Uusimmassa (vai toiseksi uusimmassa) Teknarissa yleisönosastolla joku henkilö antoi negatiivista palautetta turvallisimpien mahdollisten talvirenkaiden, eli nastarenkaiden omistajille ja mahdollisille ostajille. Negatiivisia vaikutuksia on suunnattomasti: Tiet kuluvat nastarenkailla ja katupölyä lentää ilmaan nastarenkailla enemmän kuin nastattomilla. Tosin jos ajelisin juhannuksena kesäistä, kuivaa, suomalaista soratietä ensin nastarenkailla ja sitten nastattomilla renkailla, en kyllä saisi selvää kummat renkaat nostattaisivat enemmän pölyä ilmaan.
Ja ennakoivalla ajolla voi kompensoida huonosti pitävien kitkarenkaiden aiheuttamaa pitopulaa, joten mihin ihmeeseen niitä nastarenkaita oikein tarvitsee? Esim. huomattavasti pitempää jarrutusmatkaa voi kompensoida ajamalla ennakoivasti 80 sijaan 45 kilometriä tunnissa. Eipähän pääse pitempi jarrutusmatka haittaamaan, jos sattuu maantiellä hirvi juoksemaan tielle.
Toimittaja vastasikin hienosti, kenties hienoimmin koskaan Tekniikan Maailman yleisönosastokirjoitusten historiassa. Meitähän on kaikenlaisia tyyppejä tuolla liikenteessä. Jokainen valitkoon renkaansa tarpeen mukaan. Jos joku omaa Tommi Mäkisen ajotaidot niin hän ajakoon kitkarenkailla. Me kuolevaiset, väärällä automerkillä ajavat palkkatyöläiset voimme edelleenkin valita autoihimme huonoja ajotaitojamme kompensoivat nastarenkaat. Teknarissa ilmestyneen mielipidekirjoituksen (ja monen muunkin nastarenkaita haukkuvan henkilön kirjoituksen) logiikalla turvallisimmat renkaat talvella olisivat neuvostovalmisteiset, sileät kesärenkaat. Silloin ennakoivaa ajoa olisi harjoitettava niin paljon, että auto olisi jätettävä töihin lähtiessä talliin.
Oikeassa siis ovat.
Kysymys on uskonnosta ja Suomessa on uskonvapaus.
Itsellä kitkat jo 15v ja nastallisten mielestä ne ovat maailman huonoimmat.
Amen
ddr5:
On kyllä huolestuttavaa miten huonosti nastakuskit hallitsevat fysiikkaa ja kuinka sokeasti he uskovat nastoihin.
Liike-energia kasvaa nopeuden toisessa potenssissa! 80 km/h nopeudessa liike-energia on yli kolminkertainen verrattuna 45 km/h nopeuteen. Nastarenkaan kitkavoima jäällä on kuitenkin vain 20% parempi kuin kitkarenkaan.
Laske uudestaan. Ota laskun parametreiksi TM:n viimeisimmässä testissä ollut paras nasta ja paras kitka jääjarrutuksessa. Yllätyt, kuinka pieni nopeusero riittää kompensointiin.
Kitkakalle:
Jos ero on 20% tarkoittaa se sitä että tuon voi kompensoida alentamalla vauhtia noin 4,5%. Missä nämä uusilla autoilla ja kitkarenkailla 95 km/h ja 75 km/h ajavat ovat moottoritiellä tai maantiellä? En ole nähnyt!
Voisitko kertoa, mistä ihmeestä tulee päätelmä siitä että juuri nastakuskit ajaisivat kovaa?
En itse todellakaan usko että renkailla ja ajotavalla on tuollaista yhteyttä olemassa. Kitkojen ja nastojen suurin ero on renkaiden pidon tasaisuudessa, joka on nastoilla huomattavasti parempi. Rengas on sitä turvallisempi, mitä vähemmän yllätyksellinen se on. Jonkun olosuhteen maksimipito ei ole niin olennainen asia. Tätä on autolehdissä jankattu jo vuosikymmenet, mutta edelleen se näyttää olevan vaikeasti hahmotettava asia kitkarenkaiden vannoutuneille puolustajille.
Jos nyt kuitenkin oletetaan että tuollainen yhteys renkaiden yllättävien ominaisuuksien (ts. normaaliajotilanteessa ainakin kokemattomalle täysin mahdoton havaita) ja ajotavan välillä olisi olemassa: Mikä logiikka siinä on takana, että lähtökohtaisesti turvallisemman mutta tosiasiallisesti epämukavamman renkaan valitseva ajaisi kovempaa? Minulle tulee mieleen, että asia olisi loogisesti toisinpäin - miksi muuten kuin turvallisuuden takia viitsisi käyttää meluisampia ja epämukavampia renkaita? Luulisi myös, että nastoilla ajava ajaa asfaltilla kitkarenkailla ajavaa hitaamin, koska rengas pitää kovempaa melua? Kitkarenkaallahan ei nopeutta samaan tapaan havaitse sulalla tiellä, vaikka juuri märällä asfaltilla sen pito on surkea.
Kitkarenkailla ajavien varovaisuutta vastaan puhuu myös se tosiasia, että niillä ajavat ovat pääosin sitä uusilla autoilla ajavaa porukkaa, joka tilastojen ja tutkimusten mukaan pitää yleensä kovinta vauhtia liikenteessä. Minulle olisi todellinen yllätys, jos tämä muuten kovaa ajava porukka pystyisi kokonaisuutena alentamaan jääkelillä vauhtiaan 4,5% nastakuskeja hitaammaksi. Muutaman vuoden takaisissa ketjukolareissa näin eivät tehneet edes kesärenkailla ajaneet, ts. tämä porukka ei havainnut pitoeroa edes nasta- ja kesärenkaan välillä!!!
Yllättyisin todella, jos näkisin jossain tuollaisen 4-5 % nopeuden alennuksen. Itse ainakin ajan nastoilla ihan samaa vauhtia kuin ajoin aiemmin kitkoillakin, nyt siis sinunkin mukaasi 20% suuremmalla pelivaralla, lisäksi tulee tuo pienempi yllätyksellisyys jonka lasken selvästi merkityksellisemmäksi kuin eron maksimipidossa.
AkiK:
Tuo olikin TM:n mittaus sileällä kiilloitetulla jäällä. Siis kokolailla liukkaimmalla mahdollisella alustalla. Sellaista on harvoin todellisuudessa. Lähinnä keväisin mökkiteillä. Voit olla varma, että minä ajan silloin 10% hitaammin kuin nastoilla.
Ylivoimaisesti suurimman osan talvesta pitoero on pienempi kuin tuo 20%. Pito on joko sama kuin nastalla tai hyvin lähellä sitä. Siksi ei tarvi ajaa hiljempaa.
AkiK:
Tästä olen aivan eri mieltä. Kitkarengas antaa paljon rehellisemmän kuvan kelin liukkaudesta. Sillä huomaa heti, jos keli on liukas ja osaa sovittaa ajonsa keliin.
Nastarengas on paljon tunnottomampi. Sillä liukas keli pääsee yllättämään helpommin, koska se tasaa kelin liukkautta.
Kitkakalle:
Ei luistinrataa tarvitsekaan olla yhtään missään, sinä tuijotat yksisilmäisesti vain jarrutuskoetta jota käytetään ainoastaan kuvaamaan renkaan pitoa jäällä . Ihan yhtä älytöntä olisi väitellä siitä mitä keilakujatesti kertoo autojen ominaisuuksista: en ainakaan itse ole koskaan liikenteessä pujotellut keiloja, en missään. Sinun logiikallasi keilakujatestiä ei siis pitäisi tehdä, koska tiellä ei sellaisenaan esiinny väisteltäviä keiloja tasaisella lentokentän asfaltilla. Silti tuo keilakujatesti on olennainen kertomaan auton ominaisuuksista väistötilanteessa.
Oikean tien pito ei koskaan ole tasainen, ja esimerkiksi jo pienen pieni kohta kiillottunutta jäätä sopivassa paikassa vaikkapa vain toisella ajouralla riittää jo hallinnan menetykseen. Sitä TM:kin on yrittänyt sanoa kertoessaan renkaiden pidon vaihteluista jo piiiitkän aikaa.
Mistä tiedät että ajat 10% hitaammin kuin vaikkapa joku muu nastoilla? Et yhtään mistään.
Tuon manitsemasi suurimman osan talvesta kitkoilla ajetaan todennäköisemmin nastoja kovempaa niiden äänettömyyden ja ikäänkuin kesärenkaan kaltaisten ominaisuuksien takia.
Kitkakalle:
mikä on sinun yleinen nopeutesi tuolla liukkaalla mökkitiellä?
Kitkakalle:
ainakin meilläpäin ei tien kitkakeroin ole kokoajan sama.
eli esim omalla työmatkalla on muutama kohta jotka ovat lähes aina paljon liukkaampia kuin muualla ja jos et tiedä näistä kohdista niin kyllähän yllätyksenä tulee...
AkiK:
Tuijotan siihen, koska siellä ero nastaan on suurin. Voin alkaa tuijottaa myös muihin osa-alueisiin, joissa kitka on lähempänä nastaa. Mutta sitten heti sanottaisiin, että vetäisin kotiinpäin.
Kuulen jo mielessäni: "Mutta jäällä ei ainakaan päde..."
Kitkakalle:
Missä sen heti huomaa? Heti kun ajaa kolarin? Mistä ihmeestä joku voi huomata etukäteen onnettomuustilanteen, joka tulee täysin yllättäen? Et lainkaan ymmärrä, että ei olennaista ole se keli jolloin sataa alijäähtynyttä vettä ja omassa pihassa jo meinaa lentää p*rsiilleen autoon mennessä. Pässimpikin tajuaa että silloin on liukasta (silti niillä keleillä ajetaan paljon pikkukolareita, vaikka kuinka varotaan). Vakavammat onnettomuudet sattuvat juuri silloin, kun tilanne yllättää. Sellaista kuskia ei olekaan jota joku tilanne ei yllättäisi.
Renkaan kuin renkaan pitoraja tulee vastaan jossain. Mitä äkkinäisempi tuo pidon menetys on, sitä vaarallisempi rengas on. Se on faktaa, johon ainakin nojaavat kaikki rengasvalmistajat ja -testaajat. Sinulla on ehkä sitten jotain muuta "tietoa" asiasta. Sinun logiikkasi mukaan rengas on sitä turvallisempi, mitä heikompi sen pito on.
Jos olet vakavissasi sitä mieltä, että rengas on sitä turvallisempi mitä heikompi ja epätasaisempi sen pito on, niin me ajaisimme slickseillä kesäisin. Niissä on absoluuttinen pito kuivalla ja märällä kyllä huomaa heti kun auto lähtee vesiliirtoon.
"Kelien tasaus" väitteesi nastarenkaan kohdalla on sekin epälooginen. Sinun mukaasi Tiehallinnon pitäisi lopettaa auraus, hiekoitus ja suolaus, nehän tasaavat keliä siten ettei todellista talvea huomaa ja saattaa alkaa kuvittelemaan, että olosuhteet ovat kesäiset. Jostain syystä talvikunnossapitoon kuitenkin panostetaan nimenomaan turvallisuuden nimissä ja se todistettavati vähentää onnettomuuksia tasaamalla keliolosuhteita.
finman:
Ei tule yllätyksenä, jos on ajanut kitkoilla useita vuosia. Sitä oppii persuksellaan tuntemaa kelin muutokset vaikka suoralla tiellä. Sitä ei tarvi ajatella erikseen, se tulee selkärangasta. Sen aistii ohjauksen vasteen pienenä muuttumisena, pienen pienenä auton käytöksen muuttumisenä, kiihdytyksessä jne.
Kitkoissa on se hyvä puoli, että kiihtytyspito on selvästi huonompi kuin jarrutuspito. Kelin liukkauden huomaa useimmiten juuri heikossakin kiihdytyksessä.
Kitkakalle:
taitaa olla minun selkärangassa vikaa/tai huono auto kun olen jo monta talvea ajamaan kitkoilla sillä lailla etten suoralla tiellä pysty tuntemaan ohjaus vasteen muutosta kitkan muutoksen takia?
se että jossain kiihdytyksessä rengas sutii ei todellakaan tavella tarvita välttämättä kovinkaan liukasta mutta tässäkin tapauksessa osansa on mikä auto on alla.
Kitkakalle:
Se kun valitettavasti riittää, että renkaasta menee pito jossain kohdassa tieuraa. Ei tarvita sitä luistinrataa, usko pois. Luistinrataa käytetään kuvaamaan renkaan ominaisuuksia eri olosuhteissa, ei mitään muuta.
Tien pito vaihtelee, usein yllättäenkin, ja mitä tasaisempi rengas on ominaisuuksiltaan sitä turvallisempi se on (kunhan sen pito ei ole aivan äärimmäisen heikko kokonaisuutena). Siitä on minusta turha väitellä koska se on tosiasia mikä ei muutu miksikään. Ei ilman ajonhallintaa olevaa 80-luvun takaveto-Bemariakaan tee yleisesti turvallisimmaksi talviautoksi se, että sillä jo liikkeelle lähtiessä heikon pidon taatusti huomaa.
Kitkarenkaiden puolesta jos haluaa puhua, kannattaa keskustella enemmän "trade-offista" turvallisuuden ja teiden kulumisen vaikutusten välillä. Toinen on ihmishenkiä ja toinen on lähinnä rahaa, siinä on vähän vaikeutta vertailla. Jos turvallisuutta painotetaan kuten nykyään, tämäkin keskustelu on täysin selvä. Auto- ja polttoaineveroja ja maksuja maksetaan moninkertaisesti siihen nähden mitä teihin ja liikenteeseen ylipäänsä laitetaan, ja keskimääräisellä tulojakaumalla 87% veroista maksavat ne jotka ajavat talvella nastoilla.
Kitkakalle:
Samalla tavalla se kelin arviointi tulee selkärangasta kokeneemmalla kuskilla oli renkaat mitkä vain. Tässä ominaisuudessa eroja on kuskeissa (ja autojen tunnokkuudessa), ei renkaissa. Ja kun tiedetään että kuskeista valtaosa on keskimääräistä parempia ja niillä kaikilla on superhyvät autot, niin ei lupaa kovin hyvää tuon arvioinnin realistisuuden suhteen. Olisi aika erikoista että juuri se oikeasti arvioinneissan parempi osuus ajaisi kitkoilla ja niillä olisi vielä sellaiset nykyautot joissa on jotain ajotuntumaa jäljellä. Useimmissa nykyautoissa vaan ei ole.
Kovin paljon en laskisi kiihdytyspidonkaan tuntemusten varaan esimerkiksi muutaman sadan kilsan vaihtelevalla ajosiivulla tai nollan vaiheilla olevan lämpötilan oloissa. Sinun oletuksesi lähtee siitä virheestä, että pito ja keli olisi tasaista ja sen siten voisi ennakoida jostain tien kohdasta kuten kotiristeyksestä.
AkiK:
En olettanut. Puhuin nimenomaan kelin vaihtumisen huomaamisesta. Kitkoilla oppii kuulostelemaan keliä koko ajan.
Hankalasta aiheesta puhutte. Kunnon tilastoja ei ole ja lisäksi vielä käyttäjäkunnat eroavat toisistaan. Yleinen käsitys tuntuu olevan, että kitkoilla ajavat ovat keskimääräistä kokeneempia kuljettajia. Tämän pitäisi laskea kitkarenkaallisten riskitasoa. Toisaalta kokeneet kuskit ovat joidenkin tilastojen mukaan taipuvaisempia ottamaan tahallisia riskejä herkemmin kuin kuskit keskimäärin, joten tämän pitäisi näkyä kokonaisriskiä kohottavana tekijänä. Joku vaikutus on myös tuolla AkiK:n mainitsemalla asialla, että kitkarenkaita saattavat käyttää keskimääräistä useammin uudella autolla ajavat, joilla voi olla syntilistallaan riskejä jotka eivät suoranaisesti liity renkaisiin.
Lisäksi vielä kitkat ja nastat antavat eri tilanteissa erilaisia viestejä kuljettajalle. Kitkoilla ajava saa todennäköisesti aiemmin varoituksen jos kelin huonontuessa kun taas nastarenkailla ajavat ovat ehkä taipuvaisempia pitämään isompaa nopeutta vielä kelin heikentyessäkin.
Tuosta sekamelskasta jos osoitatte mikä on jommankumman renkaan syytä/ansiota ja mikä vain kuskin virheellistä reaktiota renkaan ominaisuuksiin, niin olette aika fakiireita.
Kitkakalle:
Pelkkää mutua, perustele nyt vähän miten nuo renkaat vaikuttavat tuohon asiaan. Täysin epäloogista minusta, jos valitsemalla mahdollisimman huonot renkaat saataisin maksimaalinen turvallisuus. Tähän saakka en ole nähnyt tästä mitään faktaa.
Kerropa nyt ensin, mistä sen kelin kuulostelun oppii ja miten, ja miten tuo mahtaa liittyä renkaisiin? Vaaratilanteista vai mistä sinä tuon oppisi ammennat? Onko tuo oppi mielestäsi yleispätevä totuus, joka pätee kaikille kuskeille ja autoille kaikissa oloissa?
Minä olen opetellut asiaa aika paljon esim. jääradalla, liikenteessä pelleilyyn ja kokeiluun en ole viitsinyt ryhtyä. Kitkoilla ajelin kymmenisen vuotta, ja huomasin siirryttyäni takaisin nastoihin, että "Hei, ennakointi sujuu hyvin myös näillä".
...
Minä uskon edelleen siihen, että kelien ennakointitaito ja siihen tarvittava oikea asenne ei ole mitenkään riippuvainen auton alla olevista renkaista. Nastoilla ajaa idiootteja ja kitkoilla ajaa idiootteja, samoin molemmilla ajaa paljon hyviä kuskeja.
Kuitenkin se on aivan selvää, että nastarenkailla kun ennakoi oikein, niin pelivaraa on enemmän kuin kitkoilla ennakoimalla. Ja niille, jotka eivät osaa joka sekunti ennakoida (tämä ei tietysti mitenkään koske kitkakallea ja mikahea ja paria muuta) nastarenkaat ovat paremmat, jos ei ole halua tai mahdollisuutta oikeasti harkita sitä liikkumista talvikeleillä kaikissa olosuhteissa.
Siksi tämä kysymyson minusta samanlainen kuin moni muukin; kuski tietää itse parhaiten ajotaitonsa, tarpeensa jne ja harkitsee sopivan rengastuksen sen mukaan.
AkiK:
Totta kai se on mutua. Se perustuu omiin kokemuksiini. 12 talvea nastoilla ja 11. talvi nyt kitkoilla. Mitä järkeä täällä olisi keskustella vain viittaamalla TM:n testeihin?
1. Kitkarenkaan pito on enemmän toispuoleinen kuin nastarenkaan. Kiihdytyspito on heikompi kuin jarrutuspito. Sutiminen kiihdytyksessä (tai nykyään ESP:n keltainen valo) herättää heti. Nyt on syytä ajaa varovaisemmin. Jarrutuspito ei ikinä yllätä negatiivisesti suhteessa kiihdytyspitoon. Pidon toispuoleisuus muodostaa pelivaran kitkakuskille.
2. Kitkat antavat rehellisemmän kuvan kelistä kuin nastat. Liukas keli myös tuntuu liukkaalta.
3. Pieni kauhun tasapaino. Kitkat pitävät aika heikosti vetisellä jäällä. Tämän takia niillä tulee automaattisesti ajettua hieman varomaisemmin kelin ollessa liukkaimmillaan. Mutkaan ja liikennevaloihin tullaan varovaisemmin kuin nastoilla. Nastoilla ajotapa hölleneen huomaamattaan, koska ne eivät anna yhtä rehellistä tunnetta liukkaudesta.
Lyhyesti sanottuna kitkoilla perstuntuma on parempi kuin nastoilla.
Kitkakalle:
Eli mitään faktaa ei väitteiden takaa löydy.
...
Se tiedetään varmuudella, että nastat pitävät paremmin ja ovat ominaisuuksiltaan eri olosuhteissa tasaisemmat.
Minusta ominaisuuksiltaan tasalaatuisempi tuote on helpommin ennakoitavissa kuin pidoltaan enemmän vaihteleva, pätee yleisesti kaikkiin renkaisiin riippumatta puhutaanko kitkoista tai nastoista tai kesärenkaista. Perstuntuma liittyy enemmän kuljettajan kuin renkaiden ominaisuuksiin.
Väite siitä että kitkat lisäävät ennakointia ja perstuntumaa ei riitä mihinkään. Turvallisuus syntyy vasta siitä että on kyky ennakoida (kuljettaja) ennakoidaan (asenne) + ominaisuudet ja olosuhteet ovat ennakoitavissa (renkaat, auto, keli). Olettamasi (faktaahan tästä ei ole) kitkojen mukanaan tuoma ennakointi ei ole välttämättä edes relevantti, jos itse tuote on ominaisuuksiltaan vaikeammin ennakoitavissa. Turvallisuussaldo saattaa olla negatiivinen vaikka ennakoisit kuinka.
Vaihtelevaa ja vauhdissa vaikeasti havaittavissa olevan pidon lisäksi hyvä ennakoinnin väline on ääni: nastat ovat äänekkäämmät ja niiden ääni vaihtelee merkittävästi alustan mukaan, jolloin ajonopeuden ja osittain ajoalustankin tunnistaa rengasäänistä. Argumentti on yhtä pätevä tai pätemätön kuin sinun väitteesi heikon vetopidon tuomasta ennakoitavuudesta.
Mistä muuten olet päätellyt, että kitkoilla vetopidon ja jarrutuspidon suhde olisi erilainen kuin nastoilla? Nastoillakin pito lisääntyy merkittävästi jarrutuksessa, kun nastat pureutuvat kovemmin alustaan.
AkiK:
Mä olen ajanut molemmilla rengastyypeillä yli 10 talvea.
Katso vaikka TM:n testejä. Vertaa esim. kiihdytystä ja jarrutusta jäällä. Kitka saa kiihdytyksessä enemmän turpaan nastalta kuin jarrutuksessa.
TM 17/2009:
Jarrutus jäällä
- paras kitka 25% huonompi kuin paras nasta
Kiihdytys jäällä
- paras kitka 32% huonompi kuin paras nasta
Se, että kitkalla kiihdytys on hankalaa liukkaalla kelillä tuo turvallisuutta. Liukas keli tuntuu pahemmalta kuin mitä se todellisuudessa on. Jarrutuspito on sitten positiivinen yllätys.
Nastalla liukas keli tuntuu liian ruusuiselta kiihdytyksessä. Sen olen huomannut monesti näinä kitkavuosina, jolloin olen ajanut kaverin nastoilla.
TeeCee:
Aika hyvin tiivistetty koko asia muutamaan lauseeseen. Ja sama koskee ylipäätään autoja ja niiden ominaisuuksia. Tuo viestien antaminen/saaminen on koko ajamisen perusta. Sen perusteella kuski yleensä käyttäytyy.
Kitkakalle:
Eli jääpidossa on jarrutuksessa 25% ero ja kiihdytyspidossa 32% ero. Minusta tuo 7% ero pitosuuntien välillä ei kovin paljon kerro kuskille siitä, miten liukas rengas oikeasti on.
Nastarenkaan todellisen pidon voi päätellä melko hyvin, ei 7% ero mitenkään kovin merkitsevä ole kun ottaa huomioon miten vaihteleva tuo pito voi todellisissa olosuhteissa muutenkin olla.
Lopeten nastoilla ajamisen vuonna 1989 kun nastojen pistovoimaa ja ulkonemaa koko ajan vähennettiin ja ne menettivät parhaimman pitonsa jo yhdessä talvessa.Nyt siis alkaa 20:s talvi kitkarenkailla.Muutin kitkoihin lähinnä mukavuussyistä.Ei tarvitse rynnätä renkaanvaihtoon pahinpina sesonkiaikoina,ne ovat hiljaiset,eivätkä häiritse radion kuuntelua ja talvinopeuksilla myöskin tarpeksi jämäkät.Pakkakelillä niillä pärjää tarpeeksi hyvin myös lumi-ja jääpolanteisella tiellä.Vesisade näissä olosuhteiessa tuottaa vaikeuksia ja silloin nasta on parempi.Kitkoilla täytyy omaksua ennakoivampi ajotapa,pitää turvavälit kunnossa jne.Ajan enimmäkseen maantieajoa kaikkialla Suomessa ja olen ylittänyt myös Kölivuoriston Åresta Trondheimiin ilman suurempia vaikeuksia.Ruotsissa itärannikolta jo Sundsvallin korkeudella Norjaan johtavat poikittaistiet ovat hyvin auratulla lumipolanteella.Suolaa ei käytetä.Mikä helpottaa suuresti pimeällä ajoa.Rekat näyttivät pistävän lumiketjut pyöriinsä enenkuin lähtivät ylittämään vuoristoa.
Rätkätin:
Kysymys ei ole uskonnosta, kun otetaan puheeksi teiden urautuminen ja kaupungin pölyyntyminen. Ovat molemmat mitattavissa olevia suureita, ja nastarenkaat ongelmalisiksi todetut.
Kysymys ei ole uskonnosta, kun otetaan puheeksi riski joutua kolariin eri rengastyypeillä. On todistettu, ettei nastarenkaita käyttämällä liikenneturvallisuus parane siten, kuin jarrutusmatka liukkaalla eroaa.
Kysymys on uskonnosta kun käytetään nastarenkaita tottumuksen vuoksi, ei opetella ajamaan liukkkaalla, eikä ymmärretä että peilijääolosuhteet ovat todella harvassa.
Pikku nyppyläpiikeistä ei eteläsuomen rannikkokaupunkikäytössä ole kuin haittaa. Vaikeimmista eräolosuhteista selviää ylivertaisesti ketjuilla.
Kitkarenkaiden erinomaisuus perustuu nastarenkailla ajavien jäisen tien rouhimiseen. Ainakin täällä keskisuomen pohjoisosissa olen pärjännyt jo 80-luvulta kitkoilla, vaikka välissä oli yhdet huonosti toimivat kitkarenkaat jonka jälkeen vielä huonommin toimivat nastarenkaat. Asia on niin, että ennakoivalla ajolla pysyy tiellä renkailla kuin renkailla. Kiire hemmoille eivät näy riittävän nastatkaan tiellä pysymiseen. Lumisessa tiessä nastoista ei ole mitään hyötyä eikä sulallakaan ainoa paikka jossa nastasta on hyötyä on sileä jää, jota ainakin täältäpäin loytyy yleensä vain auratulta jääradalta. Yleisin virhe näissä keskusteluissa on olipa kysymys ajo-ominaisuuksista tai renkaista että ajetaan aarimmäisen pidon rajalla, joka ei kuulu liikenteeseen.
Uskonsotia on käyty vähemmästäkin. "Rengaslahkot" ovat kiivaimpia "sumuvalolahkojen" kanssa. Kiihkouskovaiset piiskaavat itsensä täyteen pyhää vihaa johon eivät faktat eikä järkipuheet uppoa: "Minä olen oikeassa muut ihan paskoja". Kokonaisuuden ymmärtäminen on pahasta, koska siinä voisi joutua muuttamaan jotain kohtaa omasta mielipiteestään, johon on uskonsa voimalla linnoittautunut.
Tunnistakoon kaikki itsensä kukin kykynsä mukaan. Niin lahkolaiset kuin järkipuhujatkin.
Vähän sama asia on tämä kuin kinastelu ranskalaiset vs. japanilaiset. Jos haluaa ajaa mukavasti niin voi hankkia ranskalaisen. Jos haluaa päästä perille niin sitten pitää hankkia japanilainen. Kärjistetysti: Ei koskaan perille = ranskalainen kitkoilla.
Joka syksy sama juttu. Nämä keskivertoa paremmat autonkuljettajat heräävät ja täyttävät lehtien yleisönosastot kirjoituksillaan suolauksesta ja nastarenkaista.
Tämä juupas-eipäs kinaaminen on aivan turhaa. Molemmat ovat ehdottoman tärkeitä, jotta raskasliikenne ylipäätään liikkuu talvella Suomen teillä. Näiden pro-kuskien on vain hyväksyttävä se tosiasia.
harjis:
Nykysuolaamisella ei ole enää mitään tekemistä raskaanliikenteen eikä 'pro' kuskien kanssa.
Jep olen mikäkin ajannut kitkoilla tuli sellanen fiilis eli autosta tuli lulla ihan kun olis alusta autoon vaihdettu, joten ajattelin, että saa muut ostella noita purkkakumeja.
Vesikeli oli pahin kaasua kun laittaa renkaat lyö tyhjää miksiköhän niiden nimi on kitka kun kitkasta ei ollut tietoakaan.