Raskaissa porsaissa keskustelu jauhaa paikallaan, joten avataanpa tähän uusi. Jatkuvan onnettomuuden seurauksista keskustelun sijasta olen kiinnostunut keskustelemaan niistä tavoista, joilla onnettomuuden todennäköisyyttä voi merkittävästi pienentää.
Siispä heti alkuun TeeCeelle muistutus:
Muistuttaisin, että kukaan, ei myöskään 740 GLE, ole kiistänyt törmäysnopeuden vaikutusta onnettomuuden SEURAUKSIIN. Siksi toivoisin, että keskittyisit asiasta jankkaamisen sijasta keskustelemaan yhtälön toisesta kertoimesta.
TeeCee:
En tiedä mitä sinä olet vetänyt, mutta ei se ainakaan paranna sinun kykyäsi ajatella loogisesti. Puhe on nyt onnettomuuksista. Onnettomuus on ennalta-arvaamaton vahinkotapahtuma ( wikipedia ) . Jos se on ennalta-arvaamaton, niin se ei voi olla kenenkään tarkoituksellinen teko.
Minusta rattijuopon törmäilyssä ei ole mitään ennalta-arvaamatonta, kuten ei myöskään itsemurhan tehneiden "onnettomuuksissa" eikä 200km/h vanhalla bemarilla lepikkoon ajaneella. Ovatko myös nämä sinusta ennalta-arvaamattomia vahinkotapahtumia?
TeeCee:
Minun ymmärtääkseni ei voida sanoa onko riski pieni vai suuri. Jokaisella on oma riskitasonsa, joka vaihtelee liikennetilanteiden, olosuhteiden ja varmaankin satojen asioihin enemmän tai vähemmän vaikuttavien tekijöiden vaikutuksesta. Se on X, ja jokaisen X on eri kuin toisten eikä se pysy samana montaa sekuntia peräkkäin.
Kuten olen sanonut, 740 GLE:n tapauksessa kokonaisriski on todennäköisesti paljon keskitasoa pienempi. Mutta olen sanonut myös että en puhu hänen riskistään vaan hänen asenteestaan. ...
Keskustelu koskee siis periaatetta, vaikka 740 GLE ei tunnukaan aina olevan samassa keskustelussa kanssani vaan puhuu itsestään. On periaatteellinen ongelma jos kuski sanoo optimoineensa oman ajamisensa turvallisuuden vaikka ottaa 10-39 %:n ylimääräisen liikennekuolemariskin laittomalla nopeudellaan ( riippuen mikä hänen kertomistaan nopeusarvoista pitää paikkansa ).
Tiedät TeeCee siis itsekin, että riski kuolla onnettomuudessa on kertolaskua todennäköisyyden ja seurausten välillä. Sillä hetkellä, kun lasket 740 GLE:n neljän kilometrin ylinopeudelle valtavia riskilukemia, sivuutat TÄYSIN sen mahdollisen vaikutuksen onnettomuuden todennäköisyyteen.
Siis: X * potenssimalli:
Missä tilanteissa mielestänne on todennäköistä, että rajoituksesta poikkeava - siis sitä kovempi tai hitaampi - ajonopeus kompensoi merkittävästi alentuneena todennäköisyytenä potenssimallin kuvaaman liikennekuolemanriskin kasvun?
Pari esimerkkiä:
1) Moottoritielle liittyminen, kun liikenne siellä liikkuu merkittävästi rajoituksesta poikkeavaa nopeutta
2) Muun liikenteen mukana ajaminen silloin, kun se tietyömaan 30 rajoitus ei pääty koskaan.
Oletetaan, että moottoritiellä autot ajavat vasenta kaistaa esim. 10 km/h ylinopeudella n. 1 sekunnin turvaväleillä ja sinun pitäisi voida rampilta tulijana liittyä sekaan. Tuossa tilanteessa on hankala noudattaa väistämisvelvollisuutta ja ylinopeutta samanaikaisesti. Mutta, ylinopeudesta puhuttaessa on älytöntä alkaa viilata pilkkua tuollaisilla tilanteilla, joita osuu kohdalle äärettömän harvoin ja jotka perustuvat muiden virheisiin. Käytännössä siinä siis joutuu muiden pakottamana hetken ajamaan hiukan ylinopeutta. Kun motarille on päästy, nopeuden voi pudottaa välittömästi rajoituksen mukaiseksi. Ylinopeutta tulee ajettua ehkä muutaman sadan metrin verran. Kerrotko vielä, mitä tällä esimerkilläsi ajat takaa? Halusitko oikein alleviivata sitä, kuinka huono juttu ylinopeus on? Tilanteessa vaikuttaa monta sääntöä, ja koska useat rikkovat niistä ainakin kahta, sinua kiinnostaa se, miten ongelmia voisi vähentää lisäämällä yhden osapuolen, joka myös rikkoo ainakin yhtä sääntöä. En ymmärrä pointtiasi. Onko tuo sinulle osa normalia ongelmanratkaisua?
Liikenteestä puhuttaessa on syytä katsoa kokonaisuutta. Siiretäänpä JEV2 rampilta tulijan asemasta motarille ajamaan muiden mukana oikeaa kaistaa. Kerrotko, miten nyt sinun tulisi toimia ja miten se vaikuttaisi liikenteeseen ja suhtautumiseesi potenssimalliin?
Toisen esimerkin löysit tilanteesta, jossa on liikenteen ohjaus on virheellinen. Ensinnäkin noissa tapauksissa ei liikenteellä ole nopeutta, jonka mukana voisi ajaa. Normaalistikin hajontaa on ja noissa tapauksissa se on normaalia suurempaa. Yleensä ei kovin montaa kilometriä tarvitse ajaa, kun seuraava rajoitus tulee vastaan ja tilanne normalisoituu.
Mutta oletetaan mieliksesi, että molemmissa esimerkeissä tulee ajettua ylinopeutta ja näin kuljettaja syyllistyy hirmuiseen riskitason nostoon. Tarkastellaan keskimääräistä kuljettajaa, joka ajaa 18000 km vuodessa. Oletetaan motarin tapauksessa, että enintään 10 km/h ylinopeutta ajetaan 500 m ja työmaan tapauksessa 50 km/h ylinopeutta 5 km. Työmaa on tuossa kohtaa viikon ja motarilla tilanne tulee helsinkikeskeisesti eteen jopa kolme kertaa vuodessa. Voiko tuon perusteella päätellä jotain siitä, kuinka ylinopeuteen kannattaa asennoitua? Näkyykö tällaiset asiat sinun ajosuoritteessasi jollain tavalla?
Jos haluat keskustella siitä, miten ylinopeus vaikuttaa onnettomuuden syntymisen todennäköisyyteen, on syytä valita vähän vallitsevampia tilanteita. Nämä sinun kaksi esimerkkiäsi ovat sukua 740 GLE:n esimerkille punaisia päin ajamisesta.
JEV2:
TeeCee puhuu muuten paljon järkeä, mutta jostain syystä hänellä on vaikeuksia ymmärtää asennettani.
Asenteeni on säätää omaa ajamista koko ajan pysyäkseen pois ajoneuvon pirstaleiden sironta-alueelta ja tulla ehjänä perille. Siihen tarvitaan mm. valot autoon, hidastamista pahoissa paikoissa, ohituspaikkojen tarjoamista nopeammille ja tilanteen salliessa jopa tarpeettoman alhaistenkin rajoitusten noudattamista ainakin suunnilleen.
Herbert:
Tämä varmaan on monilla jo tiedossakin, mutta muistutan silti antaneeni esimerkit vastauksena kysymykseen esimerkkitilanteista, jolloin turvallisuuden parantamiseksi kannattaa rikkoa yksittäistä lakipykälää.
Ainakin nuo itse kokemani esimerkit ovat erikoistilanteita.
Siksi sanoinkin Jevin esimerkkien olleen sukua sinun esimerkillesi.
Herbert:
Tämä kuvaamani on tilanne, johon ainakin Oulun läpikulkutiellä törmää lähes päivittäin. Jos olen TeeCeen puheet ymmärtänyt oikein, hän ei riko tahallaan liikennesääntöjä. Siksi haluaisinkin kuulla miten hän liittyisi tielle rikkomatta nopeusrajoitusta tai väistämissääntöä? Vahingossako?
Kuvaamasi menettelytapa on mielestäni aivan oikein, nopeutta voi ja pitääkin pudottaa, mutta vasta kun tielle on päästy turvallisesti. Sen sijaan väistämissäännön rikkomisella saa aikaan vain turhaa "lisähärdelliä" ennestäänkin kriittiseen liikennetilanteeseen.
Herbert:
740GLE:n ajoittain käyttämästä 2-5 km/h ylinopeudesta on viilattu pilkkua jo niin pieneksi, että sitä tuskin näkyy. Vai oletko eri mieltä?
Miten sinä ajattelit estää muiden jo tapahtuneet virheet liittyessäsi tielle?
Herbert:
Pointti on siinä, että on kiistatta olemassa tilanteita joissa rajoitusnopeudesta poikkeava nopeus on turvallisempi. TeeCeen ehdottomuus ei siis käy yksiin todellisen liikenteen kanssa. Filosofiani ajamisessa on hyvin lähellä 740GLE:n vastaavaa, eli pyrin minimoimaan muiden tarpeen reagoida ajamiseeni.
Herbert:
Seurata rampilta liittyvien kiihdytyskykyä ja nopeusvalintoja ja tehdä reilusti tilaa joko eteeni tai taakseni. Erityisesti välttäisin piiloutumista liittyjän kuolleeseen kulmaan tarvittaessa vaikka reippaasti kiihdyttämällä tai vauhtia pudottamalla. Edellä mainitsemiani hankalia paikkoja voi tietysti myös ennakoida tekemällä korostetun suuren tilan edelleen valmiiksi.
Herbert:
Kyseisessä tilanteessa liikennesääntöihin TeeCeen kaltaisella ehdottomuudella suhtautuva ei voi sallia itsensä luottaa omaan arvioonsa väärästä liikenteen ohjauksesta vaan ajaa rajoituksen mukaista kolmeakymppiä, kunnes se seuraava rajoitus tulee vastaan. Hän on pahimmassa tapauksessa kuin pyöräilijä moottoritiellä.
Herbert:
Edelleenkin pointti on siinä, että on olemassa tilanteita joissa on täysin turvallista ajaa lähes vankilatuomioon johtavia ylinopeuksia vrt. TeeCeen ehdottomuus.
Herbert:
Haluan keskustella siitä, miten väärä nopeusvalinta voi vaikuttaa onnettomuuden syntymisen todennäköisyyteen. Ensimmäinen esimerkki on hyvin lähellä kuvaamiasi ohitusongelmia moottoritiellä, toinen vertautuu pakollisuudessaan jo paremmin tarvittaessa punaisia päin ajamiseen.
JEV2:
Erikoista liikennettä Oulussa. Yhtäaikaa ylinopeutta ja vajaita turvavälejä oikealla kaistalla. Kyllä etelässäskin turvavälejä rikotaan, mutta harvemmin oikealla kaistalla ylinopeutta pääsääntöisesti ajetaan. Vasemmalla sitten sankareita riittää enemmän, mutta oikeallehan liittyminen tapahtuu.
Kun 740 GLE ilmoitti ylinopeuksiensa rajoittuvan tuohon suuruusluokkaan, totesin asian olevan hänen osaltaan merkityksetöntä. Mutta siinä keskustelussa olikin hiukan erilaien näkökulma asiaan.
On olemassa tilanteita, joissa lainsäädännön minimivaatimukset ei toteudu. Tosin syynä ei ole lainsäädäntö, vaan lain tai muiden määräysten rikkominen. Ja epäilemättä on myös tilanteita, joihin ainsäädäntö ei anna riittävää ohjeistusta. Tuon TeeCeekin on todennut, joten mistä ehdottomuudesta oikein puhut? Jos TeeCee sanoo, että tahallaan ei lakia pitäisi rikkoa, sinusta viesti on harhaanjohtava, kun joudut joskus muiden painostamana ajamaan 500 m 1-10 km/h ylinopeutta?
Jostain syystä mieleesi ei tullut se, että ihan normaalisti ajetaan rajoituksen mukaisella nopeudella ja turvaväleillä. Tuo poistaisi 90% mainitsemiesi toimenpiteiden tarpeesta.
JEV2:
Missä vaiheessa itse nostat nopeuttasi työmaan jälkeen?
TeeCeen mielipiteissä on pohjana tutkimukset. Niihin tarvitaan paljon tilastomateriaalia. Sinun esimerkeistäsi ei sitä ole saatavilla, koska kyseessä on poikkeustapaus liikenteessä.
Oletko sääntöjen noudattamisesta noita poikkeustapauksia lukuunottamatta samaa mieltä TeeCeen kanssa?
Herbert:
Olet siis sitä mieltä, että pakkotilanteessa lain rikkominen on sallittua? Mikä ohjeistus lainsäädännöstä puuttuu kuvaamastani tilanteesta selviämiseksi? TeeCeehän on painottanut erityisesti sitä, ettei kuljettaja voi tehdä omaa tilannearviotaan sääntöjen rikkomisen tarpeesta sen virhealttiuden takia.
Herbert:
Sehän perusoletus, mutta ei valitettavasti riitä siihen jäljelle jäävään 10%:iin.
Herbert:
Silloin, kun havaitsen työmaa-alueen päättyneen tai viimeistään silloin, kun nopeusero muuhun liikenteeseen kasvaa sietämättömäksi. En siis yritä leikkiä pyhimystä ja odotella sitä seuraavaa nopeusrajoitusmerkkiä silloin, kun koen tilanteen kannaltani vaaralliseksi.
Herbert:
Ja se, ettei tilastomateriaalia ole saatavissa tekee niistä vähemmän todellisia? Liikennesääntöjen noudattaminen on erittäin hyvä asia, mutta TeeCeen ehdottomuuden näen osin riskialttiina. Oikeassa oleminen ei auta yhtään sillä hetkellä, kun kuvaamissani tilanteissa pitää toimia.
Alkaa vaikuttaa siltä, että niitä takaportteja sääntöjen rikkomiseen on niin TeeCeellä kuin sinullakin, joten olisi hyvä jos listaisitte ne tilanteet joissa olette valmiita sääntöjä rikkomaan.
JEV2:
Ei se sallittua ole, ellei voida katsoa 3§ oikeuttavan tekoa.
Tarkoitin sitä, että jos sääntöjä noudatettaisiin, ei vastapuolellakaan olisi tarvetta rikkoa sääntöjä. Siksi aina kun jotain tapahtuu, pohdin aina ensin oman osuuteni tapahtumiin. Vaikka motarilla hyvissä oloissa ajettu 10 km/h ylinopeus tuntuisi miten harmittomalta, vaikuttaa se muiden toimintaan.
Koska en ole tuomari, en ala varsinkaan kuvitteellisten esimerkkien valossa tekemään rajanvetoa siitä, millaiseen lain rikkomiseen 3§ oikeuttaa.
Niin, silloin riittää pieni jousto, mutta kenenkään ei tarvitse rikkoa lakia.
JEV2:
Kouluesimerkki siitä, mitä jonkun käyttämä ylinopeus vaikuttaa muihin.
Tietenkään tilastomateriaalin määrä ei vaikuta riskitasoon. Mutta pyrkimys noudattaa sääntöjä vähentää tarvetta toimia. Tätä ei moni hoksaa, kun jokin mekanismi kieltää omien virheiden tunnustamisen. Vika on aina vastapuolessa, joten itse ei asialle voi mitään.
Minä en ole koskaan väittänyt ajavani täysin sääntöjen mukaan. En kuitenkaan perustele sääntöjen rikkomisiani niillä syillä, joita näissä keskusteluissa eniten käytetään.
Rikotko sinä sääntöjä vain mainitsemasi kaltaisissa poikkeustapauksissa?
Minäkin pohdin aikoinaan tätä asiaa hyvinkin paljon, mutta totesin että puheenaihe on eri. Toinen puhuu massojen keskinopeuden vaikutuksesta (esimerkkinä vaikkapa nopeusrajoitus 80 vs. 90 ), ja toinen siitä miten motivoida itsensä noudattamaan sääntöjä, eli ajamaan vapaaehtoisesti muuta liikennettä hitaammin.
Minulle on ihan ok jos oma riskini nousee 39 %. Silti moni muu ajaa ohitseni, eli heillä se lienee 200 tai jopa 20000 % jos kaavaan lisättäisiin ajaminen yksisuuntaista vastavirtaan (ohitus maantiellä ).
Itse en viitsi ohitella, ja ajoittain riski laskee hitaamman ajamisen myötä -75 %. Keskimäärin ihan hyvin. (Prosentit keksittyjä ).
En väitä että kukaan kirjoittajista olisi väärässä, vaan sitä että suoralla tiellä peltoaukeaman kohdalla voi olla vaikea ymmärtää että prosentti on sama kuin sorapintaisella mutkatiellä. Molemmissa kun on se 80 km/h nopeusrajoitus. Vaan tosiaan toinen puhuu tutkimuksista, ja toinen yksilötason tilannenopeuksista.
E2800:
Tuon kohdan olet ymmärtänyt väärin. Prosentti kuvaa nopeuden muutoksen vaikutusta onnettomuuden seurauksiin. Tällöin on aivan sama, puhutaanko suorasta kestopäällystetiestä, vai sorapintaisesta mutkatiestä. Riskissä voi olla eroa, mutta x km/h suuruinen muutos nopeudessa aiheuttaa kummassakin y % suuruisen muutoksen henkilövahingon riskiin. Jos kuvataan toisen tien riskiä lähtötilanteessa luvulla 100 ja toista luvulla 50, huomaa merkityksen, kun tarkastelee prosentuaalisia muutoksia. Mutta jos puhutaan onnettomuuden syntymisen todennäköisyydestä, silloin prosentti on todennäköisesti eri. Soratiellä ajetaan suhteessa lujempaa, joten pienikin nopeuden lisäys nostaa onnettomuusriskiä enemmän kuin kestopäällysteellä. Sama paljon havainnollisemmin tulee esiin talvella. Sama tie, talvirajoitus 80 km/h. Kuivalla kelillä körötellään, mutta liukkaalla saa keskittyä ajamiseen tosissaan. 10 km/h lisää ei tunnu hyvällä kelillä missään, mutta liukkaalla se lisää riskiä niin paljon, että kovapäisinkin kuski sen huomaa.
Herbert:
Niin, JOS sääntöjä noudatettaisiin. Keksitkö parempia esimerkkejä joissa sinä olet valmis rikkomaan lakia? Tarkasti ottaen tämäkin esimerkki raja-arvoineen oli sinun keksimäsi...
Herbert:
Niin, olisiko parempi ajaa sitä sääntöjen sallimaa kolmeakymppiä vai mukautua tilanteeseen? Kyse on edelleen samasta asiasta: ulkoistanko ajattelun selkeästi virheellisen rajoituksen asettajalle vai luotanko tilannetajuuni?
Herbert:
Vähentääkö pyrkimys noudattaa sääntöjä tuossa moottoritie-esimerkissä tarvetta toimia? Vastaukseksi ei käy se, että JOS ne muutkin noudattaisivat sääntöjä, koko tilannetta ei syntyisi. Vai onko vika aina vastapuolessa?
Herbert:
Mitkä sitten ovat sinun syysi? Ovatko ne jotenkin "jalommat"?
Tiedostan, että ajaessani todellisessa liikenteessä on joskus tarpeen joustaa säännöistä turvallisuuden parantamiseksi.
Palaan asiaan myöhemmin, mutta vastaa nyt ensin kysymykseen, jonka jätit väliin: Rikotko sinä sääntöjä vain mainitsemasi kaltaisissa poikkeustapauksissa?
Herbert:
Siinähän se vastaus yllä lukee: Tiedostan, että ajaessani todellisessa liikenteessä on joskus tarpeen joustaa säännöistä turvallisuuden parantamiseksi.
JEV2:
Mikä näiden esimerkkiesi osuus on liikenteessä ajetuista kilometreistä?
Tulee vaan mieleen, että ei ehkä kannata tehdä johtopäätöksiä tilanteista, joiden osuus kokonailiikenteestä on olematon.
Herbert:
Taitaa olla todellinen, mutta hetkellinen tilanne?
Pohjantien Oulujoen ylittävälle pätkälle osuu lyhyelle matkalle sekä reilusti tien kapasiteetin ylittävä lyhyt aamu- ja ilta"ruuhka" ja muina aikoina vapaa moottoritie, jolla liikenne etenee jatkuvasti lähes 10 km/h ylinopeutta.
Tätä kirjoittaessani joen pohjoispuolella Laanilan mittauspisteessä ei liikennettä juuri lainkaan ja keskinopeus pohjoiseen 107 ja etelään 101:
http://www.oulunliikenne.fi/liikennekartta
Koko maankin mittakaavassa yli 40.000 ajoneuvoa vuorokaudessa on sangen vilkas tieosuus, mutta ruuhkahuippu on todella lyhyt:
http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/aineistopalvelut/tilastot/tietilastot/liikennemaarakartat
Ruuhkan aikaan 80 rajoitetulle sillalle mahtuisi teoriassa 2000 ajoneuvoa tunnissa 80 m turvavälein. Todellisuudessa ne pari tuhatta autoa tunkevat tuolle sillalle joka arkiaamuna puolen tunnin sisään.
Liikennemäärän kasvaessa tulee tilanteita, jolloin ahtaat jonot etenevät ylinopeutta. Liikennemäärän yhä kasvaessa nopeus hidastuu ja päädytään Herbertin kuvaamaan tyypilliseen ruuhkatilanteeseen.
Eikös tämä ole tuttu ilmiö muualtakin, että liikennemäärän kasvaessa ensin tingitään turvaväleistä ja sitten vasta nopeuksista? Jos ruuhka alkaa "nopeasti" on ylinopeudella etenevä tiukka jono lähes väistämätön seuraus.
Itsekkäimmät tosin ajavat tuonkin cruisea napsutellen niin suurella turvavälillä, jollaista kaikkien ei olisi edes teoriassa tuolla liikennemäärällä mahdollista käyttää
JEV2:
Olen samaa mieltä, ja luulen että TeeCeekin on, vaikkei olekaan vielä uskaltanut sitä tunnustaa
Mutta Herbertin ja Akin pointti taisi ollakin, että rikommeko sääntöjä myös muulloin kuin siihen pakotettuna, tai ainakin painostettuna?
Pakkotilanteen poistuttua alkaa oma valinta, ja minä ainakin joudun myöntämään rikkovani sääntöjä "jos katson ettei siitä ole haittaa".
JEV2:
Esimerkki oli sinun, josta halusin tehdä numeroilla hiukan konkreettisemman, jotta puhutaan suunnilleen samasta asiasta. En kuitenkaan tiedä, miksi minun pitäsi keksiä esimerkkejä lisää. Sinullahan on tarve osoittaa lain rikkomisen tarpeellisuus. Minä olen tässä keskustelussa jo kahteen kertaan todennut, että sääntöjä tulee rikottua.
JEV2:
Sattui aika sopivasti eilen tähän liittyvä tapaus. Ajelin motaria, jossa päällysteporukka aloitteli töitä. Rajoitus normaalisti 100, nyt 50 km/h. Työkohteen jälkeen ei rajoitusta nostettu ja molemmat kaistat olivat vapaita. Aamusumussa ei tosin kovin pitkälle nähnyt. Edessäni ajoi kuorma-auto, joka jatkoi n. 50 km/h työman jälkeen. Minä perässä ja minun perässäni sitten muita. Aika pian työkohteen jälkeen alkoi muut mennä ohitse, minä jäin kuormurin perään. Mutta niin vain kohta tien sivussa olikin pakettiauto keltaiset vilkut katolla.
Minä en kerta kaikkiaan tajua, kuinka minä ja kuorma-auto vaaransimme liikennettä jatkamalla hitaasti, vaikka "muu liikenne" ajelikin n. 50 km/h ylinopeutta tilannetajuunsa luottaen, koska eivät suostuneet ulkoistamaan ajatteluaan.
Vika on siinä, joka ei sääntöä noudata riippumatta siitä, onko se itse, vastapuoli vai molemmat. Tämän ketjun ensimäisessä kommentissani jo kerroin, miten homma menee kun itse on rampilta tulijana. Minusta on silti järkevämpää tarkastella kokonaisuutta ja ymmärtää, mitä ko. ajotapa vaikuttaa, kun itse ajaa etuajo-oikeutettua tietä.
Kun olet päässyt oululaiselle motarille, pudotatko nopeutesi rajoituksen mukaiseksi, vaikka "muu liikenne" jatkaakin ylinopeudella?
En jaksa viilata pilkkua ja siksi ajaa aivan nollatoleranssilla. Nollatoleranssilla ajaminen vaatisi reilua pelivaraa, jotta rajaa ei ylitettäisi. Esim. nopeuden suhteen tällä olisi hyötyyn nähden kohtuuton vaikutus. Talvirajoitetulla (80 km/h) päätiellä pitäisi tavoitenopeuden olla n. 70-75 km/h ilman cruisea.
Sinä saat päättää, kuinka jalo syy tuo on.
JEV2:
Poliitikon puheelta tuo kuulostaa enemmän kuin vastaukselta kysymykseen. Tarkoitatko, että kun rikot tahallasi sääntöjä, teet sen vain turvallisuuden parantamisen takia? Puhutaan tässä vain tahallisuudesta, koska kyse on tavoitteellisesta ajotavasta.
AkiK:
Hyvin pieni, mutta TeeCeen filosofiaa peilatessa sitäkin olennaisempi. Nämä ovat juuri sellaisia tilanteita, joissa näen ehdottoman suhtautumisen liikennesääntöjen rikkomiseen toissijaisena ja kuten aiemmin jo sanoin, riskialttiina.
740 GLE:
Vähän epäilen ettei tule tunnustamaankaan. Vai onkohan niin, että jos kuljettajan mielestä kyseessä on pakkotilanne, lakia saa rikkoa? Mitä täällä onkaan sanottu kuljettajan tekemien arvioiden luotettavuudesta?
740 GLE:
Hyökkäys on paras puolustus ja hyvä tapa ohjata keskustelua pois omasta tekemisestä?
Epäilenpä, että jo pakkotilanteeksi luokitteluja on yhtä paljon kuin on kuskejakin ja harmaa alue kuvaamaasi tilaan jossa pakkoa ei kuljettajan mielestä ole on leveä ja kiistanalainen.
Herbert:
Miten arvioisit tilanteen riskejä siinä tapauksessa, että edessäsi ei olisi ollut kauas taakse näkyvää korkeaa kuormuria?
Ilmeisesti oletat, että esimerkkini olivat jotenkin yleispäteviä? Ainakin tarve todistaa ne vääriksi on kova?
Herbert:
Kyse on yksinkertaisesti siitä, joutuuko liikenteessä joskus rikkomaan lakia turvallisuuden parantamiseksi. Maailmaa voit parantaa eri ketjussa, sillä et voi yhtäaikaa ajaa sekä rampilla että moottoritiellä.
Kyllä, pudotan nopeuteni +10 km/h mittarinopeuteen ja teen eteeni reilusti tilaa.
Herbert:
Sallit siis itsellesi 5-10km/h ylinopeutta? Ajamme siis todennäköisesti hyvin samoja nopeuksia, kuten tekee valtaosa muustakin liikenteestä.
Laiskuutta en kovin jalona syynä pidä, mutta syynsä kullakin.
Herbert:
Takes one to know one?
En tarkoita, enkä myöskään yritä vakuuttaa että ehdoton liikennesääntöjen noudattaminen on aina paras tapa toimia todellisessa liikenteessä.
Oletko sitä mieltä, että vahingossa tai laiskuuttaan saa lakia rikkoa, mutta 740GLE:n kaltainen hyvin harkittu lain rikkominen on erittäin vaarallista?
JEV2:
Tuo on totta. Paljon riippuu siitä, millä perspektiivillä asiaa tarkastellaan. Tällä palstalla on tullut vastaan hyviä (tai siis huonoja) esimerkkejä. On ollut pakko ohituksen jälkeen kiilata jonossa ajavia, koska näiden käyttämä turvaväli on ollut vajaa. On ollut pakko tukkia risteys, koska risteyksen jälkeen jono ei olekaan liikkunut. Liikennevaloissa valo on vaihtunut yllättäen punaiseksi, mahtoiko tuosta aiheutua äkkijarrutus vai mikä, en muista. Ja kun pakkoa hiukan lievennetään, suojatien eteen pysähtymisen aiheuttamista ongelmista saadaan lukemattomia tapauksia. Ylinopeuttakin on pitänyt ajaa, koska tehokkaalla autolla on vaikea ajaa hiljaa. Nämä ovat siitä riemastuttavia esimerkkejä, että 3-litraisessa Bemarissa ei ole sellaista vaihteistoa, etteikö konetta saisi käymään sopivalla kierrosluvulla ja 2,5-litran Mondeossa sama ongelma on maantiellä, mutta ei kaupungissa. Kannattaa autoa valitessaan koeajolla selvittää, ettei sekaannu noiden kaltaisiin autoihin.
Ajoetäisyksistä oli joskus puhetta, jolloin joku (taisin olla jopa minä ) ihmetteli, miten TeeCee säilyttää jatkuvasti riittävän valimatkan. Esim. rampilta tullessa päätielle joskus joutuu roikkumaan hetken toisen puskurissa. Sain mielestäni hyvän vastauksen, tuossa nimenomaan joutuu noin hetken tekemään, koska aina ei ole mahdollista liittyä päätielle riittävä turvaväli koko ajan pitäen, mutta päätielle päästyään voi nopeasti palauttaa etäisyyden sopivaksi. Sama pätee esimerkiksi ohitustilanteeseen, jossa ohittaja palaa liian lähelle eteen ja jää siihen.
Tätä periaatetta on minusta syytä soveltaa ajonopeuksiin ja muihinkin sääntöihin sen sijaan, että luo keinotekoisesti ehdottomuuksia.