Kesän säästöajokilpailu julistetaan nyt !

105 kommenttia
24
  • FARwd:

    740 GLE:
    Sama pätkä edestakaisin ajettuna tietokoneen arvaus 80 keskinopeudella 3.6 sadalle.

    Tarkan korjauskertoimen laskentaan ei ole vielä riittävästi tilastoa, joten en tiedä, onko se enemmän vai vähemmän kuin FARwd:n pienempi lukema yllä?

    Nokitan vielä kahdella desillä! Mersumiehellä toki tilavampi ja painavampi kulkuväline, joskaan kokonaisilmanvastuksissa ei liene suurta eroa. Tänään tuli ajettua maantiepätkä edestakaisin yhteensä 73 km keskinopeudella 88,7 km/h, jolloin muutamaa risteystä ja niiden jälkeistä kiihdytystä lukuunottamatta automaatti piti enimmäkseen isoimman pykälän pesässä. Ajotietokoneen kalibroitu keskikulutus näytti 3,4 litraa/100 km. Eli 8-vaihteisella automaatilla näytän pääsevän vähintäänkin samoihin lukemiin, kuin aiemmalla 6-v manuaalillani.


    Jos lukemasi on kalibroidun mittarin tietoa, menet edelleni kolmella desillä. Minun ensimmäisen 10.000 km seurantajaksoni antoi nimittäin noin 3 % virheen, joten vertailukelpoinen lukemani on 3.7 sadalle.



    Mitäs mieltä olet ajamisen helppoudesta? Omasta mielestäni minimissä ajaminen manuaalilla on jatkuvaa yrittämistä, mutta nykyaikainen automaatti tuntuu menevän omassa minimissään sillä, että asettaa lähtiessä alhaisen nopeuden ja antaa mennä.

      
  • 740 GLE:

    Mitäs mieltä olet ajamisen helppoudesta? Omasta mielestäni minimissä ajaminen manuaalilla on jatkuvaa yrittämistä, mutta nykyaikainen automaatti tuntuu menevän omassa minimissään sillä, että asettaa lähtiessä alhaisen nopeuden ja antaa mennä.


    Noinhan se menee, pihistelykin on huomattavasti helpompaa kunnollisella automaatilla. Ainoastaan mäkisessä maastossa hieman häiritsee joskus automaatin vaihteiden arpominen edestakaisin, kun ei se vielä "näe" ylä- ja alamäkien alkamista etukäteen. Silloin olen toisinaan aktivoitunut itse määräämään rattivaihteilla, missä kohdassa milläkin vaihteella mäkiä olisi sopivinta kiipeillä tai lasketella. Ja joskus mutkaisilla 80-rajoituksen teillä olen jopa lukinnut seiskavaihteen manuaalisesti päälle, kun automaatti käyttäisi 8. vaihdetta kuitenkin vain hyvin hetkittäin. Sen verran harvoin noita kuitenkin tulee kikkailtua, etten ole jaksanut edes seurata kuinka paljon tuo omatoimisuus vaikuttaa kulutukseen, mutta olettaisin, ettei turha edestakaisin vaihtaminen paranna polttoainetaloutta automaatillakaan.

      
  • FARwd:

    mäkisessä maastossa hieman häiritsee joskus automaatin vaihteiden arpominen edestakaisin, kun ei se vielä "näe" ylä- ja alamäkien alkamista etukäteen.


    Joidenkin uusien kuorma-autojen vakionopeussäädin seuraa navigaattoria "pyöristääkseen" korkeuseroja. Tuon tekemiseksi itse tarvitaan jatkuvan tarkkuuden lisäksi vapaata tilaa taakse, ettei häiritse takaa tulevia nopeuden hidastuessa mäen huipulle.

      
  • Ensimmäiset talvikelit toivat melkoisen pettymyksen. Nyt lähtee Mersun sijoitus kulutuskisassa putoamaan vauhdilla.



    Manuaali-Ceessä kulutus kasvoi viileän sään ja sähkölämmityksen myötä selvästi, ehkä puolisen litraa sadalle. Se merkitsi noin 10 % lisäystä, mikä on minusta ihan ymmärrettävää suurempien ajovastuksien ja lämmityksen vuoksi.



    Automaatti-E näyttää jostain syystä tarvitsevan paljon enemmän, vaikkei Webastoa ole paljon käytettykään. Kesäinen edeltäjää pienempi kulutus on vaihtumassa talvella sitä suuremmaksi.



    Alustava arvio on, ettei 6 sadalle tule riittämään talven keskiarvoksi? Jatkan seurantaa ja kerron miten kävi.

      
  • 840 km keskinopeudella 84 km/h, kulutus ajotietokoneen mukaan 4,6 l/100 km. Ajokkina uuskoppanen Octavia HB 1,4 TSI bensaturbolla. Kulutus ei nouse talvella, koska lämpiää hyvin ilman polttoainetoimista lisälämmitintä.

      
  • Vuosi täynnä, noin 30.000 km keskikulutuksella 5.5.

    Tammi-helmikuussa ei sähkötolppaa työpaikalla, joten Webastolle tuli käyttötunteja ihan kunnolla.

    Joko pakkanen nostaa tomaatin kulutusta manuaalia enemmän tai sitten en vieläkään osaa ajaa tuota? Aiemman Ceeni ajoin keskiarvoon, joka olisi ollut samanlaisten autojen Spritmonitorin pohjanoteeraus 100.000 matkalla.

    Nyt kesän tullen kulutus putosi selvästi ja takaa-ajo käynnistyi oman autoni kärjen tavoittamiseksi. Johtoon ei nyt tule olemaan asiaa, koska se vaatisi EU-normin alituksen, joka on 2012 mallilla jo varovaisempaa ajoa kuin mihin minä viitsin alkaa. Mutta viimeisen podium-sijoituksen ajattelin napata muutaman tankillisen jälkeen, vaikka se tapahtuukin puoli litraa kärjen takana :-)

    Mutta MyCar Android-applikaaation backup - ja restore ominaisuuden osoittauduttua kelvottomaksi, kimpaannuin sen verran että tällä kerralla kirjasin paperisen tankkikirjan koko lokin sinne Spritmonitorin pilvipalveluun. Löytyy uusien E-sarjalaisten seasta samalla nimimerkillä.

    Näyttää olevan hyvä tankkausseuranta myös rekisteröityneelle, koska dataa pääsee käpistelemään puhelinapplikaation lisäksi myös selaimella vaikka PC:lta. Mukaan saa myös lisäattribuutteja ajotilanteiden selittämiseksi. Vain talvidieselin käyttöajan jouduin kirjaamaan vapaamuotoiseen kommenttiin.

    P.S. miksihän tuo 28.11.2014 kirjoittamani postaus meni Tapio Taulan piikkiin? En voi edes itse sitä enää editoida?

      
  • Ihmeellisiä toisinaan nuo bittivirrat. En minäkää pääse tuohon 28.11.2014 kirjoitelmaan kiinni. Jokin lutikka meni bitin väliin.

    Nyt voimme kaikkia säästää lisää näissä polttonesteissä.

    Uusi hallitus kuulemma alkaa sakottaa tuplasti aiempaa enemmän ja heti 1 km/h ylityksistä alkaen.

    Parempi siis pudottaa nopeutta ja samalla säästää lisää polttonesteissä niin jää rahaa maksella korkeampia autoveroja vai mitä niitä nyt tuleekaan lisää.

      
  • Nopeustoleranssin muutos ei tule aiheuttamaan sakkoja asiasta tietoiselle, mutta olisi kohtuullista ryhtyä noudattamaan lakia myös ohitettavan osalla ja räpsäyttää vastaava sakko aina kun ohitettavan nooeus nousee vasemman vilkun jälkeen enemmän kuin 1 km/h.

      
  • Aiempia kapeampien ja pienemmän vierinvastuksen renkaiden sekä entistä pidemmän työmatkan (12 km -> 24 km) turvin kesälukemat paranevat viime kesästä.

    Kesärenkain ajettujen 6 tankillisen, eli 8665 km keskiarvo 4.9 sadalle osuu tällä hetkellä normilukeman (4.9 - 5.3) alarajalle.

      
  • Kun ajaa oman ilmoituksen mukaan 90% maantietä, 6% moottooritietä ja 4% kaupunkiajoa niin olisi ehkä paljon rehellisempää verrata normin maantiekulukseen kuin yhdistettyyn. Maantiekulutus on ilmeisesti autosi kohdalla 4,2L/100km.
    Saat toki verrata ihan mihin haluat niin että saat sen näyttämään itsellesi mahdollisimman edulliselta.

      
  • Maantieajooni kuuluu jo työmatkallani liikennevaloja ja -ympyröitä sekä 40, 50, 60, 80 ja 100 rajoituksia, vaan enpä ala ajopäiväkirjaa noista pitämään.

    Seitsemäs tankkaus, 10.108 km ja vertasipa sitä ihan mihin huvittaa, on kesän kulutus tähän saakka silti 498 litraa.

    Ja vertasipa sitä ihan mihin huvittaa, se sattuu olemaan tuon auton EU-yleislukema. Maantienorminkin kyllä voi saavuttaa, mutta vain maantieajossa.

      
  • Kyllä sinun keskikulutus varmasti pitää paikkansa ja on ihan hyvä saavutus sillä autolla.
    Vertailu normin yhdistettyyn on minusta edellenkin suhteellisen ontuvaa kun ajat mitä ilmeisemmin selvästi suurempi osa maantiellä kun mitä normissa tehdään (vältät taajamia ja moottoriteitä). Päästäkseen sellaiseen keskinopeuteen pitää välttää taajamaa kuin ruttoa.

      
  • Miksi saman suuruisia numeroita ei saisi sanoa yhtä suuriksi? Minun ympäristössäni se kuvaa toteutumaa hyvin, joten minulle tuo on hyvä estimaatti.

    Ei tämä tietenkään osoita, ettei valmistaja olisi vedättänyt mittaustuloksia. Enhän minä mitään normiajoa aja, joten mikään toteutuma ei kerro normimittauksesta mitään, vaikka molempien aivan eri olosuhteissa ajettujen vetojen lopputulos lähes puhtaasti sattumalta samaan numeroon osuukin. Samasta syystä valmistajan ilmoittama normilukema ei ole lupaus yhdenkään kuljettajan kulutuksesta omassa ympäristössään ja omalla ajotavallaan.

    Koska harvalla on tapana pysäyttää 7 km välein 120 moottoritiellä, normin "maantieajo" ei ole ihan sitä, mitä useimmat ymmärtävät maantieajolla. Omat ajoni koostuvat lyhyistä pätkistä noin 60 km/h keskinopeudella, mikä on toki lähellä EU-normin maantieajon keskinopeutta. Mutta siinä maantieajossa on 40-50-60 rajoituksia ja liikennevaloja seassa.

      
  • 740 GLE:
    ”Ensimmäisen 10.166 km matkalle meni 532 litraa, eli keskikulutus 5.2 sadalle keskinopeudella 75 km/h.Normilukemilla olen ajanut aina ennenkin (ja syyn näkee keskinopeudesta), mutta olen positiivisesti yllättynyt normin saavuttamisesta uudemmallakin autolla”.

    ”Omat ajoni koostuvat lyhyistä pätkistä noin 60 km/h keskinopeudella, mikä on toki lähellä EU-normin maantieajon keskinopeutta ”.

    Niinpä!!

    740 GLE:
    ”Miksi saman suuruisia numeroita ei saisi sanoa yhtä suuriksi”?

    Saa toki luvut sanoa saman suuriksi. Miten näihin lukuihin on tultu on sitten täysin eri juttu.

    Sinun työmatkasi saattaa olla sellainen kuin sinä kuvailet mutta mitä sinun muut ajot ovat?
    Kyse onkin siitä miten suuri osa nämä alhaiset nopeusrajoitukset muodostavat.

    740 GLE:
    ”Koska harvalla on tapana pysäyttää 7 km välein 120 moottoritiellä”.

    Eipä siinä moottoritiellä pysähdytäkään vaan ajetaan pois moottoritieltä ja pysähdytään seuraaviin likennevaloihin ja aloitetaan sykli uudestaan alusta.

    740 GLE:
    ”Enhän minä mitään normiajoa aja”.

    Miksi sitten pitää joka käänteessä olla vertailemassa siihen yhdistettyyn normilukemaan, kun sinun ajot ovat kuitenkin selvästi lähempänä normin maantieajoa (vrt keskinopeus).

    Tulee mieleen erään tunnetun pohjalaisen vastaus kysymykseen: ovatko pohjalaiset ylpeitä.

    ”Ei me pohjalaaset mitään ylypeitä olla, ollahan muuten vaan pirempii ja parempii kuin muut”.

      
  • Keskimäärin kilometreistä kaupunki/ruutukaava-ajoa 60%, 40% maantie-seututie ajoa.
    Ajoneuvona vajaat 2 metriä korkea tila-Berlingo automaatill...anteeksi -aivan karmealla robottivaihteistolla.

    Keskikulutus viimeisen 4400 kilometrin* matkalla 5,4 litraa.
    Ajotietokone väittää 4,5 litraa, joten suhteellinen valhe on melkoinen.

    *) eikä paljoa enempää tulekaan, robottivaihteisto ei täyttänyt odotuksia - joten toinen peltilehmä on tulossa.

      
  • RistoK; Sinun työmatkasi saattaa olla sellainen kuin sinä kuvailet mutta mitä sinun muut ajot ovat? Kyse onkin siitä miten suuri osa nämä alhaiset nopeusrajoitukset muodostavat.

    Toukokuusta syyskuulle (työpäivät x työmatka) on noin puolet kesän ajoista. Käytännössä erilaiset kauppareissut ja muu paikallispyöriskely lisää tätä vaihtelevaa ajoa selvästi ylikin puoleen, mutta ilman ajopäiväkirjaa en tiedä tarkkaa suhdelukua?

    RistoK: Eipä siinä moottoritiellä pysähdytäkään vaan ajetaan pois moottoritieltä ja pysähdytään seuraaviin likennevaloihin ja aloitetaan sykli uudestaan alusta.

    Tuo periaate toteutuu myös työmatkallani, ja mottoritiepätkäkin on lähes normin mittainen.

    Vaikka EU-normin maantieajo ei ole sitä mitä suomalainen yleensä maantieajolla ymmärtää, silti mittaussykliin verrattuna tosiaan ajan aika lailla maantieajoa (paitsi silloin kun ajan puhekielen mukaista maantieajoa, jota ei normissa ole lainkaan). Ja olet aivan oikeassa, että tämä minun olisi pitänyt saada jo aiemminkin sanotuksi, kun kerran normin ajotapaa todelliseen liikenteeseen vertasin. Kiitos rautalangasta!

    Pohojammaa on yksi tärkeä syy siihen, miksi noin matalat lukemat ovat mahdollisia, vaikka en tosiaankaan ole mikään myyntiedustaja, joka kulkisi pitkiä maantiematkoja.

    Spritmonitorin kaltaiset kulutusseurantasivustot ovat yleisemminkin toimiva viite auton kulutuksen simulointiin omassa käytössä. Kun selvittää mihin kohtaan vähän - keskimääräisesti - paljon kuluttavien kuljettajien skaalalle itse sijoittuu, on kyseinen kohta helppo etsiä harkinnan alla olevista vaihtoehdoista.

    RistoK: Miksi sitten pitää joka käänteessä olla vertailemassa siihen yhdistettyyn normilukemaan
    En ole itsekään varma, mutta luulisin jääneeni mediamyllytyksen uhriksi? Joka tuutista tuntuu tulevan hömppää normilukemien ja "todellisen" kulutuksen eroista ja Keltainen lehdistö laskee jopa 2-3 merkitsevällä numerolla prosenttilukuja sille, mikä valmistaja valehtelee eniten.

    Ajan nyt kolmatta autoani, jolle normilukema on edes olemassa, ja jokaisessa tapauksessa normi on ollut hyvä ennuste siitä mihin auto pystyy, ellei kuljettaja tai ympäristö sitä estä.

    On ikävää lukea jatkuvasti lehdestä olevansa todellisen elämän ulkopuolella :-(

      
  • Risto hei, näitä eri suunnista tarjottuja "normaaleja" ajo-olosuhteita vastaan minä kapinoin:

    http://www.kauppalehti.fi/uutiset/rajut-tulokset-vain-yksi-merkki-selvitti-uudet-paastotestit/GdcUysB6

    "Vanhaa mittaustapaa ollaan korvaamassa WLTP-testillä (World-Harmonized Light-Duty Vehicles Test Procedure), joka noudattaa paremmin oikeita ajo-olosuhteita ja ajotapoja"

    "huippunopeudeksi määritellään 130 kilometriä tunniksi, NEFZ:ssa se on 120 kilometriä. Myös ilman lämpötilan ylärajaa on nostettu 23:stä 30 asteeseen. Edelleen WLTP:ssä ajetaan vaihtelevasti oikeassa suhteessa niin moottoritiellä, pikkutiellä kuin kaupunkiliikenteessä."

    Kyllä minullekin kelpaisivat noin hienot oikeat olosuhteet, vaan eipä ole näkynyt.

      
  • Mittausnormilla ei välttämättä ole mitään tekemistä ”normaalin” kanssa kun puhutaan ajosuoritteesta.
    ”Normaalit” ajot kun voi merkitä miljooneja erilaisia ajotyylejä ja ajosuoritteita ja sen päälle vielä toisistaaan varsin poikkeavat olosuhteet, niin kaikille sopiva normi on aika mahdotonta saada aikaan.
    Mitausnormilla voidaan saada jollain tasolla keskenään vertailukelpoisia tuloksia autoista (Riippuen siitä kuinka tarkkaan sitä autoa optimoidaan siihen ajosykliin sopivaksi, ja sitähän yritetään).
    Kuten toteat, niin pääasiassa kuljettaja mutta myöskin olosuhteet ja ajoympäristö määrittelee lopptuloksen tässä asiassa.
    Minusta suurin ”huijaus” tässä suhteessa ovat nämä suuritehoiset ”Plug-in” hybridit joilla näyttäisi paperilla olevan minimaaliset päästöt (ja verotus sen mukaan) ja käytännössä jotain aivan muuta.

      
  • Nyt ollaan samalla sivulla. Normimittaus on auton mittaamista, mutta toteutuneen kulutuksen määräävät kuljettaja ja ympäristö. Ajotapojen ja -ympäristöjen erojen vuoksi ei ole mitään one-size-fits-all mittaustapaa.

    Vertailukelpoisuuden parantamiseksi olisi hyvä kaventaa mahdollisuuksia mittauksessa käytettyjen vastusarvojen manipulointiin.

    Plug-in hybridistä ei alle 20 km syklillä saa järjellistä käsitystä ladattua sähköä mittaamatta. Siitä huolimatta lataushybridi näyttäisi sopivan ainakin omaan käyttötilanteeseeni sähköautoa paremmin. Jo alle 100 km range riittäisi työmatkapörräyksessä hyvin, mutta etenkin talvella tulee viikonlopulla pidempiä reissuja, joihin nykypäivän täyssähköautoista pystyy vain Tesla, jonka ostoa en osaa perustella polttoainetaloudella, kun puolet Teslan hinnasta maksaa osinkoina koko vuoden diesellaskun.

    Kiitos rautalangasta puhekielen maantieajon ja normin maantieajon välillä. Onnistuin sekoilemaan näiden välillä, vaikka olin kyllä normin ajosyklistä tietoinen.

      
  • Toisessa threadissa lupasin raportoida käytännön maantieajon kulutuksesta, kun olimme nimimerkki PiiJein kanssa päätyneet kovin erilaisiin havaintoihin lähes samanlaisten autojemne kulutuksesta.

    Nyt on alun kolmatta sataa km hiljaista Pohjanmaata takana. Vauhtia 60 ja 80 rajoituksella puuttumiskynnyksen rajoissa yli ja satanen rajoituksella todellinen sata. Sen suurempia tikkareitahan tänne ei ole jaettukaan.

    Tietokonenäyttö 4.1 sadalle ja keskinopeus 88 km/h. Ja nyt mennään puhekielen maantieajoa, eikä normin. Kulutuslukema sattuu silti olemaan maantienormin kanssa tasoissa, vaikka ajotapa täysin erilainen onkin.

      
  • Tampereella keskinopeus 82, kulutus taas 4.1.

    Hitaampi etappi, mutta ei siellä nopeammin ole lupa ajaa. Kurun mäet ja 60 rajoitukset nostavat silti kulutuksen normilukemaan.

    Tripissä yli 500, jäljellä yli 1100.

    Laskurit nollaan ja kohti Helsinkiä.

      
  • Eihän siitä pitkästä moottoritievedosta mitään tullut. Ensin kova sade, sitten tietöitä jotka pakottivat hidastamaan

    Ne muutaman kymmenen km pätkät, mitä mahduin ajamaan todellista 120 km/h keskinopeutta näyttivät menevän suunnilleen viitosen keskikulutuksella. Hidastusten vuoksi tämäkin pätkä alle viiden.

    Nyt pikku mutkien kautta pääkaupunkiseudulla 753 km tripissä ja reilu puoli tankillista jäljellä.

    Ruutukaavalle tuttuja tapaamaan.

      
  • Onnistuin ajamaan 30 kilometrin matkan tunnissa, koska osa matkasta oli ruutukaavan ulkopuolella. Ytimessä Start-Stopilta loppui akku jo noin 20. startin jälkeen.

    6.5 sadalle.

    Huomenna takaisin Pohojammaalle ja sitten tankilla tarkastuskaskenta.

      
  • Kehä I tietöiden vuoksi meni lähes tunti parinkymmenen km matkalle iltapäivällä kello 16 - 17. Lahdentien liittymässä keskinopeus 22 km/h ja keskikulutus 7.3.

    Siitä ylöspäin tukkoista vasenta kastaa jojona etenevässä jonossa pumpaten ja jarrulaikkoja lämmitellen, mutta niin nopeasti kuin vain mahtuu ajamaan. Nyt Heinolan Tähtihovissa ja tämän päivän keskikulutus yhteensä 4.8.

    Tripissä on nyt 938, tankkimittari putosi alle puolivälin, tietokone arvaa sen riittävän hieman yli 700 km. Range on siis minulle normaaliin maantieajoon verrattuna pudonnut pääkaupungin vuoksi pari sataa km. Navin mukaan 470 Ouluun, kotiin vähän pidemmästi.

    Laskureita ei enää nollata, saavat pyöriä kotiin saakka.

      
  • Jyväskylä jäi taakse, 334 Ouluun.

    Tämän päivän keskikulutus putosi lukemaan 4.4.

    Tripissä 1070, tankissä jäljellä reilu neljännes, jonka tietokone arvaa riittävän vielä 570 km.

    Olen näköjään menettänyt tämän tankkausvälin osalta pysyvästi maantieajossa normaalista 1800 km rangesta pari sataa Etelä-Suomen takkuilussa, koska ajettu + jäljellä oleva yltävät enää vain reilut 1600 km. Eiköhän tämä silti tankata seuraavan kerran Oulujoen pohjoispuolella.

      
  • Vaskikellossa komea kuutamo lakeuden yllä. Ei tunnu väsyttävän, mutta auto kehottaa kahville. En ota kahvia, vaan tauon, omenan ja likaiset itikoiden täplittämät kivisuojat pois NBB Alpha xenonien edestä. Batteryn saa avata nyt, koska yksi riittää kotiin saakka.

    Tripissä 1250 km, tankissa jäljellä 1/4, navissa 158 ja tietokoneessa 415. Kaikki täsmää.

      
  • Varoitusvaloa ei vielä vähään aikaan näy, mutta tietokoneen mukaan Napapiirillä olisi viimeistään tankattava, jos jatkaisi pohjoiseen.

    Kehällä ja Lahdentien alussa meni paluumatkalla ensimmäinen tunti odotteluun. Olisin sen tunnin aikana päässyt pidemmälle polkupyörällä. Matkalla ajetaan myös useamman 60 km/h kylän läpi ja muutama kilometri jopa 40 rajoitusta. Valtatielle sopimatonta 75-80 km/h hiiviskelyä arvailevan on hyvä tietää että ajotietokone eliminoi nopeusmittarin virheen ja keskinopeus 84 km/h on aika tarkka totuus. Odottelujen välillä on oltu liikkeelläkin.

    Edestakaisin eri reittejä läpi puolen Suomen ajetun reissun jälkeen 67 litraa tutulla pumpulla tankattuna tuo koko 1431 km matkan keskiarvoksi lähes 4.7 sadalle.

    Ruutukaavalla jonottaminen pois ja max. 100 km/h rajoitus, niin maantienormilukema 4.2 on täysin mahdollinen myös liikenteen seassa.

      
  • Kiitoksia Bil&Traktorille keskeltä Suomea pikitienpäähän ja takaisin raportista.

    Jo melkein reaaliaikaisesta raportoinnista johtuen ihmetyttää, että miksi normaaliajossa 1800 km range autolta on jotensakin hyvä asia?

    Varsinkin jos kulutuksia lasketaan desin tarkkuudella, niin eikö olis fiksumpaa tankata samaan tahtiin, kun tätä sivustoa päivittää?

      
  • Norrbottens Bil & Traktor kiittäää Reetan asiallisesta palautteesta, josta olemme samaa mieltä. Joudumme täällä Luleån yksikön haarakonttorissa myöntämään vetäneemme herneen sieraimeen, kun ihan vieraat ihmiset tulevat besserwisserinä esittämään ajamisestamme väitteitä, joilla ei ole yhtymäkohtaa todellisuuden kanssa. Se tuntuu kuin olisimme joutuneet syyllisestyksi joko häirikkömäisestä ajotavasta tai valehtelusta. Ikävän kuuloinen catch 22, eikö totta?

    Tarkkojen tietojen saaminen olisi tietenkin edellyttänyt ylimääräisiä lisätankkauksia. Hillitön range ei ole itse tarkoitus, ja pärjäisin helposti puolellakin. Ainoa havaitsemani todellinen etu siitä on, että vastaavalla reissulla talviaikaan ei tarvitse pääkaupungista etsiä pohjoisessakin toimivaa talvidieseliä, kun samalla tankillisella voi ajaa takaisin kotiin. Yli 1000 km range ei silti ole ainakaan minun autovalintaani ohjaava ominaisuus.

    Mutta nyt ei olekaan kyse rangesta, vaan kulutuksesta, jonka väitettiin tuolla autolla alittavan viitosen vain ajonopeudesta tinkien. Väitteessä viitattiin lisäksi Etelä-Suomen erilaisiin olosuhteisiin (joka on tottakin), joten ajattelin olevan paikallaan eritellä eri puolilla Suomea ajetut välietapit.

    Tarkan palautteen saamiseksi olisi tietenkin tankattava, mieluimmin samalla pumpulla kuten tässä. Mutta kun sitä tankillista ei ihan yhdeltä istumalta tahdo jaksaa tällä härvelillä ajaa, enkä laiskuuttani viitsinyt tankata joka välissä, niin nuo välitulokset on luettu kojetaulusta.

    Olisi silti ilman muuta ollut kohtuullista ilmoittaa korjauskerroin: Parin vuoden ja kymmenien tuhansien kilometrien jälkeen tietokone näyttää 5.2, Spritmonitor 5.34. Ilmoitetut keskinopeudet ovat noin kilometrin tarkkuudella todellisia.

      
  • Ajoin tänään uuden ennätyksen työmatkalleni. Vajaa 40 kilometriä kulutuksella 4,5 l bensaa ja 0,8 kWh sähköä / 100 km. Matka jakautuu aika tasan maantiejaon, ruuhkaisen maantie-/kyläajon ja suurkaupungin ruuhkissa matelemisen kanssa. Keskinopeus oli vähän reilu 32 km/h. Auton koko samaa luokkaa W212:n kanssa ja suorituskyky parempi kuin Mersun perusnakuttajissa. Veikkaanpa, että että taloudellisellakin tupaöljyn polttajalla olisi tekemistä alittaa tuo kulutus, koska täällä jatkuvaa pysähtelyä ei vain voi välttää.

    Sen verran pihistelin, että raotin kattoluukkua ilmastoinnin kompuran pyörittämisen sijaan. En tiedä sitten, paljonko sähköllä pyörivä ilmastointi lisäisi kulutusta vain semisti lämpimillä säillä.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit