«12»
Uskomaton tutkimustulos: Jopa 180000 ajokortillista ei tunne tätä tärkeää perusliikennemerkkiä
http://www.iltasanomat.fi/autot/art-1288622570103.html?ref=ts-tf-promo3
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Tärkeintä, että kaikki tiedostavat ylinopeuden olevan ainoa asia, mikä ratkaisee.
Seuraavaksi pitää varmaan tutkia, kuinka luotettavia tutkimuksessa annetut vastaukset ovat. Tarkoitan sitä, että kun esimerkiksi Aku Ankka valitaan eduskuntaan varmaan joka vaaleissa, mitä Akua äänestäneet ja muut vastaavan huumorintajun omaavat vastaavat näissä tutkimuksissa.
NHB:
Tuskin kolmiota ymmärtämätön tajuaa rajoituksestakaan mitään...ja toisinpäin?
Kaikki ylinopeuksista jatkuvasti vouhottavat voivat taas muistella, mitä minä olen viimeaikoina kirjoitellut.
AkiK:
Niinpä!
Kun nopeusrajoitusmerkissä on esim. 40, niin aika pölkky pitää olla, jos ei tiedä mitä se tarkoittaa.
Tarkoittaako se, että vähintään 40 km/h pitää ajaa, kuten jotkut luulevat eli alle sen ajaminen on kiellettyä ja paheksuttavaa alinopeutta, jota ei saa tehdä edes huonoissa olosuhteissa? ei kaikille selvää...
Näiden perusliikennemerkkien - kuten esim. kolmio ja nopeusrajoitus -tunteminen ja niiden noudattaminen tulisi olla kriteeri sille onko kuski kykenevä liikenteeseen (Terveiset myös "Ajattelijalle", joka on hienosti pitänyt esillä sitä, että liikenteeseen kykenemättömät vanhukset pitäisi pitää pois ajamasta.
Minä ainakin yritän huomioida liikennemerkit - niin stopin, kolmion, kielletyn ajosuunnan kuin rajoitukset ynnä muut. Aina ei toki mene putkeen, mutta pääosin kuitenkin.
Olennaista on että liikenteessä kuski toimii joustavasti ja huomioi muut kulkijat - myös jalankulkijat - ja liikenteen säännöt. Eikös näin?
TM36, kumman kuskin kyytiin laittaisit mielummin lapsesi? Sen, joka ajaa hyvissä olosuhteissa 80 km/h alueella 90 km/h, vai sen, joka ei tiedä mitä kolmio tarkoittaa? Onko vaikea valinta?
Ajattelija2013:
Jos olisi vapaa valinta en laittaisi kummankaan. Mikäli pitäisi laittaa jomman kumman kyytiin, niin valinta olisi varmaankin tuo ylinopeuskuski.
Liikenteeseen liittyvissä asioissa ei ole kuitenkaan mieltä pistää niitä vastakkain. Sekä se, joka ei tiedä mitä kolmio tarkoittaa, että myös se, joka ei ymmärrä tai viitsi noudattaa rajoitusta ovat liikenteen turvallisuudelle pahasta.
Asioita voi vertailla, ilman että niitä laittaa vastakkain. Nythän tilanne on se, että vain ylinopeuksiin puututaan, vaikka tämä tutkimus jälleen todistaa väitteeni siitä, että liikenteessä on valtava määrä toheloita, joita kukaan ei oikeastaan valvo mitenkään. Miksi vain nopeusvalvontaan panostetaan, kun muilla keinoin voitaisiin karsia paljon vaarallisempia kuskeja pois.
Ajattelija2013:
"Näköongelmaisia" (suoraan sanottuna puolisokeita) on myös paljon liikenteessä.
Nämä havaitsee liintenteessä monesti siitä, että hyvillä ohituspaikoilla joissa on pitkä näkyvyys eikä lainkaan vastaantulijoita he eivät uskalla ohittaa satasen alueella 80 ajoneuvokohtaista nopeutta noudattavaa kalustoa, mutta heti kun vastaantulijan valot havaittuaan he niistä valoista päättelevät vapaan ohitusetäisyyden ja ohittavat monesti todella vaarallisesti vastaantulijan tullessa myös sitä satasen nopeutta.
maavara:
Eiköhän tuo ole enempi arkuudesta johtuvaa empimistä ohitustilanteessa kuin näkökyvyn tuottamaa ongelmaa.
Itse olen ohittaessani näitä pannut merkille, että on täysi työ kyseisillä kuljettajilla pitää auto tiellä. Sen verran jäykän näköisiä ratipuristajia tien päällä näkee juuri näissä taakseen jonoa keräävissä autoissa.
Läheisten valveituneisuuta peräänkuulutan, että vanhusten jotka sairauden myötä ovat menettäneet edellytykset ajamiseen. Saataisiin aikaisessa vaiheessa tieltä pois muita ja itseään vaarantamasta. Poliisi toki viime kädessä näitä havaitessaan ottavat kortin pois mikä on kaikkien tiellä liikkujien kannalta se paras ratkaisu tähän alati pahenevaan ongelmaan. Näitähän saa lukea vähintään kerran kuukaudessa miten milloinkin on päästelty ja mihin suuntaan. Vanhuus ei tule kello kaulassa kuten sanotaan.
Ajattelija2013:
Tuohon sait laskentatavasta riippuen 2 tai 3 virhettä. Aika hyvä suoritus.
Tutkimus ei todista, että liikenteessä olisi valtava määrä toheloita, joita ei valvota. Tuo tutkimus ei todista yhtään mitään. Oletko aivan varma, että vastaukset olivat rehellisiä, eikä samoja provoja, joita tältäkin palstalta saa lukea? Ja missä osoitetaan, ettei toheloita valvota? Se, että tutkimuksen mukaan 9% ei tunne kolmiota, ei tarkoita, etteikö noita valvottaisi. Arvaa, moniko vastaavan tutkimuksen mukaan ei noudata nopeusrajoituksia?
Vain nopeusvalvontaan ei panosteta. Kaiva esiin tiedot siitä, miten polisin valvonta jakautuu eri osa-alueisiin. Jokin aika sitten ne tänne laitoin, mutta sinulta asia näytää menneen ohitse.
Näitä mielipiteitä kirjoittaessa kannattaa aina välillä kysyä itseltään, mihin oma käsitys asiasta perustuu ja onko siinä puutteita. Ihan sama asia kun ajaessakin. Ohituspäätökseen ei riitä, että et näe vastaantulojaa tai ohituskieltoa. Pitää nähdä, että tie on vapaa, ja että ohituskieltoa ei ole.
tracktest:
Kokemus ja näkemys tuosta näkökyvyn rajallisuudesta osalla kuskeja on muodostunut hieman isomman kaluston ohjaimissa ja ohjaamossa, koska sieltä näkee kauas ylitse henkilöautojen.
Monesti sama kuski tekee monia samanlaisia "viimetipan" ohituksia peräkkäin lähtemällä ohittamaan vasta kun näkee vastaantulijan valot, joten kyse on näkemäalueen pituudesta.
Kaikki eivät valitettavasti näe terävästi kauas, vaikka lähietäisyydelllä silmät pelaavatkin niin hyvin, ettei terveystarkastusta tekevä lääkäri huomaa mitään.
Herbert:
Niin ne ohitukset... Ohittamistakin kannattaisi itsekunkin katsoa kriittisesti. Onko mitään mieltä pyrkiä ohittamaan sellaisia, jotka ajavat ihan hyvää vauhtia.
Ai niin mikä on hyvä vauhti? Hyvää vauhtia ei liikenteessä voi niinkään arvioida sen mukaan mistä itse tykkää, vaan siitä mikä on kulloinkin nopeusrajoitus ja miten tilanteet ja olosuhteet tulisi huomioida vauhdin valinnassa. Vaikka tykkäisi ajaa rajoitusta kovemmin niin se ei ole kriteeri hyvälle vauhdille, kun katsotaan liikenteen kannalta.
Liikenneturvan koulutuspäällikkä lirjoitti mielestäni hyvin ohittamisesta, joten lainaanpa sen tähän.
Ohitustarve tulee aina harkita tarkkaan. Ohituksesta saatava ajallinen hyöty on usein varsin vähäinen, mutta ohitukset voivat aiheuttaa vaaratilanteita ja hankaloittaa liikennevirran sujuvuutta. Jos kuljettaja ajautuu jatkuvasti tilanteisiin, jossa kokee ohittamisen tarpeelliseksi, on syytä tarkistaa oma ajonopeus
No ei tuota tutkimusta nyt tieteellisenä voida pitää, mutta suuntaa antavana kuitenkin. En oikein näe mitään syytä, että tuollaisessa tutkimuksessa merkittävä määrä ihmisistä "provoaisi".
Tietysti kirjoitukseni oli hieman kärjistävä, mutta jos ajatellaan henkilöautoilijoita, niin hyvin harvoin törmään mihinkään muuhun valvontaan, kuin nopeusvalvontaan. Jos onnettomuutta ei tapahdu, niin muista rikkeistä kiinnijäämisriski on lähes olematon, oli kyseessä sitten tahallinen rike, tai kuskin osaamattomuus. Ja onhan se totta, että jotain kolmiosäännön osaamista ei oikeastaan voida edes valvoa. Juuri tästä syystä minä haluaisin sen pakollisen ajokokeen, jolla näitä toheloita karsittaisiin. Samasta aiheestahan kirjoitti myös monta kertaa lainaamani onnettomuustutkintalautakunnan ylilääkäri, eli hänenkin mukaan ylinopeusvalvontaa on aivan liikaa suhteessa ylinopeusonnettomuuksien määrään. En muista, että yksikään tuttuni olisi saanut milloinkaan sakkoa mistään muusta, kuin ylinopeudesta. Enkä oikein jaksa uskoa, että he kaikkia muita sääntöjä noudattaisivat kovin täsmällisesti.
Ajattelija2013:
En minäkään näe syytä provota, mutta silti epäilen tuloksen totuudenmukaisuutta.
Ajattelija2013:
Valvonta on mielekästä painottaa liikenteen kannalta kaikkein tärkeimpiin kohteisiin. Siksi nopeusvalvonnalla ja rattijuoppousvalvonnalla on melkoinen osuus.
Liikkuvan poliisin valvontatyöajasta meni vuonna 2012 ajotapavalvontaan 18,1 %,joten kyllä sitäkin oli. Rattijuopposvalvontaan käytettiin 17,3 %, raskaan likenteen valvontaan 18,1%. Nopeusvalvonnan osuus oli 29,6 %. http://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/ExternalFiles/448BEEAFF52BA058C2257B6C00294AAE/$file/LP.pdf
No siinä niitä lukuja. Ylinopeusvalvontaa on siis melkein tuplasti niin paljon kuin vaikka rattijuopumus valvontaa. Ja suurin ongelma on edelleen siinä, että mikään poliisin toimesta tehty valvonta ei poista niitä toheloita, jotka eivät tunne kolmiota tai jotka ajavat moottoritietä väärään suuntaan.
TM 36:
Liikennettä tulee aina ajatella kokonaisuutena, jossa on itse vain pienenä osana mukana.
Rajoitusta hitaamin ajavan ohittaminen tai ohittamattomuus vaikuttaa aina myös muiden liikenteessä ajavien liikennetilanteisiin ja liikenteen sujuvuuteen.
Ei satasen alueella ole pakko ohittaa sitä hitaampaa raskasta yhdistelmää, mutta ei pidä jäädä myöskään roikkumaan sen yhdistelmän perään alle 150 metrin etäisyydelle, sillä nämä perässäroikkujat vaikeuttavat huomattavasti rajoitusnopeutta ajavien ohituksia ja lisäävät siten vaaratilanteita liikenteessä.
Nämä ns perseenuolijat ovat liikenteessä yksi pahimmista vaaratilnteiden aiheuttajista, sillä he estävät raskaiden ajoneuvojen sujuvan ohittamisen roikumalla niiden perässä niin, ettei ohittava pääse sujuvasti väliin.
Ohittajan pitää ohittaa samalla kertaa sekä perässäroikkuja että yhdistelmä, jolloin ohitettavan pituus ja ohitukseen tarvittava matka tuplaantuu.
Ohituksesta saatava ajallinen hyöty vaihtelee siitä, miten pitkää matkaa ajaa miten paljon muita ajoneuvoja on liikkeellä.
Ruuhka-aikaan ohituksista ei yleensä ole merkittävää hyötyä matka-ajan suhteen, mutta rauhallisessa liikenteessä ne monesti vähentävät pitkää ajomatkaa tunninkin verran, kun ajoväsymystä kertyy vähemmän ja yksi tauko jää pitämättä.
Ajattelija2013:
Poliisin mukaan nopeusvalvonnassa jää kiinni merkittävä osa rattijuopoista.
Kyse on todennäköisesti iäkkäämmistä kuljettajista. Nämä ovat tämän hetken liikenneturvallisuussuunnitelman toimenpidelistan kärkipäässä, joten asialle kyllä tehdään jotain.
Oletko muuten huomannut, että tutkijalautakunnan tilastoissa olisi noussut esiin merkittävänä riskinä sääntöjen tuntemuksen heikkous?
maavara:
Mikä ajoväsymyksen aiheuttaa?
Herbert:
Eiköhän se ole sama seikka kuin kaikissa istumatöissä = aika ja paikallaanolo.
Ajaminenha on pääasiassa näköhavaintojen tekoa ja niiden mukaan toimimista.
Fyysinen rasitus on melko pientä, paremminkin kyseessä on paikkojen puutuminen,kun veri ei kierrä lihaksistossa tehokkaasti.
Myös ruokailu vaikuttaa, hieman nälkäisenä pysyy pidempään virkeänä kuin vastasyöneennä, jolloin verenkierto ohjaa verta enemmän vatsaan ja vähemmän aivoihin.
Väsymyksen syistä löytyy myös yksilöllisiä eroja.
Tuo ei muuta sitä tosiasiaa mihinkään, että kamera ei ole napannut yhtään rattijuoppoa. Eikä sitä, että nopeusvalvonnassakaan ei saada rattijuoppoa kiinni, mikäli rattijuoppo ei aja ylinopeutta. Jos itse ajaisin pienessä maistissa, niin en varmasti ajaisi ylinopeutta. Luulisin, että aika suuri osa rattijuopoistakin tämän ymmärtää.
Jos joku täräyttää kolmion takaata suoraan rekan eteen, niin on aika vaikea tietää, johtuiko onnettomuus havaintovirheestä, vai sääntöjen tuntemuksesta. Oleellista kuitenkin on se, että osaamattomia kuljettajia pitäisi karsia pois liikenteestä, olivat ne sitten vanhuksia tai nuoria. Ja poliisin keinoilla ei tässä hommassa onnistuta.
Aika ja paikallaanolo selittävät vain osan väsymyksestä. Näköhavaintojen teko ja niiden mukaan toimiminen kuulostaa vähäiseltä asialta, mutta sitä se ei ole. Ajaessaan kuljettajan pitää jatkuvasti keskittyä, koska kuljettaja saa jatkuvasti enemmän informaatiota kuin pystyy käsittelemään. Ajaminen on siis myös jatkuvaa priorisoimista ja päätöksentekoa. Se on asia, mikä kuljettajaa kuormittaa. Näinollen se ympäristö ja olosuhteet jossa ajetaan, vaikuttaa suuresti kuljettajan vireystilan säilymiseen. Ajoajan lyhentäminen ei välttämättä paranna turvallisuutta, koska ajoajan lyheneminen ei vähennä tarvetta keskittyä, tehdä havaintoja ja päätöksiä. Päinvastoin, se lisää sitä.
Ajattelija2013:
Yli 1,2 promillea puhaltaneet aiheuttavat muistaakseni n. 85% alkoholitapausten kuolemista. Tällä porukalla päätöksenteko ei ole kovin rationaalista ja ilmeisesti siksi poliisi saa joukon rattijuoppoja kiinni nopeusvalvonnan yhteydessä.
Tälläkin palstalla puhutaan rattijuopoista paljon useammin kännissä kaahaavina kuin pienessä maistissa varovasti köröttelevinä tapauksina, eikä se ollenkaan väärin ole rattijuoppouden merkitystä pohdittaessa.
Minä en tiedä, mitä kaikkea tutkijalautakunnat saavat selville ja mitä eivät. Paljon sellaista ne kuitenkin saavat selvitettyä, minkä maallikkona ajatellen ei uskoisi olevan mahdollista.
Osaamattomuuteen on yritystä puuttua. Siitä ei kuitenkaan kannata surra, ettei nopeusvalvonnalla saada kaikkia ongelmatyyppejä kuritettua. Tämä siksi, että vastoin aiempaa kärjistävää kommenttiasi työtä tehdään hyvin laajalla rintamalla.
Herbert:
Nyt en aivan ymmärrä ajatuksenkulkuasi sitä, miten lyhempi ajoaika lisäisi tarvetta keskittyä,tehdä havaintoja ja päätöksiä?
Miten se väsyttäisi enemmän?
Henkilöautolla ajohan on melko leppoisaa puuhaa, ei tarvitse jatkuvasti seurata peileistä miten 2,5 metriä leveä ja yli kymmenen metriä pitkä perävaunu leikkaa kaarteissa.
Samoin henkilöautoa ohitetaan vähemmän kuin raskasta hitaammin liikkuvaa ajoneuvoa, joten siinäkin mielessä seurattavaa on melkoisesti vähemmän.
Kun on kokemusta molemmista, niin tietää että nopeahko ajo henkilöautolla on paljon vähemmän rasittavaa kuin hitaampi ajo yhdistelmällä.
Jatkuvaa päätöksentekoahan ajaminen on, muttei siinä kuitenkaan koko aivokapasiteettia tarvita.
Samalla pystyy myös ajattelemaan muuta, keskustelemaan ja pieni napostelukin sujuu siinä sivussa mukavasti.
Luin tuossa jostain lehdestä tutkimuksen siitä, mitkä ammatit vaativat eniten jatkuvaa havainnointia, ja ykkösenä oli motokuski (metsäharvesteri), sitten tuli hävittäjälentäjä, autonkuljettaja oli jossain sijan 50 tienoilla.
Rauhallisessa liikenteessä ajaminen on joskus hyvin yksitoikkoista ja tylsää, joten väsymys voi tulla myös esiin raukeutena, kun ei ole oikein mitään suoritettavaa.
maavara:
Mitä lujempaa ajat, sitä enemmän on tapahtumia/aikayksikkö eli sitä enemmän kuormitat itseäsi. Et ehkä huomaa tätä, kun nostat vauhtiasi 85 -> 100 km/h hyvissä olosuhteissa. Eihän sinulla ole edes mahdollisuutta verrata noita tilanteita missään järkevässä tilanteessa.
Ymmärrät tämän, kun kuvittelet ajavasi 150 km/h meikäläisillä pääteillä. Olisi varmaan suhteellisen rasittavaa. Tietysti 100 km/h on aivan eri asia, en edes yritä verrata noita. Oleellista on se, että nopeuden kasvaessa ajamisen kuormittavuus kasvaa ilman porrastusta.
Niin ja kännykkään jutustelukin onnistuu, joillain jopa testiviestien kirjoittelu. Ei se silti muuta nopeuden vaikutusta yhtään mihinkään.
Ääripäät ovat aina poikkeuksia, eikä niillä kannata mitään yleistyksiä tehdä.
Itseäni väsyttää ja ressaa paljon enemmän ajaa letkan keskellä muiden nopeuksia ja omaa tarkasti seuraten, kuin itsekseni ajaessa.
Tällöin mieluummin jättäydyn reilusti letkan jälkeen, tai painan ohi ja vaikka sitten minuutin verran sakkonopeutta ajaen että tulee sen verran hyvä rako letkaan, ettei tarvi enää tarkkailla sen tekemisiä peilistä.
Vilkkaassa liikenteessä on vaan pakko niellä se stressi ja hyväksyä oma paikkansa maailmassa sillä hetkellä.
Poliisi saa kiinni juuri ne epärationaaliset rattijuopot. Mutta on myös paljon rattijuoppoja, joilla toiminta on hyvin harkittua. Nämä eivät jää kiinni nopeusvalvonnassa. Ja edelleen lisääntyvässä automaattivalvonnassa ei jää yhtään rattijuoppoa kiinni. Huhujen mukaan pikkupaikkakunnilla ihmiset jopa ilmoittelevat toisilleen, mikäli poliisi on vierailemassa, eli kyllä se toiminta on välillä oikein rationaalista, jopa järjestäytynyttä.
Sinä et sitten ehkä tiedä, mutta minä tiedän. Asian selvittäminen on yllätys yllätys käytännössä mahdotonta.
Aika vähäistä se puuttuminen edelleen näyttää olevan. Kun kortin kerran saa, niin ei sitä ihan helpolla enää osaamattomuuden takia menetä, ellei sitten aiheuta sitä onnettomuutta.
maavara:
Näkökyky ja havainnointikyky ovat kaksi eri asiaa. Monella nuorella on esimerkiksi hyvä näkö- mutta huono havainnointikyky. Tuota havainnointia ei tutkita näkötarkastuksessa mitenkään, eikä se yleensä tule ilmi yksittäisissä kokeissakaan. Havainnoinnin lisäksi pitäisi tietysti vielä hahmottaa, mitä havainnoitu asia käytännössä tarkoittaa. Kun liikenteessä kyse on moneen suuntaan eri nopeuksilla liikkuvista objekteista, niin siinä kohdalla mennään vielä vaikeampaan asiaan.
Siis ei se näkökyky yksistään vielä kerro paljon mitään.
Ja juuri näihin asioihin liittyy se, miksi nopeuksia rajoitetaan ja monessa paikassa käytetään mieluummin stop-merkkiä kuin kolmiota.
Herbert:
Tavanomaisetkin ajoajat ovat joka tapauksessa aivan liian pitkiä kunnollisen keskittymisen kannalta. Siksi liikennettä ei voi rakentaa jokaisen autoilijan maksimaalisen keskittymisen pohjalle, vaan systeemitasolla pelivaraa pitää olla niin paljon, että pienempikin keskittyminen riittää.