Sillä miten yritys työntekijän yksityisajoihin käyttämän auton rahoittaa ei vaikutusta edun verotukseen.
On muistettava että vapaa autoetu sisältää 18000 km/v ylimenevältä osalta menee kilometrihintainen lisävero (sitä ei tosin kukaan valvo)
Työmatkat työpaikalle on myös yksityisajoa.
740GL, meillä firma tarjoaa suoraan web-sivun mikä laskee palkkavaikutuksen. Itse olen tohtoroinut kaavan exceliin.
Se on jännä ihmetellä miten se auton vuokrakin vaikuttaa palkkavaikutukseen juuri tässä meidän firman käyttämässä mallissa.
Volvon uudet lataushybridit on nyt mielenkiinnon kohteena aikas monella :-)
Huoltosopimus on kyllä yksi vaihtoehto mitä pitää vielä tarkemmin ihmetellä. Ilmeisesti dieselgatestä johtuen volkkari ja audi tarjoaa hyvinkin edullista sopparia. Se minimoisi riskit omankin auton osalta.
Liisarin kustannukset onkin helppo arvioida kohtuullisella tarkkuudella, kun siihen ei tarvita täydellä autoedulla kuin yksi kk-erä rivi, eli palkkavaikutus nettona exceliin. Käyttöetuautolle tarvitaan lisäksi ajomäärä, kulutus, polttoaineen hinta ja työajojen määrä.
Omaan lisätään sitten näiden lisäksi vielä
ostohinta
käyttöaika vuosina
jäännösarvo
tarvittava rahoituksen määrä
korkoprosentti
laina-aika
vakuutusmaksu vuodessa
huollot vuodessa
korjaukset ja rengaskulut vuodessa
ruostesuojaus
käyttömaksu
dieselvero
Näistä mielestäni kriittisin arvioitava kenttä on jäännösarvo ja eniten eri ostajien välillä vaihteleva on rahoituskulu.
Ovatko liisarilla ajavat käyttäneet työsuhdeautoa pienentämään rahoituskulua ostamalla auto omaksi 3 - 4 vuoden jälkeen? Kuinka kiinnostuneita liisarifirmat ovat neuvottelemaan kohtuullista sopimusta ostaa auto sitä edes palauttamatta, eli saako tuosta edes pesu- ja siivouspalkkaa itselleen?
Huoltosopimusta kannattaa käyttää lyhyen takuun autoissa, joissa sen ensimmäiset vuodet on mitoitettu niin lähelle määräaikaishuoltojen kustannusta, että ostajan maksama "vakuutusmaksu" teknisten riskien eliminoimisesta häviää lähes olemattomiin. Meillä on ollut tuo soppari Rouvan uutena ostetuissa Volvoissa, mikä on kieltämättä kätevää, kun hän ajaa tarvittaessa polttimon vaihtoon autoliikkeen kautta töistä palatessan.
Keskimääräisiä kilometrejä kulkevan Volvon kohdalla sopimuksen hinta kohosi 100.000 km jälkeen lukemille, joissa siirsimme riskin itsellemme. Oli hieno veto huoltofirmalta kun mekaanikko kertoi tienneensä, että sopimus on katkolla, joten pisti ihan kaiken löytämänsä viimeisen päälle kuntoon, kun kerran valmiiksi maksettu jo on, joten Oulun Wetteristä jäi kyllä hyvä kuva. Itse asiassa Suomen Autohuollosta on sen jälkeen jäänyt kuva, jonka perusteella sama Volvo siirtyi takaisin pääedustajan huoltoon 260.000 km kohdalla.
Auto paitsi toimii, on myös yhä niin siisti, että jos yhtään olisi järkeä päässä, niin hommattaisiin vanhassa V6 Volvossa näkemäni "Fuck the fuel economy" tarra takalasiin ja jatkettaisiin samalla Volvolla. Lupasin itselleni kalliin 160.000 km huollon jälkeen, että 240 setti on jonkun muun päänsärky, mutta nyt on taas 320.000 km jakopään ja automaatin öljyt sisältävään pysäkkiin muutaman vuoden matka. En tosin tiedä, onko tuo etappi enää sen matkan piirissä, minkä japanilaisella AW55-50 automaatilla uskaltaa ajaa omalla kustannuksella?
Quu: Sillä miten yritys työntekijän yksityisajoihin käyttämän auton rahoittaa ei vaikutusta edun verotukseen.
Eihän toki. Mutta sillä on, jos 120 g/km päästöllä auton liisarihinnasta 100% jää työntekijän maksettavaksi, alle 100 g/km käyttäjä maksaa 75% ja hyvin vähäpäästöisestä vain 50% liisarihinnasta.
Uusi Nissan Leaf voisi olla tämän kisan voittaja käyttöetuautona?
Kuinka se työntekijä käytännössä maksaa osan liisaushinnasta?
Rahapalkan (bruttopalkka) alennus luontoisedusta työnantajalle aiheutuneiden kustannusten määrällä ei tällöin ole luontoisedusta työnantajalle maksettu korvaus. Palkansaajan tuloa on uusi, alempi rahapalkka, johon lisätään luontoisedun arvo (KHO:1986-B-II-589).
Kun aiemmin sanoin auton olevan osa palkkaa, tarkoitin että leasingmaksu alentaa bruttopalkkaa yrityksen leasingfirmalle maksamaa kk-erää vastaavalla määrällä. Tämän lisäksi tietenkin lisätään verotettavaan tuloon sinunkin mainitsemasi autoedun verovaikutus. Nämä yhdessä tuovat liisarin jotakuinkin nollasummapeliksi omaan yhtä uuteen verrattuna. Kun meillä on valmiutta ajaa samalla autolla pidempään, häviää liisari (tai oma uusi) kustannusvertailun selvästi.
Tässä tapauksessa ei vain työsuhdeauton verotusarvo, vaan myös leasingvuokra on työsuhdeautoilijaa kovinkin kiinnostava asia, koska se näkyy suoraan palkassa. Tämä on vaikuttanut merkkien suosioon mielenkiintoisella tavalla, koska saman hintaluokan autojen leasingmaksut eivät ole välttämättä tasoissa. Ja siksi suuri osa autoista on mustia tai valkoisia, jotka saa ilman metallivärilisää.
Viime vuosina sääntöjä on muutettu vähäpäästöisiä suosivaksi siten, että päästöistä riippuen yritys maksaa osan, parhaimmillaan jopa puolet auton leasingvuokrasta. Tämä on muuttanut kollegoiden ajattelutapaa siihen suuntaan, että aiemmin dieselillä ajaneilla on nyt erilaisia patteri-Bemareita ja e-Mersuja. Hinnat alkaen 180 ja hinnat päättyen 350e mallit ovat käyttäjälle saman hintaisia, eikä valintapäätöstä tehdä sähköllä ajettavan rangen pohjalta, kuten yksityisautoilija ajattelisi.
Aamun parkkiruuhkassa jotkut ovat ihmetelleet kun normaalin virka-Mersun näköisen auton takaluukussa lukee dieselin tunnukset, ja sitten he vasta järkyttyvät, kun kuulevat minun ajavan omalla autollani. Onpa tuo nyt jo kaikille varmaan selvinnyt, kun on sama auto vuodesta toiseen.
Aamun parkkiruuhkassa jotkut ovat ihmetelleet kun normaalin virka-Mersun näköisen auton takaluukussa lukee dieselin tunnukset, ja sitten he vasta järkyttyvät, kun kuulevat minun ajavan omalla autollani. Onpa tuo nyt jo kaikille varmaan selvinnyt, kun on sama auto vuodesta toiseen.
Tämä kertoo eniten suomalaisten työssäkäyvien suhteettoman surkeasta ostovoimasta, Suomen autoverotuksesta ja suomalaisten asennemaailmasta.
Jos bruttopalkasta vähennetään leasing vuokra esim. 700 euroa kk ja autoedun verotus alentaa nettopalkkaa 300 euroa kk, niin hyvää päivää, minä en kuuna päivänä allekirjoittaisi sopimusta.
Sopimus vaikuttaisi myös kesälomarahoihin ja tulevaan eläkkeeseen.
NHB: Tämä kertoo eniten suomalaisten työssäkäyvien suhteettoman surkeasta ostovoimasta, Suomen autoverotuksesta ja suomalaisten asennemaailmasta
Kommenttisi yllätti minut, ja myönnän etten edes tiedä, mikä se ihmettelyn aihe oikeasti oli? Tähän asti olin pitänyt tuota ihmetyksenä siitä, miksi en aja liisarilla kuten muutkin saman hintaluokan autoa ajavat, mutta voin olla väärässäkin?
Laskutaitoinen ihminen näkee helposti että jolla on varaa ajaa liisarilla, on myös varaa ajaa samanlaisella omalla autolla. Siksi en uskonut pystyväni ketään häikäisemään "kalliilla" autollani, etenkin kun olen auliisti myöntänyt autoni tuontiautohistorian ja ostettaessa toissavuoden mallivuoden aiheuttaman hinnan puoliintumisen.
Ehkä kaikki minun ikäiseni työsuhdeautoon oikeutetut eivät ole samanlaisia säätäjiä kuin minä?
Quu: Jos bruttopalkasta vähennetään leasing vuokra esim. 700 euroa kk ja autoedun verotus alentaa nettopalkkaa 300 euroa kk, niin hyvää päivää, minä en kuuna päivänä allekirjoittaisi sopimusta.
Näin minänkin sen järkeilin, ja siksi ajan omallani vielä 20 vuotta autoetuun oikeuttavan tehtäväluokituksen jälkeen.
Pieni halpa auto olisi voinut jossain vaiheessa houkutella liisarina, mutta koska ajan mieluummin autolla, jonka vuokraan ei 500 kuukaudessa riitä, niin se on parempi ostaa omaksi jos pystyy valitsemaan niin mieleisen, että sillä voi ajaa yli 3 vuotta.
Minä en tarvitse sitä autoa työssäni, vaan se on yrityksen tarjoama mahdollisuus helposti budjetoitaviin kuukausimaksuisin ja varsin vapaaseen valintaan.
Minulla ei ole ollut tarvetta asiaan perehtyä. Mutta eikö olekin niin, että autoedun verotusarvosta ei työnantajan tarvitse maksaa sosiaalipalkkoja ja sosiaalimaksuja? Tästä tulee melkoinen etu rahapalkan maksuun verrattuna. Tosin siitä ei sitten eläkekään kerry, mutta se ei ole työnantajan huoli.
Lopputulema kuitenkin on että liisari on tällä erikoisemmalla systeemilläkin selvästi halvempi kuin vastaava oma auto.
Jos omaa pitäisin omaa 4 vuotta niin autosta arvon alenema kuukautta päälle yksin olisi aika samalla tasolla kuin 3v sopparilla palkkavaikutus kuukaudessa. Hyödyksi tulee sitten vakuutukset, huollot, sijausautot, pesut, renkaiden vaihdot ja säilytykset ja lisäksi se että ei tulisi mieleenkään ostaa omaksi VAG kulkinetta... eikä välttämättä tämän jälkeen liisariksikaan mutta eihän sitä koskaan tiedä :-)
4v vanhan käytetyn hankkiminen ja pitäminen nelisen vuota menisi aikaslailla samoihin kaikenkaikkiaan kuukautta päälle kuin liisari. Siinä vaan on riskinsä. Nytkin oli jo takuun umpeuduttua liisari VAG kulkine pajalla DSGn ja helinöitten takia. En usko että leasing yhtiö maksaa VAG:lle takuunjälkeisistä korjaamisista sitä mitä yksityiseltä asiakkaalta rokotettaisiin.
Liisarifirmaa voi lisäksi käyttää rautakankena autofirmaa vastaan jos on ongelmia. Aikaa sitten yhdessä aikaisemmassa liisarissa (myös VAG) oli sen verran ongelmia että halusin kompensaatiota vaivasta ja kun vielä olin ottamassa kesken sopimuskauden vetokoukun autoon, sain sen sitten loppuviimeksi erittäin edullisesti. Tietysti autorifma ei ensin halunnut tulla mitenkään vastaan mutta kun ALDn pojan vähän pehmittivät niin johan ääni muuttui kellossa.
Kyllä se oma auto silti kiinnostaa. Meidän firman merkkivalikoimasta kun puuttuu joukko mielenkiintoisia merkkejä. Lisäksi Volvo voisi tulla omana jopa halvemmaksi.
Eräsi erikoinen ilmiö liisareissa myös on. Aika monet alkaa pikkuhiljaa downsiftata autojaan halvemmaksi. Koneet pienenee. Osa toki siirtyy töpseliautoihin missä keskimäärin koneosasto on aikas rajua. Liisareissa kuitenkin selvästi halutaan pienentää kuluja vaikka ne ovatkin omaa autoa pienemmät. Jotenkin se liisari nähdään vain ... palveluna eikä autoon liity enää niin paljon merkki-intohimioa tms.
Tervettä kehitystä siis, tavallaan.
Laskelmissa kai tulisi myös ottaa huomioon se että leasingauton käyttö ei kerrytä henkilön varallisuutta samaan tapaan kuin oman auton ostaminen (auto tosin on aina huono sijoitus). Onkohan vertailulaskelmissa otettu huomioon se että vaihtoauton "varallisuusmassa" pienentää välirahan (ja autovelan) määrää. Oman auton ostajallahan säilyy varallisuutena koko ajan oman auton hyvitysarvo.
Erittäin tarkkaan tulisi siis tutkia oman auton ostamisen pääomameno-vaikutus kun sitä verrataan liisaamisen pääomameno-vaikutukseen.
Heti kun olet sijoittanut omaisuudenmassaa omaan autoon sitä alkaa nakertamaan arvonalenema enemmän mitä autoedun verotusarvo alentaa nettopalkkaa.
Omaisuudenmassalle löytyy tuottoisampiakin sijoituksia kuin omistusauton arvonalenema.
Kyllähän autoetu syö rahapalkkaa aika paljon. Esimerkiksi C-Mersun autoetu on noin 600 e/kk. Jos rahapalkka oli aiemmin 3.000 e/kk, niin 30 prosentin maksuilla (vero + eläkemaksu jne) nettotulo olisi ollut 2.100 e/kk ja maksut 900 e/kk.
Nyt jos samat maksut 900 e/kk vähennetään alentuneesta rahapalkasta 2.400 e/kk, saadaan nettotuloiksi 1.500 e/kk (rahapalkka 2.400 e/kk- maksut 900 e/kk). Eli pudotus rahassa on 650 e/kk.
Palkan alentumista pitänee sitten verrata siihen, kuinka paljon autoedusta kertyy säästöä.
Veroprosentti saattaa nousta vähän leasing-auton myötä, koska työmatkamenoina hyväksytään verotuksessa enää 19 senttiä kilometriltä.
Tuohon c Mersu laskelmaan en saa mitään järkevää, se siitä
Kumppanille voisin vasta jos verotusarvo no 600e ja tulovero on 50% niin nettotulo piennee 300e kk ja vaihtoehtona sijoita uuden c Mersun hinta vaikka huonotuottoisiin osakkeisiin, niin kokemuksesta voin sanoa että Mersu rahalle saa tuottoa, parhaassa tapauksessa enemmän vuodessa tuo nettopalkan menetys. Kenellä yleensä on esimerkkini 50% tulovero?
Veroprosenttilaskurin mukaan 48.000 euroa vuodessa ansaitsevan veroprosentti on ainoastaan 25 % ilman mitään vähennyksiä. Tähän päälle eläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu. Kuka vielä väittää että Suomessa olisi kova palkkaverotus.
Aika isotuloisilla, sanoisin. Rinnakkaistuloverokortilla ehkä useammallakin moinen prosentti? Miksi siis käytit sitä esimerkissäsi?
jos verotusarvo on 600e ja tulovero on 50% niin nettotulo pienenee 300e kk ja vaihtoehtona sijoita uuden c Mersun hinta vaikka huonotuottoisiin osakkeisiin, niin kokemuksesta voin sanoa että Mersu rahalle saa tuottoa, parhaassa tapauksessa enemmän vuodessa tuo nettopalkan menetys.
Minä jotenkin kuvittelin, että tässä keskustelevat enempi normaalituloiset autonhankkijat, jotka puntaroivat kannattaako ottaa autoetu (ja joko käyttö- tai täysetu-vaihtoehdoilla) vai ostaa oma auto.
Minä suhteutan auton hankinnan niin, että mietin vaihtoehtoina sitä maksanko (uudesta) autosta velkalyhennystä ja käyttökuluja, vai kuukausittaista autoetukustannusta. En tiennyt, että takataskussa piti olla vielä uuden C-Mersun verran rahaa odottamassa käyttökohdetta (autoon - sijoituksiin - autoon - sijoituksiin?), ihan niin rahamiehiä en valitettavasti ole. Käytetyn C-Mersun kyllä, mutta minkä ikäisen ja kuntoisen, se jääköön auki.
Vai oliko se vaihtoehto miettiä, mitä tekee tuolla 300 eurolla (nettotulon erotuksella), josta tuossa edellä yritit kertoa? Olet aiemminkin ollut aika sekava ilmaisussasi, niin ei taaskaan viitsisi arvuutella. Saisitko ilmaistua itsesi jotenkin selvemmin, mitä nyt yrititkään laskelmillasi esittää?
Kello68:lle joudun myöntämään, että viimeinen autoetulaskurin päivitys on viime vuosikymmeneltä, joten tilanne saattaa olla muuttunut. Mutta silloin vielä ei työsuhdeautosta näillä ehdoilla saanut mitään merkittävää etua. Itse asiassa sen verran tappiota, että mukavuussyistä valitsin vapauden ja oman auton.
Meilla saattaa olla sellainen ero, että sinä derivoit auton arvon alenemaa liikkeen hyvityshinnasta? Minä olen myynyt tälle vuosituhannelle muistaakseni puolisen tusinaa autoa, useimmissa on ollut tarjolla suora vaihtokin, ja jokainen on käyty hinnoittelemassa realistiseen vaihdokkiin.
YHTÄÄN AINOAA ei ole mennyt liikkeeseen, vaan jokainen on käyty meiltä kotoa ostamassa käteisellä korkeampaan hintaan.
@Kumppani: ei se työsuhdeauto itsessään ole vielä se sijoitus. Mutta jos oma pääoma tuottaa kaksinumeroista prosenttilukua monelle vuodelle keskimääräistettynä, niin silloin oman rahoituksen kustannus menee tolkuttoman kalliiksi, etenkin auton iälle tai omalle iälle diskontattuna.
Tämä ei ole pelkkää termeillä neppailua, koska kyse ei ole siitä, että liisarilla saisi lisää pääomatuloa, vaan päinvastoin, jos pääomatuloa on jo, silloin sen pääoman kuluttaminen autoon aiheuttaa vaihtoehtoiskustannuksen menetetyn pääomatulon kautta.
Liisarin ottamalla ei muutu sijoitusguruksi, mutta sijoitusguru saa enemmän tuottavaa pääomaa ajamalla liisarilla.
Rahalla valiten tietenkin kaikkein edullisin on taas se hyvin valittu vanha Volvo tai Avensis hintaan 2 € / kilo, mutta silloin tingitään jo muustakin kuin kustannuksista.
Kumppani: Miksi siis käytit sitä esimerkissäsi?
Palkkatulon päälle verotuksessa lisättävä auton verotusarvo nostaa verotettavaa tuloa, joten sen vaikutus onkin syytä arvioida marginaaliveroprosentin kautta, jolloin paljon useampi pääsee 50% kerhoon.
Kumppani: En tiennyt, että takataskussa piti olla vielä uuden C-Mersun verran rahaa odottamassa käyttökohdetta (autoon – sijoituksiin – autoon – sijoituksiin?)
Jos verrokkina on Veholta noudettava uusi liisari, niin realistisessa vertailussa ne rahat pitää olla takataskussa, tai pitää tuntea joku, joka ne sinne laittaa, että voi laskea rahoituksen hinnan.
Liisari ja lainakorko sekä omalta nollakorkotililtä nostettava raha on helppo arvioida kustannuksiltaan. Vaikeimmin laskettava, mutta pitkän ajan keskiarvoilla todennäköisesti kallein auto nostetaan tuottavista sijoituksista.
Tämän viimeisimmän kanssa pitää olla varovainen, ettei jää elämä elämättä "Kellä on kuollessaan eniten" -kisan vuoksi. Vaihtoehtoiskustannuksen diskonttaus loppuiäksi saattaa nimittäin tehdä nuoren vasta työllistyneen uudesta Corollasta eläkkeelle jäädessä ostettavaa Maybachia kalliimman?
Kumppani voi laskea ihan omalla veroprosentilla vapaan autoedun vaikutuksen nettopalkkaan.
Ja vertailla sitten minkälaista omaa autoa pystyy pitämään 250 / 350 euroa kk tuohon väliin todennäköisesti veron lisä menee jos et kohtuuttomia autolta vaadi.
Ei minulle ole tuottanut ongelmia laskea autoedun vaikutusta oman talouteni kannalta, Quu. Mietin vain sitä "C-Mersun hintaa" takataskussa, että miten se liittyikään sinun esitykseesi...
740GLE: Liisarin ottamalla ei muutu sijoitusguruksi, mutta sijoitusguru saa enemmän tuottavaa pääomaa ajamalla liisarilla.
Mitenkäs sitten viisastelet, jos pitäisi kirjoittaa sellaiselle, joka ei ole sijoitusguru. Siitähän useimmissa tapauksissa täällä on kyse. Nyt teitä guruja taitaa olla vain 2: sinä ja Quu...
Palkkatulon päälle verotuksessa lisättävä auton verotusarvo nostaa verotettavaa tuloa, joten sen vaikutus onkin syytä arvioida marginaaliveroprosentin kautta, jolloin paljon useampi pääsee 50% kerhoon.
Miksi marginaaliveroprosentin kautta?
Niin, tuo mahdollisesti toteutuu sellaisella, jolle myönnetään autoetu, ei autohaitta, joka siis alentaa bruttoliksaa. Niissä yrityksissä, joissa minä työskentelen, tai olen työskennellyt, se on ollut ainoa optio aina. Niissä on vain kuultu juttua toisista firmoista
Jos verrokkina on Veholta noudettava uusi liisari, niin realistisessa vertailussa ne rahat pitää olla takataskussa
Mitä tarkoitat? Veholta saa aika montaa automerkkiä esim.
Vaihtoehtoiskustannuksen diskonttaus loppuiäksi saattaa nimittäin tehdä nuoren vasta työllistyneen uudesta Corollasta eläkkeelle jäädessä ostettavaa Maybachia kalliimman?
No se omistus c Mersu tuli keskusteluun kun kaveri piti sitä omaisuusmassan kasvattajana.
Ilmeisesti hänellä on pääoma kasassa ja autoon sijoitettuna se pääomamassa haihtuu, kun taas vaihtoehtona leasingilla ajellessa oman Mersun hinta sijoitettuna voi vaikka tuplaantua.
Sitten kun palkanmaksu ja leasing loppuu voi hyödyntää vuosienvarrella kerääntyneen omaisuusmassan omaan autoon.
ps. Näin minä olen toiminut ja olen tyytyväinen (Mersulla ja Mersun hinnalla ei tosin ole mitään osaa minun kohdalla)
Arvon aleneman laskemisesta sen verran että itse olen käytetyn auton arvon alenemaa arviodiessa ottanut raa'asti 3 vuotiaan auton (jonkinlainen valistunut kesikiarvo) pyynnin ja sitten 7 vuoiaan vastaavan auton pyynnin jossa kilometrien ero vastaa suurin piirtein omaa käyttöä. Näide erotus antaa aika hyvän kuvan arvon alenemisesta. Tässä oletan että liikkeiden kate on samaa prosenttiluokkaa.
Eihän tämä mikään tarkkuus instrumentti ole mutta antaa aika hyvin tuntuman.
Väänsin jossain välissä kaavankin milla sai sitten tämän arvon aleneman (vaikka 4 vuoden yli) skaalattua mihin tahansa väliin vaikka puoleksi vuodeksi. Arvon alenema havaintojeni mukaan tuntusi olevan aika vakio. Siis joka vuosi lähtee sama prosenttimäärä arvoa pois jäljellä olevasta arvosta. Tämän voi sitten skaalata kuukausitasolle.
Nettiautosta saa sitten laskettua kertoimet eri merkeille ja niiden malleille.
Suuntaa antavana arviona, arvo puolittuu 4v aikana paitti SUVeissa 5v aikana ja joissain huonomaineisissa autoissa 3v aikana.
Ongelmallinen on lisävarusteet. Niiden arvo katoa 3v aikana melkein kokonaan. Preimuiseissa melkein kaikki varusteet on lisävarusteita joten todellisen auton arvokin putoaa yllättävän nopeasti kun lisävarusteet lähtee 3-4 aikana kokonaan.
Tuntuukin siltä että käytännössä VOlvot on ainoita ns. premium Suomiautoja missä on vähän paremmat varusteet.
Mersun C ja E on uskomattoman kalliita. Jopa niinkin perusvaruste kuin ratin lämmitin maksaa n. 3500e. mitä pidän aikan kovana hintana.
45.000 euron autossa leasingmaksu lienee noin 600 e/kk, jos ottaa leasingin "kaikilla mausteilla". Ajokilometrit vaikuttavat maksun määrään.
Sillä miten yritys työntekijän yksityisajoihin käyttämän auton rahoittaa ei vaikutusta edun verotukseen.
On muistettava että vapaa autoetu sisältää 18000 km/v ylimenevältä osalta menee kilometrihintainen lisävero (sitä ei tosin kukaan valvo)
Työmatkat työpaikalle on myös yksityisajoa.
740GL, meillä firma tarjoaa suoraan web-sivun mikä laskee palkkavaikutuksen. Itse olen tohtoroinut kaavan exceliin.
Se on jännä ihmetellä miten se auton vuokrakin vaikuttaa palkkavaikutukseen juuri tässä meidän firman käyttämässä mallissa.
Volvon uudet lataushybridit on nyt mielenkiinnon kohteena aikas monella :-)
Huoltosopimus on kyllä yksi vaihtoehto mitä pitää vielä tarkemmin ihmetellä. Ilmeisesti dieselgatestä johtuen volkkari ja audi tarjoaa hyvinkin edullista sopparia. Se minimoisi riskit omankin auton osalta.
Liisarin kustannukset onkin helppo arvioida kohtuullisella tarkkuudella, kun siihen ei tarvita täydellä autoedulla kuin yksi kk-erä rivi, eli palkkavaikutus nettona exceliin. Käyttöetuautolle tarvitaan lisäksi ajomäärä, kulutus, polttoaineen hinta ja työajojen määrä.
Omaan lisätään sitten näiden lisäksi vielä
Näistä mielestäni kriittisin arvioitava kenttä on jäännösarvo ja eniten eri ostajien välillä vaihteleva on rahoituskulu.
Ovatko liisarilla ajavat käyttäneet työsuhdeautoa pienentämään rahoituskulua ostamalla auto omaksi 3 - 4 vuoden jälkeen? Kuinka kiinnostuneita liisarifirmat ovat neuvottelemaan kohtuullista sopimusta ostaa auto sitä edes palauttamatta, eli saako tuosta edes pesu- ja siivouspalkkaa itselleen?
Huoltosopimusta kannattaa käyttää lyhyen takuun autoissa, joissa sen ensimmäiset vuodet on mitoitettu niin lähelle määräaikaishuoltojen kustannusta, että ostajan maksama "vakuutusmaksu" teknisten riskien eliminoimisesta häviää lähes olemattomiin. Meillä on ollut tuo soppari Rouvan uutena ostetuissa Volvoissa, mikä on kieltämättä kätevää, kun hän ajaa tarvittaessa polttimon vaihtoon autoliikkeen kautta töistä palatessan.
Keskimääräisiä kilometrejä kulkevan Volvon kohdalla sopimuksen hinta kohosi 100.000 km jälkeen lukemille, joissa siirsimme riskin itsellemme. Oli hieno veto huoltofirmalta kun mekaanikko kertoi tienneensä, että sopimus on katkolla, joten pisti ihan kaiken löytämänsä viimeisen päälle kuntoon, kun kerran valmiiksi maksettu jo on, joten Oulun Wetteristä jäi kyllä hyvä kuva. Itse asiassa Suomen Autohuollosta on sen jälkeen jäänyt kuva, jonka perusteella sama Volvo siirtyi takaisin pääedustajan huoltoon 260.000 km kohdalla.
Auto paitsi toimii, on myös yhä niin siisti, että jos yhtään olisi järkeä päässä, niin hommattaisiin vanhassa V6 Volvossa näkemäni "Fuck the fuel economy" tarra takalasiin ja jatkettaisiin samalla Volvolla. Lupasin itselleni kalliin 160.000 km huollon jälkeen, että 240 setti on jonkun muun päänsärky, mutta nyt on taas 320.000 km jakopään ja automaatin öljyt sisältävään pysäkkiin muutaman vuoden matka. En tosin tiedä, onko tuo etappi enää sen matkan piirissä, minkä japanilaisella AW55-50 automaatilla uskaltaa ajaa omalla kustannuksella?
Quu: Sillä miten yritys työntekijän yksityisajoihin käyttämän auton rahoittaa ei vaikutusta edun verotukseen.
Eihän toki. Mutta sillä on, jos 120 g/km päästöllä auton liisarihinnasta 100% jää työntekijän maksettavaksi, alle 100 g/km käyttäjä maksaa 75% ja hyvin vähäpäästöisestä vain 50% liisarihinnasta.
Uusi Nissan Leaf voisi olla tämän kisan voittaja käyttöetuautona?
Kuinka se työntekijä käytännössä maksaa osan liisaushinnasta?
Rahapalkan (bruttopalkka) alennus luontoisedusta työnantajalle aiheutuneiden kustannusten määrällä ei tällöin ole luontoisedusta työnantajalle maksettu korvaus. Palkansaajan tuloa on uusi, alempi rahapalkka, johon lisätään luontoisedun arvo (KHO:1986-B-II-589).
Kun aiemmin sanoin auton olevan osa palkkaa, tarkoitin että leasingmaksu alentaa bruttopalkkaa yrityksen leasingfirmalle maksamaa kk-erää vastaavalla määrällä. Tämän lisäksi tietenkin lisätään verotettavaan tuloon sinunkin mainitsemasi autoedun verovaikutus. Nämä yhdessä tuovat liisarin jotakuinkin nollasummapeliksi omaan yhtä uuteen verrattuna. Kun meillä on valmiutta ajaa samalla autolla pidempään, häviää liisari (tai oma uusi) kustannusvertailun selvästi.
Tässä tapauksessa ei vain työsuhdeauton verotusarvo, vaan myös leasingvuokra on työsuhdeautoilijaa kovinkin kiinnostava asia, koska se näkyy suoraan palkassa. Tämä on vaikuttanut merkkien suosioon mielenkiintoisella tavalla, koska saman hintaluokan autojen leasingmaksut eivät ole välttämättä tasoissa. Ja siksi suuri osa autoista on mustia tai valkoisia, jotka saa ilman metallivärilisää.
Viime vuosina sääntöjä on muutettu vähäpäästöisiä suosivaksi siten, että päästöistä riippuen yritys maksaa osan, parhaimmillaan jopa puolet auton leasingvuokrasta. Tämä on muuttanut kollegoiden ajattelutapaa siihen suuntaan, että aiemmin dieselillä ajaneilla on nyt erilaisia patteri-Bemareita ja e-Mersuja. Hinnat alkaen 180 ja hinnat päättyen 350e mallit ovat käyttäjälle saman hintaisia, eikä valintapäätöstä tehdä sähköllä ajettavan rangen pohjalta, kuten yksityisautoilija ajattelisi.
Aamun parkkiruuhkassa jotkut ovat ihmetelleet kun normaalin virka-Mersun näköisen auton takaluukussa lukee dieselin tunnukset, ja sitten he vasta järkyttyvät, kun kuulevat minun ajavan omalla autollani. Onpa tuo nyt jo kaikille varmaan selvinnyt, kun on sama auto vuodesta toiseen.
Tämä kertoo eniten suomalaisten työssäkäyvien suhteettoman surkeasta ostovoimasta, Suomen autoverotuksesta ja suomalaisten asennemaailmasta.
Jos bruttopalkasta vähennetään leasing vuokra esim. 700 euroa kk ja autoedun verotus alentaa nettopalkkaa 300 euroa kk, niin hyvää päivää, minä en kuuna päivänä allekirjoittaisi sopimusta.
Sopimus vaikuttaisi myös kesälomarahoihin ja tulevaan eläkkeeseen.
NHB: Tämä kertoo eniten suomalaisten työssäkäyvien suhteettoman surkeasta ostovoimasta, Suomen autoverotuksesta ja suomalaisten asennemaailmasta
Kommenttisi yllätti minut, ja myönnän etten edes tiedä, mikä se ihmettelyn aihe oikeasti oli? Tähän asti olin pitänyt tuota ihmetyksenä siitä, miksi en aja liisarilla kuten muutkin saman hintaluokan autoa ajavat, mutta voin olla väärässäkin?
Laskutaitoinen ihminen näkee helposti että jolla on varaa ajaa liisarilla, on myös varaa ajaa samanlaisella omalla autolla. Siksi en uskonut pystyväni ketään häikäisemään "kalliilla" autollani, etenkin kun olen auliisti myöntänyt autoni tuontiautohistorian ja ostettaessa toissavuoden mallivuoden aiheuttaman hinnan puoliintumisen.
Ehkä kaikki minun ikäiseni työsuhdeautoon oikeutetut eivät ole samanlaisia säätäjiä kuin minä?
Quu: Jos bruttopalkasta vähennetään leasing vuokra esim. 700 euroa kk ja autoedun verotus alentaa nettopalkkaa 300 euroa kk, niin hyvää päivää, minä en kuuna päivänä allekirjoittaisi sopimusta.
Näin minänkin sen järkeilin, ja siksi ajan omallani vielä 20 vuotta autoetuun oikeuttavan tehtäväluokituksen jälkeen.
Pieni halpa auto olisi voinut jossain vaiheessa houkutella liisarina, mutta koska ajan mieluummin autolla, jonka vuokraan ei 500 kuukaudessa riitä, niin se on parempi ostaa omaksi jos pystyy valitsemaan niin mieleisen, että sillä voi ajaa yli 3 vuotta.
Minä en tarvitse sitä autoa työssäni, vaan se on yrityksen tarjoama mahdollisuus helposti budjetoitaviin kuukausimaksuisin ja varsin vapaaseen valintaan.
Quu ei ymmärrä mikä sellainen työnantajan antama etu on, mikä vähennetään palkasta ja ns. edusta joutuu kuitenkin maksamaan täysimääräisen veron.
Palkansaajan tuloa on uusi, alempi rahapalkka, johon lisätään luontoisedun arvo (KHO:1986-B-II-589).
Minulla ei ole ollut tarvetta asiaan perehtyä. Mutta eikö olekin niin, että autoedun verotusarvosta ei työnantajan tarvitse maksaa sosiaalipalkkoja ja sosiaalimaksuja? Tästä tulee melkoinen etu rahapalkan maksuun verrattuna. Tosin siitä ei sitten eläkekään kerry, mutta se ei ole työnantajan huoli.
Se on verotettavaa tuloa mikä lisätään verotusarvolla palkkaan ja siitä menee kaikki palkasta menevät kulut. Kerryttää siis myös eläkettä.
Lopputulema kuitenkin on että liisari on tällä erikoisemmalla systeemilläkin selvästi halvempi kuin vastaava oma auto.
Jos omaa pitäisin omaa 4 vuotta niin autosta arvon alenema kuukautta päälle yksin olisi aika samalla tasolla kuin 3v sopparilla palkkavaikutus kuukaudessa. Hyödyksi tulee sitten vakuutukset, huollot, sijausautot, pesut, renkaiden vaihdot ja säilytykset ja lisäksi se että ei tulisi mieleenkään ostaa omaksi VAG kulkinetta... eikä välttämättä tämän jälkeen liisariksikaan mutta eihän sitä koskaan tiedä :-)
4v vanhan käytetyn hankkiminen ja pitäminen nelisen vuota menisi aikaslailla samoihin kaikenkaikkiaan kuukautta päälle kuin liisari. Siinä vaan on riskinsä. Nytkin oli jo takuun umpeuduttua liisari VAG kulkine pajalla DSGn ja helinöitten takia. En usko että leasing yhtiö maksaa VAG:lle takuunjälkeisistä korjaamisista sitä mitä yksityiseltä asiakkaalta rokotettaisiin.
Liisarifirmaa voi lisäksi käyttää rautakankena autofirmaa vastaan jos on ongelmia. Aikaa sitten yhdessä aikaisemmassa liisarissa (myös VAG) oli sen verran ongelmia että halusin kompensaatiota vaivasta ja kun vielä olin ottamassa kesken sopimuskauden vetokoukun autoon, sain sen sitten loppuviimeksi erittäin edullisesti. Tietysti autorifma ei ensin halunnut tulla mitenkään vastaan mutta kun ALDn pojan vähän pehmittivät niin johan ääni muuttui kellossa.
Kyllä se oma auto silti kiinnostaa. Meidän firman merkkivalikoimasta kun puuttuu joukko mielenkiintoisia merkkejä. Lisäksi Volvo voisi tulla omana jopa halvemmaksi.
Eräsi erikoinen ilmiö liisareissa myös on. Aika monet alkaa pikkuhiljaa downsiftata autojaan halvemmaksi. Koneet pienenee. Osa toki siirtyy töpseliautoihin missä keskimäärin koneosasto on aikas rajua. Liisareissa kuitenkin selvästi halutaan pienentää kuluja vaikka ne ovatkin omaa autoa pienemmät. Jotenkin se liisari nähdään vain ... palveluna eikä autoon liity enää niin paljon merkki-intohimioa tms.
Tervettä kehitystä siis, tavallaan.
Laskelmissa kai tulisi myös ottaa huomioon se että leasingauton käyttö ei kerrytä henkilön varallisuutta samaan tapaan kuin oman auton ostaminen (auto tosin on aina huono sijoitus). Onkohan vertailulaskelmissa otettu huomioon se että vaihtoauton "varallisuusmassa" pienentää välirahan (ja autovelan) määrää. Oman auton ostajallahan säilyy varallisuutena koko ajan oman auton hyvitysarvo.
Erittäin tarkkaan tulisi siis tutkia oman auton ostamisen pääomameno-vaikutus kun sitä verrataan liisaamisen pääomameno-vaikutukseen.
Heti kun olet sijoittanut omaisuudenmassaa omaan autoon sitä alkaa nakertamaan arvonalenema enemmän mitä autoedun verotusarvo alentaa nettopalkkaa.
Omaisuudenmassalle löytyy tuottoisampiakin sijoituksia kuin omistusauton arvonalenema.
Tuohan kuulostaa melkein siltä, että autoetuauto on sijoitus...
Kyllähän autoetu syö rahapalkkaa aika paljon. Esimerkiksi C-Mersun autoetu on noin 600 e/kk. Jos rahapalkka oli aiemmin 3.000 e/kk, niin 30 prosentin maksuilla (vero + eläkemaksu jne) nettotulo olisi ollut 2.100 e/kk ja maksut 900 e/kk.
Nyt jos samat maksut 900 e/kk vähennetään alentuneesta rahapalkasta 2.400 e/kk, saadaan nettotuloiksi 1.500 e/kk (rahapalkka 2.400 e/kk- maksut 900 e/kk). Eli pudotus rahassa on 650 e/kk.
Palkan alentumista pitänee sitten verrata siihen, kuinka paljon autoedusta kertyy säästöä.
Veroprosentti saattaa nousta vähän leasing-auton myötä, koska työmatkamenoina hyväksytään verotuksessa enää 19 senttiä kilometriltä.
Tuohon c Mersu laskelmaan en saa mitään järkevää, se siitä
Kumppanille voisin vasta jos verotusarvo no 600e ja tulovero on 50% niin nettotulo piennee 300e kk ja vaihtoehtona sijoita uuden c Mersun hinta vaikka huonotuottoisiin osakkeisiin, niin kokemuksesta voin sanoa että Mersu rahalle saa tuottoa, parhaassa tapauksessa enemmän vuodessa tuo nettopalkan menetys. Kenellä yleensä on esimerkkini 50% tulovero?
Veroprosenttilaskurin mukaan 48.000 euroa vuodessa ansaitsevan veroprosentti on ainoastaan 25 % ilman mitään vähennyksiä. Tähän päälle eläkemaksu ja työttömyysvakuutusmaksu. Kuka vielä väittää että Suomessa olisi kova palkkaverotus.
Quu:
Kenellä yleensä on esimerkkini 50% tulovero?
Aika isotuloisilla, sanoisin. Rinnakkaistuloverokortilla ehkä useammallakin moinen prosentti? Miksi siis käytit sitä esimerkissäsi?
jos verotusarvo on 600e ja tulovero on 50% niin nettotulo pienenee 300e kk ja vaihtoehtona sijoita uuden c Mersun hinta vaikka huonotuottoisiin osakkeisiin, niin kokemuksesta voin sanoa että Mersu rahalle saa tuottoa, parhaassa tapauksessa enemmän vuodessa tuo nettopalkan menetys.
Minä jotenkin kuvittelin, että tässä keskustelevat enempi normaalituloiset autonhankkijat, jotka puntaroivat kannattaako ottaa autoetu (ja joko käyttö- tai täysetu-vaihtoehdoilla) vai ostaa oma auto.
Minä suhteutan auton hankinnan niin, että mietin vaihtoehtoina sitä maksanko (uudesta) autosta velkalyhennystä ja käyttökuluja, vai kuukausittaista autoetukustannusta. En tiennyt, että takataskussa piti olla vielä uuden C-Mersun verran rahaa odottamassa käyttökohdetta (autoon - sijoituksiin - autoon - sijoituksiin?), ihan niin rahamiehiä en valitettavasti ole. Käytetyn C-Mersun kyllä, mutta minkä ikäisen ja kuntoisen, se jääköön auki.
Vai oliko se vaihtoehto miettiä, mitä tekee tuolla 300 eurolla (nettotulon erotuksella), josta tuossa edellä yritit kertoa? Olet aiemminkin ollut aika sekava ilmaisussasi, niin ei taaskaan viitsisi arvuutella. Saisitko ilmaistua itsesi jotenkin selvemmin, mitä nyt yrititkään laskelmillasi esittää?
Kello68:lle joudun myöntämään, että viimeinen autoetulaskurin päivitys on viime vuosikymmeneltä, joten tilanne saattaa olla muuttunut. Mutta silloin vielä ei työsuhdeautosta näillä ehdoilla saanut mitään merkittävää etua. Itse asiassa sen verran tappiota, että mukavuussyistä valitsin vapauden ja oman auton.
Meilla saattaa olla sellainen ero, että sinä derivoit auton arvon alenemaa liikkeen hyvityshinnasta? Minä olen myynyt tälle vuosituhannelle muistaakseni puolisen tusinaa autoa, useimmissa on ollut tarjolla suora vaihtokin, ja jokainen on käyty hinnoittelemassa realistiseen vaihdokkiin.
YHTÄÄN AINOAA ei ole mennyt liikkeeseen, vaan jokainen on käyty meiltä kotoa ostamassa käteisellä korkeampaan hintaan.
@Kumppani: ei se työsuhdeauto itsessään ole vielä se sijoitus. Mutta jos oma pääoma tuottaa kaksinumeroista prosenttilukua monelle vuodelle keskimääräistettynä, niin silloin oman rahoituksen kustannus menee tolkuttoman kalliiksi, etenkin auton iälle tai omalle iälle diskontattuna.
Tämä ei ole pelkkää termeillä neppailua, koska kyse ei ole siitä, että liisarilla saisi lisää pääomatuloa, vaan päinvastoin, jos pääomatuloa on jo, silloin sen pääoman kuluttaminen autoon aiheuttaa vaihtoehtoiskustannuksen menetetyn pääomatulon kautta.
Liisarin ottamalla ei muutu sijoitusguruksi, mutta sijoitusguru saa enemmän tuottavaa pääomaa ajamalla liisarilla.
Rahalla valiten tietenkin kaikkein edullisin on taas se hyvin valittu vanha Volvo tai Avensis hintaan 2 € / kilo, mutta silloin tingitään jo muustakin kuin kustannuksista.
Kumppani: Miksi siis käytit sitä esimerkissäsi?
Palkkatulon päälle verotuksessa lisättävä auton verotusarvo nostaa verotettavaa tuloa, joten sen vaikutus onkin syytä arvioida marginaaliveroprosentin kautta, jolloin paljon useampi pääsee 50% kerhoon.
Kumppani: En tiennyt, että takataskussa piti olla vielä uuden C-Mersun verran rahaa odottamassa käyttökohdetta (autoon – sijoituksiin – autoon – sijoituksiin?)
Jos verrokkina on Veholta noudettava uusi liisari, niin realistisessa vertailussa ne rahat pitää olla takataskussa, tai pitää tuntea joku, joka ne sinne laittaa, että voi laskea rahoituksen hinnan.
Liisari ja lainakorko sekä omalta nollakorkotililtä nostettava raha on helppo arvioida kustannuksiltaan. Vaikeimmin laskettava, mutta pitkän ajan keskiarvoilla todennäköisesti kallein auto nostetaan tuottavista sijoituksista.
Tämän viimeisimmän kanssa pitää olla varovainen, ettei jää elämä elämättä "Kellä on kuollessaan eniten" -kisan vuoksi. Vaihtoehtoiskustannuksen diskonttaus loppuiäksi saattaa nimittäin tehdä nuoren vasta työllistyneen uudesta Corollasta eläkkeelle jäädessä ostettavaa Maybachia kalliimman?
Kumppani voi laskea ihan omalla veroprosentilla vapaan autoedun vaikutuksen nettopalkkaan.
Ja vertailla sitten minkälaista omaa autoa pystyy pitämään 250 / 350 euroa kk tuohon väliin todennäköisesti veron lisä menee jos et kohtuuttomia autolta vaadi.
Aha! Kommenttisi summat eivät auenneet kyllä...
Ei minulle ole tuottanut ongelmia laskea autoedun vaikutusta oman talouteni kannalta, Quu. Mietin vain sitä "C-Mersun hintaa" takataskussa, että miten se liittyikään sinun esitykseesi...
740GLE:
Liisarin ottamalla ei muutu sijoitusguruksi, mutta sijoitusguru saa enemmän tuottavaa pääomaa ajamalla liisarilla.
Mitenkäs sitten viisastelet, jos pitäisi kirjoittaa sellaiselle, joka ei ole sijoitusguru. Siitähän useimmissa tapauksissa täällä on kyse. Nyt teitä guruja taitaa olla vain 2: sinä ja Quu...
Palkkatulon päälle verotuksessa lisättävä auton verotusarvo nostaa verotettavaa tuloa, joten sen vaikutus onkin syytä arvioida marginaaliveroprosentin kautta, jolloin paljon useampi pääsee 50% kerhoon.
Miksi marginaaliveroprosentin kautta?
Niin, tuo mahdollisesti toteutuu sellaisella, jolle myönnetään autoetu, ei autohaitta, joka siis alentaa bruttoliksaa. Niissä yrityksissä, joissa minä työskentelen, tai olen työskennellyt, se on ollut ainoa optio aina. Niissä on vain kuultu juttua toisista firmoista
Jos verrokkina on Veholta noudettava uusi liisari, niin realistisessa vertailussa ne rahat pitää olla takataskussa
Mitä tarkoitat? Veholta saa aika montaa automerkkiä esim.
Vaihtoehtoiskustannuksen diskonttaus loppuiäksi saattaa nimittäin tehdä nuoren vasta työllistyneen uudesta Corollasta eläkkeelle jäädessä ostettavaa Maybachia kalliimman?
Mitä tarkoitat?
No se omistus c Mersu tuli keskusteluun kun kaveri piti sitä omaisuusmassan kasvattajana.
Ilmeisesti hänellä on pääoma kasassa ja autoon sijoitettuna se pääomamassa haihtuu, kun taas vaihtoehtona leasingilla ajellessa oman Mersun hinta sijoitettuna voi vaikka tuplaantua.
Sitten kun palkanmaksu ja leasing loppuu voi hyödyntää vuosienvarrella kerääntyneen omaisuusmassan omaan autoon.
ps. Näin minä olen toiminut ja olen tyytyväinen (Mersulla ja Mersun hinnalla ei tosin ole mitään osaa minun kohdalla)
Arvon aleneman laskemisesta sen verran että itse olen käytetyn auton arvon alenemaa arviodiessa ottanut raa'asti 3 vuotiaan auton (jonkinlainen valistunut kesikiarvo) pyynnin ja sitten 7 vuoiaan vastaavan auton pyynnin jossa kilometrien ero vastaa suurin piirtein omaa käyttöä. Näide erotus antaa aika hyvän kuvan arvon alenemisesta. Tässä oletan että liikkeiden kate on samaa prosenttiluokkaa.
Eihän tämä mikään tarkkuus instrumentti ole mutta antaa aika hyvin tuntuman.
Väänsin jossain välissä kaavankin milla sai sitten tämän arvon aleneman (vaikka 4 vuoden yli) skaalattua mihin tahansa väliin vaikka puoleksi vuodeksi. Arvon alenema havaintojeni mukaan tuntusi olevan aika vakio. Siis joka vuosi lähtee sama prosenttimäärä arvoa pois jäljellä olevasta arvosta. Tämän voi sitten skaalata kuukausitasolle.
Nettiautosta saa sitten laskettua kertoimet eri merkeille ja niiden malleille.
Suuntaa antavana arviona, arvo puolittuu 4v aikana paitti SUVeissa 5v aikana ja joissain huonomaineisissa autoissa 3v aikana.
Ongelmallinen on lisävarusteet. Niiden arvo katoa 3v aikana melkein kokonaan. Preimuiseissa melkein kaikki varusteet on lisävarusteita joten todellisen auton arvokin putoaa yllättävän nopeasti kun lisävarusteet lähtee 3-4 aikana kokonaan.
Tuntuukin siltä että käytännössä VOlvot on ainoita ns. premium Suomiautoja missä on vähän paremmat varusteet.
Mersun C ja E on uskomattoman kalliita. Jopa niinkin perusvaruste kuin ratin lämmitin maksaa n. 3500e. mitä pidän aikan kovana hintana.
Esimerkki Laakkonen Fiksu Diilistä. Poikkeaa hieman normaalista auton osamaksukaupasta.
"FiksuDiili -rahoitus: Esim. uusi SKODA Citigo 1,0 60 Ambition 3-ov, rahoitettava osuus toimituskuluineen ja talvirenkailla 13 374,49 €, sopimusaika 48 kk/40.000 km , korko 1,95 %, kuukausierä 176 €. Kuukausierä sisältää luotonperustamismaksun 220 € ja käsittelymaksua 12 €/kk. Poikkeava viimeinen erä 6 680,55 €. KSL:n mukaisen luoton ja luottokustannusten yhteismäärä 14 964,22 €. Todellinen vuosikorko 4,00 %."