JEV2: Myös VALT listaa itsemurhat raporttiinsa, eikä mitenkään erottele niitä muista.
Niin listaa, tästä puhuttiin jo joskus viimevuonna. Se raportti on suurelle yleisölle suunnattu informaatiopaketti, jossa asioita on esitetty yksinkertaistaen. Tiedämme (toivottavasti?) molemmat, että itsemurhia, sydänkohtauksiin kuolemisia yms. kuolemia jotka liittyvät liikenteeseen vain tapahtumapaikkansa perusteella, ei käytetä riskitekijöitä tutkittaessa materiaalissa, vaikka ne VALT:n raporttiin sisältyisivätkin. Esimerkiksi turvavöiden vaikutusta mitattaessa sydänkohtaukseen kuolleet eivät ole mukana vääristämässä tulosta.
JEV2: Tuolla on paljonkin tekemistä puheena olevan asian kanssa, sillä on aivan olennaista tietää mitä onnettomuuslukemaa valtavilla prosenteillasi pienennetään.
Suunnilleen vuoden kinaamisen jälkeen herra sitten ilmoittaa, ettei ole koko aikana tiennyt mistä asiasta on tullut kinattua. Totta kai sillä on paljon tekemistä puheena olevan asian kanssa vaikuttaako nopeus myös itsemurhissa ja kohtauksiin kuolemisissa, mutta pidin ilman muuta selvänä että sinä tietäisit tuon asian.
Vaikka se olenkin minä jolta sinä niistä prosenteista kuulit, niin luulisi senkin jo vuodessa selvinneen että ne eivät ole olleet minun prosenttejani. Senkin pitäisi olla selvää että prosenttien pitää olla aika isoja kun puhe on kaikkia muita riskitekijöitä enemmän vaikuttavasta riskitekijästä.
Eikö se sinun mielestäsi ole outoa että mies, joka kertoo ajotapansa olevan turvallisuushakuinen, ei tiedä tuollaisia asioita? Kinaat nopeuden vaikutuksista tietämättä mistä vaikutuksista tässä nyt loppujen lopuksi kinataan, etkä kaivele itse tietoa nopeuden vaikutuksista vaan puhut MINUN prosenteistani. Ei tuo ole turvallisuushakuisen kuskin puhetta, tuolla tavalla puhuu kuski joka ei halua kuulla mitään omaa ajotapaansa kyseenalaistavaa.
JEV2: Sillä nopeuden vaikutus onnettomuuden todennäköisyyteen kun riippuu aivan valtavasti siitä, missä kunnossa kuljettaja on. Kuljettajan ajokykyyn vaikuttavat riskit ovat ylivoimainen enemmistö (86%) kuolonkolareissamme.
Miksi sinun mielestäsi sitten oli viisasta neuvoa kuljettajia lisäämään nopeuttaan kun havaitsevat takaa tulevan nopeampia? Et sinä tiedä heidän ajokyvyistään, silti sinä tiesit onnettomuusriskin pienenevän jos he lisäävät nopeuttaan.
Tuo sinänsä oikea ja vaikuttavan iso prosenttiluku jonka annoit, kertoo toisesta riskistä, se ei liity siihen riskiin josta aloit puhua kommenttisi alussa, eli nopeuden vaikutuksesta. Nopeudenmuutos vaikuttaa liikennekuoleman todennäköisyyteen suunnilleen samassa suhteessa riippumatta kuljettajan ajokyvystä. Huonolla ajokyvyllä varustetuille sattuu useammin onnettomuuksia, joten he ovat luonnollisesti yliedustettuina liikennekuolematilastoissa, mutta hyvällä ajokyvyllä varustettujen kuskien liikennekuoleman todennäköisyys muuttuu suunnilleen samassa suhteessa. Ainoastaan sellaiseen kuskiin tämä ei vaikuta, joka varmuudella ei koskaan tule olemaan osallisena liikenneonnettomuudessa, ei omasta eikä kenenkään toisenkaan aiheuttamassa.
TeeCee: Luulen että Herbertiä närästi tuossa sama kuin minua. Sinulle on esitetty suora kysymys muistaakseni jo pariin otteeseen, johon vastaaminen on sinulle nähtävästi aika kiusallista koska vastausta ei kuulu. Käydyn keskustelun kannalta vastauksesi olisi kuitenkin tärkeä. Sinä olet perustellut liikennesääntöjen rikkomisen tarpeellisuutta sellaisten vaaratilanteiden selvittelyllä, jotka ovat liikennesääntöjen rikkomisen tulosta.
JEV2: En vain koe olevani vastausvelvollinen kuljettajalle, joka itse ajelee niinkin suurpiirteisesti kuin Herbert.
Kai asiasta silti keskustella voi? Sanothan sinäkin ajoasennettasi turvallisuushakuiseksi vaikka puolustat kiivaasti laittomien riskien ottamista eniten liikennekuoleman todennäköisyyteen vaikuttavan tekijän suhteen.
No, minä taas olen sinun mielestäsi liiankin niuho liikennesääntöjen suhteen, voitko vastata minulle miksi perustelet liikennesääntöjen rikkomisen tarpeellisuutta sellaisten vaaratilanteiden selvittelyllä, jotka ovat liikennesääntöjen rikkomisen tulosta?
JEV2: Kuten vastasin jo Herbertille, käyttämällä vakionopeudensäädintä poistan yhtälöstä täysin tarpeen tarkkailla nopeuttani ja vapautan rajallisen älyllisen kapasiteettini muun liikenteen tarkkailuun. Pitäytymällä vakionopeudensäätimen 10km/h tasanopeuksissa maksimoin sen käyttömahdollisuudet ja varmistan, etten myöskään rajoituksen muutoksissa joudu tarkkailemaan nopeusmittaria.
Mihin kysymykseen tuo on vastaus? Mitä sinun rajalliset älylliset kapasiteettisi ja cruiden säädöt liittyvät siihen että suosittelet liikennesääntöjen tahallista rikkomista liikennesääntöjen tahallisen rikkomisen aikaansaamien ongelmien korjauskeinoksi?
TM36: Olet ihan oikeassa siinä, että keskinopeus on on selittävä tekijä, kun katsotaan kokonaisuutta. Siihenhän tuo potenssimallikin perustuu. Ja varsin hyvin näyttää selittävän.
Minunkin tietääkseni potenssimalli ennustaa parhaiten keskinopeuden vaikutuksia. Mutta siinäkin on puutteensa. Kun liikennevirran sisäiset nopeusjakautumat muuttuvat, ei potenssimalli reagoi jos keskinopeus pysyy samana. Eikä se reagoi oikein vaikka keskinopeus muuttuisikin, koska myös nopeushajonta vaikuttaa onnettomuuden todennäköisyyteen ja sitä kautta liikennekuolemiin ja loukkaantumisiin.
Esimerkiksi rajoitusta alennettaessa suurin piirtein koko nopeuskirjo siirtyy sellaisenaan uuteen kohtaan, joten nopeushajonta pysyy muuttumattomana ja potenssimallin ennuste keskinopeuteen perustuen pysyy tarkkana.
Mutta jos ainoa muutos on kameravalvonnan käyttöönotto, pudottavat nopeimmat kuskit nopeuttaan enemmän kuin muut. Tällöin liikennevirran keskinopeuteen perustuva ennuste antaa liian pieniä arvoja, koska nopeudenpudotus oli suurinta ryhmässä, jossa liikennekuolemanriski oli alun perin korkeimmillaan.
Mutta kun noissa tilanteissa ei ennustetakaan keskinopeuden mukaan vaan lasketaan ennuste potenssimallia käyttäen jokaiselle autolle erikseen, tulee huomioiduksi myös nopeushajonnan muutokset liikennevirran sisällä. Sen vuoksi keskinopeus ei ole yhtä hyvä selittävä tekijä kuin yksilöiden nopeudet. Tämä on mielestäni hyvin loogistakin kun asiaa pysähtyy ajattelemaan. Miten joku tekijä voisi olla eniten liikennekuolemanriskiin vaikuttava tekijä kokonaisuudelle mutta ei yksittäisille kuskeille?
Noita mainitsemiani asioita on tarkemmin selitettynä tutkimuksessa "Hastighetsspridning och trafiksäkerhet". Nuo kaksi esimekkiä oli poimittu kappaleesta 3.2, "Olika typer av spridningsmått".
JEV2: Pointti onkin siinä, että keskinopeuteen sisältyy myös 50% sen ylittäviä nopeuksia, jotka eivät etenkään keskiarvon läheisyydessä näytä vaikuttavan mitenkään kohonneina liikennekuolemien määrään.
Sanoit että keskiarvon läheisyydessä olevat ylitykset eivät näytä vaikuttavan liikennekuolemiin, joten sinulla on oltava joku lähde mistä tuon näit. Mikä tämä lähde on? Tällä hetkellä pidän varmana tietona että yksi prosentti lisää vauhtia vaikuttaa tilastollisesti saman verran, oli se prosentti sitten peräisin aivan keskiarvon ala- tai yläpuolelta tai kauempaa. Yksikään näkemistäni lähteistä ei ole puhunut tuosta mitä sinä tuossa sanoit. Taajamateillä on hieman eri prosentit kuin pää- ja maanteillä, mutta siinä kaikki.
JEV2: Hetkellistä nopeutta ei pidä yrittää selittää potenssimallilla.
Miksi ei pidä yrittää? Joku selityshän siihen on oltava että yksittäisten autojen mittauspisteissä havaittujen nopeuksien käyttö potenssimallissa liikennevirran keskinopeuden sijaan antaa tarkemman ennusteen. Minusta loogisin selitys tuolle olisi että hetkellinen nopeus on määräävämpi tekijä kuin keskinopeus. Mutta sinä kiellät edes yrittämästä selittää tuota ilmiötä noin ilman että annat tilalle mitään parempaa. Onko tämä asia sinulle joku tabu vai mikä tässä mättää?
JEV2: Vahingossahan saa sitten ajaa miten lystää, vai mitä?
Se on mahdotonta, vain tahallaan voi ajaa miten lystää. Suomen kielen murresana lysti tulee ruotsinkielen sanasta lust, halu. Vahingossa ei voi ajaa niin kuin haluaa, koska jos ajaa kuten haluaa, kyse ei ole enää vahingosta.
Vahingossakaan ei tietenkään pidä ajaa huonosti, mutta tahallinen huonosti ajaminen on huomattavasti helpompi lopettaa kuin sellainen huonosti ajaminen, josta ei ole edes tietoinen.
JEV2: Jos haluaa liittyä nopeampaan - tai hitaampaan - liikennevirtaan on se hyvä tehdä sen nopeudella.
Sinä aloitit tuosta asiasta puhumisen tilanteessa jossa kyse oli liikennevirrassa muiden nopeuteen kiihdyttämisestä. Nyt olet siirtänyt kaiken mielenkiintosi yhteen erikoistilanteeseen, ylinopeudella etenevään liikennevirtaan liittymiseen moottoritien kiihdytysrampilta. Etkö sinä tosiaankaan huomaa kuinka surkea tuo argumenttisi on? Ensin sanot että ajakaa ylinopeutta koska se on kohteliasta ja turvallisempaa ja sitten perustelet liittymässä ylinopeuden tarpeellisuutta sillä että ilman sitä on vaarallista liittyä liikennevirtaan. Miten se voi olla vaarallista, eihän se moottoritien ylinopeuden pitänyt lisätä riskiä vaan nimenomaan vähentää sitä?
Herbert: Oletetaan väistämisvelvollisuuden rikkomisen määrän kasvavan 100% ja vastaavasti liikenteen keskinopeuden kasvavan saman verran. Mitä tapahtuu ruumiiden määrän kehityksessä?
JEV2: Entäpä jos muutos onkin 10%?
No laske ihmeessä. Jos koko maan liikenteen keskinopeus kasvaa 10 %, niin liikennekuolemat lisääntyvät n. 50 % eli yli sadalla hengellä. Moniko sinun tietääksesi kuolee jos väistämisvelvollisuutta rikotaan 10 % nykyistä useammin?
JEV2: TeeCeen mielestä mikään muu ei voi vaikuttaa nopeutta enemmän, vaikka kattavaa tilastointia muista riskeistä ei olekaan.
Vielä 1.11. kyselit minulta mitä muita riskitekijöitä on tutkittu, ja nyt tunnut jo tietävän ettei niistä ole edes tilastoja saati sitten niihin perustuvia tutkimuksia. Annoin silloin sinulle muutaman helposti löytyneen riskitekijän vaikutukset (turvavyöt, rattijuopumus), nyt kaivoin vähän lisää. Ainakin näiden asioiden vaikutukset on tutkittu: Kevyen liikenteen väylät, Soratien päällystäminen, Suuntauksen parantaminen ja kapean tien leventäminen maaseudulla, Tietyyppien muutokset, Yksityistiejärjestelyt, Lisäkaistan tai ohituskaistan rakentaminen, Ajosuuntien erottaminen rakenteellisesti tai keskisaarekkeen
rakentaminen, Liittymän porrastaminen tai liittymän siirto parempaan paikkaan, Liittymien kanavointi tai kanavoinnin täydentäminen, Liittymän kevyt parantaminen, Kiertoliittymän rakentaminen, Väistötilan rakentaminen, Eritasoliittymiä koskevat toimenpiteet, Rautatien tasoristeyksiä koskevat toimenpiteet, Linja-autopysäkki maaseudulla, Uuden tievalaistuksen rakentaminen, Valo-ohjausta koskevat toimenpiteet, Riista-aitaa koskevat toimenpiteet, Ympäristön pehmentämistä koskevat toimenpiteet, Muuttuva nopeusrajoitus, Suojatietä koskevat toimenpiteet, Stop-merkin asettamista koskevat toimenpiteet, Jyrkän kaarteen merkitseminen, Kameravalvonta, Kauppakadun saneeraus sekä nopeuksien hidastimet, Kaiteiden rakentaminen ja kunnostus, Näkemäraivaus linjaosuudella, Reunapaalut, Keski- ja reunaviivojen merkitseminen, Liittymämerkintöjen tehostaminen, Herätettä antava reunaviiva, Talvikunnossapidon selvä parannus, Nopeuksien hidastimet sekä huomion kiinnittäminen nopeusrajoitukseen, Taajaman saneeraus, Nopeusrajoitusmuutokset.
Olet lukenut VALT:n vuosiraportteja, sielläkin on pitkät listat yleisimmistä riskitekijöistä. Muistaakseni eri riskitekijöitä oli kirjattu luokkaa puolitoistatuhatta. Kaikkien tiedot ovat tutkijoiden vapaasti ja veloituksetta käytettävissä, mutta kukaan ei ole löytänyt nopeuden vaikutuksen veroista. Lisäksi vielä on käynyt niin, että nopeuden vaikutus on osoittautunut koko ajan tärkeämmäksi sitä mukaa kun tilastomatematiikka on kehittynyt ja sen pureksittavaksi kelpaavan tilastotiedon taso on parantunut ja määrä kasvanut. Mutta sinä se vaan jaksat epäillä.
Tiedän että olet tutustunut Skepsiksen sivustoon, muistatko mitä siellä sanottiin siitä kummalla on todistustaakka, vallitsevaa käsitystä vastaan väittävällä vai sitä kannattavalla?
JEV2: Myös VALT listaa itsemurhat raporttiinsa, eikä mitenkään erottele niitä muista.
Niin listaa, tästä puhuttiin jo joskus viimevuonna. Se raportti on suurelle yleisölle suunnattu informaatiopaketti, jossa asioita on esitetty yksinkertaistaen. Tiedämme (toivottavasti?) molemmat, että itsemurhia, sydänkohtauksiin kuolemisia yms. kuolemia jotka liittyvät liikenteeseen vain tapahtumapaikkansa perusteella, ei käytetä riskitekijöitä tutkittaessa materiaalissa, vaikka ne VALT:n raporttiin sisältyisivätkin. Esimerkiksi turvavöiden vaikutusta mitattaessa sydänkohtaukseen kuolleet eivät ole mukana vääristämässä tulosta.
JEV2: Tuolla on paljonkin tekemistä puheena olevan asian kanssa, sillä on aivan olennaista tietää mitä onnettomuuslukemaa valtavilla prosenteillasi pienennetään.
Suunnilleen vuoden kinaamisen jälkeen herra sitten ilmoittaa, ettei ole koko aikana tiennyt mistä asiasta on tullut kinattua. Totta kai sillä on paljon tekemistä puheena olevan asian kanssa vaikuttaako nopeus myös itsemurhissa ja kohtauksiin kuolemisissa, mutta pidin ilman muuta selvänä että sinä tietäisit tuon asian.
Vaikka se olenkin minä jolta sinä niistä prosenteista kuulit, niin luulisi senkin jo vuodessa selvinneen että ne eivät ole olleet minun prosenttejani. Senkin pitäisi olla selvää että prosenttien pitää olla aika isoja kun puhe on kaikkia muita riskitekijöitä enemmän vaikuttavasta riskitekijästä.
Eikö se sinun mielestäsi ole outoa että mies, joka kertoo ajotapansa olevan turvallisuushakuinen, ei tiedä tuollaisia asioita? Kinaat nopeuden vaikutuksista tietämättä mistä vaikutuksista tässä nyt loppujen lopuksi kinataan, etkä kaivele itse tietoa nopeuden vaikutuksista vaan puhut MINUN prosenteistani. Ei tuo ole turvallisuushakuisen kuskin puhetta, tuolla tavalla puhuu kuski joka ei halua kuulla mitään omaa ajotapaansa kyseenalaistavaa.
JEV2: Sillä nopeuden vaikutus onnettomuuden todennäköisyyteen kun riippuu aivan valtavasti siitä, missä kunnossa kuljettaja on. Kuljettajan ajokykyyn vaikuttavat riskit ovat ylivoimainen enemmistö (86%) kuolonkolareissamme.
Miksi sinun mielestäsi sitten oli viisasta neuvoa kuljettajia lisäämään nopeuttaan kun havaitsevat takaa tulevan nopeampia? Et sinä tiedä heidän ajokyvyistään, silti sinä tiesit onnettomuusriskin pienenevän jos he lisäävät nopeuttaan.
Tuo sinänsä oikea ja vaikuttavan iso prosenttiluku jonka annoit, kertoo toisesta riskistä, se ei liity siihen riskiin josta aloit puhua kommenttisi alussa, eli nopeuden vaikutuksesta. Nopeudenmuutos vaikuttaa liikennekuoleman todennäköisyyteen suunnilleen samassa suhteessa riippumatta kuljettajan ajokyvystä. Huonolla ajokyvyllä varustetuille sattuu useammin onnettomuuksia, joten he ovat luonnollisesti yliedustettuina liikennekuolematilastoissa, mutta hyvällä ajokyvyllä varustettujen kuskien liikennekuoleman todennäköisyys muuttuu suunnilleen samassa suhteessa. Ainoastaan sellaiseen kuskiin tämä ei vaikuta, joka varmuudella ei koskaan tule olemaan osallisena liikenneonnettomuudessa, ei omasta eikä kenenkään toisenkaan aiheuttamassa.
TeeCee: Luulen että Herbertiä närästi tuossa sama kuin minua. Sinulle on esitetty suora kysymys muistaakseni jo pariin otteeseen, johon vastaaminen on sinulle nähtävästi aika kiusallista koska vastausta ei kuulu. Käydyn keskustelun kannalta vastauksesi olisi kuitenkin tärkeä. Sinä olet perustellut liikennesääntöjen rikkomisen tarpeellisuutta sellaisten vaaratilanteiden selvittelyllä, jotka ovat liikennesääntöjen rikkomisen tulosta.
JEV2: En vain koe olevani vastausvelvollinen kuljettajalle, joka itse ajelee niinkin suurpiirteisesti kuin Herbert.
Kai asiasta silti keskustella voi? Sanothan sinäkin ajoasennettasi turvallisuushakuiseksi vaikka puolustat kiivaasti laittomien riskien ottamista eniten liikennekuoleman todennäköisyyteen vaikuttavan tekijän suhteen.
No, minä taas olen sinun mielestäsi liiankin niuho liikennesääntöjen suhteen, voitko vastata minulle miksi perustelet liikennesääntöjen rikkomisen tarpeellisuutta sellaisten vaaratilanteiden selvittelyllä, jotka ovat liikennesääntöjen rikkomisen tulosta?
JEV2: Kuten vastasin jo Herbertille, käyttämällä vakionopeudensäädintä poistan yhtälöstä täysin tarpeen tarkkailla nopeuttani ja vapautan rajallisen älyllisen kapasiteettini muun liikenteen tarkkailuun. Pitäytymällä vakionopeudensäätimen 10km/h tasanopeuksissa maksimoin sen käyttömahdollisuudet ja varmistan, etten myöskään rajoituksen muutoksissa joudu tarkkailemaan nopeusmittaria.
Mihin kysymykseen tuo on vastaus? Mitä sinun rajalliset älylliset kapasiteettisi ja cruiden säädöt liittyvät siihen että suosittelet liikennesääntöjen tahallista rikkomista liikennesääntöjen tahallisen rikkomisen aikaansaamien ongelmien korjauskeinoksi?
TM36: Olet ihan oikeassa siinä, että keskinopeus on on selittävä tekijä, kun katsotaan kokonaisuutta. Siihenhän tuo potenssimallikin perustuu. Ja varsin hyvin näyttää selittävän.
Minunkin tietääkseni potenssimalli ennustaa parhaiten keskinopeuden vaikutuksia. Mutta siinäkin on puutteensa. Kun liikennevirran sisäiset nopeusjakautumat muuttuvat, ei potenssimalli reagoi jos keskinopeus pysyy samana. Eikä se reagoi oikein vaikka keskinopeus muuttuisikin, koska myös nopeushajonta vaikuttaa onnettomuuden todennäköisyyteen ja sitä kautta liikennekuolemiin ja loukkaantumisiin.
Esimerkiksi rajoitusta alennettaessa suurin piirtein koko nopeuskirjo siirtyy sellaisenaan uuteen kohtaan, joten nopeushajonta pysyy muuttumattomana ja potenssimallin ennuste keskinopeuteen perustuen pysyy tarkkana.
Mutta jos ainoa muutos on kameravalvonnan käyttöönotto, pudottavat nopeimmat kuskit nopeuttaan enemmän kuin muut. Tällöin liikennevirran keskinopeuteen perustuva ennuste antaa liian pieniä arvoja, koska nopeudenpudotus oli suurinta ryhmässä, jossa liikennekuolemanriski oli alun perin korkeimmillaan.
Mutta kun noissa tilanteissa ei ennustetakaan keskinopeuden mukaan vaan lasketaan ennuste potenssimallia käyttäen jokaiselle autolle erikseen, tulee huomioiduksi myös nopeushajonnan muutokset liikennevirran sisällä. Sen vuoksi keskinopeus ei ole yhtä hyvä selittävä tekijä kuin yksilöiden nopeudet. Tämä on mielestäni hyvin loogistakin kun asiaa pysähtyy ajattelemaan. Miten joku tekijä voisi olla eniten liikennekuolemanriskiin vaikuttava tekijä kokonaisuudelle mutta ei yksittäisille kuskeille?
Noita mainitsemiani asioita on tarkemmin selitettynä tutkimuksessa "Hastighetsspridning och trafiksäkerhet". Nuo kaksi esimekkiä oli poimittu kappaleesta 3.2, "Olika typer av spridningsmått".
JEV2: Pointti onkin siinä, että keskinopeuteen sisältyy myös 50% sen ylittäviä nopeuksia, jotka eivät etenkään keskiarvon läheisyydessä näytä vaikuttavan mitenkään kohonneina liikennekuolemien määrään.
Sanoit että keskiarvon läheisyydessä olevat ylitykset eivät näytä vaikuttavan liikennekuolemiin, joten sinulla on oltava joku lähde mistä tuon näit. Mikä tämä lähde on? Tällä hetkellä pidän varmana tietona että yksi prosentti lisää vauhtia vaikuttaa tilastollisesti saman verran, oli se prosentti sitten peräisin aivan keskiarvon ala- tai yläpuolelta tai kauempaa. Yksikään näkemistäni lähteistä ei ole puhunut tuosta mitä sinä tuossa sanoit. Taajamateillä on hieman eri prosentit kuin pää- ja maanteillä, mutta siinä kaikki.
JEV2: Hetkellistä nopeutta ei pidä yrittää selittää potenssimallilla.
Miksi ei pidä yrittää? Joku selityshän siihen on oltava että yksittäisten autojen mittauspisteissä havaittujen nopeuksien käyttö potenssimallissa liikennevirran keskinopeuden sijaan antaa tarkemman ennusteen. Minusta loogisin selitys tuolle olisi että hetkellinen nopeus on määräävämpi tekijä kuin keskinopeus. Mutta sinä kiellät edes yrittämästä selittää tuota ilmiötä noin ilman että annat tilalle mitään parempaa. Onko tämä asia sinulle joku tabu vai mikä tässä mättää?
JEV2: Vahingossahan saa sitten ajaa miten lystää, vai mitä?
Se on mahdotonta, vain tahallaan voi ajaa miten lystää. Suomen kielen murresana lysti tulee ruotsinkielen sanasta lust, halu. Vahingossa ei voi ajaa niin kuin haluaa, koska jos ajaa kuten haluaa, kyse ei ole enää vahingosta.
Vahingossakaan ei tietenkään pidä ajaa huonosti, mutta tahallinen huonosti ajaminen on huomattavasti helpompi lopettaa kuin sellainen huonosti ajaminen, josta ei ole edes tietoinen.
JEV2: Jos haluaa liittyä nopeampaan - tai hitaampaan - liikennevirtaan on se hyvä tehdä sen nopeudella.
Sinä aloitit tuosta asiasta puhumisen tilanteessa jossa kyse oli liikennevirrassa muiden nopeuteen kiihdyttämisestä. Nyt olet siirtänyt kaiken mielenkiintosi yhteen erikoistilanteeseen, ylinopeudella etenevään liikennevirtaan liittymiseen moottoritien kiihdytysrampilta. Etkö sinä tosiaankaan huomaa kuinka surkea tuo argumenttisi on? Ensin sanot että ajakaa ylinopeutta koska se on kohteliasta ja turvallisempaa ja sitten perustelet liittymässä ylinopeuden tarpeellisuutta sillä että ilman sitä on vaarallista liittyä liikennevirtaan. Miten se voi olla vaarallista, eihän se moottoritien ylinopeuden pitänyt lisätä riskiä vaan nimenomaan vähentää sitä?
Herbert: Oletetaan väistämisvelvollisuuden rikkomisen määrän kasvavan 100% ja vastaavasti liikenteen keskinopeuden kasvavan saman verran. Mitä tapahtuu ruumiiden määrän kehityksessä?
JEV2: Entäpä jos muutos onkin 10%?
No laske ihmeessä. Jos koko maan liikenteen keskinopeus kasvaa 10 %, niin liikennekuolemat lisääntyvät n. 50 % eli yli sadalla hengellä. Moniko sinun tietääksesi kuolee jos väistämisvelvollisuutta rikotaan 10 % nykyistä useammin?
JEV2: TeeCeen mielestä mikään muu ei voi vaikuttaa nopeutta enemmän, vaikka kattavaa tilastointia muista riskeistä ei olekaan.
Vielä 1.11. kyselit minulta mitä muita riskitekijöitä on tutkittu, ja nyt tunnut jo tietävän ettei niistä ole edes tilastoja saati sitten niihin perustuvia tutkimuksia. Annoin silloin sinulle muutaman helposti löytyneen riskitekijän vaikutukset (turvavyöt, rattijuopumus), nyt kaivoin vähän lisää. Ainakin näiden asioiden vaikutukset on tutkittu: Kevyen liikenteen väylät, Soratien päällystäminen, Suuntauksen parantaminen ja kapean tien leventäminen maaseudulla, Tietyyppien muutokset, Yksityistiejärjestelyt, Lisäkaistan tai ohituskaistan rakentaminen, Ajosuuntien erottaminen rakenteellisesti tai keskisaarekkeen
rakentaminen, Liittymän porrastaminen tai liittymän siirto parempaan paikkaan, Liittymien kanavointi tai kanavoinnin täydentäminen, Liittymän kevyt parantaminen, Kiertoliittymän rakentaminen, Väistötilan rakentaminen, Eritasoliittymiä koskevat toimenpiteet, Rautatien tasoristeyksiä koskevat toimenpiteet, Linja-autopysäkki maaseudulla, Uuden tievalaistuksen rakentaminen, Valo-ohjausta koskevat toimenpiteet, Riista-aitaa koskevat toimenpiteet, Ympäristön pehmentämistä koskevat toimenpiteet, Muuttuva nopeusrajoitus, Suojatietä koskevat toimenpiteet, Stop-merkin asettamista koskevat toimenpiteet, Jyrkän kaarteen merkitseminen, Kameravalvonta, Kauppakadun saneeraus sekä nopeuksien hidastimet, Kaiteiden rakentaminen ja kunnostus, Näkemäraivaus linjaosuudella, Reunapaalut, Keski- ja reunaviivojen merkitseminen, Liittymämerkintöjen tehostaminen, Herätettä antava reunaviiva, Talvikunnossapidon selvä parannus, Nopeuksien hidastimet sekä huomion kiinnittäminen nopeusrajoitukseen, Taajaman saneeraus, Nopeusrajoitusmuutokset.
Olet lukenut VALT:n vuosiraportteja, sielläkin on pitkät listat yleisimmistä riskitekijöistä. Muistaakseni eri riskitekijöitä oli kirjattu luokkaa puolitoistatuhatta. Kaikkien tiedot ovat tutkijoiden vapaasti ja veloituksetta käytettävissä, mutta kukaan ei ole löytänyt nopeuden vaikutuksen veroista. Lisäksi vielä on käynyt niin, että nopeuden vaikutus on osoittautunut koko ajan tärkeämmäksi sitä mukaa kun tilastomatematiikka on kehittynyt ja sen pureksittavaksi kelpaavan tilastotiedon taso on parantunut ja määrä kasvanut. Mutta sinä se vaan jaksat epäillä.
Tiedän että olet tutustunut Skepsiksen sivustoon, muistatko mitä siellä sanottiin siitä kummalla on todistustaakka, vallitsevaa käsitystä vastaan väittävällä vai sitä kannattavalla?