Ainakin itseäni tuollainen vaihteiston pitkä miettimisaika rupeaisi ärsyttämään, koska kahden auton autotallini on erittäin lähellä tietä (ei pysty ajamaan suoraan sisään talliin) ja lisäksi tallin oviaukot ovat erittäin kapeat. Ainakin joutuu sompailemaan 3 - 4 kertaa edestakaisin jotta saisi auton talliin.
AMS:in mukaan tätä ongelmaa ei pitäisi vähätellä.
"Och för dig som tycker det är en liten och oviktig detalj att klaga på – det är det inte."
AMS:in juttu on ihan tuore, se on päivätty 5.12.2017.
Korjaan tässä mahdollisesti virheellisiä omia sanomisiani. AMS:n ja Teknikens Världin mukaan Volvon päästöennuste vuodelle 2021 on niinkin alhainen kuin 73,1 grammaa per km. Itse puhuin lukemasta 83,1 g/km.
Se on paska puhetta että Volvolla mikään hybridi kiihtyy 5 alkavia lukemia. Bemarilla taas on toisin kun myllyn alla on oikeita hevosvoima eikä sähköllä tuotettua hetken antavaa latinkia. Kiihtyykö edes 10s kun akku on loppu!
Taitaa samassa hintaluokassa Bemari-poikakin joutua kuuntelemaan 1.9 litraista dieselin nakutusta. Vähän kun Bemariin lataa lisävarusteita, niin samaan rahaan saa Volvolta tuon T8 mikä kiihtyy 5 s pintaa.
Se on paska puhetta että Volvolla mikään hybridi kiihtyy 5 alkavia lukemia. Bemarilla taas on toisin kun myllyn alla on oikeita hevosvoima eikä sähköllä tuotettua hetken antavaa latinkia. Kiihtyykö edes 10s kun akku on loppu!
Etpä ole tainnut ikinä ajaa lataushybridillä. Ei se akku lopu kesken kiihdytyksen. Järjestelmä ei edes päästä akkua tyhjiin. AMS-mittasi raskaimmallekin Volvon T8:lle eli XC90:lle vitosella alkavan ajan 0-100 km/h kiihdytykselle. Keveämmät mallit kiihtyvät siis tuohon helposti.
Todellisuudessahan polttomoottorin hevosvoimat ovat keveää kauraa sähkömoottorin kilowatteihin verrattuna. Tesla on hyvin selkeä todiste tästä.
Olen ajanut autoilla joissa kiihtyvyys on sanoisinko riittävä, mutta ei tuo kiihtyvyys ole niin suuressa arvossa enään kun se joskus oli. Nykyinenkin on ihan mukavasti kiihtyvä ettei enempää edes kaipaa. Kiihdytysauton puikoissa voi sanoa, että kiihtyvyys on jo rajua ja alle nollan ei kukaan varttimailia selviä ei edes se nopein sähköauto.
"Hybriddrivlinan i Mercedes GLC 350 e känns som att den är en efterkonstruktion som inte planerades tillsammans med resten av bilen."
Sanomattakin selvää, että ruotsalaisen AMS:n vertailuun on osallistunut joku menneisyyden tuote Mersulta, kun vaihteen kytkeytymistä odotellaan sekuntitolkulla yms.
Sanomattakin selvää, että ruotsalaisen AMS:n vertailuun on osallistunut joku menneisyyden tuote Mersulta, kun vaihteen kytkeytymistä odotellaan sekuntitolkulla yms.
Sinulta meni ilmeisesti ohi se, että tuo ikä viittasi noihin dieseleiden vertailuihin. Hybrideissä molemmilla on aika isoja aukkoja toteutuksessa. Toisen vaihteisto miettii pitkään ja toisen sähkömooottorin suorituskyvyn rajat ovat varsin alhaalla.
Jos suorituskyvyllä tarkoitetaan esimerkiksi pelkän sähköajon toimintamatkaa, niin kyllähän tuo sähköajon toimintamatka on aika lyhyt erityisesti näillä isoilla lataushybridi-maastureilla. Ilmeisesti korkea paino vaikuttanee toimintasäteeseen. Volvo XC 90:llä pääsee muistaakseni 21 km ja Mercedes GLE:llä 17 km.
"Se on paska puhetta että Volvolla mikään hybridi kiihtyy 5 alkavia lukemia. Bemarilla taas on toisin kun myllyn alla on oikeita hevosvoima eikä sähköllä tuotettua hetken antavaa latinkia. Kiihtyykö edes 10s kun akku on loppu!"
Ruotsin AMS mittasi Volvo V90 T8:lle kiihtyvyydeksi 5,2 sekuntia nollasta sataan. Tuo Volvon malli kait on melko raskas farmariksi.
"Sanomattakin selvää, että ruotsalaisen AMS:n vertailuun on osallistunut joku menneisyyden tuote Mersulta, kun vaihteen kytkeytymistä odotellaan sekuntitolkulla yms."
No jokin asia on vaikuttanut siihen, että kyseisessä GLC 350e mallissa on vielä 7G laatikko. Näkyy aika selkeästi teknisten tietojen taulukosta.
Kyllä minä mieluummin ottaisin 10 s 0-100 kiihtyvyyden, jos range sähköllä olisi vaikka jopa talvella 50 km. Ja aika monta muutakin ominaisuutta/ toiminnallisuutta ottaisin tuon kiihtyvyyden tilalle- oli nyt sitten merkki mikä vain. Kesäiselle herrasmies Bemaristille tuolla kiihtyvyydellä ei ole niin merkitystä.
Tekniikan Maailma näköjään poisti viestini koskien autojen melutasoa. Tässä ovat nämä diesel-autojen melutasot järjestyksessä Audi Q5 - Mercedes GLC - Volvo XC 60. Mittauksen on tehnyt Saksan Autobild.
Näköjään Audi on hiljaisin ja Mercedes sekä Volvo menevät tasoihin melutasossa. Ensimmäisenä mainitaan siis Audi, sitten MB ja tämän jälkeen Volvo.
bei 50 km/h 55 dB(A) 55 dB(A) 56 dB(A)
bei 100 km/h 61 dB(A) 63 dB(A) 63 dB(A)
bei 130 km/h 66 dB(A) 68 dB(A) 67 dB(A)
Joskus kun olemme tuttujen kanssa baijerilaisilla liikkeellä, olemme huomanneet, että herrasmiesmäisyys on ollut osalla 4-pyöräisillä saman merkkisillä ajavilla pahasti kateissa (mm. tapa ajaa inhottavan lähellä perässä, myös meidän motoristien).Mutta tämähän ei koske kaikkia, vai mitä? Edit: pari tuttua BMW merkillä ajavaa autoilijaa ei ainakaan kuulu tuohon joukkoon, aika sähäkistä malleista huolimatta. Toisinaan jopa tuntuu, että joillakin muilla merkeillä on tarvetta ajaa ajattelemattomasti-etten sanoisi haastavasti näiden baijerilaisten tuntumassa.
Jostain syystä en minäkään, enkä myöskään ruotsalaisten ylivoimaa- vaikka juuri nyt osan kilometreistä Volvolla ajankin, joka yllättäen meni tänään 0-virheillä katsastuksesta läpi! Heja!
Inspektor70 kiitos tarkentavasta selvityksestä. Aina löytyy kuljettajia joilla ei ole kaikki pelisäännöt hallussa ja ajotaidotkin ovat vähän niin ja näin.
Inspektor:"Paremmuudesta en ota mitään suoraa kantaa, kun kaikilla on mielestäni aivan oikeasti hyvät ja huonot puolensa- eri mallien puitteissa."
Juuri näin. Verrataan ominaisuuksia ja annetaan itse kunkin asettaa havaitut faktat tärkeysjärjestykseen omassa käyttötilanteessa.
Inspektor:"Edellä mainittu voi olla vetotavan ja kulutuksen (kenen ajoissa ne desit merkitsee) yhteydessä se ratkaiseva tekijä auton valinnassa."
Meidän perheeseen ei niin vastenmielistä autoa osteta ollenkaan, että tulisi mieleen ihan pienellä ajomäärällä vaihtaa. Niinpä kahdessa autossa polttoainekulut ovat suurin menoerä ja kahdessa muussa toiseksi suurin.
Hyväksyn, että tämäkin riippuu tietenkin omista valinnoista, mutta minä tartuin väitettyyn Volvon etumatkaan nimenomaan päästöjen suhteen. En pidä Volvon ylivoimaa kulutuksen suhteen kovin selvänä, ja juuri oman autoni kokoluokassa Volvolla on pikemminkin takamatkaa kiinni juostavaksi.
740 GLE kun välttää aina hetken mielijohteisten päätösten omaksumista noin yleensä, ei tule tehtyä autojenkaan kohdalla hankintoja mistä haluaisi luopua kovin pienillä ajomäärillä.
Volvolla ei ole mitään jakoa BMW vastaaviin autoihin millään osaalueella. Turvavarusteista ei löydy Bemarin käyttämää Nightvision järjestelmää millä pystyy havaitsemaan tarpeeksi ajoissa esimerkiksi hirvet! TM on useasti vienyt tarkoituksella testeissä pisteet Volvolle syystäkin kun mainoksia katselee. Bemarilta löytyy älyavain millaista Volvolta ei löydy.
Derppa:"Fiatin vuoden 2016 päästötaso on 116,4 g/km."
Kiitos korjauksesta. Vedin hatusta ensimmäisen mieleen tulleen pelkkien pikkuautojen valmistajan (Fiatin nimellä), mutta arvasin näköjään väärin.
Pointtini jota en näköjään osannut kommunikoida oli, että samaan koriin saatavissa oleva bensakasi tai neliveto ei nosta nelosdieselin ostajan kulutusta yhtään. Siksi merkkikohtaisilla keskiarvoilla on merkitystä valimstajille ja yhteiskunnalle, mutta ei auton ostajalle.
Derppa:"Volvon nykyiset päästöt ovat 119,2 g/km. Volvon vuoden 2021 päästötavoite on 103,50 g/km. Kyllä saa melkoinen peruspessimisti olla, jos kuvittelee etteivät Volvon päästöt alenisi viidessä vuodessa (2017 – 2021) edes tuota 15,7 g/km."
En minä tulevaisuutta halua haastaa, kun olen niin hidas, että tiedän tulevaisuuden vasta kun olen siellä.
Mutta omasta näkökulmastani tuota promoamaasi Volvon etumatkaa on TÄNÄÄN vaikea löytää käytännössä. Tosielämää mittaavassa Spritmonitor rankingissa minä jään yli puoli litraa oman kuusivuotiaan automallini pohjista. Vaikka oma kulutuslukemani ei ole mikään mallikohtainen maailmanennätys, ja vaikka osallistunkin vanhalla autolla, niin tässä vertailussa silläkin sentään voitan kaikkein taloudellisimmankin Volvo S90 kuskin lähes litran erolla. Oma Mersuni pystyy suunnilleen normilukemaansa 127 g/km (ja kesäisin alittaa sen), mutta jostain syystä yksikään Spritmonitor kuski ei aja Volvoa edes tuohon halveksimaasi Mersun isoon lukemaan, mainostamastasi Volvon teoriassa paremmasta lukemasta nyt puhumattakaan.
Tässä kokoluokassa siihen lupaamaasi Volvon ajavista suurin osa liikkuu Bemarilla, joku harva (minä en) Mersulla, mutta Volvokuskit eivät jostain syystä osallistu.
Kun tämän lisäksi lukee TM talviautovertailun Volvon päästömittaukset, näkee että väitetty Volvon ylivoima päästöjen osalta on kestämätön väite.
Mutta Volvo on kyllä luvannut eniten tulevaisuudessa, sitä en kiellä. Toivottavasti onnistuvat, koska kaikki onnistumiset kirittävät koko alaa entistä parempaan.
"Two German carmakers – Volkswagen and BMW – as well as Hyundai-Kia, Peugeot-Citroen, Fiat Chrysler and Ford are likely to miss their targets. Many of their alternative vehicles will not reach the market in time to make an effect on emission levels before 2021. They risk penalties of €95 for each gram of CO₂ above the limit, multiplied by the number of cars they sell in 2020. On current performance, the fines can reach or rise above the €1bn mark for some carmakers."
Meinaatko 740GLE, että em. autonvalmistajat eivät maksata noita kohta maksuun tulevia sakkoja heidän uusien autojen ostajillaan?
No NYT alat päästä jäljille! Katsotaanpa tarkemmin, mitä tässä tapahtuu:
AutoBildin sportkulutus ajetaan kaasu pohjassa moottoritiellä. Volvo fuskasi tuossa kokeessa, koska sitä ajettiin Audia ja Mersua hitaammin. Jos 200+ nopeuksilla on merkitystä tällaisille liitereille, kannattaa Volvokin virittää kulkemaan saman mitä muutkin.
Voidaanko jättää Suomen kannalta vähämerkityksiset nopeudet vähemmälle huomiolle, etenkin kun Volvo ei edes osallistu kisaan (eikä ole mitään tarvettakaan)?
Jos tuo sopii, huomataan siististikin ajettuna Volvon kuluttavan vähemmän kun verrataan nelivetoisia, ja tässä on mielestäni todellinen valinnan paikka.
Nimittäin Spritmonitor vahvistaa taloudellisten Volvokuskien myös käytännössä alittavan Audin, Bemun ja Mersun kuskien kulutuksen. Vajaavetoisena takamatkalla ollut Volvo menee edelle, kun sitä verrataan jähmeämmin liikkuviin koviin nelivetoihin. Ollaan sen syyn äärellä, jonka vuoksi Audin takakardaani katkesi juuri, ja myös oikeasta quattrosta (ei Haldex) tehtiin kytkeytyvä. Mersulla on sama jo tuotantoputkessa, mutta siltä varalta, ettei joulupukki tuo E63AMG S-mallia, odotsn mielenkiinnolla, tuleeko AMG:n drift-mode säästömalleihin tarjolle ÖKO-moodina, jota toisen kardaanin lepuuttaminen merkitsee.
Tässä on siis tradeoff kolmen hienon takapainoisen aina samalta tuntuvan ajettavan nelivedon ja kytkeytyvän kaupungissa kinoksesta itsensä helpommin irti penkovan citymaasturin välillä. Kumpikin ryhmä on omassa tyylilajissaan toista ryhmää parempi. Kovassa nelivedossa ei voi katuautossa käyttää vahvoja lukkoja, joten ne ovat kiinni istuessaan lähes yksipyörävetoisia ilman jarruja lämmittäviä sähköisiä avustimia. Haldex osaa simuloida Kempin lukkoa hienosti, josta on etunda kinoksessa kömpiessä. Kaarreajossa Volvon AWD sen sijaan on kiikkulauta, joka heiluttaa voimanjakoaan kaasun asetusten mukaan, siis jo ennen ESP:n aktivoitumista.
GLC käsittääkseni jatkaa Volvomiehen silmää hivelevän kaunislinjaisen GLK:n perinnettä, jonka mukaan pienin Mersun katumaasturi tehdään henkilöauton nelivedolla, eli siis ei 50/50 voimanjaolla, vaan hieman (mutta ei minun makuuni riittävän) takapainoisella.
Nyt joudutaan siis valitsemaan kulutuksen ja itselle mieleisen nelivedon toiminnan välillä, johon en edes odota yksimielisyyttä. Oma kantani puhtaasti nelivetojen kesken asettaa BMW:n ja Audin yli muiden. Mersun 4Matic on jo minun makuuni liian etuvetoinen. Volvo AWD oli syy siihen, miksi vannoutunut Volvomies osti ensimmäisen Mersunsa.
Mutta jos joku tarvitsee vaimoa varten perustelun AWD hankintaan, niin sekin on olemassa: "kuule kultsi, etuvetopohjainen neliveto kulkee vakaasti lumessa. Ja se säästää polttoainetta vapauttamalla nelivedon silloin kun ei ole liukasta. Eikö olekin miljövänlig, häh? Ja mökillä venettä järvestä nostettaessa se osaa automasttisesti lukita nelivedon, ettei tarvi soittaa naapurin Kyöstiä vetämään traktorilla niinkuin viime kesänä"
Sokea-Reetta:"Meinaatko 740GLE, että em. autonvalmistajat eivät maksata noita kohta maksuun tulevia sakkoja heidän uusien autojen ostajillaan?"
Enhän toki. Mutta koska kilpailtujen mallien hinnassa ei ole nousuvaraa, odotan rasitteen kohdistuvan lähinnä niihin malleihin, joiden hinta on ostajalle vähemmän tärkeä. Jos tämä vähentää kyseisten mallien kysyntää, niin sehän on luonnonvalintaa.
Suunnilleen tätä tarkoitin saksalaisten haasteella hoitaa tekninen sukupolvenvaihdos EPSin ja osingon kärsimättä. Schumpeterin luovaa tuhoa puhtaimmillaan.
"Mutta omasta näkökulmastani tuota promoamaasi Volvon etumatkaa on TÄNÄÄN vaikea löytää käytännössä."
Edelleenkin tuohon lähitulevaisuuden CO2-haasteeseen viitaten, kun spriimonitorilla vertaa Mersun ja Volvon koko malliston keskiarvoja, niin eihän Mersu kauheasti takamatkalla ole vm2017 kalustollaan.
Äxä3 nimimerkin osalta taitaa olla hiukan runsaanlaisesti merkkiuskollisuutta joukossa. Hyvähän se on, että löytyy tästä epävarmasta maailmasta jokin johon uskoo. Mutta mitä tulee vaikkapa hirvien havaitsemiseen, niin nuo Nightvision järjestelmät ovat kuljettajan näkemistä auttavia järjestelmiä ja sinällään hyviä sellaisia. Mutta niidenkin välittämän viestin pitää kulkea kuljettajan silmän ja aivojen kautta jarrupolkimelle. Mutta metsästä ryntäävän hirven osalta ei toisinaan ole ajoissa tehdystä havainnosta huolimatta reaktioaikojen puitteissa mitään mahdollisuutta estää törmäystä. Usein ei edes ehditä nopeutta vähentää. Nightvision järjestelmät ovat hyviä auttamaan esim. tiellä liikkuvan ihmisen tai vaikka tielle pudonneen kappaleen ajoissa havaitsemisessa.
Volvon järjestelmä varoittaa jo silloin, kun ihminen ei edes hirveä näe ja tiukemmissa tapauksissa järjestelmä jarruttaa ennen kuin ihminen on ehtinyt reagoida. En usko tämänkään järjestelmän estävän täysin törmäyksiä, mutta jo pienikin nopeuden pudotus auttaa. Sen jälkeen sitten testataan A-pilareitten ja välissä olevan katon kestävyyttä, jossa ruotsalaisilla oli ainakin aikoinaan testattua kestävyyttä. Mutta älä huoli Äxä3. Kaikkein autojen A-pilarit ovat vahventuneet viime vuosien aikana, joten mahdollisuudet välttää loukkaantuminen on parantunut kaikilla. Muistetaan vain lisäksi huolehtia siitä, että kuljettaja skannaa tietä tarkkaavaisesti ja ennakoi aina ajaessaan, niin jää paremmat mahdollisuudet toimia.
740 GLE kun välttää aina hetken mielijohteisten päätösten omaksumista noin yleensä, ei tule tehtyä autojenkaan kohdalla hankintoja mistä haluaisi luopua kovin pienillä ajomäärillä.
Autosta kuin autosta aika ajaa väistämättä ohi, eikä siinä harkinta ostohetkellä juurikaan auta.
Audin "kardaanin katkeamisen" pistin merkille ja aivan varmasti "poiskytkettävyys" yleistyy päästöjen sanellessa asian. Haldex on parantunut viime vuosina sen verran, että vaikutus esimerkiksi lumipolanteisella tiellä liikuttaessa on jo lähellä "kiinteämpiä". Kuten olen joskus todennut, neliveto ei automaattisesti korjaa 2-vetoisen suuntavakavuus puutteita, mutta jos auto muutoin kulkee huonolla kelillä suoraan, jatkuva momentin siirto taakse parantaa tilannetta entisestään. Pitäisikin kokeilla vaikka tätä Audin versiota. Onko toiminta jo kuten Haldex?
Haldex ja muut vastaavat eivät ole kinoksessa kömpimiseen kovin hyviä- tosin en lähtisi vaikkapa peräkärryn kanssa hakemaan puukuormaa mökiltä auraamattoman tien takaa näiden muidenkaan "katunelivetojen" kanssa. No ehkä takuuaikana...
Kaarreajo kytkeytyvällä etuvetopainotteisella nelivetoisella ja AW-automaattilaatikolla on todellinen taitojen koettelemus. En suosittele harjoittelematta polkaisemaan autoa moottoritien rampilla vauhtiin joka vaihtuu kylkimyyryyn, joka sitten lisää vauhtia otettuaan löytää osalle pyöriä vielä huonomman kitkan... (kokeilkaa rajanne kaikilla nelivedoilla suljetulla alueella). Mutta, toimii loistavasti ja suuntavakaasti sekä kuskia väsyttämättä sellaisissakin keleissä, joissa moni ei lähde liikenteeseen lainkaan. Niin, ja rengastuksena on nasta ja rekisteriotteen kapeimpia vaihtoehtoja auton runsaasta painosta huolimatta. Ps. edelleenkään en ole onnistunut kokeilemaan sähkömoottoreiden avulla toteutettua nelivetoa (kuten Volvo, BMW 2...).
Ainakin itseäni tuollainen vaihteiston pitkä miettimisaika rupeaisi ärsyttämään, koska kahden auton autotallini on erittäin lähellä tietä (ei pysty ajamaan suoraan sisään talliin) ja lisäksi tallin oviaukot ovat erittäin kapeat. Ainakin joutuu sompailemaan 3 - 4 kertaa edestakaisin jotta saisi auton talliin.
AMS:in mukaan tätä ongelmaa ei pitäisi vähätellä.
"Och för dig som tycker det är en liten och oviktig detalj att klaga på – det är det inte."
AMS:in juttu on ihan tuore, se on päivätty 5.12.2017.
Korjaan tässä mahdollisesti virheellisiä omia sanomisiani. AMS:n ja Teknikens Världin mukaan Volvon päästöennuste vuodelle 2021 on niinkin alhainen kuin 73,1 grammaa per km. Itse puhuin lukemasta 83,1 g/km.
http://www.mestmotor.se/recharge/artiklar/nyheter/20170928/ny-rapport-volvo-klarar-utslappsmalen-storre-biljattar-riskerar-miljardboter/
Vielä yksi linkki mistä tuo 73,1 g/km ilmenee. Mukana on myös eri autonvalmistajia koskeva taulukko päästötasoista vuodesta 2011 lukien.
http://www.prnewswire.co.uk/news-releases/car-makers-continue-to-play-co2-emissions-catch-up-according-to-pa-consulting-group-analysis-646808753.html
Se on paska puhetta että Volvolla mikään hybridi kiihtyy 5 alkavia lukemia. Bemarilla taas on toisin kun myllyn alla on oikeita hevosvoima eikä sähköllä tuotettua hetken antavaa latinkia. Kiihtyykö edes 10s kun akku on loppu!
Taitaa samassa hintaluokassa Bemari-poikakin joutua kuuntelemaan 1.9 litraista dieselin nakutusta. Vähän kun Bemariin lataa lisävarusteita, niin samaan rahaan saa Volvolta tuon T8 mikä kiihtyy 5 s pintaa.
Se on paska puhetta että Volvolla mikään hybridi kiihtyy 5 alkavia lukemia. Bemarilla taas on toisin kun myllyn alla on oikeita hevosvoima eikä sähköllä tuotettua hetken antavaa latinkia. Kiihtyykö edes 10s kun akku on loppu!
Etpä ole tainnut ikinä ajaa lataushybridillä. Ei se akku lopu kesken kiihdytyksen. Järjestelmä ei edes päästä akkua tyhjiin. AMS-mittasi raskaimmallekin Volvon T8:lle eli XC90:lle vitosella alkavan ajan 0-100 km/h kiihdytykselle. Keveämmät mallit kiihtyvät siis tuohon helposti.
Todellisuudessahan polttomoottorin hevosvoimat ovat keveää kauraa sähkömoottorin kilowatteihin verrattuna. Tesla on hyvin selkeä todiste tästä.
Olen ajanut autoilla joissa kiihtyvyys on sanoisinko riittävä, mutta ei tuo kiihtyvyys ole niin suuressa arvossa enään kun se joskus oli. Nykyinenkin on ihan mukavasti kiihtyvä ettei enempää edes kaipaa. Kiihdytysauton puikoissa voi sanoa, että kiihtyvyys on jo rajua ja alle nollan ei kukaan varttimailia selviä ei edes se nopein sähköauto.
Mitäs tämä Marko pojittelee?
Ote Derrickin linkin takaa:
"Hybriddrivlinan i Mercedes GLC 350 e känns som att den är en efterkonstruktion som inte planerades tillsammans med resten av bilen."
Sanomattakin selvää, että ruotsalaisen AMS:n vertailuun on osallistunut joku menneisyyden tuote Mersulta, kun vaihteen kytkeytymistä odotellaan sekuntitolkulla yms.
Sanomattakin selvää, että ruotsalaisen AMS:n vertailuun on osallistunut joku menneisyyden tuote Mersulta, kun vaihteen kytkeytymistä odotellaan sekuntitolkulla yms.
Sinulta meni ilmeisesti ohi se, että tuo ikä viittasi noihin dieseleiden vertailuihin. Hybrideissä molemmilla on aika isoja aukkoja toteutuksessa. Toisen vaihteisto miettii pitkään ja toisen sähkömooottorin suorituskyvyn rajat ovat varsin alhaalla.
Jos suorituskyvyllä tarkoitetaan esimerkiksi pelkän sähköajon toimintamatkaa, niin kyllähän tuo sähköajon toimintamatka on aika lyhyt erityisesti näillä isoilla lataushybridi-maastureilla. Ilmeisesti korkea paino vaikuttanee toimintasäteeseen. Volvo XC 90:llä pääsee muistaakseni 21 km ja Mercedes GLE:llä 17 km.
Suorituskyvyllä tarkoitin ihan vain normaaliin liikenteeseen riittävää kiihtyvyyttä.
"Se on paska puhetta että Volvolla mikään hybridi kiihtyy 5 alkavia lukemia. Bemarilla taas on toisin kun myllyn alla on oikeita hevosvoima eikä sähköllä tuotettua hetken antavaa latinkia. Kiihtyykö edes 10s kun akku on loppu!"
Ruotsin AMS mittasi Volvo V90 T8:lle kiihtyvyydeksi 5,2 sekuntia nollasta sataan. Tuo Volvon malli kait on melko raskas farmariksi.
"Sanomattakin selvää, että ruotsalaisen AMS:n vertailuun on osallistunut joku menneisyyden tuote Mersulta, kun vaihteen kytkeytymistä odotellaan sekuntitolkulla yms."
No jokin asia on vaikuttanut siihen, että kyseisessä GLC 350e mallissa on vielä 7G laatikko. Näkyy aika selkeästi teknisten tietojen taulukosta.
Kyllä minä mieluummin ottaisin 10 s 0-100 kiihtyvyyden, jos range sähköllä olisi vaikka jopa talvella 50 km. Ja aika monta muutakin ominaisuutta/ toiminnallisuutta ottaisin tuon kiihtyvyyden tilalle- oli nyt sitten merkki mikä vain. Kesäiselle herrasmies Bemaristille tuolla kiihtyvyydellä ei ole niin merkitystä.
Tekniikan Maailma näköjään poisti viestini koskien autojen melutasoa. Tässä ovat nämä diesel-autojen melutasot järjestyksessä Audi Q5 - Mercedes GLC - Volvo XC 60. Mittauksen on tehnyt Saksan Autobild.
Näköjään Audi on hiljaisin ja Mercedes sekä Volvo menevät tasoihin melutasossa. Ensimmäisenä mainitaan siis Audi, sitten MB ja tämän jälkeen Volvo.
bei 50 km/h 55 dB(A) 55 dB(A) 56 dB(A)
bei 100 km/h 61 dB(A) 63 dB(A) 63 dB(A)
bei 130 km/h 66 dB(A) 68 dB(A) 67 dB(A)
Inspektor70 mihin viittaat tuolla "kesäisellä herrasmies" viittauksella?
Missään testissä en kanssa voi saksalaisten ylivoimaa todeta.
https://www.thecarconnection.com/car-compare-results/bmw_x3-series_2017-vs-volvo_xc60_2018
Joskus kun olemme tuttujen kanssa baijerilaisilla liikkeellä, olemme huomanneet, että herrasmiesmäisyys on ollut osalla 4-pyöräisillä saman merkkisillä ajavilla pahasti kateissa (mm. tapa ajaa inhottavan lähellä perässä, myös meidän motoristien).Mutta tämähän ei koske kaikkia, vai mitä? Edit: pari tuttua BMW merkillä ajavaa autoilijaa ei ainakaan kuulu tuohon joukkoon, aika sähäkistä malleista huolimatta. Toisinaan jopa tuntuu, että joillakin muilla merkeillä on tarvetta ajaa ajattelemattomasti-etten sanoisi haastavasti näiden baijerilaisten tuntumassa.
"Missään testissä en kanssa voi saksalaisten ylivoimaa todeta.
https://www.thecarconnection.com/car-compare-results/bmw_x3-series_2017-vs-volvo_xc60_2018"
Jostain syystä en minäkään, enkä myöskään ruotsalaisten ylivoimaa- vaikka juuri nyt osan kilometreistä Volvolla ajankin, joka yllättäen meni tänään 0-virheillä katsastuksesta läpi! Heja!
Inspektor70 kiitos tarkentavasta selvityksestä. Aina löytyy kuljettajia joilla ei ole kaikki pelisäännöt hallussa ja ajotaidotkin ovat vähän niin ja näin.
Inspektor:"Paremmuudesta en ota mitään suoraa kantaa, kun kaikilla on mielestäni aivan oikeasti hyvät ja huonot puolensa- eri mallien puitteissa."
Juuri näin. Verrataan ominaisuuksia ja annetaan itse kunkin asettaa havaitut faktat tärkeysjärjestykseen omassa käyttötilanteessa.
Inspektor:"Edellä mainittu voi olla vetotavan ja kulutuksen (kenen ajoissa ne desit merkitsee) yhteydessä se ratkaiseva tekijä auton valinnassa."
Meidän perheeseen ei niin vastenmielistä autoa osteta ollenkaan, että tulisi mieleen ihan pienellä ajomäärällä vaihtaa. Niinpä kahdessa autossa polttoainekulut ovat suurin menoerä ja kahdessa muussa toiseksi suurin.
Hyväksyn, että tämäkin riippuu tietenkin omista valinnoista, mutta minä tartuin väitettyyn Volvon etumatkaan nimenomaan päästöjen suhteen. En pidä Volvon ylivoimaa kulutuksen suhteen kovin selvänä, ja juuri oman autoni kokoluokassa Volvolla on pikemminkin takamatkaa kiinni juostavaksi.
740 GLE kun välttää aina hetken mielijohteisten päätösten omaksumista noin yleensä, ei tule tehtyä autojenkaan kohdalla hankintoja mistä haluaisi luopua kovin pienillä ajomäärillä.
Volvolla ei ole mitään jakoa BMW vastaaviin autoihin millään osaalueella. Turvavarusteista ei löydy Bemarin käyttämää Nightvision järjestelmää millä pystyy havaitsemaan tarpeeksi ajoissa esimerkiksi hirvet! TM on useasti vienyt tarkoituksella testeissä pisteet Volvolle syystäkin kun mainoksia katselee. Bemarilta löytyy älyavain millaista Volvolta ei löydy.
Äxä3 BMW:n omistajissa on vahvat kannattajansa ja niin myös Volvolla jostain puutteista huolimatta.
Derppa:"Fiatin vuoden 2016 päästötaso on 116,4 g/km."
Kiitos korjauksesta. Vedin hatusta ensimmäisen mieleen tulleen pelkkien pikkuautojen valmistajan (Fiatin nimellä), mutta arvasin näköjään väärin.
Pointtini jota en näköjään osannut kommunikoida oli, että samaan koriin saatavissa oleva bensakasi tai neliveto ei nosta nelosdieselin ostajan kulutusta yhtään. Siksi merkkikohtaisilla keskiarvoilla on merkitystä valimstajille ja yhteiskunnalle, mutta ei auton ostajalle.
Derppa:"Volvon nykyiset päästöt ovat 119,2 g/km. Volvon vuoden 2021 päästötavoite on 103,50 g/km. Kyllä saa melkoinen peruspessimisti olla, jos kuvittelee etteivät Volvon päästöt alenisi viidessä vuodessa (2017 – 2021) edes tuota 15,7 g/km."
En minä tulevaisuutta halua haastaa, kun olen niin hidas, että tiedän tulevaisuuden vasta kun olen siellä.
Mutta omasta näkökulmastani tuota promoamaasi Volvon etumatkaa on TÄNÄÄN vaikea löytää käytännössä. Tosielämää mittaavassa Spritmonitor rankingissa minä jään yli puoli litraa oman kuusivuotiaan automallini pohjista. Vaikka oma kulutuslukemani ei ole mikään mallikohtainen maailmanennätys, ja vaikka osallistunkin vanhalla autolla, niin tässä vertailussa silläkin sentään voitan kaikkein taloudellisimmankin Volvo S90 kuskin lähes litran erolla. Oma Mersuni pystyy suunnilleen normilukemaansa 127 g/km (ja kesäisin alittaa sen), mutta jostain syystä yksikään Spritmonitor kuski ei aja Volvoa edes tuohon halveksimaasi Mersun isoon lukemaan, mainostamastasi Volvon teoriassa paremmasta lukemasta nyt puhumattakaan.
Tässä kokoluokassa siihen lupaamaasi Volvon ajavista suurin osa liikkuu Bemarilla, joku harva (minä en) Mersulla, mutta Volvokuskit eivät jostain syystä osallistu.
Kun tämän lisäksi lukee TM talviautovertailun Volvon päästömittaukset, näkee että väitetty Volvon ylivoima päästöjen osalta on kestämätön väite.
Mutta Volvo on kyllä luvannut eniten tulevaisuudessa, sitä en kiellä. Toivottavasti onnistuvat, koska kaikki onnistumiset kirittävät koko alaa entistä parempaan.
740GLE:
"Siksi merkkikohtaisilla keskiarvoilla on merkitystä valimstajille ja yhteiskunnalle, mutta ei auton ostajalle."
http://www.paconsulting.com/insights/the-co2-emissions-challenge/
"Two German carmakers – Volkswagen and BMW – as well as Hyundai-Kia, Peugeot-Citroen, Fiat Chrysler and Ford are likely to miss their targets. Many of their alternative vehicles will not reach the market in time to make an effect on emission levels before 2021. They risk penalties of €95 for each gram of CO₂ above the limit, multiplied by the number of cars they sell in 2020. On current performance, the fines can reach or rise above the €1bn mark for some carmakers."
Meinaatko 740GLE, että em. autonvalmistajat eivät maksata noita kohta maksuun tulevia sakkoja heidän uusien autojen ostajillaan?
Derppa:
"Sportverbrauch
Testrunde
Sparverbrauch"
No NYT alat päästä jäljille! Katsotaanpa tarkemmin, mitä tässä tapahtuu:
AutoBildin sportkulutus ajetaan kaasu pohjassa moottoritiellä. Volvo fuskasi tuossa kokeessa, koska sitä ajettiin Audia ja Mersua hitaammin. Jos 200+ nopeuksilla on merkitystä tällaisille liitereille, kannattaa Volvokin virittää kulkemaan saman mitä muutkin.
Voidaanko jättää Suomen kannalta vähämerkityksiset nopeudet vähemmälle huomiolle, etenkin kun Volvo ei edes osallistu kisaan (eikä ole mitään tarvettakaan)?
Jos tuo sopii, huomataan siististikin ajettuna Volvon kuluttavan vähemmän kun verrataan nelivetoisia, ja tässä on mielestäni todellinen valinnan paikka.
Nimittäin Spritmonitor vahvistaa taloudellisten Volvokuskien myös käytännössä alittavan Audin, Bemun ja Mersun kuskien kulutuksen. Vajaavetoisena takamatkalla ollut Volvo menee edelle, kun sitä verrataan jähmeämmin liikkuviin koviin nelivetoihin. Ollaan sen syyn äärellä, jonka vuoksi Audin takakardaani katkesi juuri, ja myös oikeasta quattrosta (ei Haldex) tehtiin kytkeytyvä. Mersulla on sama jo tuotantoputkessa, mutta siltä varalta, ettei joulupukki tuo E63AMG S-mallia, odotsn mielenkiinnolla, tuleeko AMG:n drift-mode säästömalleihin tarjolle ÖKO-moodina, jota toisen kardaanin lepuuttaminen merkitsee.
Tässä on siis tradeoff kolmen hienon takapainoisen aina samalta tuntuvan ajettavan nelivedon ja kytkeytyvän kaupungissa kinoksesta itsensä helpommin irti penkovan citymaasturin välillä. Kumpikin ryhmä on omassa tyylilajissaan toista ryhmää parempi. Kovassa nelivedossa ei voi katuautossa käyttää vahvoja lukkoja, joten ne ovat kiinni istuessaan lähes yksipyörävetoisia ilman jarruja lämmittäviä sähköisiä avustimia. Haldex osaa simuloida Kempin lukkoa hienosti, josta on etunda kinoksessa kömpiessä. Kaarreajossa Volvon AWD sen sijaan on kiikkulauta, joka heiluttaa voimanjakoaan kaasun asetusten mukaan, siis jo ennen ESP:n aktivoitumista.
GLC käsittääkseni jatkaa Volvomiehen silmää hivelevän kaunislinjaisen GLK:n perinnettä, jonka mukaan pienin Mersun katumaasturi tehdään henkilöauton nelivedolla, eli siis ei 50/50 voimanjaolla, vaan hieman (mutta ei minun makuuni riittävän) takapainoisella.
Nyt joudutaan siis valitsemaan kulutuksen ja itselle mieleisen nelivedon toiminnan välillä, johon en edes odota yksimielisyyttä. Oma kantani puhtaasti nelivetojen kesken asettaa BMW:n ja Audin yli muiden. Mersun 4Matic on jo minun makuuni liian etuvetoinen. Volvo AWD oli syy siihen, miksi vannoutunut Volvomies osti ensimmäisen Mersunsa.
Mutta jos joku tarvitsee vaimoa varten perustelun AWD hankintaan, niin sekin on olemassa: "kuule kultsi, etuvetopohjainen neliveto kulkee vakaasti lumessa. Ja se säästää polttoainetta vapauttamalla nelivedon silloin kun ei ole liukasta. Eikö olekin miljövänlig, häh? Ja mökillä venettä järvestä nostettaessa se osaa automasttisesti lukita nelivedon, ettei tarvi soittaa naapurin Kyöstiä vetämään traktorilla niinkuin viime kesänä"
Sokea-Reetta:"Meinaatko 740GLE, että em. autonvalmistajat eivät maksata noita kohta maksuun tulevia sakkoja heidän uusien autojen ostajillaan?"
Enhän toki. Mutta koska kilpailtujen mallien hinnassa ei ole nousuvaraa, odotan rasitteen kohdistuvan lähinnä niihin malleihin, joiden hinta on ostajalle vähemmän tärkeä. Jos tämä vähentää kyseisten mallien kysyntää, niin sehän on luonnonvalintaa.
Suunnilleen tätä tarkoitin saksalaisten haasteella hoitaa tekninen sukupolvenvaihdos EPSin ja osingon kärsimättä. Schumpeterin luovaa tuhoa puhtaimmillaan.
740GLE:
"Mutta omasta näkökulmastani tuota promoamaasi Volvon etumatkaa on TÄNÄÄN vaikea löytää käytännössä."
Edelleenkin tuohon lähitulevaisuuden CO2-haasteeseen viitaten, kun spriimonitorilla vertaa Mersun ja Volvon koko malliston keskiarvoja, niin eihän Mersu kauheasti takamatkalla ole vm2017 kalustollaan.
https://www.spritmonitor.de/en/overview/28-Mercedes-Benz/0-All_models.html?vehicletype=1&constyear_s=2017&minkm=&powerunit=2
https://www.spritmonitor.de/en/overview/51-Volvo/0-All_models.html?vehicletype=1&constyear_s=2017&minkm=&powerunit=2
Äxä3 nimimerkin osalta taitaa olla hiukan runsaanlaisesti merkkiuskollisuutta joukossa. Hyvähän se on, että löytyy tästä epävarmasta maailmasta jokin johon uskoo. Mutta mitä tulee vaikkapa hirvien havaitsemiseen, niin nuo Nightvision järjestelmät ovat kuljettajan näkemistä auttavia järjestelmiä ja sinällään hyviä sellaisia. Mutta niidenkin välittämän viestin pitää kulkea kuljettajan silmän ja aivojen kautta jarrupolkimelle. Mutta metsästä ryntäävän hirven osalta ei toisinaan ole ajoissa tehdystä havainnosta huolimatta reaktioaikojen puitteissa mitään mahdollisuutta estää törmäystä. Usein ei edes ehditä nopeutta vähentää. Nightvision järjestelmät ovat hyviä auttamaan esim. tiellä liikkuvan ihmisen tai vaikka tielle pudonneen kappaleen ajoissa havaitsemisessa.
Volvon järjestelmä varoittaa jo silloin, kun ihminen ei edes hirveä näe ja tiukemmissa tapauksissa järjestelmä jarruttaa ennen kuin ihminen on ehtinyt reagoida. En usko tämänkään järjestelmän estävän täysin törmäyksiä, mutta jo pienikin nopeuden pudotus auttaa. Sen jälkeen sitten testataan A-pilareitten ja välissä olevan katon kestävyyttä, jossa ruotsalaisilla oli ainakin aikoinaan testattua kestävyyttä. Mutta älä huoli Äxä3. Kaikkein autojen A-pilarit ovat vahventuneet viime vuosien aikana, joten mahdollisuudet välttää loukkaantuminen on parantunut kaikilla. Muistetaan vain lisäksi huolehtia siitä, että kuljettaja skannaa tietä tarkkaavaisesti ja ennakoi aina ajaessaan, niin jää paremmat mahdollisuudet toimia.
740 GLE kun välttää aina hetken mielijohteisten päätösten omaksumista noin yleensä, ei tule tehtyä autojenkaan kohdalla hankintoja mistä haluaisi luopua kovin pienillä ajomäärillä.
Autosta kuin autosta aika ajaa väistämättä ohi, eikä siinä harkinta ostohetkellä juurikaan auta.
Audin "kardaanin katkeamisen" pistin merkille ja aivan varmasti "poiskytkettävyys" yleistyy päästöjen sanellessa asian. Haldex on parantunut viime vuosina sen verran, että vaikutus esimerkiksi lumipolanteisella tiellä liikuttaessa on jo lähellä "kiinteämpiä". Kuten olen joskus todennut, neliveto ei automaattisesti korjaa 2-vetoisen suuntavakavuus puutteita, mutta jos auto muutoin kulkee huonolla kelillä suoraan, jatkuva momentin siirto taakse parantaa tilannetta entisestään. Pitäisikin kokeilla vaikka tätä Audin versiota. Onko toiminta jo kuten Haldex?
Haldex ja muut vastaavat eivät ole kinoksessa kömpimiseen kovin hyviä- tosin en lähtisi vaikkapa peräkärryn kanssa hakemaan puukuormaa mökiltä auraamattoman tien takaa näiden muidenkaan "katunelivetojen" kanssa. No ehkä takuuaikana...
Kaarreajo kytkeytyvällä etuvetopainotteisella nelivetoisella ja AW-automaattilaatikolla on todellinen taitojen koettelemus. En suosittele harjoittelematta polkaisemaan autoa moottoritien rampilla vauhtiin joka vaihtuu kylkimyyryyn, joka sitten lisää vauhtia otettuaan löytää osalle pyöriä vielä huonomman kitkan... (kokeilkaa rajanne kaikilla nelivedoilla suljetulla alueella). Mutta, toimii loistavasti ja suuntavakaasti sekä kuskia väsyttämättä sellaisissakin keleissä, joissa moni ei lähde liikenteeseen lainkaan. Niin, ja rengastuksena on nasta ja rekisteriotteen kapeimpia vaihtoehtoja auton runsaasta painosta huolimatta. Ps. edelleenkään en ole onnistunut kokeilemaan sähkömoottoreiden avulla toteutettua nelivetoa (kuten Volvo, BMW 2...).