Monet autoalan lehdet ml. TM julkaisevat rengastestejä sekä kesä- että talvirenkaille. Renkaiden tenisiä ominaisuuksia lueteltaessa en ole huomannut verrattavan uusien renkaiden kulutuspintoja, ei seinämän vahvuuksia, ei paksuutta uran pohjasta. Rengasliikkeet ja monet autoilijat kertovat huomanneensa, että uusien kesärenkaiden kulutuspinta on ohentunut 1-2 mm joilla merkkirenkailla. Suositusrengaspaineet ovat myös kasvaneet viime vuosina. Luultavasti koska ohuempi seinämä vaatii korkeampaa painetta. Muutoin rengas menee pussille ja renkaan ikä lyhenee. Kannattaisi myös haastatella merkittäviä riippumattimia rengasliikkeitä, miten ne ovat kokeneet renkaiden (lähinnä kesä) kehityksen. Tosiasiahan on, että monet ensiasennusrenkaat eivät ole sopivia Suomen murskepintaisille teille, vaan tarkoitettu päällystetyille teille....Itselläni sattuu olemaan kokemuksia mökkitiellä tapahtuneista kiven rikkomista renkaista. Kun vielä vararenkaat alkavat olla historiaa, hinausautoille ja vakuutusyhtiöille on tarvetta. Kaskovakuutusta ilman hinausapua ei kannata ottaa, jos ajaa murskepintaisilla teillä. Itse olen ratkaissut asian, pudottamalla nopeuteni 60 km/h. Silloin riskit pienenevät. Toivoa sopii, että TM selvittäisi em. asioita. Uskon, että aihe kiinnostaisi muitakin?
Suositusrengaspaineet ovat nousseet autojen kasvaneen painon myötä. Se on se ilma renkaan sisällä, joka kantaa auton painon, ei rengas (paitsi rengasrikkotapauksissa Run Flat -renkailla). Urasyvyys uusissa kitkarenkaissa näyttäisi olevan n. 8 mm:n tienoilla, Bridgestonella jopa 8,6 mm. En taida jaksaa tarkistaa, onko se paljon muuttunut viime vuosina.
Kiinnostaisi hyvinkin. Toki kasvaneisiin rengaspaineisiin vaikuttaa myös kasvaneet ajoneuvomassat. Yhdeksänkymmentäluvulla kun itse aloittelin autoilemista oli hyvinkin yleistä jopa alle 2bar rengaspaineet, nykyään aletaan olla lähempänä 3bar (joissain tapauksissa ylikin). Samassa Ajassa ajoneuvojen omapainot ovat kasvaneet sieltä rapeasta tonnista reiluun pariin tonniin.
Vierintävastus on pienempi suuremmalla paineella, sekin on varmaan syynä kasvaneisiin painesuosituksiin.
Rengastestiin olisi mielenkiintoista saada mukaan myös sähköauto. Nyt testiautona Golf jonka omapaino lienee alle 1400 kg. Entä jos tilalla vaikkapa ID4 muuten vastaavilla renkailla mutta joka painaa 800 kg enemmän ?
Ja vertailuun mukaan kulunut (pohjoismainen) kitkarengas, kulutuspintaa 4-5 mm. Kitkarenkaat kehittyneet mutta oman kokemuksen mukaan niiden pito heikkenee selvästi kolmen talven jälkeen kun kulutuspintaa jäljellä 4-5 mm. Nuo all season ja Keski-Euroopan renkaat ovat marginaalisia.
Kai täyteen lastatulla autolla tehdyt testit kertovat jotain renkaista raskaammassa autossa? Jos siis samoja renkaita saa sekä Golfiin että ID4:ään.
Samaa merkkiä/mallia saa, kuvio näyttää samalta, mutta rakenteen eron tietänee vain valmistaja. Saman indeksin rengas (101XL =825kg) minulla vaaditaan sekä diesel farkkuun, että täyssähköön.
Rakenteen erolla tarkoitan vaikka testissä olleen 94XL ja autossani 101XL indeksillä olevan renkaan rakenne-eroa, jos/kun esim. samankokoisen renkaan kantavuuden ero on yli 200kg.
Tekniikan Maailma lausui, että renkaat eivät muutu vaikka koot muuttuvat.
Yksi muita kiinnostamaton seikka renkaissa on matkailuauton renkaat. Voi käyttää pakettiauton rengasta tai camping-rengasta, joissa molemmissa tyypeissä on sama kantavuus. Erona on seisoskelun kestävyys ja sitä varten campingissä on yksi vyö enemmän. Lisäksi suosituspaine on barin verran suurempi. Eri merkkisissä ja mallisissa renkaissa huomaa kuinka paljon kovemmilta campingit tuntuvat, ero on kuin kesä- ja kitkarenkaalla. Eikä camping muutu oikeastaan mukavammaksi, vaikka painetta laskisikin. Varmasti sellainenkin vaikuttaa pitoon.