@Lukija540864 kirjoitti:
Mitä eroa näillä konkreettisesti on?
Minulla on auto jossa on ilmeisesti letku joka on myyty lohkona?
Lohkolämmitin lämmittää vettä ja on sijoitettu moottorilohkon vesitilaan. Letkulämmitin lämmittää vettä jota se kierrättää moottoriin sähköpumpulla ja on sijoitettu letkuun. Säteilylämmitin taasen on liimattu moottorin kylkeen ja lämmittää lähinnä öljyä. Yleensä tuo viimeinen on kaikkein hitain ja tehottomin. Oman kokemuksen mukaan sillä joutuu lämmittämään moottoria tupla ajan noihin muihin verrattuna.
@Lukija540864 kirjoitti:
Eli jos myydään auto missä on merkattu lohkolämmitin on väärin kun siitä löytyy letkulämmitin.
Kyllä, mutta toisaalta suurempiakin virheitä myyntiesitteissä on. Saatetaan esim. mainostaa sähköautoa automaattivaihteisena vaikkei vaihteistoa löydy ollenkaan.
Kun alle vuoden ollut minulla niin letkulämmitin vuotaa sisään kun ensi sijaisesti ei suositella tuohon merkkiin ja malliin sitä
Sisään? Matkustamoon? Letkulämmitin kyllä tietääkseni aina asennetaan moottoritilaan jolloin se voi vuotaa vain sinne.
Taitaa nykyautojen kevytmetalli-moottorilohkoissa olla aika harvassa "pakkastulppa", jonka kautta lohkolämmitin voidaan asentaa. Yleensä se on juuri vesiletkuun asennettu lämmitin kiertovesipumpulla.
@Lukija540864 kirjoitti:
Mitä eroa näillä konkreettisesti on?
Minulla on auto jossa on ilmeisesti letku joka on myyty lohkona?
Letkulämmitin voi olla huono, ihan toimiva tai paras sähkölämmitin mitä kaupasta saa. Ei näitä voi käsitellä yhtenä monoliittinä. Omasta mielestäni paras on kiertovesipumpulla varustettu kilowattiluokan lämmitin joka asennetaan auton valmistajan tehdaswebaston letkusarjalla sen olemattoman polttimen paikalle. Eli siis TEHOKAS letkulämmitin pumpun käyttämällä vesikierrolla. Moottori lämpenee nopeasti ja reilusti lämpimämmäksi kuin millään muulla perinteisellä sähkölämmittimellä.
Letkulämmitin on kuluva osa, joka vaihdetaan kun se lakkaa toimimasta tai alkaa vuotaa. Jos vuotava lämmitin on vanha peltikuorinen TT-Thermo, vaihda se uudempaan malliin, josta on hyvää kokemusta jo muutaman vuoden ajalta. Myös pienitehoisempi Defan luonnollisella kierrolla toimiva pystyasentoon asennettava lämmitin toimi edellisessä autossa, mutta sellainen pitää myös asentaa oikein, että painovoimainen kierto käynnistyy kunnolla pumputtomassa lämmittimessä.
Jotkut lämppärit voi sekoittaa auton diagnostiikan. Kollegalla oli aikoinaan V70 2.5T työsuhdeauto johon asennettiin letkulämmitin Volvolla. -15 C pakkasessa start/stop napin painallus aiheutti noin 20s starttauksen mutta kone ei käynnistynyt. Viaksi epäiliin että lämmitin huijaa moottorin lämpötila-anturia. En muista kuinka korjattiin.
@Lukija159246 kirjoitti:
Jotkut lämppärit voi sekoittaa auton diagnostiikan. Kollegalla oli aikoinaan V70 2.5T työsuhdeauto johon asennettiin letkulämmitin Volvolla. -15 C pakkasessa start/stop napin painallus aiheutti noin 20s starttauksen mutta kone ei käynnistynyt. Viaksi epäiliin että lämmitin huijaa moottorin lämpötila-anturia. En muista kuinka korjattiin.
Mulla oli aikanaan sama vika muuttuvakurkkuisella kaasuttimella varustetussa -87 1,3 Corollassa. Lämmittämättä käynnistyi aina todella hyvin (kunhan ei koskenut kaasupolkimeen ennen kun moottori oli käynnissä vaikka käyttöohjekirjassa kehoitettiinkin ennen starttausta niin tekemään). Mutta jos sitä lämmitti lohkolämmittimellä liian kauan niin moottori saattoikin pyrkiä tukehtumaan liialliseen polttoaineannokseen, jolloin se sitten piti käynnistää kaasu pohjassa starttaamalla pitkään. No, siinä oli kaasuttimessa automaattiryyppy johon saakka lohkolämmittimen lämmittämä vesi ei kulkeutunut kun moottori ei ollut käynnissä ja ryypytti sitten käynnistettäessä moottoria niin kuin se olisi ollut jääkylmä.
Vuotaa sieltä "mötilkältä" eli ilmeisesti pumpusta. Korjaamo joka tsekkaa sano että kysyiseen autoon mitsu 2019 asx bensa suositella nestekiertoa vaan säteilylämmitintä, ja ilmeisesti lohkolämmitintä ei voi asentaa.
Eli kannattaako vaihtaa säteilyyn vai tehdä uudestaan kierto ja toivoa että jatkossa toimii
Jos sinulla on aikaa lämmitellä moottoria vaikka 4 tuntia kovimmilla pakkasilla niin kyllä sillä säteilylämmittimelläkin tulee toimeen.
Ps. Niin kuin moni muukin autoilutermi niin myös säteilylämmitin on terminä täyttä huuhaata. Oikeasti kyseessä on konduktiolämmitin (ja öljyn osalta osin konvektiolämmitin). Nuo muut ym. lämmittimet on konvektiolämmittimiä.
Ns säteilijät (tuttu nimi kaikille) on yleensä melko vaatimattoman kokoisia, kuin pulttaisi tulitikkuaskin lohkoon kiinni. Tästä syystä tehot on pienemmät kuin ”lohkolämppärissä” - 350 vs 500 W. Tästä syystä säteilijät häviöt suhteessa tehoon (moottorista karkaa lämmöt ympäristöön) on sitä luokkaa, ettei moottorin lämmö nouse lohkolämmittimen tasolle vaikka säteilijä olisi kiinni kellon ympäri. Webasto on toinen äärilaita - tehoa on niin paljon, että moottorin lämpömittari näyttää lämpöjä jo puolen tunnin päästä.
@Lukija159246 kirjoitti:
Jotkut lämppärit voi sekoittaa auton diagnostiikan. Kollegalla oli aikoinaan V70 2.5T työsuhdeauto johon asennettiin letkulämmitin Volvolla. -15 C pakkasessa start/stop napin painallus aiheutti noin 20s starttauksen mutta kone ei käynnistynyt. Viaksi epäiliin että lämmitin huijaa moottorin lämpötila-anturia. En muista kuinka korjattiin.
Sama juttu muutaman vuosikerran Mersuissa, joissa ongelma aiheutui moottorin lämpötilamittausten liian ahtaista hälytysrajoista. Auto järkyttyi kun pakkaskelillä jossain sensorissa olikin parikymmentä astetta plussan puolella.
Ainakin Mersun tapauksessa tämä tuli tehdasasenteisen lisälämmittimen vaihtuessa lämmittämään ainoastaan sisätilaa. Kesti joitain vuosia ennen kuin viime vuosikymmenen lopulla saatiin kalibrointiarvot kohdalleen. Loppukesästä 2018 valmistunut 2019 vuosimallin S213 ei enää vaatinut mitään asetusten säätämistä lämmittimen asennuksen yhteydessä.
F11 bemarissa voi yhdellä tehovastuksella huijata webaston lämmittämään myös moottoria. Tein sen vuosia sitten eikä ole mitään ongelmia seurannut. Mikä lie syy alunperin moottorinlämmitys vain mukavuuslämmittimeksi. Mersussa sama.
@Lukija159246 kirjoitti:
F11 bemarissa voi yhdellä tehovastuksella huijata webaston lämmittämään myös moottoria. Tein sen vuosia sitten eikä ole mitään ongelmia seurannut. Mikä lie syy alunperin moottorinlämmitys vain mukavuuslämmittimeksi. Mersussa sama.
Puhutaanko nyt ensin ohjaamoa lämmittävästä ns. "mukavuuskytkennästä" vai viime vuosikymmenen puolivälin pelkästään ohjaamoa lämmittävästä Webastosta?
Mersun tapauksessa mukavuuskytkennän ohittaminen ei vaadi muuta kuin kaapelin irrotuksen vesikiertoa ohjaavan shuntin liittimeltä (W212). Tässä tapauksessa vastus on ainoastaan huijaamassa ohjainlaitetta luulemaan ohjattavan vesiventtiilin olevan hereillä langan toisessa päässä. Moottorin lämmitys alkaa ilman vastustakin heti lämmittimen käynnistymisen jälkeen mutta vikalokiin jää avoimen piirin vuoksi vikailmoitus.
Ensimmäiset vain sisätilaa lämmittävät vaativat lisäsäätöä moottorin lämmittämiseksi (W205, W213). Tehtaan huomattua pohjoisnavalla asuvien eskimoiden haluavan edelleen lämmittää moottorinsa ei mitään lisätuunauksia enää tarvita.
Minun tapauksessa bemarin tavasta lopettaa moottorin lämmitys webastolla kymmenen vuotta sitten. Kollegat kertoivat silloin tarinaa, että kaikki autonvalmistajat tekevät samaa, eli lämmitin on vain ”mukavuusvaruste”. Sinällään outoa, että Saksan talvessa(kaan) joku haluaisi lämmittää pelkän matkustamon ja lähteä kylmällä koneella liikkeelle jos asian voisi valita kytkimellä.
Bemarissa asia oli ajateltu niin, että ensin kabiini lämpimäksi ja sen jälkeen venttiili moottoripiiriin auki. Moottori tuskin lämpiäisi sen noin 20 min lämmityssessio aikana. Volvossa webasto sentään toimii tarvittaessa 45 min.
Mulla 25 v. webasto lämmittää ensin moottorin ja vasta kun se on lämmennyt käynnistyy lämmityslaitteen puhallin ja matkustamo alkaa lämmetä. Neljännesvuosisata sitten ajateltiin asiat toisella tavalla.
@Lukija31722 kirjoitti:
Mulla 25 v. webasto lämmittää ensin moottorin ja vasta kun se on lämmennyt käynnistyy lämmityslaitteen puhallin ja matkustamo alkaa lämmetä. Neljännesvuosisata sitten ajateltiin asiat toisella tavalla.
Volvossa on toiminut noin vuosituhannen alkupuolelta asti - webaston tehot tulee kivasti esiin kun auton moottorinlämpötilaa näyttävä mittari nousee 1/4 puolen tunnin webastolla lämmityksen jälkeen. En tiedä miten on vaikuttanut moottorin kestävyyteen, mutta olen vain yhden kerran käynnistänyt moottorin kylmänä yli -5 C pakkasessa yli 20 vuoden käytön aikana.
@Lukija159246 kirjoitti:
Minun tapauksessa bemarin tavasta lopettaa moottorin lämmitys webastolla kymmenen vuotta sitten. Kollegat kertoivat silloin tarinaa, että kaikki autonvalmistajat tekevät samaa, eli lämmitin on vain ”mukavuusvaruste”. Sinällään outoa, että Saksan talvessa(kaan) joku haluaisi lämmittää pelkän matkustamon ja lähteä kylmällä koneella liikkeelle jos asian voisi valita kytkimellä.
Bemarissa asia oli ajateltu niin, että ensin kabiini lämpimäksi ja sen jälkeen venttiili moottoripiiriin auki. Moottori tuskin lämpiäisi sen noin 20 min lämmityssessio aikana. Volvossa webasto sentään toimii tarvittaessa 45 min.
Juuri tätä tarkoitin vanhempien Mersujen (noin 2015 saakka) mukavuuskytkennällä. Mukavuus tosin heikkenee kovalla pakkasella, koska miellyttävän lämmin matkustamo viilennetään heti ajoon lähtiessä moottorin ollessa vielä kylmä. Mukavuuskytkennän ohittamalla moottori tietenkin ottaa osansa lämmitystehosta ja sisätila ehkä lämpenee hieman hitaammin, mutta valmiiksi lämmin moottori alkaa tuottaa lisää lämmintä heti ajoon lähtiessä ja tilanne alkaa kehittyä välittömästi oikeaan suuntaan ilman viileää henkäystä ennen moottorin lämpenemistä.
Näiden kytkentöjen jälkeen tuli tuo aivopieru pelkkää matkustamoa lämmittävistä Webastoista, joita sitten tuunattiin auton vuosimallista riippuen vaihtelevalla vaikeusasteella myös moottoria lämmittäväksi.
Meillä jälkimmäistä ikäluokkaa olevan auton kohdalla lopetettiin koko värkkäys, hyväksyttiin Webastoton auto ja asennettiin kilowatin tehoinen sähkölämmitin kiertovesipumpulla tehdas-Webaston letkusarjalla siististi ja luotettavasti. Kun auto lähtee aina sähkön ääreltä, ihan turha se poltin on.
Bemarissa on laadukas lämmitin. Melkein 300.000 km toiminut ilman huoltoa - Volvolla mittarissa sekä matkaa että aikaa enemmän, mutta olen huoltanut (lue: puhdistanut) lämmitintä useaan kertaan, vaihtanut hehkutulppaa ja vesipumpunkin. BMW:ssä on vielä sellainen rasite lämmittimelle, että lämmitin käy automaattisesti kunnes kone on käyntilämmin. Eli pihassa kun siirtää autoa muutaman meitrin, webasto huokailee hetken kun moottorin sammuttaa. Otatin automaattikäynnistyksen pois Volvosta lähes uutena.
Vaimo meni Volvolla tänään töihin, laitoin webaston kellolla lämmittämään auton hänen työajan päättymisen aikoihin. Puolessa tunnissa webasto sulattaa etelän lumimyrskyn tuoman valkoisen kerroksen eikä ikkunoiden harjaus ole välttämättä ollenkaan tarpeen - kerroksen paksuudesta ei vielä ole tietoa.
Lohko, letku lämmittää vettä, säteilylämmitin öljyä.
Mille kuullostaa siperialainen vaihtoehto: notski öljypohjan alle :-)
No joo ..Lohko lienee se kovilla pakkasilla tehokkain oikein ajoitettuna.
Lohkolämmitin lämmittää vettä ja on sijoitettu moottorilohkon vesitilaan. Letkulämmitin lämmittää vettä jota se kierrättää moottoriin sähköpumpulla ja on sijoitettu letkuun. Säteilylämmitin taasen on liimattu moottorin kylkeen ja lämmittää lähinnä öljyä. Yleensä tuo viimeinen on kaikkein hitain ja tehottomin. Oman kokemuksen mukaan sillä joutuu lämmittämään moottoria tupla ajan noihin muihin verrattuna.
Eli jos myydään auto missä on merkattu lohkolämmitin on väärin kun siitä löytyy letkulämmitin.
Kun alle vuoden ollut minulla niin letkulämmitin vuotaa sisään kun ensi sijaisesti ei suositella tuohon merkkiin ja malliin sitä
Kyllä, mutta toisaalta suurempiakin virheitä myyntiesitteissä on. Saatetaan esim. mainostaa sähköautoa automaattivaihteisena vaikkei vaihteistoa löydy ollenkaan.
Sisään? Matkustamoon? Letkulämmitin kyllä tietääkseni aina asennetaan moottoritilaan jolloin se voi vuotaa vain sinne.
Taitaa nykyautojen kevytmetalli-moottorilohkoissa olla aika harvassa "pakkastulppa", jonka kautta lohkolämmitin voidaan asentaa. Yleensä se on juuri vesiletkuun asennettu lämmitin kiertovesipumpulla.
Käyttäkäämme siis termiä "moottorilämmitin"
Kysy lisätietoja myyjältä..
Letkulämmitin voi olla huono, ihan toimiva tai paras sähkölämmitin mitä kaupasta saa. Ei näitä voi käsitellä yhtenä monoliittinä. Omasta mielestäni paras on kiertovesipumpulla varustettu kilowattiluokan lämmitin joka asennetaan auton valmistajan tehdaswebaston letkusarjalla sen olemattoman polttimen paikalle. Eli siis TEHOKAS letkulämmitin pumpun käyttämällä vesikierrolla. Moottori lämpenee nopeasti ja reilusti lämpimämmäksi kuin millään muulla perinteisellä sähkölämmittimellä.
Letkulämmitin on kuluva osa, joka vaihdetaan kun se lakkaa toimimasta tai alkaa vuotaa. Jos vuotava lämmitin on vanha peltikuorinen TT-Thermo, vaihda se uudempaan malliin, josta on hyvää kokemusta jo muutaman vuoden ajalta. Myös pienitehoisempi Defan luonnollisella kierrolla toimiva pystyasentoon asennettava lämmitin toimi edellisessä autossa, mutta sellainen pitää myös asentaa oikein, että painovoimainen kierto käynnistyy kunnolla pumputtomassa lämmittimessä.
--740 GLE
Jotkut lämppärit voi sekoittaa auton diagnostiikan. Kollegalla oli aikoinaan V70 2.5T työsuhdeauto johon asennettiin letkulämmitin Volvolla. -15 C pakkasessa start/stop napin painallus aiheutti noin 20s starttauksen mutta kone ei käynnistynyt. Viaksi epäiliin että lämmitin huijaa moottorin lämpötila-anturia. En muista kuinka korjattiin.
Mulla oli aikanaan sama vika muuttuvakurkkuisella kaasuttimella varustetussa -87 1,3 Corollassa. Lämmittämättä käynnistyi aina todella hyvin (kunhan ei koskenut kaasupolkimeen ennen kun moottori oli käynnissä vaikka käyttöohjekirjassa kehoitettiinkin ennen starttausta niin tekemään). Mutta jos sitä lämmitti lohkolämmittimellä liian kauan niin moottori saattoikin pyrkiä tukehtumaan liialliseen polttoaineannokseen, jolloin se sitten piti käynnistää kaasu pohjassa starttaamalla pitkään. No, siinä oli kaasuttimessa automaattiryyppy johon saakka lohkolämmittimen lämmittämä vesi ei kulkeutunut kun moottori ei ollut käynnissä ja ryypytti sitten käynnistettäessä moottoria niin kuin se olisi ollut jääkylmä.
Vuotaa sieltä "mötilkältä" eli ilmeisesti pumpusta. Korjaamo joka tsekkaa sano että kysyiseen autoon mitsu 2019 asx bensa suositella nestekiertoa vaan säteilylämmitintä, ja ilmeisesti lohkolämmitintä ei voi asentaa.
Eli kannattaako vaihtaa säteilyyn vai tehdä uudestaan kierto ja toivoa että jatkossa toimii
Jos sinulla on aikaa lämmitellä moottoria vaikka 4 tuntia kovimmilla pakkasilla niin kyllä sillä säteilylämmittimelläkin tulee toimeen.
Ps. Niin kuin moni muukin autoilutermi niin myös säteilylämmitin on terminä täyttä huuhaata. Oikeasti kyseessä on konduktiolämmitin (ja öljyn osalta osin konvektiolämmitin). Nuo muut ym. lämmittimet on konvektiolämmittimiä.
Ns säteilijät (tuttu nimi kaikille) on yleensä melko vaatimattoman kokoisia, kuin pulttaisi tulitikkuaskin lohkoon kiinni. Tästä syystä tehot on pienemmät kuin ”lohkolämppärissä” - 350 vs 500 W. Tästä syystä säteilijät häviöt suhteessa tehoon (moottorista karkaa lämmöt ympäristöön) on sitä luokkaa, ettei moottorin lämmö nouse lohkolämmittimen tasolle vaikka säteilijä olisi kiinni kellon ympäri. Webasto on toinen äärilaita - tehoa on niin paljon, että moottorin lämpömittari näyttää lämpöjä jo puolen tunnin päästä.
Sama juttu muutaman vuosikerran Mersuissa, joissa ongelma aiheutui moottorin lämpötilamittausten liian ahtaista hälytysrajoista. Auto järkyttyi kun pakkaskelillä jossain sensorissa olikin parikymmentä astetta plussan puolella.
Ainakin Mersun tapauksessa tämä tuli tehdasasenteisen lisälämmittimen vaihtuessa lämmittämään ainoastaan sisätilaa. Kesti joitain vuosia ennen kuin viime vuosikymmenen lopulla saatiin kalibrointiarvot kohdalleen. Loppukesästä 2018 valmistunut 2019 vuosimallin S213 ei enää vaatinut mitään asetusten säätämistä lämmittimen asennuksen yhteydessä.
--740 GLE
F11 bemarissa voi yhdellä tehovastuksella huijata webaston lämmittämään myös moottoria. Tein sen vuosia sitten eikä ole mitään ongelmia seurannut. Mikä lie syy alunperin moottorinlämmitys vain mukavuuslämmittimeksi. Mersussa sama.
Puhutaanko nyt ensin ohjaamoa lämmittävästä ns. "mukavuuskytkennästä" vai viime vuosikymmenen puolivälin pelkästään ohjaamoa lämmittävästä Webastosta?
Mersun tapauksessa mukavuuskytkennän ohittaminen ei vaadi muuta kuin kaapelin irrotuksen vesikiertoa ohjaavan shuntin liittimeltä (W212). Tässä tapauksessa vastus on ainoastaan huijaamassa ohjainlaitetta luulemaan ohjattavan vesiventtiilin olevan hereillä langan toisessa päässä. Moottorin lämmitys alkaa ilman vastustakin heti lämmittimen käynnistymisen jälkeen mutta vikalokiin jää avoimen piirin vuoksi vikailmoitus.
Ensimmäiset vain sisätilaa lämmittävät vaativat lisäsäätöä moottorin lämmittämiseksi (W205, W213). Tehtaan huomattua pohjoisnavalla asuvien eskimoiden haluavan edelleen lämmittää moottorinsa ei mitään lisätuunauksia enää tarvita.
--740 GLE
Minun tapauksessa bemarin tavasta lopettaa moottorin lämmitys webastolla kymmenen vuotta sitten. Kollegat kertoivat silloin tarinaa, että kaikki autonvalmistajat tekevät samaa, eli lämmitin on vain ”mukavuusvaruste”. Sinällään outoa, että Saksan talvessa(kaan) joku haluaisi lämmittää pelkän matkustamon ja lähteä kylmällä koneella liikkeelle jos asian voisi valita kytkimellä.
Bemarissa asia oli ajateltu niin, että ensin kabiini lämpimäksi ja sen jälkeen venttiili moottoripiiriin auki. Moottori tuskin lämpiäisi sen noin 20 min lämmityssessio aikana. Volvossa webasto sentään toimii tarvittaessa 45 min.
Mulla 25 v. webasto lämmittää ensin moottorin ja vasta kun se on lämmennyt käynnistyy lämmityslaitteen puhallin ja matkustamo alkaa lämmetä. Neljännesvuosisata sitten ajateltiin asiat toisella tavalla.
Volvossa on toiminut noin vuosituhannen alkupuolelta asti - webaston tehot tulee kivasti esiin kun auton moottorinlämpötilaa näyttävä mittari nousee 1/4 puolen tunnin webastolla lämmityksen jälkeen. En tiedä miten on vaikuttanut moottorin kestävyyteen, mutta olen vain yhden kerran käynnistänyt moottorin kylmänä yli -5 C pakkasessa yli 20 vuoden käytön aikana.
Juuri tätä tarkoitin vanhempien Mersujen (noin 2015 saakka) mukavuuskytkennällä. Mukavuus tosin heikkenee kovalla pakkasella, koska miellyttävän lämmin matkustamo viilennetään heti ajoon lähtiessä moottorin ollessa vielä kylmä. Mukavuuskytkennän ohittamalla moottori tietenkin ottaa osansa lämmitystehosta ja sisätila ehkä lämpenee hieman hitaammin, mutta valmiiksi lämmin moottori alkaa tuottaa lisää lämmintä heti ajoon lähtiessä ja tilanne alkaa kehittyä välittömästi oikeaan suuntaan ilman viileää henkäystä ennen moottorin lämpenemistä.
Näiden kytkentöjen jälkeen tuli tuo aivopieru pelkkää matkustamoa lämmittävistä Webastoista, joita sitten tuunattiin auton vuosimallista riippuen vaihtelevalla vaikeusasteella myös moottoria lämmittäväksi.
Meillä jälkimmäistä ikäluokkaa olevan auton kohdalla lopetettiin koko värkkäys, hyväksyttiin Webastoton auto ja asennettiin kilowatin tehoinen sähkölämmitin kiertovesipumpulla tehdas-Webaston letkusarjalla siististi ja luotettavasti. Kun auto lähtee aina sähkön ääreltä, ihan turha se poltin on.
--740 GLE
Bemarissa on laadukas lämmitin. Melkein 300.000 km toiminut ilman huoltoa - Volvolla mittarissa sekä matkaa että aikaa enemmän, mutta olen huoltanut (lue: puhdistanut) lämmitintä useaan kertaan, vaihtanut hehkutulppaa ja vesipumpunkin. BMW:ssä on vielä sellainen rasite lämmittimelle, että lämmitin käy automaattisesti kunnes kone on käyntilämmin. Eli pihassa kun siirtää autoa muutaman meitrin, webasto huokailee hetken kun moottorin sammuttaa. Otatin automaattikäynnistyksen pois Volvosta lähes uutena.
Vaimo meni Volvolla tänään töihin, laitoin webaston kellolla lämmittämään auton hänen työajan päättymisen aikoihin. Puolessa tunnissa webasto sulattaa etelän lumimyrskyn tuoman valkoisen kerroksen eikä ikkunoiden harjaus ole välttämättä ollenkaan tarpeen - kerroksen paksuudesta ei vielä ole tietoa.
TM tiedottaa, että keskustelut lopetetaan erillisenä osiona joulukuussa 2024. Missä me sitten väännetään arkipäivän jutuista.
Missä? Voisiko toimitus vastata!