Ketä tällä digi-tv -kampanjalla yritetään jymäyttää?
http://www.digitv.fi/ ja
http://www.digitelkkari.fi/kamppis/index.htm
Etenkin tämä jälkimmäinen kampanja, joka pyörii telkkarissakin on aika pelletouhua
Myös tuo webbisivun "asennusopas" jossa kertojaääni kuulostaa Kari Heiskaselta ja hammond-musiikki suoraan 60-luvulta, on kuin Velipuolikuusta napattu sketsinpätkä!!
Voi kunpa se digiboxin kanssa eläminen etenkin vanhemmille kansalaisille olisikin noin yksinkertaista!
Ensimmäisenä tulee mieleen ongelmat:
* eikös taloantennipiuhan pitäisi mennä digiboxiin ensiksi, jonka uloslähdöstä toinen piuha telkkariin?
* entäs boxin virittäminen??
* uuden kaukosäätimen käyttäminen yhdessä vanhan kanssa
* miten ja MINKÄ IHMEEN TAKIA digiboxia pitäisi päivittää
* miksi tekstitys ei toimi vaan tulee perässä, tai menee edellä
* mites minä äänitän tästä tuonne videolle
* ai miten en muka pysty katsomaan toista digikanavaa samaan aikaan
* miten niin olisi pitänyt ostaa 2:n virittimen boxi
* onko tämä muka 1:n? Miksi ne myyjät eivät puhuneet
* miten niin tarvitsee toisen boxin jos aikoo äänittää videonauhalle?
* ai, mikä se sellainen kovalevy on?
* jne. jne.
Tänään näyttäisi muuten olevan enää 666 päivää jäljellä tuohon maagiseen "pedon päivään", 31.8.2007.
Niin, epäilijöille vielä: kyllä mä itsen tulen toimeen sillä yhdellä boxilla, joka meillä on, tosin en ole jaksanut perehtyä sen päivittämiseen ja teksitys ei aina toimi sinne päinkään, mutta sen vähän mitä katselen sillä, niin toimivuus riittää. Toistaiseksi!
Toivoisin kyllä, että jonakin päivänä kaikenmaailman turhat bugit ja lastentaudit olisivat kaikista kaupasta saatavissa olevista laitteista poissa.
Ei liene kohtuuton vaatimus??
Tosin kun sama on esitetty Bill Gatesille koskien Windowsin käyttöjärjestelmiä, niin eipä ole parannusta tiedossa...
Olemmeko siis vajoamassa vielä syvemmälle tässä laite- ja niiden päivityssuossa? 
Ruotsissa ja Saksassa yksi digiboxi per harava-antenni taloyhtiössä riittää, signaali tuodaan analogisena kaikille asukkaille tämän 1 boxin turvin. Suomessa joka kodissa on erikseen oltava digiboxi, taisi olla niinkin, että he jotka ostivat heti, tarvitsivat eri boxin vielä videolle ja DVD:lle jos mielivät jotain katsoa. Onko olemassa jokin selkeästi järjellinen syy siihen, että aivan jokaisen talouden on hankittava erillinen digisovitin? Tällaista pakko-ostoa on vaikea niellä.
Markkinavoimilla lienee valmis vastaus tähän, silti hämmästyttää, että muu maailma selviää murto-osalla digisovittimia kuin Suomi. Mikä poliittinen voima on juonessa mukana? Paljonko he saavat "osinkoa" per ostettu digiboxi?
Minulla ei tätä vielä ole, ostan vasta kun ruutu sammuu. Siihen mennessä on tullut taas niin paljon uutta markkinoille. Ehkä valtio jakaa jopa ilmaiseksi niitä. Mistä muuten voi vaatia, että yksinhuoltajaäiti, vanhukset, syrjäytyneet, sairaat, työttömät voivat noin vain ostaa digiboxin hymyilevältä kauppiaalta? Suomessa lienee 500-700000 henkilöä jotka elävät virallisen köyhyysrajan alapuolella.
Mitä tämä maksaa veronmaksajille, koska yhtälailla on sairaalat, kirjastot, hoitokodit, koulut, muut julkiset tilat, yleiset tilat, armeija jne. hankittava se 1 sovitin per jokainen TV. Mistä varoista ne kustannetaan asennustöineen? Veroista tietysti, joten eiköhän lupamaksu nouse myös oikein reippaasti.
Olen seurannut suurella hämmästyksellä digi-tv:stä käytävää keskustelua. Hyvin usein keskustelun sävy on negatiivinen kuten tässäkin keskustelussa. Nähtävästi muutoksen tiedotuksessa tai toteutuksessa on mennyt jotain pieleen. Sateliittilähetyksien digitalisointi kuitenkin otettiin yleisesti hyvin positiivisesti vastaan. Samoin puhelinverkkojen digitalisointi ei ole johtanut katastrofiin.
Kehitys on väistämätöntä myös lähetystekniikassa. Lienee selvää, että 70 vuotta vanhan analogisessa lähetystekniikassa evoluution reitti on kuljettu loppuun ja nyt ollaan vaiheessa, jossa on tehtävä suurempi muutos kerralla. Muutokseen annettu siirtymäaika on mielestäni kohtuullinen ottaen huomioon, että vastaanottimien käyttöikä on joka tapauksessa rajallinen.
Pääpaino tässäkin keskustelussa näyttää kallistuvan digivirittimiin. Kannattaa muistaa, että erilliset virittimet ovat peruskäyttäjien osalta vain siirtymävaiheen ilmiö. Jatkossa TV:t tulevat sisältämään digitaaliset virittimet aivan samalla tavoin kuin TV:t analogiset virittimet aiemmin. Kotiteatteriharrastajat ym. asiaan enemmän vihkiytyneet tulevat varmasti jatkossakin suosimaan erillisiä virittimiä. Mitä taas kustannuksiin tulee, saa digivirittimiä halvimmillaan uutenakin noin 50-60 eurolla, mikä ei mielestäni ole kohtuuttoman iso summa verrattuna kokonaisen tv-laitteen hintaan. Boxit ovat joka tapauksessa niin halpoja, ettei ole minkäänlaista tarvetta kalliiden talokohtaisten vastaanottoverkostojen rakentamiseen. Mihin muuten DVD:n katselussa tarvitaan tv-viritintä?
P.S. olkaa hyvät ihmiset tarkempia termistön kanssa. Äänitys on äänen tallentamista. Nauhoittaa taas voi pelkästään nauhaa käyttävillä tallennusvälineillä. Miksi emme keskustelisi tallentamisesta?
Olen erittäin tyytyväinen television lähetysten digitalisointiin!
Plasmalla ei tulisi mieleenkään katsoa analogisia lähetyksiä, koska kuvan laatu on paljon digiä huonompi. Mielestäni kasvanut kanavatarjonta jo tälläisenäänkin on peruste tuolle halvimmillaan 50 euron investoinnille.
Kovalevyllisen digiboxin käyttö verrattuna videoihin on huomattavasti miellyttävämpää.
Näin luki eräässä lehdessä ehkä vuosi takaperin. Mikäli omistat tallentavan DVD laitteen tarvitsee myös se erillisen digiboxin. Siitä ajasta lienee kehitys mennyt jo ohi, mutta artikkeli korosti laitteita joita alkuvaiheessa hankittiin kotitalouksiin.
Kuitenkin minulle on vielä epäselvä, miksi jokaisen TV-laitteen yhteydessä on oltava erillinen digiboxi. Jos Ruotsissa, Englannissa, Saksassa jne. riittää yksi rakennuskohtainen digiboxi, onko Suomi jäänyt jotenkin kehityksestä jälkeen? Ajattelen sairaaloita, hotelleja, julkisia rakennuksia, mikä helpotus ja vaivan säästö tulla toimeen 1:llä digivirittimellä jonkun 5-6-700:n sijasta. Mikä on tämän idea?
Minulle ei ole selvinnyt asian juoni. Tekstityksessä ja kuvanlaadussa ei ole ongelmia, vaikka yksi viritin muuttaisi signaalin analogiseksi 500:lle TV-vastaanottimelle. Jotain tässä on oltava jota en nyt ymmärrä.
PPi:
Olen seurannut suurella hämmästyksellä digi-tv:stä käytävää keskustelua. Hyvin usein keskustelun sävy on negatiivinen kuten tässäkin keskustelussa. Nähtävästi muutoksen tiedotuksessa tai toteutuksessa on mennyt jotain pieleen.
Miksi TAI? Olen itsekin saanut käsityksen, että Suomen on pitänyt lähteä sooloilemaan tämän asian teknisessä toteutuksessa, MIKSI?
Mitä tulee laitteisiin, niin eikös halvimmalla saa juuri surkeimmin toteutettuja laitteita, laakista toimivasta pitää maksaa moninkertaisesti, tosin mukana tulee ehkä muitakin rahanarvoisia ominaisuuksia. Mutta tuskin ikääntyneitä kiinnostavia, saati että saisivat tekniikan useinkaan haltuunsa...
Ja mihin unohtuu aina, että monissa talouksissa on 1-useampi tv, joihin NYT pitäisi kaikkiin ostaa boxi erikseen. Meillä on 3 telkkari, halvimman boxinkin kustannus yhteensä on siis 150. Se ei ole sama kuin 50 mielestäni. Saati jos ajatellaan, että VHS-videoita on vielä 1 kpl, jota toistaiseksi käytetään ahkerasti ajansiirtoon ja mitäs "pahaa" siinä on, toimiva härvel!? Emme tosiaankaan ole ostaneet siihen eri boxia, tyydymme tallentamaan analogikanavia.
Sateliittilähetyksien digitalisointi kuitenkin otettiin yleisesti hyvin positiivisesti vastaan.
Telkkarin alla ollut laatikko vaihdettiin toiseen ja lautasessa ollut elektroniikka, tai koko lautanen. Käyttötavassa ole tapahtunut muutosta. Vaikka moista ei ollut, niin analogisten tv:iden tekniikka oli edelleen toimivaa ja käytettävää.
Samoin puhelinverkkojen digitalisointi ei ole johtanut katastrofiin.
Vaikutus oli lankapuhelimissa yhden numeron lisäys, tai kännyn vaihto toiseen (NMT->GSM). Käyttö ei taaskaan muuttunut miksikään, onneksi, toisin kuin analogi-tv+digiboxi+toinen kaukosäädin -suossa.
Jos olisi pitänyt hommat joku eri digimötikkä kännykkään, jota ohjataan eri näppäimistöllä, sen analogisen rinnalle, niin et sanoisi sujuneen mitenkään jouhevasti, veikkaan...
Muutokseen annettu siirtymäaika on mielestäni kohtuullinen ottaen huomioon, että vastaanottimien käyttöikä on joka tapauksessa rajallinen.
Olitko itse tyytyväinen ensimmäiseen digiboxiisi?? Miksi siirtymäaikana pitää ostaa sontaa nurkkiin, missä ovat luuranneet kaikki valmiit, toimivat, päivitystä vaatimattomat laitteeet? Onko niitä luvassa 31.8.2007 jälkeenkään?
Kyllä varmaan kansa olisi vastaanottavaisempi, ellei tässä "siirtymäaikana" olisi törmätty alkeellisilta tuntuviin ongelmiin, verrattuna vanhentuneeseen analogitekniikkaan. MIKÄÄN ei oikein vakuuta teknisesti, saati tuo valtiovallan sooloilu ärsyttää sinänsä!
Jos fiilis on, että laitekanta vaihtuu huonompaan, mutta on silti pakkoinvestointi tiedossa, niin miksi ihmetellään, että useat ovat alkaneet purnata.
Pääpaino tässäkin keskustelussa näyttää kallistuvan digivirittimiin. Kannattaa muistaa, että erilliset virittimet ovat peruskäyttäjien osalta vain siirtymävaiheen ilmiö. Jatkossa TV:t tulevat sisältämään digitaaliset virittimet aivan samalla tavoin kuin TV:t analogiset virittimet aiemmin.
Mikäs siinä muuten on, että vasta Philips on ottamassa ensiaskeleita digivirittimellä varustettujen lättyjen kanssa?? Mikseivät nämä muut valtamerkit ole jo mukana? Koska tulevat, mikä maksaa?? Sama koskee DVD-/kovalevytallentimia. Nyt kaupataan isoja lättyjä hintaan 1500-4000, en pitäisi kohtuuttomana, että jo nyt hintaan kuuluisi digiviritin, sillä tänään ostettavan lätyn elinikä ulottuu pidemmälle kuin 31.8. toivoakseni.
Olen kuullut maahantuojien selityksinä tälle laitteiden viipymiselle, ettei "nämä meidän Suomen erikoiset digiviritelmät ole niin suuri markkina, että tänne ensimmäisenä satsattaisiin"...
Kuulostaako järkevältä, tai vakuuttavalta edelleen tämä Suomen touhu? Etelä-Suomen Sanomissa kerrottiinkin rajuna tiivistyksenäni, että älkää ihmiset sortuko vielä koko digihommaan, rahojen haaskausta.
Mitä taas kustannuksiin tulee, saa digivirittimiä halvimmillaan uutenakin noin 50-60 eurolla, mikä ei mielestäni ole kohtuuttoman iso summa verrattuna kokonaisen tv-laitteen hintaan. Boxit ovat joka tapauksessa niin halpoja, ettei ole minkäänlaista tarvetta kalliiden talokohtaisten vastaanottoverkostojen rakentamiseen.
Tuo halvimmillaan-hinta pitää kertoa TÄLLÄ hetkellä taloudesta löytyvillä telkkareilla ja analogitallentimilla! Ja varaudu siihen, että kamat tökkivät (jumittuvat ja vain ivobuutti auttaa), teksitys venkoilee jne.
P.S. olkaa hyvät ihmiset tarkempia termistön kanssa. Miksi emme keskustelisi tallentamisesta?
Tuo pitäisi kertoa esim. äidilleni, hänelle kaikki jollekin välineelle tallentuva kuva/ääni on "äänittämistä" ja väline on "nauhuri", turha viisastella heille kuitenkaan, vai mitä?? Nutta mulle käy kyllä aivan hyvin!
Mulle sopii hyvin, että joskus kuva on HD-tasoa, ääni olisi Dolby Digitalia jne. Ovatko nämä vain haaveita, vai totta 31.8.2007 jälkeen, kun taivas repeää taajuuksien vapautuessa ja loistotasoista kuvaa ja ääntä on MAHDOLLISTA jakaa.
Laitteiden pitää kuitenkin toimia kuten tänään analogiapuolella. Miksi tästä puolesta ei saisi olla huolissaan??
SixPack kirjoitti:
Näin luki eräässä lehdessä ehkä vuosi takaperin. Mikäli omistat tallentavan DVD laitteen tarvitsee myös se erillisen digiboxin. Siitä ajasta lienee kehitys mennyt jo ohi, mutta artikkeli korosti laitteita joita alkuvaiheessa hankittiin kotitalouksiin.
OK. Tallentavia DVD-pyörittimiä en tullutkaan ajatelleeksi.
Minusta DVD-tallentimet ovat joka tapauksessa hieman tarpeettoman kankeita laitteita päivittäiseen ajansiirtoon. Itse käyttäisin sellaista vain pitkäaikaiseen tallentamiseen ja päivittäisen ajansiirron hoitaisin kiintolevylaitteella. Onhan markkinoilla toki kiintolevyllisiä DVD-tallentimia, joilla tämä onnistuu.
SixPack kirjoitti:
Kuitenkin minulle on vielä epäselvä, miksi jokaisen TV-laitteen yhteydessä on oltava erillinen digiboxi. Jos Ruotsissa, Englannissa, Saksassa jne. riittää yksi rakennuskohtainen digiboxi, onko Suomi jäänyt jotenkin kehityksestä jälkeen? Ajattelen sairaaloita, hotelleja, julkisia rakennuksia, mikä helpotus ja vaivan säästö tulla toimeen 1:llä digivirittimellä jonkun 5-6-700:n sijasta. Mikä on tämän idea?
Minulle ei ole selvinnyt asian juoni. Tekstityksessä ja kuvanlaadussa ei ole ongelmia, vaikka yksi viritin muuttaisi signaalin analogiseksi 500:lle TV-vastaanottimelle. Jotain tässä on oltava jota en nyt ymmärrä.
Ajatusmallisi on lähtökohtaisesti väärä. Jokaisessa vastaanottimessa on oltava viritin, digitaalinen tai analoginen. Nykyisessä markkinatilanteessa, kun analogiset lähetykset ovat vielä ilmassa, eivätkä valmistajat ole vielä vyöryttäneet digivirittimellistä mallistaan koko laajuudessaan markkinoille, joudutaan viritintä useimmiten käyttämään ulkoisena boksina (kuten historiassa myös kaapeli- ja sateliittibokseja on käytetty). Ensi vuonna todennäköisesti käytännössä kaikissa uusissa malleissa on sisäänrakennettuna nimentomaan digitaalinen viritin.
Yksikään täysijärkinen taloyhtiön hallitus ei varmasti lähde parin vuoden tarvetta varten rakennuttamaan kallista uutta järjestelmää, jossa signaali muokattaisiin analogiseksi ja olisi käyttökelpoinen vain vanhalla laitekannalla. On turha kuvitella, että järjestelmän saisi rakennettua yhdellä digiboksilla. Mikäli kuluttajalaitteita käytettäisiin, olisi tarve yksi laite vastaanotettavaa kanavaa kohden. Noiden vastaanottimien perään tarvittaisiin sitten vielä RF-multiplexeri. Tuollainen toiminta, jossa lähetettyyn signaaliin tehdään muutkosia (D/A-muunnos), lienee lisäksi luvanvaraista ja verkon operaattorin tulisi rekisteröityä kaapeli-TV-operaattoriksi.
Hotelleilla ym. on omat sisäiset järjestelmänsä, joita he käyttävät jatkossakin omien tarpeidensa mukaan. Onko sinulla muuten esittää lähdettä kuvaamasi kaltaisesta järjestelmästä.
Aika harva on varmasti oikeasti ymmärtänyt, että 99% nykyisin myytävistä Digoboxeilla ei onnistu yhden digikanavan nauhoittaminen ja toisen katselu samanaikaisesti. Tähän kun tarvitaan kahden virittimen digiboxi ja ne maksaa n.500 euroa. Yllätys on varmasti siis monelle suuri kun analigiset lähetykset loppuu ja em. toiminnetta haluttaisiin, mutta se vaatisi taas uuden digiboxin
Minulle ei ole selvinnyt asian juoni. Tekstityksessä ja kuvanlaadussa ei ole ongelmia, vaikka yksi viritin muuttaisi signaalin analogiseksi 500:lle TV-vastaanottimelle. Jotain tässä on oltava jota en nyt ymmärrä.
Minä kysyin samaa konsultilta, joka kävi tsekkaamassa taloyhtiömme "tv-verkon" laadun.
Vastaus oli jotenkin ymmärrettävä: digiverkossa voi liikkua moninkertainen informaatio analogiseen verkkoon verrattuna, eli sinne voidaan syöttää paljon enemmän kanavia yhtäaikaa. Nimittäin: koska lähete on digitaalisessa muodossa, se voidaan pakata. Sama ilmiöhän se on normaalissa tietoliikenteessä. Moni ihmettelee, miten esim. modemeilla päästään nopeuteen, joka ylittää verkon nopeuden. Syy on sama: datan pakkaus lähetettäessä/purku vastaanotettaessa.
Itse asiassa taloyhtiöiden "TV-tietoliikennettä" kuormittavat vanhat analogiset lähetykset. Jos digilähetyksetkin purettaisiin analogisiksi, ei taloyhtiöissä kaistanleveys enää riittäisi kuljettamaan kaikkia kanavia.
Tästä tullaankin seuraavaan aiheeseen: Digilähetteen pakkauksen tehokkuus. Jos hyväksytään informaation osittainen häviäminen, voidaan lähetteet pakata todella tiiviiksi. Se kyllä sitten näkyy väistämättä vastaanotetun kuvan ja äänen laadussa. Tästä onkin ollut juttua mm. TM:ssä : Digikuva ei kaapeliverkoissa välttämättä olekaan parempi kuin analoginen kuva - pikemminkin päinvastoin.
No, minulla ei vielä ole digiboxia; ostetaan lähempänä sitä hetkeä, kun on pakko.
MatLog:
Tästä tullaankin seuraavaan aiheeseen: Digilähetteen pakkauksen tehokkuus. Jos hyväksytään informaation osittainen häviäminen, voidaan lähetteet pakata todella tiiviiksi. Se kyllä sitten näkyy väistämättä vastaanotetun kuvan ja äänen laadussa. Tästä onkin ollut juttua mm. TM:ssä : Digikuva ei kaapeliverkoissa välttämättä olekaan parempi kuin analoginen kuva - pikemminkin päinvastoin.
Kuka osaisi havainnollistaa jollakin selvällä graafisella tavalla, miten ja miksi tuosta kaistastakin pitää vielä tehdä mörköä tässä digitalisoimisessa? Voiko sen tehdä jollakin janalla, jonka pituus olisi
vaikka "100%", mallimaana Suomi?
* Paljonko siitä nyt vielä vievät analogiset tv- ja radiokanavat?
* mitä vievät antennitalouksien käyttämät nykyiset digikanavaniput, dvb-t -boxeilla katsottuina?
* ...ja tästä nipusta yksi kanava, vaikka YLE1
* paljonko kaistaa vaatii yksi HDTV-kanava, jossa on Dolby Digital -ääni mukana
Yrittäisin hahmottaa asiaa jotenkin konkreettisemmin, jotta toivottavasti joku muukin voisi hahmottaa, mitä on odotettavissa 2007 elokuun jälkeen. Ennenkaikkea niin, että tulevatko ohjelmien toimittajat ottamaan tästä kaistan vapautumisesta kaiken irti laatumielessä, että tarjotaan parasta mahdollista kuvaa ja ääntä. Vai kuten epäilen: tupataan miljoona kanavaa, toinen toistaa pikselimössömpää....
Miksei nyt voida todistaa edes jollakin kanavalla, SubTV:llä vaikka, että tähän kuvan ja äänen laatuunkin satsataan. Ei taivas nyt NIIN tukossa voi olla, eihän?!?! Onko YLE:llä haluja tehdä sama vaikka Teema -kanavallaan?
Kuten aiemminkin tässä keskustelussa on mainittu, niin "joku tässä on jota en nyt oikein tajua", mutta lisäksi koko ajan sellainen kusetetun maku mielessä.
Kuka osaisi havainnollistaa jollakin selvällä graafisella tavalla, miten ja miksi tuosta kaistastakin pitää vielä tehdä mörköä tässä digitalisoimisessa? Voiko sen tehdä jollakin janalla, jonka pituus olisi
vaikka "100%", mallimaana Suomi?
* Paljonko siitä nyt vielä vievät analogiset tv- ja radiokanavat?
* mitä vievät antennitalouksien käyttämät nykyiset digikanavaniput, dvb-t -boxeilla katsottuina?
Digi-TV -korttini ja -boksini näkevät seuraavat radio/TV-kanavat:
- Iskelmä
- Kiss FM
- MTV3
- MTV3+
- Nelonen
- Nelonen Plus
- SEXTV.fi
- Subtv
- The Voice
- Urheilukanava
- YLE FSR+
- YLE FST
- YLE PEILI
- Yle Teema
- YLE TV1
- YLE TV2
- YLE24
- YLEN KLASSINEN
- YLEQ
Lisäksi seuraavia en näe, koska ei ole korttia:
- CANAL+ FILM 1
- CANAL+ FILM 2
- CANAL+ Finland
- CANAL+ SPORT
Yhteensä näistä kertyy äkkiä laskien 18 TV-kanavaa, jotka mahtuvat kolmeen UHF-lähetyskanavaan (kanavanippuun). Siis yhden analogiakanavan "tilaan" mahtuu keskimäärin kuusi digikanavaa. Eli neljästä lopetettavasta analogialähetyskanavasta / lähetysasema voidaan puristaa vielä enimmillään 24 digikanavaa lisää. HDTV-kanavia tetysti vähemmän (mutu: 2 - 3 kpl).
* ...ja tästä nipusta yksi kanava, vaikka YLE1
* paljonko kaistaa vaatii yksi HDTV-kanava, jossa on Dolby Digital -ääni mukana
Yrittäisin hahmottaa asiaa jotenkin konkreettisemmin, jotta toivottavasti joku muukin voisi hahmottaa, mitä on odotettavissa 2007 elokuun jälkeen. Ennenkaikkea niin, että tulevatko ohjelmien toimittajat ottamaan tästä kaistan vapautumisesta kaiken irti laatumielessä, että tarjotaan parasta mahdollista kuvaa ja ääntä. Vai kuten epäilen: tupataan miljoona kanavaa, toinen toistaa pikselimössömpää....
Miksei nyt voida todistaa edes jollakin kanavalla, SubTV:llä vaikka, että tähän kuvan ja äänen laatuunkin satsataan. Ei taivas nyt NIIN tukossa voi olla, eihän?!?! Onko YLE:llä haluja tehdä sama vaikka Teema -kanavallaan?
Kuten aiemminkin tässä keskustelussa on mainittu, niin "joku tässä on jota en nyt oikein tajua", mutta lisäksi koko ajan sellainen kusetetun maku mielessä.
Mitä skeptikkoja täältä löytyykään?
Itsellä on 7 digiboxia, eli kaikki muut paitsi asuntovaunun TV on siirretty digiaikaan. Ongelmia on ihan turhaan liioiteltu mediassa. Tekstityskin toimii nykyään hyvin, ainakin jos on huolehtinut päivityksistä. Tosin se yksi Nokia 210-mallin päivitys oli melkoinen farssi kun laitteen teksti-tv lopetti toimintansa päivityksen jälkeen ja seuraavaa päivitystä piti odotella lähes vuoden verran.
Toinen asia mitä kannattaa miettiä on kaapeli-tv:n mahdollistamat lisäkanavapaketit. Mielestäni esim. 30 euroa kuukaudessa ei ole hinta eikä mikään siitä että TV:stä tulee oikeasti kiinnostavaa ohjelmaa silloin kun tekee mieli rentoutua katselemalla TV:tä.
Kumppani kirjoitti: Miksi TAI? Olen itsekin saanut käsityksen, että Suomen on pitänyt lähteä sooloilemaan tämän asian teknisessä toteutuksessa, MIKSI?
Standardi on pohjoismaiden yhteinen. MHP:n taas on valinnut käyttöönsä esim. Saksa. Yleisestikään erot eri maiden valitsemien järjestelmien välillä eivät ole sen merkittävämpiä kuin erot aikaisempien analogisten järjestelmien kesken. En näe mitään syytä siheen, etteivät laitevalmistajat hallitsisi useampaa hieman toisistaan poikkeavaa järjestelmää, kuten asia hallitiin analogiaikana.
Kumppani kirjoitti:
Mitä tulee laitteisiin, niin eikös halvimmalla saa juuri surkeimmin toteutettuja laitteita, laakista toimivasta pitää maksaa moninkertaisesti, tosin mukana tulee ehkä muitakin rahanarvoisia ominaisuuksia. Mutta tuskin ikääntyneitä kiinnostavia, saati että saisivat tekniikan useinkaan haltuunsa...
Laadusta yleensä joutuu maksamaan, oli laite sitten mikä hyvänsä. Aivan suoraa korrelaatiota hinnan ja toimivuuden välillä ei kuitenkaan ole. Olisin huolestuneempi, ellei valinnanvaraa ominaisuuksissa ja hintaskaalassa olisi.
Kumppani kirjoitti:
Ja mihin unohtuu aina, että monissa talouksissa on 1-useampi tv, joihin NYT pitäisi kaikkiin ostaa boxi erikseen. Meillä on 3 telkkari, halvimman boxinkin kustannus yhteensä on siis 150. Se ei ole sama kuin 50 mielestäni. Saati jos ajatellaan, että VHS-videoita on vielä 1 kpl, jota toistaiseksi käytetään ahkerasti ajansiirtoon ja mitäs "pahaa" siinä on, toimiva härvel!? Emme tosiaankaan ole ostaneet siihen eri boxia, tyydymme tallentamaan analogikanavia.
Tuossa tilanteessa odottaisin vielä halvempien pienien peruslaitteiden saapumista tai hankkisin käytettyjä, joita vääjäämättä tulee tarjolle talouksien korvatessa ensimmäisiä peruslaitteitaan monipuolisemmilla laitteilla.
Kyllä minullakin on toistaiseksi käytössä vain yksi digiviritin, josta signaali kulkee VHS:n kautta televisioon. Melko harvassa ovat tilanteet, jolloin täytyy yhtaikaisesti tallentaa yhtä ja katsoa toista kanavaa. Tuolloin tallennan digitaalisen kuvan ja katson analogista. VHS:lle en tule hankkimaan omaa digiviritintä, vaan korvaan nykyisen perusboksin jossain vaiheessa kiintolevyllisellä tuplaviritinboksilla. VHS saa siirtyä vähitellen hyvin ansaitulle eläkkeelle - ikävä tuota järjestelmää ei tule.
Kumppani kirjoitti:
Telkkarin alla ollut laatikko vaihdettiin toiseen ja lautasessa ollut elektroniikka, tai koko lautanen. Käyttötavassa ole tapahtunut muutosta. Vaikka moista ei ollut, niin analogisten tv:iden tekniikka oli edelleen toimivaa ja käytettävää.
Ja tämähän pätee myös kaikkiin kaapeli-TV:stä maksukanavia tilanneisiin...
Kumppani kirjoitti:
Vaikutus oli lankapuhelimissa yhden numeron lisäys, tai kännyn vaihto toiseen (NMT->GSM). Käyttö ei taaskaan muuttunut miksikään, onneksi, toisin kuin analogi-tv+digiboxi+toinen kaukosäädin -suossa.
Jos olisi pitänyt hommat joku eri digimötikkä kännykkään, jota ohjataan eri näppäimistöllä, sen analogisen rinnalle, niin et sanoisi sujuneen mitenkään jouhevasti, veikkaan...
Eikös laitteen vaihto kokonaan uuteen nyt kuitenkin olisi suurempi ongelma (kustannus) kuin lisälaitteen hankinta? Eivätkä ensimmäiset GSM-kännykätäkään markkinoille tullessaan ollet valmiita laitteita. Kuinka suuri osa kuluttajista nyt olisi valmiina vaihtamaan takaisin analogiseen NMT-tekniikkaan? Tuskin kovinkaan monet. Samaan uskon niin matkapuhelinverkkojen tulevassakin kehityksessä kuten myös TV-järjestelmien kehityksessä.
Mitä kaukosätimiin tulee, niin hyvin monet nykyiset TV:t voi asettaa haistelemaan tulevaa videosignaalia ja ne käynnistyvät automaattisesti virittimen käynnistyttyä. Kaikissa kokeilemissani digivirittimissä on lisäksi äänenvoimakkuussätö. Tällöin TV:n omalle kaukosäätimelle ei ole enää tarvetta päivittäisessä käytössä. Tämä kannattaa TV:n asetuksista tutkia, mikäli kahdene kaukosäätimen käyttö ärsyttää. Omasta ~5-6 v vanhasta Sony:n putkestani tätä ominaisuustta ei tosin löydy
Kumppani kirjoitti:
Olitko itse tyytyväinen ensimmäiseen digiboxiisi?? Miksi siirtymäaikana pitää ostaa sontaa nurkkiin, missä ovat luuranneet kaikki valmiit, toimivat, päivitystä vaatimattomat laitteeet? Onko niitä luvassa 31.8.2007 jälkeenkään?
Ensimmäisen T-boksini ostin suunnilleen 2,5 vuotta sitten 99 eurolla. Odotusarvot eivät olleet korkealla, koska tämänsävyistä keskustelua käytiin jo tuolloin. Laite ylitti kaikki odotukseni palveli hyvin vuoden vaihteeseen -05 saakka, jolloin muutin kaapelitalouteen. Kiintolevybokseja odotellessa hankin suunnileen samanhintaisen perusboksin, joka on ominaisuuksiltaan ja toimivuudeltaan vieläkin parempi.
Tuon T-boksin kierrätin eteenpäin appivanhempien mökille, jossa analogisena näkyi vain kohinaisena ylen 1 ja 2 sekä parhaina päivinä häivähdys MTV3:a. Nyt tuolla näkyvät kaikki A- ja B-muxin kanavat (C-muxi ei tuolla alueella vilä näy) postikortiterävänä ja ainakin nämä loppukäyttäjät ovat erittäin tyytyväisiä digiuudistukseen.
Niin - molempiin bokseihiin on verkosta lähetetty päivitys pariin kertaan käytön aikana. Ei tuokaan ole aiheuttanut minkäänlaista hammastenkiristystä.
En yritäkään väittää laitteita täydellisiksi. Toisaalta mikään analogisista laitteistanikaan ei ole täydellisesti vastannut vaatimuksiani.
Kumppani kirjoitti:
Kyllä varmaan kansa olisi vastaanottavaisempi, ellei tässä "siirtymäaikana" olisi törmätty alkeellisilta tuntuviin ongelmiin, verrattuna vanhentuneeseen analogitekniikkaan. MIKÄÄN ei oikein vakuuta teknisesti, saati tuo valtiovallan sooloilu ärsyttää sinänsä!
Jos fiilis on, että laitekanta vaihtuu huonompaan, mutta on silti pakkoinvestointi tiedossa, niin miksi ihmetellään, että useat ovat alkaneet purnata.
Tässä kohtaa omakohtaiset kokemukseni ovat ristiriidassa näkemyksesi kanssa. Luotettavuus laitteissa ei vielä ole huipputasolla, mutta ominaisuuksia on tullut niin paljon lisää, etten olisi enää valmis vaihtamaan takaisin. Lisäksi HTV:n kaapeliverkon analoginen lähete on mielestäni lähes katselukelvotonta mössöä.
Kumppani kirjoitti:
Mikäs siinä muuten on, että vasta Philips on ottamassa ensiaskeleita digivirittimellä varustettujen lättyjen kanssa?? Mikseivät nämä muut valtamerkit ole jo mukana? Koska tulevat, mikä maksaa?? Sama koskee DVD-/kovalevytallentimia. Nyt kaupataan isoja lättyjä hintaan 1500-4000, en pitäisi kohtuuttomana, että jo nyt hintaan kuuluisi digiviritin, sillä tänään ostettavan lätyn elinikä ulottuu pidemmälle kuin 31.8. toivoakseni.
Kylläpä noita digivirittimellisiä litteitä ruutuja löytyy myös Sonyn mallistosta.
Valtamerkeillä kynnys laiteiden beta-testauttamiseen kuluttajilla on korkeampi kuin pienillä nyrkkipajoilla. On toki hämmästyttävää miten huonosti suuret valmistajat ovat muutokseen valmistautuneet.
Kumppani kirjoitti:
Olen kuullut maahantuojien selityksinä tälle laitteiden viipymiselle, ettei "nämä meidän Suomen erikoiset digiviritelmät ole niin suuri markkina, että tänne ensimmäisenä satsattaisiin"...
Kuulostaako järkevältä, tai vakuuttavalta edelleen tämä Suomen touhu? Etelä-Suomen Sanomissa kerrottiinkin rajuna tiivistyksenäni, että älkää ihmiset sortuko vielä koko digihommaan, rahojen haaskausta.
Kuten sanottua on standardi pohjoismainen. Luonnollisesti olisi parempi, että standardi olisi esim. koko EBU:n laajuinen, mutta eri maiden asiantuntijoiden erilaiset näkemykset olisivat johtaneet muutoksen vieläkin pidempään viivästymiseen.
Mitä lehtien kirjoitteluun tulee, kannattaa muistaa, etteivät toimittajat (eivätkä sen puolleen pesukonemyyjätkään) ole alan asiantuntijoita ja kirjoituksiin kannattaa aina suhtautua varauksella. Ei tietenkään ole kovin huono arvaus, että vuoden päästä valikoimaa on tarjolla enemmän kuin nyt.
Kumppani kirjoitti:
Ja varaudu siihen, että kamat tökkivät (jumittuvat ja vain ivobuutti auttaa), teksitys venkoilee jne.
Omisa bokseissani boottitarvetta on esiintynyt vaihtelevasti ensimmäisen boksin varhaisilla ohjelmistoversioilla tarvittiin toisinaan aivan oikeasti. Tuoreemmilla ohjelmistoilla huomattavasti vähemmän. Nykyinen boksini ei muistaakseni ole koskaan jäänyt niin jumiin, ettei tilanteesta olisi selvitty virtanapilla. Verenpaineeni ei kovin paljon ole tuosta noussut.
YLE:n tekstitystä joutuu toisinaan odottelemaan, mutta kokonaan näkymättömiin se ei ole toistaiseksi jäänyt.
Kumppani kirjoitti:
Mulle sopii hyvin, että joskus kuva on HD-tasoa, ääni olisi Dolby Digitalia jne. Ovatko nämä vain haaveita, vai totta 31.8.2007 jälkeen, kun taivas repeää taajuuksien vapautuessa ja loistotasoista kuvaa ja ääntä on MAHDOLLISTA jakaa.
Varma voi olla ainoastaan siitä, että HD-lähetyksiä ei saada T-verkon radioaalloille sopimaan ennen kuin kaistaa saadaan vapautettua analogisilta kanavilta. Kaapeliverkoissa tilanne on hieman valoisampi.
Kumppani kirjoitti:
Laitteiden pitää kuitenkin toimia kuten tänään analogiapuolella. Miksi tästä puolesta ei saisi olla huolissaan??
Huolestunut saa olla, mutta asiat pitäisi osata asettaa oikeisiin mittasuhteisiin. DigiTV-keskustelussa tämä perspektiivi on täydellisesti kadonnut ja koko järjestelmä ollaan valmiina tuomitsemaan siirtymävaiheen päätelaitteissa esiintyvien ongelmien vuoksi. Päätelaitteissakin ongelmat ovat uusien laitemallien ja uudempien ohjelmistoversioiden myötä vähentyneet olennaisesti, mutta tämähän ei ole keskusteluissa tullut esiin. Tässäkin varmasti pätee markkinoinnin vanha nyrkkisääntö: Huonoista kokemuksista kerrotaan keskimäärin 11:lle hyvistä 3:lle.
Toisessa viestissä peränkuulutit seuraavaa:
Kumppani kirjoitti:
Kuka osaisi havainnollistaa jollakin selvällä graafisella tavalla, miten ja miksi tuosta kaistastakin pitää vielä tehdä mörköä tässä digitalisoimisessa? Voiko sen tehdä jollakin janalla, jonka pituus olisi
vaikka "100%", mallimaana Suomi?
Vastaus kysymykseen löytyy niinkin yllätyksettömästä lähteestä kuin Viestintäviraston www-sivuilta: Radiotaajuuksien käyttö Suomessa
Tätä tarkoitin tuodessani esim. sairaalat tähän digiboksikeskusteluun, vaikkakin oheinen linkki on uudempi kuin alunperin tarkoittamani, mutta käynee esimerkistä.
www.hameensanomat.fi/Article.jsp?article=25260
Ppi:lle kiitos asiallisesta ja perusteellisesta vastailustasi:
Standardi on pohjoismaiden yhteinen. MHP:n taas on valinnut käyttöönsä esim. Saksa. Yleisestikään erot eri maiden valitsemien järjestelmien välillä eivät ole sen merkittävämpiä kuin erot aikaisempien analogisten järjestelmien kesken. En näe mitään syytä siheen, etteivät laitevalmistajat hallitsisi useampaa hieman toisistaan poikkeavaa järjestelmää, kuten asia hallitiin analogiaikana.
Tarkoittanetko tällä PAL ja NTSC (?) -järjestelmiä. Kahta enempää en analogiapuolella keksi. Toki kaapelijärjestelmät, mutta onko niitä montaa?
Ppi:
Laadusta yleensä joutuu maksamaan, oli laite sitten mikä hyvänsä. Aivan suoraa korrelaatiota hinnan ja toimivuuden välillä ei kuitenkaan ole. Olisin huolestuneempi, ellei valinnanvaraa ominaisuuksissa ja hintaskaalassa olisi.
Nykyään toimii kuitenkin vaikka 20-vuotta vanha televisio OK, mutta käytännössä "uusi", 3 vuotta vanha digiboxi ei ole enää ajantasalla, eikä päivityksiä välttämättä löydy.
PPi:
Tuossa tilanteessa odottaisin vielä halvempien pienien peruslaitteiden saapumista tai hankkisin käytettyjä, joita vääjäämättä tulee tarjolle talouksien korvatessa ensimmäisiä peruslaitteitaan monipuolisemmilla laitteilla.
Ei huono ajatus!
PPi:
VHS saa siirtyä vähitellen hyvin ansaitulle eläkkeelle - ikävä tuota järjestelmää ei tule.
Niin kauan kuin meillä on muksujen katsottavana läjäpäin piirrettyjä, jotka on VHS-muodossa, niin laite ei toistajana jouda eläkkeelle, tallentajana se on kyllä kovalevyversioihin verrattuna kyllä kömpelö. Tässä mielessä tekniikan kehittyminen on hyvä. Kovalevytallentaminen sinänsä on mahdollista toistaiseksi analogi- ja digivirittimin.
PPi:
Eikös laitteen vaihto kokonaan uuteen nyt kuitenkin olisi suurempi ongelma (kustannus) kuin lisälaitteen hankinta? Eivätkä ensimmäiset GSM-kännykätäkään markkinoille tullessaan ollet valmiita laitteita.
Onneksi oli siirtymäaikaa siinäkin. Omalta osaltani uudet GSM-puhelimet olivat tuolloin vielä "liian kalliita" edes työnantajani hankkia, joten pääsin kiinni GSM-kantaan vasta parisen vuotta myöhemmin kuin tekniikka otettiin käyttöön.
Kalliiksi tulee ostaa myös useampia lisälaitteita, jos niitä pitää uusia toimimattomuuden takia vaikka parin vuoden hiustenraapimisen takia.
Ppi:
Luotettavuus laitteissa ei vielä ole huipputasolla, mutta ominaisuuksia on tullut niin paljon lisää, etten olisi enää valmis vaihtamaan takaisin.
Mitä tavallinen iäkäs kansalainen tekeekään kaikilla niillä ominaisuuksilla, joista parempi kuvanlaatu on tosin kiistatonta. Jos tekniikka ei toimi sen vertaa, että tekstityksessä ei pysytä perässä.
Kaikilta ei voi edellyttää asiantuntemusta tässä laiteviidakossa, kun ei tule Tekniikan Maailman vertailuja, ei ole internetiä, josta vahtia vertailuja keskustelupalstoilta jne.
Onko siis yksin kotonaan asuvalla, ilman (välittäviä) sukulaisia olevalla vanhuksella siis vain huonoa tuuria, jos kauppias sattuu myymään sellaisen mainitsemasi Nokian boxin, joita taitaa olla vieläkin markkinoilla, puhumattakaan näistä uusista merkeistä, joita on ilmestynyt kauppoihin, joista kukaan ei ole ikinä kuullutkaan ennen.
PPi:
Kylläpä noita digivirittimellisiä litteitä ruutuja löytyy myös Sonyn mallistosta. Valtamerkeillä kynnys laiteiden beta-testauttamiseen kuluttajilla on korkeampi kuin pienillä nyrkkipajoilla. On toki hämmästyttävää miten huonosti suuret valmistajat ovat muutokseen valmistautuneet.
Totta, tämän keskustelun aloituksen jälkeen olen itsekin huomannut Sonyn tyrkyttävän digimalleja! Ja Finluxilla/Saloralla on myös ollut aiemmin, tosin niiden valmistajan kohtalo taitaa olla myös tiedossa. Harmi sinänsä.
PPi:
Kuten sanottua on standardi pohjoismainen. Luonnollisesti olisi parempi, että standardi olisi esim. koko EBU:n laajuinen, mutta eri maiden asiantuntijoiden erilaiset näkemykset olisivat johtaneet muutoksen vieläkin pidempään viivästymiseen.
Muutos on aina siis tärkeämpää kuin se, että homma tulisi kerralla kaikkia tyydyttävällä tavalla kuntoon?
OK, noinhan se on varmaan ajateltu menevän ja päätökset ovat peruuttamattomia, joten 31.7.2007: "here we come", syteen tai saveen...
PPi:
Päätelaitteissakin ongelmat ovat uusien laitemallien ja uudempien ohjelmistoversioiden myötä vähentyneet olennaisesti, mutta tämähän ei ole keskusteluissa tullut esiin. Tässäkin varmasti pätee markkinoinnin vanha nyrkkisääntö: Huonoista kokemuksista kerrotaan keskimäärin 11:lle hyvistä 3:lle.
Onneksi monet kansalaiset ovat malttaneet ja toivottavasti malttavat vieläkin odottaa parisen vuotta, ennenkuin hommaavat boxinsa, etenkin nämä vähemmän teknologiafriikit. Sen verran on tullut mentyä mukaan, että yksi boxi tuli hommattu kolmisen vuotta sitten. Ja menee vielä tovi, ennenkuin hommaan "kehittyneemmän ja valmiimman" mallin! Kertaluokan haaskaus aiheesen on riittänyt.
Ja juuri kun sen sain sanottua, niin mökille voisin kyllä ajatella läppäriini kytkettävää tupakka-askin kokoista viritintä... Analogiharava ei kykene toistamaan kunnolla mitään, mutta tuolla tavalla saisi jopa tallenntimen samalla kerralla ja DVD-polttajan.
PPi:
Vastaus kysymykseen löytyy niinkin yllätyksettömästä lähteestä kuin Viestintäviraston www-sivuilta: Radiotaajuuksien käyttö Suomessa
Kiitos! Nyt täytyy enää yrittää ymmärtää tuota janaa
Apropoo: SixPackin mainitsemasta sairaala-asiasta on mielenkiintoinen keskustelu menossa HS:ssa:
http://www.helsinginsanomat.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=10839&tstart=0
Pieni varoituksen sana, koskien digivirittimellisiä TV-vastaanottimia:
Näihin päiviin asti kaikki "digi-TV:t" on tarkoitettu antenniverkkoon liitettäviksi. Kaapeliverkkoon liitettäviä laitteita ollaan vasta lanseeraamassa markkinoille. Joten tarkkana siellä kaupassa!!
Kumppani kirjoitti:
Tarkoittanetko tällä PAL ja NTSC (?) -järjestelmiä. Kahta enempää en analogiapuolella keksi. Toki kaapelijärjestelmät, mutta onko niitä montaa?
En, vaan PAL eri alijärjestelmiä, jotka eroavat taajuuskaistansa osalta. Lisäksi äänijärjestelmiä on täällä käytetyn Nicamin lisäksi ainakin analoginen A2. Suurten valmistajien laitteet ovat tyypillisesti taipuneet kaikkiin noihin järjestelmiin.
Googlella löytyi äkkiä yksi hyvä tietolähde aiheesta: http://www.videointerchange.com/pal_secam_conversions.htm
Kumppani kirjoitti:
Totta, tämän keskustelun aloituksen jälkeen olen itsekin huomannut Sonyn tyrkyttävän digimalleja! Ja Finluxilla/Saloralla on myös ollut aiemmin, tosin niiden valmistajan kohtalo taitaa olla myös tiedossa. Harmi sinänsä.
Finluxille olisi hyvin voinut kuvitella löytyvän markkinarakoa pienten markkina-alueiden laitteisiin erikoistmalla. Massamarkkinoille edes Euroopan tasolla noin pienen valmistajan oli turha haaveilla, eihän lihaksia näytä löytyvän edes perinteisillä Saksalaisilla valmistajilla. Ikävää, että osaamista ja voimia ei riittänyt.
Kumppani kirjoitti:
Muutos on aina siis tärkeämpää kuin se, että homma tulisi kerralla kaikkia tyydyttävällä tavalla kuntoon?
Päätökset oli pakko saada aikaiseksi, koska muutos oli jo valmiiksi reilusti myöhässä ja teknologia sinällään jo teini-iässä.
Kumppani kirjoitti:
Onneksi monet kansalaiset ovat malttaneet ja toivottavasti malttavat vieläkin odottaa parisen vuotta, ennenkuin hommaavat boxinsa, etenkin nämä vähemmän teknologiafriikit. Sen verran on tullut mentyä mukaan, että yksi boxi tuli hommattu kolmisen vuotta sitten. Ja menee vielä tovi, ennenkuin hommaan "kehittyneemmän ja valmiimman" mallin! Kertaluokan haaskaus aiheesen on riittänyt.
Kuka tuosta viivyttelystä lopulta hyötyy? Palveluntarjonta on suorassasuhteessa tilaajamäärään. Palvelujen kehittyminen taas näkyy suoraan valtion verokertymässä.
Suomalaisissa kodeissa on miljoonia VHS-kasetteja, joista en usko niin vain luovuttavan. Harva viitsii tai pystyy polttamaan ne esim. DVD-levyille. Täytyykö siis hankkia oma digi-boksi VHS-videolle vai eikö videota voi kytkeä telkkarin boksiin? Ajattelen tilannetta 1.9.2007, jolloin analogiset lähetykset ovat loppuneet.
Ei VHS:n katsominen digisovitinta vaadi. Tv ohjelman nauhoittaminen VHS-kasetille toki vaatii sovittimen.
Näinhän se tietenkin on, kun tarkemmin ajattelee. Nauhoittaminen siis vaatisi digisovittimen. Monikohan on tullut ajatelleeksi, että vajaan parin vuoden päästä se VHS-nauhuri ei enää toimikaan siinä tehtäväsä, itse en ainakaan ollut! Eihän VHS:ää varten todellakaan kannata boksia ostaa. Se on sitten hankittava joko tallentava DVD tai vähintään kovalevyllinen vehjes. Kodinkonekauppiaat hykertelevät jo nyt!
Näihin päiviin asti kaikki "digi-TV:t" on tarkoitettu antenniverkkoon liitettäviksi. Kaapeliverkkoon liitettäviä laitteita ollaan vasta lanseeraamassa markkinoille. Joten tarkkana siellä kaupassa!!
Talossani on antenni katolla, analogiseen TV-vastaanottoon tarkoitettu. Kaikkea en tähän tekniikkaan ole sisäistänyt. Lähetetäänkö digiohjelma analogiseen antenniin, jota pitkin se kanavoidaan digisovittimeen digimuotona edelleen TV-vastaanottoon, vaikka TV olisi edelleen analoginen?
Näihin päiviin asti kaikki "digi-TV:t" on tarkoitettu antenniverkkoon liitettäviksi. Kaapeliverkkoon liitettäviä laitteita ollaan vasta lanseeraamassa markkinoille. Joten tarkkana siellä kaupassa!!
Tämä on totta. Itse pohdin edelleen tallentavan kaapeliboksin ostamista. Näyttää siltä, että tallentavien boksien hinnat eivät vieläkään halpene ja teräväpiirtotelevisiotkin ovat tulossa. Harvoin on markkinatilanne ollut kuluttajan kannalta näin hankala. Voi käydä niin, että tulee ostettua nopeasti vanhentuvaa tekniikkaa ja miten mahtaa olla kuvanlaadun kanssa kaapelissa? Kun digiohjelmistoa katselee, niin lisäarvoa en oikein sieltäkään löydä.
Talossani on antenni katolla, analogiseen TV-vastaanottoon tarkoitettu. Kaikkea en tähän tekniikkaan ole sisäistänyt. Lähetetäänkö digiohjelma analogiseen antenniin, jota pitkin se kanavoidaan digisovittimeen digimuotona edelleen TV-vastaanottoon, vaikka TV olisi edelleen analoginen?
Digilähetyksiä varten pitää UHF-antennin olla kunnossa, analoginen tulee VHF-antennia pitkin kotiin.
Aiheeseen liittyen:
YLE ei kuulemani mukaan tule hyväksymään taloyhtiöiden yhteisiä digisovittimia, eli esim. kuvan jakamista analogisena ilman, että tarvittaisiin erillisiä digiboxeja. Edes sairaaloita ja muita laitoksia ei aiota sääliä, vaan edessä on digiboxien hankinta per tv, tai tv-mallin vaihtaminen digiviritteisiin. Tämä tulee kalliiksi näille laitoksille, eli veronmaksajille.
YLE:n hallituksessa aloittava SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman puolustaa tätä pakottamista vakavissaan. Esim. sanomalehdissä kerrotaan, että "Backmanin mukaan maailma eläisi edelleen kideradion aikaa, jos teknologiassa edettäisiin sen kautta, mikä ihmisille riittää."
Kerrottakoon, että Ruotissa tämä digistä analogiseksi -yhteisjakelu on sallittua. Siinä tietysti puolensa laitoksia ajatellen varsinkin!
Yksityistalouksissa ei tosin yhteisjakelulla pääse analogilähetyksiä katsellen nauttimaan tulevista HDTV-ominaisuuksista kuitenkaan. Ellei sitä digiä pysty jakelemaan yhteisputkea pitkin? (Mikäs hankaluus tässä mukamas olikaan?)
Suo siellä, vetelä täällä.....
Suomessa digiverkossa jaetaan palveluita, jotka eivät analogisessa verkossa toimi, esim. palveluita näkövammaisille ja jatkossa myös enenevässä määrin myös kuulovammaisille.
Terveet näitä palveluita eivät tarvitse, mutta onko oikein, että jonkun laitoksen johto tai as.oy:n hallitus voi päättää näiden palveluiden poisjättämisestä?
Keskitetty muuntaminen
- johtaa myös siihen, että asunnoissa ei sen jälkeen voida käyttää digiboksia antenniliitännän kautta, vaan tarvitaan erillinen antenni.
- tarvitsee jokaiselle kanavalle oman digi-analogiamuuntimen eli niitä tarvitaan kymmenkunta, jos halutaan kaikkien kanavien näkyvän. Kuka päättää, mille kanaville hankitaan, jos ei hankita kaikille?
Nämä pitää myös päivittää aika-ajoin. Onko kustannus järkevä, kun halvimmat digiboksit maksavat kohta muutaman kympin.
Muuten Salon alueella paikallinen kaapelioperaattori toimittaa jokaiseen kotiin digiboksin.
Tähän asiaan ei ole olemassa oikeaa eikä väärää vastausta. Tässä asiassa on vaikea toimia enemmistön tai vähemmistön ehdoilla, koska ei ole tiedossa kummankaan mielipidettä. Tässä asiassa aina joku kärsii tavalla tai toisella, päätetään mitä tahansa.
Terveet näitä palveluita eivät tarvitse, mutta onko oikein, että jonkun laitoksen johto tai as.oy:n hallitus voi päättää näiden palveluiden poisjättämisestä?
Keskitetty muuntaminen
- johtaa myös siihen, että asunnoissa ei sen jälkeen voida käyttää digiboksia antenniliitännän kautta, vaan tarvitaan erillinen antenni.
- tarvitsee jokaiselle kanavalle oman digi-analogiamuuntimen eli niitä tarvitaan kymmenkunta, jos halutaan kaikkien kanavien näkyvän. Kuka päättää, mille kanaville hankitaan, jos ei hankita kaikille?
Nämä pitää myös päivittää aika-ajoin. Onko kustannus järkevä, kun halvimmat digiboksit maksavat kohta muutaman kympin.
Muuten Salon alueella paikallinen kaapelioperaattori toimittaa jokaiseen kotiin digiboksin.
Tähän asiaan ei ole olemassa oikeaa eikä väärää vastausta. Tässä asiassa on vaikea toimia enemmistön tai vähemmistön ehdoilla, koska ei ole tiedossa kummankaan mielipidettä. Tässä asiassa aina joku kärsii tavalla tai toisella, päätetään mitä tahansa.
En oikein ymmärrä noita väitteitä siitä, että jos esim. taloyhtiö muuntaa digisignaalin keskitetysti nykyisenlaiseksi lähetteelsi, niin asuntokohtainen digivastaanotto estyy. Miten niin? Voihan sen muuntamattomankin digilähetteen tunkea sinne taloyhtiön verkkoon, niiden muunnettujen signaalien lisäksi. Ihan niin kuin se tulee nytkin.
- tarvitsee jokaiselle kanavalle oman digi-analogiamuuntimen eli niitä tarvitaan kymmenkunta, jos halutaan kaikkien kanavien näkyvän. Kuka päättää, mille kanaville hankitaan, jos ei hankita kaikille?
Ainakin meidän taloyhtiössä taannoin, kun päätettiin hankkia satelliittijärjestelmä, tehtiin oikein äänestys siitä, mitä kanavia katsottiin ja tämä äänestys uusittiin kerran parissa vuodessa, koska tarjontakin muuttui. Miksei tämä toimisi jatkossakin laitoksia (ja taloyhtiöitä) ajatellen?
Eikös edelleenkin voida olettaa, että myös 2007 jälkeen on olemassa ns. peruskanavat (TV1-2, MTV3, Nelonen SubTV jne)? Sen lisäksi voisi äänestää lisätarjonnasta, jotka kuitenkin laitoksilla ovat varmaankin aika sivuseikka. Ei niissä nytkään tarjota mitään erikoisuuksia, myös kustannussyistä, huom!
Nämä pitää myös päivittää aika-ajoin. Onko kustannus järkevä, kun halvimmat digiboksit maksavat kohta muutaman kympin.
Mikä onkaan kysymyksesi?? Onko päivittäminen kustannus, vai uuden boxin hankkiminen? Jos boxi on fixu, se päivittää itse itsensä.
Uuden boxin ostaminen, vaikka vain "muutaman kympin" (tämä on juuri sitä eurosokeutta pahimmillaan!!!) arvosta, on monelle taloudelle tarpeetonta tuhlausta, koska a) varat voivat olla vähissä b) elämän prioriteetit ovat vaikka taulujen maalaamiskustannuksissa c) yleistaloudellisesti "järjetön" tulevaisuudenkuva.
Mielestäni voisi olla jopa edullisempaa, ennenkaikkea järkevämpää tehdä se "talkkarin" toimesta, kuin että jokainen sählää omassa taloudessaan kaikki boxit läpi! Kun vielä ajatellaan, että boxi vanhenee ja sen tuki loppuu kuitenkin, niin olisi silkkaa säästöä uusia vain se yhteiskäyttöinen röykkiökin, kuin jokaisen talouden jokainen boxi (kunnes tietysti päästää jossakin vaiheessa puhtaasti digitaalivirittimin varustettuihin telkkareihin).
Miten usein muuten mahtavat vanhentua nuo tulevien telkkareiden digivirittimet ja miten helposti mahtaa saada vaihdetuksi, kun tuki sattuu loppumaan??
Jos olisikin niin helppoa, että vaihdat "sen vain muutaman kympin digiboxin" telkkarin sisään, etkä KOKO telkkaria?!?! Kukas kertoisi sen?
SONY tarjoaa nyt digivirittimellä varustetun taulu-TV:n alkaen 2000 euroa, mutta kuinka kauan digiviritin on siis kuranttia tavaraa??
Onko boxiosuuden tuki varmistettu kuinka pitkälle tulevaisuuteen?
Viesti poistettu, jos onnistuttu
Kumppani: Ainakin meidän taloyhtiössä taannoin, kun päätettiin hankkia satelliittijärjestelmä, tehtiin oikein äänestys siitä, mitä kanavia katsottiin ja tämä äänestys uusittiin kerran parissa vuodessa, koska tarjontakin muuttui. Miksei tämä toimisi jatkossakin laitoksia (ja taloyhtiöitä) ajatellen?
Toimii, jos saadaan toimimaan. Niin meilläkin, kun oli satelliitti, nyt on kaapeli.
Kumppani: Eikös edelleenkin voida olettaa, että myös 2007 jälkeen on olemassa ns. peruskanavat (TV1-2, MTV3, Nelonen SubTV jne)? Sen lisäksi voisi äänestää lisätarjonnasta, jotka kuitenkin laitoksilla ovat varmaankin aika sivuseikka. Ei niissä nytkään tarjota mitään erikoisuuksia, myös kustannussyistä, huom!
Toki palvelut näkö- ja kuulovammaisille ovat sivuseikka? Tällaisia ihmisiä ei laitoksissa liene? Heille ei tarvitse tarjota palveluita?
Kannanottosi on normaalia terveelle henkilölle, mutta yritä asettua henkilön asemaan, jolla on heikko näkö tai kuulo, haluaisitko olla ilman palveluita?
Kumppani: Mikä onkaan kysymyksesi?? Onko päivittäminen kustannus, vai uuden boxin hankkiminen? Jos boxi on fixu, se päivittää itse itsensä.
Päivittäminen on kustannus ja hankkiminen on kustannus. Boxi päivittää, jos on fiksu ja jos juuri siihen malliin on saatavissa päivitys automaattisesti. Automaattipäivitykset jaetaan vain palvelun maksaneille valmistajille.
Kumppani: Mielestäni voisi olla jopa edullisempaa, ennenkaikkea järkevämpää tehdä se "talkkarin" toimesta.
Taitaa talkkari olla jo lähes kuollut luonnonvara ja kiinteistöyhtiö toki senkin tekee - maksusta. Taloyhtiöissä toki isännöitsijä vastaa palvelusta - maksusta.
Kumppani: Miten usein muuten mahtavat vanhentua nuo tulevien telkkareiden digivirittimet ja miten helposti mahtaa saada vaihdetuksi, kun tuki sattuu loppumaan??
Jos olisikin niin helppoa, että vaihdat "sen vain muutaman kympin digiboxin" telkkarin sisään, etkä KOKO telkkaria?!?! Kukas kertoisi sen?
Aina, kun tekniikka vaihtuu, niin vanhenee. Vaihdon helppous on kiinni toteutustavasta. Jos digiviritin on irroitettavalla kortilla, niin ei kovin iso juttu, jos ei ole, niin...
Kuten jo alkuperäisessä viestissä totesin, ettei ole oikeaa eikä väärää vastausta. Jokainen joutuu tekemään päätöksensä itse omista lähtökohdistaan. Meillä ei yhteisjakelu ole mahdollista. Jos päättäjät toisin päättävät, niin tilanne muuttuu ja silloin ollaan toisessa tilanteessa.
Kuten jo alkuperäisessä viestissä totesin, ettei ole oikeaa eikä väärää vastausta. Jokainen joutuu tekemään päätöksensä itse omista lähtökohdistaan. Meillä ei yhteisjakelu ole mahdollista. Jos päättäjät toisin päättävät, niin tilanne muuttuu ja silloin ollaan toisessa tilanteessa.
Hitto, kun ei viestin muokkaus toiminut. Siksi näitä on monta
Jostain syystä digilähetyksen signaali on viimeaikoina ollut heikompi kuin aikoihin. Alue on pohjoisella Uudellamaalla. Harava oman talon katolla, ammattiasentajan laittama suuntaus ja vahvistin.
Ihan viimeaikoina tullut "signaali heikko tai puuttuu" ja kuva pätkii muutaman sekunnin. Muilla vastaavia havaintoja? Analogiakanavat näkyy edelleen hyvin.
Toinen juttu mistä en pidä on suomalaisten päättäjien suuri halu saada kanavien lukumäärä maksimoitua kuvanlaadun kustannuksella. Miksi tehdä varaus tulevaisuuteen yli 20 kanavalle jos nykyisillekään ei löydy maksajia (siis katsojia ja mainoksia). HD ja 5.1 äänet tulevat sitten joskus, 10-20 vuoden kuluttua. Kunhan bittejä laitettaisin enemmän näihin nykyisiin lähetyksiin, ei HD -aikaa kenenkään tarvitsisi odotetella kuin kuuta nousevaa.
Toki palvelut näkö- ja kuulovammaisille ovat sivuseikka? Tällaisia ihmisiä ei laitoksissa liene? Heille ei tarvitse tarjota palveluita?
Kannanottosi on normaalia terveelle henkilölle, mutta yritä asettua henkilön asemaan, jolla on heikko näkö tai kuulo, haluaisitko olla ilman palveluita?
Jos ajatellaan heille suunnatun palvelun PARANTUMISTA, en voi kiistää kirjoittamaasi. Jos verrataan nykytilanteeseen, niin kuulovammaisille on tekstitystä tarjolla, näkövammaisille tilanne on huonompi.
Päivittäminen on kustannus ja hankkiminen on kustannus. Boxi päivittää, jos on fiksu ja jos juuri siihen malliin on saatavissa päivitys automaattisesti. Automaattipäivitykset jaetaan vain palvelun maksaneille valmistajille.
Mistä muuten boxin ostaja tietää, onko valmistaja suorittanut jonkun maksun, josta onkaan mainittu...... Niin, missä?? Moniko kauppiaskaan osaa vastata tuohon kysymykseen?
Vaan maksaako mallikaan enää "muutamia kymppejä", vai ponkaistaanko jos kerta-pariluokkaa kalliimpiin malleihin, joita juuri eniten tätä palvelua tarvitsevat vanhukset esim. eivät voi tai raatsi ostaa, mutta ovat teknisesti tumpeloita muuten tekemään päivityksiä. Lähinnä joutuvat päivittelemään, miten tähän on tultu.
Taitaa talkkari olla jo lähes kuollut luonnonvara ja kiinteistöyhtiö toki senkin tekee - maksusta. Taloyhtiöissä toki isännöitsijä vastaa palvelusta - maksusta.
Kuten nytkin joudutaan maksamaan usein kk-maksuja, jos taloudessa on satelliitti- tai kaapeliyhteisantenni. Ellei ole saatu kertamaksulla jotakin nippua kanavia.
Valitettavasti meillä on "valtion totuus" ja "maksavan asiakkaan" totuus, jotka molemmat ovat "oikeita vastauksia", mutta kovin vähän meiltä kuluttajilta on kysytty!