Olen vuosikausia seurannut keskustelua Suomen teiden nopeusrajoituksista. Minua sekä hämmästyttää että harmittaa, kun aika ajoin julkisuuteen ilmestyy milloin miltäkin taholta vaatimuksia nopeusrajoitusten joko yleisestä, joitain tieosuuksia koskevasta tai paikallisesta alentamisesta.
Suomessa on tällä hetkellä varsin hyvä nopeusrajoitusjärjestelmä. Rajoitusten tiukentamisen tie on käyty loppuun Suomessa. Rajoitusten tiukentamisella nykytasosta matka-ajat lisääntyvät kohtuuttomiksi, turvallisuus ei enää parane ja autoilijat kokevat liian kireät rajoitukset epäoikeudenmukaisina ja lain kunnioitus heikentyy edelleen. Myöskään ympäristösyistä nykyrajoitustasoa ei kannata alentaa. Edut ovat erittäin pieniä verrattuna pitkien matka-aikojen yhteiskunnalle aiheuttamiin haittoihin verrattuna.
Minun ehdotukseni olisi uudistaa Suomen nopeusrajoituksia seuraavalla tavoin (nopeusluvut km/h):
1. Moottoriteille tiestä riippuen kesäaikaan 120 -140, talvisin 110 - 130.
2. Kaupunkimoottoriteille, kuten Länsiväylä, sähköinen rajoitusohjaus, joka antaa ruuhka-aikojen ulkopuolella ajaa nykyistä nopeammin sillä alueella, jolla nyt on liian alhainen 80 rajoitus.
3. Valta- ja kantateille perusnopeudeksi 100. Nykyään 80 käytetään aivan liian usein hyvilläkin valta- ja kantatieosuuksilla. Keskikaideosuuksille sopii 110.
4. Perusnopeus 80 muulla tiestöllä on asiallinen.
5. Talvinopeusrajoituksista tulee välittömästi luopua. Niistä luovuttiin Ruotsissakin ja Suomi lienee ainoa maa, jossa on talvirajoitukset.
6. Kaupunkien ja asutuskeskusten kaduilla ei pitäisi mennä alle 40 rajoituksiin.
Moottoriteiden yleisin nopeusrajoitus Euroopassa on 130. Saksan moottoriteistä noin puolella ei ole lainkaan nopeusrajoituksia.
Kaikkein tärkein asia olisi tukea nykyistä voimakkaammin henkilöautokannan uudistamista. Tällä saavutetaan selkeitä etuja niin liikenneturvallisuuden kuin ympäristönkin kannalta. Autoverotusta tulee heti korjata niin että verotus suosii selvästi nykyistä enemmän pienipäästöisiä henkilöautoja ja veroa voi selvästi nostaa suuripäästöisten autojen kohdalla.
Teiden parantamiseen tulee ohjata vuosittain 30% nykyistä enemmän rahaa. En hyväksy sitä, että nopeusrajoituksia lasketaan joillain teillä siksi, ettei ole muka varaa pitää niitä asianmukaisessa kunnossa!
Keskikaiteita ja leveitä keskialueita tulee lisätä kaikkein vilkkaimmille 2-kaistaisille valta- ja kantateille.
Haluan myös kommentoida joitain kohtia juuri ilmestyneestä Liikenteen ympäristöstrategiasta 2013-2020, julkaisu 43/2013. Lainaukset sulkeissa.
"Keinoiksi strategia listaa muun muassa yhdyskuntarakenteeseen vaikuttamisen ja ihmisten liikkumisvalintojen ohjaamisen vähäpäästöisempiin kulkutapoihin. Keinoja ovat myös autokannan
nopea uusiminen, vähäpäästöisten ajoneuvoteknologioiden suosiminen sekä biopolttoaineiden ja
muiden vaihtoehtoisten käyttövoimien käytön lisääminen. Lisäksi tarvitaan todennäköisesti myös
uusia taloudellisia ohjauskeinoja sekä liikenteen älykkäiden palvelujen käyttöön ottoa."
Minusta ihmisiä ei pidä puoliväkisin ohjata käyttämään julkista liikennettä, koska henkilöautolla on omat, ylivoimaiset edut puolellaan. Ihmisten tulee saada vapaasti päättää, millä liikkuu. Nostaisin tärkeimmäksi keinoksi autokannan nopean uudistamisen, kuten edellä kirjoitin.
"Melupäästöä voidaan vähentää muun muassa laskemalla nopeusrajoituksia taajama-alueiden sisääntuloväylillä. Nopeusrajoitusten toimivuutta melupäästön pienentämisessä ryhdytään kokeilemaan eri seuduilla toteutettavissa pilottihankkeissa. Taajama-alueilla kulkevien maanteiden nopeusrajoituksia lasketaan erikseen sovittavissa kohteissa 1020 km/h, jos tien nopeusrajoitus
nykytilanteessa on yli 50 km/h. Jos kokemukset piloteista ovat hyviä, käytäntöä voidaan
laajentaa tarkoituksenmukaisiin mittoihinsa koko maassa."
Tämä pilottihanke on täysin turha. Kaupunkimoottoriteiden ja sisääntuloväylien rajoitukset ovat jo nykyisellään liian alhaisia. Esimerkkeinä Länsiväylä, Lahden moottoritien alkuosa, Tuusulanväylä ja Ykköstien alkuosa. Esimerkiksi matka-aika Helsingin keskusta-alueelle ja takaisin kasvaa kohtuuttomaksi, jos rajoituksia vielä lasketaan. Nykyrajoituksia ei mm. mainitsemillani tieosuuksilla ole täysin mielekästä noudattaa.
"Nopeusrajoitusten laskemisella on mahdollista saavuttaa kohdealueella jopa 30 % vähennys
melulle altistumisessa hyvin pienin kustannuksin. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla
on arvioitu, että laskemalla nopeusrajoituksia taajamien sisääntuloväylillä, yli 55 dBA:n
melulle altistumista voitaisiin vähentää yli 77 000 asukkaan osalta. Nopeusrajoitusten
lasku (120->100, 100->80, 80->60, 60->50) vähentää myös liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä
ja terveydelle haitallisia pakokaasupäästöjä sekä parantaa liikenneturvallisuutta.
Nopeusrajoituksista päätettäessä on kuitenkin huomioitava myös niiden vaikutus
kuljetuskustannuksiin ja muihin yhteiskuntataloudellisiin kysymyksiin."
Jälleen itsestäänselvyys. Kieltämällä autoilu kokonaan ei synny liikennemelua eikä liikenneonnettomuuksia. Onneksi lainatussa kappaleessa on sentään järkevää viimeinen lause.
"VTT:n selvitysten mukaan nopeusrajoitusjärjestelmän tasokorjaus keskimäärin 15 %
alaspäin maanteillä (120100, 10080, 8070, 7060 km/h ja raskaalla liikenteellä lisäksi
suurin ajonopeus 80 km/h nykyisen rajoitinta vasten ajamisen sijaan) alentaisi henkilöautojen
polttoaineenkulutusta noin kahdella ja kuorma-autojen polttoaineenkulutusta
noin kolmella prosentilla."
Miksi pitää teettää VTT:llä kallis tutkimus asiasta, jonka tulos on itsestään selvä ja laskettavissa taskulaskimella? Tähän ei tarvita edes insinöörin koulutusta, vaikka itselläni sellainen onkin.
Viittaan edelliseen kommenttiini. Jos autoilu kielletään kokonaan ei kulu polttoaineitakaan. Kuorma-autojen nopeudenrajoitin kyllä saisi olla arvossa 80 senkin takia, että raskaan liikenteen osuus Suomen onnettomuuksista on suuri. Henkilöautojen 2% polttoaineen säästö on todella marginaalinen asia.
Todella toivon että nykyisiä nopeusrajoituksia ei lasketa, vaan pikemminkin nostetaan alussa mainitsemillani tavoilla, jotta matka-ajat ja matkakustannukset eivät nousisi kohtuuttomiksi ja lain kunnioitus edelleen heikkenisi. Rajoitusten laskeminen aiheuttaisi laskutavasta riippuen yhteiskunnalle ja suomalaisille autonkäyttäjille useiden miljardien eurojen lisälaskun. Yksilön liikkumisvapaus on jo nylyrajoituksilla varsin rajoitettua. Nostamalla rajoituksia esittämälläni tavoin ei liikenneturvallisuus heikkenisi yhtään. Sen sijaan auton käytöstä tulisi mielekkäämpää ja asiallisia rajoituksia noudatettaisiin nykyistä paremmin. Yhteiskunta säästäisi helposti ainakin puoli miljardia euroa matka-aikojen pienentyessä.
Näkisin että muodostuisi enemmän ja pidempiä letkoja rekkojen ja vanhusten perässä; enemmän turhautumista ja vaarallisia ohituksia. Ehkä.
esis:
Onko sinun mielestäsi matka-ajat pidentyneet viime vuosien aikana?
Vastaan kaikille: Matka-ajat ovat pidentyneet viime vuosina selvästi. Esimerkkejä:
1. Länsiväylä. Työmatka Espoosta Helsinkiin ja takaisin. Länsiväylällä sai ennen ajaa 100:aa Tapiolasta länteen päin ja nykyään 80 on Suomenojalle saakka. Kauemmin aikaa sitten Suomenojalta eteenpäin oli rajoitus 120. Näinä vuosina Länsiväylää on parannettu reilusti, jopa 8-kaistaiseksi. Asfaltti on hyvää ja liittymärakenteet asiallisia. On todella kohtuutonta madella 80 Länsiväylällä - erityisesti muutamien ruuhkatuntien ulkopuolisella ajalla.
2. Tuusulanväylä. Ennen 120 Kehä III:ta eteenpäin, nyt vain 100. Alennukselle en löydä järkevää perustetta.
3. Lahden moottoritien alkuosa. Ennen 120 alkoi heti motarin alussa, nyt joutuu ajamaan satasta aina Kehä III:lle saakka. Tieosuus on suurelta osin 6-kaistainen ja suorahko.
4. Turun moottoritien Espoon osuuksilla oli ennen 120, nyt vain 100 aina Kehä III:lle saakka. Satasta ei juuri kukaan noudata.
5. Oulun ohittava moottoritie. Sama asia. Ennen 120, nyt vain 100. Pitkä osuus, jolla matalasta rajoituksesta kärsivät mm. pohjoiseen matkailevat.
Esimerkkejä löytyy erittäin paljon eri puolilta Suomea. Tilastojen mukaan viime vuosina on esimerkiksi kohtuuhyviä 100:n teitä muutettu 80 teiksi yli 2000 kilometrillä.
Näitä kun vähänkin ajattelee ja laskeskelee, niin matka-aikojen pidennyksestä on aiheutunut ja aiheutuu huomattavia kustannuksia autoa käyttäville ja yhteiskunnalle.
On käsittämätöntä, että yhä vaan esitetään rajoitusten tiukentamista eli yhä vain lisää kustannuksia autonkäyttäjille!
Mikset maininnut sitä, että kehä III:lta on poistettu lähes kaikki liikennevalot, eikä nykyään esim. Tampereentien risteyksessä tarvitse jonottaa. Vielä viitisen vuotta sitten jonotin itsekin Tuupakan suoralla kilometrien pituisessa jonossa. Unohdit myös kehä I:n remontin tunneleineen. Samoin sen, että länsiväylää parannettiin juuri Kirkkonummelle saakka. Eikä siitäkään ole kauan, kun Turkuun ja Tamperelle ajettiin kaksikaistaista osuutta pitkin nykyisen moottoritien sijaan. Sama koskee vt4 ja 7-osuuksia. Puhumattakaan sitä, mitä kampin rakentaminen teki linja-autoliikenteelle. Ehkä nämä ovat olleet niin mitättömiä hankkeita, ettei niitä kannata huomioida?
Koska tarkastelet asiaa kovin yksipuolisesti, jää sinulta huomioimatta se, että keskinopeudet pääteillä ei ole viime vuosina käytännössä muuttuneet.
Herbert:
Tarkastelen asiaa nimen omaan ja tarkoituksella nopeusrajoitusten ja niiden muuttamisen kannalta. Rajoitukset vaikuttavat ihan suoraan matka-aikaan. Jos pudotetaan rajoitusta 10% on matka aika noin 10% pidempi. Tämä pätee mainitsemissani esimerkeissä täysin.
Mitä tulee Kehä III:een, on sen remontointi erinomainen asia. Nopeusrajoitus vaan olisi pitänyt uusilla parannetuilla osuuksilla nostaa 100:een!
KehäI:n tunneli on hyvä asia, mutta sen vaikutus kokonaisuudessaan on häviävän pieni ajatellen koko Suomea ja niitä yli 2000 kilometria, joilla on nykyään 80, ennen 100!
Tampereelle ja Turkuun on päässyt motaria pitkin jo kauan aikaa. Herbert puhui "viime vuosista". Esimerkiksi Espoon läpi kulkevalla 1-tie on ollut motari hyvin kauan, mutta rajoituksen pudottaminen 120:ta 100:aan on lisännut monen autoilijan matka-aikaa paljon.
En kommentoi enää tätä keskustelua, koska olen esittänyt oman mielipiteeni hyvin selvästi.
Suomessa saisi olla 90 kilsan rajoituksia myös.
esis:
Mietipä nyt vähän miksi satasen teitä on muutettu kahdeksankympin teiksi?
Mieti myös miksi Ruotsissa noita 90 km/h:n (jo aiemmin vastaavantasoisilla teillä oli alempi rajoitus kuin Suomessa) teitä on muutettu Ruotsissa 80 km/h:n teiksi noin 6 x enemmän eli 12 000 km.
Onko rajoituksia alennettu tarkoituksella kiusata autoilijoita tai onko joitakin muita syitä?
Mieti myös sitä onko sujuvuus aina suurempi, jos tiellä on suurempi nopeusrajoitus tai suurempi ajonopeus.
Mieti sitäkin mistä liikenteen kokonaiskustannukset johtuvat. Onko tämä matka-aikakustannuksen vähenemä suuremmalla nopeudella niin merkittävä, että se voittaisi muiden nopeudesta johtuvien kustannuksen nousun?
Voithan myös vähän laskeakin: Esim. paljonko aikaa kuluu enemmän, jos ajat 10 km moottoritietä ennen Kehä III:a entisen 120 km/h sijaan 100 km/h (Esim Lahden suuntaan mennessä
Meneekö aikaasi 10 min, 5 min tai 1 min enemmän (jos oletetaan nuo vauhdit eikä huomioida sitä, että rajoituksen alentaminen on voinut osakltaan sujuvoittaa liikkumista ruuhka-aikana)?
Kun saat lasketuksi aiemmin "säästetyn" ajan, niin mieti minkä kustannuksella se on säästetty. Mieti myös voisitko vastaavan ajan säästää hyvin helposti jostain muusta päivittäin tekemästäsi?
TM 36:
En väitä, että nimimerkki TM36 esittäisi laskelmiaan propagandistisessa mielessä.
Yleisesti ottaen laskelmat siitä, miten vähän aikaa säästyy, kun ajaa kovempaa, ovat joka tapauksessa erittäin usein lehtijutuissa ja kirjoituksissa esitettyä propagandaa. Näitä esimerkkejä toistetaan vuodesta toiseen ja vuosikymmenestä toiseen.
Idea on sama kuin markkinoinnissa. Suuri luku jaetaan pieniin osiin ja todistellaan, että eihän se ole mitään.
Vain 1,50 euroa päivässä, joten on lapsellista valittaa suurista kustannuksista. Tuollaisen mitättömän summanhan huitaisee menemään kaupassa tai kahvilassa lähes huomaamatta. Vastaavan rahan voisit säästää hyvin helposti jostain muusta päivittäin ostamastasi.
1,50 euroa päivässä on kuitenkin 547.50 euroa vuodessa, ja kyllä tuollainen summa laskussa vähän panee miettimään.
TM 36:
Yksi minuutti ajansäästöä kymmentä kilometriä kohti, viisi tuhatta minuuttia (= 83 tuntia 20 minuuttia) ajansäästöä vuoden aikana, jos kilometrejä kertyy 50000.
Laskelmat ovat laskelmia, eikä maantiellä voi ajaa aina +20 km/h kovempaa, eivätkä useimmat tiet ole moottoriteitä.
Kuinka paljon aikaa suuremmalla nopeudella säästää riippuu tilanteesta. Vaikka kaupungissa kiihdyttäisi jokaisten liikennevalojen välin niin että renkaat vinkuvat, ja jarruttaisi seuraaviin valoihin samalla tavalla renkaita vinguttamalla, ei säästäisi koko matkalla yhtään aikaa verrattuna siihen, että ajaisin hitaammin ja sovittaisi nopeutensa valojen vaihtumiseen. Kiihdytykset toisivat hetkellistä ajansäästöä, mutta se mitätöityisi seuraavissa liikennevaloissa.
Jos kaikkien ajojen (maantie, kaupunki etc) keskinopeus on 60 km/h, ja jos sen pystyy nostamaan suuremmalla nopeudella lukemaan 65:een kilometriin tunnissa, ajan säästäminen ei ole merkityksetöntä, jos kokonaiskilometrejä on paljon. Tätä tosiasiaa ei pysty millään kuluneilla propagandatodistelutempuilla kumoamaan.
60 kilometrin keskinopeudella ja 25000 kilometrin matkalla aikaa kuluu 416.66 tuntia. 65 kilometrin keskinopeudella ja samalla matkalla aikaa kuluu 384.61 tuntia. Ajansäästö on hieman yli 32 tuntia.
SO2001:
Vastasin nimimerkki "esiksen" kirjoitukseen,jossa hän tuumasi: "Matka-ajat ovat pidentyneet viime vuosina selvästi." Esimerkkeinä hän otti erityisesti lyhyitä moottoritieosuuksia, joissa rajoitusta oli alennettu 120 km/h:sta 100 km/h:iin.
Tuo mitä pyysin laskemaan oli esimerkissä ollut 10 km:n pätkä motaria. No sinä laskit sen: Aikaa kuluu 1 minuutti enemmän. Jos pidemmällä matkalla on alennettu vain tuon kymmenen kilometriä, niin koko matkalla aikaa kuluu vain se minuutin verran enemmän. Ei siis esimerkiksi viidenkymmenen kilometrin motarimatkalla viittä minuuttia eli jokaista kymmentä kilometria kohden se minuutti.
Laskelman ovat vain laskelmia ihan niin kuin totesit. Tosiasiassa alempi rajoitus on saattanut parantaa esim. vilkkaaseen työmatka-aikaan sujuvuutta niin, että matka on oikeasti nopeutunut.
Mitä "ajansäästöön" tulee niin tavallisilla päivittäisillä matkoilla se vähän kovempi vauhti maanteillä tai motareilla ei suurta säästöä tuo yksittäisellä matkalla. Kehoitinkin miettimään minkä kustannuksella mahdollinen ajansäästö on tehty ja myös sitä löytyisikö helposti muuta ajansäästöä.
Toki vuoden mittaan kertyy useita matkoja ja näistä minuutinkin "ajansäästöllä" tulee kohtuulliselta näyttävä "säästö". Samalla tavalla tulee muistakin "säästökohteista" ja helposti paljon enemmänkin. Sen minuutin ja useampiakin saa helposti "säästetty" toiminalla päivittäin pikkusen ripeämmin ja suuri säästö tulee vaikkapa siitä, että jättää jonkun omasta mielestäkin kehnon tv-sarjan väliin.
Ja se kaikkein olennainen: Nopeusrajoitukset laitetaan teiden tason, liikenneympäristön ja liikennemäärän mukaan ja kriteereinä ovat turvallisuus, sujuvuus ja ympäristövaikutukset. Se, että matka-aika olisi mahdollisimman lyhyt ei suinkaan ole ainoa kriteeri.
Herbert:
Mutta onneksi turvallisuus on kuitenkin viime vuosina parantunut keskinopeuden alenemisesta johtuen?
Maantieteellisesti aika rajoittunutta on aloittajan liikkuminen ollut, jos matka-ajat ovat kauttaaltaan pidentyneet.
Minusta ne on koko ajan lyhentyneet parempien teiden myötä. Sama kehitys jatkuu, isoja tiehankkeita on nytkin käynnissä eri puolilla Suomea.
Muutenkin liikenne on nykyisin paljon sujuvampaa ja turvallisempaa kuin aiemmin.
esis:
Itse en ole huomannut olennaista eroa ajoajoissa edes talvirajoituksilla. Eniten matka-aikaan vaikuttaa muu liikenne ja mitä kovempi rajoitus sitä enemmän se maantiellä vaikuttaa.
Opelixi:
Turhaan yrität provota, kun et nopeuden merkitystä liikenteessä vieläkään ymmärrä huolimatta siitä, että kuljettajan kannalta kaikki oleellinen kerrottiin jo autokoulussa. Potenssimallikin toimii vain silloin, kun olosuhteet nopeutta lukuunottamatta säilyvät suunnilleen vakiona.
AkiK:
Ehkä esiskin tämän huomasi, kun kieltäytyi jatkamasta keskustelua.
Herbert:
Onko pääteiden turvallisuus parantunut keskinopeuksien alenemisen johdosta vai eivätkö keskinopeudet olekaan laskeneet?
Tuohon ei kannata vastata, koska kysymyksen asettelu on huono ja tarkoitushakuinen. Seikka, josta minua joskus moitit.
Tiedämme, että keskinopeuden aleneminen parantaa turvallisuutta, mutta tiedämme myös sen, että muutkin muutokset vaikuttavat turvallisuuteen. Isompien remonttien tai uusien teiden rakentamisen seurauksena tapahtuvan keskinopeuden muutoksen vaikutusta ei voi verrata nopeuden muutoksen perusteella tilanteeseen ennen remonttia. On siis täysin mahdollista, että keskinopeuden kasvaessa turvallisuus paranee. Näin on tapahtunut esim. vt 1:llä välillä Lohja - Muurla. Se ei kuitenkaan johdu keskinopeudesta, vaan muista tekijöistä, joten se ei romuta potenssimallia.
AkiK:
Tieliikennettä nopeuttanut ja keskinopeutta kasvattanut on lähinnä kaupunkien moottoriteitasoiset ohitustiet viimeisen 25 vuoden aikana.
Myös isot liikenneympyrät liikennevalojen sijasta nopeuttavat monien paikkakuntien läpiajoa, joskin liikenneympyröiden turvallisuusvaikutus on se, joka on vähentänyt risteysonnettomuuksia melkoisesti.
Jahka Ollilan GPS-kilometrivero saadaan käyttöön, voimme oikeastaan luopua nopeusrajoituksista kokonaan! Porrastetaan vaan kilometriverotus nopeuden mukaan. Köyhät sitten köröttelevät ja varakkaammat hurauttavat vauhdilla ohi.
Onnettomuuden sattuessa sitten tarkastetaan, mikä olikaan kenenkin nopeus ja oikeus ottaa asian sopivalla tavalla huomioon. Esim jos törmäät kolmion takaa tulevaan, voit olla syyllinen jos nopeutesi oli 200 km/h.