Mielestäni on tultu tilanteeseen, missä auton ostajan tulisi olla huippuasiantuntija. Autot ovat kalliita ja niiden ”korjauksia” ei juurikaan tehdä. Korjaus on uuden ja usein kalliin varaosan laitto paikalleen.
Autolle annettu takuu kannattaa jokaisen ostajan huomioida ja punnita. Jos uuden auton ensiostaja ajattelee ajavansa vain kaksi vuotta, niin asialla ei ole juuri hänelle merkitystä.
Kuitenkin seuraavalle omistajalle asialla onkin suuri merkitys. Nimittäin usein ajattelemme takuuvuosia, emme kilometrejä. Kun suomalainen keskimäärin ajaa alle 20 tkm(vuosi, niin takuu päättyy jo alle 40,000 km.
Vaihdappa sitten jakopään hajottama moottori, kallis kaksoismassa vauhtipyörä, kaksoiskytkinvaihteiston kytkimet tai ohjainlaitteet jne. Puhutaan tuhansien eurojen kuluista, jotka takuuttoman auton ostaja maksaa yleensä yksin.
Joitakin autoja ei edes uskalla käytettynä ostaa. 2006 jälkeiset bmw bensamoottorit, bmw eräät dieselmoottorit, Toyotan 2,2 d4d moottori, vw audi skoda tsi moottorit, vw audi skoda dsg vaihteistot, volvo D5 dieselmoottori, Nissanin 2.2 dieselmoottori. Eli useimpien merkkien tiettyjen mallien tietyt vuosimallit pitäisi tunnistaa ns ongelmiksi. Mieluummin ottaa pitkän 5-7 v = 100000 / 150000 km oikean takuun.
Tuo takuu ja sen edut on hieman käyttäjästä kiinni. Minä ajan n. 65tkm per vuosi. Oikeastaan ihan sama mikä takuu on autossa, siitä ei parin kolmen vuoden jälkeen ole mitään jäljellä. Ei edes Huyndaissa koska vetoavat luonnolliseen kulumaan jne.
Joten, mieluummin valkkaan auton sen perusteella mikä istuu käteen ja tuntuu hyvältä. Tähän asti sellaisia ei ole löytynyt kuin 2v takuun tarjoavista, eikä juuri menossa olevalla seuraavan auton valintakierros näytä tuovan siihen muutosta.
Talouteemme on ostettu muutama auto uutena ja monta autoa käytettyinä. Uudet autot, joiden tehdastakuu on ollut 2 vuotta, ovat tarvinneet takuuaikana erilaisia korjauksia huoltojen välillä. Tämmöisen kokemuksen myötä ajattelenkin että takuu- aika = valmistajan luottamus tuotteensa tekniseen laatuun.
Ns. laatumerkit antavat 2 vuoden takuun kun monella muulla valmistajalla on jopa 7 vuoden takuu. Tuommoinen pitkä takuuaika mielestäni kertoo tuotteen valmistajan luottamuksen tuotteensa pitkäaikaiskestävyyteen ja luotettavuuteen. Lienenköhän oikeassa?
Eipä oikeastaan. Enemmänkin se kuvastaa ko valmistajan kilpailuasemaa kyseisellä markkina-alueella.
Otetaan esimerkkejä. Huyndai/KIA tarjoaa täällä pitkät takuut mutta esim Etelä-Koreassa hyvin lyhyen takuun.
VW tarjoaa täällä lakisääteisen 2 vuotta mutta Etwlä-Koreassa 5 vuotta.
Saman konsernin teknisesti melko identtiset merkit, vaikkapa VW ja Saat tarjoaa täällä hyvin eripituisia takuuta.
Mielestäni tuosta ei voi vetää mitään yhtäläisyyttä laadun ja takuun pituuden välille.
Samaa mieltä. VW myy Suomessa tarpeeksi hyvin jolloin minimitakuu riittää. Itse päädyin merkkiin missä voi lyhentää pääomavelan pois ilman että samaan aikaan tarvitsee miettiä riskiä korjauskustannuksista.
Yleensä jatkotakuut lienevät vakuutuksia, ja esimerkiksi yhden vuoden lisätakuun (rajaus silloin max. 100 000 tkm) voi ostaa Golfiin hintaan 290 € mikäli ymmärsin hinnaston oikein. Tätä pidemmät takuut vaikuttavat vähän kalliilta.
Muistaaksenin jokin ranskalainenkin automerkki antaa nykyään pitkiä takuita, vaikka on luotettavuustilastoissa häntäpäässä. Ja Ford, joka ei sekään ole luotettavuudestaan kuuluisa, tarjoaa 5 v. 12 vuoden puhkiruostumattomuustakuut merkistä riippumatta ovat aina olleet huonoja vitsejä. Kyse on siis markkinoinnista.
Itse en ottaisi Volkkariin 290 euron lisätakuuta. Todennäköisyys sille, että saa kolmantena vuotena 290 eurolla sellaista hyötyä, että asialla on jotain merkitystä, veikkaan olevan alle 50% eli todennäköisesti itse saa maksaa tuon verran ylimääräistä. Ja että saisi kalliin vian korjautettua takuuna, todennäköisyys on hyvin pieni. Eikös takavuosien kalliit tyyppiviatkin pääsääntöisesti esiintyneet vasta myöhemmin. Jakopään rakennekin on muutettu ainakin pienissä bensakoneissa jo melkein n. 7 vuotta sitten + viimeisten vuosimallien ketjuihin tehtiin parannuksia eli kun aihe ei enää ole otsikoissa ollut, ongelma ei enää liene merkittävä. Vaihteistoista en tiedä, mitä niille nykyään kuuluu. Toisaalta muutaman vuoden takuun varassa en riskirakennetta ostaisi, valitsen siinä tapauksessa luotettavamman mallin.
Mielikuvat ovat mielikuvia. Vikatilasto joka on katsastustilasto ei ole sama kuin korjaamotilasto. Mitä ne viat ovat mitkä kirjataan tilastoon?
Volkkarin 5 vuoden ja 150 tkm takuu taisi maksaa jo yli 1000 euroa, joten tuon lisäturvan myöntäjä on ainakin jonkin verran huolestunut siitä uusiutuuko tsi + dsg sekä öljynkulutuksen tapaiset kalliit viat. Toisaalta, merkin vikahistoria ja dieselgate ei ole myyntiin vaikuttanut huolestuttavan paljon.
Ei viidessä vuodessa autoon välttämättä tule vikoja, mutta jos tulee niin autolla on sen verran arvoa että kalliitkin viat pitää korjauttaa.
En minä mistään katsastustilastosta puhunut, vaan luotettavuustilastoista. Tietysti niissä on omat puutteensa, mutta kun riittävän suurella otannalla katsotaan, löytyy kyllä merkit, jotka sijoittuvat yleisesti ottaen hyvin tai huonosti. Ranskalaiset kuuluvat jälkimmäiseen ryhmään.
Tietysti kalliit viat pitää korjauttaa, mutta tonnin omavastuu vakuutuksessa, joka korvaa parin tonnin vahingon, on aika kova. Minä en pelaa lottoa, joten en tuollaisiakaan maksa. Tiedän kyllä, että moni maksaa. Mutta jos ostat uutta autoa ja oletat siihen tulevan viiden vuoden aikana kalliin vian, ostatko auton + siihen takuun vai valitsetko jonkun "Toyotan", johon et oleta tuollaista vikaa tulevan? Jos päädyt ensimmäiseen vaihtoehtoon, miten hallitset tilanteen, jossa vika tuleekin vasta kuudentena vuonna?
En tiedä mikä on luotettavuustilasto mitä voisi käyttää automerkkiä valitessa. Annatko vinkin? Dekralla oli aiemmin usedcarreport-sivusto, mutta sitä ei enää löydy. Sekin saattoi olla katsastuksiin perustuva.
Autoissa on tyyppivikoja, ja Toyotassakin niitä on (tai väitetään että niissä olisi). Aiemmin Toyota oli bensakoneiden osalta markkinoiden ainoita mistä puuttui voima käyttökierroksilta, mutta Suomessa verottaja ohjasi hybrideihin vaatimalla halvemmista kierroskoneista kovemman rekisteröintiveron (ostosakko uuden EURO6- tason auton ostajalle).
https://www.autotie.fi/tyyppivika/toyota/corolla
Kyseessä oli jatkotakuu, eli käytännössä tuhannen euron hintainen vakuutus. En lukenut ehtoja, mutta ei takuussa pitäisi omavastuuta olla.
Kuudentena vuotena lienee vain Kiassa ja Hyundaissa takuita jäljellä (pois lukien puhkiruostumistakuut 12 vuotta), mutta en ole lukenut onko niissä kilomterirajoituksia tai muuta mitä tulisi huomioida. Mielenkiintoinen ajattelutapa, eli jos autoon tulee 3,5 vuoden kohdalla vika, niin 2 vuoden takuu olisi ihan ok koska se vika olisi voinut tulla silloin kun auto on 8 vuotias?
Ostettujen jatkotakuiden lisäksi myös huoltosopimus / huolenpitosopimus antaa samantyyppisen turvan. Sopimukseen sisältyvät myös määräaikaishuollot, joten sitä ei maksa "turhaan" vaikka vikoja ei tulisikaan.
En tarkoita mitään tiettyä tilastoa, koska niissä on aina omanlaisensa näkökulma asiaan ja sen voi mitätöidä painottamalla jotain toista asiaa enemmän. Mutta kun vuodesta toiseen tilastoja lukee, ranskalaiset ovat menestyneet yleisesti ottaen tilastoissa huonosti. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö jokin malli jossain tilastossa voisi silti olla kärjessä.
Jos ostat tonnin jatkotakuun, maksat itse aina vähintään tonnin korjauksista. Eli 1500 euron korjauksesta maksat 1000 €, koska jatkotakuustahan joudut sen tonnin maksamaan. Ei se tietenkään sellainen omavastuu ole kuin vakuutuksissa, mutta käytännössä sama asia. Mutta ei nyt aleta keskustella termeistä, kun molemmat tiedetään, mistä on kyse.
Ainakin aukoton huoltohistoria pitää olla. Sitten on tietysti myös rajattu asioita, jotka ei takuun pariin kuulu. Ainakin joskus (10-15 v sitten?) kytkin oli tällainen. Lasketaan ilmeisesti kuluvaksi osaksi, vaikka kun osa ainakin 400 tkm pitäisi ajoa kestää, ei se kovin kuluva ole. Paitsi ehkä joillain merkeillä. Tiedä sitten, onko vauhtipyörä nykyään kuluva osa.
Ollaan ostamassa uutta autoa. Oletetaan sen olevan kohtalaisen luotettava, eikä mitään ennenaikaisia nelinumeroisia korjauksia ole odotettavissa. En siis anna painoarvoa takuulle kovinkaan paljon, koskatodennäköiset takuukorjaukset ovat satasten suuruusluokassa 3...5 vuoden aikana. Häviää ylläpitokulujen kohinaan.
Toinen vaihtoehto on olettaa, että autoon tulee 3...5 vuotiaana kallis korjaus. Ostatko auton ja siihen 5 vuoden takuun 1000 eurolla vai ostatko jonkun toisen merkkisen auton?
Huoltosopimuksia myydään yleensä 2...3 vuoden ajalle / 20...30 tkm/vuosi, jolloin ne ovat kohtalaisen edullisia. Tuona aikana tehtävät huollot ovat halpoja perushuoltoja vailla isompia lisätöitä ja riski vikaantumisesta pieni. Korjaukset menee myös takuun kanssa päällekkäin. Mutta kysypä tarjous sopimukselle 30...50 tkm/vuosi ja 5 vuotta. Johan alkaa hinta nousta aivan eri suuruusluokkaan. Todennäköisesti siinä jo hinnoitellaan mukaan "takuukorjauksiakin", jotka realisoituu tai sitten ei.
Tilastoista tulisi nähdä onko vika satasen luokkaa vaiko tuhansia. Toki jokainen vika harmittaa jos niitä esiintyy.
Kaskovakuutuksessa on samaa vikaa kuin jatkotakuussa. Harmittaa tavallaan jos ainoa mitä rahallaan saa on mielenrauhaa.
Ja päädyin ostamaan auton missä jatkotakuu sisältyi auton kauppahintaan. Tsi ja dsg-ongelmat lienee hoidettu jo, mutta en aio itse olla vahvistamassa / kumoamassa asiaa 2 vuoden takuulla.
Oma kokemus on saman suuntainen. Rouvan Volvo oli muistaakseni 4 vuotta huoltosopimuksella.
Viidennen vuoden huoltosopparin hinta pompsahti niin rankaksi, että sopimus katkaistiin jo ensimmäisten 100.000 km jälkeen.
Näkemykseni vastaa myös siinä suhteessa omaasi, että kun ostaa käyttöautoa suurelle ajomäärälle, on takuu jokseenkin merkityksetön. Sellaiset prototyypit, joilla ei ole jo valmiina käytännön kokemuksen opettamia vikasarjoja ensimmäisen puolen miljoonan matkalla jäävät muiden beta-testattavaksi. Puolen miljoonan kilometrin palaute on hyvä olla tiedossa, vaikka itsellä ei olisi tarkoitus ajaa kuin ensimmäiset 300.000 km.
Vaikka hinta ei tiepalveluiden haaveritilastoissa näykään, tyyppivikojen laadusta sen voi päötellä kohtuullusella tarkkuudella.
Vakuutusyhtiöt myyvät mielenrauhas ja ennustettavuutta. Jos selviää vakuutusmaksuilla, on mennyt hyvin.
Ero on kuitenkin siinä, että hyvin kotiläksynsä tehneen todennäköisimpien teknisyen riskien hinta on varsin tarkasti tiedossa eikä yllättävä tilastotappiokaan johda kuin poikkeukselliseen ja yllättävään muutaman koneremonttiin. Vakuutuksen tehtävä on turvata paljon suuremmalta taloudelliselta riskiltä täystuhokolarin tapauksessa.
Molempien kohdalla voi omaan riskitasoonsa vaikuttaa merkittävästi, mutta jätän muiden arvioitavaksi onko auton moottorin tai vaihteiston yllättävä vaurio todennäköisempi kuin hirvikolari, jota ei osannut välttää?
Omalta kannalta kiinnostaakin enemmän, mitä tapahtuu vaikkapa 12 vuoden ja yli 300.000 km jälkeen, joten jätän uudetkin DSG:t muiden kokeiltavaksi.
Hampurin taksista kuuluu sellaista palautetta, että jos uskaltaa ajaa W212 / OM651 / 7G-Tronicin ensimmäiset 300.000 km, ei seuraajan valinta tuota vaikeuksia. Joitain kymmeniä tuhansia ajettu W213 tilalle puolella uuden hinnasta ja palataan aiheeseen 10 vuoden kuluttua.
12 vuotta vanha tsi + dsg maksaa (tai hintapyyntö on) vähän ajettuna 8-9 tuhatta euroa, ja enemmän ajettuna 4-5 tuhatta. Kalliimmissa tosiaan soisi että jollei isompaa vikaa ollut ensimmäisen 2 vuoden aikana, niin sitten ei sitä tule ollenkaan.
Vaan oli mielenkiintoista keskustella asiasta, eli huomata että suinkaan kaikkia ei uusien tai uudehkojen autojen ostajia takuuasiat kiinnosta. Kasko on osamaksurahoitetuissa autoissa pakollinen, joten turva hinauskustannusten, hirvikolarin tai parkkipaikkakolhun / ulosajon osalta on kunnossa - halusi tai ei.
Mieluummin ottaa pitkän 5-7 v = 100000 / 150000 km oikean takuun.
Meillä on ollut aina uusien autojen takuuaika 6 kk - 2 vuotta.
Olen kyllä aloittajan kanssa hyvin eri mieltä. Olen ostellu uusia autoja noin 15 kpl ensimmäisen 1966. Nyt 2000 - 20018 oli "pihassamme" ollut 4 uutena ostettua autoa joista täysi kokemus. Useilla olemme ajaneet lähes 200 000 km ja lähes kaikilla yli 10 vuotta. Tosin jollain on ajettu 4 vuotta ja 150 000 km.
Missään autossa ei ole ollut mitään ongelmia. Useimpia olen itse hoitanut ensimmäisen huollon jälkeen, yhtä huolsin vain minä omassa kerrostalon tallissa 0-150 000 km. Se oli Corolla 2004, 1,6 l . Tässä Corollassa tuli myös ainoa "harvinainen vika", vilkku ei palautunut. Kun valitin noin kuusivuotiaana 90 000 km ajettuna eivät kysyneet todella yhtään huolto leimoja. Tuon vian korjaus vaatii "ohjaus akseliston uusinnan", eli hinta jotain 1600 e ja siitä pyysivät 150 e. Ohjaus olikin alussa huomattavan jäykkä, mutta asettui todella hyväksi ja paremmaksia kuin ennen.
Automme ovat olleet 20 000 - 32 000 e hintaluokassa, siis kansanautoja.
Toki muissakin autoissa on ollut jotain, 2 kertaa ERG venttiili ja 1 takajousi.
Lisäksi tulee mieleen vain sellainen, kun lampunpesimet eivät laskeutuneet puskuriin, sitä reikää piti hioa suuremmaksi.
Meidän kohdalle ei ole sattunut minkäänlaista ongelma-autoa. Ainoa ongelmallisin oli Ford Anglia, se vaati sytytyspuolella huoltoa 2000 km välein. Myös kytkin meni kun jäin ekana talvena kiinni lumeen. Siinä oli 6 kk takuu, mutta kun viat eivät loppuneet Ford korjasi kuluitta lähes 2 vuotta, myin alle 3 uotytiaana 50 000 km ajettuna.
Olen useammin miettinyt usein, kun automme kestävät kuten itsekin vielä kestän, onko hoidolla merkitystä. Meillä autot ovat olleet lähes aina tallissa, ei siis jokapäiväistä kostumista, tai jäätymistä.
Emme myöskään kiirehdi jokaiseen punaiseen liikennevaloon odottelemaan. Varsinkin kotikaupungissa oppii valojen toiminnan varsinkin arkipäivisin muutaman ajokerran jälkeen.