NHB: Joo eihän siinä mitään, jos vaikka 5 vuotiaana on viikkorahoistaan ehtinyt pistämään 25 k€ syrjään ja uhraa elämänsä vireimmät vuodet kitsastelulle, niin sitten ”jo” 45 vuotiaana voikin nauttia sijoituksestaan.
Mitä kohtaa nuoren työntekijän tupakkalakosta ja asuntolainansa maksaneesta keski-ikäisestä et ymmärtänyt?
Kumpi näistä on mielestäsi 5-vuotiaan viikkorahoista säästetty uuden auton hinta?
Miehet ansaitsivat keskimäärin 3 913 euroa, ja jos vedän esimerkkilaskelmaan 36 % tuloveron jää käteen 2504 euroa.
Lisätään siihen 600 euron edun vieroitusarvo, ja mahdollinen veron nousu? 38 % jää käteen 2199 euroa.
Vero % on tietysti hatusta vedettyjä esimerkkejä.
(Opel Astra on perusfarkku TM 3vuotta 60000 km 548 euroa kk. Verotusarvo 550 tienolla = 38 % 209 euroa)
Kumppani: Minun matematiikallani sinä otit oikeasti kantaa siihen, onko jollakulla henkilöllä laittaa rahaa vain autoon, vai sekä autoon että osakkeisiin.
Minusta Quu näytti laskevan uuden auton hankinnan rahoitusvaihtoehtoja sellaiselle, jolle uuden auton hankinta on mahdollista.
Kumppani: Normi palkansaajalle valinta on: ostanko auton uutena vai käytettynä.
Jos uuden hinta on realistinen vaihtoehto, mikä estää ostamasta uutta halvempaa käytettyä ja sijoittamasta hintaerosta säästyvää rahamäärää?
Kumppani: Autoetu ei ole läheskään kaikille ”etu” eli palkan lisä, vaan ”haitta”, joka on verrattavissa kuluun palkasta. Laskelmasi ”satasista” ei siis päde kaikkeen.
Kollegani kuskaa perhettään omalla isommalla autollaan ja pitää autohaitaksi kutsumaasi liisaria kakkosautona. Nettopalkkavaikutus pysyi alle kolmen sadan Audi A3:n vaihtuessa BMW 1-sarjan pikkuautoon.
Kumppani: Jos vielä jäisi vastaavat summat yli jotenkin erikseen sijoitettavaksi, se olisi pienoinen ihme ja sellaisista tuloista voi moni vain haaveilla.
Pienoinen ihme on, ettet pysty edes yhden postin sisällä päättämään, onko se uuden auton ostaminen realistinen mahdollisuus vai ei, ks. ylempänä.
Jos rahat riittävät enintään romutarhakarkuriin 0,50 €/kg, niin tiukalle menee. Jos taas omilla sanoillasi "valinta on: ostanko auton uutena vai käytettynä", niin silloin valinnan mahdollisuus on todellinen. Ei siinä mitään, jos haluaa mieluummin uuden, vaikka siihen kuluukin kaikki perheen irtoraha. Mutta tästä omasta valinnasta on turha syyttää muiden huonoa laskupäätä.
Kumppani: Saati, että osingot olisivat auton hinnan veroisia, jos hiluja haluaisi sijoittaa. Pitäisi Quun matikkapäänkin riittää tuon hahmottamiseen!
Minä tosiaan sanoin tuossa yllä, että "asuntolainan jälkeen samaa kk-erää omiin sijoituksiin siirtäen" käy suunnilleen noin, ja pidän arviota sangen hyvänä. Jos sinulle asuntolainan lyhennyserät ovat omien sanojesi mukaan "hiluja", voisit lakata teeskentelemästä resurssirajoitteista.
Jos taas tosiaan tarkoitit jotain Quun kommenttia, niin annatko sitaatin, että voidaan tarkistaa yhdessä?
Kumppani:Lakatkaa Quu ja 740GLE valittamasta sitä, ettette ymmärrä tuollaisen spekuloinnin koskevan tällä palstalla ehkä vain teitä kahta!
En minä ymmärräkään, ja uskon jopa olevani oikeassakin.
Ei laskelmasta tee spekulatiivista se, ettet sinä sitä osaa, eivätkä Quu ja GLE ole ainoat, joilla on mahdollisuus ostaa uusi auto. Jokainen uuden ostaja ei välttämättä saa yritysliisaria, mutta jokaisella uuden ostajalla on valinnan mahdollisuus ainakin siihen ostamansa uuden hintaan saakka, useimmilla sen ylikin. Nyt on puhe sen valinnan hinnasta.
Kumppani: Normi palkansaajalle valinta on: ostanko auton uutena vai käytettynä. 740GLE: Jos uuden hinta on realistinen vaihtoehto, mikä estää ostamasta uutta halvempaa käytettyä ja sijoittamasta hintaerosta säästyvää rahamäärää?
Aiemmissa keskusteluissa tässä tilanteesta on pohdittu sitä ostanko uuden pienemmän auton tai käytetyn isomman?
Joskus tämä on vääntänyt uusi tavis vs käytetty premium.
Kaikki raha kuitenkin käytetään, ei jää mitään sijoitettavaa.
Valinta toki niinkuin 740 GLE mainitsee, mutta kuinka monelle realistinen tosiaan?
Jokeri: Valinta toki niinkuin 740 GLE mainitsee, mutta kuinka monelle realistinen tosiaan?
Mielestäni eri hintaisten valintojen realismi riippuu siitä, kuinka pitkälle uuden hinnasta säästetyn rahan ja halvan auton suhde vedetään?
En näkisi uuden auton hinnan puolittamista ongelmaksi. Puolella uuden hinnasta saa vastaavan auton noin kolmivuotiaana käytettynä. Amatöörikin pystyy löytämään käyttökelpoisen auton muutamaksi vuodeksi hyvällä todennäköisyydellä. Tähän ei tarvita erikoisosaamista.
Kahden auton perheessä voi ehkä pudottaa toisen auton vaatimustasoa vielä lisää vaikkapa tiloista ja mukavuudesta tinkien ja luottaen siihen, että mahdollisten ylimääräisten korjaamokäyntien ajan pärjää tilapäisjärjestelyin. Tämäkin valinta on mielestäni melko vapaa kaikille ilman autoalan kokemusta ja kotikorjaamoa.
Omaa valintaani en edes tarjoa yleiskäyttöiseksi. Jo kahdessa valinnassani olen pudottanut budjettia 80 - 90%, kun en asettamallani noin uuden E-sarjalaisen hinnalla löytänyt mieleistäni. Hitsauskonetta myöten hyvin varustetun kotitallin, 20 vuoden ja 400.000 km 740 GLE kokemuksen pohjalta oli halvan mutta ikäisekseen hyvän 940:n tunnistaminen varsin helppoa, kun se oikeasti hyvä lopulta osui kohdalle. Tällaista autoa ei osteta tuosta vain viikonlopun autokauppakierroksella, vaan sitä haetaan seuranta päällä kunnes oikea yksilö osuu haaviin.
Pääomakulut pysyivät satasissa vuotta kohden, huolellisen ensihuoltoni jälkeen autossa toimi ihan kaikki mitä tehtaalta lähtiessäkin viimeistä kojetaulun merkkivalolamppua myöden. 940 jätti oikein miellyttävän kuvan luotettavasta ja tilavasta autosta, joka kävi välillä mökkireissujakin perheen uuden auton ollessa jossain muualla menossa. Halpaakin autoa on ihan kiva ajaa, kun tietää että ei ole pakko ja autoa on uudesta saakka hoidettu hyvin.
Mitä pienemmällä auton hinnalla ja suuremmalla säästöosuudella mennään, sitä enemmän autoalan asiantuntemusta on syytä olla käytettävissä ja sitä enemmän asiaan kannattaa suhtautua autoharrastajana. Minulle nuo vanhat Volvot hoitivat tehtävänsä hyvin. Autosta säästyneet rahat kasvoivat hieman ja haluamani auton hinta putosi nopeasti, joten numerot kohtasivat varsin pian.
En edes yritä antaa neuvoja siitä, miten jonkun muun olisi parasta toimia, vaan vertaan olemassaolevia mahdollisuuksia.
Selvitystä autossa kuolleista eri ikäisten autojen osalta (AMS:in juttu NHTSA:n tutkimuksesta), vuosimallien 2013 - 2017 autot ovat jo melko turvallisia).
"Andel av passagerare som omkommit i olyckor med minst en trafikdöd
Fordon byggda före 1984: 55 procent
Fordon byggda 1985-1992: 53 procent
Fordon byggda 1993-1997: 46 procent
Fordon byggda 1997-2002: 42 procent
Fordon byggda 2002-2007: 36 procent
Fordon byggda 2008-2012: 31 procent
Fordon byggda 2013-2017: 26 procent"
Referoitu tutkimus oli NHTSA:n.
"Den amerikanska trafiksäkerhetsmyndigheten NHTSA har tagit fram siffror som visar den säkerhetsmässiga skillnaden mellan en ny och en gammal bil ("ny" och "gammal" är förstås en definitionsfråga).
I studien "Passanger vehicle occupant injury severety by vehicle age and model year in fatal crashes" framgår att 55 procent av de som satt i fordon byggda före 1984 omkom när bilen var inblandad i en allvarlig olycka. För bilar byggda 2013 eller senare var den siffran nere i 26 procent.
"Analysen stärker tidigare forskning som kommit fram till att en högre proportion av passagerare i äldre fordon får livshotande skador", skriver NHTSA."
Eli esimerkiksi jos 2013 - 2017 autoissa kuolee 26 henkeä sadasta niin vastaavasti 2008 - 2012 autoissa kuolee 31 henkeä sadasta.
Numerot koskevat vain "allvarlig olycka" - tapauksia, eli ilmeisesti rajuja kolareita.
Quu: Persaukiselle duunarille työsuhdeauto olisi lottovoitto. Oman velka-auton lyhennysten päälle tulee arvonalenema kuukausittain ja kaikki käyttökulut.
Mitäs uutta tuossa on, monelle se on ainoa optio. Ja kaikkihan riippuu velan määrästä, tai vastaavasti auton verotusarvoista (käyttö/täys), eikö?
Ymmärsithän mikä ero on autoedulla ja -"haitalla"? Monelle se jälkimmäinenkin on ainoa optio.
Siksi, että saisit omahyväisyyteesi vähän perspektiiviä. VAPAA autoetu voi myös olla autohaitta, eli kulu palkasta. Aika harvalle autoetu (kumpi vain) on palkan lisä.
Käytät kovin herkästi "duunaria" ja "persaukisuutta", oletko huomannut?
740GLE: Minusta Quu näytti laskevan uuden auton hankinnan rahoitusvaihtoehtoja sellaiselle, jolle uuden auton hankinta on mahdollista.
Ja sinusta on realistista tehdä valintaa ja vertailua sen välillä, ostanko auton vai liisaan hinnalla x ja sijoitan lisäksi saman verran?
Jos uuden hinta on realistinen vaihtoehto, mikä estää ostamasta uutta halvempaa käytettyä ja sijoittamasta hintaerosta säästyvää rahamäärää?
Ei mikään. Mutta tuo ei ollut Quu:n lähtökohta kuitenkaan minun tulkintani mukaan.
Kollegani kuskaa perhettään omalla isommalla autollaan ja pitää autohaitaksi kutsumaasi liisaria kakkosautona. Nettopalkkavaikutus pysyi alle kolmen sadan Audi A3:n vaihtuessa BMW 1-sarjan pikkuautoon.
Niin? Aika laveasti esitetty, mutta kuulostaa sinusta ehkä hyvältä diililtä.
Pienoinen ihme on, ettet pysty edes yhden postin sisällä päättämään, onko se uuden auton ostaminen realistinen mahdollisuus vai ei
Jospa esittäisin asian näin: oman auton ostaminen uutena velaksi ja kaikkine muine kuluineenkin maksaisi jollekin vaikka 700€/kk. Liisari autohaittana maksaisi saman verran. Autoetu palkan päälle ei ole optio. Moniko oletuksena repii vielä saman 700€ sijoituksiin liisarihinnan päälle, joka näyttäisi olevan Quulle normi? Asuntolainaakin on ja menoja riittää toki muuallekin.
Jos siis mennään sen käsitykseni mukaan tavallisen tapauksen mukaan, niin autoedun saava voisi ottaa auton liisarina 700€/kk 3 vuodeksi.
Toinen on laskenut, että auto maksaa velaksi ostettuna saman 700€/kk.
Kumpi on "tienannut" edes jotakin 3 vuoden jälkeen, vaikka arvonalenemaa on tapahtunutkin?
Oletetaan, että molemmat ovat voineet vielä sijoittaa vielä jonkinlaisen kk-summan omalle lapselleen saman ajan, kumpi on ns. voitolla tässä kohtaakin?
Ei siinä mitään, jos haluaa mieluummin uuden, vaikka siihen kuluukin kaikki perheen irtoraha. Mutta tästä omasta valinnasta on turha syyttää muiden huonoa laskupäätä.
Ei siihen tarvitse mennä kaikki perheen raha, jos ostaa uuden. Mikäs oletus se olisi? Mehän emme tiedä kunkin hankkiman auton ostohintaa. Toki jos pitäydytään "C-Mersuissa", niin vaikutus on eri suuruinen, joillekin peanuts, toisille vyönkiristyksen paikka. Sinullehan jälkimmäinen versio on tuttua, heh. No, leikki leikkinä.
Tässähän kinataan siitä, kuinka monelle on realistista autoetu (ei haitta) joka maksaisi n. saman ja vielä pitäisi löytyä mukamas saman verran sijoituksiin. Ja lapsilisätkin menevät ihan oikeaan käyttöön, ei "parempaan talteen".
Minä tosiaan sanoin tuossa yllä, että ”asuntolainan jälkeen samaa kk-erää omiin sijoituksiin siirtäen” käy suunnilleen noin, ja pidän arviota sangen hyvänä.
Olet jonkun kommentin perässä tuossa kohtaa näköjään. En minä kommentoi sinun viimeisintä, vaan kaikkea mitä sinä tai Quu olette turinoineet. Kerrataan siis: ei olla vielä pariin vuosikymmeneen niin pitkällä, että asuntolaina olisi jo maksettu. Suhteutatko nyt kommenttisi oikein?
Jos sinulle asuntolainan lyhennyserät ovat omien sanojesi mukaan ”hiluja”, voisit lakata teeskentelemästä resurssirajoitteista.
Eivät ole suinkaan hiluja, mutta sillä en viitannutkaan asuntolainaeriin, vaan esim. sinun "kymppisi", jolla sijoittajan osingot ja tuotot vaikuttavat sinkoavan nousuun. Ai niin, tarkoitit tietenkin pitkällä tähtäimellä. Mutta se ei ole relevanttia juuri tänä päivänä kun auto pitäisi saada alle. Ei lohduta siis, että joskus voisin ostaa jonkun uuden auton tuotoilla.
Ei laskelmasta tee spekulatiivista se, ettet sinä sitä osaa, eivätkä Quu ja GLE ole ainoat, joilla on mahdollisuus ostaa uusi auto.
Tuottolaskelmat näyttävät hyviltä sellaiselle, jolla on sijoittaa - enemmän. Yhden euron sijoitus 500%:n arvonnousulla 10 vuodessa tekee kait 5 euroa. Eipä lohduta, mutta hyvältä näyttää prossat, vai mitä? Sellaiselle, joka laittaa nollan tai useamman summan perään tilanne on ihan toinen.
Jokainen uuden ostaja ei välttämättä saa yritysliisaria, mutta jokaisella uuden ostajalla on valinnan mahdollisuus ainakin siihen ostamansa uuden hintaan saakka, useimmilla sen ylikin. Nyt on puhe sen valinnan hinnasta.
....johon nyt vaan joku lähti sotkemaan sijoitusmaailmaa mukaan optiona tavalla, joka monelle palkansaajalle ei oikein ole realismia monestakin syystä.
Opel Astra on perusfarkku TM käyttötesti 3 vuotta 60000 km 548 euroa kk.
Vastavanlaisen Opelin vapaa autoetu verotusarvo 550 tienolla = esim. 38 % nettopalkasta 209 euroa
Minä valitsisin vapaan autoedun varallisuudesta riippumatta ja nettoaisin 3 v aikana 12200 euroa.
Huomaatko Kumppani, tuot väkisin keskusteluun sellaisia työntekijöitä joilla ei ole varaa uuteen autoon, tai sellaista työpaikkaa missä autoetu olisi mahdollinen vaihtoehto omalle autolle.
Työnantaja tuskin pelkkää hyvää hyvyyttään tarjoaa työntekijälle vapaata autoetua, vaan työnantaja haluaa välttää verottomien kilometrikorvausten maksamisen työajoista. Kilometrikorvauksethan ovat merkittävä palkanlisä työntekijälle, tosin tapauksesta riippuen.
ps. selvennykseksi mainittakoon uudelleen otan kantaa työsuhdeautoihin millä ei ole mitään osaa työnteonkannalta, vaan autot seisoo pääkonttorin tai hallin parkkipaikalla. Työpanoksellaan työntekijä sen autonkin maksaa, ei se ole mitään sosiaalitukea.
Meilläkin oli toistakymmentä työsuhdeautoa mitä käytetiin vain työmatkoihin ja vapa ajan ajoihin (siis yksityisajoja)
Työssä tarvittavat autot veriotetaan oman taulukon mukaan.
Quu: Tuot väkisin keskusteluun sellaisia työntekijöitä joilla ei ole varaa uuteen autoon, tai sellaista työpaikkaa missä autoetu olisi mahdollinen vaihtoehto omalle autolle.
Höpö höpö Quu! Sinä tässä yrität tuoda utopioita näköjään mukaan.
Tuossa on yksi asia ehdollisesti oikein: autoetu voi olla tarjolla, tai sitten ei. Olen esittänyt molemmista vaihtoehdot, mutta huomaatko, ettet huomaa, tai halua huomata. Sitäkään, että uuteen autoon on varaa. Mehän emme puhu auton hinnasta esim. vaan menemme yleisellä tasolla.
740GLE:n mukaan uudesta autosta voisi tinkiä ja hommata uudehkon käytetyn. Kaatuuko sinun unelmalaskelmasi siihen?
Opel Astra on perusfarkku TM käyttötesti 3 vuotta 60000 km 548 euroa kk.
Millä rahoituksella? Lainallako ja mikä oli kk-erä jne? Tuollaista on aika typerä esittää, kun et tässäkään kohtaa osaa asettua raameihin näköjään.
Vastavanlaisen Opelin vapaa autoetu verotusarvo 550 tienolla = esim. 38 % nettopalkasta 209 euroa
Ei päde, jos on vapaa autohaittaetu, usko nyt! Muutenkin olisi kiva nähdä vertailevina laskelmana, eikä vain tokaisuna tuollainen arvio. Onko tuo 38% sinun muuten mielestäsi verokortin tuloveroprosentti n. 4000 euron palkasta? Oikeampi lienee n. 25%, eikö joku sen täällä heittänyt. Mistä tempaiset edelleen tuollaisia, eikö olisi syytä olla tuossakin realistisempi?
Minä valitsisin vapaan autoedun varallisuudesta riippumatta ja nettoaisin 3 v aikana 12200 euroa.
Näetkös 740GLE: tuossa on juuri sellainen sijoittajaguru, jota tarkoitin. Tuosta nyt vaan puuttuu tieto sijoitetusta summasta ja mistä se tulikaan. Ja ihan varallisuudesta riippumatta. Nettoaminen tarkoittaa käsittääkseni tuottoa sen sijoitetun summan päälle, eikö?
On se kova, vaikka löysän puhumiselta tuo kuulostaa kyllä! Et pysty esittämään tuota laskelmana, Quu!
No lasketaan 25 %
Miehet ansaitsivat keskimäärin 3 913 euroa, ja jos vedän esimerkkilaskelmaan 25 % tuloveron jää käteen 2 935 euroa.
Lisätään siihen Opelin 550 euron edun vieroitusarvo, 25 % tulovero jää käteen 2 804 euroa.
Näyttääkö Kumppanista nyt paremmalta.
Niin, se sinun 12000 euron nettoamisesi 3 vuodessa on ainakin auki. Sehän tarkoittaa minun mielestäni tätä: kurssinousulla/koroilla/jollakin arvostetu summa 3 vuoden jälkeen - sijoitettu summa = 12000 euroa.
Opel Astra on perusfarkku TM käyttötesti 3 vuotta 60000 km 548 euroa kk.
Vapaa autoetu uuden % mukaan 132 euro kk
Ero on työsudekurun hyväksi 416 euroa kk = 36 x 416 = 14 976 euroa
Kiitän Kumppania rautalangasta. Nyt alkaa valjeta, mikä tässä ahdistaa.
Kumppani: oman auton ostaminen uutena velaksi ja kaikkine muine kuluineenkin maksaisi jollekin vaikka 700€/kk. Liisari autohaittana maksaisi saman verran. Autoetu palkan päälle ei ole optio. Moniko oletuksena repii vielä saman 700€ sijoituksiin liisarihinnan päälle
Tämä ei oikeasti tullut mielen viereenkään, koska en suostu millään tuloilla käyttämään talouteni liikkumavaraa autoon. Jos vapaa irtoraha poltetaan johonkin auton tapaiseen pöljyyteen, on peli pelattu täysin riippumatta siitä, missä muodossa tuo mielestäsni kohtuuton satsaus autoon on toteutettu. Jos liikkumavarani olisi 700 / kk, en suostuisi laittamaan rattaiden päälle enempää kuin puolet siitä.
Oma oletukseni oli, ja on, että liisarista voi hyötyä, jos sen turvin pystyy vapauttamaan käteista tavalla tai toisella, vaikkapa oman auton kk-erää halvemman liisaten, oman auton liisarin tieltä myyden tai jättämällä kuluttamatta autoa varten jo säästetyn rahan.
Kumppani: Ei siihen tarvitse mennä kaikki perheen raha, jos ostaa uuden.
Ei minustakaan, ja silloin voi miettiä, mitä tekee säästyneellä rahalla. Voi myös vertailla, mitä eroja on erilaisten autojen vaikutuksella säästöön ja erilaisten rahoitustapojen vaikutuksella säästöön.
Kumppani: sinun ”kymppisi”, jolla sijoittajan osingot ja tuotot vaikuttavat sinkoavan nousuun. Ai niin, tarkoitit tietenkin pitkällä tähtäimellä
No en todellakaan tarkoittanut, vaan sitä, että jokaisella auton ostajalla on mahdollisuus sijoittaa. Koska sijoittamiseen pääsee käsiksi halvemmalla kuin autoon, siitä seuraa, että jokaisella, jolla on varaa ostaa auto, on myös varaa sijoittaa. Silti jokaisella, jolla on varaa sijoittaa, ei ole välttämättä varaa ostaa autoa.
Kumppani: Tuottolaskelmat näyttävät hyviltä sellaiselle, jolla on sijoittaa – enemmän. Eipä lohduta, mutta hyvältä näyttää prossat, vai mitä? Sellaiselle, joka laittaa nollan tai useamman summan perään tilanne on ihan toinen.
Indeksisijoittaminen skaalautuu täydellisesti kympistä miljoonaan kuukaudessa samoille tuottoprosenteille. Jos kumpikin sijoittaa kaiken irtorahansa, niin kumpikin saa samasta indeksistä täsmälleen yhtä monen kuukauden irtorahan takaisin tuottona.
Ellei vähemmän sijoittanut ole tyytyväinen, se johtuu siitä, että hän haluaisi enemmän kuin oman osuutensa.
Kumppani: ei olla vielä pariin vuosikymmeneen niin pitkällä, että asuntolaina olisi jo maksettu.
Tämä on minulle toinen reality bypass. En voisi ottaa merkittävästi yli 10 vuoden asuntolainaa, koska koko lainanhoitokustannus nousee suhteettoman suureksi.
Muista kuitenkin tämä keskustelu sitten kuin laina on maksettu. Pudota kk-erääsi viimeisen lainaerän jälkeen haluamasi määrä saadaksesi lisää liikkumavaraa talouteesi, ja laita loput tuottamaan kk-eriä jatkaen, mutta tällä kertaa omaksi eduksesi.
Lähtökohta on hommata itsensä tavalla tai toisella tilanteeseen, jossa ei eletä kädestä suuhun. Sen voi tehdä joko tuloja nostaen (vaikkapa sijoittamalla) tai kuluja alentaen, tai vaikka molemmilla. Kaiken polttaminen joka kuukausi vastaa polkupyörän vieressä juoksemista, kun on niin kiire, ettei ehdi opetella ajamaan.
Kenties kaikki muut tietävät, mutta voisiko joku valaista minullekin, mitä tarkoittaa "indeksisijoittaminen"? Minä sujautan hyvin vaatimattoman summan kuukausittaisin tilille, josta pankki sijoittaa niitä muutamaan eri "koriin". Itsekin voisin niitä kohteita säätää, mutta kun on taitotuunasen opit hukassa, niin olen antanut pankin ohjata. Onko sellainen "indeksisijoittamista"?
Vastaus on yksinkertainen, pankkien tarjoamien rahastojen hallintakulut ovat huomattavasti suuremmat kuin indeksien kulut. Tyypillisesti pankki voi ottaa tarjoamistaan rahastoista 1,5% vuotuisen palkkion itselleen, kun taas indeksien kulut ovat tavallisismmillaan n. 0,2% luokkaa vuotuisesti. Tämä ei saata tuntua isolta erolta, mutta yksinkertaisia laskutoimituksia tekemällä huomaat, että esim. 10 vuoden aikavälillä ero on todella valtava!
Aihe on monella tapaa mielenkiintoista! Jos Quu:n laskelmat ovat edes aarillaan, niin onnellista olisi valita vapaa autoetu liksan lisäksi. Se kuulostaa todellakin siltä, että työnantaja lahjoittaa auton käyttöön ja työntekijä pistää satkuja syrjään. Tai hassaa menemään. Tuplaliksankorotus oikeastaan! Ei mitenkään jokamiehen valintatilanne edelleenkään.
740GLE: ...en suostu millään tuloilla käyttämään talouteni liikkumavaraa autoon. Jos vapaa irtoraha poltetaan johonkin auton tapaiseen pöljyyteen, on peli pelattu täysin riippumatta siitä, missä muodossa tuo mielestäsni kohtuuton satsaus autoon on toteutettu. Jos liikkumavarani olisi 700 / kk, en suostuisi laittamaan rattaiden päälle enempää kuin puolet siitä.
Samaa mieltä siitä, että auto on aika pöljä hankinta monella tapaa. En kuitenkaan tiedä mitä tarkoitat, tai kuvittelet vapaalla irtorahalla, tai talouden liikkumavaralla. Tuo 700/kk voi olla ihan normi kustannus autosta yhdellä, kun toisella se on vaikka 400/kk. Ei siihen tarvitse liittää mitään ajatusta, että vedettäisiin talous äärirajoille, jos sitä tarkoitit?
Oma oletukseni oli, ja on, että liisarista voi hyötyä, jos sen turvin pystyy vapauttamaan käteista tavalla tai toisella, vaikkapa oman auton kk-erää halvemman liisaten, oman auton liisarin tieltä myyden tai jättämällä kuluttamatta autoa varten jo säästetyn rahan.
Mikäs siinä...
Ei minustakaan (tarvitse käyttää kaikkea autoon), ja silloin voi miettiä, mitä tekee säästyneellä rahalla.
Säästyneellä rahalla? Miksi minusta sinulla on vieläkin vähän hahmottamista tässä suhteessa. Ehkä tod.näköisesti hyvät tulosi vähän vääristävät tilannetta? Sen lisäksi sama talous saattaa nimittäin laskea, että sille "säästölle" on jokin muu kohde jo mietittynä normikotitalouden menoissa jo. Ja vasta kun ne on laskettu, niin katsotaan jääkö säästöön.
Toki voit aloittaa taas osta halvemmalla -opettamisen, mutta voihan olla, että kaikki on jo halvinta, kierrätettyä, käytettyä jne jne? Ja toki taas voit aloittaa sellaisen "pienistä puroista syntyy..." -neuvomisenkin, eikä se ole huonoa sekään. Mutta ei näissä talouksissa, kuten varmaan ymmärrät, netota.
Voi myös vertailla, mitä eroja on erilaisten autojen vaikutuksella säästöön ja erilaisten rahoitustapojen vaikutuksella säästöön.
Voisin kuvitella, että näissä talouksissa juurikin niin tehdään.Se mainittu liikkumavaran skaala on sitten jotakin muuta - alaspäin.
Ellei vähemmän sijoittanut ole tyytyväinen, se johtuu siitä, että hän haluaisi enemmän kuin oman osuutensa.
Ei tarvitse olla tyytymätön, mutta ymmärtänet pointin nyt paremmin, kun mainitsin hilujen sijoittamisen?
Tämä on minulle toinen reality bypass. En voisi ottaa merkittävästi yli 10 vuoden asuntolainaa, koska koko lainanhoitokustannus nousee suhteettoman suureksi.
Monelle se on reality go-on. Varmaan haluaisivat maksaa nopeammin, mutta vaikka lyhennyserät vastaisivat yleisesti korkeita vuokratasojakin, niin lopussa häämöttää ihan sama tavoite: asunto on lopulta oma.
Lähtökohta on hommata itsensä tavalla tai toisella tilanteeseen, jossa ei eletä kädestä suuhun. Sen voi tehdä joko tuloja nostaen (vaikkapa sijoittamalla) tai kuluja alentaen, tai vaikka molemmilla.
Kyllähän tuo monella vaikkapa nuorella ruuhkavuoden pariskunnalla, jolla on asunto hankittu, pari lasta pyörimässä jaloissa, auto hommattuna jne. varmaan ihan nurkan takana häämöttää...
Kumppani: "Jos Quu:n laskelmat ovat edes aarillaan, niin onnellista olisi valita vapaa autoetu liksan lisäksi."
Autonetukurun palkasta vähennetään vapaan autoedun verotusarvosta laskettu veron määrä.
Esimerkki Opelin verotusarvo 550 25 % vero = 137 euroa
Ei työnantaja lapioi rahaa, mutta autoetukuru voi lapioida kaikki ne kulut mitkä omistusauton kustannuksista ylittää esimerkin 137 euroa. Verotusarvo on kaikille tuloluokille sama, vero % muodostuu jokaiselle tulojen ja vähennysten mukaan.
Quu: Ei työnantaja lapioi rahaa, mutta autoetukuru voi lapioida kaikki ne kulut mitkä omistusauton kustannuksista ylittää esimerkin 137 euroa. Verotusarvo on kaikille tuloluokille sama, vero % muodostuu jokaiselle tulojen ja vähennysten mukaan.
Niin varmaan, mutta kaikille tuloluokille ei tarjota autoetua (liksan päälle), tai -haittaa (liksasta pois). Saati että se olisi vapaa auto, käyttöedun sijaan.
Laskepas, mitä tuo tekee mielestäsi silloin, kun et saa vapaata autoa etua palkan lisäksi vaan pois siitä.
@HybridRules: löysit jo mitä indeksisijoittaminen tarkoittaa, joten lisään vain perustelun.
Yleisiä indeksejä seuraavat rahastot eivät yritä ovelasti pelata muiden rahoja itselleen, vaan ne tyytyvät kuvastamansa indeksin sisältämien yritysten todelliseen kestävään tuottoon. Siitä syystä ne ovat niin yksinkertaisia, että ne palautuvat exceliin ohjelmoitavaksi laskukaavaksi. Esimerkiksi Seligsonin pankkiiriliikkeen OMXH25ETF seuraa Helsingin pörssin OMHX25 indeksiä, joka koostuu 25 eniten vaihdetusta osakkeesta Helsingissä niiden laskennallisten painojen suhteessa. Se on jopa niin automaattinen, että kun aiemmin indeksiin kuulunut Talvivaara joutuu vaikeuksiin ja lakkaa kiinnostamasta, tilalle nousee automaattisesti uusi yritys, joka ottaa oman ansaitun paikkansa top 25 joukossa. Rahaston omistajan ei tarvitse tehdä mitään, ja rahastoa hallinnoiva pankkiiriliike vain seuraa taulukkoa, johon ei paljon paukkuja kulu ammattilaisella. Siksi OMXH25ETF:n hallinnointipalkkio on 0.18% vuodessa.
Esimerkkirahasto OMXH25ETF maksoi ennen sen osana olleiden 25 yrityksen osingot rahaston omistajille, mutta koska tämä osinkotulo on tietenkin verollista, vuoden 2015 jälkeen myös osingot on sijoitettu takaisin suoraan omistajan puolesta, joten ne jäävät kasvattamaan arvoa täysimääräisinä. Jo muutaman vuoden omistajat ovat saaneet lisäarvoa pääomansa lisäksi myös maksamattoman verovelan ansaitsemista osingoista. Tämä rahasto siis kuvastaa varsin tarkasti Helsingin pörssin kiinnostavimpien yritysten tuottoa. Mitä se muuta voisi tehdäkään, koska tuo rahasto on ns. fyysinen rahasto, joka oikesti sisältää indeksiin kuuluvia osakkeita niille määrätyissä suhteissa. Rahasto siis ON seuraamansa indeksi, joten tämä indeksirahasto menee tasan sinne, mihin nuo 25 yritystäkin. Eli keskimäärin erittäin hyvin.
Manageerattuja rahastoja hallinnoi joku ammattilainen aktiivisesti. Hän pelaa rahaston koko arvolla yrittäen voittaa markkinat omalla näkemyksellään. Hänellä on koko päivä aikaa, eikä hän ole pöljä, mutta rasitteenaan muutama ongelma. Hän pelaa niin suurella potilla, ettei sitä välttämättä mahdu paljon heiluttelemaan heiluttamatta markkinoita samalla. Pienissä yrityksissä voi olla hyviä ostopaikkoja, mutta niitä ei riitä kymmenillä miljoonilla ostavalle, joten yrityskoko rajautuu niihin, joita kaikki muutkin seuraavat. Lisäksi ammattilaisen asiakas on amatööri, joka ei kestä hetkeäkään tappiota, vaan vie rahansa pois trendin kääntyessä. Näin ammattilainenkin joutuu tekemään lyhytnäköisiä ratkaisuja, vaikka omaan salkkuunsa hän ostaakin karmeita tunnuslukuja esittävää rakennusliikettä syvimmän laman pohjalla. Nokkelimmat rahastosijoittajat seuraavat rahastonhoitajansa edesottamuksia vertailuindeksin avulla. Jos rahasto jää vertailuindeksistään, aletaan kysyä syyllisiä. Siksi rahastonhoitaja ei uskalla poiketa vertailuindeksistään kovin paljon. Toisin sanoen, hän ohjaa rahastoaan suunnilleen yllä kerrotun indeksin tavoin, mutta 0.18% sijasta ottaa siitä tyypillisesti kymmenkertaisen palkkion. Siksi manageerattu rahasto tyypillisesti häviää indeksirahastolle suunnilleen hoitokulujen verran.
0.18% vs. 1.8 % kuulostaa vähältä, mutta se lasketaan pääomasta eikä tuotosta. Pääoma on omistajan omaa rahaa, vain tuotto on palkkaa. Ja kun vertaat salkunhoitajan kulua keskimääräiseen 3 - 4 % osinkopottiin, huomaat pankkiirin vievät helposti puolet omistajan osingoista!!!
No miksikös se asiasta perillä oleva maksaisi edes tuota 0.18% ETF hoitopalkkiota, eikä osta samoja osakkeita suoraan itse? Tämä on täysin mahdollista, ja niin rahamiehet tekevätkin. Mutta palkansaajan kuukausisäästöt hupenevat pankin ostotoimeksiantojen maksuihin, jos jokainen kauppa maksaa vaikka 0.2% + 8 €. Kerran kuukaudessa 25 osaketta ostava maksaa 300 ostopalkkiota vuodessa. Sama potti yhdellä toimeksiannolla ETF:n säästää 299 ostopalkkiota. Tämä on siis palkansaajan etu indeksirahastossa, vaikka niiden kaikkien kaavat ovat täysin avoimia. Teknisesti niitä kyllä pystyisi peesaamaan, mutta se maksaisi enemmän kuin pakkiirin perimä palkkio automaattirahaston hoidosta. Indeksirahaston hallinnointipalkkion edullisuutta kuvaakin hyvin se, että vaikka tiedän mitä pitäisi ostaa ja kuinka paljon, pelkkien kaupankäyntikulujen vuoksi en pysty edes itse ostamaan samoja osakkeita yhtä halvalla!
Joka vuosi moni salkunhoitaja voittaa indeksin. Seuraavana vuonna eri salkunhoitajat voittavat indeksin. Jo muutaman vuoden periodilla indeksi voittaa 90% kaikista salkunhoitajista. Indeksi on mahdollista voittaa helpostikin riskitasoa lisäämällä (all-in yhteen lappuun), mikä ei kannata pidemmän päälle. Indeksin voi voittaa myös kestävällä tavalla, mutta se vaatii niin poikkeuksellista kykyä, että Peter Lynchin, Charlie Mungerin ja Warren Buffetin tapaiset gurut jotka siihen pystyvät kestävällä tavalla tunnetaan nimeltä.
Buffet suosittelee itsekin indeksisijoittamista yleisohjeena, vaikka on oman omaisuutensa luonutkin täysin päinvastaisella arvosijoittamisen yrityspoiminnalla. Mutta noilla näytöillä ei tarvi olla edes leuhka todetessaan tosiasian. Asiaa demotakseen hän löi miljoonasta vedon, joka näytti aika houkuttelevalta. Buffet nimittäin lupasi ottaa oman osaamisensa kokonaan pois pelistä, ja pelata sokkona indeksin puolesta tekemättä itse yhtään mitään. Hän valitsi tunnetun amerikkalaisen S&P500 indeksin, jonka 10 vuoden tuoton sai pyrkiä ylittämään kuka tahansa, millä tahansa valitsemallaan manageeratulla rahastolla, vaikka ammattilainen itse hoitamallaan rahastolla. Täytyy olla herkullinen tilalle ammattilaiselle kukistaa Buffet täysin vapailla omilla valinnoilla, etenkin kun Buffet antaa etumatkaa lyömällä aivot narikkaan vain odottamalla ajan kulumista.
Aiheesta autoetu ja -haitta löytyy keskusteluja useitakin, joista selviää, että yhtenäistä käytäntöä ei ole. Firma voi päättää monilta osin, paitsi tietysti verotuksellisesti, miten auton voi saada.
Miten juuri autoetu ja sijoittaminen liittyvät toisiinsa ? Itselläni on velaton vuokraamaton sijoitusasunto pääkaupunkiseudulla mutta autoetua ei ole koskaan ollut. Kuinka olen onnistunut hankkimaan tuon asunnon ?
Suomiko ei ole takapajula vaikka Ruotsissa myytävät autot ovat puolet arvokkaampia kuin Suomessa.
"Ruotsissa myytävä uusi auto oli huhtikuussa noin puolet arvokkaampi kuin Suomessa.
Tämä käy ilmi varsin epätieteellisestä vertailusta, jonka teki Keskisuomalaisen autotoimitus. Vertailu sai alkunsa kysymyksestä, ovatko Ruotsissa uutena myytävät autot keskimäärin kaksi kertaa arvokkaampia kuin Suomessa.
Järkevän yhtälön kehittäminen oli hankalaa, mutta asia pyrittiin ratkaisemaan helpon väylän kautta. Autotoimitus listasi ensin kymmenen huhtikuussa ensirekisteröidyintä henkilöautomallia Suomessa ja Ruotsissa.
Sen jälkeen laskettiin molempien maiden top-kympin keskihinnan käyttämällä kunkin mallin lähtöhintaa Suomessa.
Jos ostaisi kymmenen huhtikuussa Suomessa ensirekisteröidyintä automallia niiden alkaen-hinnoilla, koko köntän yhteishinta olisi 239 710 euroa eli keskihinta 23 971 euroa.
Ruotsin vastaava kymppikärki Suomen hinnoilla maksaisi 369 560 eli keskihinnaksi tulisi 36 956 euroa.
Auto-Ruotsi on siis 13 000 euron päässä auto-Suomesta. Ruotsissa myytävä auto oli noin puolet arvokkaampi kuin Suomessa eikä siis läheskään kaksi kertaa arvokkaampi."
NHB: Joo eihän siinä mitään, jos vaikka 5 vuotiaana on viikkorahoistaan ehtinyt pistämään 25 k€ syrjään ja uhraa elämänsä vireimmät vuodet kitsastelulle, niin sitten ”jo” 45 vuotiaana voikin nauttia sijoituksestaan.
Mitä kohtaa nuoren työntekijän tupakkalakosta ja asuntolainansa maksaneesta keski-ikäisestä et ymmärtänyt?
Kumpi näistä on mielestäsi 5-vuotiaan viikkorahoista säästetty uuden auton hinta?
Miehet ansaitsivat keskimäärin 3 913 euroa, ja jos vedän esimerkkilaskelmaan 36 % tuloveron jää käteen 2504 euroa.
Lisätään siihen 600 euron edun vieroitusarvo, ja mahdollinen veron nousu? 38 % jää käteen 2199 euroa.
Vero % on tietysti hatusta vedettyjä esimerkkejä.
(Opel Astra on perusfarkku TM 3vuotta 60000 km 548 euroa kk. Verotusarvo 550 tienolla = 38 % 209 euroa)
Kumppani: Minun matematiikallani sinä otit oikeasti kantaa siihen, onko jollakulla henkilöllä laittaa rahaa vain autoon, vai sekä autoon että osakkeisiin.
Minusta Quu näytti laskevan uuden auton hankinnan rahoitusvaihtoehtoja sellaiselle, jolle uuden auton hankinta on mahdollista.
Kumppani: Normi palkansaajalle valinta on: ostanko auton uutena vai käytettynä.
Jos uuden hinta on realistinen vaihtoehto, mikä estää ostamasta uutta halvempaa käytettyä ja sijoittamasta hintaerosta säästyvää rahamäärää?
Kumppani: Autoetu ei ole läheskään kaikille ”etu” eli palkan lisä, vaan ”haitta”, joka on verrattavissa kuluun palkasta. Laskelmasi ”satasista” ei siis päde kaikkeen.
Kollegani kuskaa perhettään omalla isommalla autollaan ja pitää autohaitaksi kutsumaasi liisaria kakkosautona. Nettopalkkavaikutus pysyi alle kolmen sadan Audi A3:n vaihtuessa BMW 1-sarjan pikkuautoon.
Kumppani: Jos vielä jäisi vastaavat summat yli jotenkin erikseen sijoitettavaksi, se olisi pienoinen ihme ja sellaisista tuloista voi moni vain haaveilla.
Pienoinen ihme on, ettet pysty edes yhden postin sisällä päättämään, onko se uuden auton ostaminen realistinen mahdollisuus vai ei, ks. ylempänä.
Jos rahat riittävät enintään romutarhakarkuriin 0,50 €/kg, niin tiukalle menee. Jos taas omilla sanoillasi "valinta on: ostanko auton uutena vai käytettynä", niin silloin valinnan mahdollisuus on todellinen. Ei siinä mitään, jos haluaa mieluummin uuden, vaikka siihen kuluukin kaikki perheen irtoraha. Mutta tästä omasta valinnasta on turha syyttää muiden huonoa laskupäätä.
Kumppani: Saati, että osingot olisivat auton hinnan veroisia, jos hiluja haluaisi sijoittaa. Pitäisi Quun matikkapäänkin riittää tuon hahmottamiseen!
Minä tosiaan sanoin tuossa yllä, että "asuntolainan jälkeen samaa kk-erää omiin sijoituksiin siirtäen" käy suunnilleen noin, ja pidän arviota sangen hyvänä. Jos sinulle asuntolainan lyhennyserät ovat omien sanojesi mukaan "hiluja", voisit lakata teeskentelemästä resurssirajoitteista.
Jos taas tosiaan tarkoitit jotain Quun kommenttia, niin annatko sitaatin, että voidaan tarkistaa yhdessä?
Kumppani:Lakatkaa Quu ja 740GLE valittamasta sitä, ettette ymmärrä tuollaisen spekuloinnin koskevan tällä palstalla ehkä vain teitä kahta!
En minä ymmärräkään, ja uskon jopa olevani oikeassakin.
Ei laskelmasta tee spekulatiivista se, ettet sinä sitä osaa, eivätkä Quu ja GLE ole ainoat, joilla on mahdollisuus ostaa uusi auto. Jokainen uuden ostaja ei välttämättä saa yritysliisaria, mutta jokaisella uuden ostajalla on valinnan mahdollisuus ainakin siihen ostamansa uuden hintaan saakka, useimmilla sen ylikin. Nyt on puhe sen valinnan hinnasta.
Kumppani: Normi palkansaajalle valinta on: ostanko auton uutena vai käytettynä.
740GLE: Jos uuden hinta on realistinen vaihtoehto, mikä estää ostamasta uutta halvempaa käytettyä ja sijoittamasta hintaerosta säästyvää rahamäärää?
Aiemmissa keskusteluissa tässä tilanteesta on pohdittu sitä ostanko uuden pienemmän auton tai käytetyn isomman?
Joskus tämä on vääntänyt uusi tavis vs käytetty premium.
Kaikki raha kuitenkin käytetään, ei jää mitään sijoitettavaa.
Valinta toki niinkuin 740 GLE mainitsee, mutta kuinka monelle realistinen tosiaan?
Jokeri: Valinta toki niinkuin 740 GLE mainitsee, mutta kuinka monelle realistinen tosiaan?
Mielestäni eri hintaisten valintojen realismi riippuu siitä, kuinka pitkälle uuden hinnasta säästetyn rahan ja halvan auton suhde vedetään?
En näkisi uuden auton hinnan puolittamista ongelmaksi. Puolella uuden hinnasta saa vastaavan auton noin kolmivuotiaana käytettynä. Amatöörikin pystyy löytämään käyttökelpoisen auton muutamaksi vuodeksi hyvällä todennäköisyydellä. Tähän ei tarvita erikoisosaamista.
Kahden auton perheessä voi ehkä pudottaa toisen auton vaatimustasoa vielä lisää vaikkapa tiloista ja mukavuudesta tinkien ja luottaen siihen, että mahdollisten ylimääräisten korjaamokäyntien ajan pärjää tilapäisjärjestelyin. Tämäkin valinta on mielestäni melko vapaa kaikille ilman autoalan kokemusta ja kotikorjaamoa.
Omaa valintaani en edes tarjoa yleiskäyttöiseksi. Jo kahdessa valinnassani olen pudottanut budjettia 80 - 90%, kun en asettamallani noin uuden E-sarjalaisen hinnalla löytänyt mieleistäni. Hitsauskonetta myöten hyvin varustetun kotitallin, 20 vuoden ja 400.000 km 740 GLE kokemuksen pohjalta oli halvan mutta ikäisekseen hyvän 940:n tunnistaminen varsin helppoa, kun se oikeasti hyvä lopulta osui kohdalle. Tällaista autoa ei osteta tuosta vain viikonlopun autokauppakierroksella, vaan sitä haetaan seuranta päällä kunnes oikea yksilö osuu haaviin.
Pääomakulut pysyivät satasissa vuotta kohden, huolellisen ensihuoltoni jälkeen autossa toimi ihan kaikki mitä tehtaalta lähtiessäkin viimeistä kojetaulun merkkivalolamppua myöden. 940 jätti oikein miellyttävän kuvan luotettavasta ja tilavasta autosta, joka kävi välillä mökkireissujakin perheen uuden auton ollessa jossain muualla menossa. Halpaakin autoa on ihan kiva ajaa, kun tietää että ei ole pakko ja autoa on uudesta saakka hoidettu hyvin.
Mitä pienemmällä auton hinnalla ja suuremmalla säästöosuudella mennään, sitä enemmän autoalan asiantuntemusta on syytä olla käytettävissä ja sitä enemmän asiaan kannattaa suhtautua autoharrastajana. Minulle nuo vanhat Volvot hoitivat tehtävänsä hyvin. Autosta säästyneet rahat kasvoivat hieman ja haluamani auton hinta putosi nopeasti, joten numerot kohtasivat varsin pian.
En edes yritä antaa neuvoja siitä, miten jonkun muun olisi parasta toimia, vaan vertaan olemassaolevia mahdollisuuksia.
Selvitystä autossa kuolleista eri ikäisten autojen osalta (AMS:in juttu NHTSA:n tutkimuksesta), vuosimallien 2013 - 2017 autot ovat jo melko turvallisia).
"Andel av passagerare som omkommit i olyckor med minst en trafikdöd
Fordon byggda före 1984: 55 procent
Fordon byggda 1985-1992: 53 procent
Fordon byggda 1993-1997: 46 procent
Fordon byggda 1997-2002: 42 procent
Fordon byggda 2002-2007: 36 procent
Fordon byggda 2008-2012: 31 procent
Fordon byggda 2013-2017: 26 procent"
Referoitu tutkimus oli NHTSA:n.
"Den amerikanska trafiksäkerhetsmyndigheten NHTSA har tagit fram siffror som visar den säkerhetsmässiga skillnaden mellan en ny och en gammal bil ("ny" och "gammal" är förstås en definitionsfråga).
I studien "Passanger vehicle occupant injury severety by vehicle age and model year in fatal crashes" framgår att 55 procent av de som satt i fordon byggda före 1984 omkom när bilen var inblandad i en allvarlig olycka. För bilar byggda 2013 eller senare var den siffran nere i 26 procent.
"Analysen stärker tidigare forskning som kommit fram till att en högre proportion av passagerare i äldre fordon får livshotande skador", skriver NHTSA."
Eli esimerkiksi jos 2013 - 2017 autoissa kuolee 26 henkeä sadasta niin vastaavasti 2008 - 2012 autoissa kuolee 31 henkeä sadasta.
Numerot koskevat vain "allvarlig olycka" - tapauksia, eli ilmeisesti rajuja kolareita.
Quu:
Persaukiselle duunarille työsuhdeauto olisi lottovoitto. Oman velka-auton lyhennysten päälle tulee arvonalenema kuukausittain ja kaikki käyttökulut.
Mitäs uutta tuossa on, monelle se on ainoa optio. Ja kaikkihan riippuu velan määrästä, tai vastaavasti auton verotusarvoista (käyttö/täys), eikö?
Ymmärsithän mikä ero on autoedulla ja -"haitalla"? Monelle se jälkimmäinenkin on ainoa optio.
No en ymmärrä mitä tähän varailuun oma tai VAPAA autoetu tuot sellaisen duunarin kenen ainoa optio on velka auto.
Siksi, että saisit omahyväisyyteesi vähän perspektiiviä. VAPAA autoetu voi myös olla autohaitta, eli kulu palkasta. Aika harvalle autoetu (kumpi vain) on palkan lisä.
Käytät kovin herkästi "duunaria" ja "persaukisuutta", oletko huomannut?
740GLE:
Minusta Quu näytti laskevan uuden auton hankinnan rahoitusvaihtoehtoja sellaiselle, jolle uuden auton hankinta on mahdollista.
Ja sinusta on realistista tehdä valintaa ja vertailua sen välillä, ostanko auton vai liisaan hinnalla x ja sijoitan lisäksi saman verran?
Jos uuden hinta on realistinen vaihtoehto, mikä estää ostamasta uutta halvempaa käytettyä ja sijoittamasta hintaerosta säästyvää rahamäärää?
Ei mikään. Mutta tuo ei ollut Quu:n lähtökohta kuitenkaan minun tulkintani mukaan.
Kollegani kuskaa perhettään omalla isommalla autollaan ja pitää autohaitaksi kutsumaasi liisaria kakkosautona. Nettopalkkavaikutus pysyi alle kolmen sadan Audi A3:n vaihtuessa BMW 1-sarjan pikkuautoon.
Niin? Aika laveasti esitetty, mutta kuulostaa sinusta ehkä hyvältä diililtä.
Pienoinen ihme on, ettet pysty edes yhden postin sisällä päättämään, onko se uuden auton ostaminen realistinen mahdollisuus vai ei
Jospa esittäisin asian näin: oman auton ostaminen uutena velaksi ja kaikkine muine kuluineenkin maksaisi jollekin vaikka 700€/kk. Liisari autohaittana maksaisi saman verran. Autoetu palkan päälle ei ole optio. Moniko oletuksena repii vielä saman 700€ sijoituksiin liisarihinnan päälle, joka näyttäisi olevan Quulle normi? Asuntolainaakin on ja menoja riittää toki muuallekin.
Jos siis mennään sen käsitykseni mukaan tavallisen tapauksen mukaan, niin autoedun saava voisi ottaa auton liisarina 700€/kk 3 vuodeksi.
Toinen on laskenut, että auto maksaa velaksi ostettuna saman 700€/kk.
Kumpi on "tienannut" edes jotakin 3 vuoden jälkeen, vaikka arvonalenemaa on tapahtunutkin?
Oletetaan, että molemmat ovat voineet vielä sijoittaa vielä jonkinlaisen kk-summan omalle lapselleen saman ajan, kumpi on ns. voitolla tässä kohtaakin?
Ei siinä mitään, jos haluaa mieluummin uuden, vaikka siihen kuluukin kaikki perheen irtoraha. Mutta tästä omasta valinnasta on turha syyttää muiden huonoa laskupäätä.
Ei siihen tarvitse mennä kaikki perheen raha, jos ostaa uuden. Mikäs oletus se olisi? Mehän emme tiedä kunkin hankkiman auton ostohintaa. Toki jos pitäydytään "C-Mersuissa", niin vaikutus on eri suuruinen, joillekin peanuts, toisille vyönkiristyksen paikka. Sinullehan jälkimmäinen versio on tuttua, heh. No, leikki leikkinä.
Tässähän kinataan siitä, kuinka monelle on realistista autoetu (ei haitta) joka maksaisi n. saman ja vielä pitäisi löytyä mukamas saman verran sijoituksiin. Ja lapsilisätkin menevät ihan oikeaan käyttöön, ei "parempaan talteen".
Minä tosiaan sanoin tuossa yllä, että ”asuntolainan jälkeen samaa kk-erää omiin sijoituksiin siirtäen” käy suunnilleen noin, ja pidän arviota sangen hyvänä.
Olet jonkun kommentin perässä tuossa kohtaa näköjään. En minä kommentoi sinun viimeisintä, vaan kaikkea mitä sinä tai Quu olette turinoineet. Kerrataan siis: ei olla vielä pariin vuosikymmeneen niin pitkällä, että asuntolaina olisi jo maksettu. Suhteutatko nyt kommenttisi oikein?
Jos sinulle asuntolainan lyhennyserät ovat omien sanojesi mukaan ”hiluja”, voisit lakata teeskentelemästä resurssirajoitteista.
Eivät ole suinkaan hiluja, mutta sillä en viitannutkaan asuntolainaeriin, vaan esim. sinun "kymppisi", jolla sijoittajan osingot ja tuotot vaikuttavat sinkoavan nousuun. Ai niin, tarkoitit tietenkin pitkällä tähtäimellä. Mutta se ei ole relevanttia juuri tänä päivänä kun auto pitäisi saada alle. Ei lohduta siis, että joskus voisin ostaa jonkun uuden auton tuotoilla.
Ei laskelmasta tee spekulatiivista se, ettet sinä sitä osaa, eivätkä Quu ja GLE ole ainoat, joilla on mahdollisuus ostaa uusi auto.
Tuottolaskelmat näyttävät hyviltä sellaiselle, jolla on sijoittaa - enemmän. Yhden euron sijoitus 500%:n arvonnousulla 10 vuodessa tekee kait 5 euroa. Eipä lohduta, mutta hyvältä näyttää prossat, vai mitä? Sellaiselle, joka laittaa nollan tai useamman summan perään tilanne on ihan toinen.
Jokainen uuden ostaja ei välttämättä saa yritysliisaria, mutta jokaisella uuden ostajalla on valinnan mahdollisuus ainakin siihen ostamansa uuden hintaan saakka, useimmilla sen ylikin. Nyt on puhe sen valinnan hinnasta.
....johon nyt vaan joku lähti sotkemaan sijoitusmaailmaa mukaan optiona tavalla, joka monelle palkansaajalle ei oikein ole realismia monestakin syystä.
Opel Astra on perusfarkku TM käyttötesti 3 vuotta 60000 km 548 euroa kk.
Vastavanlaisen Opelin vapaa autoetu verotusarvo 550 tienolla = esim. 38 % nettopalkasta 209 euroa
Minä valitsisin vapaan autoedun varallisuudesta riippumatta ja nettoaisin 3 v aikana 12200 euroa.
Huomaatko Kumppani, tuot väkisin keskusteluun sellaisia työntekijöitä joilla ei ole varaa uuteen autoon, tai sellaista työpaikkaa missä autoetu olisi mahdollinen vaihtoehto omalle autolle.
Työnantaja tuskin pelkkää hyvää hyvyyttään tarjoaa työntekijälle vapaata autoetua, vaan työnantaja haluaa välttää verottomien kilometrikorvausten maksamisen työajoista. Kilometrikorvauksethan ovat merkittävä palkanlisä työntekijälle, tosin tapauksesta riippuen.
ps. selvennykseksi mainittakoon uudelleen otan kantaa työsuhdeautoihin millä ei ole mitään osaa työnteonkannalta, vaan autot seisoo pääkonttorin tai hallin parkkipaikalla. Työpanoksellaan työntekijä sen autonkin maksaa, ei se ole mitään sosiaalitukea.
Meilläkin oli toistakymmentä työsuhdeautoa mitä käytetiin vain työmatkoihin ja vapa ajan ajoihin (siis yksityisajoja)
Työssä tarvittavat autot veriotetaan oman taulukon mukaan.
Quu:
Tuot väkisin keskusteluun sellaisia työntekijöitä joilla ei ole varaa uuteen autoon, tai sellaista työpaikkaa missä autoetu olisi mahdollinen vaihtoehto omalle autolle.
Höpö höpö Quu! Sinä tässä yrität tuoda utopioita näköjään mukaan.
Tuossa on yksi asia ehdollisesti oikein: autoetu voi olla tarjolla, tai sitten ei. Olen esittänyt molemmista vaihtoehdot, mutta huomaatko, ettet huomaa, tai halua huomata. Sitäkään, että uuteen autoon on varaa. Mehän emme puhu auton hinnasta esim. vaan menemme yleisellä tasolla.
740GLE:n mukaan uudesta autosta voisi tinkiä ja hommata uudehkon käytetyn. Kaatuuko sinun unelmalaskelmasi siihen?
Opel Astra on perusfarkku TM käyttötesti 3 vuotta 60000 km 548 euroa kk.
Millä rahoituksella? Lainallako ja mikä oli kk-erä jne? Tuollaista on aika typerä esittää, kun et tässäkään kohtaa osaa asettua raameihin näköjään.
Vastavanlaisen Opelin vapaa autoetu verotusarvo 550 tienolla = esim. 38 % nettopalkasta 209 euroa
Ei päde, jos on vapaa autohaittaetu, usko nyt! Muutenkin olisi kiva nähdä vertailevina laskelmana, eikä vain tokaisuna tuollainen arvio. Onko tuo 38% sinun muuten mielestäsi verokortin tuloveroprosentti n. 4000 euron palkasta? Oikeampi lienee n. 25%, eikö joku sen täällä heittänyt. Mistä tempaiset edelleen tuollaisia, eikö olisi syytä olla tuossakin realistisempi?
Minä valitsisin vapaan autoedun varallisuudesta riippumatta ja nettoaisin 3 v aikana 12200 euroa.
Näetkös 740GLE: tuossa on juuri sellainen sijoittajaguru, jota tarkoitin. Tuosta nyt vaan puuttuu tieto sijoitetusta summasta ja mistä se tulikaan. Ja ihan varallisuudesta riippumatta. Nettoaminen tarkoittaa käsittääkseni tuottoa sen sijoitetun summan päälle, eikö?
On se kova, vaikka löysän puhumiselta tuo kuulostaa kyllä! Et pysty esittämään tuota laskelmana, Quu!
No lasketaan 25 %
Miehet ansaitsivat keskimäärin 3 913 euroa, ja jos vedän esimerkkilaskelmaan 25 % tuloveron jää käteen 2 935 euroa.
Lisätään siihen Opelin 550 euron edun vieroitusarvo, 25 % tulovero jää käteen 2 804 euroa.
Näyttääkö Kumppanista nyt paremmalta.
Niin, se sinun 12000 euron nettoamisesi 3 vuodessa on ainakin auki. Sehän tarkoittaa minun mielestäni tätä: kurssinousulla/koroilla/jollakin arvostetu summa 3 vuoden jälkeen - sijoitettu summa = 12000 euroa.
Opel Astra on perusfarkku TM käyttötesti 3 vuotta 60000 km 548 euroa kk.
Vapaa autoetu uuden % mukaan 132 euro kk
Ero on työsudekurun hyväksi 416 euroa kk = 36 x 416 = 14 976 euroa
Kiitän Kumppania rautalangasta. Nyt alkaa valjeta, mikä tässä ahdistaa.
Kumppani: oman auton ostaminen uutena velaksi ja kaikkine muine kuluineenkin maksaisi jollekin vaikka 700€/kk. Liisari autohaittana maksaisi saman verran. Autoetu palkan päälle ei ole optio. Moniko oletuksena repii vielä saman 700€ sijoituksiin liisarihinnan päälle
Tämä ei oikeasti tullut mielen viereenkään, koska en suostu millään tuloilla käyttämään talouteni liikkumavaraa autoon. Jos vapaa irtoraha poltetaan johonkin auton tapaiseen pöljyyteen, on peli pelattu täysin riippumatta siitä, missä muodossa tuo mielestäsni kohtuuton satsaus autoon on toteutettu. Jos liikkumavarani olisi 700 / kk, en suostuisi laittamaan rattaiden päälle enempää kuin puolet siitä.
Oma oletukseni oli, ja on, että liisarista voi hyötyä, jos sen turvin pystyy vapauttamaan käteista tavalla tai toisella, vaikkapa oman auton kk-erää halvemman liisaten, oman auton liisarin tieltä myyden tai jättämällä kuluttamatta autoa varten jo säästetyn rahan.
Kumppani: Ei siihen tarvitse mennä kaikki perheen raha, jos ostaa uuden.
Ei minustakaan, ja silloin voi miettiä, mitä tekee säästyneellä rahalla. Voi myös vertailla, mitä eroja on erilaisten autojen vaikutuksella säästöön ja erilaisten rahoitustapojen vaikutuksella säästöön.
Kumppani: sinun ”kymppisi”, jolla sijoittajan osingot ja tuotot vaikuttavat sinkoavan nousuun. Ai niin, tarkoitit tietenkin pitkällä tähtäimellä
No en todellakaan tarkoittanut, vaan sitä, että jokaisella auton ostajalla on mahdollisuus sijoittaa. Koska sijoittamiseen pääsee käsiksi halvemmalla kuin autoon, siitä seuraa, että jokaisella, jolla on varaa ostaa auto, on myös varaa sijoittaa. Silti jokaisella, jolla on varaa sijoittaa, ei ole välttämättä varaa ostaa autoa.
Kumppani: Tuottolaskelmat näyttävät hyviltä sellaiselle, jolla on sijoittaa – enemmän. Eipä lohduta, mutta hyvältä näyttää prossat, vai mitä? Sellaiselle, joka laittaa nollan tai useamman summan perään tilanne on ihan toinen.
Indeksisijoittaminen skaalautuu täydellisesti kympistä miljoonaan kuukaudessa samoille tuottoprosenteille. Jos kumpikin sijoittaa kaiken irtorahansa, niin kumpikin saa samasta indeksistä täsmälleen yhtä monen kuukauden irtorahan takaisin tuottona.
Ellei vähemmän sijoittanut ole tyytyväinen, se johtuu siitä, että hän haluaisi enemmän kuin oman osuutensa.
Kumppani: ei olla vielä pariin vuosikymmeneen niin pitkällä, että asuntolaina olisi jo maksettu.
Tämä on minulle toinen reality bypass. En voisi ottaa merkittävästi yli 10 vuoden asuntolainaa, koska koko lainanhoitokustannus nousee suhteettoman suureksi.
Muista kuitenkin tämä keskustelu sitten kuin laina on maksettu. Pudota kk-erääsi viimeisen lainaerän jälkeen haluamasi määrä saadaksesi lisää liikkumavaraa talouteesi, ja laita loput tuottamaan kk-eriä jatkaen, mutta tällä kertaa omaksi eduksesi.
Lähtökohta on hommata itsensä tavalla tai toisella tilanteeseen, jossa ei eletä kädestä suuhun. Sen voi tehdä joko tuloja nostaen (vaikkapa sijoittamalla) tai kuluja alentaen, tai vaikka molemmilla. Kaiken polttaminen joka kuukausi vastaa polkupyörän vieressä juoksemista, kun on niin kiire, ettei ehdi opetella ajamaan.
Kenties kaikki muut tietävät, mutta voisiko joku valaista minullekin, mitä tarkoittaa "indeksisijoittaminen"? Minä sujautan hyvin vaatimattoman summan kuukausittaisin tilille, josta pankki sijoittaa niitä muutamaan eri "koriin". Itsekin voisin niitä kohteita säätää, mutta kun on taitotuunasen opit hukassa, niin olen antanut pankin ohjata. Onko sellainen "indeksisijoittamista"?
Vastaus on yksinkertainen, pankkien tarjoamien rahastojen hallintakulut ovat huomattavasti suuremmat kuin indeksien kulut. Tyypillisesti pankki voi ottaa tarjoamistaan rahastoista 1,5% vuotuisen palkkion itselleen, kun taas indeksien kulut ovat tavallisismmillaan n. 0,2% luokkaa vuotuisesti. Tämä ei saata tuntua isolta erolta, mutta yksinkertaisia laskutoimituksia tekemällä huomaat, että esim. 10 vuoden aikavälillä ero on todella valtava!
Kiitän myös 740GLE:tä ja Quu:ta rautalangasta.
Aihe on monella tapaa mielenkiintoista! Jos Quu:n laskelmat ovat edes aarillaan, niin onnellista olisi valita vapaa autoetu liksan lisäksi. Se kuulostaa todellakin siltä, että työnantaja lahjoittaa auton käyttöön ja työntekijä pistää satkuja syrjään. Tai hassaa menemään. Tuplaliksankorotus oikeastaan! Ei mitenkään jokamiehen valintatilanne edelleenkään.
740GLE:
...en suostu millään tuloilla käyttämään talouteni liikkumavaraa autoon. Jos vapaa irtoraha poltetaan johonkin auton tapaiseen pöljyyteen, on peli pelattu täysin riippumatta siitä, missä muodossa tuo mielestäsni kohtuuton satsaus autoon on toteutettu. Jos liikkumavarani olisi 700 / kk, en suostuisi laittamaan rattaiden päälle enempää kuin puolet siitä.
Samaa mieltä siitä, että auto on aika pöljä hankinta monella tapaa. En kuitenkaan tiedä mitä tarkoitat, tai kuvittelet vapaalla irtorahalla, tai talouden liikkumavaralla. Tuo 700/kk voi olla ihan normi kustannus autosta yhdellä, kun toisella se on vaikka 400/kk. Ei siihen tarvitse liittää mitään ajatusta, että vedettäisiin talous äärirajoille, jos sitä tarkoitit?
Oma oletukseni oli, ja on, että liisarista voi hyötyä, jos sen turvin pystyy vapauttamaan käteista tavalla tai toisella, vaikkapa oman auton kk-erää halvemman liisaten, oman auton liisarin tieltä myyden tai jättämällä kuluttamatta autoa varten jo säästetyn rahan.
Mikäs siinä...
Ei minustakaan (tarvitse käyttää kaikkea autoon), ja silloin voi miettiä, mitä tekee säästyneellä rahalla.
Säästyneellä rahalla? Miksi minusta sinulla on vieläkin vähän hahmottamista tässä suhteessa. Ehkä tod.näköisesti hyvät tulosi vähän vääristävät tilannetta? Sen lisäksi sama talous saattaa nimittäin laskea, että sille "säästölle" on jokin muu kohde jo mietittynä normikotitalouden menoissa jo. Ja vasta kun ne on laskettu, niin katsotaan jääkö säästöön.
Toki voit aloittaa taas osta halvemmalla -opettamisen, mutta voihan olla, että kaikki on jo halvinta, kierrätettyä, käytettyä jne jne? Ja toki taas voit aloittaa sellaisen "pienistä puroista syntyy..." -neuvomisenkin, eikä se ole huonoa sekään. Mutta ei näissä talouksissa, kuten varmaan ymmärrät, netota.
Voi myös vertailla, mitä eroja on erilaisten autojen vaikutuksella säästöön ja erilaisten rahoitustapojen vaikutuksella säästöön.
Voisin kuvitella, että näissä talouksissa juurikin niin tehdään.Se mainittu liikkumavaran skaala on sitten jotakin muuta - alaspäin.
Ellei vähemmän sijoittanut ole tyytyväinen, se johtuu siitä, että hän haluaisi enemmän kuin oman osuutensa.
Ei tarvitse olla tyytymätön, mutta ymmärtänet pointin nyt paremmin, kun mainitsin hilujen sijoittamisen?
Tämä on minulle toinen reality bypass. En voisi ottaa merkittävästi yli 10 vuoden asuntolainaa, koska koko lainanhoitokustannus nousee suhteettoman suureksi.
Monelle se on reality go-on. Varmaan haluaisivat maksaa nopeammin, mutta vaikka lyhennyserät vastaisivat yleisesti korkeita vuokratasojakin, niin lopussa häämöttää ihan sama tavoite: asunto on lopulta oma.
Lähtökohta on hommata itsensä tavalla tai toisella tilanteeseen, jossa ei eletä kädestä suuhun. Sen voi tehdä joko tuloja nostaen (vaikkapa sijoittamalla) tai kuluja alentaen, tai vaikka molemmilla.
Kyllähän tuo monella vaikkapa nuorella ruuhkavuoden pariskunnalla, jolla on asunto hankittu, pari lasta pyörimässä jaloissa, auto hommattuna jne. varmaan ihan nurkan takana häämöttää...
Mutta Quu, mitä on "indeksisijoittaminen"? Minne sijoitetaan?
ok, googlehan sen osasi tietysti keetoa
Kumppani: "Jos Quu:n laskelmat ovat edes aarillaan, niin onnellista olisi valita vapaa autoetu liksan lisäksi."
Autonetukurun palkasta vähennetään vapaan autoedun verotusarvosta laskettu veron määrä.
Esimerkki Opelin verotusarvo 550 25 % vero = 137 euroa
Ei työnantaja lapioi rahaa, mutta autoetukuru voi lapioida kaikki ne kulut mitkä omistusauton kustannuksista ylittää esimerkin 137 euroa. Verotusarvo on kaikille tuloluokille sama, vero % muodostuu jokaiselle tulojen ja vähennysten mukaan.
Quu:
Ei työnantaja lapioi rahaa, mutta autoetukuru voi lapioida kaikki ne kulut mitkä omistusauton kustannuksista ylittää esimerkin 137 euroa. Verotusarvo on kaikille tuloluokille sama, vero % muodostuu jokaiselle tulojen ja vähennysten mukaan.
Niin varmaan, mutta kaikille tuloluokille ei tarjota autoetua (liksan päälle), tai -haittaa (liksasta pois). Saati että se olisi vapaa auto, käyttöedun sijaan.
Laskepas, mitä tuo tekee mielestäsi silloin, kun et saa vapaata autoa etua palkan lisäksi vaan pois siitä.
@HybridRules: löysit jo mitä indeksisijoittaminen tarkoittaa, joten lisään vain perustelun.
Yleisiä indeksejä seuraavat rahastot eivät yritä ovelasti pelata muiden rahoja itselleen, vaan ne tyytyvät kuvastamansa indeksin sisältämien yritysten todelliseen kestävään tuottoon. Siitä syystä ne ovat niin yksinkertaisia, että ne palautuvat exceliin ohjelmoitavaksi laskukaavaksi. Esimerkiksi Seligsonin pankkiiriliikkeen OMXH25ETF seuraa Helsingin pörssin OMHX25 indeksiä, joka koostuu 25 eniten vaihdetusta osakkeesta Helsingissä niiden laskennallisten painojen suhteessa. Se on jopa niin automaattinen, että kun aiemmin indeksiin kuulunut Talvivaara joutuu vaikeuksiin ja lakkaa kiinnostamasta, tilalle nousee automaattisesti uusi yritys, joka ottaa oman ansaitun paikkansa top 25 joukossa. Rahaston omistajan ei tarvitse tehdä mitään, ja rahastoa hallinnoiva pankkiiriliike vain seuraa taulukkoa, johon ei paljon paukkuja kulu ammattilaisella. Siksi OMXH25ETF:n hallinnointipalkkio on 0.18% vuodessa.
Esimerkkirahasto OMXH25ETF maksoi ennen sen osana olleiden 25 yrityksen osingot rahaston omistajille, mutta koska tämä osinkotulo on tietenkin verollista, vuoden 2015 jälkeen myös osingot on sijoitettu takaisin suoraan omistajan puolesta, joten ne jäävät kasvattamaan arvoa täysimääräisinä. Jo muutaman vuoden omistajat ovat saaneet lisäarvoa pääomansa lisäksi myös maksamattoman verovelan ansaitsemista osingoista. Tämä rahasto siis kuvastaa varsin tarkasti Helsingin pörssin kiinnostavimpien yritysten tuottoa. Mitä se muuta voisi tehdäkään, koska tuo rahasto on ns. fyysinen rahasto, joka oikesti sisältää indeksiin kuuluvia osakkeita niille määrätyissä suhteissa. Rahasto siis ON seuraamansa indeksi, joten tämä indeksirahasto menee tasan sinne, mihin nuo 25 yritystäkin. Eli keskimäärin erittäin hyvin.
Manageerattuja rahastoja hallinnoi joku ammattilainen aktiivisesti. Hän pelaa rahaston koko arvolla yrittäen voittaa markkinat omalla näkemyksellään. Hänellä on koko päivä aikaa, eikä hän ole pöljä, mutta rasitteenaan muutama ongelma. Hän pelaa niin suurella potilla, ettei sitä välttämättä mahdu paljon heiluttelemaan heiluttamatta markkinoita samalla. Pienissä yrityksissä voi olla hyviä ostopaikkoja, mutta niitä ei riitä kymmenillä miljoonilla ostavalle, joten yrityskoko rajautuu niihin, joita kaikki muutkin seuraavat. Lisäksi ammattilaisen asiakas on amatööri, joka ei kestä hetkeäkään tappiota, vaan vie rahansa pois trendin kääntyessä. Näin ammattilainenkin joutuu tekemään lyhytnäköisiä ratkaisuja, vaikka omaan salkkuunsa hän ostaakin karmeita tunnuslukuja esittävää rakennusliikettä syvimmän laman pohjalla. Nokkelimmat rahastosijoittajat seuraavat rahastonhoitajansa edesottamuksia vertailuindeksin avulla. Jos rahasto jää vertailuindeksistään, aletaan kysyä syyllisiä. Siksi rahastonhoitaja ei uskalla poiketa vertailuindeksistään kovin paljon. Toisin sanoen, hän ohjaa rahastoaan suunnilleen yllä kerrotun indeksin tavoin, mutta 0.18% sijasta ottaa siitä tyypillisesti kymmenkertaisen palkkion. Siksi manageerattu rahasto tyypillisesti häviää indeksirahastolle suunnilleen hoitokulujen verran.
0.18% vs. 1.8 % kuulostaa vähältä, mutta se lasketaan pääomasta eikä tuotosta. Pääoma on omistajan omaa rahaa, vain tuotto on palkkaa. Ja kun vertaat salkunhoitajan kulua keskimääräiseen 3 - 4 % osinkopottiin, huomaat pankkiirin vievät helposti puolet omistajan osingoista!!!
No miksikös se asiasta perillä oleva maksaisi edes tuota 0.18% ETF hoitopalkkiota, eikä osta samoja osakkeita suoraan itse? Tämä on täysin mahdollista, ja niin rahamiehet tekevätkin. Mutta palkansaajan kuukausisäästöt hupenevat pankin ostotoimeksiantojen maksuihin, jos jokainen kauppa maksaa vaikka 0.2% + 8 €. Kerran kuukaudessa 25 osaketta ostava maksaa 300 ostopalkkiota vuodessa. Sama potti yhdellä toimeksiannolla ETF:n säästää 299 ostopalkkiota. Tämä on siis palkansaajan etu indeksirahastossa, vaikka niiden kaikkien kaavat ovat täysin avoimia. Teknisesti niitä kyllä pystyisi peesaamaan, mutta se maksaisi enemmän kuin pakkiirin perimä palkkio automaattirahaston hoidosta. Indeksirahaston hallinnointipalkkion edullisuutta kuvaakin hyvin se, että vaikka tiedän mitä pitäisi ostaa ja kuinka paljon, pelkkien kaupankäyntikulujen vuoksi en pysty edes itse ostamaan samoja osakkeita yhtä halvalla!
Joka vuosi moni salkunhoitaja voittaa indeksin. Seuraavana vuonna eri salkunhoitajat voittavat indeksin. Jo muutaman vuoden periodilla indeksi voittaa 90% kaikista salkunhoitajista. Indeksi on mahdollista voittaa helpostikin riskitasoa lisäämällä (all-in yhteen lappuun), mikä ei kannata pidemmän päälle. Indeksin voi voittaa myös kestävällä tavalla, mutta se vaatii niin poikkeuksellista kykyä, että Peter Lynchin, Charlie Mungerin ja Warren Buffetin tapaiset gurut jotka siihen pystyvät kestävällä tavalla tunnetaan nimeltä.
Buffet suosittelee itsekin indeksisijoittamista yleisohjeena, vaikka on oman omaisuutensa luonutkin täysin päinvastaisella arvosijoittamisen yrityspoiminnalla. Mutta noilla näytöillä ei tarvi olla edes leuhka todetessaan tosiasian. Asiaa demotakseen hän löi miljoonasta vedon, joka näytti aika houkuttelevalta. Buffet nimittäin lupasi ottaa oman osaamisensa kokonaan pois pelistä, ja pelata sokkona indeksin puolesta tekemättä itse yhtään mitään. Hän valitsi tunnetun amerikkalaisen S&P500 indeksin, jonka 10 vuoden tuoton sai pyrkiä ylittämään kuka tahansa, millä tahansa valitsemallaan manageeratulla rahastolla, vaikka ammattilainen itse hoitamallaan rahastolla. Täytyy olla herkullinen tilalle ammattilaiselle kukistaa Buffet täysin vapailla omilla valinnoilla, etenkin kun Buffet antaa etumatkaa lyömällä aivot narikkaan vain odottamalla ajan kulumista.
Ja kuinkas kävikään:
https://www.talouselama.fi/uutiset/buffettin-vedonlyontivoitto-sinetoityi-pari-miljoonaa-meni-tyttojen-hyvaksi/d8880cb9-9b88-3bee-b739-47f2b240eea6
Kumppani: "Laskepas, mitä tuo tekee mielestäsi silloin, kun et saa vapaata autoa etua palkan lisäksi vaan pois siitä."
Laske itse, minä en tunne sellaista työsuhde etua minkä joutuu itse maksamaan.
Minä jatkaisin matkaa omalla autolla
No tässäpä sinulle aiheesta vähän eri vinkkelistä sitten opiksi:
http://kaasujalka.blogspot.fi/2011/03/kannattaako-autoetu-ja-miten-se.html
Aiheesta autoetu ja -haitta löytyy keskusteluja useitakin, joista selviää, että yhtenäistä käytäntöä ei ole. Firma voi päättää monilta osin, paitsi tietysti verotuksellisesti, miten auton voi saada.
Miten juuri autoetu ja sijoittaminen liittyvät toisiinsa ? Itselläni on velaton vuokraamaton sijoitusasunto pääkaupunkiseudulla mutta autoetua ei ole koskaan ollut. Kuinka olen onnistunut hankkimaan tuon asunnon ?
Suomiko ei ole takapajula vaikka Ruotsissa myytävät autot ovat puolet arvokkaampia kuin Suomessa.
"Ruotsissa myytävä uusi auto oli huhtikuussa noin puolet arvokkaampi kuin Suomessa.
Tämä käy ilmi varsin epätieteellisestä vertailusta, jonka teki Keskisuomalaisen autotoimitus. Vertailu sai alkunsa kysymyksestä, ovatko Ruotsissa uutena myytävät autot keskimäärin kaksi kertaa arvokkaampia kuin Suomessa.
Järkevän yhtälön kehittäminen oli hankalaa, mutta asia pyrittiin ratkaisemaan helpon väylän kautta. Autotoimitus listasi ensin kymmenen huhtikuussa ensirekisteröidyintä henkilöautomallia Suomessa ja Ruotsissa.
Sen jälkeen laskettiin molempien maiden top-kympin keskihinnan käyttämällä kunkin mallin lähtöhintaa Suomessa.
Jos ostaisi kymmenen huhtikuussa Suomessa ensirekisteröidyintä automallia niiden alkaen-hinnoilla, koko köntän yhteishinta olisi 239 710 euroa eli keskihinta 23 971 euroa.
Ruotsin vastaava kymppikärki Suomen hinnoilla maksaisi 369 560 eli keskihinnaksi tulisi 36 956 euroa.
Auto-Ruotsi on siis 13 000 euron päässä auto-Suomesta. Ruotsissa myytävä auto oli noin puolet arvokkaampi kuin Suomessa eikä siis läheskään kaksi kertaa arvokkaampi."
(Vantaan Sanomat).