Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi on julkaissut uusimman tilaston siitä, miten paljon eri ikäisiä automalleja hylätään katsastuksessa, ja mitkä ovat pääasiallisia syitä hylkäykseen.
Luettelosta ei voi mielestäni tehdä suoraa johtopäätöstä siitä, mitkä autot ovat hyviä, ja mitkä huonoja, vaikka tilasto antaakin suuntaviivat. Suuri merkitys on nimittäin sillä, millaisten vikojen takia autoja hylätään.
Kun kirjoittaa hakutermiksi ”kotelot”, ensimmäinen ”alustan kotelot ja pohjalevy” löytyy 2006 vuosimallin Ford KA:n kohdalta. Jos edellä mainitulla ilmaisulla viitataan ruostevaurioihin, niin kuin ilmeisesti viitataan, autoon on tehtävä kallis peltiremontti. Ruostevaurio kertoo myös siitä, että auto on kenties kokonaisuudessaankin ruostumassa käyttökelvottomaksi seuraavien vuosien aikana.
Etuakselistovika, jollainen näyttää olevan yleinen hylkäyssyy, on mielestäni vähäisempi vika kuin ruostevaurio. Joku nivel tai pusla tai vastaava uusitaan, ja auto on kunnossa. Viat, joita ei pystytä korjaamaan kuin valtuutetulla merkkikorjaamolla tai vastaavalla, tulevat kalliiksi.
Seuraava osuma ”kotelo” sanalle löytyy vuosimallin 2005 Mazda 6:n kohdalta, ja se ei ole yllätys. Kyseisistä autoista näkee jo hyvin pahasti ruostuneita yksilöitä liikenteessä. Vaikuttaa siltä, että Mazda 6 sekä mahdollisesti muutkin saman merkin mallit kuuluvat pahimmin ruostuviin autoihin, mitä Suomen liikenteestä löytyy.
Seuraava auto luettelossa on Ford Tourneo vuosimallia 2005. Se, että Ford löytyy tilastosta näin kärjestä, ei myöskään ole yllätys. Kukapa ei olisi nähnyt maanteillämme liikkuvia ”ruostemondeoita”.
Seuraavana on vuosimallin 2005 Chrysler Neon, ja sen jälkeen taas Ford KA, vuosimallia 2004.
Mazda 6 ja Ford Tourneo ja Ford KA vuorottelevat listalla, kun mennään vuosimalleissa kohti vanhempia. Mukaan alkaa tulla muitakin Mazdoja.
Peugeoteja näyttää vaivaavan akselistovikojen lisäksi sisäinen valvontajärjestelmä OBD. Vaikka vika tuntuu vähäiseltä, eikä sitä taida autoa ajaessa edes huomata, korjaus voi edellyttää vaikka mitä ja tulla siten kalliiksi.
Kotelolistalta löytyy ensimmäinen Toyota (Yaris) sijalta 26. Vuosimalli on 2002.
Nissaneita alkaa tulla mukaan listalle myös vuosimallista 2002 alkaen.
Yhtään Peugeotia ei löydy tästä luettelosta, vaikka nekin tietysti lopulta ruostuvat.
Katsastustilasto kertoo vain katsastuksessa löydetyistä vioista. Siitä, miten paljon autoihin joudutaan tekemään remontteja katsastusten välillä, se ei kerro mitään.
Trafin katsastustilastoissa ei ole huomioitu autoilla ajettuja kilometrimääriä. Perinteisesti taksien suosimat Mercedes-Benz ja BMW eivät sijoitu tilastoissa korkealle, sillä niillä on ajettu huomattavan paljon enemmän kuin tavallisessa käytössä olevilla henkilöautoilla. Ajetaanhan näillä merkeillä muutenkin paljon ei siis vain taksikäytössä.
Omien autojeni katsastuhistoriasta voin kertoa sen että ainuttakaan omistamaani autoa ei ole vuosikatsastuksessa hylätty.
TM-analyysi: Toyota on katsastustilastojen mukaan ylivoimaisesti viattomin – toisessa ääripäässä amerikkalaiset, italiaiset ja ranskalaiset merkit.
Ei kokemuksia autoni on aina uusia.
Mielestäni nämä katsastustilastot kertovat enemmän jostain muusta kuin automallin luotettavuudesta. Luotettavuutta pitäisi mitata tielle jättämisinä yms. muilla kriteereillä. Kaikilla noilla hylätyilläkin autoilla on konttorille asti päästy.
Minkä tahansa auton saa katsastuksesta läpi jos sen huoltaa/huollattaa kunnolla ennen katsastusta. Nykyiset huoltovälit ovat tyypillisesti pitkiä ja edellisestä huollosta saattaa olla lähes vuosi ennen katsastusta. Monille tehokkaamiille etuvetoautoille tyypilliset etuakseliviat eivät välttämättä juurikaan oireile.
Aikoinaan tarkistin auton huolellisesti ennen katsastusta. Nykyään ajelen drvie-in auton asemalle kun sattuu työhommissa sopiva rako ja kun asia sattuu tulemaan mieleen. Muutama hylkykin on tullut ihan pikku jutuista. Uskoisin että monet paljon ajavat toimivat samoin eikä nykyautoille erikseen katsastushuoltoja viitsi teettää, haetaan mielummin se vikalista.
Hiukan stereotypisesti väitän että monet Toyota omistajat ovat ensisijaisesti hakeneet luotettavaa kulkinetta ilman sen suurempia intohimoja asutoiluun ja luotettavuutta korostavina varmaankin hoitavat huollotkin pedantisti ajallaan.
Monien Ranskalaisten ja Italialaisten ostajat tuskin ovat pitäneet alunperinkään luotettavuutta tärkeimpänä asiana ja se näkynee huoltohistoriassakin. Kilometrinnielijät ovat sitten jo taas oma lukunsa ja luulisin että tämä käyttäjäkunta katsastaa auton siinä raossa kun sattuu muilta ajoilta ehtimään.
SP:n tapaan katsastuspäivä on vain yksi matka töistä kotiin. Tavoite on toki pitää auto aina kunnossa, ja vaikka 740 kelpaakin, voi nykyautojen monimutkaisista alustarakenteista löytyä välyksiä, joita ei amatööri löydä kotitallissa.
Joskus menee tosin toisinkin päin, ettei katsuri edes pyydettäessä löydä omistajan huomaamaa ja metrin tarkkuudella paikallistamaa kolinaa, vaan pitää viedä merkkispesialistin syynättäväksi.
En tiedä laitetaanko Tohtori Viiksen vai huolellisempien kuskien piikkiin, mutta Mersun aiemmat murheenkryynit Vito ja Mölli ovat uudempien mallien myötä poistuneet edes tuolta Bottom 20 listalta. Vitoa en tunne yhtään, mutta Tähtipoikien Klubin perimätieto varoittaa ML:n ensimmäisestä Jurassic Park korimallista. Tässäkin tapauksessa katsastus on pikku juttu ja kalliit hämmingit ovat ihan muualla.
tracktest:
Omien autojeni katsastuhistoriasta voin kertoa sen että ainuttakaan omistamaani autoa ei ole vuosikatsastuksessa hylätty.
Aivan mahtavaa!
Kerrotko kuitenkin, montaako autoa tarkoitat, minkä ikäisiä olivat vanhimmillaan ja paljonko oli ajettu enimmillään, ennen kuin vaihdoit seuraavaan autoon ja olitko huollattanut autot ennen katsastukseen vientiä?
740GLE:
"Joskus menee tosin toisinkin päin, ettei katsuri edes pyydettäessä löydä omistajan huomaamaa ja metrin tarkkuudella paikallistamaa kolinaa, vaan pitää viedä merkkispesialistin syynättäväksi."
Tuo on totta. Aika usein olen sanonut katsastajalle että ravistella ihan kunnolla jos on ollut epäilys että jossakin nurkassa on pientä häikkää. Toisaalta katsastuksen on joskus tullut teetätettyä nelipyöräsuuntaus, joka sitten johtikin muutamien nivelien vaihtoon. Katsastuksessa eivät pikku välykset edes löydy.
Katsastuksessahan keskitytään siis turvallisuusasioihin ja muutenkin lain vaatimiin ominaisuuksiin kuten päästöihin. Tärkeitä juttuja toki. Sen sijaan niihin ongelmiin, jotka tyypillisesti keskeyttävät matkan ei katsastuksessa puututa mitenkään. Esimerkiksi Laturin, polttoinepumpun ja -suodattimen ja hihnojen kunto ei katsastajaa kiinnosta. Juuri katsastettu auto voi siis jättää tielle lähes yhtä suurella todennäköisyydellä kuin vuosi sitten katsesttu verrokki.
Toyotan maailmanlaajuinen suosio luotettavan autona ei johdu Suomen katsastustilastoista.
Itselläni ei ole mitään Toyotaa tai sen menestystä ja luotettavuutta vastaan. Pitää kuitenkin muistaa että Toyota on brandinä on suunnattu suurille massoille. Rumasti sanottuna keskinkertaisia autoja keskivertoihmisille. Jostain syystä Toyota ei ole itsessäni herättänyt koskaan mitään omistushaluja vaikka pidänkin luotettavuutta arvossa.
Tracktestin tekstiin oli pujahtanut pieni virhe, joka tosin näkyy lehdissäkin. BMW ei ole kovinkaan suosittu merkki taksitolpilla. Vuonna 2014 tammi-elokuun listalla BMW:n vitossarja oli uusissa takseissa sijalla 10 (66 autoa), kun myydyimmät kaksi mallia oli MB E (383 autoa) ja Volvo V70 (n.290 autoa). Edellä listalla oli mm.Suberb, Mondeo, Avensis. Tämä ei tietenkään poista sitä tosiasiaa, että isommilla autoilla ajetaan enemmän keskimäärin.
"Rumasti sanottuna keskinkertaisia autoja keskivertoihmisille."
Nyt jäi epäselväksi onko SP:n valinta keskiverron ylä vai alapuolelta?
Sekä mitä on käytetty määritelmänä riman korkeudelle?
Ja kumpaan kastiin minä kuulun kun ajan Toyota hybridillä?
Auton valinnat olemme tehneet täysin itsenäisesti auton käyttötarpeen mukaan, se mittari ei löydy auton kojetaulusta millä meidän yhteiskunnallinen asema mitataan.
SP:
Rumasti sanottuna keskinkertaisia autoja keskivertoihmisille.
SP:llä on tietenkin jokin logiikka, eikö vain?
(Tähän mikälieonkaanautomerkki) on brändinä on suunnattu pienille massoille. Toisin sanottuna parempia autoja paremmille ihmisille.
Tuo lienee se analogia sitten?
Tuon tokaisuni taustalla oli se että Toyota on tehty miellyttämään mahdollisimman suurta ostajakuntaa, jolloin siitä on hiottu kaikki "särmät" pois. Sama koskee kyllä muutamaa muutakin merkkiä ja mallia. Japanin markkinoilla Toyotalla on toki paljon mielenkiintoisempia malleja. Ehkä samasta syystä ajo/matkustuskoemus on aina itselle jäänyt mitäänsanomattomaksi ja siksi en sitä itselleni ole koskaan harkinnut. Joku saattaa kokea asian toisin. Toki asiaan vaikuttaa sekin että Toyotan ominaisuudet eivät ole olleet itselleni kohdillaan. Esimerkkinä perävaunupainot.
En näe asian liittyvän mitenkään yhteiskunnalliseen asemaan kun puhutaan järkevän hintaisista autoista. Enemmänkin merkkivalinta kertoo ehkä mieltymyksistä ja siitä arvostaako kyseisen merkin suunnittelufilosofiaa. Minkään autovalmistajan filosofiaan tuskin kuuluu vikaherkkien tuotteiden valmistus vaikka suunnitellusta ikääntymisestä puhutaankin. Jos joku autoista vähemmän kiinnostunut tuttavani sattuu kysymään ehdotuksia autovalintaan, niin ehdotan yleensä Toyotaa.
Asia vilpitön, kiitos
Ei maailmoja järisyttävä ongelma, mutta olen törmännyt samaan ilmiöön aiemminkin, eikä tämä asia aivan vilpitön vielä minusta ole. Nimittäin jotkut erittäin yleisellä autolla ajavat <insertheretoyotavwford> pitää maailmanlaajuista suosiota hyvänä asiana. Minulla ei ole mitään tätä vastaan, vaikka oma valintkriteerini onkin erilainen.
Silti näen epäloogisena, että "maailmanlaajuisesti suosittua" autoa ylpeänä esitelleet kimpoavat välikattoon jonkun muun luokitellessa saman auton "massatuotteeksi" tai "keskivertoihmisen valinnaksi".
Mikä muu se "maailmanlaajuisesti suosittu" voi olla kuin "massatuote" tai "keskinkertaisuus"?
Minulla pointti oli tuossa ihmisosuudessa. Mikäs sinulla?
SP: "Toyota on tehty miellyttämään mahdollisimman suurta ostajakuntaa, jolloin siitä on hiottu kaikki ”särmät” pois."
Olen samaa mieltä siitä, että koska kaikki äärimmäisyydet niin tekniikan, mittojen, hinnan, muotoilun kun minkä tahansa suhteen rajaavat ostajakandidaatteja, on massatuotteen vaatimuksena tietynlainen keskimääräisyys, jota kuvaat särmättömyytenä.
Luotettavuus ei silti mielestäni synny ketään ärsyttämättömästä muotoilusta tai markkinasegmentoinnista, vaan riskittömistä suunnitteluvalinnoista. Kahta eniten myytyä, Toyotaa ja Volkswagenia, verratessa luotettavuutta selittää mielestäni Toyotan konservatiivinen asenne massatuotteiden tekniikkaan, sekä uuden tekniikan varovainen tuonti markkinoille. Toyota on jättänyt moniventtiilimoottorit, sylinterien lepuutukset, ahtimet, kytkeytyvät nelivedot ja kaksoiskytkinvaihteistot suosiolla muiden koeponnistettavaksi ja jäänyt massamalleissaan hiomaan totuttua tekniikkaa, jonka se lisäksi osaa yleensä myös mitoittaa oikein.
Ja ennen kuin kukaan kimpoaa taas välikattoon hybridin vuoksi, niin tottahan kaikki valmistajat tuovat uutta tekniikkaa valitsemiinsa kohteisiin. Mutta Toyota tekee senkin aluksi yhtenä teknisenä konfiguraationa eikä neljän eri merkin tuhansina eri variaatioina.
Minusta muuten tämäkään ei ole absoluuttisesti hyvä tai huono asia. Eri suunnitteluvalinnoilla on erilaisia seurauksia, joiden arvostus riippuu käyttäjästä.
Kummpani:"(Tähän mikäliemerkki) on brandinä on suunnattu pienille massoille. Toisin sanottuna parempia autoja paremmille ihmisille."
Aixam City. brandina suunnattu pienille massoille. Sinun tulkinnallasi parempia autoja paremmille ihmisille.
Paljon myyty on vain lukumäärä, mutta voit antaa sille arvolatauksen, jos haluat.
Vähän myyty on eri lukumäärä. Jos haluat antaa sille eri arvolatauksen, niin ole hyvä.
Aihepiiriä laajentaen, Doro. Puhelin suunnattu brändinä pienille massoille. Päätä itse onko premium vai ei.
Sinulla on 740GLE nyt vaikeuksia ymmärtää sitä analogiaa "keskivertoihmisen" ja "paremman ihmisen" välillä. En minä kirjoita autoista (tai puhelimista) mitään. Palaa kohtaan 26.01. 14:20, ehkä hoksaat.
740GLE:
Mikä muu se ”maailmanlaajuisesti suosittu” voi olla kuin ”massatuote” tai ”keskinkertaisuus”?
Ehkä haluat muotoilla tuon vielä uusiksi, mutta on totta, että Suomessa kaupassa myytävistä autoista ei löydy mitään muuta kuin massatuotettuja autoja. Ja maailmanlaajuisesti suosittuja. Miten se keskinkertaisuus sitten määritetään, niin se lienee makuasioita...
"Asia vilpitön, kiitos". Tuoko sinua nyt hämäsi noin paljon. Mietippä kato tykönäsi Ruonansuun sanomaksi tuo, niin ymmärrät sen "arvolatauksen". Ei se sen kummempaa tarkoittanut. SP vastasi ja ihan tyydyin siihen nyt tällä kertaa.
No ei tästä minun osalta enempää.
Kumppani:" Sinulla on 740GLE nyt vaikeuksia ymmärtää sitä analogiaa ”keskivertoihmisen” ja ”paremman ihmisen” välillä."
Aivan.
Keskiovertoihminen tai ehkä paremmin tavallinen ihminen on varmaan aika ongelmallinen käsite, mutta tuotesuunnittelun tai myynnin ja markkinoinnin näkökulmasta kohderyhmä on ongelmallinen kun halutaan tehdä suurelle joukolle soveltuva tuote. Löytyisikö tuolle parempi termi?
Olisiko tässä tyypillinen Suomalainen Toyotan omistaja:
http://tilastokeskus.fi/static/media/uploads/keskiv_vastaus.png
lienee paljon helpompi fokusoida menopeli nuorille poikamiehille tai varttuneemmille varakkaille golfin harrastajille. Loppupeleissä käyttäjät kuitenkin tekevät valinnan ja välillä varsinainen käyttäjäryhmä löytyykin yllättävästä suunnasta.
SP:
Keskivertoihminen tai ehkä paremmin tavallinen ihminen on varmaan aika ongelmallinen käsite
Aivan.
Kirjoitit kuitenkin näin:
keskinkertaisia autoja tehdään keskivertoihmisille
740GLE voisi koittaa jatkaa analogioita ja täydentää lauseita viitoittamallasi tavalla:
Sytyttääkö jo 740GLE?
Tuollaiset höpinät keskiverrosta ei osu kohdalleen edes Toyotan ostajiin saati luotettavuustilastoihin.
Toyota ja Lexus jyrää rohkeilla malliuudistuksilla ja harkituilla teknisillä muutoksilla.
Saksalaiset sekä Ruotsalaiset hioo sitä samaa naamaa ja tekevät hätiköityjä teknisiä epäonnistumisia.
Vielä pikkuisen väännän tuosta keskiverrosta selvyyden vuoksi. Jos suomalaisen "keskivertoihmisen" työmatkan pituus on 14km, lyhentämällä tuota matkaa viidellä kilometrillä ei tämä ihminen muutu sen paremmaksi tai huonommaksi. Sama koskee asumismuotoa tai lasten määrää ja vielä vähemmän autoa ellei sitten satu olemaan varastettu.
Kumppani: "Sytyttääkö jo 740GLE?"
Ei näytä sytyttävän, siellä päässä.
Tämä ei ole minun tekstiäni, vaan sinun, sitaatti:
Kumppani: "(Tähän mikäliemerkki) on brandinä on suunnattu pienille massoille. Toisin sanottuna parempia autoja paremmille ihmisille"
Minä en ensinnäkään ymmärrä ihmisten paremmuuden luokittelua auton perusteella, enkä sen myötä tietenkään heidän autonsa yleisyyden perusteella. Siksi sanoinkin jo aiemmin myyntimäärien, yleisyyden, tavallisuuden, keskinkertaisuuden tai keskimääräisyydeen olevan vain numeroita:
740 GLE:"Paljon myyty on vain lukumäärä, mutta voit antaa sille arvolatauksen, jos haluat.
Vähän myyty on eri lukumäärä. Jos haluat antaa sille eri arvolatauksen, niin ole hyvä."
Koko teoria ostajien paremmuudesta auton myyntimäärän funktiona on sinun olkiukkosi, jonka saat polttaa itse.
@SP: juuri näin. Keskimääräisten asiakkaiden tavoittamiseksi tarvitaan keskimääräisen käyttäjän tarvitsemat tilat ja toiminnot keskimääräiseen hintaan. Pitää pystyä kulkemaan keskimääräisiä työmatkoja ja muita matkoja useimpien hyväksymällä luotettavuus-, kustannus- ja mukavuustasolla.
Keskimääräisen auton kustannuksia ei sen sijaan ole järkevää nostaa vain erittäin harvojen asiakkaiden lisäarvona näkemillä ominaisuuksilla vaikkapa tarjoten tilaa useimmilta puuttuvalle kolmelle Bernhardinkoiralle, takaistuintiloja yli 2-metrisille, tai 150-senttisille sopivalla kuljettajan paikalla.
Oletan noiden kaikkien puuttuvan eniten myydyistä autoista, enkä usko niiden myynnin kasvavan merkittävästi edes kaikki kolme lisäämällä.
Jotkut näköjään haluavat laittaa ihmisiä paremmuusjärjestykseen näiden valintojen perusteella, mutta minä en osaa.
Geometrinen keskiarvo eli keskiverto on muuten ihan eri asia kuin aritmeettinen keskiarvo, jota keskimääräisellä yleensä tarkoitetaan.
740GLE:
Minä en ensinnäkään ymmärrä ihmisten paremmuuden luokittelua auton perusteella, enkä sen myötä tietenkään heidän autonsa yleisyyden perusteella.
Samaa mieltä ollaan. SP sanoi, että keskinkertaisia autoja tehdään keskivertoihmisille kuitenkin!
Koko teoria ostajien paremmuudesta auton myyntimäärän funktiona on sinun olkiukkosi, jonka saat polttaa itse.
Ei minulla olekaan tuollaista teoriaa!
Tämä ei ole minun tekstiäni, vaan sinun, sitaatti
No huhhuh! On se minun kirjoitukseni, mutta nyt on kyllä sinulla märät sytykkeet. Oletko koskaan kuullut "jatka lauseita" -testistä?
Tarkoitukseni oli ihan vain osoittaa, miten hassuiksi tuollaiset SP:n lausumatkin voivat mennä, jos niitä alkaa tulkitsemaan totisemmin.
Ensimmäisessä vastineessani esitin nimenomaan kysymysmuodossa, mahtaako SP:n lausahduksessa olla joku logiikka mukana. Vasta sen ensimmäisen kerran jälkeen hän alkoikin avaamaan ajatusta, vaikka olisi voinut valita sanansa heti ekalla kerralla fiksummin. Joku voisikin kutsua tuollaisia lausahduksia myös freudilaiseksi lipsahdukseksi, minun mielestäni.
Vähän samaa kuin Auto-m tuolla Berner-keskustelussa aiemmin kirjoitti näin: mukavaa, että joskus köyhät saavat keppiä ja raha-asiansa paremmin hoitaneet herkkua..
Öhhh.....?! Se on kuule niin jännää tämän suomenkielen käyttö välillä!
Kumppani:" Oletko koskaan kuullut ”jatka lauseita” -testistä?"
En ole varma mitä tarkoitat, mutta jos haet vapaata assosiaatiota, niin minulle tosiaan "paljon", "vähän" ja "keskimäärin" ovat vain lukumääriä ja niiden suhteita. Paremmuus ratkeaa ihan muualla.
En ole varma, mitä yllä väärin käytetty "keskiverto" tarkoitti, mutta oletin että sillä tarkoitettiin keskiarvoa? Silloin paheksumasi (sinun oma) lause kääntyy muotoon "keskimäärin ihmiset ajavat keskimääräisillä autoilla, mutta vähemmistö ajaa vähemmän myydyillä". En edelleenkään ymmärrä näillä vertailuilla muita arvoja kuin lukumäärät.
Erityisen mahdottomaksi tilastosuureilla leimaaminen käy, kun ymmärretään keskiarvon kuvaavan vain koko otantaa joukkona, mutta ei yhtään otantaan kuuluvaa yksilöä. Siksi yksi motoristi ei voi pilata muiden mainetta, yhtä vähän kuin yksi Avensiskuskikaan ei pilas kenenkään muun Toyotalla ajavan mainetta. Minun maineeni kuljettajana voi pilata vain minun autoni tai pyöräni rekisteritunnuksin liikkuva.
Minulle muuten myös musta on vain ihonväri ilman hyvää tai huonoa arvoa. On hirveän keinotekoista puhutella syntyperäistä amerikkalaista afrikkalais-amerikkalaiseksi, silti niin joutuu kohteliaisuussyistä tekemään. En vain ole aiemmin huomannut lukumääriä samalla tavoin loukkaaviksi tai ihaileviksi sanoiksi?
740GLE:
jos haet vapaata assosiaatiota, niin minulle tosiaan ”paljon”, ”vähän” ja ”keskimäärin” ovat vain lukumääriä ja niiden suhteita.
Niin, jos minun pointtini olisi määrä. Mutta kun ei ole.
En ole varma, mitä yllä väärin käytetty ”keskiverto” tarkoitti
Huomasin. Hän sanoi silti omasta mielestäänkin rumasti. Monikosta yksikköön käännettynä se kuuluisi näin: keskivertoauto tehdään keskivertoihmiselle. Siis adjektiivina. Ei tuo nyt sinun valkopesullasi muutu määräksi, vaikka puhuttaisiin monikossakin! Hän vaihtoi sen termiin tavallinen vielä, jos huomasit.
Eipä silti, moni ihminen vastaa kysyttäessä "millainen olet mielestäsi" vaikkapa "no, ihan tavallinen", "mitäs minä, ihan keskiverto kait". Ei hän kuvittele, että häntä olisi useita olemassa, jopa massoittain... Eikä se kerro mitään siitä, minkälaisia autoja tuolla tavalla vastaava ostaa, mutta se kait on sinullekin selvä asia. Mutta sen takia pyysin tuohon lauseleikkiin sinulta adjektiiveja, enkä lukuja.
Minä keksin tuosta mainitsemastani Auto-m:n kommentista aika monta kysymystä, joilla voisi jallittaa häntä. Entäs sinä?