Moneen vuoteen ei ole enää valmistettu 100-lätkiä, ne korvataan huonoksi mennessään 80-lätkillä, jotka taas korvataan 60-lätkillä. Näin ainakin meilläpäin koska paljon 100-lätkiä on korvattu 80-lätkillä ja 80-lätkiä 60-lätkillä. Jostain kumman syystä oli kuitenkin vara hankkia 40-lätkiä haja-asutusalueelle vaikka tie leveä ja vieressä hyvä kevyen liikenteen väylä, siis erotettu viheralueella autotiestä!
Odotan innolla, milloin hidastetöyssyt leviävät myös "moottoriteille". Pistetään nelikaistaiselle baanalle 100-metrin välein töyssy, josta vain maasturit selviävät yli.
Hohhoijaa Suomen päättäjät... Nopeusrajoitusten alentamisesta vastaavina päättäjinä ilmeisimmin jotkut korkeintaan polkupyörää tai edustustilillä maksettavaa taksia käyttävät päättäjät. Todelisuus on kadonnut.
Ainoa keino on alentaa nopeutta, ottamatta huomioon kolareiden ja ylinopeuksista johtuneiden onnettomuuksien syitä.
Kyseisissä tapauksissa ei alennetuilla nopeuksilla ole minkäänlaista merkitystä. Ei huumehörhöt tai rattijuopot, Bombers-kuljettajat välitä vaikka rajoitus olisi mikä.... Kyseisiin tapauksiin auttaa vaan riittävän suuri rangaistus (auto valtiolle)... ja sitten aletaan itkeä että entäs jos auto toisen... mitäs on antanut käyttöön...
Kannatan että nopeusrajoitukset korotetaan ja valvotaan paremmin edellämainittuja epäkohtia..... nyt se on päinvastoin... kytätään "takuuvarmoilla" sakkorysillä ja tuotetaan tilastoihin riittävä määrä sakkoja.... se siitä
Pitäs muistaa yksi tärkeä seikka, siis aina pitää ajaa olosuhteiden mukaan ja tuolla opilla olen selvinnyt ilman kolareita mutta en ihme kyllä ilman sakkoja!
Tienpitäjäkin osaa matematiikkaa. Keskinopeuden lasku vähentää onnettomuusriskiä huomattavasti. Pienikin muutos vaikuttaa dramaattisesti; jo kaksi kilometriä tunnissa alempi nopeus laskee 12% onnettomuusriskiä. Mukavampi ratkaisu olisi, että noudatetaan nykyisiä rajoituksia, ehkä silloin niitä voitaisiin jopa nostaa myöhemmin. Parinkympin ylinopeudesta saa enemmän päiväsakkoja kuin olutkorin varastamisesta kaupasta. Lain silmin ylinopeus on siis pahempi rikos. Miksi hyväksyisimme ylinopeudet jos kerran emme hyväksy varastamista? Tämä johtuu siitä, että onnettomuusriski on kuitenkin niin pieni, että emme huomaa edes 50% onnettomuusriskin kasvua mitenkään. Kuitenkin kuolemaan johtava onnettomuus, jossa ylinopeus on mukana sattuu joka viikko jollekin. Nopeuden kasvaessa riski kasvaa jyrkästi. TeeCee voisi olla ystävällinen ja kertoa aiheesta linkin tai vinkin. Toisaalta kiinnijäämisen riski ylinopeudesta on pieni; paljon pienempi kuin varastamisesta. Puskurissa verrattiin nopeusrajoitusta kerran sähkölaitteen ohjeisiin. Sähkölaitteessa neuvotaan, ettei sen kanssa kannata mennä kylpyyn, emmekä me mene. Nopeusrajoitus on kuin tienpitäjän käyttöohje turvalliseen matkantekoon ja tätä ohjetta ei noudeta.
Peccavi: "Tämä johtuu siitä, että onnettomuusriski on kuitenkin niin pieni, että emme huomaa edes 50% onnettomuusriskin kasvua mitenkään."
Juuri näin. Silti oman ajotavan erinomaisuutta perustellaan sillä, ettei olla jouduttu onnettomuuksiin. Tilastollisesti hyvin harva joutuu vakavaan onnettomuuteen, riski on niin pieni, ettei yhden ihmisen kokemusten perusteella voi sanoa mitään. Vain tilastot keräävät riittävän suuren määrän tapauksia, jotta niistä voi päätellä jotain. Jos luottaa pelkästään omiin kokemuksiin, on kuin koittaisi tutustua kaupunkiin vain postiluukustaan kurkkimalla.
Peccavi: "Nopeuden kasvaessa riski kasvaa jyrkästi. TeeCee voisi olla ystävällinen ja kertoa aiheesta linkin tai vinkin."
Näyttää siltä, ettei niitä linkkejä lue ainakaan ne, joille niistä löytyisi uutta asiaa. Siksi sanon vain lyhyesti, että jos kahdessa onnettomuudessa ainoa ero on, että toisen nopeus on 80 ja toisen 90 km/h, riski jonkun menettää niissä henkensä ei ole nopeuseron mukainen n. 12 % vaan nopeusero potenssiin kolme, eli n. 40 % (1,12 x 1,12 x 1,12 = 1,4).
Sillä, kuka tai mikä onnettomuuden aiheutti, ei ole mitään vaikutusta lopputulokseen. Oli syy oma tai vaikka rattijuopon, ylläoleva suhde ei muutu.
80 tai 90 nopeudessa hengenmenon riski on vaan nokkakolarissa ja siinä taas vaikuttaa paljon myös vastaantulevan nopeus ja massa. Kolariin joutumisen riski 90 nopeudessa on taas olemattoman pieni ja vaikka siihen lisää 40% niin riski on edelleen olemattoman pieni, siis jos olosuhteet on hyvät ja liikennettä vähän, sillä muutenhan 80-rajoituksella ei kannata ajaa nopeutta 90.
JOXA: "80 tai 90 nopeudessa hengenmenon riski on vaan nokkakolarissa ja siinä taas vaikuttaa paljon myös vastaantulevan nopeus ja massa."
En ota kantaa eri onnettomuustyyppien riskeihin kyseisillä nopeuksilla, mutta silti kannattaa muistaa edes se, että nokkakolarin ajaja ei voi valita vastapelurin kalustoa. Se voi olla myös omaa kevyempi, jolloin uhreja tulee siellä puolella. Ei hyvä juttu sekään, vaikka jokainen mieluiten oman henkensä pelastaakin.
JOXA: "Kolariin joutumisen riski 90 nopeudessa on taas olemattoman pieni ja vaikka siihen lisää 40% niin riski on edelleen olemattoman pieni, siis jos olosuhteet on hyvät ja liikennettä vähän, sillä muutenhan 80-rajoituksella ei kannata ajaa nopeutta 90."
Peccavi: "Parinkympin ylinopeudesta saa enemmän päiväsakkoja kuin olutkorin varastamisesta kaupasta. Lain silmin ylinopeus on siis pahempi rikos. Miksi hyväksyisimme ylinopeudet jos kerran emme hyväksy varastamista?
Tämä johtuu siitä, että onnettomuusriski on kuitenkin niin pieni, että emme huomaa edes 50% onnettomuusriskin kasvua mitenkään. Kuitenkin kuolemaan johtava onnettomuus, jossa ylinopeus on mukana sattuu joka viikko jollekin."
Ehkä lainsäädännössä huomioidaan teon riskin lisäksi myös teon yleisyys. Lopputuloshan muodostuu tulon riski*määrä perusteella. Kaljakoreja varastetaan aika vähän verrattuna ylinopeuteen. Kaljakorin varastaminen aiheuttaa 100% varmuudella toiselle osapuolelle vahinkoa, ylinopeuden kohdalla prosentti on vähän pienempi. Mutta koska kaikki ajavat joskus ylinopeutta ja liikennevirrastakin koko ajan merkittävä osa, pitää siihen puuttua varastamista tiukemmin, jotta lopputulos eli haitta saataisiin pidettyä kurissa.
[quote title="21.08.2006 klo 12:35 Peccavi kirjoitti"] Tienpitäjäkin osaa matematiikkaa. Keskinopeuden lasku vähentää onnettomuusriskiä huomattavasti. Pienikin muutos vaikuttaa dramaattisesti; jo kaksi kilometriä tunnissa alempi nopeus laskee 12% onnettomuusriskiä.
Kuolleisuusriskiä voi pudottaa toki monella muullakin tapaa. Vaikka kaikki ajaisivat rajoituksen mukaan, niin jollain vauhdilla autojen kuitenkin on edettävä, ja aina tuota vauhtia alhaisemmalla nopeudella riski on pienempi, kunnes tuo nopeus on olematon. Mikä sinusta on sopiva riskitaso???
Parinkympin ylinopeudesta saa enemmän päiväsakkoja kuin olutkorin varastamisesta kaupasta. Lain silmin ylinopeus on siis pahempi rikos. Miksi hyväksyisimme ylinopeudet jos kerran emme hyväksy varastamista?
Suomalainen sakkokäytäntö on tässä suhteessa voisiko sanoa ainutlaatuinen. Juuri missään muualla ei ole vastaavia rangaistuksia ylinopeuksista kuin täällä.
Jos ihmiseltä kysyy hyväksytkö varastamisen/kaahaamisen, vastaus on sama. "En hyväksy". Todellisuus on yllättävän monen osalta kuitenkin erilainen. Kauppojen hävikkiluvuista näkee, että varastaminen ja näpistely on paljon yleisempää kuin kuvitellaan. Vakuutusyhtiöitä yritetään todella usein kusettaa vahinkotapauksissa. Työnantajilta suomalaiset ovat erityisen kovia varastamaan, eikä sitä usein edes katsota rikokseksi kun "lainataan" jotain työnantajan tavaraa.
Verottajaa huijaisivat melkein kaikki, jos se vain olisi mahdollista.
Tämä johtuu siitä, että onnettomuusriski on kuitenkin niin pieni, että emme huomaa edes 50% onnettomuusriskin kasvua mitenkään.
Jos olet mies ja muutat Ruotsiin, eliniänodotteesi nousee n. 5 vuodella, koska: - et huku pilkillä etkä uimareissulla (tn Suomessa 8-10 x suurempi) - et juo niin paljon (alkoholikuolemia Suomessa selvästi enemmän) - et polta niin paljon (tupakointikuolemia Suomessa selvästi enemmän) - todennäköisyytesi joutua väkivallan uhriksi laskee alle neljäsosaan siitä mikä se on Suomessa - todennäköisyytesi menehtyä työ- tai vapaa-ajan tapaturmassa laskee alle puoleen siitä mikä se on Suomessa - todennäköisyytesi kuolla sydän- ja verisuonisairauteen vähenee
Aika harva kuitenkaan muuttaa, vaikka joka päivä riskisi asua Suomessa on moninkertainen länsinaapuriin verrattuna.
Se mitä tällä halusin sanoa, on se, että suomalainen yhteiskunta hyväksyy paljon riskejä, osa niistä on paljon suurempiakin kuin tuo mainitsemasi.
Puskurissa verrattiin nopeusrajoitusta kerran sähkölaitteen ohjeisiin. Sähkölaitteessa neuvotaan, ettei sen kanssa kannata mennä kylpyyn, emmekä me mene.
Syömme kuitenkin epäterveellistä ruokaa, emme liiku tarpeeksi, liian moni meistä juo ja polttaa, kiipeämme mökin katolle ilman turvaköyttä, käymme pilkillä.... Eikös nämäkin ole ihan yhtä hyvin ohjeistettuja asioita, kuitenkin tilastoista näkee ettei moni niitä ohjeita noudata?
Suomalainen sakkokäytäntö on tässä suhteessa voisiko sanoa ainutlaatuinen. Juuri missään muualla ei ole vastaavia rangaistuksia ylinopeuksista kuin täällä.
No, jos käytäntö on ainutlaatuinen, niin onko se mielestäsi hyvä? Ei lähdetä viilaamaan pilkkua sakkojen markkamääristä tai ylinopeustoleransseista, vaan pysytellään ihan periaatteellisella tasolla. Siis verrattaessa sitä kaljavarkaiden tuomioihin
Pieni surffailu ihan mielenkiinnosta tuotti seuraavia lukuja:
Kaupan hävikki on 1,42 - 2 % myynnistä lähteestä riippuen. Siitä noin puolet aiheutuu varkauksista, loput vanhenemisesta yms.
Hävikin määrä euroina on n. 178 - 250 Me, joten varkaudet aiheuttavat n. 89-125 tappiot. Lisäksi 100 Me kuluu turvallisuusjärjestelyihin. Yhteensä kaupalle varastamisesta aiheutuvien kustannusten suuruusluokka on n. 200 Me.
Liikenneonnettomuuksien välittömien kustannusten arvioidaan kehittyneissä maissa olevan 2% bruttokansantuotteesta.
Mitenkähän tuo Herbertin laskema 3.14 Mrd eeroa voitaisiin käyttää liikenneturvallisuuteen, että seuraavana vuonna säästettäisiin tuo sama summa takaisin?
Jos vaikka jaettaisiin tuo summa esim. 2,0 miljoonan autoilijan kesken, niin kukin saisi 1570/per vuosi siitä hyvästä ettei töpeksi liikenteessä
Sais näköjään nätin summan jos tuo maksettaisiin jälkikäteen könttänä! Onnettomuuksia varmasti sattuisi vaikka kaikki ajas tarkasti rajoitusten mukaan sillä joskus sekin on liian kova vauhti olosuhteisiin nähden ja toisaalta lievät ylinopeudet ei ole suuri riski verrattuna kaahailuun, inhimillisiin erehdyksiin, sairaskohtauksiin, häiriöihin autossa tai kuskin päässä, huumehörhöihin, rattijuoppoihin jne.
[quote title="22.08.2006 klo 11:16 Herbert kirjoitti"]
No, jos käytäntö on ainutlaatuinen, niin onko se mielestäsi hyvä? Ei lähdetä viilaamaan pilkkua sakkojen markkamääristä tai ylinopeustoleransseista, vaan pysytellään ihan periaatteellisella tasolla. Siis verrattaessa sitä kaljavarkaiden tuomioihin
Itse en ole päässyt nauttimaan tästä sakkojen "ohjaavasta ja opettavasta" vaikutuksesta, mutta järjestelmän tehokkuutta voi toki arvioida karkealla tasolla. Suomalainen liikennesakotuskäytäntö on suhteessa muista rikoksista saatuihin tuomioihin ja maksettuihin korvauksiin jotakuinkin ainutkertainen. Ei tule ensimmäisenä mieleen vastaavaa sivistysmaata, jossa liikennerikkomus olisi näin kovasti sanktioitu, sakkoja toki jaetaan kaikkialla. Toisaalta meillä ei makseta korvauksia uhreille, joka on tapana monessa muussa maassa jos joku aiheuttaa onnettomuuden.
Mutta jos tarkastellaan järjestelmän tuloksia liikenneturvallisuuden kannalta, niin ei tällä sakkojen erityiskovuudella mitään erikoista ole saavutettu. Suomi ei erotu erityisenä poikkeuksena vastaavien maiden joukosta suuntaan eikä toiseen. Ei se ole huonokaan, mutta näytetään muillakin konsteilla pääsevän vastaavaan.
Siitä 2 % = 3.14 Mrd e. Hävikki taitaa olla aika pieni juttu verrattuna liikenneturvallisuuteen, mutta eihän muuta ole väitettykään.
No tarkoitushan oli verrata sitä, ettei liikenteessä nyt mitenkään erityisen epärehellisiä olla. Tappioiden suhde ei liity siihen. Mutta ihan noin kuriositeettina voi sanoa, että liikenne on siis Suomessa hyvinkin kannattavaa toimintaa. Jos tuo 3,14 mrd maksettaisiin kokonaan valtion vuosibudjetista, mitä ei kylläkään tehdä koska vakuutusyhtiöillä ja autoilijoiden niihin maksamilla rahoilla on iso osa asiassa, valtion "liikennekate" olisi noin 2,5 mrd euroa / vuosi, koska liikenteestä kerätään kuutisen miljardia ja tiemäärärahat on noin 600 miljoonaa.
Lisäksi kuriositeettina voi sanoa, että alkoholi yksistään kuluttaa arvioiden mukaan noin 1/3 terveydenhuollon vuosibudjetista. Terveydenhoidon kulut Suomessa ovat viime vuosina olleet noin 7,7% BKT:stä, ja lääkemenot 1,5%. Jos BKT:ksi antaa 157 mrd euroa, alkoholin aiheuttamat kustannukset pelkästään terveydenhuollolle (ei siis oteta huomioon, että melko iso osa liikennekustannuksista, poliisikustannuksista, sosiaalimenoista jne aiheutuu siitä) ovat hyvin karkeasti 4,8 mrd euroa. Jos varovasti arvioi, niin toinen mokoma tulee noista sosiaalisista kustannuksista ja muista ongelmista.
Ei siis ole ihme, että liikenteestä pitää rahaa kiskoa joka konstilla, kun toisesta päästä perälauta vuotaa oikein isolla kädellä.
Suomalainen liikennesakotuskäytäntö on suhteessa muista rikoksista saatuihin tuomioihin ja maksettuihin korvauksiin jotakuinkin ainutkertainen. Ei tule ensimmäisenä mieleen vastaavaa sivistysmaata, jossa liikennerikkomus olisi näin kovasti sanktioitu, sakkoja toki jaetaan kaikkialla.
On näköjään päässyt taas unohtumaan tuo PÄIVÄSAKKO ja se mitä se tarkoittaa. Päiväsakkoja jaetaan myös muista lainrikkomisista.
Ajelee "toleranssin" puitteissa niin ei tule sakkoja! Viimeksi kun tutkasivat, niin näytti tutka 99 80-rajoituksella, tarkasti ajoin, mutta selvisimpä ilman sakkoja!
JOXA: "80 tai 90 nopeudessa hengenmenon riski on vaan nokkakolarissa ja siinä taas vaikuttaa paljon myös vastaantulevan nopeus ja massa."
Pienikin massa riittää, 500 kg on sopivassa tilanteessa tarpeeksi. Kun Tiehallinto ynnäili Itä-Suomen hirvikolareiden tietoja yhteen he huomasivat, että kun vauhti kasvaa 80 km/h:sta 90 km/h:n, hengenlähdön todennäköisyys kasvoi 12 kertaiseksi. Useimpien autojen katto kestää rysäyksen 80:ssä, hyvin harvojen 90:ssä.
Mutta jos tarkastellaan järjestelmän tuloksia liikenneturvallisuuden kannalta, niin ei tällä sakkojen erityiskovuudella mitään erikoista ole saavutettu. Suomi ei erotu erityisenä poikkeuksena vastaavien maiden joukosta suuntaan eikä toiseen. Ei se ole huonokaan, mutta näytetään muillakin konsteilla pääsevän vastaavaan.
Jotta saataisiin vastaus kysymykseen, pitäisi tietää ne muut keinot. Sitten voitaisiin miettiä, ovatko ne parempia vai huonompia kuin meikäläisellä sakotuksella aikaansaatu vaikutus. Ehdotonta oikeaa ratkaisua ei varmaan ole, koska tavoitteeseen voi päästä monella eri keinolla.
Ymmärrän silti yleisestä, mutta suhteellisen lievästä ilmiöstä seuraavan kovan rangaistuksen. Ilmiön yleisyyttähän pyritään rajoittamaan, koska sen haitta kohdistuu muihin. Näiden sivullisten kannalta on samantekevää, kuka sen haitan aiheuttaa. Harva ehkä pahoinpitelisi tai varastaisi, vaikka siitä ei saisikaan rangaistusta. Teko koetaan vääräksi, jolloin omatunto hoitaa asian. Ylinopeudella ei uskota aiheutettavan haittaa muille, jolloin poliisin pitää toimia omatuntona.
Koska kova rangaistus kohdistuu yksilön kannalta liian kovaa lievän rikkeen tekijään, ei varmaan monissa muissa maissa tällaisen järjestelmän käyttöönottoon ole mahdollisuuksia. Mutta ei sellaisissa maissa ole muitakaan suuria uudistuksia helppo saada läpi. Englannissa autoteollisuus romahti 70-luvulla ay-liikkeen suureen valtaan, jos periaatteellista vertailukohtaa haetaan. Siperia opetti ja nyt sieltä taas saadaan ihan hyviä tuotteita.
Ruotsi muuten ottaa nyt syksyllä käyttöön rajusti korotetut rangaistukset liikennerikkeistä.
On näköjään päässyt taas unohtumaan tuo PÄIVÄSAKKO ja se mitä se tarkoittaa. Päiväsakkoja jaetaan myös muista lainrikkomisista.
Tässä olennaisempi kysymys ovat käsitteet rikos ja rike ja erityisesti se, mitkä asiat määritellään rikoksiksi.
Jos omalla kohdallani saisin valita missä jään auton alle suojatiellä, en tekisi sitä ainakaan Suomessa vaikka se täällä nykyään onkin yhtä todennäköistä kuin Venäjällä. Täällä kun uhrille ei korvauksia heru. Mitä se uhria lohduttaa saako tekijä 1.000 vai 10.000 euron sakot, jos hän itse jää joka tapauksessa yleensä vaille säädyllisiä korvauksia?
Eikä tekijän päiväsakoistakaan välttämättä mitään hyötyä ole, ne koskettavat lähinnä palkkatyöläisiä. Varattomilla ja muuta kautta tulonsa saavilla varakkaillakin sakot jäävät olemattomiksi.
Suomalainen liikennesakotuskäytäntö on suhteessa muista rikoksista saatuihin tuomioihin ja maksettuihin korvauksiin jotakuinkin ainutkertainen. Ei tule ensimmäisenä mieleen vastaavaa sivistysmaata, jossa liikennerikkomus olisi näin kovasti sanktioitu, sakkoja toki jaetaan kaikkialla.
Niin, voit vakavalla välinpitämättömyydellä sääntöjä kohtaan esimerkiksi ajaa pyöräilijän kumoon, ja saat siitä pari hassua päiväsakkoa. On kovat rangaistukset rikkomuksista juu. Ja huumekuskit saavat vain ehdollista kun tappavat jonkun autollaan. Miksei sitä autoa voi ajatella teräaseeksi, joka kädessä vastuu on tasan sama?
Eikös tuo 80 km/h ole nyt määrätty kaikille teille, paitsi keskikaiteella varustetuille. Huovisen ministeriö on kadottanut tajuntansa, jos sitä on siellä ylipäätään ollut. On totta, kuten monet perustelevat, että nopeuksien pudottaminen vähentää riskiä onnettomuuksiin. On myös totta että kun kielletään liikkuminen kokonaan, ei tule onnettomuuksia. Tähän suuntaan ollaan kovaa vauhtia menossa. Onkohan näiltä fanaattisilta rajoitusihmisiltä unohtunut se pieni seikka, että miksi tiet ja autot on ylipäätään rakennettu.
Kannattaisi pitää yksi seikka mielessä ennen kuin näitä hölmöjä päätöksiä tehdään. Rajoitusten järjetön kiristäminen lisää välinpitämättömyyttä sääntöjä kohtaan. Mielekkäät nopeudet ovat varmasti turvallisuuden kannalta parempi vaihtoehto kuin järjettömät hitaat nopeudet. Ja syykin on selvä, kaikki ei niitä noudata, ei vaikka millaiset rangaistukset tulee. Alimittaiset nopeudet lisäävät tuota "tieraivoa", ja se aiheuttaa hölmöilyä esim itsemurha ohitusten muodossa. Turvallisuus ei tule paranemaan vaikka nopeudet pudotetaan 20 km/h. Liikenteen sujuvuus ja mielekkyys on se keino jolla turvallisuutta oikeasti parannetaan.
Nyt kun nopeudet pudotetaan, niin aivan varmasti ajaminen herpaantuu. Ei seurata liikennettä vaan tuijotetaan kamerapaikkoja ja nopeusmittaria. Pahimmat ajavat varmuuden vuoksi alle sallitun, vaikka olosuhteet olisivat kuinka hyvät. Osa, kuten itsekkin, en välitä paskan vertaa järjettömistä säännöistä. En hyväksy sitä että liikenneturvallisuuden nimissä terrorisoidaan. Kannatan sujuvaa ja turvallista liikennettä, mutta tätä nykykäytäntöä vastustan. 80 km/h on pääteille aivan liian pieni nopeus. Pahimmillaan tiestöllä on 60 km/h rajoituksia, joille ei ole mitään perustetta. Näille osuuksille on vielä lisätty kamerat, joten rahastus lienee ainoa syy.
Se on paskapuhetta, että noudattamalla nykyisiä rajoituksia, niin joku päivä rajoituksia nostetaan. Voisikohan joku kertoa edes yhden esimerkin todellisesta elämästä, jossa tieliikenteen sujuvuutta ollaan yleisellä tasolla parannettu ?
Olen sitä mieltä, että meidän on pistettävä hanttiin ja kovasti. Paskat välitetään hölmöistä nopeusrajoituksista, Kameravalvonta alueella otetaan kuvia, mutta pidetään huoli että kuskia ei näy, ja tietenkin kiistetään. Meidän pitää vaikeuttaa tätä nykykehitystä kaikin mahdollisin tavoin. Ei väliä onko se laitonta tai ei. Muussa tapauksessa meillä on kohta siru päässä, ja et pääse paskallekkaan ilman että valtio ei sitä tiedä.
Ihmettelen miksi levitetään kameroita jokapaikkaan, mutta muuttuvia nopeusrajoituksia ei laiteta ? Niitä ilmeisesti noudatetaan ja sehän vähentää sakkotuloja. Sehän ei meidän ministeriölle käy. Kameravalvonta on paikallaan koulujen ja päiväkotien läheisyydessä jos nopeusrajoitukset ovat muuttuvia ko osuuksilla. Näiden alueiden turvallisuuteen pitää panostaa, mutta minkähän takia näin ei tehdä? Koulut ja päiväkodit eivät ole auki 24h/vrk, mutta nopeusrajoitus on kuitenkin voimassa kokoajan?
Suomessa autoilija on ollut kautta aikain yhteiskunnan pahin rikollinen. Nykyään tuo linja vaan pahenee.
Meidän pitää edistää oikeasti liikenneturvallisuuden kehittymistä ja ajaa turvallisesti olosuhteiden mukaan. Ennen olisin sanonut että myös rajoitusten mukaan, mutta en enää. Ja noiden rakennusten spreijaajille olisi nyt käyttöä tuolla kameravalvonta alueilla. Siellä riittää maalattavaa ja niihin tolpiin kannattaa purkaa ylimääräinen agressio.
[quote title="27.09.2006 klo 18:55 hakkaha kirjoitti"] Nyt kun nopeudet pudotetaan, niin aivan varmasti ajaminen herpaantuu. Ei seurata liikennettä vaan tuijotetaan kamerapaikkoja ja nopeusmittaria.
Mihin faktaan perustuu käsitys siitä, että nopeusmittarin tuijottajat eivät seuraisi muuta liikennettä ja tilannetta ylipäätäänkin?
Se on paskapuhetta, että noudattamalla nykyisiä rajoituksia, niin joku päivä rajoituksia nostetaan.
Ehkä siksi en ole nähnyt missän tuollaista kannanottoa. Kukapa nyt haluaisi p-puhujan leiman itselleen?
Voisikohan joku kertoa edes yhden esimerkin todellisesta elämästä, jossa tieliikenteen sujuvuutta ollaan yleisellä tasolla parannettu ?
En tiedä, mitä tarkoitat yleisellä tasolla, mutta ainakin Kehä III vetää nykyään huomattavasti paremmin kuin 5-10 vuotta sitten. Tampereelle pääsee Helsingistä moottoritietä jne jne...
En hyväksy sitä että liikenneturvallisuuden nimissä terrorisoidaan. Kannatan sujuvaa ja turvallista liikennettä, mutta tätä nykykäytäntöä vastustan. 80 km/h on pääteille aivan liian pieni nopeus. Pahimmillaan tiestöllä on 60 km/h rajoituksia, joille ei ole mitään perustetta. Näille osuuksille on vielä lisätty kamerat, joten rahastus lienee ainoa syy. ... Olen sitä mieltä, että meidän on pistettävä hanttiin ja kovasti. Paskat välitetään hölmöistä nopeusrajoituksista, Kameravalvonta alueella otetaan kuvia, mutta pidetään huoli että kuskia ei näy, ja tietenkin kiistetään. Meidän pitää vaikeuttaa tätä nykykehitystä kaikin mahdollisin tavoin. Ei väliä onko se laitonta tai ei. Muussa tapauksessa meillä on kohta siru päässä, ja et pääse paskallekkaan ilman että valtio ei sitä tiedä.
Tuossa on lievää ristiriitaa. Mutta ehkä kehitys meneekin niin, että jollekin tieosuudelle määrätään 60 rajoitus jostain ihan konkreettisesta syystä. Kun sitä hakkahan tapaiset kaverit protestoidessaan yhteiskuntaa vastaan eivät noudata, saadaan sinne pian kameratkin ilahduttamaan kuljettajia. Muistathan hymyillä aina päästessäsi kuvaan, koska olet saanut tahtosi kerrankin läpi.
Rajoituksia on muuten pudotettu usein siksikin, että liikenteen tärinä vaurioittaa viereisiä rakennuksia tai alueen melutasoa halutaan laskea. Aina ei ole kyse turvallisuudesta.
Ihmettelen miksi levitetään kameroita jokapaikkaan, mutta muuttuvia nopeusrajoituksia ei laiteta ?
Milloin olet nähnyt muuttuvien kylttien nostaneen rajoitusta? Muutoksissa on vain yksi suunta, alaspäin. VTT on tehnyt tutkimuksia informaatiotekniikan ja muuttuvien rajoitusten vaikutuksesta liikenteeseen. Oletko lukenut niitä? Minä en ole, mutta aion joskus perehtyä niihin, koska aihe kiinnostaa kovasti. Jos joku jo tietää asiasta jotain, kertokoon siitä täällä.
[Herbert muokkasi tätä viestiä 28.09.2006 klo 08:41]
Herbertille tiedoksi, että elämää on myös kehä III ulkopuolella. Ja kuudenkympin alueita on keskellä korpeakin, ilman mitään järkevää syytä. Ei asutusta, ei rakennuksia, ei edes merkittävää hirvi aluetta!
Taajamissa ja koulujen läheisyydessä alempi nopeus on paikallaan, mutta nyky tekniikalla saadaan aikaan ihmeitä. Esim 60 km/h koulu aikana ja 80 km/h muuna aikana. Ihmettelenkin miksi tätä mahdollisuutta ei käytetä.
Esimerkkinä liikenteen kehittämisestä: Täällä pohjoisemmassa yhdellä alueella oli muuttuva nopeusrajoitus. ns "ruuhka-aikaan" nopeus pudotettiin 60 km/h ja hiljaisina aikoina nopeus nostettin 80 km/h. Itse ajoin ko tieosuutta useasti ja siellä liikenne toimi ja rajoitusta noudatettiin, eikä ollut edes merkittäviä onnettomuuksia !!!. No miten kävikään. Moinen kyltti poistettiin ja tilalle kiinteä 60 km/h, saattoi arvata että rajoitusta ei enää noudatettu. No ratkaisuna tähän on tietenkin kamera. Se siitä sujuvuudesta!
Liikenteessä pitää olla sääntöjä ja rajoituksia, mutta pitää olla myös järkeä. Pelkillä kielloilla ei rangaisuksilla ei liikennettä rakenneta. Meillä on pitkät välimatkat, joista sinä et näköjään tiedä yhtään mitään, niin jatkuvasti alennetut nopeusrajoitukset hankaloittavat jokapäiväistä elämää.
Jos et tiedä mitä herpaantuminen tarkoittaa tai et ole sitä itse kokenut, käy hyvä ihminen joskus ajamassa myös Kehä III ulkopuolella. Näillä palstoilla on aika monta täydellistä kuskia jotka ovat kuin koneita. Heillä on aina 100% keskittyminen, eivätkä tee virheitä. Minä itse en tuohon ryhmään lukeudu. Ajan päivittäin 100-300 km, ja teen lukuisia virheitä. Ajan ylinopeutta, joskus pelkästään sen takia että ajaminen puuduttaa enkä yksinkertaisesti huomaa että nopeus on noussut 100 km/h tienoille. En aina huomaa 60, 80 tai edes 100 km/h liikennemerkkiä keskellä korpea, sillä olosuhteista päätellen ei tulisi mieleenkään että alueella on 60 rajoitus. Ja joskus saatan ajaa myös 80 km/h hyvällä kelillä vaikka rajoitus olisikin 100 km/h, ihan vaan huomaamatta. Mutta tiedän myös sen, että olen ainoa autoilija joka tekee näitä virheitä, joten kaipa minun pitäisi luopua ajokortista.
Suurin osa autoilijoista on vain ihmisiä, jotka tekevät virheitä. Joskus virheistä seuraa vakavia seurauksia, mutta elämä vaan on sellaista. Sitä paitsi liikenteessä kuolee vähän ihmisiä jos verrataan vaikka kotona sattuneisiin onnettomuuksiin. Liikenteen tarkoitus on liikkua paikasta A paikkaan B mahdollisimman sujuvasti ja turvallisesti mielekkäällä nopeudella. Jos joku elementit poistetaan, valuu liikennekulttuurin myönteinen kehitys viemäriin.
Se että laitetaan 80 km/h ja väitetään että se vähentää ohitustilanteita koska raskas liikenne ajaa tuota vauhtia, ei pidä paikkaansa. Ja syykin on selvä. Rekat kun eivät voi pitää 80 km/h vauhtia esim ylämäessa, vaan vauhti tipahtaa jopa alle 50 km/h. Tämä kerää jonoja. Ja jos ohitustilanteessa ei pysty saamaan riittävää nopeuseroa, niin näiden jonojen purkaminen hidastuu merkittävästi. Tästä seuraa se ilmiö, että jono kasvaa. Tästä seuraa taas se, että jotkut polttavat päreensä ja lähtevät tekemään itsemurha ohituksia. Ei auta lakipykälät siihen ja syyttömät kärsivät eniten kun jotain sattuu. Jos rajoitus on 100 km/h, lailliset ohitusmahdollisuudet paranevat merkittävästi ja sitä kautta saadaan jonoja purettua tehokkaammin ja sujuvuus sekä turvallisuus paranee. Rekoista päästään ohi ajoissa, eikä jonomuodostusta pääse muodostumaan kovinkaan pahasti. Loppuuko onnettomuudet ? Eivät lopu, ne eivät lopu ikinä, mutta luultavasti vähenevät.
Raskas liikenne ei ole yleensä tukkona kuin ylämäessä, kun autosta loppuu puhti ja vauhti.
Eräällä tieosuudella on 60 km/h rajoitus n. 3 km matkalla. Tämä osuus on lähes korpea. Osuudella on pitkä ylämäki, ja tässä mäessä on heti alussa kamera. On siinä kiva talvella rekalla nousta mäkeä ylös, jos ottaa vauhtia, niin kamera räpsähtää. Jos vauhti loppuu talviliukkailla, niin voi kuvitella miten käy liikenneturvallisuuden.
Pääteillä on 100 km/h sopiva nopeus talvella varsinkin jos tie on varustettu ohituskaistoilla. Mutta myös 120 km/h on monesti liikaa ja pudotus 100 km/h perusteltua. Mutta 80 km/h ohituskaista teillä tai muuten hyvillä teillä ei ole perusteltua mitenkään, kaikkein vähiten keskellä korpea.
Ja näihin ei tarvita tilastoja, riittää kun pitää silmänsa auki. Mutta jos tilastoja kaipaa, niin eräässä tilastossa oli rivien välistä luettavissa, että elämää on oikeasti kehä III ulkopuolella. Olikohan paikkana tikkurila tai jopa jyväskylä.
[quote title="28.09.2006 klo 19:17 hakkaha kirjoitti"] Herbertille tiedoksi, että elämää on myös kehä III ulkopuolella. ... Meillä on pitkät välimatkat, joista sinä et näköjään tiedä yhtään mitään, niin jatkuvasti alennetut nopeusrajoitukset hankaloittavat jokapäiväistä elämää.
Olen huomannut. Asun kehän ulkopuolella. Työmatkani on n. 130 km/suunta Suomen ehkä vaarallisimmalla päätiellä. Ehkä siksi osaan arvostaa tasaista ja rauhallista liikennettä. Talvirajoitusten aikaan matka-aikani pitenee aamulla korkeintaan 5 minuuttia, illalla ei yhtään.
Taajamissa ja koulujen läheisyydessä alempi nopeus on paikallaan, mutta nyky tekniikalla saadaan aikaan ihmeitä. Esim 60 km/h koulu aikana ja 80 km/h muuna aikana. Ihmettelenkin miksi tätä mahdollisuutta ei käytetä.
Tuossa ollaan samaa mieltä. Toteutukseen ei tarvita edes nykytekniikkaa vaan lisäkilpi ja pieni muutos lakiin. Tästä oli juttua hiljattain TM:n liikennesivuilla.
Jotenkin tuntuu, että tienpitäjä vaatii muilta enemmän kuin itseltään. Työmaiden kohdalla pitää alennettu rajoitus poistaa heti, kun työt loppuu. Koulujen ym. selkeästi aikaan sidottujen paikkojen kohdalla näin ei tapahdu.
Esimerkkinä liikenteen kehittämisestä: Täällä pohjoisemmassa yhdellä alueella oli muuttuva nopeusrajoitus. ns "ruuhka-aikaan" nopeus pudotettiin 60 km/h ja hiljaisina aikoina nopeus nostettin 80 km/h. Itse ajoin ko tieosuutta useasti ja siellä liikenne toimi ja rajoitusta noudatettiin, eikä ollut edes merkittäviä onnettomuuksia !!!. No miten kävikään. Moinen kyltti poistettiin ja tilalle kiinteä 60 km/h, saattoi arvata että rajoitusta ei enää noudatettu. No ratkaisuna tähän on tietenkin kamera. Se siitä sujuvuudesta!
En tunne tapausta, joten en voi kommentoida juuri sitä. Mutta yritetään perehtyä siihen. Mikä oli rajoitus ennen koko sirkusta? 80 km/h? Voitko esittää tilastot osuuden onnettomuuskehityksestä vai perustuuko käsityksesi turvallisuudesta omiin havaintoihin ja mutuun?
Jos et tiedä mitä herpaantuminen tarkoittaa tai et ole sitä itse kokenut, käy hyvä ihminen joskus ajamassa myös Kehä III ulkopuolella.
Kehästä tuli jo mainittua, mutta tiedän hyvin, mitä herpaantuminen tarkoittaa ja mikä sitä aiheuttaa. Meillä on paljonkin yhteisiä piirteitä kuvauksesi perusteella.
Sitä en kuitenkaan allekirjoita, että näin tapahtuisi useinkaan alhaisen rajoituksen takia jotain poikkeustapauksia lukuunottamatta. Moottoritiellä 120 saattaa tuntua pitkästyttävältä, jos liikenne on hiljaista. Itse herpaantuminen tapahtuu kuitenkin siksi, että kuljettaja on väsynyt tai mielessä pyörii jokin muu asia, jolloin syy on siis keskittymiskyvyssä. En voi uskoa, että tehtävää vaikeuttamalla asia ratkeaisi. Silloin muuten henkilökohtaisella tasolla helpoin ratkaisu olisi hankkia vähän epävakaampi auto. En ole huomannut nopeuksein alentamisesta huolestuneiden kuitenkaan lämmenneen ajatukselle. Yleensä asia on päinvastoin. Hyvällä autolla voi huonoissakin olosuhteissa ajaa lujaa.
Jos rajoitus on 100 km/h, lailliset ohitusmahdollisuudet paranevat merkittävästi ja sitä kautta saadaan jonoja purettua tehokkaammin ja sujuvuus sekä turvallisuus paranee.
Minusta kuitenkin tuntuu, että asia on päinvastoin. Jos liikenteellä on taipumusta jonoutua, on ohituspaikkojakin vähän. Äärettömän harva on niin tunnollinen, että jättää ohituksen ylinopeuden pelossa tekemättä. Päinvastoin, kansalaismielipide tuntuu kallistuvan siihen suuntaan, että ohituksissa saa käyttää kovempaa nopeutta, joten rajoitus ei ole este rekan ohitukseen. 100 alueella kuitenkin rekat saadaan kiinni tasaisellakin tiellä, mikä lisää ohitustarvetta. Myös vastaantulijat ajavat kovempaa, joten ohitukseen tarvitaan enemmän tilaa eli ohituspaikkoja on oikeastaan vähemmän. Sujuvan liikenteen puolestapuhujat usein ratkaisevat asian hankkimalla mahdollisimman tehokkaan auton, jotta ohitus olisi mahdollista pienessäkin raossa.
On siinä kiva talvella rekalla nousta mäkeä ylös, jos ottaa vauhtia, niin kamera räpsähtää. Jos vauhti loppuu talviliukkailla, niin voi kuvitella miten käy liikenneturvallisuuden.
Yksi epäonnistunut tilanne ei tarkoita järjestelmän toimimattomuutta.
Mutta 80 km/h ohituskaista teillä tai muuten hyvillä teillä ei ole perusteltua mitenkään, kaikkein vähiten keskellä korpea.
Aina sitä ei näe, mitä puskan takana on. Itse asun keskellä korpea, jossa päätien rajoitus on 60 km/h. Kotikadun liittymä on sellainen, ettei edes paikalliset aina tiedä alueella olevan taloja. Niitä kuitenkin siellä on ja 60 rajoitus liittymän takia on ihan ok.
[Herbert muokkasi tätä viestiä 29.09.2006 klo 08:06]
Hakkahaan kirjoitus 27.9. olisi voinut olla omani: hyviä pointteja ja turhautumisen purkamista. Nopeusrajoitusten alenemiskehitys taisi käynnistyä Konginkankaan turman jälkeen, jolloin useita satoja kilometrejä pääteiden nopeusrajoituksia jätettiin talven jälkeen ennalleen. Itse olen kehitykseen havahtunut kylläkin vasta tänä vuonna, kun omakohtaisesti koin rajoitusten muutoksen: Välillä Forssa - Karkkila (runkotieverkkoehdotuksen ulkopuolelle jäänyt VT2) rajoitusta alennettiin 17 kilometrin pituisella korpitaivalpätkällä 80 km/h tunnissa. Osasin kyllä viime aikaisen kehityksen perusteella varautua muutokseen, sillä ko. osuudella tie on kapea ja mäkinen. Koen asian kuitenkin ongelmalliseksi, sillä osuuteen mahtuu myös paljon suoria ja avaraa peltomaisemaa. Minun on vaikea ymmärtää, miten tieosuus on vuodessa muuttunut 20 % vaarallisemmaksi. En väitä, etteikö 80 km/h olisi osittain paikallaan, mutta ei takuulla koko yhteysvälillä. Olen lähettänyt Tiehallinnolle palautetta ja kysymyksiä asiasta sekä palautesivujen kautta että suoraan asiakaspalautteesta vastaavalle henkilölle - tuloksetta.
Yleensä kyllä nopeusrajoitusten alentamisella on jokin järki ja logiikka takana: loppujen lopuksi rajoituksia suunnittelevat ja asettavat tiealan ja -suunnittelun ammattilaiset (lue esim. Tiehallinnon sivuilta löytyviä tutkimuksia). Eri asia sitten on, kuinka mielekkääksi tienkäyttäjät rajoitukset kokevat ja kuinka paljon päätöksiä ohjaavat liikenne- ja viestintäministeriön linjaukset. Esimerkki: kantatiellä 54 välillä VT10 - VT3-liittymä alennettiin kahdessa kohtaa toissa vuonna rajoitusta 80 km/h:ssa. Edellisvuoden kesän kyllä kummastelin tekoa, mutta tänä vuonna olen jo paremmin sisäistänyt muutosten syyt. Toisessa kohdassa on paljon pihateiden liittymiä ja toinen on hirvivaarallista, mäkistä aluetta (tosin ei tässäkään koko alennetun 80 km/h alueelta).
Tässä ja VT2-esimerkissä mielestäni tiivistyy suurin aukko nykyisessä liikenneturvallisuustyössä ja sen kehittämisessä: tienkäyttäjien ja tienpidon välillä ei ole vuoropuhelua eikä toimivaa kommunikointia. Allekirjoittanut on kuluvana vuonna kokenut "hakkaha-ilmiön" ja alkanut paikoitellen pitää nopeusrajoituksiamme yliampuvina (tai siis paremmin aliampuvina): olettamukseni kun on tähän asti ollut, että runkoverkolla (valta- ja hyväkuntoiset kantatiet) perusrajoitus on 100 km/h, jota paikoitellen (vaarallisimmissa paikoissa) alennetaan 80 km/h:ksi. Oleellista mielestäni koko nopeusrajoitusjärjestelmän kannalta on, että tienkäyttäjät ymmärtävät ja hyväksyvät rajoitukset: MIKSI rajoitus on tämä ja MIKSI rajoitus on juuri tässä kohdin alennettu. Minulle ei perusteeksi riitä suosittu mantra "kasvanut liikennetiheys", koska a) ruuhka etenee (tai sen pitäisi edetä) hitaimman ajoneuvon mukaan ja b) "kasvanut liikennetiheys" on ajallisesti hyvin pieni koko vuorokauteen nähden. Tästä tullaan kysymykseen, että millä perusteella nopeusrajoitukset määrätään: ovatko ne ns. normaaliolosuhteisiin (hyvä näkyvyys, kuiva tie, kohtuullisesti liikennettä) vai huomioivatko ne kuinka paljon huonojen olosuhteiden mahdollisuutta. Kysymystä voidaan jatkaa sillä, että mikä on tienkäyttäjän vastuu oikean tilannenopeuden valinnasta. Voisiko poliisi esimerkiksi sakottaa 100 km/h alueella kovassa sateessa 100 km/h ajavaa ja 80 km/h nopeudella etenevää ajoneuvojonoa ohittavaa kuljettajaa? Entäs jos ohittavan nopeus olisikin vaikka 105 km/h? Entä voiko poliisi katsoa läpi sormien, jos öisellä, yksinäisellä valtatiellä 80 km/h rajoitusalueella kuljettaja ajaa 100 km/h yksin autossaan? Joku tänne palstalle kirjoittaneista muotoili asian mainiosti: pelkästään ylinopeutta ajamalla ei ole vielä tapahtunut mitään konkreettista (onnettomuusriskin ja seurauksien kasvamisen lisäksi). Joten voiko yksilö tässä tilanteessa vapaaehtoisesti asettaa itsensä (metsän eläimiä ei tässä lasketa) vaaraan vai pitääkö hänelle kirjoittaa sakkolappu? Voidaanko olettaa, että kiinteä nopeusrajoitus on aina oikea vai pitäisikö sen muuttua liikenteen tiheyden ja olosuhteiden mukaan, entä miten pimeys vaikuttaa asetettavaan rajoitukseen?
Vielä yksi ajankohtainen esimerkki kommunikoinnin puutteesta: Länsiväylällä Espooseen ajaessa kohdassa, jossa 100 km/h rajoitus normaalisti alkaa, oli kesällä töyssystä varoittava merkki ja alennettu nopeusrajoitus 100 --> 80 --> 50 km/h. Eipä tuo töyssy ollut töyssy eikä mikään oman kokemuksen mukaan, ja samaa mieltä oli esimerkiksi Martti Merilinna koehenkilöineen TM:n Liikenteessä-palstalla (Nro 16/06). Myöhemmin näin Helsingin Sanomien mielepidekirjoituksessa Tiehallinnon vastineen asiasta ja syynä rajoituksen alentamiseen olikin ei pelko henkilöautojen vahingoittumisesta - vaan sillan heikosta kunnosta!! Ihmettelen kyllä suuresti, miksi asiasta ei tiedotettu esimerkiksi lisäkilvellä. Varmasti moni olisi tällöin hyväksynyt tämän rajoituksen, mikä nyt tuntui täysin mielivaltaiselta.
Oma turhautumiseni on kasvanut paitsi alenevista rajoituksista (koska en usko että ne vaikuttavat niihin a) jotka haluavat ajaa lujaa tai b) ajavat humaltuneena), mutta ennen kaikkea siitä, että Tiehallinto on haluton millään tavalla perustelemaan alennuksia tai käymään niistä keskustelua. Ehkei yksittäisen ihmisen mielipide olekaan niin tärkeä, mutta tuskin olen yksin tätä mieltä. Miksei alennetuille rajoitusosuuksille voisi pystyttää esimerkiksi kylttiä, jossa kerrotaan alennuksen syistä ja kiitetään ymmärtämisestä + allekirjoituksena terveisin Tiehallinto (kuten Saksassa tehdään lukuisten tietyömaiden yhteydessä). Kun rajoitukset alentuvat ja mitään palautetta palautteeseen ei tule, olen huomannut alkavani kyseenalaistaa nopeusrajoitusjärjestelmäämme ja sen mielekkyyttä. Aiemman kymmenen vuoden ajokokemuksella (nykyään noin 30 tkm/vuosi) en ole niin koskaan tehnyt, vaan luottanut lähes sokeasti tien ylläpitäjän säätämiin enimmäisrajoituksiin. Kummalliselta tuntuu myös, ettei Suomen lainsäädäntö mahdollista "kiinteitä muuttuvia" rajoituksia eli esimerkiksi taajamissa alennettuja rajoituksia koulujen kohdalle niiden käyttöaikoina (nyt voimassa ympäri vuorokauden). Mielestäni on kuitenkin kaikkien tielläliikkujien etu, jos rajoituksia noudatetaan. Se lisää liikenteen ennakoitavuutta ja sujuvuutta. Mutta noudattaminen edellyttää rajoitusten kunnioittamista, mikä puolestaan edellyttää että tienkäyttäjät ymmärtävät ja hyväksyvät rajoitukset. En ole ollenkaan vakuuttunut siitä, että nykyinen rajoitusten yksipuolinen kiristämislinja johtaa liikenneturvallisuuden ja puhuttamakaan -kulttuurimme parantumiseen: mitä enemmän 80 km/h viljellään, sitä enemmän se kärsii inflaatiota.
Loppuun vielä Heikki Summalan näkemyksiä liikenteen sujuvuudesta eri ajonopeuksilla (kirjoitus tasanopeusjärjestelmästä Tiennäyttäjässä 6/2003): "Liikennevirran parametreista estimoitu ohitustarve oli kutakuinkin yhtä suuri 80 km/h:n ja 100 km/h:n nopeusrajoitusten vallitessa. // Nopeusrajoituksella ei ollut olennaista vaikutusta henkilöautojen keskinäisiin ohituksiin, mutta korkeampi 100 km/h nopeusrajoitus lisäsi huomattavasti henkilöautojen suorittamia raskaan liikenteen ohituksia. // Henkilöautojen keskinäinen ohitustarve oli huomattavasti suurempi 80 km/h:n kuin 100 km/h:n nopeusrajoituksen vallitessa. Tämä johtuu siitä, että kaikki autoilijat eivät kunnioita 80 km/h rajoitusta, vaan suuri osa heistä valitsee selvästi korkeamman tavoitenopeuden. // Raskaan liikenteen suorittamat ohitukset sen sijaan vähenivät nopeusrajoituksen kasvaessa 80 km/h:sta 100 km/h:iin. Yhdistelmäajoneuvot ohittivat henkilöautoja 80 km/h:n rajoituksella noin 2 kertaa useammin, samoin toisiaan...ja muita ajoneuvoja yhteensä noin 1,5 kertaa useammin. Tämä on aivan odotettua, koska raskas liikenne ajaa käytännössä sen mitä nopeusrajoitin ja teho/painosuhde antavat myöten, ja se on enemmän kuin lain sallima ja monien henkilöautojen käyttämä 80 km/h nopeus." Yhteenvetona Summala ehdottaa keskustelun aloittamista parittoman nopeusrajoitusjärjestelmän (70-90-110-130) käynnistämisestä. Tutkimukseen viitaten, kumpi on nykyjärjestelmällä pienempi paha: ohittelevat henkilöautot vai ohitteleva raskas liikenne?
Moneen vuoteen ei ole enää valmistettu 100-lätkiä, ne korvataan huonoksi mennessään 80-lätkillä, jotka taas korvataan 60-lätkillä. Näin ainakin meilläpäin koska paljon 100-lätkiä on korvattu 80-lätkillä ja 80-lätkiä 60-lätkillä.
Jostain kumman syystä oli kuitenkin vara hankkia 40-lätkiä haja-asutusalueelle vaikka tie leveä ja vieressä hyvä kevyen liikenteen väylä, siis erotettu viheralueella autotiestä! 
Odotan innolla, milloin hidastetöyssyt leviävät myös "moottoriteille". Pistetään nelikaistaiselle baanalle 100-metrin välein töyssy, josta vain maasturit selviävät yli.
Miksi vain maasturit? Eiko halvempaa olisi laittaa "moottoriajoneuvolla ajo kielletty"-aluemerkki, niin homma olisi kerralla hoidossa?
Hohhoijaa Suomen päättäjät...
Nopeusrajoitusten alentamisesta vastaavina päättäjinä ilmeisimmin jotkut korkeintaan polkupyörää tai edustustilillä maksettavaa taksia käyttävät päättäjät. Todelisuus on kadonnut.
Ainoa keino on alentaa nopeutta, ottamatta huomioon kolareiden ja ylinopeuksista johtuneiden onnettomuuksien syitä.
Kyseisissä tapauksissa ei alennetuilla nopeuksilla ole minkäänlaista merkitystä. Ei huumehörhöt tai rattijuopot, Bombers-kuljettajat välitä vaikka rajoitus olisi mikä....
Kyseisiin tapauksiin auttaa vaan riittävän suuri rangaistus (auto valtiolle)... ja sitten aletaan itkeä että entäs jos auto toisen... mitäs on antanut käyttöön...
Kannatan että nopeusrajoitukset korotetaan ja valvotaan paremmin edellämainittuja epäkohtia..... nyt se on päinvastoin... kytätään "takuuvarmoilla" sakkorysillä ja tuotetaan tilastoihin riittävä määrä sakkoja.... se siitä
Pitäs muistaa yksi tärkeä seikka, siis aina pitää ajaa olosuhteiden mukaan ja tuolla opilla olen selvinnyt ilman kolareita mutta en ihme kyllä ilman sakkoja!
Tienpitäjäkin osaa matematiikkaa. Keskinopeuden lasku vähentää onnettomuusriskiä huomattavasti. Pienikin muutos vaikuttaa dramaattisesti; jo kaksi kilometriä tunnissa alempi nopeus laskee 12% onnettomuusriskiä.
Mukavampi ratkaisu olisi, että noudatetaan nykyisiä rajoituksia, ehkä silloin niitä voitaisiin jopa nostaa myöhemmin.
Parinkympin ylinopeudesta saa enemmän päiväsakkoja kuin olutkorin varastamisesta kaupasta. Lain silmin ylinopeus on siis pahempi rikos. Miksi hyväksyisimme ylinopeudet jos kerran emme hyväksy varastamista?
Tämä johtuu siitä, että onnettomuusriski on kuitenkin niin pieni, että emme huomaa edes 50% onnettomuusriskin kasvua mitenkään. Kuitenkin kuolemaan johtava onnettomuus, jossa ylinopeus on mukana sattuu joka viikko jollekin. Nopeuden kasvaessa riski kasvaa jyrkästi. TeeCee voisi olla ystävällinen ja kertoa aiheesta linkin tai vinkin.
Toisaalta kiinnijäämisen riski ylinopeudesta on pieni; paljon pienempi kuin varastamisesta.
Puskurissa verrattiin nopeusrajoitusta kerran sähkölaitteen ohjeisiin. Sähkölaitteessa neuvotaan, ettei sen kanssa kannata mennä kylpyyn, emmekä me mene. Nopeusrajoitus on kuin tienpitäjän käyttöohje turvalliseen matkantekoon ja tätä ohjetta ei noudeta.
Peccavi: "Tämä johtuu siitä, että onnettomuusriski on kuitenkin niin pieni, että emme huomaa edes 50% onnettomuusriskin kasvua mitenkään."
Juuri näin. Silti oman ajotavan erinomaisuutta perustellaan sillä, ettei olla jouduttu onnettomuuksiin. Tilastollisesti hyvin harva joutuu vakavaan onnettomuuteen, riski on niin pieni, ettei yhden ihmisen kokemusten perusteella voi sanoa mitään. Vain tilastot keräävät riittävän suuren määrän tapauksia, jotta niistä voi päätellä jotain. Jos luottaa pelkästään omiin kokemuksiin, on kuin koittaisi tutustua kaupunkiin vain postiluukustaan kurkkimalla.
Peccavi: "Nopeuden kasvaessa riski kasvaa jyrkästi. TeeCee voisi olla ystävällinen ja kertoa aiheesta linkin tai vinkin."
Näyttää siltä, ettei niitä linkkejä lue ainakaan ne, joille niistä löytyisi uutta asiaa. Siksi sanon vain lyhyesti, että jos kahdessa onnettomuudessa ainoa ero on, että toisen nopeus on 80 ja toisen 90 km/h, riski jonkun menettää niissä henkensä ei ole nopeuseron mukainen n. 12 % vaan nopeusero potenssiin kolme, eli n. 40 % (1,12 x 1,12 x 1,12 = 1,4).
Sillä, kuka tai mikä onnettomuuden aiheutti, ei ole mitään vaikutusta lopputulokseen. Oli syy oma tai vaikka rattijuopon, ylläoleva suhde ei muutu.
80 tai 90 nopeudessa hengenmenon riski on vaan nokkakolarissa ja siinä taas vaikuttaa paljon myös vastaantulevan nopeus ja massa. Kolariin joutumisen riski 90 nopeudessa on taas olemattoman pieni ja vaikka siihen lisää 40% niin riski on edelleen olemattoman pieni, siis jos olosuhteet on hyvät ja liikennettä vähän, sillä muutenhan 80-rajoituksella ei kannata ajaa nopeutta 90.
JOXA: "80 tai 90 nopeudessa hengenmenon riski on vaan nokkakolarissa ja siinä taas vaikuttaa paljon myös vastaantulevan nopeus ja massa."
En ota kantaa eri onnettomuustyyppien riskeihin kyseisillä nopeuksilla, mutta silti kannattaa muistaa edes se, että nokkakolarin ajaja ei voi valita vastapelurin kalustoa. Se voi olla myös omaa kevyempi, jolloin uhreja tulee siellä puolella. Ei hyvä juttu sekään, vaikka jokainen mieluiten oman henkensä pelastaakin.
JOXA: "Kolariin joutumisen riski 90 nopeudessa on taas olemattoman pieni ja vaikka siihen lisää 40% niin riski on edelleen olemattoman pieni, siis jos olosuhteet on hyvät ja liikennettä vähän, sillä muutenhan 80-rajoituksella ei kannata ajaa nopeutta 90."
Peccavi: "Parinkympin ylinopeudesta saa enemmän päiväsakkoja kuin olutkorin varastamisesta kaupasta. Lain silmin ylinopeus on siis pahempi rikos. Miksi hyväksyisimme ylinopeudet jos kerran emme hyväksy varastamista?
Tämä johtuu siitä, että onnettomuusriski on kuitenkin niin pieni, että emme huomaa edes 50% onnettomuusriskin kasvua mitenkään. Kuitenkin kuolemaan johtava onnettomuus, jossa ylinopeus on mukana sattuu joka viikko jollekin."
Ehkä lainsäädännössä huomioidaan teon riskin lisäksi myös teon yleisyys. Lopputuloshan muodostuu tulon riski*määrä perusteella. Kaljakoreja varastetaan aika vähän verrattuna ylinopeuteen. Kaljakorin varastaminen aiheuttaa 100% varmuudella toiselle osapuolelle vahinkoa, ylinopeuden kohdalla prosentti on vähän pienempi. Mutta koska kaikki ajavat joskus ylinopeutta ja liikennevirrastakin koko ajan merkittävä osa, pitää siihen puuttua varastamista tiukemmin, jotta lopputulos eli haitta saataisiin pidettyä kurissa.
[quote title="21.08.2006 klo 12:35 Peccavi kirjoitti"]
Tienpitäjäkin osaa matematiikkaa. Keskinopeuden lasku vähentää onnettomuusriskiä huomattavasti. Pienikin muutos vaikuttaa dramaattisesti; jo kaksi kilometriä tunnissa alempi nopeus laskee 12% onnettomuusriskiä.
Kuolleisuusriskiä voi pudottaa toki monella muullakin tapaa. Vaikka kaikki ajaisivat rajoituksen mukaan, niin jollain vauhdilla autojen kuitenkin on edettävä, ja aina tuota vauhtia alhaisemmalla nopeudella riski on pienempi, kunnes tuo nopeus on olematon. Mikä sinusta on sopiva riskitaso???
Parinkympin ylinopeudesta saa enemmän päiväsakkoja kuin olutkorin varastamisesta kaupasta. Lain silmin ylinopeus on siis pahempi rikos. Miksi hyväksyisimme ylinopeudet jos kerran emme hyväksy varastamista?
Suomalainen sakkokäytäntö on tässä suhteessa voisiko sanoa ainutlaatuinen. Juuri missään muualla ei ole vastaavia rangaistuksia ylinopeuksista kuin täällä.
Jos ihmiseltä kysyy hyväksytkö varastamisen/kaahaamisen, vastaus on sama. "En hyväksy". Todellisuus on yllättävän monen osalta kuitenkin erilainen. Kauppojen hävikkiluvuista näkee, että varastaminen ja näpistely on paljon yleisempää kuin kuvitellaan. Vakuutusyhtiöitä yritetään todella usein kusettaa vahinkotapauksissa. Työnantajilta suomalaiset ovat erityisen kovia varastamaan, eikä sitä usein edes katsota rikokseksi kun "lainataan" jotain työnantajan tavaraa.
Verottajaa huijaisivat melkein kaikki, jos se vain olisi mahdollista.
Tämä johtuu siitä, että onnettomuusriski on kuitenkin niin pieni, että emme huomaa edes 50% onnettomuusriskin kasvua mitenkään.
Jos olet mies ja muutat Ruotsiin, eliniänodotteesi nousee n. 5 vuodella, koska:
- et huku pilkillä etkä uimareissulla (tn Suomessa 8-10 x suurempi)
- et juo niin paljon (alkoholikuolemia Suomessa selvästi enemmän)
- et polta niin paljon (tupakointikuolemia Suomessa selvästi enemmän)
- todennäköisyytesi joutua väkivallan uhriksi laskee alle neljäsosaan siitä mikä se on Suomessa
- todennäköisyytesi menehtyä työ- tai vapaa-ajan tapaturmassa laskee alle puoleen siitä mikä se on Suomessa
- todennäköisyytesi kuolla sydän- ja verisuonisairauteen vähenee
Aika harva kuitenkaan muuttaa, vaikka joka päivä riskisi asua Suomessa on moninkertainen länsinaapuriin verrattuna.
Se mitä tällä halusin sanoa, on se, että suomalainen yhteiskunta hyväksyy paljon riskejä, osa niistä on paljon suurempiakin kuin tuo mainitsemasi.
Puskurissa verrattiin nopeusrajoitusta kerran sähkölaitteen ohjeisiin. Sähkölaitteessa neuvotaan, ettei sen kanssa kannata mennä kylpyyn, emmekä me mene.
Syömme kuitenkin epäterveellistä ruokaa, emme liiku tarpeeksi, liian moni meistä juo ja polttaa, kiipeämme mökin katolle ilman turvaköyttä, käymme pilkillä.... Eikös nämäkin ole ihan yhtä hyvin ohjeistettuja asioita, kuitenkin tilastoista näkee ettei moni niitä ohjeita noudata?
No, jos käytäntö on ainutlaatuinen, niin onko se mielestäsi hyvä? Ei lähdetä viilaamaan pilkkua sakkojen markkamääristä tai ylinopeustoleransseista, vaan pysytellään ihan periaatteellisella tasolla. Siis verrattaessa sitä kaljavarkaiden tuomioihin
Pieni surffailu ihan mielenkiinnosta tuotti seuraavia lukuja:
Kaupan hävikki on 1,42 - 2 % myynnistä lähteestä riippuen. Siitä noin puolet aiheutuu varkauksista, loput vanhenemisesta yms.
http://www.talentum.com/doc.ot?d_id=212138
Hävikin määrä euroina on n. 178 - 250 Me, joten varkaudet aiheuttavat n. 89-125 tappiot. Lisäksi 100 Me kuluu turvallisuusjärjestelyihin. Yhteensä kaupalle varastamisesta aiheutuvien kustannusten suuruusluokka on n. 200 Me.
Liikenneonnettomuuksien välittömien kustannusten arvioidaan kehittyneissä maissa olevan 2% bruttokansantuotteesta.
http://www.yle.fi/genreportaalit/portaali.php?genre=terveys&osannimi=ajassa_tutkittua&jutunid=7119
Suomen bkt on n. 157 Mrd e.
http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous.html
Siitä 2 % = 3.14 Mrd e. Hävikki taitaa olla aika pieni juttu verrattuna liikenneturvallisuuteen, mutta eihän muuta ole väitettykään.
Mitenkähän tuo Herbertin laskema 3.14 Mrd eeroa voitaisiin käyttää liikenneturvallisuuteen, että seuraavana vuonna säästettäisiin tuo sama summa takaisin?
Jos vaikka jaettaisiin tuo summa esim. 2,0 miljoonan autoilijan kesken, niin kukin saisi 1570/per vuosi siitä hyvästä ettei töpeksi liikenteessä
Sais näköjään nätin summan jos tuo maksettaisiin jälkikäteen könttänä!
Onnettomuuksia varmasti sattuisi vaikka kaikki ajas tarkasti rajoitusten mukaan sillä joskus sekin on liian kova vauhti olosuhteisiin nähden ja toisaalta lievät ylinopeudet ei ole suuri riski verrattuna kaahailuun, inhimillisiin erehdyksiin, sairaskohtauksiin, häiriöihin autossa tai kuskin päässä, huumehörhöihin, rattijuoppoihin jne. 
[quote title="22.08.2006 klo 11:16 Herbert kirjoitti"]
No, jos käytäntö on ainutlaatuinen, niin onko se mielestäsi hyvä? Ei lähdetä viilaamaan pilkkua sakkojen markkamääristä tai ylinopeustoleransseista, vaan pysytellään ihan periaatteellisella tasolla. Siis verrattaessa sitä kaljavarkaiden tuomioihin
Itse en ole päässyt nauttimaan tästä sakkojen "ohjaavasta ja opettavasta" vaikutuksesta, mutta järjestelmän tehokkuutta voi toki arvioida karkealla tasolla. Suomalainen liikennesakotuskäytäntö on suhteessa muista rikoksista saatuihin tuomioihin ja maksettuihin korvauksiin jotakuinkin ainutkertainen. Ei tule ensimmäisenä mieleen vastaavaa sivistysmaata, jossa liikennerikkomus olisi näin kovasti sanktioitu, sakkoja toki jaetaan kaikkialla. Toisaalta meillä ei makseta korvauksia uhreille, joka on tapana monessa muussa maassa jos joku aiheuttaa onnettomuuden.
Mutta jos tarkastellaan järjestelmän tuloksia liikenneturvallisuuden kannalta, niin ei tällä sakkojen erityiskovuudella mitään erikoista ole saavutettu. Suomi ei erotu erityisenä poikkeuksena vastaavien maiden joukosta suuntaan eikä toiseen. Ei se ole huonokaan, mutta näytetään muillakin konsteilla pääsevän vastaavaan.
Siitä 2 % = 3.14 Mrd e. Hävikki taitaa olla aika pieni juttu verrattuna liikenneturvallisuuteen, mutta eihän muuta ole väitettykään.
No tarkoitushan oli verrata sitä, ettei liikenteessä nyt mitenkään erityisen epärehellisiä olla. Tappioiden suhde ei liity siihen. Mutta ihan noin kuriositeettina voi sanoa, että liikenne on siis Suomessa hyvinkin kannattavaa toimintaa. Jos tuo 3,14 mrd maksettaisiin kokonaan valtion vuosibudjetista, mitä ei kylläkään tehdä koska vakuutusyhtiöillä ja autoilijoiden niihin maksamilla rahoilla on iso osa asiassa, valtion "liikennekate" olisi noin 2,5 mrd euroa / vuosi, koska liikenteestä kerätään kuutisen miljardia ja tiemäärärahat on noin 600 miljoonaa.
Lisäksi kuriositeettina voi sanoa, että alkoholi yksistään kuluttaa arvioiden mukaan noin 1/3 terveydenhuollon vuosibudjetista. Terveydenhoidon kulut Suomessa ovat viime vuosina olleet noin 7,7% BKT:stä, ja lääkemenot 1,5%. Jos BKT:ksi antaa 157 mrd euroa, alkoholin aiheuttamat kustannukset pelkästään terveydenhuollolle (ei siis oteta huomioon, että melko iso osa liikennekustannuksista, poliisikustannuksista, sosiaalimenoista jne aiheutuu siitä) ovat hyvin karkeasti 4,8 mrd euroa. Jos varovasti arvioi, niin toinen mokoma tulee noista sosiaalisista kustannuksista ja muista ongelmista.
Ei siis ole ihme, että liikenteestä pitää rahaa kiskoa joka konstilla, kun toisesta päästä perälauta vuotaa oikein isolla kädellä.
On näköjään päässyt taas unohtumaan tuo PÄIVÄSAKKO ja se mitä se tarkoittaa. Päiväsakkoja jaetaan myös muista lainrikkomisista.
Ajelee "toleranssin" puitteissa niin ei tule sakkoja!
Viimeksi kun tutkasivat, niin näytti tutka 99 80-rajoituksella, tarkasti ajoin, mutta selvisimpä ilman sakkoja! 
JOXA: "80 tai 90 nopeudessa hengenmenon riski on vaan nokkakolarissa ja siinä taas vaikuttaa paljon myös vastaantulevan nopeus ja massa."
Pienikin massa riittää, 500 kg on sopivassa tilanteessa tarpeeksi. Kun Tiehallinto ynnäili Itä-Suomen hirvikolareiden tietoja yhteen he huomasivat, että kun vauhti kasvaa 80 km/h:sta 90 km/h:n, hengenlähdön todennäköisyys kasvoi 12 kertaiseksi. Useimpien autojen katto kestää rysäyksen 80:ssä, hyvin harvojen 90:ssä.
Jotta saataisiin vastaus kysymykseen, pitäisi tietää ne muut keinot. Sitten voitaisiin miettiä, ovatko ne parempia vai huonompia kuin meikäläisellä sakotuksella aikaansaatu vaikutus. Ehdotonta oikeaa ratkaisua ei varmaan ole, koska tavoitteeseen voi päästä monella eri keinolla.
Ymmärrän silti yleisestä, mutta suhteellisen lievästä ilmiöstä seuraavan kovan rangaistuksen. Ilmiön yleisyyttähän pyritään rajoittamaan, koska sen haitta kohdistuu muihin. Näiden sivullisten kannalta on samantekevää, kuka sen haitan aiheuttaa. Harva ehkä pahoinpitelisi tai varastaisi, vaikka siitä ei saisikaan rangaistusta. Teko koetaan vääräksi, jolloin omatunto hoitaa asian. Ylinopeudella ei uskota aiheutettavan haittaa muille, jolloin poliisin pitää toimia omatuntona.
Koska kova rangaistus kohdistuu yksilön kannalta liian kovaa lievän rikkeen tekijään, ei varmaan monissa muissa maissa tällaisen järjestelmän käyttöönottoon ole mahdollisuuksia. Mutta ei sellaisissa maissa ole muitakaan suuria uudistuksia helppo saada läpi. Englannissa autoteollisuus romahti 70-luvulla ay-liikkeen suureen valtaan, jos periaatteellista vertailukohtaa haetaan. Siperia opetti ja nyt sieltä taas saadaan ihan hyviä tuotteita.
Ruotsi muuten ottaa nyt syksyllä käyttöön rajusti korotetut rangaistukset liikennerikkeistä.
On näköjään päässyt taas unohtumaan tuo PÄIVÄSAKKO ja se mitä se tarkoittaa. Päiväsakkoja jaetaan myös muista lainrikkomisista.
Tässä olennaisempi kysymys ovat käsitteet rikos ja rike ja erityisesti se, mitkä asiat määritellään rikoksiksi.
Jos omalla kohdallani saisin valita missä jään auton alle suojatiellä, en tekisi sitä ainakaan Suomessa vaikka se täällä nykyään onkin yhtä todennäköistä kuin Venäjällä. Täällä kun uhrille ei korvauksia heru. Mitä se uhria lohduttaa saako tekijä 1.000 vai 10.000 euron sakot, jos hän itse jää joka tapauksessa yleensä vaille säädyllisiä korvauksia?
Eikä tekijän päiväsakoistakaan välttämättä mitään hyötyä ole, ne koskettavat lähinnä palkkatyöläisiä. Varattomilla ja muuta kautta tulonsa saavilla varakkaillakin sakot jäävät olemattomiksi.
Vakuutus korvaa, oma tai auton!
Niin, voit vakavalla välinpitämättömyydellä sääntöjä kohtaan esimerkiksi ajaa pyöräilijän kumoon, ja saat siitä pari hassua päiväsakkoa. On kovat rangaistukset rikkomuksista juu. Ja huumekuskit saavat vain ehdollista kun tappavat jonkun autollaan. Miksei sitä autoa voi ajatella teräaseeksi, joka kädessä vastuu on tasan sama?
Joutsenen tappamisesta saa isomman tuomion kuin ihmisen tappamisesta!
Eikös tuo 80 km/h ole nyt määrätty kaikille teille, paitsi keskikaiteella varustetuille. Huovisen ministeriö on kadottanut tajuntansa, jos sitä on siellä ylipäätään ollut.
On totta, kuten monet perustelevat, että nopeuksien pudottaminen vähentää riskiä onnettomuuksiin. On myös totta että kun kielletään liikkuminen kokonaan, ei tule onnettomuuksia. Tähän suuntaan ollaan kovaa vauhtia menossa.
Onkohan näiltä fanaattisilta rajoitusihmisiltä unohtunut se pieni seikka, että miksi tiet ja autot on ylipäätään rakennettu.
Kannattaisi pitää yksi seikka mielessä ennen kuin näitä hölmöjä päätöksiä tehdään. Rajoitusten järjetön kiristäminen lisää välinpitämättömyyttä sääntöjä kohtaan. Mielekkäät nopeudet ovat varmasti turvallisuuden kannalta parempi vaihtoehto kuin järjettömät hitaat nopeudet. Ja syykin on selvä, kaikki ei niitä noudata, ei vaikka millaiset rangaistukset tulee. Alimittaiset nopeudet lisäävät tuota "tieraivoa", ja se aiheuttaa hölmöilyä esim itsemurha ohitusten muodossa. Turvallisuus ei tule paranemaan vaikka nopeudet pudotetaan 20 km/h. Liikenteen sujuvuus ja mielekkyys on se keino jolla turvallisuutta oikeasti parannetaan.
Nyt kun nopeudet pudotetaan, niin aivan varmasti ajaminen herpaantuu. Ei seurata liikennettä vaan tuijotetaan kamerapaikkoja ja nopeusmittaria. Pahimmat ajavat varmuuden vuoksi alle sallitun, vaikka olosuhteet olisivat kuinka hyvät. Osa, kuten itsekkin, en välitä paskan vertaa järjettömistä säännöistä. En hyväksy sitä että liikenneturvallisuuden nimissä terrorisoidaan. Kannatan sujuvaa ja turvallista liikennettä, mutta tätä nykykäytäntöä vastustan. 80 km/h on pääteille aivan liian pieni nopeus. Pahimmillaan tiestöllä on 60 km/h rajoituksia, joille ei ole mitään perustetta. Näille osuuksille on vielä lisätty kamerat, joten rahastus lienee ainoa syy.
Se on paskapuhetta, että noudattamalla nykyisiä rajoituksia, niin joku päivä rajoituksia nostetaan.
Voisikohan joku kertoa edes yhden esimerkin todellisesta elämästä, jossa tieliikenteen sujuvuutta ollaan yleisellä tasolla parannettu ?
Olen sitä mieltä, että meidän on pistettävä hanttiin ja kovasti. Paskat välitetään hölmöistä nopeusrajoituksista, Kameravalvonta alueella otetaan kuvia, mutta pidetään huoli että kuskia ei näy, ja tietenkin kiistetään. Meidän pitää vaikeuttaa tätä nykykehitystä kaikin mahdollisin tavoin. Ei väliä onko se laitonta tai ei. Muussa tapauksessa meillä on kohta siru päässä, ja et pääse paskallekkaan ilman että valtio ei sitä tiedä.
Ihmettelen miksi levitetään kameroita jokapaikkaan, mutta muuttuvia nopeusrajoituksia ei laiteta ? Niitä ilmeisesti noudatetaan ja sehän vähentää sakkotuloja. Sehän ei meidän ministeriölle käy.
Kameravalvonta on paikallaan koulujen ja päiväkotien läheisyydessä jos nopeusrajoitukset ovat muuttuvia ko osuuksilla. Näiden alueiden turvallisuuteen pitää panostaa, mutta minkähän takia näin ei tehdä? Koulut ja päiväkodit eivät ole auki 24h/vrk, mutta nopeusrajoitus on kuitenkin voimassa kokoajan?
Suomessa autoilija on ollut kautta aikain yhteiskunnan pahin rikollinen. Nykyään tuo linja vaan pahenee.
Meidän pitää edistää oikeasti liikenneturvallisuuden kehittymistä ja ajaa turvallisesti olosuhteiden mukaan. Ennen olisin sanonut että myös rajoitusten mukaan, mutta en enää.
Ja noiden rakennusten spreijaajille olisi nyt käyttöä tuolla kameravalvonta alueilla. Siellä riittää maalattavaa ja niihin tolpiin kannattaa purkaa ylimääräinen agressio.
--
[quote title="27.09.2006 klo 18:55 hakkaha kirjoitti"]
Nyt kun nopeudet pudotetaan, niin aivan varmasti ajaminen herpaantuu. Ei seurata liikennettä vaan tuijotetaan kamerapaikkoja ja nopeusmittaria.
Mihin faktaan perustuu käsitys siitä, että nopeusmittarin tuijottajat eivät seuraisi muuta liikennettä ja tilannetta ylipäätäänkin?
Se on paskapuhetta, että noudattamalla nykyisiä rajoituksia, niin joku päivä rajoituksia nostetaan.
Ehkä siksi en ole nähnyt missän tuollaista kannanottoa. Kukapa nyt haluaisi p-puhujan leiman itselleen?
Voisikohan joku kertoa edes yhden esimerkin todellisesta elämästä, jossa tieliikenteen sujuvuutta ollaan yleisellä tasolla parannettu ?
En tiedä, mitä tarkoitat yleisellä tasolla, mutta ainakin Kehä III vetää nykyään huomattavasti paremmin kuin 5-10 vuotta sitten. Tampereelle pääsee Helsingistä moottoritietä jne jne...
En hyväksy sitä että liikenneturvallisuuden nimissä terrorisoidaan. Kannatan sujuvaa ja turvallista liikennettä, mutta tätä nykykäytäntöä vastustan. 80 km/h on pääteille aivan liian pieni nopeus. Pahimmillaan tiestöllä on 60 km/h rajoituksia, joille ei ole mitään perustetta. Näille osuuksille on vielä lisätty kamerat, joten rahastus lienee ainoa syy.
...
Olen sitä mieltä, että meidän on pistettävä hanttiin ja kovasti. Paskat välitetään hölmöistä nopeusrajoituksista, Kameravalvonta alueella otetaan kuvia, mutta pidetään huoli että kuskia ei näy, ja tietenkin kiistetään. Meidän pitää vaikeuttaa tätä nykykehitystä kaikin mahdollisin tavoin. Ei väliä onko se laitonta tai ei. Muussa tapauksessa meillä on kohta siru päässä, ja et pääse paskallekkaan ilman että valtio ei sitä tiedä.
Tuossa on lievää ristiriitaa. Mutta ehkä kehitys meneekin niin, että jollekin tieosuudelle määrätään 60 rajoitus jostain ihan konkreettisesta syystä. Kun sitä hakkahan tapaiset kaverit protestoidessaan yhteiskuntaa vastaan eivät noudata, saadaan sinne pian kameratkin ilahduttamaan kuljettajia. Muistathan hymyillä aina päästessäsi kuvaan, koska olet saanut tahtosi kerrankin läpi.
Rajoituksia on muuten pudotettu usein siksikin, että liikenteen tärinä vaurioittaa viereisiä rakennuksia tai alueen melutasoa halutaan laskea. Aina ei ole kyse turvallisuudesta.
Ihmettelen miksi levitetään kameroita jokapaikkaan, mutta muuttuvia nopeusrajoituksia ei laiteta ?
Milloin olet nähnyt muuttuvien kylttien nostaneen rajoitusta? Muutoksissa on vain yksi suunta, alaspäin. VTT on tehnyt tutkimuksia informaatiotekniikan ja muuttuvien rajoitusten vaikutuksesta liikenteeseen. Oletko lukenut niitä? Minä en ole, mutta aion joskus perehtyä niihin, koska aihe kiinnostaa kovasti. Jos joku jo tietää asiasta jotain, kertokoon siitä täällä.
Herbertille tiedoksi, että elämää on myös kehä III ulkopuolella. Ja kuudenkympin alueita on keskellä korpeakin, ilman mitään järkevää syytä. Ei asutusta, ei rakennuksia, ei edes merkittävää hirvi aluetta!
Taajamissa ja koulujen läheisyydessä alempi nopeus on paikallaan, mutta nyky tekniikalla saadaan aikaan ihmeitä. Esim 60 km/h koulu aikana ja 80 km/h muuna aikana.
Ihmettelenkin miksi tätä mahdollisuutta ei käytetä.
Esimerkkinä liikenteen kehittämisestä: Täällä pohjoisemmassa yhdellä alueella oli muuttuva nopeusrajoitus. ns "ruuhka-aikaan" nopeus pudotettiin 60 km/h ja hiljaisina aikoina nopeus nostettin 80 km/h. Itse ajoin ko tieosuutta useasti ja siellä liikenne toimi ja rajoitusta noudatettiin, eikä ollut edes merkittäviä onnettomuuksia !!!.
No miten kävikään. Moinen kyltti poistettiin ja tilalle kiinteä 60 km/h, saattoi arvata että rajoitusta ei enää noudatettu. No ratkaisuna tähän on tietenkin kamera. Se siitä sujuvuudesta!
Liikenteessä pitää olla sääntöjä ja rajoituksia, mutta pitää olla myös järkeä. Pelkillä kielloilla ei rangaisuksilla ei liikennettä rakenneta.
Meillä on pitkät välimatkat, joista sinä et näköjään tiedä yhtään mitään, niin jatkuvasti alennetut nopeusrajoitukset hankaloittavat jokapäiväistä elämää.
Jos et tiedä mitä herpaantuminen tarkoittaa tai et ole sitä itse kokenut, käy hyvä ihminen joskus ajamassa myös Kehä III ulkopuolella.
Näillä palstoilla on aika monta täydellistä kuskia jotka ovat kuin koneita. Heillä on aina 100% keskittyminen, eivätkä tee virheitä. Minä itse en tuohon ryhmään lukeudu. Ajan päivittäin 100-300 km, ja teen lukuisia virheitä. Ajan ylinopeutta, joskus pelkästään sen takia että ajaminen puuduttaa enkä yksinkertaisesti huomaa että nopeus on noussut 100 km/h tienoille. En aina huomaa 60, 80 tai edes 100 km/h liikennemerkkiä keskellä korpea, sillä olosuhteista päätellen ei tulisi mieleenkään että alueella on 60 rajoitus. Ja joskus saatan ajaa myös 80 km/h hyvällä kelillä vaikka rajoitus olisikin 100 km/h, ihan vaan huomaamatta. Mutta tiedän myös sen, että olen ainoa autoilija joka tekee näitä virheitä, joten kaipa minun pitäisi luopua ajokortista.
Suurin osa autoilijoista on vain ihmisiä, jotka tekevät virheitä. Joskus virheistä seuraa vakavia seurauksia, mutta elämä vaan on sellaista. Sitä paitsi liikenteessä kuolee vähän ihmisiä jos verrataan vaikka kotona sattuneisiin onnettomuuksiin.
Liikenteen tarkoitus on liikkua paikasta A paikkaan B mahdollisimman sujuvasti ja turvallisesti mielekkäällä nopeudella. Jos joku elementit poistetaan, valuu liikennekulttuurin myönteinen kehitys viemäriin.
Se että laitetaan 80 km/h ja väitetään että se vähentää ohitustilanteita koska raskas liikenne ajaa tuota vauhtia, ei pidä paikkaansa. Ja syykin on selvä. Rekat kun eivät voi pitää 80 km/h vauhtia esim ylämäessa, vaan vauhti tipahtaa jopa alle 50 km/h. Tämä kerää jonoja. Ja jos ohitustilanteessa ei pysty saamaan riittävää nopeuseroa, niin näiden jonojen purkaminen hidastuu merkittävästi. Tästä seuraa se ilmiö, että jono kasvaa. Tästä seuraa taas se, että jotkut polttavat päreensä ja lähtevät tekemään itsemurha ohituksia. Ei auta lakipykälät siihen ja syyttömät kärsivät eniten kun jotain sattuu.
Jos rajoitus on 100 km/h, lailliset ohitusmahdollisuudet paranevat merkittävästi ja sitä kautta saadaan jonoja purettua tehokkaammin ja sujuvuus sekä turvallisuus paranee. Rekoista päästään ohi ajoissa, eikä jonomuodostusta pääse muodostumaan kovinkaan pahasti. Loppuuko onnettomuudet ? Eivät lopu, ne eivät lopu ikinä, mutta luultavasti vähenevät.
Raskas liikenne ei ole yleensä tukkona kuin ylämäessä, kun autosta loppuu puhti ja vauhti.
Eräällä tieosuudella on 60 km/h rajoitus n. 3 km matkalla. Tämä osuus on lähes korpea. Osuudella on pitkä ylämäki, ja tässä mäessä on heti alussa kamera. On siinä kiva talvella rekalla nousta mäkeä ylös, jos ottaa vauhtia, niin kamera räpsähtää. Jos vauhti loppuu talviliukkailla, niin voi kuvitella miten käy liikenneturvallisuuden.
Pääteillä on 100 km/h sopiva nopeus talvella varsinkin jos tie on varustettu ohituskaistoilla. Mutta myös 120 km/h on monesti liikaa ja pudotus 100 km/h perusteltua. Mutta 80 km/h ohituskaista teillä tai muuten hyvillä teillä ei ole perusteltua mitenkään, kaikkein vähiten keskellä korpea.
Ja näihin ei tarvita tilastoja, riittää kun pitää silmänsa auki. Mutta jos tilastoja kaipaa, niin eräässä tilastossa oli rivien välistä luettavissa, että elämää on oikeasti kehä III ulkopuolella. Olikohan paikkana tikkurila tai jopa jyväskylä.
Kyllä hitaasti pompottelu herpaannuttaa ainakin minun huomiokykykyä kovempaan vauhtiin verrattuna. Meitä on sentaan jopa kaksi Suomessa?
[quote title="28.09.2006 klo 19:17 hakkaha kirjoitti"]
Herbertille tiedoksi, että elämää on myös kehä III ulkopuolella.
...
Meillä on pitkät välimatkat, joista sinä et näköjään tiedä yhtään mitään, niin jatkuvasti alennetut nopeusrajoitukset hankaloittavat jokapäiväistä elämää.
Olen huomannut. Asun kehän ulkopuolella. Työmatkani on n. 130 km/suunta Suomen ehkä vaarallisimmalla päätiellä. Ehkä siksi osaan arvostaa tasaista ja rauhallista liikennettä. Talvirajoitusten aikaan matka-aikani pitenee aamulla korkeintaan 5 minuuttia, illalla ei yhtään.
Taajamissa ja koulujen läheisyydessä alempi nopeus on paikallaan, mutta nyky tekniikalla saadaan aikaan ihmeitä. Esim 60 km/h koulu aikana ja 80 km/h muuna aikana.
Ihmettelenkin miksi tätä mahdollisuutta ei käytetä.
Tuossa ollaan samaa mieltä. Toteutukseen ei tarvita edes nykytekniikkaa vaan lisäkilpi ja pieni muutos lakiin. Tästä oli juttua hiljattain TM:n liikennesivuilla.
Jotenkin tuntuu, että tienpitäjä vaatii muilta enemmän kuin itseltään. Työmaiden kohdalla pitää alennettu rajoitus poistaa heti, kun työt loppuu. Koulujen ym. selkeästi aikaan sidottujen paikkojen kohdalla näin ei tapahdu.
Esimerkkinä liikenteen kehittämisestä: Täällä pohjoisemmassa yhdellä alueella oli muuttuva nopeusrajoitus. ns "ruuhka-aikaan" nopeus pudotettiin 60 km/h ja hiljaisina aikoina nopeus nostettin 80 km/h. Itse ajoin ko tieosuutta useasti ja siellä liikenne toimi ja rajoitusta noudatettiin, eikä ollut edes merkittäviä onnettomuuksia !!!.
No miten kävikään. Moinen kyltti poistettiin ja tilalle kiinteä 60 km/h, saattoi arvata että rajoitusta ei enää noudatettu. No ratkaisuna tähän on tietenkin kamera. Se siitä sujuvuudesta!
En tunne tapausta, joten en voi kommentoida juuri sitä. Mutta yritetään perehtyä siihen. Mikä oli rajoitus ennen koko sirkusta? 80 km/h? Voitko esittää tilastot osuuden onnettomuuskehityksestä vai perustuuko käsityksesi turvallisuudesta omiin havaintoihin ja mutuun?
Jos et tiedä mitä herpaantuminen tarkoittaa tai et ole sitä itse kokenut, käy hyvä ihminen joskus ajamassa myös Kehä III ulkopuolella.
Kehästä tuli jo mainittua, mutta tiedän hyvin, mitä herpaantuminen tarkoittaa ja mikä sitä aiheuttaa. Meillä on paljonkin yhteisiä piirteitä kuvauksesi perusteella.
Sitä en kuitenkaan allekirjoita, että näin tapahtuisi useinkaan alhaisen rajoituksen takia jotain poikkeustapauksia lukuunottamatta. Moottoritiellä 120 saattaa tuntua pitkästyttävältä, jos liikenne on hiljaista. Itse herpaantuminen tapahtuu kuitenkin siksi, että kuljettaja on väsynyt tai mielessä pyörii jokin muu asia, jolloin syy on siis keskittymiskyvyssä. En voi uskoa, että tehtävää vaikeuttamalla asia ratkeaisi. Silloin muuten henkilökohtaisella tasolla helpoin ratkaisu olisi hankkia vähän epävakaampi auto. En ole huomannut nopeuksein alentamisesta huolestuneiden kuitenkaan lämmenneen ajatukselle. Yleensä asia on päinvastoin. Hyvällä autolla voi huonoissakin olosuhteissa ajaa lujaa.
Jos rajoitus on 100 km/h, lailliset ohitusmahdollisuudet paranevat merkittävästi ja sitä kautta saadaan jonoja purettua tehokkaammin ja sujuvuus sekä turvallisuus paranee.
Minusta kuitenkin tuntuu, että asia on päinvastoin. Jos liikenteellä on taipumusta jonoutua, on ohituspaikkojakin vähän. Äärettömän harva on niin tunnollinen, että jättää ohituksen ylinopeuden pelossa tekemättä. Päinvastoin, kansalaismielipide tuntuu kallistuvan siihen suuntaan, että ohituksissa saa käyttää kovempaa nopeutta, joten rajoitus ei ole este rekan ohitukseen. 100 alueella kuitenkin rekat saadaan kiinni tasaisellakin tiellä, mikä lisää ohitustarvetta. Myös vastaantulijat ajavat kovempaa, joten ohitukseen tarvitaan enemmän tilaa eli ohituspaikkoja on oikeastaan vähemmän. Sujuvan liikenteen puolestapuhujat usein ratkaisevat asian hankkimalla mahdollisimman tehokkaan auton, jotta ohitus olisi mahdollista pienessäkin raossa.
On siinä kiva talvella rekalla nousta mäkeä ylös, jos ottaa vauhtia, niin kamera räpsähtää. Jos vauhti loppuu talviliukkailla, niin voi kuvitella miten käy liikenneturvallisuuden.
Yksi epäonnistunut tilanne ei tarkoita järjestelmän toimimattomuutta.
Mutta 80 km/h ohituskaista teillä tai muuten hyvillä teillä ei ole perusteltua mitenkään, kaikkein vähiten keskellä korpea.
Aina sitä ei näe, mitä puskan takana on. Itse asun keskellä korpea, jossa päätien rajoitus on 60 km/h. Kotikadun liittymä on sellainen, ettei edes paikalliset aina tiedä alueella olevan taloja. Niitä kuitenkin siellä on ja 60 rajoitus liittymän takia on ihan ok.
Hakkahaan kirjoitus 27.9. olisi voinut olla omani: hyviä pointteja ja turhautumisen purkamista. Nopeusrajoitusten alenemiskehitys taisi käynnistyä Konginkankaan turman jälkeen, jolloin useita satoja kilometrejä pääteiden nopeusrajoituksia jätettiin talven jälkeen ennalleen. Itse olen kehitykseen havahtunut kylläkin vasta tänä vuonna, kun omakohtaisesti koin rajoitusten muutoksen: Välillä Forssa - Karkkila (runkotieverkkoehdotuksen ulkopuolelle jäänyt VT2) rajoitusta alennettiin 17 kilometrin pituisella korpitaivalpätkällä 80 km/h tunnissa. Osasin kyllä viime aikaisen kehityksen perusteella varautua muutokseen, sillä ko. osuudella tie on kapea ja mäkinen. Koen asian kuitenkin ongelmalliseksi, sillä osuuteen mahtuu myös paljon suoria ja avaraa peltomaisemaa. Minun on vaikea ymmärtää, miten tieosuus on vuodessa muuttunut 20 % vaarallisemmaksi. En väitä, etteikö 80 km/h olisi osittain paikallaan, mutta ei takuulla koko yhteysvälillä. Olen lähettänyt Tiehallinnolle palautetta ja kysymyksiä asiasta sekä palautesivujen kautta että suoraan asiakaspalautteesta vastaavalle henkilölle - tuloksetta.
Yleensä kyllä nopeusrajoitusten alentamisella on jokin järki ja logiikka takana: loppujen lopuksi rajoituksia suunnittelevat ja asettavat tiealan ja -suunnittelun ammattilaiset (lue esim. Tiehallinnon sivuilta löytyviä tutkimuksia). Eri asia sitten on, kuinka mielekkääksi tienkäyttäjät rajoitukset kokevat ja kuinka paljon päätöksiä ohjaavat liikenne- ja viestintäministeriön linjaukset. Esimerkki: kantatiellä 54 välillä VT10 - VT3-liittymä alennettiin kahdessa kohtaa toissa vuonna rajoitusta 80 km/h:ssa. Edellisvuoden kesän kyllä kummastelin tekoa, mutta tänä vuonna olen jo paremmin sisäistänyt muutosten syyt. Toisessa kohdassa on paljon pihateiden liittymiä ja toinen on hirvivaarallista, mäkistä aluetta (tosin ei tässäkään koko alennetun 80 km/h alueelta).
Tässä ja VT2-esimerkissä mielestäni tiivistyy suurin aukko nykyisessä liikenneturvallisuustyössä ja sen kehittämisessä: tienkäyttäjien ja tienpidon välillä ei ole vuoropuhelua eikä toimivaa kommunikointia. Allekirjoittanut on kuluvana vuonna kokenut "hakkaha-ilmiön" ja alkanut paikoitellen pitää nopeusrajoituksiamme yliampuvina (tai siis paremmin aliampuvina): olettamukseni kun on tähän asti ollut, että runkoverkolla (valta- ja hyväkuntoiset kantatiet) perusrajoitus on 100 km/h, jota paikoitellen (vaarallisimmissa paikoissa) alennetaan 80 km/h:ksi. Oleellista mielestäni koko nopeusrajoitusjärjestelmän kannalta on, että tienkäyttäjät ymmärtävät ja hyväksyvät rajoitukset: MIKSI rajoitus on tämä ja MIKSI rajoitus on juuri tässä kohdin alennettu. Minulle ei perusteeksi riitä suosittu mantra "kasvanut liikennetiheys", koska a) ruuhka etenee (tai sen pitäisi edetä) hitaimman ajoneuvon mukaan ja b) "kasvanut liikennetiheys" on ajallisesti hyvin pieni koko vuorokauteen nähden. Tästä tullaan kysymykseen, että millä perusteella nopeusrajoitukset määrätään: ovatko ne ns. normaaliolosuhteisiin (hyvä näkyvyys, kuiva tie, kohtuullisesti liikennettä) vai huomioivatko ne kuinka paljon huonojen olosuhteiden mahdollisuutta. Kysymystä voidaan jatkaa sillä, että mikä on tienkäyttäjän vastuu oikean tilannenopeuden valinnasta. Voisiko poliisi esimerkiksi sakottaa 100 km/h alueella kovassa sateessa 100 km/h ajavaa ja 80 km/h nopeudella etenevää ajoneuvojonoa ohittavaa kuljettajaa? Entäs jos ohittavan nopeus olisikin vaikka 105 km/h? Entä voiko poliisi katsoa läpi sormien, jos öisellä, yksinäisellä valtatiellä 80 km/h rajoitusalueella kuljettaja ajaa 100 km/h yksin autossaan? Joku tänne palstalle kirjoittaneista muotoili asian mainiosti: pelkästään ylinopeutta ajamalla ei ole vielä tapahtunut mitään konkreettista (onnettomuusriskin ja seurauksien kasvamisen lisäksi). Joten voiko yksilö tässä tilanteessa vapaaehtoisesti asettaa itsensä (metsän eläimiä ei tässä lasketa) vaaraan vai pitääkö hänelle kirjoittaa sakkolappu? Voidaanko olettaa, että kiinteä nopeusrajoitus on aina oikea vai pitäisikö sen muuttua liikenteen tiheyden ja olosuhteiden mukaan, entä miten pimeys vaikuttaa asetettavaan rajoitukseen?
Vielä yksi ajankohtainen esimerkki kommunikoinnin puutteesta: Länsiväylällä Espooseen ajaessa kohdassa, jossa 100 km/h rajoitus normaalisti alkaa, oli kesällä töyssystä varoittava merkki ja alennettu nopeusrajoitus 100 --> 80 --> 50 km/h. Eipä tuo töyssy ollut töyssy eikä mikään oman kokemuksen mukaan, ja samaa mieltä oli esimerkiksi Martti Merilinna koehenkilöineen TM:n Liikenteessä-palstalla (Nro 16/06). Myöhemmin näin Helsingin Sanomien mielepidekirjoituksessa Tiehallinnon vastineen asiasta ja syynä rajoituksen alentamiseen olikin ei pelko henkilöautojen vahingoittumisesta - vaan sillan heikosta kunnosta!! Ihmettelen kyllä suuresti, miksi asiasta ei tiedotettu esimerkiksi lisäkilvellä. Varmasti moni olisi tällöin hyväksynyt tämän rajoituksen, mikä nyt tuntui täysin mielivaltaiselta.
Oma turhautumiseni on kasvanut paitsi alenevista rajoituksista (koska en usko että ne vaikuttavat niihin a) jotka haluavat ajaa lujaa tai b) ajavat humaltuneena), mutta ennen kaikkea siitä, että Tiehallinto on haluton millään tavalla perustelemaan alennuksia tai käymään niistä keskustelua. Ehkei yksittäisen ihmisen mielipide olekaan niin tärkeä, mutta tuskin olen yksin tätä mieltä. Miksei alennetuille rajoitusosuuksille voisi pystyttää esimerkiksi kylttiä, jossa kerrotaan alennuksen syistä ja kiitetään ymmärtämisestä + allekirjoituksena terveisin Tiehallinto (kuten Saksassa tehdään lukuisten tietyömaiden yhteydessä). Kun rajoitukset alentuvat ja mitään palautetta palautteeseen ei tule, olen huomannut alkavani kyseenalaistaa nopeusrajoitusjärjestelmäämme ja sen mielekkyyttä. Aiemman kymmenen vuoden ajokokemuksella (nykyään noin 30 tkm/vuosi) en ole niin koskaan tehnyt, vaan luottanut lähes sokeasti tien ylläpitäjän säätämiin enimmäisrajoituksiin. Kummalliselta tuntuu myös, ettei Suomen lainsäädäntö mahdollista "kiinteitä muuttuvia" rajoituksia eli esimerkiksi taajamissa alennettuja rajoituksia koulujen kohdalle niiden käyttöaikoina (nyt voimassa ympäri vuorokauden). Mielestäni on kuitenkin kaikkien tielläliikkujien etu, jos rajoituksia noudatetaan. Se lisää liikenteen ennakoitavuutta ja sujuvuutta. Mutta noudattaminen edellyttää rajoitusten kunnioittamista, mikä puolestaan edellyttää että tienkäyttäjät ymmärtävät ja hyväksyvät rajoitukset. En ole ollenkaan vakuuttunut siitä, että nykyinen rajoitusten yksipuolinen kiristämislinja johtaa liikenneturvallisuuden ja puhuttamakaan -kulttuurimme parantumiseen: mitä enemmän 80 km/h viljellään, sitä enemmän se kärsii inflaatiota.
Loppuun vielä Heikki Summalan näkemyksiä liikenteen sujuvuudesta eri ajonopeuksilla (kirjoitus tasanopeusjärjestelmästä Tiennäyttäjässä 6/2003): "Liikennevirran parametreista estimoitu ohitustarve oli kutakuinkin yhtä suuri 80 km/h:n ja 100 km/h:n nopeusrajoitusten vallitessa. // Nopeusrajoituksella ei ollut olennaista vaikutusta henkilöautojen keskinäisiin ohituksiin, mutta korkeampi 100 km/h nopeusrajoitus lisäsi huomattavasti henkilöautojen suorittamia raskaan liikenteen ohituksia. // Henkilöautojen keskinäinen ohitustarve oli huomattavasti suurempi 80 km/h:n kuin 100 km/h:n nopeusrajoituksen vallitessa. Tämä johtuu siitä, että kaikki autoilijat eivät kunnioita 80 km/h rajoitusta, vaan suuri osa heistä valitsee selvästi korkeamman tavoitenopeuden. // Raskaan liikenteen suorittamat ohitukset sen sijaan vähenivät nopeusrajoituksen kasvaessa 80 km/h:sta 100 km/h:iin. Yhdistelmäajoneuvot ohittivat henkilöautoja 80 km/h:n rajoituksella noin 2 kertaa useammin, samoin toisiaan...ja muita ajoneuvoja yhteensä noin 1,5 kertaa useammin. Tämä on aivan odotettua, koska raskas liikenne ajaa käytännössä sen mitä nopeusrajoitin ja teho/painosuhde antavat myöten, ja se on enemmän kuin lain sallima ja monien henkilöautojen käyttämä 80 km/h nopeus." Yhteenvetona Summala ehdottaa keskustelun aloittamista parittoman nopeusrajoitusjärjestelmän (70-90-110-130) käynnistämisestä. Tutkimukseen viitaten, kumpi on nykyjärjestelmällä pienempi paha: ohittelevat henkilöautot vai ohitteleva raskas liikenne?
Hytkylle ja Hakkahalle tiedoksi (Taitaa olla sama heppu !)
Kannattaisi pitää mielessä hyvän kirjoittajan ohje, joka edelleenkin on voimassa.
Jos asian voi tiivistää pariin lauseeseen, niin tee niin ! Sillä tavalla myös lukijat jaksavat paneutua tärkeään asiaan !