TeeCee linkitti aiempiin keskusteluihimme liittyen minulle tämän liikenneturvallisuussuunnitelman, mistä hänelle kiitokset:
Löysin nyt lomalla aikaa silmäillä paperin läpi. Olisipa tämä suunnitelma löytynyt aiemmin, niin olisimme säästyneet isolta ja turhalta vääntämiseltä.
TeeCee saattaa yllättyä kuullessaan minun olevan suunnitelmasta ja sen jälkeen toteutetuista keinoista siltä osin kuin niitä tunnen täysin samaa mieltä. Erityisesti olemme väitelleet nopeuskameroiden sijoituksesta, eikä minulla ole nyt jo vanhan suunnitelman jälkeen asennettujen kameroiden sijoituksesta mitään valittamista. Hetekylän risteyksessä sattui aiemmin ja sattuu edelleen huonon näkemän vuoksi pahoja kolareita. Yksittäinen risteys rajoitetulla näkemällä mäen harjanteella keskellä ei mitään on minusta katsottuna ollut "aina" 80 rajoitettu, mutta rajoituksen noudattaminen on ollut huonoa, joten kamerat molempiin suuntiin ovat aivan paikallaan. Samoin Taipaleenharjun 80 rajoitusta valvovat kamerat ovat harvaan asutun kylän kohdalla, jossa on kulkijoita, mutta ei kevyen liikenteen väylää valtatien vieressä. Pudasjärven keskustaan saavuttaessa nopeus pudotetaan ensin 80 ja sitten 60 ja myös näitä alempia rajoituksia valvotaan kameroilla kumpaankin suuntaan.
Tämä on perusteltua, koska harvaan asutun kunnan onnettomuuskeskittymä on kunnan läpäisevä VT 20, etenkin taajaman kohdalla ja onnettomuuksissa on usein mukana jalankulkija, polkupyöräilijä tai mopoilija. Tästä muodostuu suorastaan tilaus nopeuskameran asennukselle!
Kaikille näille valvontakameroille on yhteistä myös tiukka sijoitus varsin lähellä nopeusrajoitusmerkkiä. Syykin on täysin selvä, rajoitusta ei ole haluttu vetää kilometritolkulla tyhjälle tielle, joten tikkarin kohdalla on oikeasti syytä hidastaa. Minä saisin nykyisellä näölläni raskaat kirjaimetkin sisältävästä ajokortistani silmälasivaatimuksen pois ja laseja käyttäen näköni on hyvässä valaistuksessa hämmästyttävän nuori. Siitä huolimatta minun näkökykyni ei riitä merkin numerot nähtyäni hidastamaan rajoitusnopeuteen rullaamalla, vaan ajan nämä kohdat muistinvaraisesti pudottaen vakionopeussäätimen pois jo ennalta polttoainetalouden vuoksi. Tieosuutta tuntematon joutuu seisomaan jarrulla kaikkia näitä kuutta kameraa edeltävällä tikkarilla, ellei ole varsinainen haukansilmä.
Se mielestäni väärin sijoitettu kamera keskellä 100 km/h rajoitettua hyvän näkyvyyden korpisuoraa on tämän keskustelun ulkopuolella entisen Kiimingin ja nyt kuntaliitoksen jälkeen Oulun puolella. Sille olisi Oulussa paljon parempia paikkoja missä tahansa 30 tai 40 km/h rajoituksella tai vaikkapa turvaamassa Pohjantien tietyöalueiden 60 rajoitusta.
Onnittelen Pudasjärven kameroiden asentajaa hyvästä työstä. Harmittaa, kun en hoksannut ajatella aiemman keskustelun aikana tätä tuntemaani tieosuutta kuntarajojen suhteen vaan otin esimerkikseni Ruotsin, jossa toimitaan yleisesti samalla periaatteella, mutta mielestäni systemaattisemmin. Valitukseni kamerapaikoista olisi ollut tarkemmin kartalla jos olisin kohdistanut sen Kiimingin kameraan joka on mielestäni huonommin asennettu kuin Pudasjärven puolella käytetyt. Ei siitä satasen suoraa valvovasta kamerastakaan mitään muuta haittaa ole kuin että alle rajoituksen ajavat jarruttelevat kameratolpan kohdalla ihan turhaan, mutta kunnon turvaväli korjaa tuonkin pienen haitan. Mutta resurssirajoitteisessa maailmassa Oulun alueelta olisi löytynyt todennäköisesti kolaritilastojen nojalla 10 pahempaakin paikkaa, joista tuo turha kamera on pois.
Tuo Pudiksen tutkimus kertoo aika selvästi paikkakunnan hyvin poikkeuksellisista olosuhteista. Suora sitaatti suunnitelamasta sanoo, että "onnettomuuksista suurin osa on ollut hirvionnettomuuksia (30
%), mikä on tavanomaista enemmän Suomessa". Sarvipäiden seassa ajaminen hahmottuu vielä paremmin kuin tuohon tietoon lisätään Pudasjärven ja Livon paliskuntien alueella tutkimuksen ajankohtana ajetut keskimäärin 138 porokolaria vuodessa. Porokolareissa tulee sen verran usein enemmän kuin yksi poro, että Ragnifer Tarandus Fennicus kaputt keskimäärin joka toinen päivä oli tuohon aikaan kohtuullinen arvio. Nyt onneksi selvästi vähemmän. En ole nähnyt viime vuosien tilastoja, mutta uskallan arvioida tämän näkemäni perusteella.
En tiennyt numeroiden olevan näin hurjia, vaikka intuitiivisesti olinkin tottunut siihen, ettei mökille ole kesän jälkeen asiaa auton vakiovaloilla. Porojen suhteen tilanne on parantunut viime vuosina selvästi, kun aiemmin talvisin tielle suolaa lipomaan tulleet porot pidetään nykyisin talvisin tarhattuina poissa liikenteestä.
En harmikseni löytänyt arvioita lumen määrän vaikutuksesta vilkkaalla tieosuudella. Intuitiivisesti silläkin saattaa olla vaikutuksensa, koska vilkkaan hiihtosesongin aikana keskimäärin yli metrin lumikerros rajaa näkymää monin paikoin seudulla, jossa liikennemerkit asennetaan normaalia pidempään varteen että ne olisivat näkyvissä myös maalis-huhtikuussakin.
Vielä yksi täsmennys: Pudasjärven onneksi matalissa tilastoissa erottuvat Oulusta katsottuna ennen Pudiksen keskustaa olevien pitkien suorien yksittäiset nokkakolarit, joita riittää lähes jokaiselle yli kilometrin suoralle.
Ilmeisesti kameroiden asentaja on tehnyt näistä yksittäisistä tapauksista saman päätelmän kuin minäkin, että niitä ei voi estää kameroilla ja siksi Pudasjärven puolella kamerat on asennettu valvomaan alennetun nopeuden vaaran paikkoja hyvin tiukoilla toleransseilla.
Ellei auto osu suoralla valtatiellä omalle kaistalle, sitä vikaa on vaikea korjata valokuvaamalla. Sen sijaan vaarallisessa paikassa kamera helpottaa nopeuden alentamisessa niitä joilla siinä on vaikeuksia ilman kameraa.
Sekä Hetekylän että Taipaleenharjun kameravalvotut 80 rajoitukset tekevät ajamisesta taitolajin. Vaikeus on hidastaa niin paljon, ettei päädy kuvaan ja samalla välttää epätaloudellinen vaihto alas 7-vaihteelta. Tempomaatti kiskoo ylämäkeen niin päättäväisesti, että se pakottaa vaihdon alas, joten vakionopeutta ei voi käyttää. Pintakaasulla mäki pyöristäen ja nopeuden aleneminen ylämäessä hyväksyen on kapea nopeusikkuna, jossa auto lipuu mäen harjanteen ylitse rajoitusnopeudella, jonka jälkeen voi alamäen turvin painaa cruiselle resumen pakottamatta vaihtoa myöskään takaisin sataseen kiihdyttäessä.
Vielä yksi lisäys, koska eilen mökiltä tullessani huomasin unohtaneeni yllä yhden kamerapaikan satasen alueella. Pidän sitäkin oikein sijoitettuna, koska tämä yksisilmäisesti pelkästään Kuusamoon päin katsova kamera on juuri ennen Pärjänjoentien risteystä. Tuossa paikassa Kuusamoon päin ajavalle ei tule mieleenkään ohittaa, koska kulkusuunnassa oikealle kaartavassa mutkassa on risteys vasemmalle.
Päinvastaiseen suuntaan ajaen loiva oikea antaa hyvän näkemän risteyksen ohitsekin, mutta ainakin iso ohitettava peittää risteyksen täysin. Kesäkelillä näkyvätkin keltaiset viivat risteyksen molempiin suuntiin. Eli täysin oikein tämäkin kamera, vaikka valvookin 100 km/h rajoitusta.
740GLE: ”TeeCee saattaa yllättyä kuullessaan minun olevan suunnitelmasta ja sen jälkeen toteutetuista keinoista siltä osin kuin niitä tunnen täysin samaa mieltä.”
Olin yllättynyt parilla ensimmäisellä kerralla, kun vuosien väännön jälkeen sanoitkin olevasi kanssani samaa mieltä. Mutta tämä meni jo rutiinilla. Tosin se ero tässä tapauksessa oli, että se kesti yli 10 vuotta, kun muut vastaavat kinamme ovat päätyneet konsensukseen ”heti” parin-kolmen vuoden jälkeen.
740GLE: ”Harmittaa, kun en hoksannut ajatella aiemman keskustelun aikana tätä tuntemaani tieosuutta kuntarajojen suhteen vaan otin esimerkikseni Ruotsin, jossa toimitaan yleisesti samalla periaatteella, mutta mielestäni systemaattisemmin.”
Tiedän miltä sinusta tuntuu. Minäkin potkin itseäni mielessäni nilkkaan kun huomasin, että se selvitys olisi ollut luettavissa jo ennen kinamme alkua. Hain kyllä vuosien mittaan moneen kertaan verkosta taustatietoja, mutta en osannut käyttää oikeita hakusanoja. Ja sitten kun tieto lopulta löytyi, oikeiksi paljastuivat hakusanat, joiden olisi pitänyt loogisesti ajatellen tulla mieleen ensimmäisenä.
Ollaan molemmat hiljaa koko asiasta, jooko? Tämä ei ole kunniaksi kummallekaan. Ainoa lohtu tässä on, että meidän kahden lisäksi varmaan kukaan muu ei jaksanut seurata keskustelua.
Ehkä tässä on sellainen opetus, että yleisen abstraktiotason tarkentaminen todellisiin hyvin konkreettisiiin esimerkkitilanteisiin vähentää väärinkäsityksen mahdollisuuksia?
740GLE: “Ehkä tässä on sellainen opetus, että yleisen abstraktiotason tarkentaminen todellisiin hyvin konkreettisiiin esimerkkitilanteisiin vähentää väärinkäsityksen mahdollisuuksia?”
Silläkin uhalla, että tämä lähtee taas uuteen lentoon, niin on pakko silti sanoa, että minusta ongelmana oli päinvastainen ilmiö. Minusta sinä vedit konkreettisesta yksittäisestä esimerkkitilanteesta (yksi Kiiminkiläinen kameratolppa) yleistävän johtopäätöksen (”Kameravalvonta korpisuoralla kohdistuu väärin.”). Ja 10 vuotta myöhemmin selviääkin, että muut kameratolpat on sijoiteltu oikein.
Ihmisaivoilla on synnynnäinen tarve yleistää sivuseikkoja omia mielipiteitä tukeviksi tosiasioiksi. Aivotutkijat nimittävät sitä induktiiviseksi päättelyksi. Sen vastakohta on deduktiivinen päättely, jossa ajatusketju etenee tunnetusta asiasta toiseen ilman, että päättelijän omat mielipiteet vaikuttavat ajatuksenkulkuun.
Minulla on antaa tästä mielenkiintoinen esimerkki. Minua kiinnosti, kuinka pitkä osa mökkimatkastasi osuu sille osalle VT 20:ä, joka kuuluu Pudasjärven kaupungin teettämän selvityksen piiriin. Muistin hämärästi sinun joskus sanoneen minkä tien varrella mökkisi on, mutta en enää muistanut mitä olit tarkalleen sanonut. Yritin löytää tämän tiedon ja löysinkin, mutta koska käytin hakukriteerinä myös nimeäsi, hakuun osui muitakin kuin etsimiäni asioita. Yksi niistä oli kuva savusaunastasi. Pidän päättelystä, joten katsoin mitä noista tiedoista saa irti.
Kuvassa ei näy juuri muuta kuin saunan ovenpuoleinen pääty. Alanurkassa näkyy vähän järveä ja vastarantaa, sekä pieni kaistale saunan ja järven väliin jäävää aluetta.
Saunan ovesta tulee hiukan savua, joten se on lämpiämässä. Yleensä saunaa lämmitetään loppuiltapäivästä tai alkuillasta. Samaan viittaa myös varjojen perusteella arvioitu auringon korkeus. Jos tuo osuu oikeaan, niin varjoista voi päätellä mihin ilmansuuntaan saunan pääty suunnilleen osoittaa. Siitä puolestaan voi päätellä missä suunnassa rantaviiva kulkee.
Saunan takana erottuu pätkä riukuaitaa. Aitoja tehdään useimmiten rajoille, mikä saattaa merkitä, että tontin raja kulkee heti saunan takana.
Kuvassa näkyy vähän vastarantaa, mistä voi arvioida suunnilleen järven leveyden katsottuna viistosti vasemmalle. Näkyy myös, millaista puustoa vastarannalla on.
Tuolla alueella on muutama järvi, ja niiden äärellä niin paljon rantatontteja, että niitä on aivan turha lähteä perkaamaan yksitellen. Mutta kun katsoo tonttirajoilla varustetulta kartalta vain alueita, joiden ranta avautuu suunnilleen oikeaan ilmansuuntaan, niin jäljellä ei olekaan enää kuin yksi vaihtoehto.
Päättelyni oikeellisuutta on hankala tarkistaa, koska en tietenkään voi huudella sinun yksityisasioitasi. Osuin sitten oikeaan tai en, niin kuitenkin päättelyni oli deduktiivista, mikään johtopäätökseni ei perustu minun mielipiteeseeni.
No niin. Nyt minä ainakin odotan mielenkiinnolla vastapalloa! Sekin on ihmisaivoille ihan synnynnäistä, että koulun pihalla mennään rinkiin ja huudetaan: tappelu, tappelu....
Hämmästyttävää, että näemme saman virheen eri suuntaisena? Juuri tuota samaa tarkoitin ja mielestäni yleistin tuon yhden mieltäni häiritsevän kameran yksilöimättä sitä. Vertaukseni tämän kameran mielestäni huonosta sijoituksesta menetti merkityksensä verratessani sitä Nelostiehen vai mikä E75 se nyt onkaan koko Ruotsin läpi.
Parempi ja konkreettisempi vertaus olisi ollut saman tien kameratolpat muutamaa kilometriä myöhemmin.
Tämä on tapamme selvitä helpommalla, koska sen nojalla jokaista samankaltaiseksi oletettua havaintoa ei koeta tarpeelliseksi prosessoida. Tämä sama autopilotti pätee niin ajamiseen kuin muuhunkin elämään.
Tässä tapahtui jokin huti, koska minulla ei ole savusaunaa, ei kotona eikä mökillä? Nimeni on sikäli helppo hakuehto, että se on harvinainen mutta ei sentään uniikki. Ettet vaan olisi osunut sukulaismiehen mökille Pohjanmaalle?
VT 20 on mökkimatkallani Oulusta katsottuna heti Pudasjärven rajalta seututie 858 risteykseen, josta käännytään Syötteelle päin. Myös 858 oli selvityksessä mukana ja oli syytäkin, koska sen keliolosuhteet ovat aivan erilaiset kuin VT20.
Meidän mökillämme saunaan mennään tuvan ja makuuhuoneiden välisestä käytävästä ja kiuas toimii sähköllä.
Ei näillä harteilla.
HybridRules: ”No niin. Nyt minä ainakin odotan mielenkiinnolla vastapalloa! Sekin on ihmisaivoille ihan synnynnäistä, että koulun pihalla mennään rinkiin ja huudetaan: tappelu, tappelu....”
740GLE: ”Ei näillä harteilla.”
Minäkin olen antimilitaristi eli pelkuri, joten ei taida tulla tappelua.
TeeCee: ”Ihmisaivoilla on synnynnäinen tarve yleistää sivuseikkoja omia mielipiteitä tukeviksi tosiasioiksi. Aivotutkijat nimittävät sitä induktiiviseksi päättelyksi. Sen vastakohta on deduktiivinen päättely, jossa ajatusketju etenee tunnetusta asiasta toiseen ilman, että päättelijän omat mielipiteet vaikuttavat ajatuksenkulkuun.”
740GLE: ”Tämä on tapamme selvitä helpommalla, koska sen nojalla jokaista samankaltaiseksi oletettua havaintoa ei koeta tarpeelliseksi prosessoida. Tämä sama autopilotti pätee niin ajamiseen kuin muuhunkin elämään.”
Näin olen tutkijoiden puheet ymmärtänyt. Siksi yritän muistutella keskusteluissa, että jokaisella meistä iso osa mielipiteistä ja ajatuksista ovat vain alitajuntamme meille syöttämiä ajattelun oikopolkuja, joille ei löydy vastinetta reaalimaailmasta. Suurinta osaa tämä ei kiinnosta pätkän vertaa, vaikka minusta tämä on niin perustavaa laatua oleva asia, että pidän ajattelua turhana ajanhukkana, ellei tämä asia ole siinä tukevasti mukana.
Minä ainakin seison juuri tämän ilmiön mannekiinina, vaikka olen työssäni tottunut rutiininomaisesti analysoimaan uudet tilanteet omilla meriiteillään. Suurin osa tietokoneohjelmista pyörii koko käyttöikänsä pienellä alueella koodia. Järjestelmä ei saa kaatua käyttäjän painaessa väärää nappia, viestin tai sen vasteen kadotessa tai sensorin mitatessa järjettömältä tuntuvan mittaustiedon. Siksi jokainen mitä-jos skenaario analysoidaan erikseen. Jokaisessa järjestelmässä on poikkeuskäsittelykoodia, jota useimmat laitteet eivät suorita koskaan. Mutta koska koodi ei saa ikinä hypätä tuntemattomaan, myös ääriharvinaisten erikoistapausten käsittely on pakko suunnitella.
Siitä huolimatta onnistuin yleistämään "kamera on kamera on kamera", vaikka todellisuudessa pidin vain yhtä esimerkkitilanteeni kameroista kyseenalaisena.
Mikähän vaikutus ilmiöön on sillä, että tuo kyseinen kamera on taajamien alempien rajoitusten jälkeen ensimmäinen ja mielestäni oikein sijoitetut kamerat ovat matkallani vasta myöhemmin? Matkaa on vielä paljon jäljellä ja liikennettä on enemmän, joten saatan kokea turhaan jarruttelevien aiheuttaman häiriön suuremmaksi tuossa vaiheessa?
Olisiko suhtautumiseni muuttunut, jos alussa ja lopussa olisi ollut oman ajatusmallini mukaisia ajattelutapaani vahvistavia tapauksia ja mieltäni vaivaava tapaus olisi "piilotettu" niiden keskelle? Olisinko edes huomannut omasta mielestäni turhaa kameraa jos olisin nähnyt useita omasta mielestäni hyvin sijoitettua ennen ja jälkeen tuon yksittäistapauksen?
Hyvä havaintoesimerkki siitä, kuinka näkeminen ei ole pelkkää optiikkaa. Ja pelottavaa löytää insinööristäkin inhimillisiä piirteitä :-)
740GLE: ”Tässä tapahtui jokin huti, koska minulla ei ole savusaunaa, ei kotona eikä mökillä? Nimeni on sikäli helppo hakuehto, että se on harvinainen mutta ei sentään uniikki. Ettet vaan olisi osunut sukulaismiehen mökille Pohjanmaalle?”
Päätelmäni lopputulos voi olla huti, mutta väitän että tulos täsmää lähtöarvoihin. Ja ne ovat peräisin sinulta.
En voi sanoa varmaksi, että löysin sinun mökkisi, voin sanoa varmaksi vain, että alueella, jolla olet kertonut mökkisi sijaitsevan, on vain yksi rakennus, jonka asento, paikka ja koko täsmäävät rakennukseen, josta otetun kuvan olet kertonut esittävän savusaunaa, jonka olit juuri pistänyt lämpiämään.
Ymmärrän että tämä on sinulle yksityisasia, joten ei tehdä tästä numeroa. En minäkään haluaisi koko maailman tietävän mökkini osoitetta. Minä en tule kertomaan sinun mökkisi osoitetta edes suunnilleen ilman sinun lupaasi. En kerro edes sitä osoitetta, jonka sinä sanot olevan väärä. Mutta siitä ei päästä mihinkään, että tähän mennessä lukemani yksityiskohdat viittaavat tiettyyn osoitteeseen, joka sijaitsee 154 km kotoasi, ja sen rannalla on savusauna.
Deduktiivisessa päättelyssä lopputulos muuttuu vain, jos tulokseen johtaneet seikat muuttuvat. Toistaiseksi luotan kertomiisi asioihin, koska jos olet pistänyt facebookiin kuvan sattumanvaraisesta savusaunasta, niin miksi se sopii kuin nakutettu sen alueen kartalle, jossa olet kertonut mökkisi olevan? Ja jos sinulla ei ole savusaunaa, niin miksi kerroit pistäneesi kuvan savusaunan lämpiämään? Luontevammalta tuntuu, että sauna on sinun ja se on savusauna. Se viittaa siihen, että päättelin mökkisi osoitteen oikein.
Mutta vannomaan en mene, mielipide muuttuu heti kun siihen ilmenee syy tai edes vahva epäily.
740GLE: ” Minä ainakin seison juuri tämän ilmiön mannekiinina, vaikka olen työssäni tottunut rutiininomaisesti analysoimaan uudet tilanteet omilla meriiteillään.”
Ymmärtääkseni me kaikki olemme tämän ilmiön mannekiineja. Jos tämä ilmiö ei haittaa jonkun ajattelua, hänellä on jokin aivojen luonnollista toimintaa vakavasti häiritsevä vika. Siksi jokainen terve ihminen voisi suhteellisen helposti parantaa ajattelunsa tasoa vain epäilemällä, että ei osaa ajatella kovin loogisesti.
Mutta eihän sellaista tule kovin helpolla epäilleeksi, koska omat aivot viestittävät, että hienosti ajattelit taas kerran. Siksi asiaan pitäisi oikein erikseen keskittyä ja opetella olemaan uskomatta omia höpinöitään. Niitä pitäisi harjoitella testaamaan kaikenlaisilla loogisuustesteillä, niitä ja niiden tuloksia pitäisi vertailla tunnettuihin tieteen varmentamiin faktoihin ja niin edelleen.
Mutta kun ei niin ei. Tässä on vain yksi valoisa puoli: kun niin iso osa jättää käyttämättä niin ison osan aivojensa suorituskyvystä, myös tällaiset tavalliset tallaajat pääsevät välillä loistamaan. Minuakin on tällä palstalla nimitelty milloin minkäkin alan asiantuntijaksi, vaikka en tee muuta kuin yritän epäillä mieleeni putkahtelevia ajatuksia. Kun pää ei ole täynnä omia ideoita, on vastaanottavaisempi asioita oikeasti tutkineiden ajatuksille.
Eli karrikoiden voidaan sanoa, että kun lakkaa arvostamasta omia kykyjään ja nöyrtyy kuuntelemaan mitä asioita työkseen tutkineet sanovat, alkaa tietämättömän silmissä vaikuttaa asiantuntijalta.
Jep.
Tähän mennessä kertomasi perusteella olet oikealla seudulla, mikä ei sinänsä ole mikään yllätys, koska ei se ole salaisuus, että mökkini on Syötteen alueella. Mutta kertomasi vihjeiden perusteella suosittelen suhtautumaan myös niistä tekemiisi päätelmiin hyvin suurella varauksella.
Aivan. Jo pelkkä tietoisuus omista rajoituksista riittää motivoimaan parannukseen. Sen voi nokkela löytää jopa itsekin, mutta helpommalla pääsee, jos joku asian jo valmiiksi analysoinut auttaa.
EAK:lla tehdään tietoisesti herätyksiä, jotka pakottavat näkemään vaikkapa sen kuinka vähän näkee. Tässäkin on tosin se heikko puoli, että se toimii vain ihmisillä, joilla on toimiva itsekritiikki. Silti periaate on hyvä, koska rutiiniksi oletetuissa tilanteissa on useimmilla paljon sellaista varsin tärkeääkin nähtävää, jota ei ole edes tajunnut katsoa.
Minun suurin herätykseni jo ensimmäisillä EAK kierroksillani oli siinä, kuinka olin pystynyt ajamaan yli 20 vuotta vastuuttoman huonoilla havainnoilla edes tietämättä sitä itse. "Valpas" ei tarkoita samaa kuin "hyvät havainnot ympäristöstä", ellei edes ymmärrä mihin suuntaan katsoa eikä oman näkemänsä rajoituksia.
Aivan, mutta lähtökohta parannukselle on silti ymmärrys siitä, että jotain on pielessä. Niin kauan kuin pysyy itsekseen keskittymässä on varsin helppoa huijata itseään kun ei ole ammattilainen vieressä katsomassa mitä jää huomaamatta. On häijyä altistua kritiikille, kun ajamista sivusta katsova ammattilainen näkee katseen suunnasta milloin menee väärin.
Mutta sitten kun se virhe on vaikkapa ajamisen osalta osoitettu, mikä takaa, että itse keksitty korjaussarja on oikea? Nokkelimmat ehkä osaavat rakentaa korjaussarjansa itsekin, ja ainakin jonkin verran kokemusta jo aloitetusta optimoinnista omaava pystyy hyödyntämään jo osaamiaan elementtejä uusiinkin tilanteisiin. Mutta arvoisin sen korjausprosessin suuntaamisen oikeaan suuntaan heti alusta lähtien sekä nopeutuvan että osuvan tarkemmin oikeaan suuntaan kun myöntyy ostamaan ammattilaisen apua. Siis ainakin niissä asioissa, jotka kokee itselleen tärkeiksi parannuskohteiksi.
Ajamisen ulkopuolella tästä tulee se palaute, joka tarvitaan oman tason osoittamiseen.
Juuri näin. Mutta ajamisen kannalta ei kannata lopettaa siihen, että kuuntelee asiantuntijoita. Pitää tehdä myös motoriikkaharjoitukset että osaa sitten kun sitä tarvitaan.
Yllätin itseni viimeisimmässä talviajokoulutuksessani vetämällä automaattista ajoa vaille kaikki nykyajan suojelusenkelit tarjoavalla käyttöautollani väistökokeen keilojen väliin kuin 740 GLE:llä, jossa ainoa ajonhallinta istuu ratin takana. Hölmöintä on, että asia oli minulle niin tuttua, että kouluttajan kalvot vilkaistuani olisi osannut itse pitää ennakoivan luennon aivan oikein ja olisin osannut myös ilman mitään muistiinpanojakin osannut ohjeistaa oikean toteutustavan.
Mutta minulle ei ole tullut ajonhallinnan turvaamana ajamani vuosikymmennen ja yli 250.000 km matkalla yhtään ainoaa tilannetta, jossa olisi oikeasti ollut niiden avustimien varassa. Siksi en ollut opetellut ajamaan suojelusenkelin avustamana vaan vedin jarrutuksen ja väistön yhdistelmän omin käsin ja jaloin. Pysyi sekin keilaradalla, mutta JOS tila olisi loppunut, silloin jäännösnopeuteni olisi ollut paljon suurempi kuin suojelusenkelin avustamassa väistössä.
Edes katsomista ei opi toimistossa asiasta lukemalla.
740GLE: ”Tähän mennessä kertomasi perusteella olet oikealla seudulla, mikä ei sinänsä ole mikään yllätys, koska ei se ole salaisuus, että mökkini on Syötteen alueella. Mutta kertomasi vihjeiden perusteella suosittelen suhtautumaan myös niistä tekemiisi päätelmiin hyvin suurella varauksella.”
Kerroit kerran sen tien nimen, jonka varrella mökkisi on. Se facebookin saunan kuva ei sopinut siihen tiehen, vaan siitä erkanevaan tiehen. Saunan kuva sopii tonttiin, jonka katuosoitteen numero on sama kuin sen vieressä olevan järven syvyys, jos siihen lisätään 40 senttiä.
Ilman muuta suhtaudun päätelmiini varauksella. Olen voinut tehdä päättelyssäni virheen. Päättelyni on heikoilla myös siksi, että, se ei perustu faktoihin. Antamasi vihjeet ovat keskenään ristiriitaisia, joten ainakin osa niistä ei pidä paikkaansa. Siksi minun pitää arvioida, mitkä vihjeistäsi ovat todennäköisimmin oikeita. Nekö, joita olet antanut, kun sinulla ei ollut aavistusta, että joku yhdistelee niitä, vaiko ne, joita annat nyt.
Eli mukana on monta epävarmuustekijää, mutta se ei tee deduktiivisesta päättelystä toimimatonta. Elämässä ei juuri muunlaisia ratkaisuja ole tehtävänäkään kuin niitä, joissa on mukana epävarmoja tekijöitä. Pitää vain muistaa, ettei pidä asioita ikuisesti säilyvinä totuuksina. Tieto päivittyy, ja sen mukana niistä vedetyt johtopäätökset.
Tässä nyt puhuttavassa asiassa tieto ei ole päivittynyt, joten olen vielä siinä uskossa, että alkuperäinen johtopäätökseni on todennäköisin.
En tiedä onko tässä käynnissä psykologinen testi siitä kuinka reagoin, mutta nyt edetään tietojenkäsittelystä tutulla GIGO periaatteella. On hyvin inhimillistä keskittyä prosessiin ymmärtämättä hyväkin prosessin olevan riippuvainen inputin laadusta. Siksi deduktion Garbage In, Garbage Out mahdollisuus jää prosessoimatta, vaikka sen riskin kerrot huomanneesikin.
Ei tietenkään. Tietokone ei muuta osaakaan.
Moni muukin lukija saattaa arvella sinun olevan oikeassa ja siitä seuraakin ajamisen kannalta mielenkiintoinen kohta deduktioketjussa:
JOS olit oikeassa, sinä ja suuri enemmistö arvasivat oikein. Virhearviosta aiheutunutta riskiä ei tapahtunut.
JOS taas valitsit itsekin ristiriitaiseksi havaitsemastasi datasta väärät parametrit ja päädyit sitä kautta täysin oikealla prosessilla vääristä lähtötiedoista väärään lopputulokseen, silloin sinä johdit kaikki muutkin harhaan. Oikea valinta tässä tapauksessa olisi siis se, jota juuri kukaan ei tehnyt ja enemmistö on väärässä.
Minä näen tätä tapahtuvan liikenteessäkin jatkuvasti. Päätöksenteossa sanotaan mukamas "varauduttavan" virheisiinkin, mutta se jää vain hyvesignaloinniksi kognitiivin dissonanssin välttämiseksi vailla todellista vaikutusta mihinkään. Todellinen fault tolerant toimintatapa jää tekemättä hallitsemaan myös ne tilanteet, joissa oma havaintovirhe johti väärän toimintamallin valintaan. Joku voisi sanoa, että puuttuu motiivi korjaamaan näiden tilanteiden virheet.
Päätelmäsi ongelma on siinä, että et tee konemaista deduktiota, vaan valitset sinänsä hyvin mallintamaasi deduktioon sisään työntämäsi parametrit ihan puhtaasti omalla induktiivisella ja inhimillisellä intuitiolla, jossa on selvä GIGO riski. Prosessisi kattaa siis ainoastaan päätöksentekomalin mutta ei inputin lähdekritiikkiä.
Esimerkkinä tästä, miksi arvailet tyypillisiä saunan lämmitysaikoja etkä katso aikaleimaa sen saunakuvan metadatasta? Tarkan ajan perusteella ilmansuunnatkin ratkeavat täysin. Deduktio toimii sitä vahvemmin mitä parempaa dataa sille syötetään. Tarkalla kelloajalla voisit korvata yhden arvioidun parametrin (=ilmansuunnan) tiedetyllä parametrilla.
Ajamiseen peilattuna olet siis saavuttanut tason, jossa prosessisi toimii luotettavasti, mutta lähtötietosi ovat alttiita valintojesi inhimillisille virheille kuten meillä kaikilla. Kysyttäessä kerrot olevasi tästä virhemahdollisuudesta tietoinen, mutta todellisuudessa et silti suunnittele deduktioprosessiisi vikasietoisuutta. Suosittelen korjaussarjaksi EAK:ta, jos oma ego kestää ammattilaisen arviolle altistumisen.
TeeCee: ”Eli karrikoiden voidaan sanoa, että kun lakkaa arvostamasta omia kykyjään ja nöyrtyy kuuntelemaan mitä asioita työkseen tutkineet sanovat, alkaa tietämättömän silmissä vaikuttaa asiantuntijalta.”
740GLE: ”Juuri näin. Mutta ajamisen kannalta ei kannata lopettaa siihen, että kuuntelee asiantuntijoita.”
Ei niin, siihen ei pidä lopettaa, vaan sen pitäisi olla ajatteluprosessin aloitus. Ikävän usein tämän palstan keskusteluissa näkee ihmisten unohtavan, että ensin kannattaa rakentaa kunnon perusta, ja sitten vasta aletaan ideoimaan omalla järjellä mahdollisia selityksiä havaituille liikenteen ilmiöille.
Ennen se ihmetytti aika paljonkin, mutta nykyään tiedän, että juuri tuolla tavalla evoluutio on muokannut ihmisen toimimaan. Poliittisen psykologian professori Shawn Rosenberg Kalifornian yliopistosta on tutkinut ihmisen ajattelua, ja päätynyt havaintojensa perusteella arvioon, että noin 10 % teollisuusmaiden ihmisistä jäsentää maailmaa systemaattisesti. Pistää miettimään kuulunko tosiaan tuohon kymmeneen prosenttiin. Omasta mielestäni kuulun ilman muuta, mutta niinhän kaikki muutkin todennäköiesti sanovat itsestään.
Pidän tuon jäsentämisen edellytyksenä, että ensin on faktat kunnossa, ja vasta sen jälkeen aletaan kehitellä omia johtopäätöksiä. Jos joku johtopäätös ei näytä faktojen valossa mahdolliselta tai vähintään todennäköiseltä, oma ajatusrakennelma on hylättävä, oli se kuinka rakas tahansa.
Jos tuota ei pysty tekemään, ei mielestäni tarvitse arvuutella kumpaan ryhmään kuuluu. En näe miten tuolla asenteella voisi pystyä jäsentämään ympäröivää maailmaa.
TeeCee: ”Tässä nyt puhuttavassa asiassa tieto ei ole päivittynyt, joten olen vielä siinä uskossa, että alkuperäinen johtopäätökseni on todennäköisin.”
740GLE: ”Moni muukin lukija saattaa arvella sinun olevan oikeassa ja siitä seuraakin ajamisen kannalta mielenkiintoinen kohta deduktioketjussa:
JOS olit oikeassa, sinä ja suuri enemmistö arvasivat oikein. Virhearviosta aiheutunutta riskiä ei tapahtunut.”
Päätelmä ei ole sama kuin arvaus. Kaikki käytössäni olevat (sinulta saadut) johtolangat viittaavat yhteen suuntaan, etkä ole edelleenkään kumonnut niitä. Olet kyllä sanonut esimerkiksi että sinulla ei ole savusaunaa ja että saunasi ei ole rannassa, mutta toisaalta olet myös julkaissut kuvan rannassa olevasta savusaunasta, jonka kerrot juuri pistäneesi lämpenemään.
Eikä sekään ole arvaus, että se kuvassasi ollut sauna sopii täsmälleen vain yhteen sillä alueella olevista rannassa olevista rakennuksista, jolla olet kertonut mökkisi sijaitsevan.
Sen myönnän, että tuollaiset asiat eivät tee loppupäätelmästäni tosiasiaa, mutta noiden asioiden huomiotta jättäminen tarkoittaisi mielestäni, että päättely ei ole ollut deduktiivista. Jos kertoisit nyt, että olit ottanut saunankuvan jostain ihan muualta, niin edelleen pitää löytyä looginen selitys sille, että miksi sen kuvan yksityiskohdat sopivat niin hyvin juuri siltä alueelta löytyvään saunaan, jolla olet kertonut mökkisi olevan.
740GLE: ”JOS taas valitsit itsekin ristiriitaiseksi havaitsemastasi datasta väärät parametrit ja päädyit sitä kautta täysin oikealla prosessilla vääristä lähtötiedoista väärään lopputulokseen, silloin sinä johdit kaikki muutkin harhaan. Oikea valinta tässä tapauksessa olisi siis se, jota juuri kukaan ei tehnyt ja enemmistö on väärässä.”
Kun ajatella tätä asiaa, datassa ei ollut ristiriitaa. Oli vain sinun puheitasi eri yhteyksissä, ja ne olivat keskenään loogisia vain, jos mökkisi oli siinä osoitteessa jonka löysin. Vasta kuultuasi päättelyni tuloksista, alkoi tulla ristiriitaista informaatiota. En sanoisi, että tuli ristiriitaista dataa, koska toistaiseksi sinä et ole antanut dataa eli tietoa, olet vain kiistänyt aiempia puheitasi.
740GLE: ”Päätelmäsi ongelma on siinä, että et tee konemaista deduktiota, vaan valitset sinänsä hyvin mallintamaasi deduktioon sisään työntämäsi parametrit ihan puhtaasti omalla induktiivisella ja inhimillisellä intuitiolla, jossa on selvä GIGO riski. Prosessisi kattaa siis ainoastaan päätöksentekomalin mutta ei inputin lähdekritiikkiä.”
Jotta voisit tietää, että en tee ”konemaista deduktiota”, niin sinun pitäisi tietää minkä verran olen toiminut intuitiolla. Voitko nimetä sellaisen perustelun, jonka olen jättänyt valitsematta mukaan, tai sellaisen, jonka olen ottanut mukaan intuition perustella? Minä en löydä sellaista, vaikka kuinka yritän. En jättänyt huomiotta mitään löytämääni tiedonjyvää, eikä mikään löytämäni sinun kertomasi asia olllut ristiriidassa lopputuloksen kanssa.
740GLE: ”Esimerkkinä tästä, miksi arvailet tyypillisiä saunan lämmitysaikoja etkä katso aikaleimaa sen saunakuvan metadatasta? Tarkan ajan perusteella ilmansuunnatkin ratkeavat täysin. Deduktio toimii sitä vahvemmin mitä parempaa dataa sille syötetään. Tarkalla kelloajalla voisit korvata yhden arvioidun parametrin (=ilmansuunnan) tiedetyllä parametrilla.”
Minulla on luonnollisesti omat rajoitukseni, en tiennyt, että sellaisia tietoja voi nähdä facebookin avaussivun kuvista. Niillä mennään mitä on. No, koska sitten oli otettu se kuva, jonka kuvatekstissä kerroit juuri pistäneesi savusaunan lämpiämään? Olet kiistänyt sinulla edes olevan sellaista saunaa, mikä jo sinällään on hyödyllinen tiedonjyvä, oli kuvan ottohetki mikä tahansa. Tämä olisi helppo selvittää, kerrot vaan missä se sauna on jota kerroit lämmittäväsi, minä katson kartalta sopiiko siihen muut yksityiskohdat, ja asia on sillä selvä.
740GLE: ”Ajamiseen peilattuna olet siis saavuttanut tason, jossa prosessisi toimii luotettavasti, mutta lähtötietosi ovat alttiita valintojesi inhimillisille virheille kuten meillä kaikilla. Kysyttäessä kerrot olevasi tästä virhemahdollisuudesta tietoinen, mutta todellisuudessa et silti suunnittele deduktioprosessiisi vikasietoisuutta.”
Kyllä minä myönnän, että olen tehnyt virheen faktojen valinnassa, mutta vasta kun virheeni osoitetaan. Tähän mennessä olet vain kiistänyt asioita, jotka itse olet alun perin sanonut, ei sellainen riitä loogisen päättelyn kumoamiseen. Anna jotain tarkistettavissa olevaa faktaa.
Voin. En silti tee sitä julkisesti.
Samaa kertoo edelleen Kalevan juttu viime vuoden tilastoista:
https://www.kaleva.fi/kysely-pohjois-pohjanmaalla-joka-neljas-on-ollut-v/4016054
Tämä oma arvioni näyttääkin koskevan vain omaa ajamistani. Viime vuonna 239 Poroa nurin pelkästään Pudiksella.
Omassa ajamisessa on tapahtunut 10 vuoden aikana kaksi asiaa jotka myötävaikuttavat siihen, että koen porot vähemmän haitallisiksi kuin ennen. Kesästä 2011 lähtien olen ajanut joko Quad-xenoneilla tai xenonvalojen ja LED-baarin yhdistelmän valossa. Jossain vaiheessa viime vuosikymmenen aikana myös pudotin ajonopeuttani pimeässä ja hämärässä systemaattisesti siten, että ajan noissa olosuhteissa enintään mittarisatasta enkä aiempaa todellinen satanen + mahdollinen pieni pyöristys ylöspäin. Nopeuden muutos tosin koskee talvisin vain lyhyttä pätkää ennen vilkkaimpien porolaidunten alkamista.
Sata metriä lisää näkemää eteenpäin, parikymmentä metriä lisää näkemää ojien taakse kaikilla rajoituksilla ja lyhyellä satasen pätkällä lisäksi vähän vauhtia pois rauhoittaa mukavasti sarvipäiden seassa ajamista.
Hirvi on edelleen se todellinen riski, koska tien poikki juokseva hirvi ei jätä aikaa väistölle edes päivänvalossa.