Niin ja oma mielipiteeni ESP/ESC etc. välineistä on että oikein käytettynä hyvillä talvirenkailla (oli kitkat tai nastat) ovat toimivia ja hyödyllisiä oli vetotapa mikä tahansa, tosin ilmankin tulee toimeen jos osaa ajaa, ennakoida ja suhteuttaa ajotapansa kelin mukaan.. Ehkä kokemattomille kuskeille enemmän hyötyä?
Varmasti paljon hyötyä kokemattomillekin, mutta suurin hyöty on minusta paljon liikkuville kokeneille, jotka ajavat kaikissa olosuhteissa ja todennäköisimmin joutuvat vaaratilanteisiin.
Kaikkein suurin etu (etenkin paljon ajavalle) tulee siitä, kun suuressa osassa kalustoa joskus on ESC. Siinä vaiheessa todennäköisyys sille että vastaantulija tulee omalla kaistallasi holtittomasti vastaan on aika minimaallinen. Uskon että ajonhallinnan yleistyminen on yhtenä aika merkittävänä syynä positiiviseen kehitykseen viime aikojen onnettomuustilastoissa.
En näe tuosta ESC:stä mitään haittaakaan. Ihmettelen, jos joku onnistuu siitä mitään negatiivista löytämään. Jos onnistuu niin hän on varmaan joku kitkarenkailla ajeleva pelle
En näe tuosta ESC:stä mitään haittaakaan. Ihmettelen, jos joku onnistuu siitä mitään negatiivista löytämään. Jos onnistuu niin hän on varmaan joku kitkarenkailla ajeleva pelle
Kyllä tuosta on tosiaan hyötyä kokemattomille kuskeille tai muuten "liikennerajoitteisille", myös "kesärengaskuskeille" päinvastoin kuin mainitsit!
Kyl mää niin kauhiast ihmettelen, misä nää ennustetut kauhiat pölypilvet mahtaa vaikuttaa, ku ei kahteen kuukauteen o mitään näkynnä vaikka rätinkien mukaan näin piti käydä, kun nää kamalat nastajoukkiot aloittivat jyrsimisen.
Niin mikä mahtaa olla seuraava tökerö väittämä, tämän kummallisen puutteen johdosta.
Niin mikä mahtaa olla seuraava tökerö väittämä, tämän kummallisen puutteen johdosta.
Helsingin keskusta on talven pelossa kylvetty täyteen hiekkaa ja suolaa, seurauksena oikein mukava usean sentin lumi-kuramössö. Aletaan odottelemaan valitusta kuraisista autoista ja pölystä, tämä valitus on yhtä varma kevään merkki kuin koirankakkakeskustelu.
Niin mikä mahtaa olla seuraava tökerö väittämä, tämän kummallisen puutteen johdosta.
Helsingin keskusta on talven pelossa kylvetty täyteen hiekkaa ja suolaa, seurauksena oikein mukava usean sentin lumi-kuramössö. Aletaan odottelemaan valitusta kuraisista autoista ja pölystä, tämä valitus on yhtä varma kevään merkki kuin koirankakkakeskustelu.
Viime vuosina sitä kuraa on riittänyt koko talven yli, vaikkei hiekattu ollenkaan. Nyt on talven edetessä muuttunut tiellä ja pientareilla oleva lumi samaksi ruskeanharmaaksi, välillä vaan uusi lumi peittää sen kuran. Se kura on 90%:sesti nastarenkaiden jauhamaa katupölyä. Ja tämä on maltillinen arvio.
Se kura on 90%:sesti nastarenkaiden jauhamaa katupölyä. Ja tämä on maltillinen arvio.
Kuka, mikä, ken on tämän arvion antanut ? Driveko vain ?
Minä väitän, että kuu on isompi kuin maa. Kumpiko meistä on oikeassa ?
Arvostan kovasti kykyä tehdä nopeita ja tarkkoja arvioita, jotka lähemmällä tarkastelulla paljastuvat paikkaansa pitäviksi. Väitteesi ei selvästikään ole sellainen.
Kuka tahansa täällä voi soittaa suutaan ja väittää mitä vaan, mutta fiksu kyllä erottaa missä on pointtia ilman että kaikki pitäisi jauhaa kantapään kautta.
Tässäpä mielenkiintoinen tutkimus. Etenkin sivun 7 taulukko kustannuksista eri skenaarioissa. Nastarenkaiden määrä alle 20% liikenteestä eri suolausmäärillä - yhteiskunnallisten kustannusten kasvu 75-150 miljoonaa euroiksi muutettuna.
Lisäksi todetaan mm. "Vaikka kitkarenkailla ajettiin huonoissa kelioloissa varovaisemmin kuin nastarenkailla, kitkarenkaallisten riskitaso jäi nastarenkaallisia korkeammaksi. Kun toisaalta hyvillä keleillä ajetaan kitkarenkailla kovempaa, kohoaa kitkarenkaallisten riskitaso myös tällöin eli kitkarenkailla ajetaan kaiken aikaa suuremmalla riskitasolla kuin nastarenkailla."
Kuka tahansa täällä voi soittaa suutaan ja väittää mitä vaan, mutta fiksu kyllä erottaa missä on pointtia ilman että kaikki pitäisi jauhaa kantapään kautta.
Siksi muistutan sinua tästä aiemmasta viestistäni, jota et ilmeisesti ole edes lukenut:
Helsingissä kaduille levitetään vuosittain noin 40 000 - 50 000 tonnia hiekkaa ja 5 000 10 000 tonnia suolaa. Helsingin kaduille muodostuneesta irtomateriaalista siis hiekoituksesta, suolauksesta ja nastojen aiheuttamasta päällysteen kulumisesta nastarenkaiden irrottaman päällysteen osuus on 2,1 %.
Tielaitoksen yleisille teille vuosittain levittämän suolan määrä on 100 000 tonnia ja hiekan määrä on 600 000 tonnia, tästä nastojen irrottaman 35 000 tonnin osuus on n. 5 %.
Maa onkin isompi kuin kuu. Tarkistin asian vanhasta tietosanakirjasta. Minä myönnän virheeni, jonka tein vertaamalla katupölyn heijastaman kuunvalon intensiteetin suhdetta tiaisen lennon ballistiseen kaareen maan vetovoimakentässä.
Mutta Drive, oletko sinä väärässä ? 90% kurastako on nastarenkaista, ihan itsekö mittasit ?
Kuka tahansa täällä voi soittaa suutaan ja väittää mitä vaan, mutta fiksu kyllä erottaa missä on pointtia ilman että kaikki pitäisi jauhaa kantapään kautta.
Siksi muistutan sinua tästä aiemmasta viestistäni, jota et ilmeisesti ole edes lukenut:
Helsingissä kaduille levitetään vuosittain noin 40 000 - 50 000 tonnia hiekkaa ja 5 000 10 000 tonnia suolaa. Helsingin kaduille muodostuneesta irtomateriaalista siis hiekoituksesta, suolauksesta ja nastojen aiheuttamasta päällysteen kulumisesta nastarenkaiden irrottaman päällysteen osuus on 2,1 %.
Tielaitoksen yleisille teille vuosittain levittämän suolan määrä on 100 000 tonnia ja hiekan määrä on 600 000 tonnia, tästä nastojen irrottaman 35 000 tonnin osuus on n. 5 %.
Et siis vieläkään ole ymmärtänyt tätä asiaa? Jatka miettimistä.
Mistä muuten luulet että parkkihalleissa oleva kuramönjäpöly on peräisin? Onko sekin sitä suolapaskaa josta nastakuskit syyttävät teiden likaisuutta?
Kuka tahansa täällä voi soittaa suutaan ja väittää mitä vaan, mutta fiksu kyllä erottaa missä on pointtia ilman että kaikki pitäisi jauhaa kantapään kautta.
Siksi muistutan sinua tästä aiemmasta viestistäni, jota et ilmeisesti ole edes lukenut:
Helsingissä kaduille levitetään vuosittain noin 40 000 - 50 000 tonnia hiekkaa ja 5 000 10 000 tonnia suolaa. Helsingin kaduille muodostuneesta irtomateriaalista siis hiekoituksesta, suolauksesta ja nastojen aiheuttamasta päällysteen kulumisesta nastarenkaiden irrottaman päällysteen osuus on 2,1 %.
Tielaitoksen yleisille teille vuosittain levittämän suolan määrä on 100 000 tonnia ja hiekan määrä on 600 000 tonnia, tästä nastojen irrottaman 35 000 tonnin osuus on n. 5 %.
Et siis vieläkään ole ymmärtänyt tätä asiaa? Jatka miettimistä.
Mistä muuten luulet että parkkihalleissa oleva kuramönjäpöly on peräisin? Onko sekin sitä suolapaskaa josta nastakuskit syyttävät teiden likaisuutta?
onko tuo ymmärrettävä niin ettei sinun mielestä autojen mukana voi tulla mitään sinne parkkihalliin?
onko tuo ymmärrettävä niin ettei sinun mielestä autojen mukana voi tulla mitään sinne parkkihalliin?
kannattaa käydä tutkimassa asiaa...
Toki ne hallin betonipohjaakin jauhavat pölyksi, kaameat urat vanhemmissa halleissa nimittäin, mutta tarkoitin kuitenkin mitä ne autot sinne tuo. Tutkipa hieman onko se paska suolaa vai jotain muuta. Ja mikäköhän sen pölyn mahdollisesti on aiheuttanut. Sekin avautuu viimeistään koostumusta tutkimalla.
onko tuo ymmärrettävä niin ettei sinun mielestä autojen mukana voi tulla mitään sinne parkkihalliin?
kannattaa käydä tutkimassa asiaa...
Toki ne hallin betonipohjaakin jauhavat pölyksi, kaameat urat vanhemmissa halleissa nimittäin, mutta tarkoitin kuitenkin mitä ne autot sinne tuo. Tutkipa hieman onko se paska suolaa vai jotain muuta. Ja mikäköhän sen pölyn mahdollisesti on aiheuttanut. Sekin avautuu viimeistään koostumusta tutkimalla.
kerro mistä löydän parkihallin/t josta puhut?
kuinka monta senttiä tarvitaan että voidaan puhua "kaameat urat" toivottavasti tarkennat
oletkos todella itse tutkinut sitä "paskaa",itse en todellakaan rupea sitä tutkimaan kun sen pystyy päättelemään...
auton alla tulevassa lumen seassa on kaikkea sitä mitä on siellä tielläkin (suolaa,hiekkaa...etc ) ja hallit ovat yleensä sen verran lämpimiä että auto sulaa siellä ja nyt testetaan pystytkö ajattelemaan siitä mitä tapahtuu seuraavaksi...
Drive jauhaa hölynpölyä. Kaikki, jotka omistavat sementtipohjaisen autokatoksen tai autotallin, tietävät, että vesi, suola ja pakkanen kuluttavat siihen kohtaan urat, jossa auto ajetaan talliin. Ainahan sitä sen verran vettä kertyy ja sulaa ja jäätyy talven aikana.
Vainoharhaiseksi voisi nimittää ihmistä, joka koettaa tuonkin parkkihallitapahtuman selittää nastarenkailla.
Mutta kuten olette huomanneet, hölynpölyä voi tänne kirjoittaa ilman mitään todisteita. Mutu jyrää !
Et siis vieläkään ole ymmärtänyt tätä asiaa? Jatka miettimistä.
Mistä muuten luulet että parkkihalleissa oleva kuramönjäpöly on peräisin? Onko sekin sitä suolapaskaa josta nastakuskit syyttävät teiden likaisuutta?
Minun on vaikea ymmärtää mitä pitäisi miettiä, kun et ole vielä tähän mennessä tarjonnut mitään tietoa miettimisen aiheeksi.
Parkkihalleissa oleva pöly ja kura - onko tullut mieleen että renkaat mahdollisesti kuljettavat sitä ulkoa sisälle? Etenkin lamellirenkaat...
Olen kyllä nähnyt parkkihalleissa nastojen raapimajälkiä esim. ylösmenorampeilla. Aika vähäisiä ne ovat.
Tiepöly ja kura koostuu monesta osatekijästä. Hiekka, suola, tiemateriaali, pakokaasupäästöt ja kaikki muu siinä on sekaisin. Nastoilla on siinä pieni osuus, ei muuta. Hiekoitus on selvästi merkittävin pölyn aiheuttaja. Vaarallisin pölyn osanen ovat pakokaasujätteet ym. myrkyt. Jos pölystä on huolissaan, pitää ensisijaisesti puuttua hiekoitukseen.
Tiepöly ja kura koostuu monesta osatekijästä. Hiekka, suola, tiemateriaali, pakokaasupäästöt ja kaikki muu siinä on sekaisin. Nastoilla on siinä pieni osuus, ei muuta. Hiekoitus on selvästi merkittävin pölyn aiheuttaja. Vaarallisin pölyn osanen ovat pakokaasujätteet ym. myrkyt. Jos pölystä on huolissaan, pitää ensisijaisesti puuttua hiekoitukseen.
Virheellisiä uskomuksia. Tiet kuraantuvat rajusti silloinkin kun siellä ei yhtään ole hiekkaa. Mistä muualtakaan se kura tulisi kuin nastojen käytöstä? Tieteellisin tutkimuksin on todettu, että nastat tuottavat pölyä kymmeniä kertoja enemmän kuin nastattomat renkaat. Hiekan ongelma liukkauden torjunnassa on siinä että se karkaa niin nopeasti tietlä. Siksi sitä kuluu niin suuria määriä. On älyvapaata täällä selittää että hiekkakuormasta muka suuri osa jauhautuisi pölyksi. Hiekkakin tuottaa pölyä merkittävässä määrin sen ajan kun se pysyy tiellä, mutta vain murto-osan siitä mitä sitä on kylvetty.
Virheellisiä uskomuksia. Tiet kuraantuvat rajusti silloinkin kun siellä ei yhtään ole hiekkaa. Mistä muualtakaan se kura tulisi kuin nastojen käytöstä? Tieteellisin tutkimuksin on todettu, että nastat tuottavat pölyä kymmeniä kertoja enemmän kuin nastattomat renkaat. Hiekan ongelma liukkauden torjunnassa on siinä että se karkaa niin nopeasti tietlä. Siksi sitä kuluu niin suuria määriä. On älyvapaata täällä selittää että hiekkakuormasta muka suuri osa jauhautuisi pölyksi. Hiekkakin tuottaa pölyä merkittävässä määrin sen ajan kun se pysyy tiellä, mutta vain murto-osan siitä mitä sitä on kylvetty.
Laita nyt sitten VTT:n ja monen muiden tuottamien "uskomusten" kumoamiseksi jotain "faktaa" pöytään. Jään odottamaan.
Oletko miettinyt niinkin monimutkaista asiaa, että samaan tapaan nastojen tiestä jauhama aineskin lentää tien sivuun, ei se kauan tiellä pölise. Etenkään, jos ajetaan kitkarenkailla jotka imuroivat tien pinnasta irti kaiken pölyn.
Tieteellisin tutkimuksin on tosiaan todistettu, että nastat kuluttavat teitä puhtaan asfaltin oloissa enemmän kuin nastattomat renkaat. Hiekoitetulla tai muuten likaisella pinnalla tilanne muuttuu. Sinun mukaasi Suomen tiet ovat aina likaisia. Nastojen aiheuttama kulutus on merkittävästi pienentynyt nastarengassäädösten muututtua. Nastoilla selittyy vain pieni osa pölystä. Hengistysilman kannalta on kaksi merkittävää tekijää: vähentää pölyn syntyä ja vähentää sen ilmaan nousua. Pitäisi siis kieltää sekä nastat että kitkat, koska kesärenkaalla ei ole kumpaakaan noista ominaisuuksista.
Pöly koostuu mainitsemiesi tieteellisten tutkimusten mukaan, joita ilmeisesti et ole koskaan lukenut, useista ainesosista. Niitä ovat hiekka, suola, maantien kiviaines, bitumi, rengastähteet, jarrupöly, öljy, pakokaasujätteet, muut autoista ja työkoneista peräisin olevat kemikaalit sekä erilainen eloperäinen jäteaines, esim. koiranp*ska.
Tieteellisin tutkimuksin on tosiaan todistettu, että nastat kuluttavat teitä puhtaan asfaltin oloissa enemmän kuin nastattomat renkaat. Hiekoitetulla tai muuten likaisella pinnalla tilanne muuttuu.
Mikä tutkimus todistaa kitkarenkaiden kuluttavan likaista tai hiekoitettua tieta enemmän kuin nastarenkaat?
Hengistysilman kannalta on kaksi merkittävää tekijää: vähentää pölyn syntyä ja vähentää sen ilmaan nousua. Pitäisi siis kieltää sekä nastat että kitkat, koska kesärenkaalla ei ole kumpaakaan noista ominaisuuksista.
Pahimmat pölypilvet syntyvät raskaan liikenteen ja tuulen vaikutuksesta. Kova tuuli voi tosin olla eduksikin, jos vain pääsee sille puolelle katua, mistä tuuli puhaltaa pölyn pois. Henkilöautot ajavat yleensä samaa uraa, jolloin kadun reunoille kasaantunut pölykasa ei nouse ilmaan. Ajourat ovat yleensä aika puhtaat, koska pöly on niistä lähtenyt pois.
Normalissa talvikelissä kait suurimmat kuramössöt aiheuttaa suolaus ja hiekoitus? Tietääkseni jään päällä ajaminen ei kuluta alla olevaa tienpintaa, mutta kait olen väärässä? Suolaus on ympäristölle paljon vaarallisempaa kuin nastoilla ajo jäisellä tiellä?
Täällä missä nastojen käytöistä on konkreettista haittaa, ei ajella jään päällä. Tiet kuluvat paljaaksi suolaamattakin, ja sen jälkeen pinnoitteen kuluminen jatkuu, kiitos nastarouhinnan.
Suolaus ympäristölle hiatallista, mutta se ei aiheuta kuramössöä. Se vain sulattaa tien. Kuramössö on nastojen käytön ja hiekoituksen tulos, vilkkaan liikenteen alueella käytännössä täysin nastojen käytön.
AkiK olen postannut jo palstalle tutkimuksen, jossa todistettiin nastojen kuluttavan paljasta tietä moninkymmenkertaisesti nastattomaan verrattuna. Olen myös postannut tutkimuksia, jossa esitettiin uskottavia arvioita nastojen käytön ja hiekoituksen osuudelle kaupungin pölyyntymisestä.
Hiekoituksen osuus pölyyntymisestä riippuu kovasti siitä miten säännöllisesti ja laaja-alaisesti sitä käytetään. Jos levitettäisiin joka päivä uutta hiekkaa kaikille teille, pölytys olisi varmasti paljon nastojakin runsaampaa. Mutta hiekan käyttö on aika vähäistä, ja mielestäni olisi varaa rajoittaa käyttöä lisääkin. Itse näen paljon teitä joita hiekoitetaan hyvin harvoin, ja pystyn mielestäni esittämään pätevät arvioit nastarenkaiden aiheuttamalle kuraantumiselle ja tien urautumiselle. Tiheän yhdyskuntarakenteen vuoksi pölyhaitat eivät rajoitu vain tielle, vaan kattavat koko metropolialueen.
Mikä tutkimus todistaa kitkarenkaiden kuluttavan likaista tai hiekoitettua tieta enemmän kuin nastarenkaat?
Ei mikään, en sellaista ole väittänytkään. Tutkimusten mukaan ns hiekkapaperi-ilmiö on merkittävä teiden kuluttaja. Hiekkaisella tiellä kitkarenkaat kuluttavat merkittävästi alustaa. Eroa lamelliteknologialla toteutettuihin nastoihin ei hiekkapaperi-ilmiössä toki ole.
Pahimmat pölypilvet syntyvät raskaan liikenteen ja tuulen vaikutuksesta.
Ja juuri siitä syystä hiekoitus on niin paha pölyn aiheuttaja. Teiden varsille kertyy tonneittain hiekkaa. Kaupungeissa suuri osa sinne kylvetystä hiekasta pölisee niin kauan kuin se keväällä harjataan pois ja ensimmäist kunnon sateet huuhtovat tiet. Katuja kun ei enää juuri pestä.
Suolaus ympäristölle hiatallista, mutta se ei aiheuta kuramössöä. Se vain sulattaa tien.
Kumman puhtaana auto säilyy ilman suolaa. Sulattaessaan tien siihen tarttuu kaikki se kura mikä tieltä löytyy. Esimerkiksi raskaan liikenteen enemmän käyttämillä väylillä syntyy lämpiminä talvina tervamaista sotkua, jota on hyvin vaikea saada autosta irti. Sen pääosa on suolaa.
Suolauksen ainoa etu pölyn kannalta on, että kastellessaan kadut se sillä hetkellä vähentää pölyä. Haitta on suola itse (pohjavedet, korroosio) ja se, että sulattaessaan tiet se altistaa ne jatkuvalle kulumiselle.
AkiK olen postannut jo palstalle tutkimuksen, jossa todistettiin nastojen kuluttavan paljasta tietä moninkymmenkertaisesti nastattomaan verrattuna.
Et osaa suhteuttaa tietoasi teiden irtotavaran määrään, etkä lainkaan huomioi tutkimusten tarjoamaa tietoa pölyn todellisesta koostumuksesta kun hoet tuota nasta-uskomustasi. Irtotavarasta vain 2-5% on nastojen kulutusvaikutuksesta peräisin. Kumirengas ei juuri kuluta tietä joka on puhdas, monikemmenkertaisuus ei siis itsessään kerro mitään asian mittasuhteista.
Olen myös postannut tutkimuksia, jossa esitettiin uskottavia arvioita nastojen käytön ja hiekoituksen osuudelle kaupungin pölyyntymisestä.
Kaikissa lukemissani nastojen osuus on merkittävä vain aivan harvoilla katuosuuksilla. Suomessa on yli 100.000 km yleistä tietä, en lähtisi itse tekemään arviotani renkaista Kehä II:n tai Mannerheimintien perusteella.
Hiekoituksen osuus pölyyntymisestä riippuu kovasti siitä miten säännöllisesti ja laaja-alaisesti sitä käytetään.
No toki, mutta hiekoituksen mittasuhteethan on tiedossa joten turhaan sinä spekuloit sitä jos ei sitten hiekoitettaisikaan. Tiedossa on myös, että mitä suurempi osuus on kitkarenkailla, sitä enemmän hiekoitetaan. Se lähtee jo tienhoitomääräyksistä.
Toki tienhoitomääräyksiä voidaan liukkaudentorjunnan osalta muuttaa, mutta se merkitsee turvallisuuden heikkenemistä ja ajonopeuksien alentamista.
Kysymys ei ole uskonnosta, kun otetaan puheeksi riski joutua kolariin eri rengastyypeillä. On todistettu, ettei nastarenkaita käyttämällä liikenneturvallisuus parane siten, kuin jarrutusmatka liukkaalla eroaa.
Kuitenkin tiedetään tutkitusti, että:
1) kitkarenkailla ajetaan liukkaalla varovaisemmin kuin nastoilla, mutta ei sittenkään riittävän varovaisesti. Riskitaso jää tutkitusti nastoja korkeammaksi.
2) kitkarenkailla ajetaan sulalla asfaltilla keskimäärin kovempaa kuin nastoilla, jolloin riskitaso on korkeampi.
Näistä seuraa, että kitkarenkailla ajetaan keskimäärin koko ajan suuremmalla riskitasolla.
Ei mikään, en sellaista ole väittänytkään. Tutkimusten mukaan ns hiekkapaperi-ilmiö on merkittävä teiden kuluttaja. Hiekkaisella tiellä kitkarenkaat kuluttavat merkittävästi alustaa. Eroa lamelliteknologialla toteutettuihin nastoihin ei hiekkapaperi-ilmiössä toki ole.
1) kitkarenkailla ajetaan liukkaalla varovaisemmin kuin nastoilla, mutta ei sittenkään riittävän varovaisesti. Riskitaso jää tutkitusti nastoja korkeammaksi.
2) kitkarenkailla ajetaan sulalla asfaltilla keskimäärin kovempaa kuin nastoilla, jolloin riskitaso on korkeampi.
Näistä seuraa, että kitkarenkailla ajetaan keskimäärin koko ajan suuremmalla riskitasolla.
Jos haluaa hieman laajemmin katsoa asiaa, niin on myös tutkittu, että rengastyypillä ei ole vaikutusta onnettomuusalttiuteen. Rengastyypistä riippumatta renkaiden kunto sitävastoin vaikuttaa paljonkin onnettomuusriskiin.
Niksu-:
Varmasti paljon hyötyä kokemattomillekin, mutta suurin hyöty on minusta paljon liikkuville kokeneille, jotka ajavat kaikissa olosuhteissa ja todennäköisimmin joutuvat vaaratilanteisiin.
Kaikkein suurin etu (etenkin paljon ajavalle) tulee siitä, kun suuressa osassa kalustoa joskus on ESC. Siinä vaiheessa todennäköisyys sille että vastaantulija tulee omalla kaistallasi holtittomasti vastaan on aika minimaallinen. Uskon että ajonhallinnan yleistyminen on yhtenä aika merkittävänä syynä positiiviseen kehitykseen viime aikojen onnettomuustilastoissa.
En näe tuosta ESC:stä mitään haittaakaan. Ihmettelen, jos joku onnistuu siitä mitään negatiivista löytämään. Jos onnistuu niin hän on varmaan joku kitkarenkailla ajeleva pelle
Onneksi ainakaan sellainen ihminen ei ole pelle, joka määrittelee ihmiset autorengasvalinnan perusteella pelleksi.
ddr5:
Kyllä tuosta on tosiaan hyötyä kokemattomille kuskeille tai muuten "liikennerajoitteisille", myös "kesärengaskuskeille" päinvastoin kuin mainitsit!
Kyl mää niin kauhiast ihmettelen, misä nää ennustetut kauhiat pölypilvet mahtaa vaikuttaa, ku ei kahteen kuukauteen o mitään näkynnä vaikka rätinkien mukaan näin piti käydä, kun nää kamalat nastajoukkiot aloittivat jyrsimisen.
Niin mikä mahtaa olla seuraava tökerö väittämä, tämän kummallisen puutteen johdosta.
misar:
Helsingin keskusta on talven pelossa kylvetty täyteen hiekkaa ja suolaa, seurauksena oikein mukava usean sentin lumi-kuramössö. Aletaan odottelemaan valitusta kuraisista autoista ja pölystä, tämä valitus on yhtä varma kevään merkki kuin koirankakkakeskustelu.
AkiK:
Viime vuosina sitä kuraa on riittänyt koko talven yli, vaikkei hiekattu ollenkaan. Nyt on talven edetessä muuttunut tiellä ja pientareilla oleva lumi samaksi ruskeanharmaaksi, välillä vaan uusi lumi peittää sen kuran. Se kura on 90%:sesti nastarenkaiden jauhamaa katupölyä. Ja tämä on maltillinen arvio.
Se kura on 90%:sesti nastarenkaiden jauhamaa katupölyä. Ja tämä on maltillinen arvio.
Kuka, mikä, ken on tämän arvion antanut ? Driveko vain ?
Minä väitän, että kuu on isompi kuin maa. Kumpiko meistä on oikeassa ?
Odysseia:
Arvostan kovasti kykyä tehdä nopeita ja tarkkoja arvioita, jotka lähemmällä tarkastelulla paljastuvat paikkaansa pitäviksi. Väitteesi ei selvästikään ole sellainen.
Kuka tahansa täällä voi soittaa suutaan ja väittää mitä vaan, mutta fiksu kyllä erottaa missä on pointtia ilman että kaikki pitäisi jauhaa kantapään kautta.
drive:
Muistutan sinulle vain siitä VTT:n tutkimuksesta: kaduilla olevasta irtotavarasta jota sinä kuraksi kutsut vain 2-5% on nastojen irroittamaa.
Yhtään vertailukelpoista tietoa päinvastaisesta et ole esittänyt.
Tässäpä mielenkiintoinen tutkimus. Etenkin sivun 7 taulukko kustannuksista eri skenaarioissa. Nastarenkaiden määrä alle 20% liikenteestä eri suolausmäärillä - yhteiskunnallisten kustannusten kasvu 75-150 miljoonaa euroiksi muutettuna.
http://www.tiehallinto.fi/pls/wwwedit/docs/9625.PDF
Lisäksi todetaan mm. "Vaikka kitkarenkailla ajettiin huonoissa kelioloissa varovaisemmin kuin nastarenkailla, kitkarenkaallisten riskitaso jäi nastarenkaallisia korkeammaksi. Kun toisaalta hyvillä keleillä ajetaan kitkarenkailla kovempaa, kohoaa kitkarenkaallisten riskitaso myös tällöin eli kitkarenkailla ajetaan kaiken aikaa suuremmalla riskitasolla kuin nastarenkailla."
drive:
Siksi muistutan sinua tästä aiemmasta viestistäni, jota et ilmeisesti ole edes lukenut:
VTT:n teettämässä Jarkko Saveniuksen diplomityössä http://virtual.vtt.fi/virtual/mobile/vuosikirja2001/23_k0133.pdf vuodelta 2001 mainitaan mm. seuraavia lukuja:
Helsingissä kaduille levitetään vuosittain noin 40 000 - 50 000 tonnia hiekkaa ja 5 000 10 000 tonnia suolaa. Helsingin kaduille muodostuneesta irtomateriaalista siis hiekoituksesta, suolauksesta ja nastojen aiheuttamasta päällysteen kulumisesta nastarenkaiden irrottaman päällysteen osuus on 2,1 %.
Tielaitoksen yleisille teille vuosittain levittämän suolan määrä on 100 000 tonnia ja hiekan määrä on 600 000 tonnia, tästä nastojen irrottaman 35 000 tonnin osuus on n. 5 %.
Maa onkin isompi kuin kuu. Tarkistin asian vanhasta tietosanakirjasta. Minä myönnän virheeni, jonka tein vertaamalla katupölyn heijastaman kuunvalon intensiteetin suhdetta tiaisen lennon ballistiseen kaareen maan vetovoimakentässä.
Mutta Drive, oletko sinä väärässä ? 90% kurastako on nastarenkaista, ihan itsekö mittasit ?
En ymmärrä miksi helsingissä olisi kielletty tietyillä kaduilla kitkarenkaiilla ajaminen, jos se ei aiheuta muuta kuin "2%" katupöy määrän nousun.
AkiK:
Et siis vieläkään ole ymmärtänyt tätä asiaa? Jatka miettimistä.
Mistä muuten luulet että parkkihalleissa oleva kuramönjäpöly on peräisin? Onko sekin sitä suolapaskaa josta nastakuskit syyttävät teiden likaisuutta?
drive:
onko tuo ymmärrettävä niin ettei sinun mielestä autojen mukana voi tulla mitään sinne parkkihalliin?
kannattaa käydä tutkimassa asiaa...
finman:
Toki ne hallin betonipohjaakin jauhavat pölyksi, kaameat urat vanhemmissa halleissa nimittäin, mutta tarkoitin kuitenkin mitä ne autot sinne tuo. Tutkipa hieman onko se paska suolaa vai jotain muuta. Ja mikäköhän sen pölyn mahdollisesti on aiheuttanut. Sekin avautuu viimeistään koostumusta tutkimalla.
drive:
kerro mistä löydän parkihallin/t josta puhut?
kuinka monta senttiä tarvitaan että voidaan puhua "kaameat urat" toivottavasti tarkennat
oletkos todella itse tutkinut sitä "paskaa",itse en todellakaan rupea sitä tutkimaan kun sen pystyy päättelemään...
auton alla tulevassa lumen seassa on kaikkea sitä mitä on siellä tielläkin (suolaa,hiekkaa...etc ) ja hallit ovat yleensä sen verran lämpimiä että auto sulaa siellä ja nyt testetaan pystytkö ajattelemaan siitä mitä tapahtuu seuraavaksi...
Drive jauhaa hölynpölyä. Kaikki, jotka omistavat sementtipohjaisen autokatoksen tai autotallin, tietävät, että vesi, suola ja pakkanen kuluttavat siihen kohtaan urat, jossa auto ajetaan talliin. Ainahan sitä sen verran vettä kertyy ja sulaa ja jäätyy talven aikana.
Vainoharhaiseksi voisi nimittää ihmistä, joka koettaa tuonkin parkkihallitapahtuman selittää nastarenkailla.
Mutta kuten olette huomanneet, hölynpölyä voi tänne kirjoittaa ilman mitään todisteita. Mutu jyrää !
drive:
Minun on vaikea ymmärtää mitä pitäisi miettiä, kun et ole vielä tähän mennessä tarjonnut mitään tietoa miettimisen aiheeksi.
Parkkihalleissa oleva pöly ja kura - onko tullut mieleen että renkaat mahdollisesti kuljettavat sitä ulkoa sisälle? Etenkin lamellirenkaat...
Olen kyllä nähnyt parkkihalleissa nastojen raapimajälkiä esim. ylösmenorampeilla. Aika vähäisiä ne ovat.
Tiepöly ja kura koostuu monesta osatekijästä. Hiekka, suola, tiemateriaali, pakokaasupäästöt ja kaikki muu siinä on sekaisin. Nastoilla on siinä pieni osuus, ei muuta. Hiekoitus on selvästi merkittävin pölyn aiheuttaja. Vaarallisin pölyn osanen ovat pakokaasujätteet ym. myrkyt. Jos pölystä on huolissaan, pitää ensisijaisesti puuttua hiekoitukseen.
AkiK:
Virheellisiä uskomuksia. Tiet kuraantuvat rajusti silloinkin kun siellä ei yhtään ole hiekkaa. Mistä muualtakaan se kura tulisi kuin nastojen käytöstä? Tieteellisin tutkimuksin on todettu, että nastat tuottavat pölyä kymmeniä kertoja enemmän kuin nastattomat renkaat. Hiekan ongelma liukkauden torjunnassa on siinä että se karkaa niin nopeasti tietlä. Siksi sitä kuluu niin suuria määriä. On älyvapaata täällä selittää että hiekkakuormasta muka suuri osa jauhautuisi pölyksi. Hiekkakin tuottaa pölyä merkittävässä määrin sen ajan kun se pysyy tiellä, mutta vain murto-osan siitä mitä sitä on kylvetty.
Normalissa talvikelissä kait suurimmat kuramössöt aiheuttaa suolaus ja hiekoitus?
Tietääkseni jään päällä ajaminen ei kuluta alla olevaa tienpintaa, mutta kait olen väärässä?
Suolaus on ympäristölle paljon vaarallisempaa kuin nastoilla ajo jäisellä tiellä?
drive:
Laita nyt sitten VTT:n ja monen muiden tuottamien "uskomusten" kumoamiseksi jotain "faktaa" pöytään. Jään odottamaan.
Oletko miettinyt niinkin monimutkaista asiaa, että samaan tapaan nastojen tiestä jauhama aineskin lentää tien sivuun, ei se kauan tiellä pölise. Etenkään, jos ajetaan kitkarenkailla jotka imuroivat tien pinnasta irti kaiken pölyn.
Tieteellisin tutkimuksin on tosiaan todistettu, että nastat kuluttavat teitä puhtaan asfaltin oloissa enemmän kuin nastattomat renkaat. Hiekoitetulla tai muuten likaisella pinnalla tilanne muuttuu. Sinun mukaasi Suomen tiet ovat aina likaisia. Nastojen aiheuttama kulutus on merkittävästi pienentynyt nastarengassäädösten muututtua. Nastoilla selittyy vain pieni osa pölystä. Hengistysilman kannalta on kaksi merkittävää tekijää: vähentää pölyn syntyä ja vähentää sen ilmaan nousua. Pitäisi siis kieltää sekä nastat että kitkat, koska kesärenkaalla ei ole kumpaakaan noista ominaisuuksista.
Pöly koostuu mainitsemiesi tieteellisten tutkimusten mukaan, joita ilmeisesti et ole koskaan lukenut, useista ainesosista. Niitä ovat hiekka, suola, maantien kiviaines, bitumi, rengastähteet, jarrupöly, öljy, pakokaasujätteet, muut autoista ja työkoneista peräisin olevat kemikaalit sekä erilainen eloperäinen jäteaines, esim. koiranp*ska.
AkiK:
Mikä tutkimus todistaa kitkarenkaiden kuluttavan likaista tai hiekoitettua tieta enemmän kuin nastarenkaat?
Pahimmat pölypilvet syntyvät raskaan liikenteen ja tuulen vaikutuksesta. Kova tuuli voi tosin olla eduksikin, jos vain pääsee sille puolelle katua, mistä tuuli puhaltaa pölyn pois. Henkilöautot ajavat yleensä samaa uraa, jolloin kadun reunoille kasaantunut pölykasa ei nouse ilmaan. Ajourat ovat yleensä aika puhtaat, koska pöly on niistä lähtenyt pois.
Metsähaka:
Täällä missä nastojen käytöistä on konkreettista haittaa, ei ajella jään päällä. Tiet kuluvat paljaaksi suolaamattakin, ja sen jälkeen pinnoitteen kuluminen jatkuu, kiitos nastarouhinnan.
Suolaus ympäristölle hiatallista, mutta se ei aiheuta kuramössöä. Se vain sulattaa tien. Kuramössö on nastojen käytön ja hiekoituksen tulos, vilkkaan liikenteen alueella käytännössä täysin nastojen käytön.
AkiK olen postannut jo palstalle tutkimuksen, jossa todistettiin nastojen kuluttavan paljasta tietä moninkymmenkertaisesti nastattomaan verrattuna. Olen myös postannut tutkimuksia, jossa esitettiin uskottavia arvioita nastojen käytön ja hiekoituksen osuudelle kaupungin pölyyntymisestä.
Hiekoituksen osuus pölyyntymisestä riippuu kovasti siitä miten säännöllisesti ja laaja-alaisesti sitä käytetään. Jos levitettäisiin joka päivä uutta hiekkaa kaikille teille, pölytys olisi varmasti paljon nastojakin runsaampaa. Mutta hiekan käyttö on aika vähäistä, ja mielestäni olisi varaa rajoittaa käyttöä lisääkin. Itse näen paljon teitä joita hiekoitetaan hyvin harvoin, ja pystyn mielestäni esittämään pätevät arvioit nastarenkaiden aiheuttamalle kuraantumiselle ja tien urautumiselle. Tiheän yhdyskuntarakenteen vuoksi pölyhaitat eivät rajoitu vain tielle, vaan kattavat koko metropolialueen.
NHB:
Ei mikään, en sellaista ole väittänytkään. Tutkimusten mukaan ns hiekkapaperi-ilmiö on merkittävä teiden kuluttaja. Hiekkaisella tiellä kitkarenkaat kuluttavat merkittävästi alustaa. Eroa lamelliteknologialla toteutettuihin nastoihin ei hiekkapaperi-ilmiössä toki ole.
Ja juuri siitä syystä hiekoitus on niin paha pölyn aiheuttaja. Teiden varsille kertyy tonneittain hiekkaa. Kaupungeissa suuri osa sinne kylvetystä hiekasta pölisee niin kauan kuin se keväällä harjataan pois ja ensimmäist kunnon sateet huuhtovat tiet. Katuja kun ei enää juuri pestä.
["drive"]
Suolaus ympäristölle hiatallista, mutta se ei aiheuta kuramössöä. Se vain sulattaa tien.
Kumman puhtaana auto säilyy ilman suolaa. Sulattaessaan tien siihen tarttuu kaikki se kura mikä tieltä löytyy. Esimerkiksi raskaan liikenteen enemmän käyttämillä väylillä syntyy lämpiminä talvina tervamaista sotkua, jota on hyvin vaikea saada autosta irti. Sen pääosa on suolaa.
Suolauksen ainoa etu pölyn kannalta on, että kastellessaan kadut se sillä hetkellä vähentää pölyä. Haitta on suola itse (pohjavedet, korroosio) ja se, että sulattaessaan tiet se altistaa ne jatkuvalle kulumiselle.
AkiK olen postannut jo palstalle tutkimuksen, jossa todistettiin nastojen kuluttavan paljasta tietä moninkymmenkertaisesti nastattomaan verrattuna.
Et osaa suhteuttaa tietoasi teiden irtotavaran määrään, etkä lainkaan huomioi tutkimusten tarjoamaa tietoa pölyn todellisesta koostumuksesta kun hoet tuota nasta-uskomustasi. Irtotavarasta vain 2-5% on nastojen kulutusvaikutuksesta peräisin. Kumirengas ei juuri kuluta tietä joka on puhdas, monikemmenkertaisuus ei siis itsessään kerro mitään asian mittasuhteista.
Olen myös postannut tutkimuksia, jossa esitettiin uskottavia arvioita nastojen käytön ja hiekoituksen osuudelle kaupungin pölyyntymisestä.
Kaikissa lukemissani nastojen osuus on merkittävä vain aivan harvoilla katuosuuksilla. Suomessa on yli 100.000 km yleistä tietä, en lähtisi itse tekemään arviotani renkaista Kehä II:n tai Mannerheimintien perusteella.
Hiekoituksen osuus pölyyntymisestä riippuu kovasti siitä miten säännöllisesti ja laaja-alaisesti sitä käytetään.
No toki, mutta hiekoituksen mittasuhteethan on tiedossa joten turhaan sinä spekuloit sitä jos ei sitten hiekoitettaisikaan. Tiedossa on myös, että mitä suurempi osuus on kitkarenkailla, sitä enemmän hiekoitetaan. Se lähtee jo tienhoitomääräyksistä.
Toki tienhoitomääräyksiä voidaan liukkaudentorjunnan osalta muuttaa, mutta se merkitsee turvallisuuden heikkenemistä ja ajonopeuksien alentamista.
drive:
Kuitenkin tiedetään tutkitusti, että:
1) kitkarenkailla ajetaan liukkaalla varovaisemmin kuin nastoilla, mutta ei sittenkään riittävän varovaisesti. Riskitaso jää tutkitusti nastoja korkeammaksi.
2) kitkarenkailla ajetaan sulalla asfaltilla keskimäärin kovempaa kuin nastoilla, jolloin riskitaso on korkeampi.
Näistä seuraa, että kitkarenkailla ajetaan keskimäärin koko ajan suuremmalla riskitasolla.
AkiK:
Ilmeisesti et tarkoittanut sitä mitä kirjoitit.
AkiK:
Jos haluaa hieman laajemmin katsoa asiaa, niin on myös tutkittu, että rengastyypillä ei ole vaikutusta onnettomuusalttiuteen. Rengastyypistä riippumatta renkaiden kunto sitävastoin vaikuttaa paljonkin onnettomuusriskiin.