Hesarissa oli uutinen, jonka mukaan ruotsalainen tutkimus osoitti että nelivetoautot joutuvat kaksivetoisia huomattavasti enemmän onnettomuuksiin liukkaalla kelillä. Syyksi arvailtiin paremman veto- ja sivuttaispidon nostavan nopeuksia, joka kostautuu, kun jarrutuspidossa ei olekaan mitään eroa. Saattaa olla näinkin, mutta tutkimus ei tainnut ottaa huomioon nelivetoautojen suurempaa ajosuoritetta liukkaalla kelillä. Nelivetoa suosivat ne jotka ajavat paljon liukkailla teillä. Kaksivetoinen auto liukkaalla kelillä on todellakin täysin turvallinen, jos se seisoo tallissa. Tämä saattaa olla klassinen tilastoharha tyyliin "uimahousujen käyttäminen lisää riskiä hukkua uimareissulla, koska suurella osalla hukkuneista oli uimapuku, ja vain pieni osa hukkuneista oli alasti". Pitäisi mitata onnettomuusriskiä ajettua liukkaan kelin km kohti.
PL57:
tutkimus ei tainnut ottaa huomioon nelivetoautojen suurempaa ajosuoritetta liukkaalla kelillä. Nelivetoa suosivat ne jotka ajavat paljon liukkailla teillä.
Eikös tulokset olisi sitten vieläkin huolestuttavammat?
Länsiväylää vuosikymmeniä suhanneena kiinnitti huomiotani 4-veto autojen käyttäytyminen, aina kun tuli sohjoinen keli , ne alkoivat ajamaan selvästi kovempaa kuin normaali kelillä, piti näyttää taviksille ,että meikä pärjää tälläkin kelillä.
Nelivetoisten keskivertoa suurempi esiintyvyys "pohjoismaisissa" olosuhteissa tapahtuneissa onnettomuuksissa ei ole mikään uutinen. Tämä on havaittu jo kauan sitten. Ruotsalaisten tutkimus on vanhan toistoa.
Toisaalta neliveto on yhtä vaarallinen kuin talvinen ajokeli. Eli ei lainkaan vaarallinen. Kuljettaja nämä päätökset tekee, ei auto.
Vajaavetoinen varoittaa liukkaudesta herkemmin liikkeelle lähdettäessä ja liian voimakkaasti kiihdytettäessä. Vajaavetoisen kuljettajassa on siis herkempi tuntuma liukkauteen.
Kun kaupungissa ajaa vajaavetoisella niin jo liikennevaloista lähtiessä tietää että seuraavissakin valoissa on liukasta. Nelivetoisen kuljettaja ei aisti tätä liukkautta yhtä konkreettisesti vaikka jarrutettaessa tilanne on molemmille sama. Varsinkin taajamassa nelivetoisella saa talviliukkailla kelattua nopeammin vaarallisen tilannenopeuden.
Mielestäni vaarallisin yhdistelmä on tässä suhteessa kitkat ja neliveto. Nelivedolla voidaan kompensoida jäisellä pinnalla kitkojen heikompi vetopito ja luodaan illuusio hyvästä pidosta, vaikka todellisuudessa ääritilannekäytös on heikompi kuin nastoin varustetulla vajaavetoisella. Usein kuitenkiin kitkarenkaat hankitaan juuri nelivetoon, kun kuvitellaan että ne olisivat jotenkin turvallisemmat nelivedon kanssa.
Itsellä ollut nyt kitka-neliveto yhdistelmä vuodesta 2009. Kyllä sen liukkauden huomaa ihan samalla tavalla kuin vaimon nastarengasautossa. Valoista kun lähtee, niin valot vilkkuu ja sutimisenesto raksuttaa. Toki liikkeelle pääsee todella vaivattomasti verrattuna kaksiveto-nasta yhdistelmään. Ja tietäähän sen, että lumella ja jäällä on liukasta. Asennekysymys tämäkin taas, harmillista jos nelivedon tuomaa lisäturvaa ja mukavuutta ulosmitataan väärin.
Juurikin tämä ominaisuuksien tiedostettu tai tiedostamaton ulosmittaus näkynee tilastoissa. Vähän kuin se vanha toteamus että neliveto antaa mahdollisuuden jäädä kiinni entistä pahempaan paikkaan niin neliveto antaa mahdollisuuden ajaa entistä vauhdikkaammin myös liukkaalla kelillä.
Usein nelivetokuskit hehkuttelevat pahempien kelien sattuessa kuinka helppoa ja vaivatonta nelivedolla ajelu on samalla kun vajaavetoisillakin liikkuminen on sujunut ongelmitta. Veikkaan että nelivetoisilla ulosmitataan hyötyä aina jossain määrin tiedostamatta.
Juuri näin. Täytyy ymmärtää, että kuljettaja, joka autoa siis ajaa, tekee päätökset sen perusteella, millaista informaatiota saa. Merkittävä ossa niistä tulee tuntumana auton kautta. Jos liukkaus ei konkreettisesti tunnu, herkästi päätös tilannenopeudesta olla isompi kuin jos liukkauden tuntisi. Tai vastaavasti jarrutuksen voi jättää pitävällä pinnalla aavistuksen myöhäisempään jne. Auton absoluuttiset ominaisuudet eivät siis ole ykköskriteeri siinä, miten turvallista ajaminen on. Olennaista on kuskin viestit. Jos tarkasteltaisiin pelkkiä ominaisuuksia, talvella ajaminen pitäisi olla hengenvaarallista. Moittiihan TM autojen koeajossa jarruja, jos pysähtymismatka satasen nopeudesta on 44 m. Laskennallisesti tuo saadaan osoitettua vaaralliseksi, kun nopeutta tällaisella on vielä kohtalaisen paljon 39 m matkalla pysähtyvään verrattuna. Kun kuitenkin talvikelissä matka hyvälläkin autolla voi olla 1,5-kertainen ilman isompaa riskiä, saa jotain mittakaavaa näiden asioiden merkitykseen.
Nelivetoisessa myös sivuttaispito on parempi, juuri siksi sellainen toimii kitkarenkaiden kanssa paremmin kuin kaksivetoinen.
Käytännössä siis etu-/takavetoinen auto on liukkaalla äkkiä yksivetoinen. Kun toinen vetävistä pyöristä menettää pidon, siirtää tasauspyörästö kaiken väännön pitävälle pyörälle. Ja koska kitkaa on vähän, ei yksivetoinen pysty välittämään vääntöä tiehen vaan pito loppuu kokonaan.
Nelivetoisen tapauksessa karkeasti yleistäen saatavana olevasta väännöstä vain 1/4 kohdistuu kuhunkin vetävään pyörään. Ero "yksivetoiseen" on todella suuri. Käytännössä sivuttaispito riittää merkittävästi pidempään, tarjolla olevan kitkan määrästä riippuen toki. Mutta kun sivuttaispidon raja ylitetään, on autoa tangentin suuntaan vievää liikemäärääkin enemmän ja penkkaa saattaa pölähtää.
Tosin sivuttaispitoa tarvitaan myös liukkaalla paikaltaan liikkeellelähtöön.
Näissä on tapahtumassa isoja muutoksia sähköautojen myötä. Olisi todella mielenkiintoista TM:n vertailla vaikkapa nelivetoista Teslaa, Volvon V90-hybridiä, jotain ranskalaista 4-veto-hybridiä ja vaikkapa Audin tai Mercedeksen perinteistä nelivetoa liukkaan kelin ajossa keskenään. Mittausarvoilla ei tässä ole niin merkitystä, vaan kuljettajalle välittyvässä palautteessa ja auton vasteen loogisuudessa. Kuinka esim. sähköisestä takavedosta nelivetoiseksi hybridiksi tilanteen mukaan muuttuva Volvo eroaa tiukan paikan tullen perinteisemmästä toteutuksesta nimenomaan kuljettajan kannalta?
Vakuutusmaksuista seuraava tuoreehko havainto: Vertailin saman automallin kahta yksilöä keskenään. Toinen 88kW etuveto, manuaali ja toinen 155kW neliveto, automaatti (DSG). Näistä, yllättäen, nelivetoisessa oli halvempi vakuutusmaksu. Ero oli pieni ~35€/v ja siitäkin lohkesi puolet korkeampaan ajoneuvoveroon. Mutta ainakin tämän vakuutusyhtiön mielestä nelivetomalli on turvallisempi vaikka tehoja melkein tuplasti enemmän.