Kysyisin mielipiteitä, miksi tietyt ihmiset ovat kovin merkkiuskollisia ?
Itse en oikein ymmärrä, miksi pitäisi koko elämä ajaa saman-merkkisillä autoilla. Mielipiteitä, kiitos!
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Kysyisin mielipiteitä, miksi tietyt ihmiset ovat kovin merkkiuskollisia ?
Itse en oikein ymmärrä, miksi pitäisi koko elämä ajaa saman-merkkisillä autoilla. Mielipiteitä, kiitos!
Itse en oikein ymmärrä, miksi pitäisi koko elämä ajaa saman-merkkisillä autoilla.
jotkut ainakin ovat todella tyytyväisiä autoonsa. silloin on vaikea ehkä joidenkin ottaa toista merkkiä, kun vaihto tulee ajankohtaiseksi...ja ottaa riskiä että menee huonompaa suuntaan tyytyväisyydesä. on turvallista jatkaa siis saman merkkisellä autolla, jos hyvät kokemukset on edellisestä?
Suomihan ei ole EU:n jäsen..?
Ja asiaan, Merkkiuskollisuus todennäköisesti liittyy ainakin järkevillä ihmisillä hyvään vaihtoarvoon pysyttäessä samassa merkissä. Omakohtaisesti en ole koskaan ollut merkkiuskollinen, uudet mallit ja auton vaihtoajankohta ei aina ole täsmänneet siksi useat eri merkit taustalla, tietyt merkit poislukien olen hyvinkin avoin kaikelle uudelle.
Edit/ot: noita hiton mainoksia voisi kenties rajoittaa tällä sivustolla, ihan näin käytettävyyden nimissä. Mustetta ym. osaan ostaa ilman mainostusta(vinkki sivuston ylläpitäjälle).
Mikäköhän % autonostajista lasketaan merkkiuskollisiksi? Onko jo toinen saman valmistajan peräkkäinen laskuissa mukana?
Mielestäni tähän liittyy varsin kiinteästi sekin, miksi monet ovat ehkä enemmän maauskollisia: "Ostan vain japanilaisia / saksalaisia / ranskalaisia / ruotsalaisia / italialaisia / ...."
Enkä tarkoita Vulvon kaltaisia, joka muuten tarkoittanee sitä, ettei Ruotsin valuuttana ole sentään euroa, vaikka muuten onkin EU:n jäsen? Tai no, onhan sekin perustelu!
Minä olen sen verran "merkkiuskovainen" että mielelläni kokeilen useita merkkejä, korkeintaan 2 samanmerkkistä peräkkäin minulla ja samoin vaimolla, mutta vaimo on hankala joskus taivuttaa kun johonkin merkkiin "rakastuu"!
aika spektaakkelimaista. forumin ehdottomia helmiä
Merkkiuskollisuuden voisi ehkä jakaa kahteen ääripäähän, joita kutsun tässä positiiviseksi ja negatiiviseksi merkkiuskollisuudeksi.
Positiivinen merkkiuskollisuus on nimimerkki petoksen jo esiintuomaa kokemuksesta syntynyttä tyytyväisyyttä sekä autoon että sen myyntiin ja huoltoon liittyviin palveluihin. Tyytyväisellä asiakkaalla ei siis ole mielenkiintoa lähteä seikkailemaan muiden merkkien ja/tai myyntipisteiden pariin.
Negatiivinen merkkiuskollisuus puolestaan saa voimansa joko johonkin tiettyyn automerkkiin tai muihin automerkkeihin yleensä, tai esimerkiksi niiden valmistusmaahan, kohdistetusta epäluulosta ja halveksinnasta. Syynä voi olla esimerkiksi 20 vuotta vanhat huonot kokemukset tai oman identiteetin tiukka yhdistäminen tiettyyn merkkiin.
Positiivinen ja negatiivinen merkkiuskollisuus ovat siis äärimuodoissaan kaukana toisistaan ja todellisuudessa kaikki merkkiuskolliset asettuvat motiiveiltaan johonkin näiden ääripäiden väliin.
Meikäläisen autohistoria vuodesta 88 lähtien: VW, Ford, Suzuki, VW, VW, Seat, Citroen ja Skoda. Merkkiuskollisuutta ei ole vaikka VAG-konserni hyvin onkin edustettuna. Autonvaihdon aika kun tulee niin valitsen etukäteen 2-3 eri mallia joista sitten käyn tarjoukset pyytämässä. Pienin väliraha voittaa ja sillä ajellaan seuraavat 2-3 vuotta.
Tällä hetkellä ei autonvaihto ole vuoteen ajankohtainen mutta sen verran olen vaihtoehtoja katsellut (krooninen autokuume) että seuraava auto on näillä näkymin joko MB tai Opel. Toki mieli voi vuoden päästä olla jo toinen.
Läheskään kaikilla merkeillä ei ole johdonmukaista linjaa tuotteissaan. Ajatellaanpa esimerkiksi Nissania. 80-luvulla autot olivat laadukkaita, mutta äärettömän konservatiivisia. 90-luvulla alkoi eurooppalaistuminen ja 2000-luvulla persoonallisuus on viety jo toiseen äärilaitaan 80-lukuun verrattuna. Mikä saa tällaisessa tapauksessa pysymään merkkiuskollisena? No, ehkä hyvä kaveri autokauppiaana.
Itse ainakin vaihdan autoa sen verran harvoin, että yhden tai kahden jälkeen ei enää samantyylistä autoa ole samalla valmistajalla myynnissä, joten merkkiuskollisuudelle ei ole mahdollisuuksia. Ja muuttuuhan oma elämäntilanne ja arvomaailmakin noina vuosina aika paljon, joten edes se johdonmukaisesti tyylinä säilyttävä merkki ei enää vastaa tarpeeseen.
[quote title="25.08.2007 klo 14:14 CARSON kirjoitti"]
Kysyisin mielipiteitä, miksi tietyt ihmiset ovat kovin merkkiuskollisia ?
Omistin aikoinaan seitsemän Opelia yksityiskäytössä. Syinä Opelin ostamiseen oli useita:
1. Tuttu myyjä, joka teki toiselta puolelta Suomea käsin aina tiukimmat kaupat edes näkemättä vaihtoautoa.
2. Opel tarjosi ainakin silloin erinomaisen vastineen rahalle (esim.suorituskyky/taloudellisuus)
3. Tottuminen Opelin hallintalaitteisiin yms.=>helppo pysyä merkissä
Nykyisin valitsen sopivimman auton kriteereillä:
1. Hinta/ominaisuudet
2. Odotettavissa oleva luotettavuus/takuu
3. Riittävä ulkonäkö
En jaksa ajaa vain yhden merkkisillä autoilla. Jo pelkästään vaihtelun vuoksi vaihdan välillä automerkkiä. Siksi luen aina suurella riemulla täällä kirjoittavien merkkifanaatikkojen uskonnollisia ylistyksiä.
Näissä tapauksissa kyseessä lienee nuorehko mieshenkilö, jonka elämänkokemus on vielä puutteellinen näkemään metsää puilta. Kun iän myötä ajokokemusta on sadoista eri autoista, niin oppii arvostamaan likimain kaikissa niissä edes joitakin ominaisuuksia. Esim. Renaultin mukavuuspainotteinen suunnittelu, Volvon ajoergonomia, Passatin yleispätevyys ja vaikkapa Alfa Romeojen ulkonäkö, nam.
[quote title="25.08.2007 klo 18:29 Vackraste kirjoitti"]
Ja asiaan, Merkkiuskollisuus todennäköisesti liittyy ainakin järkevillä ihmisillä hyvään vaihtoarvoon pysyttäessä samassa merkissä.
Itse en ole huomannut, että samassa merkissä pysyminen olisi tuonut mitään etua vaihtoarvoissa ym. Joskus on ollut pari samanmerkkistä peräkkäin, useimmiten ei. Itselleni on sattunut useamman kerrran, että olisin voinut vaihtaa autoni uuteen samanmerkkiseen, mutta se ei ole vaan kannattanut. On ollut aktiivisia toisen merkin myyjiä, tarjouksia ym. joilla on haluttu houkutella uusia autoilijoita asiakkaiksi.
Ja ainahan se on niin, että eri merkeillä on onnistuneita ja vähemmän onnistuneita malleja. Harvoin niitä oikein onnistuneita malleja sattuu kolmea sukupolvea peräjälkeen. Joskus sentään kaksi.
Ja onhan ne auton tarpeet ja maku niiden suhteen muuttunut moneen kertaan. Se mikä miellytti nuorena, ei enää ehkä ollut ihan paras mahdollinen perheen ja lasten kanssa, ja sitten vanhempana arvostaa laatua, tiettyä ajattomuutta, mukavuutta jne. Niin se vaan menee. Eri merkit tekevät hyviä autoja eri tilanteisiin. Harva kuitenkaan kaikkiin.
Lähinnä siksi laitoin keskustelun alulle, että tuttavapiirissäni on muutama henkilö, jotka eivät suostu muuta merkkiä hankkimaan kuin sitä mitä ennenkin. Pitkin hampain suostutaan koeajamaan joku muu merkki, mutta 'kyllä siinä omassa merkissä' kuitenkin se ja se on paljon paremmin.
Tämä on huvittavaa sikäli, että esim. yksi näistä on kiihkomielinen erään ranskalaisen automerkin kannattaja, mutta lähes poikkeuksetta kun puhe tulee autoista niin tuo auto on juuri ollut huollossa ja tehtiin taas sitä ja tätä remppaa (auto hankittu uutena), mutta muita merkkejä ei suostuta kokeilemaan tai omistamaan. Onko tämä sairaus vai mikä ? Korvaako ajonautinto korjaamon aiheuttaman mielipahan ja kustannukset vai mistä on kyse ?
Arvatenkin. Itselläni ollut 4 Alfaa, joista 3 ensimmäistä oli kelpo pelejä (156, 156 ja 147) mutta viimeisin (166) reissasi huollossa toistuvasti pitkälti liikkeen huollon osaamattomuuden ansiosta. Kyllä tosin tuotteessakin oli omat heikkoutensa osien kestävyyden osalta. Ajonautinto oli kyllä suurin yksittäinen selittäjä sille, miksi tuota rumbaa jaksoin käydä. Lopulta sitten sain Delta-Autosta tarpeekseni ja merkki vaihtui Volvoon. Vielä vuosi takaperin en olisi voinut kuvitellakaan merkin vaihtoa...
Ei siitä ole montaa viikkoakaan (?), kun täällä väiteltiin tutusti japski vs. saksalainen ja mm. luotettavuudesta oli puhetta.
Jokuhan väitti, että mielummin on käyttänyt sitä saksalaistaan pajalla useammin kuin ajaa japanilaisella edes periaatteesta.
Yksi tykkää siis selvästi ranskalaisesta, toinen saksalaisesta ja loput japanilaisista, paitsi ne jotka pitävät erityisesti jostakin merkistä.
Jaa-a, eipä ole merkkiuskolliseksi vielä tullut ruvettua. Sen verran kuitenkin kokemusta on, että esim. tuo vaihtoarvo samaan vaihdettaessa ei läheskään aina ole parempi kuin johonkin muuhun.
Ja eniten huvittaa nämä jotka sanovat : "mulla oli 60-luvulla yksi voorti eikä toista tule". En voi oikein käsittää että elävätkö ikivanhat käsityket todella niin tiukassa.
Kun vaihdon aika on, kyselen ennakkoluulottomasti kaikenlaista ja sitten napsautetaan kaupat.
Oikeastaan ainut mitä en kysele on ryssäautot....
Tuo takaisin Suomen markkinoille tuleva Lada Niva kyllä voisi olla hauska "3. auto", jos nyt sellaiselle olisi tarvetta.
No sanotaan Nivasta sen verran, että sille todella pitää olla IHAN OIKEAA tarvetta, muuten en koskisi pitkällä tikullakaan....
No sanotaan Nivasta sen verran, että sille todella pitää olla IHAN OIKEAA tarvetta, muuten en koskisi pitkällä tikullakaan....
Niinpä niin, hyvä että on näkemyksiä, itse soveltaisin samaa myös japseihin.
No sanotaan Nivasta sen verran, että sille todella pitää olla IHAN OIKEAA tarvetta, muuten en koskisi pitkällä tikullakaan....
Niinpä niin, hyvä että on näkemyksiä, itse soveltaisin samaa myös japseihin.
minäkin sovellan samaa moneenkin merkkiin ja malliin, jotka tulevat tietyistä maista. ei silti tarvitse sitä täällä kuuluttaa. ei siitä mitään hyvää tai hedelmällistä seuraa.
mitä tässä onkaan ollut puhetta palstan tasosta..
Eipä tarvitsisi kuuluttaa, mutta aika tehokkaasti olet tiettyjä antipatioitasi tällä palstalla julki tuonut.
No sanotaan Nivasta sen verran, että sille todella pitää olla IHAN OIKEAA tarvetta, muuten en koskisi pitkällä tikullakaan....
Niinpä niin, hyvä että on näkemyksiä, itse soveltaisin samaa myös japseihin.
Et ole sitten tainnut hirveästi nykyjapseilla ajaa...
Eipä tarvitsisi kuuluttaa, mutta aika tehokkaasti olet tiettyjä antipatioitasi tällä palstalla julki tuonut.
olen varmasti, mutta ei täällä mistään puhuttaisi jos ei omia mielipiteitä voi laukoa. mutta senkin voi tehdä monella tavalla.
mitä juttuja noilla antipaioillani muuten tarkoitat? onko ne ollut ihan järjettömiä mielestäsi?
En minäkään koskisi pitkällä tikullakaan (=ostaisi) esimerkiksi Mersuun, koska se ei vastaa tarpeisiini. Tavattoman hulluhan olisin, jos Mersun hankkisin.
Uusi Niva sen sijaan on jollain ihmeellisellä tavalla sentään kiinnostava auto.