Jo pitkään on ärsyttänyt varsinkin maaseudulla joidenkin käyttämä omituinen tapa. Risteyksen yhteydessä olevaa bussipysäkkiä käytetään kiihdytyskaistana. Aika monta kertaa on tullut turha jarrutus moisen tempauksen vuoksi.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Jo pitkään on ärsyttänyt varsinkin maaseudulla joidenkin käyttämä omituinen tapa. Risteyksen yhteydessä olevaa bussipysäkkiä käytetään kiihdytyskaistana. Aika monta kertaa on tullut turha jarrutus moisen tempauksen vuoksi.
Ei ihme, että ärsyttää. Tuokin on tieliikennelain (15 §) vastaista toimintaa:
"Kuljettajan, joka liikennesääntöjen tai liikennemerkin mukaan on väistämisvelvollinen, on hyvissä ajoin nopeutta vähentämällä tai pysähtymällä selvästi osoitettava, että hän aikoo noudattaa velvollisuuttaan. Hän saa jatkaa matkaa vain, jos hän muiden ajoneuvojen sijainti, etäisyys ja nopeus huomioon ottaen ei aiheuta vaaraa eikä estettä.
Lähestyessään risteystä tai sinne ajaessaan kuljettajan on sovitettava ajotapansa niin, ettei risteävän tien liikenne häiriinny, jos ajoneuvo joudutaan pysäyttämään risteykseen."
Niinpä niin... Aika lailla samat säännöt koskevat sitä oikeaa kiihdytyskaistaakin, tai ramppia tms.
Nyt olen ollut havaitsevinani välillä, että kanssa-autoilijat ovat totuttaneet sieltä sivulta tulevat olettamaan, että tilaa tulee: kaikkien takaa tulevien, päätiellä ajavien, voi olettaa jo vaihtavan 2-kaistaisella vasemmalle päästääkseen tulijat.
Mutta kun se ei aina edes mene niin (+ että väistämisvelvollisuus on toisinpäin oikeasti)! Sitä ei muisteta ajatella, että oikealla ajava ei ehkä mahdu sinne vasemmalle ja on sitten yksinkertaisesti pakotettu joko hiljentämään tai jarruttamaan, joskus kunnolla. Itse asiassa havainnot on jo kerran pari olleet sitä luokkaa, että kylkikolari ruuhkaisella tiellä on ollut hilkulla. Siinä olisivat takanani tulleet, samassa ruuhkassa ajelleet pahimmillaan olleet samassa nipussa. 1-kaistaisellekin pungetaan lähes yhtä huoletta. Sekaan vaan, muut väistää kyllä - omituista kun ajatellaan tarkemmin!
"Kohteliaisuus" ja "tottakai minä joustan" on alkanut tuottaa mätää hedelmää?
???
Noin minä teen aina kun mahdollista, mutta en ymmärrä, missä on ongelma?
Risteykseen tullessani tietenkin sekä noudatan väistämishelvollisuuttani että myös osoitan jo ennalta aikovani niin tehdä.
Ellei väistettäviä näy, niin sekaan vain...mutta havaintovirheen varalta ei keskelle tietä. Ei keskelle kaistaa. Eikä edes kaistan oikeaan laitaan, vaan siitäkin vielä korostetusti oikealle. Ellei pysäkkiä ole, sitten liityn osin pientareen kautta, jos tilaa on.
Minulle "niin oikeaan laitaan kuin mahdollista" menee siis jopa oikealta ohi ajoradan silloin kun se on tarpeen kaksi rinnan keskiviivan oikealla puolen -varasuunnitelman toteuttamiseen, mikäli tarpeen. Toki pysäkillä mahdollisesti odottelevat ihmiset pitää ottaa huomioon, ettei kiihdytetä selin tiehen päin olevan hihaa hipoen vierestä ohi.
Oikeaan paikkaan ajoradalla siirryn vasta sitten kun kääntymisen jälkeen on vielä uudelleen peileistä ja takasivuikkunasta varmistettu, että aiempi näköhavainto oli oikea.
Aloituksessa mainittu ongelma ei taida olla ajolinjassa, vaan väistämisvelvollisuuden laiminlyönnissä tulemalla pysäkin kautta toisen eteen tai suorastasn päälle? Sehän on rikoslaissa sanktioitu TLV, ja aina kortti pois ja törkeissä tapauksissa maksimirangaistus kaksi vuotta vankeutta.
Mutta ei siitä nähdäkseni päätietä ajavalle suurta haittaa ole, jos kolmion takaa eteen kääntynyt kiihdyttää karkuun 100 metrin etumatkalla oikean puolen pyörät bussipysäkin puolella? Ongelma taitaa olla siinä, että moni ei jätä sitä 100 m etumatkaa?
Vai käsitinkö tilannekuvauksen ihan väärin?
Jos muuta liikennettä ei ole tai etuoikeutettua väylää ajavaan on matkaa satoja metrejä, niin tuon pysäkin käytästä ei ole mitään hyötyä. Sitäpaitsi pysäkkiä saa periaatteessa käyttää vain matkustajoien ottamiseen tai jättämiseen.
Pahiten säikäyttävt kuskit jotka päättävät ottaa tyhjät pois. Eli ne jotka tulevat risteykseen kohtuullisella vauhdilla mutta vähän ennen kuin olen risteyksen kohdalla kanttaavatkin vauhdilla pysäkille ja alkavat kiihdyttää ajatuksenaan päästä heti perään ja ehkä hiukan lyhyehköön väliin.
Itselläni on ainakin reilun parin vuosikymmenen ajokokemuksen myötä mennyt tietyt asiat selkärankaan. Jos sivusilmällä huomaan että joku on tulossa eteen, alle tai kylkeen niin huomaan aloittaneeni jarrutuksen ja väistön jo ennen kuin varsinaisesti tiedostan sitä.
Varsinkin hiukan oudolla tiellä ja pimeällä tosi ärsyttävä tilanne varsinkin kun toinen osapuoli toimii liikennesääntöjen vastaisesti. Ymmärrän kyllä että tarkoitus on hyvä.
Toinen asia, kun nyt tuli esille, on liian reunassa ajaminen. Jotkut kuvittelevat säästävänsä tiestöä tai mitä hyvänsä ajamalla lähes pientareella. Ajamalla ajoradan keskellä tulee jätettyä elintilaa jalankulkijoille ja muille hurjille vaikka liikkuisivat täysin mustissa syyspimeissä. Tuossa risteyksessä lähtemistilanteessa merkittävä osa huomiosta menee siis takana olevan tilanteen varmistamiseen ja pientareella oleva pimeä jalankulkija saattaa jäädä huomaamatta.
SP: "Jos muuta liikennettä ei ole tai etuoikeutettua väylää ajavaan on matkaa satoja metrejä, niin tuon pysäkin käytästä ei ole mitään hyötyä."
Ei olekaan, jos kaikki havainnot ovat aina täydellisen oikeita eikä ikinä kenellekään tule yhtään havaintovirhettä.
SP: "Sitäpaitsi pysäkkiä saa periaatteessa käyttää vain matkustajoien ottamiseen tai jättämiseen."
Ei periaatteessa vaan ihan oikeasti. Ei tuossa tilanteessa pientareen käytönkään ehdot aina toteudu, joten myönnän, ettei tämä täytä lain kirjainta.
Sen sijaan se täyttää erittäin huolellisesti TLL 12§ tavoitteen kääntyä mahdollisimman lähelle ajoradan oikeata reunaa (jättääkseen tilaa muille, jos tarpeen). Jos käännyn liikenteenjakajan rajaamassa risteyksesä valtatielle kirjaimellisesti niin lähelle ajoradan oikeaa reunaa kuin mahdollista, tulee huomaamatta jäänyt peräkonttiin vain puoleksi. Jos teen saman käännöksen osin pientareen puolella, menee huomaamatta jäänyt hirveän läheltä ohi torvet soiden ja säikäyttää minulta housut pyykkiin. Mutta ei osu, ja se on pääasia.
Toiselle tilan jättäminen kääntyessä ei anna lupaa huolimattomuuteen, vaan se on fault tolerant ajamista, joka vähentää osumia myös onneksi harvoin sattuvien erehdysten jälkeen, joko omien tai muiden virheiden. Tämä on vain yksi luku fault tolerant ajamisen prosessikirjassa.
SP: "Pahiten säikäyttävt kuskit jotka päättävät ottaa tyhjät pois. Eli ne jotka tulevat risteykseen kohtuullisella vauhdilla mutta vähän ennen kuin olen risteyksen kohdalla kanttaavatkin vauhdilla pysäkille ja alkavat kiihdyttää ajatuksenaan päästä heti perään ja ehkä hiukan lyhyehköön väliin."
Luulin sinun tarkoittavan lujaa risteykseen ajavia ja viime hetkellä pysäkille jarruttavia, mutta tämä on vielä hurjempaa!
Moottoripyöräillessäni tuli tyypillisesti yksi tai kaksi hälyharjoitusta kesässä, kun tällainen sivulta tuleva säikäytti hätäseis tai väistöoperaation. Aina ensin säikäytti, sitten otta päähän. Sen jälkeen alkoi oman hätätilannetoiminnan kritiikkipalaveri pään sisällä. Sivulta kumit savuten kolmion takaa tullut katsoo operaatiotani sen näköisenä, ettei edes ymmärrä, mitä tapahtui?
SP: "toinen asia, kun nyt tuli esille, on liian reunassa ajaminen."
Pimeällä puoli metriä keskemmälle, valoista huolimatta.
Päivällä mielestäni tilanne on hallittavissa. Mutta vilkun kanssa sitten jalankulkijoita ja pyöräilijöitä kiertelemään. Takana tuleva ei välttämättä näe heitä minun takaani, joten on parempi merkata kierrettävä paikka hänelle.
Jos oikein ymmärsin 740 GLE:n ajatukset ja jätetään kumit vinkuen päätielle kääntyvät tarkastelun ulkopuolelle, en pidä pysäkkiä kiihdytyskaistana käyttämistä hyvänä ajatuksena.
Virheen mahdollisuus on aina olemassa ja se edellyttää pelivaraa. Pysäkiltä kiihdyttäminen ei mielestäni ole pelivarana hyvä, koska päätietä ajava ei voi riittävällä varmuudella tietää, mitä sivutieltä tulija aikoo. Kääntyykö tämä pysäkille ja mitä sitten tapahtuu vai koukkaako tämä suoraan eteen. Liikenteessä pitää pyrkiä yhdenmukaisiin toimintamalleihin ja tuollaiset aiheuttavat vain virheen mahdollisuutta kasvattavaa sekaannusta. Turun seudulla ohikulkutie on aika vilkas ja ehkä siksi siellä näkee pysäkin käyttöä usein. Ehkä sen koetaan helpottavan vilkkaaseen liikenteeseen liittymistä. Pieleen homma menee siinä, että useinkaan pysäkille kurvaava ei pääsekään liikennevirtaan mukaan, jolloin tuloksena on kaksi yhtäaikaista päätielle tulijaa. Toinen pysäkillä ja toinen liittymässä. Pysäkiltä lähtijällä ei kuitenkaan ole tuntumaa sivutieltä tulijaan, koska ei näe tätä.
https://goo.gl/maps/gNT4nBou67Q2
Vaikka pysäkiltä pääsisikin päätielle, homma on vauhdissa hankalampaa kuin liittymästä paikaltaan lähtien. Stoppia käytetään nimenomaan hankalissa liittymissä, koska kuljettaja halutaan pakottaa maksimoimaan huomionsa päätien liikenteeseen. Jos sivutieltä vauhdista tullaan pysäkille ja siitä heti ajoradalle, on tilanne havaintojen teon kannalta vaikeampi kuin sääntöjen mukaisella ajotavalla. Tietysti jos päätietä ei kukaan tule, voi ajatella vähentävän riskiä 740 GLE:n mainitsemalla tavalla. Mutta tällöin ei asialla ole merkitystäkään, koska emmehän me tiedä, mitä ns. tyhjällä tiellä tapahtuu.
740 GLE:lle ystävällisenä huomiona: Linja-autopysäkki ei ole "ajoradan osa". Ajorata koostuu ajokaistoista, jollainen linjuripysäkki sen enempää kuin esim. piennarkaan, ei ole.
Eli TLL12 ei anna perustelua linja-autopysäkin käytölle käännyttäessä oikealle.
@Kutvonen: tiedossa on, kuten 15.12 kello 22:40 postauksesta näet.
Ei dramatisoida asioita pysäkkikatoksen alta koukkimalla, vaan jätetään auton mentävä tila liikenteenjakajan tai kohtaavan liikenteen ja oman vasemman kyljen väliin.
Tarvittaessa myös väistän pientareelle joko nopeampaa tai mielestäni liian lähellä ajavaa.
@Herbert: jos samaan risteykseen on tulossa monta rinnakkain, mennään jonkun muun kuin minun marginaaleilla.
Mahdollisiin virheisiin varautuminen on tietenkin tarpeetonta, ellei koskaan satu havaintovirhettä.
Korostetun paljon muille tilaa jättävä kääntyminen on ollut minulla toistaiseksi turhaa varautumista, mutta kun ei ennalta tiedä, mitä tuleman pitää, noudatan kaikkia osaamiani varotoimia.
Risteyksen jälkeistä bussipysäkkiä ei saa lain mukaan käyttää kiihdytyskaistana. Näin toimitaan lain vastaisesti usein.
Poliisi antaa bussipysäkkikiihdytyksistä yleensä huomautuksen, mutta törkeimmissä tapauksissa autoilija saa sakkoja.
Siinä se taito onkin, kuinka yhdistää osumien välttäminen ja sakkojen välttäminen ajotavalla, jota ei tarvi muuttaa lainkaan poliisin eikä peltipoliisin näköpiirissä.
Bussipysäkiltä on muutenkin aika ikävää lähteä muun liikenteen sekaan vaikka sielä olisi tullut oltua syystäkin. Taustapeileistä ei saa kunnolla 100% varmuutta. Varsinkin pyöräisijät ja mopoilijat jäävät helposti katveeseen. n.20 metrin matka ei myöskään riitä kiihdytykseen. Oikealla kiihdytyskaistalla ehtii hyvin katsoa muutaman kerran peilit läpi vielä päätä kääntämällä varmistaa tilanne ja yleensä nopeudenkin ehtii vielä saamaan oikeaksi.
Oma taktiikkani risteyksestä lähtemisessä on se että varmista riittävän välin molemmista suunnista kuten myös sen ettei kummassakaan suunnassa ole ohitustilanne (yleistä pienempien teiden liittymien kohdalla). Sitten oman ajoradan keskelle ja reipas kiihdytys matkanopeuteen. Jos sielta kumpareen takaa olisikin sattunut tulemaan jokin valoton teinibemari hurjalla ylinopeudella niin mielummin otan sen peräkonttiin täysleveydeltä kuin 1/3 osatörmäyksellä, jonka seurauksena molemmat pyörisivät pitkin ajorataa ja penkkoja.
Ei noinkaan saa tehdä, koska TLL 12§.
JOS kolmion takaa tulevalle sattuu havaintovirhe, ja A-pilarin takana onkin lähestyvä auto, jättää bussipysäkin läpi diagonaalina liittyvä muut epätietoiseksi aikeistaan. Ei hyvä!
Siksi en ajakaan pysäkin "läpi", vaan käännyn suorakulmaisesti "mahdollisimman lähelle risteävän ajoradan reunaa". Se voi minun tapauksessani olla 30 senttiä viivan oikealla puolella, ellei sivusuuntainen turvaetäisyys olemattomaan autoon muuten täyty. Ilman pysäkkiä tämä saattaisi olla jopa laillista, mikäli pientareen käytön voi oikeuttaa tilapäisyydellä ja hitaudella?
Mistä kohdasta bussipysäkki alkaa sivusuunnassa? Jos myös pysäkin kohdalla on piennar ajoradan ja pysäkin välissä, silloin sama pätee myös pysäkin kohdalla, koska suorakulmainen käännökseni ei osu pysäkille ollenkaan.
En tiedä olenko oikeassa, mutta oletan, että juuri sivuttaistilan jättäminen muille on TLL 12§ tarkoitus? Muutenhan koko pykälää ei tarvittaisi lainkaan, vaan voisi kääntyä suoraan TLL 9§ paikkaan ajoradalla.