisia kuljettajia pitäisi rangaista sakoilla ja kortin menetyksellä, mutta koska ylinopeudella ei ollut osaa eikä arpaa, ei rangaista.
ogvarius:
Näitä hallinnan menetystarinoita ja niistä selviytymisiä täällä aina silloin tällöin saa lukea. Jostain kumman syystä minulle ei tuollaisia tilanteita ole sattunut eikä siten myöskään tarvetta kikkailla käsijarrun kanssa ole tullut vastaan.
Eräs toinen kirjoittaja täällä joskus kertoi mm. estäneensä useita kertoja ulosajoja käsijarrun avulla. Onkohan tuolloin ajoharjoittelun tavoite varmasti toteutunut? On vain ajan kysymys, milloin lipsahtaa niin pahasti, ettei korjaus enää onnistukaan.
SKP :
Nykyisen kakkosvaiheen liukkaankelin harjoittelun tavoitteena ei olekaan opettaa hallitsemaan autoa luistoissa tai muissa vastaavissa tilanteissa. Käytettävä aikakin on yksinkertaisesti liian vähäinen. Tavoitteena on osoittaa kuljettajalle, mitä tapahtuu liukkaalla eli opettaa kuljettajaa kunnioittamaan liukkautta.
Haetko tuntumaa parkkipaikkapyörityksessäsi maantienopeuksilla? Siitä olen samaa mieltä, että tuollainen väistö harjoitteena olisi tarpeellinen.
SKP :
Tuon perusteella ei vastausta voi antaa.
Mahdollista on sekin, että joku ajoi parkkipaikalla onnistuneen luiston oikaisun tuomalla itsevarmuudella näiden alinopeudella ajavien tumpeloiden seassa mielestään oikealla tilannenopeudella 95 km/h (rajoitus 100 km/h), vaikka satoi alijäähtynyttä vettä. Pieni lipsahdus, josta mestarikuljettaja selvisi, mutta aiheutti tumpelolle paljon vaikeamman tilanteen, josta tämä ei alhaisemmasta nopeudesta huolimatta enää selvinnytkään.
Kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei iltapäivälehden jutuista kannata tehdä.
SKP :
Joku toinen oli taas tänään aamulla päässyt hengestään kun maasturi oli lähtenyt käsistä ylämäessä. Kuinkahan monella maasturikuskilla on esim. minkäänlaista käsitystä miten malmikasansa käyttäytyy liukkaalla?
slowgear:
No tässä tapauksessa "malmikasa" oli kuvasta ( http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1663381 ) päätellen luullakseni Suzuki Jimny eli max 1150 kg painava vanhanaikainen pikkuauto eli lyhyt akseliväli ja takaveto tai korkeintaan kytkettävä neliveto (kumpi lienee huonompi vaihtoehto maantiellä ).
Tuollaisessa kirpussa kun vetäisee kässäristä, niin se tuskin lopettaa pyörimistään z-akselin ympäri ennen hälytysajoneuvojen paikalle saapumista.
SKP :
Kyllä tuo onnistuu helposti. Etuvetoisellla ilman ESC:tä olevalla perusautolla lähdetään ajellaan ajatuksissan kaistojen välissä tai kaistan reunassa olevalle sohjolle/lumelle. Siihen saavuttaessa auto alkaa vähän ilmoitella epätasaisesta pidosta ja vastuksesta, jolloin paniikissa löysätään kaasu ja/tai käännellään rattia kunnolla. Kyllä lähtee!
Rangaistus tuostakin liene tulee, mutta ei ylinopeudesta.
"Rangaistus tuostakin liene tulee, mutta ei ylinopeudesta."
Sanoisinko:
Rangaistus tuostakin tullee tai...
Rangaistus tuostakin lienee tulossa...