Käsittäkseni liikenne on sitä turvallisempaa mitä tasaisemilla ominaisuusilla eri ajoneuvot on varustettu. Silloin kaikilla on yhteneväiset mahdollisuudet selvitä kunnialla äkillisestä tilanteesta. Mikäli vielä olisi niin että nämä tollot, ymmärtäisivät käyttää oikeita turvavälejä.
On siis ihmeellistä että joukkoon voi laillisesti liittyä vaikka, jarrutusteho on alaarvoinen.
TeeCee:
Samaa minäkin olen monesti ihmetellyt. Tietoa kitkarenkaiden kesäkäytön riskeistä on tyrkytetty monesta lähteestä jo pitkään. Meidän oloihimme suunnitellut kitkat ovat ihan erityisen surkeita kesäkäytössä. Keski-Eurooppaan suunnitellut kitkat sopivat kesään hiukan vähemmän huonosti, mutta toisaalta ne eivät taas sovellu talvirenkaiksi näillä leveysasteilla.
Antaisitteko vastauksia muutamaan kysymykseen:
Miksi kitkarengas muuttuu tappajaksi siinä vaiheessa kun tiet sulavat ja sen pito paranee?
Miksi kitkarengasta käyttävä henkilöautoilija on tappaja, vaikka hänellä ei ole huonoiten hallittava kalusto käytössä?
Mikä se maaginen raja jarrutusmatkassa, joka määrittelee tappajan?
Pitääkö kaikilla olla uusi Porsche uusilla parhailla mahdollisilla renkailla alla vai saako sitä selvästi huonommin pysähtyvilläkin autoilla ajaa?
NHB: Miksi kitkarengas muuttuu tappajaksi siinä vaiheessa kun tiet sulavat ja sen pito paranee?
En ole sanonut renkaita tappajiksi joten en voi vastata suoraan kysymykseesi. Käsittääkseni kitkarenkaan ominaisuudet ovat kesäkelille epäsopivat koska se on suunniteltu talvikelille. Kitkarenkaan perusidea on että se takertuu ajoalustan pieniin epätasaisuuksiin mikä edellyttää sekä pintamateriaalilta että renkaan rungolta pehmeyttä, joka kääntyy haittatekijäksi kun ajoalustan kitka paranee. Pinta ja runko antavat periksi ja ajokäytös muuttuu löysäksi ja arvaamattomaksi. Huonon märkäpidon uskon johtuvan kumiseoksen ominaisuudesta.
NHB: Miksi kitkarengasta käyttävä henkilöautoilija on tappaja, vaikka hänellä ei ole huonoiten hallittava kalusto käytössä?
Tuohon en voi vastata, koska minun mielestäni kitkarenkaita käyttävä ei automaattisesti ole tappaja. Perheemme ykkösautossa on kitkarenkaat ja kokemukset ovat positiivisia.
NHB: Mikä se maaginen raja jarrutusmatkassa, joka määrittelee tappajan?
Minuakin kiinnostaa misarin mielipide tuosta. Ajonopeudet joita hän on kertonut käyttävänsä aiheuttavat huomattavasti enemmän lisäystä jarrutusmatkoihin (suurimpaan sallittuun nopeuteen verrattuna) kuin mitä hän kertoi aiheutuvan kitkarenkaiden käytöstä kesäkelillä.
NHB: Pitääkö kaikilla olla uusi Porsche uusilla parhailla mahdollisilla renkailla alla vai saako sitä selvästi huonommin pysähtyvilläkin autoilla ajaa?
Tuokin on mielenkiintoinen kysymys kannaltani koska perheemme kakkosauto on jarrutusominaisuuksiltaan varmaankin maan huonoimpia. Se on rakennettu toimimaan hyvin maastossa, joten sen renkaat, maavara ja jousitus ovat kaukana siitä mitä hyvät ajo-ominaisuudet maatiellä edellyttävät.
Ykkösautoon on vaihdettu vuoden sisään molemmat rengaskerrat ja kummassakin oli kulutuspintaa kaksi milliä yli laissa annetun alarajan. Sitä autoa ajaa pääasiassa vaimoni joten renkaidenkaan kanssa ei kikkailla. Itsehän minä tietysti osaisin ajaa vaikka talvet kesärenkailla ja kesät vanhoilla kitkoilla
Kakkos/harrasteauton renkaat vaihdetaan yleensä kivissä auki revenneiden kylkien vuoksi paljon ennen kuin kulutuspinta ehtii hylkyrajalle.
Ihmetytti vähän nuo puheeni tuossa sinun lainauksessasi ja tarkistin olinko tosiaan sanonut ihmetelleeni tuota misarin sanomaa asiaa. Ilmeni että olit yhdistänyt kommenttini eri yhteyteen. misar oli sanonut että: Nykyaikana kun tietoa on vapaasti käytettävissä, on aika uskomatonta joidenkin yksilöiden usko omiin kykyihinsä.Tosiasiat ovat niin totaalisesti murskaavat tällä kohtaa. ja TÄTÄ minä sanoin itsekin ihmetelleeni. Siis en sitä liikenteessä saa ajaa vaikka jarrutusteho on ala-arvoinen. Sitä minulla ei ole varaa ihmetellä koska kuulun itse siihen porukkaan.
Folksam, joka lienee Pohjoismaiden suurin vakuutusyhtiö, on päätynyt sellaiseen lopputulokseen, että asutuilla alueilla pohjoimainen kitka on turvallisin vaihtoehto.
Nastojen osuus suurkaupungeissa hiukkaspäästöihin on suurempi ongelma kuin saatava turvallisuushyöty huomioon ottaen, että suurkaupunkien tienpinnat ovat suurelta osin paljaita, Folksam kertoo tiedotteessaan.
Folksam, joka lienee Pohjoismaiden suurin vakuutusyhtiö, on päätynyt sellaiseen lopputulokseen, että asutuilla alueilla pohjoimainen kitka on turvallisin vaihtoehto.
http://www.iltasanomat.fi/autot/art-1288757024846.html Nastojen osuus suurkaupungeissa hiukkaspäästöihin on suurempi ongelma kuin saatava turvallisuushyöty huomioon ottaen, että suurkaupunkien tienpinnat ovat suurelta osin paljaita, Folksam kertoo tiedotteessaan.
Tukholman, Götebrgin ja Malmön tilanne kertookin kaiken tarpeellisen pohjoismaista.
En voi kuin syvästi ihmetellä tätä jatkuvaa nastavastaisuutta, samalla kun sepeliä ja suolaa kylvetään täysin järjettömästi ympäri Suomea. Näillä pilataan sekä tiet, että autot. Heti kun sepelin ja suolan järjetön käyttö lopetetaan, olen minäkin valmis keskustelemaan nastoista.
En voi kuin syvästi ihmetellä tätä jatkuvaa nastavastaisuutta, samalla kun sepeliä ja suolaa kylvetään täysin järjettömästi ympäri Suomea. Näillä pilataan sekä tiet, että autot. Heti kun sepelin ja suolan järjetön käyttö lopetetaan, olen minäkin valmis keskustelemaan nastoista.
En tiedä yhtäkään nastattomilla ajavaa joka vaatisi yhtään mitään muuta tienhoitoon kuin kunnollista aurausta. Eiköhän suolaa ynnä muuta ole huutamassa ihan muu porukka. Luulisi siinä rahaakin säästyvän kun hoidettaisiin se lumen auraaminen ennen sitä suolausta, ja kunnolla. Pakkaskeli hyvin auratulla tiellä on ehkä mukavinta antia mitä suomen teiltä on tällä hetkellä saatavilla, urat ja huonot tienpinnat pysyvät edes hetken piilossa.
En voi kuin syvästi ihmetellä tätä jatkuvaa nastavastaisuutta, samalla kun sepeliä ja suolaa kylvetään täysin järjettömästi ympäri Suomea. Näillä pilataan sekä tiet, että autot. Heti kun sepelin ja suolan järjetön käyttö lopetetaan, olen minäkin valmis keskustelemaan nastoista.
En tiedä yhtäkään nastattomilla ajavaa joka vaatisi yhtään mitään muuta tienhoitoon kuin kunnollista aurausta. Eiköhän suolaa ynnä muuta ole huutamassa ihan muu porukka. Luulisi siinä rahaakin säästyvän kun hoidettaisiin se lumen auraaminen ennen sitä suolausta, ja kunnolla. Pakkaskeli hyvin auratulla tiellä on ehkä mukavinta antia mitä suomen teiltä on tällä hetkellä saatavilla, urat ja huonot tienpinnat pysyvät edes hetken piilossa.
En väitä, että nastattomilla ajavat vaatisivat sepeliä ja suolaa. Mutta ihmettelen miksi niistä nastoista niin paljon pidetään meteliä, kun sepeli ja suola ovat huomattavasti suuremmat ja kalliimmat ongelmat.
Ja edelleen väitän, että jos nastoista luovuttaisiin, niin sepelin ja suolan määrää lisättäisiin vain entisestään, mikä vain pahentaisi ongelmia. Tämän vuoksi vastustan nastakieltoa/-veroa.
jos nastoista luovuttaisiin, niin sepelin ja suolan määrää lisättäisiin vain entisestään, mikä vain pahentaisi ongelmia. Tämän vuoksi vastustan nastakieltoa/-veroa.
+1.
Olen valmis vaihtamaan kitkoihin saman tien, jos sen turvin saan ajaa tänä kesänä uudelleen päällystetyillä tieosuuksilla ajaa myös ensi keväänä sileää tietä.
Koska renkaita vaihtamalla en voi vaikuttaa tien kuntoon millään tavoin, en halua vaihtaa toiseksi parhaaseen vaihtoehtoon.
Ymmärrän kyllä jonkun inhoavan nastojani tien kulumisen vuoksi. Minä inhoan suolaa ja hiekoitusta tien ja autoni kulumisen sekä hyvin usein niiden väärän annostelun seurauksena huononevan ajokelin vuoksi. Laillisia keinoja talvessa pärjäämiseen ne kaikki silti ovat, joten turha niistä on vain yhtä syyllistää.
Olen funtsinut miten olisi mahdollista kieltää talvirenkaiden käyttö kesällä. Nykyinen talvirengas'pakko' on toteutettu siten että renkaasta pitää löytyä M+S merkintä joulu-helmikuussa.
Mutta miten käy jos kielletään M+S merkintä touko-syyskuussa? On olemassa paljon kesärenkaita joissa on M+S merkintä (eniten USA-renkaissa). Siis ei taida onnistua näin yksinkertaisesti. Pitääkö tehdä rengasmerkki ja -mallilistat joihin on lueteltu kesällä 'kielletyt' renkaat.
Taitaisi mennä pelleilyksi -niinkuin moni muukin asia autoiluun liittyvässä säätelyssä.
misar:
TeeCee:
Antaisitteko vastauksia muutamaan kysymykseen:
NHB: Miksi kitkarengas muuttuu tappajaksi siinä vaiheessa kun tiet sulavat ja sen pito paranee?
En ole sanonut renkaita tappajiksi joten en voi vastata suoraan kysymykseesi. Käsittääkseni kitkarenkaan ominaisuudet ovat kesäkelille epäsopivat koska se on suunniteltu talvikelille. Kitkarenkaan perusidea on että se takertuu ajoalustan pieniin epätasaisuuksiin mikä edellyttää sekä pintamateriaalilta että renkaan rungolta pehmeyttä, joka kääntyy haittatekijäksi kun ajoalustan kitka paranee. Pinta ja runko antavat periksi ja ajokäytös muuttuu löysäksi ja arvaamattomaksi. Huonon märkäpidon uskon johtuvan kumiseoksen ominaisuudesta.
NHB: Miksi kitkarengasta käyttävä henkilöautoilija on tappaja, vaikka hänellä ei ole huonoiten hallittava kalusto käytössä?
Tuohon en voi vastata, koska minun mielestäni kitkarenkaita käyttävä ei automaattisesti ole tappaja. Perheemme ykkösautossa on kitkarenkaat ja kokemukset ovat positiivisia.
NHB: Mikä se maaginen raja jarrutusmatkassa, joka määrittelee tappajan?
Minuakin kiinnostaa misarin mielipide tuosta. Ajonopeudet joita hän on kertonut käyttävänsä aiheuttavat huomattavasti enemmän lisäystä jarrutusmatkoihin (suurimpaan sallittuun nopeuteen verrattuna) kuin mitä hän kertoi aiheutuvan kitkarenkaiden käytöstä kesäkelillä.
NHB: Pitääkö kaikilla olla uusi Porsche uusilla parhailla mahdollisilla renkailla alla vai saako sitä selvästi huonommin pysähtyvilläkin autoilla ajaa?
Tuokin on mielenkiintoinen kysymys kannaltani koska perheemme kakkosauto on jarrutusominaisuuksiltaan varmaankin maan huonoimpia. Se on rakennettu toimimaan hyvin maastossa, joten sen renkaat, maavara ja jousitus ovat kaukana siitä mitä hyvät ajo-ominaisuudet maatiellä edellyttävät.
NHB: Kuinka kuluneina vaihdatte renkaanne uusiin?
Ykkösautoon on vaihdettu vuoden sisään molemmat rengaskerrat ja kummassakin oli kulutuspintaa kaksi milliä yli laissa annetun alarajan. Sitä autoa ajaa pääasiassa vaimoni joten renkaidenkaan kanssa ei kikkailla. Itsehän minä tietysti osaisin ajaa vaikka talvet kesärenkailla ja kesät vanhoilla kitkoilla
Kakkos/harrasteauton renkaat vaihdetaan yleensä kivissä auki revenneiden kylkien vuoksi paljon ennen kuin kulutuspinta ehtii hylkyrajalle.
Ihmetytti vähän nuo puheeni tuossa sinun lainauksessasi ja tarkistin olinko tosiaan sanonut ihmetelleeni tuota misarin sanomaa asiaa. Ilmeni että olit yhdistänyt kommenttini eri yhteyteen. misar oli sanonut että: Nykyaikana kun tietoa on vapaasti käytettävissä, on aika uskomatonta joidenkin yksilöiden usko omiin kykyihinsä.Tosiasiat ovat niin totaalisesti murskaavat tällä kohtaa. ja TÄTÄ minä sanoin itsekin ihmetelleeni. Siis en sitä liikenteessä saa ajaa vaikka jarrutusteho on ala-arvoinen. Sitä minulla ei ole varaa ihmetellä koska kuulun itse siihen porukkaan.
Folksam, joka lienee Pohjoismaiden suurin vakuutusyhtiö, on päätynyt sellaiseen lopputulokseen, että asutuilla alueilla pohjoimainen kitka on turvallisin vaihtoehto.
http://www.iltasanomat.fi/autot/art-1288757024846.html
Nastojen osuus suurkaupungeissa hiukkaspäästöihin on suurempi ongelma kuin saatava turvallisuushyöty huomioon ottaen, että suurkaupunkien tienpinnat ovat suurelta osin paljaita, Folksam kertoo tiedotteessaan.
Kuulostaa puolueettomalta tutkimukselta
Kuulostaa jopa siltä että kaikki merkittävät muuttujat ja muut hässäkät on otettu järkevästi huomioon
NHB:
Tukholman, Götebrgin ja Malmön tilanne kertookin kaiken tarpeellisen pohjoismaista.
En voi kuin syvästi ihmetellä tätä jatkuvaa nastavastaisuutta, samalla kun sepeliä ja suolaa kylvetään täysin järjettömästi ympäri Suomea. Näillä pilataan sekä tiet, että autot. Heti kun sepelin ja suolan järjetön käyttö lopetetaan, olen minäkin valmis keskustelemaan nastoista.
Ajattelija2013:
En tiedä yhtäkään nastattomilla ajavaa joka vaatisi yhtään mitään muuta tienhoitoon kuin kunnollista aurausta. Eiköhän suolaa ynnä muuta ole huutamassa ihan muu porukka. Luulisi siinä rahaakin säästyvän kun hoidettaisiin se lumen auraaminen ennen sitä suolausta, ja kunnolla. Pakkaskeli hyvin auratulla tiellä on ehkä mukavinta antia mitä suomen teiltä on tällä hetkellä saatavilla, urat ja huonot tienpinnat pysyvät edes hetken piilossa.
ritsa:
En väitä, että nastattomilla ajavat vaatisivat sepeliä ja suolaa. Mutta ihmettelen miksi niistä nastoista niin paljon pidetään meteliä, kun sepeli ja suola ovat huomattavasti suuremmat ja kalliimmat ongelmat.
Ja edelleen väitän, että jos nastoista luovuttaisiin, niin sepelin ja suolan määrää lisättäisiin vain entisestään, mikä vain pahentaisi ongelmia. Tämän vuoksi vastustan nastakieltoa/-veroa.
Ajattelija2013:
+1.
Olen valmis vaihtamaan kitkoihin saman tien, jos sen turvin saan ajaa tänä kesänä uudelleen päällystetyillä tieosuuksilla ajaa myös ensi keväänä sileää tietä.
Koska renkaita vaihtamalla en voi vaikuttaa tien kuntoon millään tavoin, en halua vaihtaa toiseksi parhaaseen vaihtoehtoon.
Ymmärrän kyllä jonkun inhoavan nastojani tien kulumisen vuoksi. Minä inhoan suolaa ja hiekoitusta tien ja autoni kulumisen sekä hyvin usein niiden väärän annostelun seurauksena huononevan ajokelin vuoksi. Laillisia keinoja talvessa pärjäämiseen ne kaikki silti ovat, joten turha niistä on vain yhtä syyllistää.
Olen funtsinut miten olisi mahdollista kieltää talvirenkaiden käyttö kesällä. Nykyinen talvirengas'pakko' on toteutettu siten että renkaasta pitää löytyä M+S merkintä joulu-helmikuussa.
Mutta miten käy jos kielletään M+S merkintä touko-syyskuussa? On olemassa paljon kesärenkaita joissa on M+S merkintä (eniten USA-renkaissa). Siis ei taida onnistua näin yksinkertaisesti. Pitääkö tehdä rengasmerkki ja -mallilistat joihin on lueteltu kesällä 'kielletyt' renkaat.
Taitaisi mennä pelleilyksi -niinkuin moni muukin asia autoiluun liittyvässä säätelyssä.
opi304:
Myös suurimmassa osassa ns maastorenkaissa on tuo M+S merkintä.
Millä se metsuri menisi töihin? Entä kaivinkoneen kuljettaja?
Käytännössä moni tarvitsee karkeita maastokuviollisia renkaita kesällä, kun liikkuu mm märällä nurmella perävaunun kanssa.