@Quu kirjoitti:
Verotuksessa luontoisetu on työntekijälle veronalaista palkkaa aivan kuten rahana maksettu palkka.
Eli 45000 € maksavassa sähköautossa n. 550 € kk verotettavaa tuloa.
Aivan, ja siitä 550€ verotettavasta ansiosta maksetaan kukin omien veroprosenttiemme mukaiset verot ja muut maksut. Pyöristämällä vähän suuntaan tai toiseen, 550 euron verotettavasta ansiosta maksetaan 225 euron verot. Vastaavasti 1100 euron luontoisedusta maksetaan veroja 550 euroa.
Laskelma pätee nykyaikana harvinaiseen tapaan, jossa voit ottaa auton tai jättää ottamatta, rahana maksettava bruttopalkka pysyy samana. Taitaa olla lähinnä työtehtävissä jossa työntekijä ajaa paljon työajoa ja vaihtoehtona olisi km-korvaukset.
Jos työsuhdeauto on palkan osa, verotusarvo on sama kuin nettomuutos euroina tilipäivänä.
Niin no, puhuin ihan itsestäni ja kerroin jo aloituksessa että autoetu tulee palkan päälle eikä osana kokonaispalkkaa. Jostain syystä Quu oli tietävinään työsuhteeni ehdot paremmin kuin minä itse.
Eikä siinä mitään, voihan Quu olla siinä oikeassakin, ja varmaan saisin neuvoteltua rahapalkan korotuksen jos luopuisin autosta, mutta niin ei nyt kuitenkaan ole sovittu joten nykyisen tilanteen mukaan autoedun nettokustannus minulle on verotusarvosta maksettava vero.
Ei Quu kirjoita yhtään mitään työsuhteesi ehdoista, vaan verotuksesta. Rahapalkka + luontaisedut=verotettava tulo.
Mutta ei kokonaispalkan päälle voi tulla yhtään mitään, ei se olisi kokonaispalkka, jos siitä puuttuisi autoetu tai vaikka ylityöt.
Työsuhdeautoissa samoin kuin joskus työsuhdepuhelimissa on yksi suuri kummallisuus. Niitä pidetään palkan päälle saatavana etuna, mutta useimmiten samoja kapistuksia joutuu käyttämään työtehtävissä. Ne eivät ole siis työntekijän määrättävissä, autoa ei voi lainata edes puolisolleen, jos on pakko ajaa työajoa sillä. Oma auto on sentään oma auto.
Työtehtäviä on monenlaisia. Jos niissä on tarvetta Hiace:lle niin vaihtoehdot on vähissä. Minulla on auto mm. sen vuoksi, että pääsen työpaikalle. Vaimolla on auto samasta syystä.
Jos työtehtävät edellyttävät henkilöauton käyttöä ja kilometrejä tulee vuosittain työn vuoksi vaikka 25.000km niin voi olla, ettei työnantaja (TA) halua maksaa työntekijälle 25000 x 0,53€ kulukorvauksia vaan pakottaa ottamaan auton, autoetu luultavasti palkan päälle ja sitäkin kulua kompensoidaan jotenkin.
Jos taas TA ei hyödy autoedusta millään tavoin, työajot on nolla tai vähäiset, miksi tarjolla olisi työsuhdeauto palkanpäälle periaatteella, että bruttopalkkasi on 3500€/kk ja voit ottaa auton jos haluat, rahapalkka on auton kanssa 3500€/kk. Autosta aiheutuu TA:lle kuluja ja työsuhde-edut kasvattavat eläkettä yms.. miksi potin ottaminen/jättäminen olisi työntekijän päätettävissä?
Minulla on ollut työsuhdeauto siksi että halusin, pyysin ja sain, vaikkei niitä työajoja nyt niin kauheasti yleensä ole tullut.
Nykyiseen tilanteeseeni, siis siihen että auto on rahapalkan päälle, on sellainen aikoinaan sattunut hassu väärinkäsitys. Esitin palkkatoiveen sisältäen auton, se ymmärrettiin väärin ja tarjottiin palkkaa plus auto."Tottakai, pitäähän sulla auto olla"
Niin pitää.
Taitaa olla jo historiallinen tilanne mutta kun pyysit palkkaa ja autoa, olisiko sinun mielestäsi palkkapyyntö ollut sama saat auton tai et saa? Eli olisitko voinut saada vaikka tonnin suuremman bruttopalkan ellet olisi tarvinnut autoa? Nämähän on kovin tehtäväkohtaisia - jos palkka on kymppitonnin tai neljä tonnia kuussa, auto näkyy eri valossa.
Ensimmäinen työsuhdeautoni tuli ihan neuvottelemalla, luovuin osasta rahapalkkaa ja sain verotusarvoltaan suunnilleen samanhintaisen auton. Jossain matkan varrella sovittiin kokonaispalkasta, jolloin mm. neljännen vuoden alennettu verotusarvo näkyi vastaavana korotuksena palkassa.
Tämä nykyinen väärinkäsitys on vain 3-4 vuoden takaa. Palkkapyyntöni oli euromäärä sisältäen autoedun, mutta sain pyytämäni euromäärän plus auton, eli käytännössä reilun tonnin enemmän kuin pyysin. Siitä ei ole koskaan keskusteltu että mitä tapahtuisi jos en ottaisikaan autoa. Nyt kun ainakin hetkellisesti ajan aiempaa edullisemmalla autolla, niin ei se näy palkassa muutoin kuin pienempinä veroina. Tässä yhteydessä se vaatisi omaa aktiivisuuttani, enkä ole nyt katsonut tarpeelliseksi nipottaa, kun verotusarvo palannee sinne ~1200 korville taas joidenkin kuukausien päästä.
Oletan että neuvottelemalla löytyisi joku ratkaisu 0-100% kompensaation väliltä jos luopuisin autoedusta. Riippuen valitusta prosentista, autoiluni laskennalliset kustannukset nousevat tietysti samassa suhteessa.
Minä ajoin vuosikymmenet 2-3 v välein pakasta vedetyllä uudella vapaalla työsuhdeautolla.
Autoa ei tarvittu millään muotoa työn takia.
Se vaihtoväli on jäänyt päälle, on omalla kustannuksella pirunpaljon kalliimpaa, aikansa kutakin, sanotaan.
Jossain ketjussa kerroin ajavani tilapäisesti Skoda Enyaqilla, kerron siitä tässä lisää.
Minulla on nyt reilun 2kk ajan ollut käytössäni Skoda Enyaq 80X. Auto toimii odotusajan autona sillä aikaa kun odottelen uutta autoani saapuvaksi. Ikää Skodalla on 2 vuotta (luulin jossain kohtaa että kolme, mutta saattoi olla että en osannut laskea niin pitkälle).
Autona se on ihan mainio. Mikään ei erityisesti ihastuta tai vihastuta. Tehoja on riittävästi, mutta mitään wau-efektiä ei saa aikaan. Toisaalta neliveto ja sähköinen voimalinja tekee liikennevalokiihdytyksistä vaivattomia. Koska ajoni ovat arkista ajamista kaupan, työpaikan ja lasten päiväsijoituspaikkojen välillä, en osaa sanoa auton käytöksestä ääritilanteissa mitään, enkä osaa arvioida nelivedon toimivuutta kovinkaan syvällisesti. Sen verran voin sanoa että se toimii tasapainoisesti, ei ole tullut yllätyksiä. Näissä lienee jonkinasteinen takavetopainotus, jonka huomaa hyvässä ja pahassa. Tuo mieleeni Subarun joita minulla on ollut pariin otteeseen.
Sisustan laatuvaikutelma on erinomainen, eikä minusta juurikaan häviä premiumeille,ainakaan miltään olennaisilta osilta. No okei, tikkaukset kojelaudassa ja penkeissä ovat toki hienoja, mutta ei niitä nyt varsinaisesti osaa ikävöidä.
Tilavakin auto on. Kolmilapsisena perheenä ollaan mahduttu ihan ok, mutta sellaista reissua ei vielä ollut jossa auto pitäisi pakata tupaten täyteen. Oletan että mahdutaan lähes yhtä hyvin kuin V90:een, koska tavaratilan muoto on kulmikas, eli hyvä.
Kulutus on ollut 23kWh / 100km. Reilun 5000km matkalle mahtuu kolme moottoritiereissua Turkuun, sekä päivittäinen kahden liittymävälin edestakainen siirtymä 100km/h motarilla, muutoin lähinnä lähiön taajama-ajoa. Minusta kulutus on näin talvikeleiksi ihan maltillinen. Espoo-Turku-Espoo ei onnistu lataamatta, vaikka periaatteessa pitäisi. Talvinen moottoritiekulutus kun on toki korkeampi kuin tuo keskiarvo. Ei se paljoa lisälatinkia vaadi, mutta vähän kuitenkin. Lisään vielä että Turun reissuja lukuun ottamatta samanlaista ajoa ajettava Nissan Leafimme on samana aikana kuluttanut 1,5kWh enemmän, joten Skoda suorituu vertailussa mainiosti (isompi, nelivetoinen ja enemmän moottoritieajoa).
Latausnopeus on pikalatureilla (yleensä ABCn 150kW) pyörinyt 30-80kW haarukassa, mutta olettaisin että rajoittava tekijä on ollut laturi eikä auto. Harvemmin olen päässyt yksikseni lataamaan, eikä niitä pikalataustarpeita kovin montaa ole ollutkaan.
Moitteet tulevat lähinnä lukoista ja softasta. "Bensaluukku" päätti kertaalleen olla avautumatta, kunnes vuorokauden jälkeen aukeni kuitenkin. Lienee tyyppivika. En enää sulje luukkua, problem solved (kunnes huolto solvaa sen lopullisesti). Apukuskin ovi taas teki useampaan otteeseen niin, ettei se pysy kiinni. Softasta on olemassa uudempi versio, mutta jostain syystä auto ei ole tarjonnut sitä minulle ladattavaksi. Muuten kaikki ihan ok, mutta on pieniä vaikeuksia saada se tottelemaan kotipihan latausasetuksia. Haluaisin sen lataavan "ensisijaisina aikoina", ja auton pitäisi tietää tämä ollessaan kotona, mutta useimmiten se haluaisi ryhtyä latautumaan heti. Ilmeisesti päivitys 3.0:sta 3.2:een voisi tehdä siitä tottelevaisemman.
@M880 kirjoitti:
Jossain ketjussa kerroin ajavani tilapäisesti Skoda Enyaqilla, kerron siitä tässä lisää.
Minulla on nyt reilun 2kk ajan ollut käytössäni Skoda Enyaq 80X. Auto toimii odotusajan autona sillä aikaa kun odottelen uutta autoani saapuvaksi. Ikää Skodalla on 2 vuotta (luulin jossain kohtaa että kolme, mutta saattoi olla että en osannut laskea niin pitkälle).
Autona se on ihan mainio. Mikään ei erityisesti ihastuta tai vihastuta. Tehoja on riittävästi, mutta mitään wau-efektiä ei saa aikaan. Toisaalta neliveto ja sähköinen voimalinja tekee liikennevalokiihdytyksistä vaivattomia. Koska ajoni ovat arkista ajamista kaupan, työpaikan ja lasten päiväsijoituspaikkojen välillä, en osaa sanoa auton käytöksestä ääritilanteissa mitään, enkä osaa arvioida nelivedon toimivuutta kovinkaan syvällisesti. Sen verran voin sanoa että se toimii tasapainoisesti, ei ole tullut yllätyksiä. Näissä lienee jonkinasteinen takavetopainotus, jonka huomaa hyvässä ja pahassa. Tuo mieleeni Subarun joita minulla on ollut pariin otteeseen.
Sisustan laatuvaikutelma on erinomainen, eikä minusta juurikaan häviä premiumeille,ainakaan miltään olennaisilta osilta. No okei, tikkaukset kojelaudassa ja penkeissä ovat toki hienoja, mutta ei niitä nyt varsinaisesti osaa ikävöidä.
Tilavakin auto on. Kolmilapsisena perheenä ollaan mahduttu ihan ok, mutta sellaista reissua ei vielä ollut jossa auto pitäisi pakata tupaten täyteen. Oletan että mahdutaan lähes yhtä hyvin kuin V90:een, koska tavaratilan muoto on kulmikas, eli hyvä.
Kulutus on ollut 23kWh / 100km. Reilun 5000km matkalle mahtuu kolme moottoritiereissua Turkuun, sekä päivittäinen kahden liittymävälin edestakainen siirtymä 100km/h motarilla, muutoin lähinnä lähiön taajama-ajoa. Minusta kulutus on näin talvikeleiksi ihan maltillinen. Espoo-Turku-Espoo ei onnistu lataamatta, vaikka periaatteessa pitäisi. Talvinen moottoritiekulutus kun on toki korkeampi kuin tuo keskiarvo. Ei se paljoa lisälatinkia vaadi, mutta vähän kuitenkin. Lisään vielä että Turun reissuja lukuun ottamatta samanlaista ajoa ajettava Nissan Leafimme on samana aikana kuluttanut 1,5kWh enemmän, joten Skoda suorituu vertailussa mainiosti (isompi, nelivetoinen ja enemmän moottoritieajoa).
Latausnopeus on pikalatureilla (yleensä ABCn 150kW) pyörinyt 30-80kW haarukassa, mutta olettaisin että rajoittava tekijä on ollut laturi eikä auto. Harvemmin olen päässyt yksikseni lataamaan, eikä niitä pikalataustarpeita kovin montaa ole ollutkaan.
Moitteet tulevat lähinnä lukoista ja softasta. "Bensaluukku" päätti kertaalleen olla avautumatta, kunnes vuorokauden jälkeen aukeni kuitenkin. Lienee tyyppivika. En enää sulje luukkua, problem solved (kunnes huolto solvaa sen lopullisesti). Apukuskin ovi taas teki useampaan otteeseen niin, ettei se pysy kiinni. Softasta on olemassa uudempi versio, mutta jostain syystä auto ei ole tarjonnut sitä minulle ladattavaksi. Muuten kaikki ihan ok, mutta on pieniä vaikeuksia saada se tottelemaan kotipihan latausasetuksia. Haluaisin sen lataavan "ensisijaisina aikoina", ja auton pitäisi tietää tämä ollessaan kotona, mutta useimmiten se haluaisi ryhtyä latautumaan heti. Ilmeisesti päivitys 3.0:sta 3.2:een voisi tehdä siitä tottelevaisemman.
Päivitystä ja luksusta. Uutta akkukemiaa ja kokoa, energiaystävällisempää ja tehokkaampaa moottoria, nopeampaa ja tehokkaampaa latausta, uusi käyttöjärjestelmä.
Škoda Enyaq Laurin & Klement: Lisää toimintamatkaa ja päivitetty tekniikka
Škoda Enyaq L&K -malliversiossa esitellään uutta akusto- ja voimalinjatekniikkaa.
Poimintoja verkosta:
Aikapaljon kärsi uuden id7:n kantama "kylmässä ~3 astetta" vrt BYD seal ja Tesla 3.
Todettiin mukavimmaksi ja hiljaisimmaksi noista verrattuna teslaan ja BYD.
ID7 ~rangen ero wltp 48% (samalla myös lyhin range 200mailia)
Tesla ~33% , 212 mailia(pikkuakkuversio)
BYD Seal ~ 23% , 271mailia
@RccH kirjoitti:
Poimintoja verkosta:
Aikapaljon kärsi uuden id7:n kantama "kylmässä ~3 astetta" vrt BYD seal ja Tesla 3.
Todettiin mukavimmaksi ja hiljaisimmaksi noista verrattuna teslaan ja BYD.
ID7 ~rangen ero wltp 48% (samalla myös lyhin range 200mailia)
Tesla ~33% , 212 mailia(pikkuakkuversio)
BYD Seal ~ 23% , 271mailia
Videota katsomatta: uusissa sähkiksissä taitaa olla lämpöpumppu kaikissa. Onko sen toteutuksessa paljonkin eroja, jotka selittävät tuota kylmänkestävyyttä toimintamatkaan verrattuna? Tavalliset ILPit toimivat nykyisin -25 saakka ongelmitta, mutta tuskin mitään polaarimalleja sähkiksiin laiteta, vaan suomalaiset saavat hehkuttaa vastuksia.
Ensimmäinen työsuhdeautoni tuli ihan neuvottelemalla, luovuin osasta rahapalkkaa ja sain verotusarvoltaan suunnilleen samanhintaisen auton. Jossain matkan varrella sovittiin kokonaispalkasta, jolloin mm. neljännen vuoden alennettu verotusarvo näkyi vastaavana korotuksena palkassa.
Tämä nykyinen väärinkäsitys on vain 3-4 vuoden takaa. Palkkapyyntöni oli euromäärä sisältäen autoedun, mutta sain pyytämäni euromäärän plus auton, eli käytännössä reilun tonnin enemmän kuin pyysin. Siitä ei ole koskaan keskusteltu että mitä tapahtuisi jos en ottaisikaan autoa. Nyt kun ainakin hetkellisesti ajan aiempaa edullisemmalla autolla, niin ei se näy palkassa muutoin kuin pienempinä veroina. Tässä yhteydessä se vaatisi omaa aktiivisuuttani, enkä ole nyt katsonut tarpeelliseksi nipottaa, kun verotusarvo palannee sinne ~1200 korville taas joidenkin kuukausien päästä.
Oletan että neuvottelemalla löytyisi joku ratkaisu 0-100% kompensaation väliltä jos luopuisin autoedusta. Riippuen valitusta prosentista, autoiluni laskennalliset kustannukset nousevat tietysti samassa suhteessa.
Minä ajoin vuosikymmenet 2-3 v välein pakasta vedetyllä uudella vapaalla työsuhdeautolla.
Autoa ei tarvittu millään muotoa työn takia.
Se vaihtoväli on jäänyt päälle, on omalla kustannuksella pirunpaljon kalliimpaa, aikansa kutakin, sanotaan.
Jossain ketjussa kerroin ajavani tilapäisesti Skoda Enyaqilla, kerron siitä tässä lisää.
Minulla on nyt reilun 2kk ajan ollut käytössäni Skoda Enyaq 80X. Auto toimii odotusajan autona sillä aikaa kun odottelen uutta autoani saapuvaksi. Ikää Skodalla on 2 vuotta (luulin jossain kohtaa että kolme, mutta saattoi olla että en osannut laskea niin pitkälle).
Autona se on ihan mainio. Mikään ei erityisesti ihastuta tai vihastuta. Tehoja on riittävästi, mutta mitään wau-efektiä ei saa aikaan. Toisaalta neliveto ja sähköinen voimalinja tekee liikennevalokiihdytyksistä vaivattomia. Koska ajoni ovat arkista ajamista kaupan, työpaikan ja lasten päiväsijoituspaikkojen välillä, en osaa sanoa auton käytöksestä ääritilanteissa mitään, enkä osaa arvioida nelivedon toimivuutta kovinkaan syvällisesti. Sen verran voin sanoa että se toimii tasapainoisesti, ei ole tullut yllätyksiä. Näissä lienee jonkinasteinen takavetopainotus, jonka huomaa hyvässä ja pahassa. Tuo mieleeni Subarun joita minulla on ollut pariin otteeseen.
Sisustan laatuvaikutelma on erinomainen, eikä minusta juurikaan häviä premiumeille,ainakaan miltään olennaisilta osilta. No okei, tikkaukset kojelaudassa ja penkeissä ovat toki hienoja, mutta ei niitä nyt varsinaisesti osaa ikävöidä.
Tilavakin auto on. Kolmilapsisena perheenä ollaan mahduttu ihan ok, mutta sellaista reissua ei vielä ollut jossa auto pitäisi pakata tupaten täyteen. Oletan että mahdutaan lähes yhtä hyvin kuin V90:een, koska tavaratilan muoto on kulmikas, eli hyvä.
Kulutus on ollut 23kWh / 100km. Reilun 5000km matkalle mahtuu kolme moottoritiereissua Turkuun, sekä päivittäinen kahden liittymävälin edestakainen siirtymä 100km/h motarilla, muutoin lähinnä lähiön taajama-ajoa. Minusta kulutus on näin talvikeleiksi ihan maltillinen. Espoo-Turku-Espoo ei onnistu lataamatta, vaikka periaatteessa pitäisi. Talvinen moottoritiekulutus kun on toki korkeampi kuin tuo keskiarvo. Ei se paljoa lisälatinkia vaadi, mutta vähän kuitenkin. Lisään vielä että Turun reissuja lukuun ottamatta samanlaista ajoa ajettava Nissan Leafimme on samana aikana kuluttanut 1,5kWh enemmän, joten Skoda suorituu vertailussa mainiosti (isompi, nelivetoinen ja enemmän moottoritieajoa).
Latausnopeus on pikalatureilla (yleensä ABCn 150kW) pyörinyt 30-80kW haarukassa, mutta olettaisin että rajoittava tekijä on ollut laturi eikä auto. Harvemmin olen päässyt yksikseni lataamaan, eikä niitä pikalataustarpeita kovin montaa ole ollutkaan.
Moitteet tulevat lähinnä lukoista ja softasta. "Bensaluukku" päätti kertaalleen olla avautumatta, kunnes vuorokauden jälkeen aukeni kuitenkin. Lienee tyyppivika. En enää sulje luukkua, problem solved (kunnes huolto solvaa sen lopullisesti). Apukuskin ovi taas teki useampaan otteeseen niin, ettei se pysy kiinni. Softasta on olemassa uudempi versio, mutta jostain syystä auto ei ole tarjonnut sitä minulle ladattavaksi. Muuten kaikki ihan ok, mutta on pieniä vaikeuksia saada se tottelemaan kotipihan latausasetuksia. Haluaisin sen lataavan "ensisijaisina aikoina", ja auton pitäisi tietää tämä ollessaan kotona, mutta useimmiten se haluaisi ryhtyä latautumaan heti. Ilmeisesti päivitys 3.0:sta 3.2:een voisi tehdä siitä tottelevaisemman.
Päivitystä ja luksusta. Uutta akkukemiaa ja kokoa, energiaystävällisempää ja tehokkaampaa moottoria, nopeampaa ja tehokkaampaa latausta, uusi käyttöjärjestelmä.
Škoda Enyaq Laurin & Klement: Lisää toimintamatkaa ja päivitetty tekniikka
Škoda Enyaq L&K -malliversiossa esitellään uutta akusto- ja voimalinjatekniikkaa.
https://autobild.fi/uutinen/skoda-enyaq-laurin--klement-lisaa-toimintamatkaa-ja-paivitetty-tekniikka-6.182.167318.5f661a3abd
https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/skoda-enyaq-sai-laurin-klementinsa-eika-suinkaan-pelkastaan-kaunokirjainten-takia/
Poimintoja verkosta:
Aikapaljon kärsi uuden id7:n kantama "kylmässä ~3 astetta" vrt BYD seal ja Tesla 3.
Todettiin mukavimmaksi ja hiljaisimmaksi noista verrattuna teslaan ja BYD.
ID7 ~rangen ero wltp 48% (samalla myös lyhin range 200mailia)
Tesla ~33% , 212 mailia(pikkuakkuversio)
BYD Seal ~ 23% , 271mailia
Videota katsomatta: uusissa sähkiksissä taitaa olla lämpöpumppu kaikissa. Onko sen toteutuksessa paljonkin eroja, jotka selittävät tuota kylmänkestävyyttä toimintamatkaan verrattuna? Tavalliset ILPit toimivat nykyisin -25 saakka ongelmitta, mutta tuskin mitään polaarimalleja sähkiksiin laiteta, vaan suomalaiset saavat hehkuttaa vastuksia.