Liikenteen kiire-ilmiöitä

19 kommenttia

Oma kokemukseni on, että kovin monet ajelevat noudattaen nimellisesti liikennesääntöjä mutta keskittyen vain oman liikkumisensa ja paikkansa hoitamiseen. Samalla kuitenkin kännykkä on koko ajan korvalla tai naaman edessä. Vähäisintäkään huomiota ei kiinnitetä siihen, missä muut autot menevät tai tulevat. Todella usein nämä kuskit ovat naisia.



Muutamia kysymyksiä

- eikö naisten autoissa todella ole handsfree-järjestelmiä?

- onko naisten ihan mahdotonta käyttää vilkkua ennen ratin liikuttelua?

- onko naisten todella vaikeaa lähteä valoista joko ripeästi ollessaan ensimmäisenä tai heti edellä lähtevän perään sen sijaan, että jo valoissa jättävät 30 metrin turvavälin?

- onko naisten ihan kiellettyä ryhmittyä ruuhkassa niin, että kaistan tyhjä tila tulisi käyttöön?

- onko naisten jotenkin motorisesti vaikeaa aloittaa kääntyminen 1) vilkku 2) kaasu pois 3) jarru?



Ei ole ihme, jos naisista halutaan ensimmäisen tilaisuuden tullen ohi. Hitaasti valoista lähtevä koko ajan puhelimeen puhuva joustamaton ajaminen on niin tylsää seurattavaa, että mieluummin ajan itse edellä. Tekevät tuota miehetkin, mutta % miehistä < % naisista.

  
  • Derrick:

    On kuitenkin olemassa eräs haitallinen liikenneilmiö, jonka kohdalla laissa on aukko, tai ehkä tämä tilanne on säännelty, mutta säännös on jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi.


    Jos olet ajokortin joskus suorittanut, niin pitäisi tietää, ettei ole laissa aukkoa tuolla kohdin:



    TLL 15§ Väistämisen osoittaminen. Ajo risteykseen.



    Kuljettajan, joka liikennesääntöjen tai liikennemerkin mukaan on väistämisvelvollinen, on hyvissä ajoin nopeutta vähentämällä tai pysähtymällä selvästi osoitettava, että hän aikoo noudattaa velvollisuuttaan. Hän saa jatkaa matkaa vain, jos hän muiden ajoneuvojen sijainti, etäisyys ja nopeus huomioon ottaen ei aiheuta vaaraa eikä estettä.



    Lähestyessään risteystä tai sinne ajaessaan kuljettajan on sovitettava ajotapansa niin, ettei risteävän tien liikenne häiriinny, jos ajoneuvo joudutaan pysäyttämään risteykseen.




    Ja vinkkinä parkkipaikoille: ruutuun kannattaa yleensä aina peruuttaa, niin pois lähtiessä on paljon parempi näkyväisyys ympäristöön. Kiire on toki aina pahasta.

      
  • FARwd:

    Derrick:
    On kuitenkin olemassa eräs haitallinen liikenneilmiö, jonka kohdalla laissa on aukko, tai ehkä tämä tilanne on säännelty, mutta säännös on jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi.

    Jos olet ajokortin joskus suorittanut, niin pitäisi tietää, ettei ole laissa aukkoa tuolla kohdin:

    TLL 15§ Väistämisen osoittaminen. Ajo risteykseen.

    Kuljettajan, joka liikennesääntöjen tai liikennemerkin mukaan on väistämisvelvollinen, on hyvissä ajoin nopeutta vähentämällä tai pysähtymällä selvästi osoitettava, että hän aikoo noudattaa velvollisuuttaan. Hän saa jatkaa matkaa vain, jos hän muiden ajoneuvojen sijainti, etäisyys ja nopeus huomioon ottaen ei aiheuta vaaraa eikä estettä.

    Lähestyessään risteystä tai sinne ajaessaan kuljettajan on sovitettava ajotapansa niin, ettei risteävän tien liikenne häiriinny, jos ajoneuvo joudutaan pysäyttämään risteykseen.


    Ja vinkkinä parkkipaikoille: ruutuun kannattaa yleensä aina peruuttaa, niin pois lähtiessä on paljon parempi näkyväisyys ympäristöön. Kiire on toki aina pahasta.




    Tiesin kyllä tuon liikennesäännöksen olemassaolon, mutta sellaista säännöstä, jota kukaan ei noudata, kutsutaan termillä desuetudo, eli kuollut kirjain.

      
  • Olen saanut aikoinaan sakon varomattomuudesta liikenteessä, kun yritin väistää sivutieltä kovaa vauhtia päätielle saapuvaa autoa sen perän takaa. Auto pysähtyi risteykseen, joten yritykseni väistää sitä johti törmäämiseen.



    Oli yö ja lumisade. Ajoin itse päätiellä noin 60-70 kilometrin tuntinopeudella. Sivutieltä lähestyi kovalla vauhdilla kaksi autoa. Niiden vauhti tuntui vain kiihtyvän, kun ne lähestyivät risteystä. Luulin, että kaksi humalaista ajaa kilpaa, eivätkä autot voi mitenkään pysähtyä ajoissa. Hidastin nopeutta ja ohjasin autoani siten, että voisin ajaa päätielle syöksyvän ensimmäisen auton perän takaa välttäen siten törmäyksen. Loppuvaiheessa painoin jarrun pohjaan, mikä ei tietenkään ollut liukkaalla kelillä paras mahdollinen strategia. Tapahtui pieni törmäys, jossa toisen auton pelti vähän vääntyi. Omaan autooni (Saab 99) ei tullut juuri minkäänlaista vauriota.



    Paikalla käväissyt poliisi sanoi, että selvitelkää asia keskenänne. Pari kuukautta tapahtuman jälkeen sain kuitenkin kutsun poliisiasemalle, jossa minulle annettiin sakko. En olisi todennäköisesti saanut sitä koskaan, ellei juuri tuolloin olisi tullut oikeuskanslerin päätös kaksi vuotta aikaisemmin lähettämääni kyselyyn, koska koski kyseisten poliisien tekemää kotietsintää ja omaisuuden takavarikointia. Poliisit eivät olleet menetelleet kaikilta osin lain kirjaimen mukaan. Takavarikoidusta omaisuudesta ei esimerkiksi ollut tehty luetteloa. Poliisit luonnollisesti selvisivät pelkällä huomautuksella, mutta ilmeisesti se ärsytti heitä sen verran, että he yllättäen "muistivat" aikaisemmin samana vuonna sattuneen pikku kolarin ja päättivät sakottaa siitä. Samana talvena noin kuukautta myöhemmin tapahtui myös toinen peltikolari, jossa nuori kuljettaja peruutti kovalla vauhdilla veljensä omistamalla autolla minun ajamani - tai sillä hetkellä pysähdyksissä olleen – auton kylkeen. Peltiä vääntyi aika pahasti. Poliisi tutki tätäkin tapausta. Korjauskulut maksettiin toisen auton liikennevakuutuksesta. Koska nuori kuljettaja ei ollut kirjoitellut oikeuskanslerille, hän säästyi sakolta.



    Edellä selostetun risteyskolarin tyyppisessä tapauksessa on hyvin vaikea todistaa, että sivutieltä ajava on ajanut olosuhteisiin nähden liian kovaa ja siten myötävaikuttanut tapahtumaan. Tarvittaisiin ulkopuolisia todistajia, jotka sanoisivat, että ”kuljettaja kaahasi kuin hullu”. Tällaisia todistajia tuskin löytyisi, ja vaikka löytyisikin, siitäkään ei todennäköisesti olisi apua. Todistajan mielestä vauhti olisi ehkä ollut hitaampi, koska hän olisi katsonut sitä eri suunnasta. Ainoa epäsuora todiste voisi olla se, että kuljettajan tiedettäisiin ajaneen tuhansien risteyksien ohi ilman vastaavaa ”väistämistä”, joten tällä kerralla on täytynyt ilmetä jotain poikkeuksellista, koska kuljettaja on tehnyt epätavallisen väistöliikkeen. Jos kuljettajan ajokunnossa ei todettaisi mitään epänormaalia, katse kääntyisi toisen auton kuljettajaan ja epäilyyn, että hän on ajanut liian kovaa. Tällainen päättely ei kuitenkaan todennäköisesti riittäisi osoittamaan hänen syyllisyyttään. Ainoaksi syylliseksi määriteltäisiin se kuljettaja, joka yritti tehdä väistöliikkeen välttääkseen törmäyksen. Kyseessä olisi varomattomuus liikenteessä. Jos kuljettaja rassaisi autoradiota eikä edes huomaisi sivutieltä tulevaa autoa, hän ei syyllistyisi varomattomuuteen liikenteessä.



    Onhan se vähän ankeaa saada sakko varomattomuudesta liikenteessä, kun omasta mielestään on syyllistynyt enemmänkin ylivarovaisuuteen. Mistä tietää, vaikka tämä mainitsemani sakko olisi ollut se ”oljenkorsi”, joka aikoinaan katkaisi pyrkimykseni päästä linja-autonkuljettajakurssille. Eihän sinne varomattomia pyrkijöitä huolita.

      
  • Derrick:

    Nimittäin miksi jotkut paahtavat täysillä risteykseen ja lyövät jarrut pohjaan viisi metriä ennen risteystä ?


    Suunnilleen kerran kesässä menee tuollainen tilanne niin tiukalle, että vedän moottoripyörän kanssa hälyharjoituksen, kun en voi olla varma näkeekö autoilija minua.



    Toinen yhtä häiritsevä variaatio on tulla risteykseen aivan rauhallisesti, pysähtyä, ja sitten väistettävän lähestyessä lähteä liikkeelle. Ja taas tulee hälyharjoituksia.

      
  • Derric: ” Tiesin kyllä tuon liikennesäännöksen olemassaolon, mutta sellaista säännöstä, jota kukaan ei noudata, kutsutaan termillä desuetudo, eli kuollut kirjain.”



    Aika kuollut tuo pykälä kieltämättä on autolla ajellessa, mutta siinä pihisee vielä henki ainakin kun liikkuu polkupyörällä. Fillaristille aika moni kuski näyttää hyvissä ajoin hiljentämällä aikovansa noudattaa väistämisvelvollisuuttaan.



    Tämä on taas yksi niistä pykälistä jotka maalaisjärkeä käyttävillä kuskeilla herkästi jää noudattamatta. Kun ihminen miettii omin päin, tulokseen vaikuttaa paljon se, miten hän itse kokee hyötyvänsä ko. pykälän noudattamisesta. Kuski tietää, ettei aio ajaa etuajo-oikeutetun päälle, miksi siitä pitäisi oikein erikseen ilmoittaa ympäristölle?



    Olen puhunut maalaisjärjen käyttöä vastaan liikenteessä, mutta en siksi että se itsessään olisi huono asia, päinvastoin. Maalaisjärjestä tulee liikenteessä huono asia vasta silloin, kun ihmiset laajentavat sen tarkoittaman omaa ajatteluaan. Talonpoikaisjärki tarkoitta käytännöllistä järkeä, ja liian monen mielestä käytännöllisintä on suhtautua yhteisiin asioihin itsekkäästi. Minusta liikenteessä käytännöllisintä on ajatella liikenteen kannalta, mikä tämän puheeksi ottamasi yksityiskohdan kannalta tarkoittaa että kuskin pitää näyttää aikovansa noudattaa väistämisvelvollisuuttaan riippumatta siitä mitä mieltä hän itse on sen tarpeellisuudesta. Minun maalaisjärkeni mukaan omista tahallisista liikennesääntöjen rikkomisistaan on epäloogista päättää omalta kannaltaan ajatellen, koska liikennesääntöjen ei kuulukaan tuntua järkeviltä kaikkien osapuolien mielestä. Yhden riesa on toisen etu, jokaista oikeutta vastaa jonkun toisen velvollisuus, joten omalta kannalta ajatteleminen ( eli talonpoikaisjärki ) romuttaa liikennesääntöjen hyötyjä. Kenen etu se muka on pitkällä tähtäimellä?



    Mahdollisuuteni saada tälle ajatukselleni kannatusta ovat heikot, koska iso osa ihmisistä arvioi näitä puheitani sillä samalla talonpoikaisjärjellä, jonka kelvottomuutta tässä yritän todistella. Itsekkäästi ajattelevan kannalta hänen talonpoikaisjärkensä moittiminen on jo lähtökohtaisesti kauhistus, koska oma talonpoikaisjärki toimii sen saman itsekkään ajattelutavan käskyläisenä. Se kuiskii kuskille rauhoittavia ”järkisyitä” jotka kivasti oikeuttavat itsekkäät teot. Todellisen maalaisjärjen pitäisi mielestäni kyseenalaistaa omia ajatuksia, pakottaa pois omalta mukavuusalueelta, erotella omat selittelyt ja perustellut mielipiteet toisistaan, epäillä omia motiiveja, ylipäätään jalostaa ajatuksia.



    Sanonnan mukaisesti ”joka ei mieltään pahoita, ei tapojaan paranna”. Jos kerran tapojen, myös ajotapojen, parannus tulee mielensä pahoittamisen kautta, niin onhan se nyt paljon parempi pahoittaa mielensä itse kuin odottaa kunnes muut tekevät sen. Senhän sanoo jo maalaisjärkikin, nimittäin se TODELLINEN maalaisjärki.

      
  • Olen hyvin pitkälle samaa mieltä Teeceen kanssa.



    Liikennesääntöjen ehkä tärkein funktio on ennakoitavuus. Eli minun (kuten kaikkien muidenkin) on voitava ennakoida muiden liikenteessä olevien käyttäytymistä voidakseni itse liikkua edes kohtuullisen turvallisesti.



    Toinen tärkeä funktio on heikompien suojaaminen: erityisesti lapset, vanhukset ja vammaiset tarvitsevat korostettua suojaa.

      
  • Miksihän henkilöautolla meinaa törmätä täysperävaunuun suoralla tiellä, jolla on kaksi kaistaa suuntaansa.



    http://www.esaimaa.fi/Online/2014/11/20/Kuutostien%20t%C3%B6rm%C3%A4yst%C3%A4%20edelsi%20rekan%20v%C3%A4ist%C3%B6yritys/2014118228358/4

      
  • Avaruusvektori:

    Miksihän henkilöautolla meinaa törmätä täysperävaunuun suoralla tiellä, jolla on kaksi kaistaa suuntaansa.




    Oli niin kiire hoitaa omia asioita kännykällä / räplätä stereoita tms, ettei ehtinyt liikenteeseen keskittyä?

      
  • TeeCee:

    Aika kuollut tuo pykälä kieltämättä on autolla ajellessa, mutta siinä pihisee vielä henki ainakin kun liikkuu polkupyörällä. Fillaristille aika moni kuski näyttää hyvissä ajoin hiljentämällä aikovansa noudattaa väistämisvelvollisuuttaan.


    Aivan, mutta päinvastoin suuntamerkin ja väistämisen osoittava pyöräilijä onkin sitten harvinaisempi. Tämä ei ole syytös sinulle, vaan havainto pyöräilijöistä kaupungilla.



    TeeCee:

    Tämä on taas yksi niistä pykälistä jotka maalaisjärkeä käyttävillä kuskeilla herkästi jää noudattamatta. Kun ihminen miettii omin päin, tulokseen vaikuttaa paljon se, miten hän itse kokee hyötyvänsä ko. pykälän noudattamisesta. Kuski tietää, ettei aio ajaa etuajo-oikeutetun päälle, miksi siitä pitäisi oikein erikseen ilmoittaa ympäristölle?


    Maalaisjärjessä on selvästi vikaa, ellei se ymmärrä omaa parastaan.



    Muiden pitäminen tietoisena siitä, mitä itse aion seuraavaksi tehdä on puhtaasti itsekkäistäkin syistä täysin välttämätöntä. Se ei anna lupaa tehdä virheitä, vaan on osa vikasietoista prosessia, jossa muille jää mahdollisuus korjata minun havaintovirheeni seuraus, kunhan kerron aikeeni ajoissa.



    Tämän ymmärtäminen vei minun kääntymiseni ja ryhmittymiseni aivan uudelle tarkkuustasolle.



    TeeCee:

    liian monen mielestä käytännöllisintä on suhtautua yhteisiin asioihin itsekkäästi.


    Tästä väittelimme kovasti aiemminkin ja huomasimme sisällyttävämme itsekkääseen ajamiseen eri asioita. Siksi taidan tietää, mitä ajat takaa ja olen samaa mieltä.



    Sinun tarkoittamasi itsekkyys ei sisällä oman riskin minimointia, vaan ainoastaan muista piittaamattomuuden vailla tilanneanalyysiä. Tällainen itsekkyys ei ymmärrä omaa parastaan, vaan nostaa helposti omaakin riskitasoaan sitä edes ymmärtämättä (korjaa, jos ymmärsin väärin?)



    Minun tarkoittamani itsekkyys sisältää oman riskini minimoinnin kolariin osallistumisen tai sellaisen muille aiheuttamisen vaaran lisäksi jopa riskittömän kuljettajan maineenikin suojelemiseen. Haluan siis itsekkäästi näyttää hyvältä kuljettajalta, enkä uhraa mainettani. Ehkä kontrollifriikki olisi itsekästä parempi termi?



    Oli mitä oli, se suorastaan pakottaa osoittamaan aikovansa väistää. Olin itsekin lataamassa pöytään TLL 15§ perusteluineen, mutta FARwd ehti ensin.



    TeeCee:

    tämän puheeksi ottamasi yksityiskohdan kannalta tarkoittaa että kuskin pitää näyttää aikovansa noudattaa väistämisvelvollisuuttaan riippumatta siitä mitä mieltä hän itse on sen tarpeellisuudesta.


    Just näin. Mutta vielä parempi, jos hän ymmärtää miksi niin pitää tehdä, koska silloin hänellä on paremmat edellytykset tehdä se oikein.



    TeeCee:

    Minun maalaisjärkeni mukaan omista tahallisista liikennesääntöjen rikkomisistaan on epäloogista päättää omalta kannaltaan ajatellen, koska liikennesääntöjen ei kuulukaan tuntua järkeviltä kaikkien osapuolien mielestä. Yhden riesa on toisen etu, jokaista oikeutta vastaa jonkun toisen velvollisuus, joten omalta kannalta ajatteleminen ( eli talonpoikaisjärki ) romuttaa liikennesääntöjen hyötyjä. Kenen etu se muka on pitkällä tähtäimellä?


    Jos väistämisen osoittaminen tuntuu itselle riesalta, tai rasitteelta, on näkökulma liian ahdas eikä tilannetta ei ole ymmärretty oikein. Itsekkään (=kontrollifriikin ) kuljettajan kannattaa osoittaa väistämisensä selkeästi ja ajoissa, koska hän hyötyy siitä itse pienentyneen oman riskinsä muodossa. Se ei ole riesa, vaan tavoite.



    Väistämisen osoittajan riski ei ole päätiellä kulkeva väistettävä, jonka hän kyllä tietää väistävänsä. Se riski on takana tuleva, joka ei mahdollisesti seuraa tilannetta, vaan ainostaan edellään ajavaa ja tömäyttää äkkipysäyksessä päälle.



    Päätien liikenteen sujuvuus on tässä ylimääräinen bonus, jonka itsekäs lahjoittaa muille ilman välitöntä vastiketta. Sekin tosin muuttuu itsekkyydeksi, kun kontrollifriikin periaattein laittaa hinnan omalle hyvän kuljettajan maineelleen. Minun vuokseni ei saa kukaan odottaa hetkeäkään turhaan.



    Ellei ymmärrä, missä suunnassa riski uhkaa, on lakia vaikea noudattaa kirjaimellisesti. Väistämisen osoittaminen eri keleissä ja eri ajoneuvoilla tapahtuu eri tavoin, joten sekin vaatii tulkintaa. Se ei ole yritys pyristellä irti lain vaatimuksesta, vaan tavoite ymmärtää, mitä lain kirjaimen toteuttaminen käytännössä tarkoittaa.

      
  • Riekkosak:

    Liikennesääntöjen ehkä tärkein funktio on ennakoitavuus. Eli minun (kuten kaikkien muidenkin) on voitava ennakoida muiden liikenteessä olevien käyttäytymistä voidakseni itse liikkua edes kohtuullisen turvallisesti.


    Juuri näin. Jo puhtaasti itsekkäästä syystä on koko ajan pidettävä huoli siitä, että muut tietävät mitä olen tekemässä.

      
  • 740 GLE: ”...suuntamerkin ja väistämisen osoittava pyöräilijä onkin sitten harvinaisempi.”



    Huomattavasti harvinaisempi, voisi melkein sanoa että noin päin se ei toimi alkuunkaan. Sen huomaa itsestäänkin, että pyörällä ajaessa liikennesäännöt eivät ole läheskään samalla tavalla mukana osana rutiineja kuin autolla tai moottoripyörällä. Yksi syy voi olla se, että kun on pikkulapsesta asti pitänyt fillaria lelun tapaisena härvelinä, niin sitä on vaikea oppia pitämään ajoneuvona. Sama ilmiö kuin se, että monella on vielä keski-iässä tallessa paljon ajoasenteita, jotka muodostuivat parikymppisenä.



    740 GLE: ” Tämä ei ole syytös sinulle, vaan havainto pyöräilijöistä kaupungilla.”



    Jos se olisi ollut syytös, niin oikeaan osoitteeseen olisi tullut.



    740 GLE: ” Maalaisjärjessä on selvästi vikaa, ellei se ymmärrä omaa parastaan.”



    Nyt ollaan lähellä asian ydintä. Oman maalaisjärjen toimivuutta näytetään mitattavan nimenomaan tuolla sanomallasi kriteerillä: mikä on miettijän omaksi parhaaksi. Tuossa on kolme isoa periaatteellista ongelmaa.



    Ensinnäkin kannattaa pohtia että mistä tässä ylipäätään on kysymys: järjen käytöstä. Ja mitä on järjen käyttö? Minusta se on TOSIasioiden loogista käsittelemistä. Tästä johdan ajatuksen, että maalaisjärkenä ei voida pitää järkeä, joka ei kerro omistajalleen että tämä ei ole hankkinut ko. asian käsittelyyn tarvittavia perustietoja. Kuitenkin tällä palstalla esitetään maalaisjärjen tai sitä vastaavan nimissä mielipiteitä, joissa ei ole paljonkaan yhtymäkohtia yleisessä tiedossa oleviin asia koskeviin faktoihin.



    Toisekseen pitää miettiä, että mikä se maalaisjärjen käyttäjän oma paras etu liikenteessä sitten on. Kommenteista päätellen oma etu on sitä kun tuntuu turvalliselta eikä pukkaa stressiä, ja tuoltahan tuntuu kun ajelee oman mielen mukaan ilman että tekee hyödyttöminä pitämiään tai vaivannäköä vaativia asioita. En tiedä miksi ihmiset jättävät niin usein esimerkiksi näyttämättä että aikovat noudattaa väistämisvelvollisuuttaan, mutta veikkaan että syy on, että väistämisvelvollisuutensa hoitamisesta on liikaa vaivaa. Vaivannäkö on ikävää, ajamiseen pitäisi varta vasten keskittyä, mikä ei tunnu kivalta, eli se ei ole kuskin mielestä hänen etunsa mukaista. Siksi kuskin maalaisjärki on tyytyväinen hänen ajotapoihinsa vaikka niissä olisi liikenteen kannalta pahojakin vikoja.



    Kolmas ongelma maalaisjärjen käytössä on, että sitä käytetään taikasanana joka muuttaa hölynpölyn vakavasti otettavaksi mielipiteeksi. Kun joku sanoo että pitää käyttää talonpoikaisjärkeä, kommenttiin suhtaudutaan kuin suureenkin viisauteen. Yleensä tämä kommentti esitetään perusteluksi jollekin liikennesääntöjen rikkomiselle. Tässä ketjussa kyse on kuskeista jotka rikkovat liikennesääntöjä väistämisvelvollisuudesta. Mitä jos joku keksii sanoa että tuossa tilanteessa pitää käyttää maalaisjärkeä, saako sitten jarruttaa vasta viime hetkellä? Pitäisi saada jos kerran esimerkiksi rajoitustakin saa rikkoa jos jonkun maalaisjärki sanoo että se on tarpeettoman alhainen. Maalaisjärjestä puhutaan kuin se olisi ratkaisu, vaikka todellisuudessa se on usein ongelman aiheuttaja.



    Kannatan maalaisjärjen käyttöä jos sen käyttäjä sekä tiedostaa että ottaa huomioon siinä piilevät ongelmat. Jos oma etu ja liikennesäännöt ovat ristiriidassa, oman edun pitää väistää. Pitää tiedostaa, että ihminen on luonnostaan epärealistisen optimistinen omien älynlahjojensa ja tietojensa suhteen. Jos nämä pitää mielessään, niin uskon kuskin pystyvän käyttämään maalaisjärkeään ilman kovin suurta haittaa. Muutama harva saattaa onnistua jopa käyttämään sitä yhteiseksi hyödyksi, mutta pyydän heitä vaikenemaan kokemuksistaan, koska vähemmän lahjakkaat luulevat, että mikä vaan aivopieru on maalaisjärkeä kunhan sitä vaan itse nimittää sellaiseksi

      
  • Tyhjä kuva: ”Tekevät tuota miehetkin, mutta % miehistä < % naisista.”



    Yhdistät nuo ongelmat naisiin sukupuolena, mutta kuvaamasi ajotavat voivat olla yhteydessä ajokokemukseenkin. Naiset ajavat keskimäärin puolet miesten keskimääräisestä vuosittaisesta ajosuoritteesta, minkä on pakko näkyä ajotavoissakin. Jos vaimo tai tyttöystävä ( tai molemmat ) ajavat vain kun itsellä on krapula, niin totta kai se näkyy ajotaidoissa.



    Tosin olen lukenut, että naiset suhtautuvat keskimäärin miehiä enemmän liikenteeseen välttämättömänä pahana, joka tarvitaan paikasta toiseen liikkumiseen, kun taas miehiä kiinnostaa naisia enemmän myös itse ajamistapahtuma. Tämän voisi tulkita niinkin, että miehillä ns. liikennesilmä kehittyy naisia enemmän tietyllä määrällä ajokokemusta.



    Tyhjä kuva: ”Ei ole ihme, jos naisista halutaan ensimmäisen tilaisuuden tullen ohi. Hitaasti valoista lähtevä koko ajan puhelimeen puhuva joustamaton ajaminen on niin tylsää seurattavaa, että mieluummin ajan itse edellä.”



    Tosiasia on että liikenteessä on myös kuvaamallasi tavalla ajavia, sekä naisia että miehiä ja varmaan monta siltä väliltäkin. Sen vuoksi omaa ajamistaan johtamaan kykenevien on säädettävä ajotapansa näihin olosuhteisiin sopiviksi. Jos sinun ohituspäätöksiisi vaikuttaa mainitsemastasi ajotavasta ärtyminen, niin sinun autoasi ohjaa noissa tilanteissa tunteet eikä järki, ja se on aina huono juttu.



    Itselläni auttoi kun eläydyin kaikenlaisiin itseäni ärsyttäneisiin tilanteisiin kaikessa rauhassa kotona ja mietin valmiiksi mikä olisi fiksu tapa reagoida niihin sen sijan että ”harkitsin” suhtautumistani vasta kun ärsyttävä tilanne oli jo käsillä. Tuota ei tarvinnut tehdä kuin kerran tai pari ja homma oli hoidettu, nyt pystyy seuraamaan millaista haahuilua hyvänsä ilman että osasuoni alkaa tykyttää.

      
  • Jos puhutaan "maalaisjärjestä" ongelmien ratkaisijana, niin ainakin ihmisen oman terveyden asioissa se on ratkaisuna osoittautunut aika heikoksi. Ihmiset eivät ole kovin rehellisiä itselleen, joten perustelutkin menevät täysin metsään. maalaisjärjellä ihmiset perustelevat itselleen ylipainon, tupakoinnin, viinanjuonnin, valvomisen, liikenneriskit jne jne. Kaikkeen löytyy sopiva perustelu ja selitys kun käyttää vain sitä "maalaisjärkeä" eikä suostu uskomaan, että tosiasiat koskettavat myös sitä peilistä näkyvää naamaa.

      
  • @Derrick: Kaupan pihassa tai millä tahansa muulla P-alueella on aika pöljää ajaa keula edellä parkkiruutuun. Ruutuun kuuluu peruuttaa ja ajaa sieltä etuperin pois. Itse juuri kuvasit yhden syyn miksi.

      
  • AkiK: ” Jos puhutaan "maalaisjärjestä" ongelmien ratkaisijana, niin ainakin ihmisen oman terveyden asioissa se on ratkaisuna osoittautunut aika heikoksi. Ihmiset eivät ole kovin rehellisiä itselleen, joten perustelutkin menevät täysin metsään. maalaisjärjellä ihmiset perustelevat itselleen ylipainon, tupakoinnin, viinanjuonnin, valvomisen, liikenneriskit jne jne. Kaikkeen löytyy sopiva perustelu ja selitys kun käyttää vain sitä "maalaisjärkeä" eikä suostu uskomaan, että tosiasiat koskettavat myös sitä peilistä näkyvää naamaa.”



    Tuo on hyvä pointti. Nyt kun mietin tuota terveysvertaustasi, niin siinä onkin yllättävän paljon yhteistä liikenneasioiden kanssa. Molemmissa päätyy monissa asioissa ihan metsään jos yrittää päästä hyvään lopputulokseen vain omalla järjellä, ilman asiantuntijoiden tietämystä.



    Esimerkiksi pienen ylipainon vaikutus on tutkimusten mukaan paljon isompi kuin mitä itse olisin arvannut asiasta mitään lukematta. Päättelemällä ei myöskään olisi selvinnyt miten paljon istuminen vaikuttaa ihmisen aineenvaihduntaan. Samaa voi sanoa kaikista sanomistasi asioista, todennäköisesti tulee tietämättään pahoinpidelleeksi itseään jos ei hyödynnä tutkimusten tuottamaa tietoa. Tulee hakematta mieleen miten vahva usko monilla on oman päättelyn voiman liikenneasioissa, joiden taustoihin edes pikkuisen perehtymällä olisi huomannut, ettei se juttu ihan niin yksioikoinen ollutkaan kuin ”maalaisjärjellä” ajatellen näytti. Mutta miksi sitä tietoa kaivamaan selvässä asiassa, johan minä sen mietin valmiiksi. Homma käy sujuvasti kun käyttää maalaisjärkeä.

      
  • 740 GLE: ” Muiden pitäminen tietoisena siitä, mitä itse aion seuraavaksi tehdä on puhtaasti itsekkäistäkin syistä täysin välttämätöntä.”



    Noinhan se on, mutta tuo kertomasi perustelu on liikenteen kannalta huono. Se pitää sisällään perusajatuksen, että kun ei näe mitä hyötyä väistämissääntöjen noudattamisesta itselle on, niin silloin niistä ei tarvitse välittää. Et tarkoittanut tätä, mutta tarkoituksella ei ole tässä väliä, vaan sillä mitä käytännössä tapahtuu.



    Mielestäni suurinta osaa liikennettä haittaavista pikkurikkeistä ( esim. vilkunkäyttö, turvavälit, ryhmittymiset, paikka kaistalla, väistämissäännöt, ajonopeudet, kännykän käyttö ) tapahtuu koska niistä ei koeta olevan ITSELLE haittaa tai koska niistä oletetaan satavan ITSELLE hyötyä. Siksi mielestäni tuo äkkiä katsoen mitättömältä vaikuttava sananvalintasi onkin oikeasti oleellinen. Minä uskon ihan vakavissani että sillä olisi liikenteeseen erittäin positiivinen vaikutus jos kuskeilla ei olisi mielikuvaa, että he saavat päättää tahallisista liikennerikkeistään sen mukaan miten tärkeinä pitävät niitä itselleen. Kysyttäessä kukaan ei myönnä että hänellä mielestään olisi tällainen lupa, mutta tämän palstan keskusteluista näkyy että se on ainakin jonkinasteisena jokaisella. Yleinen mielipide tukee itsekkäistä syistä tapahtuvaa liikennesääntöjen tahallista rikkomista.



    Keskusteluissa moni on periaatteessa sanonut kannattavansa liikennesääntöjä, etenkin muiden osalta, mutta kaikilta löytyy ymmärrystä omille rikeille. Joten ainoat jotka voisivat kunkin tahallisten rikkeiden määrään vaikuttaa, kannattavat omien rikkeiden tekemistä, mutta vastustavat niiden tahallisia rikkeitä, joiden ajamiseen heillä ei ole muuta tapaa vaikuttaa, kuin oma esimerkki. Ja se esimerkki mitä he näyttävät, tukee tahallista rikkeiden tekemistä. Kuulosta omituiselta logiikalta, mutta todellisuudessa se on hyvinkin loogista. Logiikkaa nimittäin pitää verrata siihen mihin ihmisten todelliset motiivit pyrkivät, ja terve ihminen pyrkii itsekkäisiin päämääriin. Tätä taustaa vasten se olenkin oikeasti minä, jonka perusmotiivi ja mielipiteet ovat keskenään epäloogisia.



    Tällaisia asioita olen tarkoittanut kun olen aikaisemmin suureksi riemuksesi yrittänyt kehitellä keskustelua motiiveista. Vaikka meillä lajityypillisesti kaiken taustalla toimivatkin itsekkäät, savannin selviytymistaisteluun kehittynet motiivit, niin liikenteeseen kuljettajien pitäisi kehitellä siihen ympäristöön räätälöityjä, keinotekoisia motiiveja. Motiivin pitäisi olla sellainen että se motivoi kuskin noudattaman liikennesääntöjä silloinkin, kun hän ei näe mitä hyötyä siitä on hänelle itselleen.



    Jotta itseään voi motivoida, on ihan ensimmäiseksi tiedostettava että tällainen ilmiö ylipäätään on olemassa. Sitten voi miettiä että onko itsellä tarvetta motivaatioiden ”tuunamiseen” vai onko sattunut syntymään täydellisenä. Jos ei ole syntynyt täydellisenä, niin seuraavaksi pitää päättää millainen kuski haluaa olla, ja sen jälkeen pitää selvitettävä mitkä ei-itsekkäät keinotekoiset motivaatiotekijät oikeasti motivoivat itseä.



    Tämä on sikäli epäkiitollinen puheenaihe, että jos lukija ei ole jo itsekin huomannut tätä asiaa, hän tuskin huomaa sen olemassaoloa kenenkään puheiden perustella. Ja jos lukija on jo huomannut että ihmisen ajatusmaailmassa on enemmän kuin vain se yksi, tietoiseksi minäksi sanottu kerros, niin asiaa on hänelle turha toistella. verkosta löytyy paljon hyvää tietoa, tekniikan nopea kehitys tuottaa jatkuvalla syötöllä uutta ja ainakin minun mielestäni mullistavaa tietoa aivojemme toiminnasta. Olen ymmärtänyt niin, että tämä mitä me pidämme tietoisena toimintanamme on vain ohut kuori aivojemme todellisten tapahtumien päällä. Tietoisuutemme on kuin matrix, jota alitajuntamme syöttää aisteillemme, se on suureksi osaksi vääristelty versio tapahtumista, usein jopa suorastaan valetta. Minusta asia ei oikeastaan voisi olla tätä kiinnostavampi, mutta taidan kuulua vähemmistöön.

      
  • PropJock:

    @Derrick: Kaupan pihassa tai millä tahansa muulla P-alueella on aika pöljää ajaa keula edellä parkkiruutuun. Ruutuun kuuluu peruuttaa ja ajaa sieltä etuperin pois. Itse juuri kuvasit yhden syyn miksi.




    Isompia ostoksia on melko hankala panna tavaratilaan, jos perä on kiinni ruusupuskassa.

      
  • Ruutuun peruuttaminen on tosiaan monesti helpoin tapa ajaa, mutta kuten edellä todettiin, kaupassa käyntiin liittyy muutakin pysäköimisen lisäksi. Viikon ostosten kantaminen autojen välistä taakse on työläämpää kuin auton ajaminen ruutuun keula edellä, mutta tarjoaahan se viereisen auton omistajalle piristävän jännitysnäytelmän. Ja esim. lapsiperheille varatuissa paikoissa ruudun takana on usein tolppa liikennemerkkiä varten. Toki farmarin voi jättää sen verran kauemmas, että luukun saa auki tolpasta tai ruusupuskasta huolimatta, mutta silloin keula jää sen verran pitkälle, ettei pysäköinti ainakaan minun silmässäni näytä onnistuneelta.



    Joskus ruutujen takana on kapea väylä varattu jalankulkijoille, mutta täysien ostoskärryjen hallittavuus on vinolla pinnalla sen verran työlästä, että parempi on ajella niillä vain väljemmillä reiteillä. Milloinkohan kärryihin saataisin pyörät, jotka mahdollistavat kärryjen ohjaamisen kärryjen pyörittämisen sijaan? Lapsille tarkoitetuissa autokärryissä asia on yleesnä kunnossa, mutta tavallisissa kärryissä ei.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit