Nastoja ei kesällä saa käyttää joten kitkalla on pärjätävä?
Tuon kun kertoisi vielä Suomen nastakuskeille. Viime kesänäkään ei mennyt yhtään viikkoa täällä Espoossa etten olisi törmännyt nastarenkailla ajavaan autoon.
Nastasäädökset ovat Suomessa täysin kuollut pykälä. Nastakuskit eivät halua/viitsi noudattaa niitä. Poliisiakaan ei kiinnosta.
Tässä(kin) keskustelunaiheessa on perinteisesti valittu oma puoli, painuttu poteroon ja huudeltu vastapuolelle. Vaan minäpä ryhdyin rintamakarkuriksi: ostin kakkosautoomme ContiVikingContact5-kitkat ja kerään niistä kokemuksia samalla kun ykkösajokki jyristelee vielä nasta-Hakkapeliittoja vaihtokuntoon. Saas nähdä kuinka käy, mutta arvelen ja toivon, etten enää nastarenkaita hanki.
Kesällä en kyllä tule kitkoja käyttämään, sen verran huojakkaa niiden ajettavuus on.
Näin tulit tehneeksi kakkosautosta ykkösauton Itsellä ollut n.5v toisessa autossa kitkat ja toisessa nastat TALVISIN! Kitkallisella tulee mielummin ajeltua.
Tuli laitettua alle uudet Hakkapeliitta 5:t. Suosittelen myös kaikille kitkojen nimiin vannoville kokeilemaan. Liukasta keliä ei vielä ole ollut, mutta luotan siihen että se on näiden omin elementti. Sulalla on tullut muutama satanen ajettua. Ihmeen hiljaisia ovat nykyiset hyvän luokan nastat. Ja hyviä ajaa.
Ok, olet siis kuuroutunut siinä määrin, että nastamelu ei haittaa, aggressiiviseen ajotyyliisi kitkat ei sovi varsinkaan liukkaalla kelillä ja teiden kulumisesta et ole koskaan välittänytkään pätkän vertaa.
Sinun heittoihisi on sikäli helppo vastata, että ne ovat jotakuinkin suoraan todellisuuden vastaisia.
1) Parhaat nykynastat ovat yllättävän meluttomia.
2) Talvirajoitukset vähentävät jo nekin ajomelua merkittävästi, ajoi sitten vaikka kesärenkailla.
3) Kunnon autoissa on äänieristys. Hondassa vähän meteli haittaa, mutta siksi ostinkin siihen aikanaan Michelinin nastat, jotka on nastojen hiljaisimpia.
4) Ajan rauhallisesti ja ennakoivasti, toisin kuin oletat. En tarvitse nastoja ylläpitääkseni agressiivista ajotapaa, vaan säädyllisiä pysähtymismatkoja ja turvallista perillepääsyä niilläkin keleillä joilla kitkat ei vaan toimi. Samasta syystä suosin kesällä kesärenkaita kitkojen loppuun ajamisen sijaan.
5) Teiden kuluminen kiinnostaa, mutta jos katsot mittauksia niin havaitset ettei uusimman teknologian nastoilla ole kovin suurta kuluttavaa vaikutusta.
Minäkin olen oppinut kuluneen vuoden aikana jotakin uutta kuluneiden ja ikääntyneiden kitkojen kesäominaisuuksista. Vähemmän sellaisina ne olivat erittäin hyvät Nokian Q:ssa, toisin kuin vaikka TM ja AkiK väittävät.
Itselläni on ollut Hakkapeliitta Q:t, pidin niitä hyvinä renkaina lumikelillä ja kitkoiksi ihmeen hyvinä jäällä. Kuitenkin aivan rehellisesti: ne olivat surkeimmat minulla olleet renkaat erityisesti märän mutta myös kuivan asfaltin pidoltaan. Talvikeliin ne oli tehty ja siihen ne sopivat. TM:n testit vastasivat aika lailla omaa kokemustani.
Eivät ole. Kun eilen fillaroin Espoossa, kuulin takaa kamalaa jyrinää. +12 asteen lämmössä viereen valoihin pysähtyi auto alla uudet Hakkapeliitta 5:t. Siis testivottavat. Ne ainakin metelöivät ja lujaa.
Miten keli voi vaatia nastat, kun minä tarkenin shortseissa ja pysyin pystyssä 20 millin sileillä maantiepyörän renkailla? En ymmärrä.
Talvirajoitukset vähentävät jo nekin ajomelua merkittävästi, ajoi sitten vaikka kesärenkailla.
Yhtä kovaa autot ajavat taajamassa kuin kesärenkaillakin. Meteli on vain infernaalinen, jopa mainostamillasi uusilla nastarenkailla.
Kunnon autoissa on äänieristys.
Ei se auta yhtään. Renkaat ovat auton ulkona. Yhtä kovaa iso mersu metelöi ulospäin kuin edullinen pikkuautokin.
Teiden kuluminen kiinnostaa, mutta jos katsot mittauksia niin havaitset ettei uusimman teknologian nastoilla ole kovin suurta kuluttavaa vaikutusta.
Mitä mittauksia?
No mikä jyrsii kamalat urat PK-seudun pääväylille aina talven aikana? Urat sopivat juuri henkilöautoihin. Ne ovat liian kapeat raskaalle liikenteelle.
Miksi kyseiset urat uupuvat täysin esim. Sapporossa, jossa liikenne on monin verroin vilkkaampaa ja asfaltti vanhempaa?
Kohta pitää taas lopettaa fillarointi. Ei sen takia, ettei tarkenisi shortseissa tai pärjäsi sileillä ja kapeilla renkailla, vaan sen takia etteivät nastakuskit näytä pärjäävän ilman nastoja. Vaatteet paskaantuvat asfalttipölystä, asfaltti narskuu hampaissa ja räkä on harmaata.
Miksi nastakuskit saavat terrorisoida muita aivan vapaasti?
Eivät ole. Kun eilen fillaroin Espoossa, kuulin takaa kamalaa jyrinää. +12 asteen lämmössä viereen valoihin pysähtyi auto alla uudet Hakkapeliitta 5:t. Siis testivottavat. Ne ainakin metelöivät ja lujaa.
Tottakai nastat pitävät kovempaa ääntä kuin kitkat. Mutta nykyisellä nastaulkonemalla aika paljon pienempää kuin ennen. Auton sisämelu on aika paljon vähäisempää kuin ennen, luulisi siis myös ulkomelun olevan. Itse ajelin kitkoilla siihen asti, kun nastarenkaiden kehittelyssä siirryttiin nykyvaiheeseen joka yhdistää mielestäni melko hyvin kitka- ja nastarenkaiden hyviä puolia.
Aiemminhan oli niin, että kitkat olivat nastoja paremmat kaikessa muussa paitsi jäällä. Nyt nastat ovat samantasoisia myös asfaltti- ja lumiolosuhteissa, jäällä ylivoimaiset.
Miten keli voi vaatia nastat, kun minä tarkenin shortseissa ja pysyin pystyssä 20 millin sileillä maantiepyörän renkailla? En ymmärrä.
Katso joskus säätiedotteita muualtakin kuin Helsingistä.
Syksyllähän ne liukkaimmat kelit on, pohjoiseen on annettu kelivaroituksia jo pari viikkoa, Keski-Suomessakin on tienpinnat olleet öisin ja aamuisin jäässä.
Yhtä kovaa autot ajavat taajamassa kuin kesärenkaillakin.
Totta, mutta merkittävä osa maanteistä on talvirajoitteisia. Meteli ja teiden kulutus on kovemmilla nopeuksilla eri mittaluokassa kuin matalilla.
Meteli on vain infernaalinen, jopa mainostamillasi uusilla nastarenkailla.
Menee vielä vuosia ennenkuin nämä ovat niin yleisiä että sitä voi laajemmin arvioida.
Mitä mittauksia?
Tiehallinto ja rengasvalmistajat ovat tutkineet asiaa aika paljon. On todettu, että nykynastoilla teiden kuluminen on merkittävästi vähäisempää kuin aiemmin.
No mikä jyrsii kamalat urat PK-seudun pääväylille aina talven aikana? Urat sopivat juuri henkilöautoihin. Ne ovat liian kapeat raskaalle liikenteelle.
Henkilöautothan ne jyrsivät, varsinkin kun ajavat renkaista riippumatta sitä ihan samaa uraa.
Miksi kyseiset urat uupuvat täysin esim. Sapporossa, jossa liikenne on monin verroin vilkkaampaa ja asfaltti vanhempaa?
Suomessakin urautuminen olisi merkittävästi vähäisempää, jos teitä ei pyrittäisi pitämään mahdollisimman paljon paljaina ja hiekotettuina niitä varten joiden renkaissa ei ole pitoa.
vaan sen takia etteivät nastakuskit näytä pärjäävän ilman nastoja. Vaatteet paskaantuvat asfalttipölystä, asfaltti narskuu hampaissa ja räkä on harmaata.
Kyllä nastat irrottavat paljon pölyä, mutta irtoaa sitä paljon muutenkin. Hiekoitus on merkittävin pölyn lähde. Noki ym. jää tienpintoihin ja kitkatkin saavat sen siitä ylös. Ei kannata syyllistää pelkkiä nastoja asiasta joka on laajempi. Toki nastoilla on siinä iso osuus, mutta myös siksi että 80% autoista kulkee talvisin nastarenkailla.
Miksi nastakuskit saavat terrorisoida muita aivan vapaasti
Mikä nyt sitten on terrorisointia ja mikä ei. Toki kitkoillakin pärjätään, itse ajoin niillä 10 vuotta. Aika monet renkaat tuli ajettua, joten kokemusta on. Suosittelen edelleen niille, jotka tuntevat renkaidensa rajat ja osaavat ajaa sen mukaan ja joiden ei tarvitse välttämättä lähteä ihan joka kelissä jäisille teille seikkailemaan. Kokemukseni mukaan on muutama päivä / talvi jolloin kitkoilla ei tee mitään. Lisäksi on paljon päiviä jolloin niiden pidon rajat pitää erityisesti huomioida.
Sivuteiden varrella asuville kitkat ovat huono valinta, kevään jääkeleillä niillä ei enää pärjää kun teiden hiekoitus on sivuteillä olematonta. Renkaiden rajojen tunteminen tarkoittaa jääkelillä sitä, että jos hyvillä nastoilla voi ajaa 70-80 km/h, kitkoilla ehkä max 40 km/h. Moniko kitkamies noin ajaa, ja moniko oikeasti jättää auton kotiin niinä päivinä kun sataa alijäähtynyttä vettä???
Miksi kyseiset urat uupuvat täysin esim. Sapporossa, jossa liikenne on monin verroin vilkkaampaa ja asfaltti vanhempaa?
Tutkiskelin karttaa hieman. Hokkaidon saari sijaitsisi Rooman ja Pariisin välimailla Euroopassa. Sapporo olisi jossakin Milanon korkeudella. Italialaisilla on samanlainen talvi kuin Hokkaidossakin, jos mennään Alpeille, joten eikö olisi parempi antaa italialaisten ja japanilaisten keskenään keskustella nastarenkaiden käytöstä ?
Miten ihmeessä Kitkakalle perustelet omituista suhtautumistasi muiden ihmisten asiallisiin rengasvalintoihin Sapporolla ? Pelkkä Golf-virran vaikutus ei päde, koska Hokkaidossa / Sapporossa ei koskaan ole sellaista talvea kuin Kuopiossa, vai pystytkö muka osoittamaan asian. Jos pystyt -- niin minäkin hankin kitkarenkaat seuraavaksi !
Vertaisin itse mieluummin meidän olosuhteitamme Pohjois-Ruotsiin tai Pohjois-Venäjään.
Henkilöautothan ne jyrsivät, varsinkin kun ajavat renkaista riippumatta sitä ihan samaa uraa.
Ei kyllä ne ovat ne nastarenkailla liikkuvat henkilöautot, jotka ne jyrsivät. Vaikka nastojen kulutus olisikin tullut alaspäin takavuosista, kitkat kuluttavat tietä vain luokkaa 5% verrattuna nykynastoihin.
Tietenkin jos liukkautta torjuttaisiin hiekalla tai soralla suolan sijaan, silloin myös kitkat kuluttaisivat tietä lähes siinä missä nastat. Mutta vilkkaille pääväylille ei eteläsuomessa ainakaan levitetä hiekkaa yhtään.
Siitä on turha kiistellä luovatko nastat uria. Vastaus on niin selvä. Parempi kiistelyn aihe, onko tuo tienkuluminen ja ilman- ja ympäristönlikahaitta teoreettisen turvallisuuslisän arvoinen.
Oma mielipiteeni on että ei, ei ainakaan ruuhkasuomessa.
Kitkakallen vuodesta toiseen itseään toistava ylidramatisointi jääköön omaan arvoonsa, mutta nastojen irrottaman pölyn havaitsee kyllä moottoritien pinnasta nousevan veden seassa jo nyt.
"17 § Liukuesteiden käyttö auton ja siihen kytketyn hinattavan ajoneuvon renkaissa
1. Auton ja siihen kytketyn hinattavan ajoneuvon renkaat saa varustaa nastoin, lumiketjuin tai vastaavin liukuestein, jotka eivät oleellisesti vahingoita tien pintaa. Nastarenkaita saa käyttää marraskuun 1 päivästä..."
Miten ihmeessä Kitkakalle perustelet omituista suhtautumistasi muiden ihmisten asiallisiin rengasvalintoihin Sapporolla ?
Koska Hokkaidossa on kunnon talvi ja pärjätään pelkästään kitkoilla. Ihan vertailukelpoinen Kuopioon nähden. Paitsi Sapporossa on enemmän lunta ja jäisemmät kelit. Kuopiossa voi taas olla enemmän pakkasta.
Pelkkä Golf-virran vaikutus ei päde, koska Hokkaidossa / Sapporossa ei koskaan ole sellaista talvea kuin Kuopiossa
Kyllä se Golf-virta vain selittää Hokkaidon ja Suomen välisen yhtäläisyyden talvisin. Hokkaidoon tulee vain kylmä merivirta. Lisäksi talvella Siperian kylmät ilmat tulevat suoraan Japaninmeren yli. Talvisin ilmavirrat käyvät pääasissa Siparista päin. Kun vierailin Hokkaidossa ensimmäistä kertaa, ihmettelin miten niin etelässä ja aivan meren pinnan tasolla voi olla niin talvista.
Kylminä talvina Sahalinin ja Hokkaidon välinen meri jäätyy. Missään muualla pohjoisella pallonpuoliskossa iso valtameri ei jäädy näin etelässä. Suomessa ei jäätynyt aikanaan edes Petsamon edusta.
Kyllä se Golf-virta vain selittää Hokkaidon ja Suomen välisen yhtäläisyyden talvisin. Hokkaidoon tulee vain kylmä merivirta. Lisäksi talvella Siperian kylmät ilmat tulevat suoraan Japaninmeren yli. Talvisin ilmavirrat käyvät pääasissa Siparista päin. Kun vierailin Hokkaidossa ensimmäistä kertaa, ihmettelin miten niin etelässä ja aivan meren pinnan tasolla voi olla niin talvista.
Japanissa raskaan liikenteen sallitut akselipainot ovat selvästi alempia kuin Suomessa. Voidaan myös kysyä, miten paljon raskasta liikennettä esiintyy Japanin lumisilla tieosuuksilla? Tiehallinnon tutkimuksissa on selvitetty, pääosin Suomen tiestön urat synnyttää nk. raskas ajoneuvoliikenne. Poikkeuksena ovat eräät erittäin suurien liikennemäärien tieosuudet, joissa on nähtävissä erilainen uraprofiili (kapea). Nämä poikkeukselliset tieosuudet muodostavat promillen murto-osan Suomen tiestöstä.
On myös todettu, että kitkarengas- hiekotushiekka yhdistelmä kuluttaa myös tietä, ja lisää etenkin taajamissa hienojakoisen liikennepölyn määrää. Tämä on siis tutkimustietoa.
Yleisesti ottaen: paljonko maksaa ihmishenki? Jos talvella joutuu ajamaan olosuhteissa, joissa kitkarengas ei pidä, on mielestäni oikein käyttää nastarenkaita. Kitkarengasautoilijoiden on tällaisissa olosuhteissa järkevintä jättää autonsa kotiin, jotta eivät olisi vaaraksi itselleen ja muille. Pahin yhdistelmä on sileä jää - kitkarenkaat - ABS-jarrut, kuten mm. TM on kokeissaan osoittanut. Nk. musta jää on petollisin sileän jään muoto.
Yleisesti ottaen: paljonko maksaa ihmishenki? Jos talvella joutuu ajamaan olosuhteissa, joissa kitkarengas ei pidä, on mielestäni oikein käyttää nastarenkaita.
Missä on tuollainen mystinen keli, joka vaatii nastarengasta? Mulla alkaa nyt 10. talvi kitkoilla. Joka talvi olen etsinyt sitä vaikeaa keliä, johon nastakuskit aina viittaavaat. Vielä ei ole löytynyt.
Omien 10:n kitkavuoden aikana:
- kertaakaan ei ole tarvinnut jättää autoa kotiin kelin takia
- kertaakaan ei ole tullut läheltä piti tai oho-tilannetta (Yllättäviä tilanteita on siti sattunut. Olen väistänyt kitkoilla kerran hirveä, useaa poroa ja paria autoa)
- kertaakaan ei ole auto edes tuntunut lähtevän lapasesta
- kertaakaan en ole miettinyt, että nyt ajaminen olisi turvallisempaa nastoilla
Ihme homma, kun tuota dramatiikkaa tuntuu löytyvän vain nastakuskeilta. Hesarissa oli muuten viime sunnuntaina loistava yleisönosaston kirjoitus (ei ollut minun). Jos olisin kirjoittanut sellainen, olisi sisältö ollut kokolailla sama.
Mitä tulee ihmishenkiin. Norjassa nastat laitettiin verolle kolmessa kaupungissa vuosina 2000-2002. Tuon jälkeen nastojen osuus laski Norjassa 80%:sta 20%:iin. Onnettomuudet eivät kasvaneet. Kuolemaan johtaneet ovat jopa laskeneet.
Nastoilla menetettiin enemmän ihmishenkiä.
Jokatapauksessa en ole ajamassa Suomeen täydellistä nastakieltoa. Nastat pitäisi laittaa verolle etelän suurissa kaupungeissa.
Vero voisi olla:
- 4 /vrk
- 50 /kk
- 150 /talvi
Ylläolevat summat ovat Norjassa. Vero pitää maksaa oma-alotteisesti. Päivän lippuja saa automaatista. Pidemmät netistä tai kioskista. Veroa valvotaan pistokokein. Jos jää kiinni nastoilla ajamisessa verotetulla alueella ilman maksettua maksua, saa 100 :n sakon.
Ilman laatu on parantunut esim. Oslossa merkittävästi nastaveron jälkeen.
Yleisesti ottaen: paljonko maksaa ihmishenki? Jos talvella joutuu ajamaan olosuhteissa, joissa kitkarengas ei pidä, on mielestäni oikein käyttää nastarenkaita.
Missä on tuollainen mystinen keli, joka vaatii nastarengasta? Mulla alkaa nyt 10. talvi kitkoilla. Joka talvi olen etsinyt sitä vaikeaa keliä, johon nastakuskit aina viittaavaat. Vielä ei ole löytynyt.
Minä tuossa aikaisemmin jo mainitsin autolehtien testituloksista, joiden mukaan sileällä jäällä ei nastarenkaan voittanutta ole, ja kitkarenkaan + ABS-jarrujen yhdistelmä lisää jarrutusmatkaa dramaattisesti nastarenkaisiin verrattuna.
Tällä perusteella ehdottaisinkin, että kitkarenkaiden aiheuttamien henkilövahinkojen (loukkaantuminen, kuolema) kansantaloudellisten ja inhimillisten vaikutusten johdosta niille laitettaisiin samantyyppinen vero kuin muille terveyttä ja kansantuloa laskeville aineille, kuten tupakka ja alkoholi. Sileällä jäällä nastattomilla ajavia olisi rangaistava murhan yrityksestä.
Yleisesti ottaen: paljonko maksaa ihmishenki? Jos talvella joutuu ajamaan olosuhteissa, joissa kitkarengas ei pidä, on mielestäni oikein käyttää nastarenkaita.
Missä on tuollainen mystinen keli, joka vaatii nastarengasta? Mulla alkaa nyt 10. talvi kitkoilla. Joka talvi olen etsinyt sitä vaikeaa keliä, johon nastakuskit aina viittaavaat. Vielä ei ole löytynyt.
Minä tuossa aikaisemmin jo mainitsin autolehtien testituloksista, joiden mukaan sileällä jäällä ei nastarenkaan voittanutta ole, ja kitkarenkaan + ABS-jarrujen yhdistelmä lisää jarrutusmatkaa dramaattisesti nastarenkaisiin verrattuna.
Tällä perusteella ehdottaisinkin, että kitkarenkaiden aiheuttamien henkilövahinkojen (loukkaantuminen, kuolema) kansantaloudellisten ja inhimillisten vaikutusten johdosta niille laitettaisiin samantyyppinen vero kuin muille terveyttä ja kansantuloa laskeville aineille, kuten tupakka ja alkoholi. Sileällä jäällä nastattomilla ajavia olisi rangaistava murhan yrityksestä.
MatLog, jota olen tähän saakka pitänyt selväjärkisenä kaverina, tekee nyt ensimmäisen huomaamani erehdyksen.
Missä tilastoraportissa on esimerkiksi selvitetty, että nastattomat autoilijat aiheuttaisivat todistettavasti enemmän onnettomuuksia kuin nastakuskit?
IMHO esim. minä olen ollut tähän saakka pahoissa vaikeuksissa vain nastoilla. Kitkoilla ajotapa muuttuu, tai ellei muutu, niin MatLogin kannattamille rangaistuksille on totisesti oikeutus.
Jos jonakin kauheana aamuna kaikkien Suomi-kuskien tuulilasiin olisi laitettu lappu, että "Nastarenkaasi on vaihdettu kitkoihin, pervo!", onnettomuuksia ja kuolonuhreja tulisi varmaankin sietämättömän paljon. Kitkoilla ajaminen vaatii jotakin myös kuljettajalta.
EDIT: Jopa ylin liikenneturvallisuuden kohottamisen äänitorvi eli Liikenneturva, antaa tällaisen lainmukaisen kannan nastoihin eli eräänlaisiin liukuesteisiin: http://www.liikenneturva.fi/fi/?we_objectID=2140 eli Ovatko nastoista puhdistetut talvirenkaat enää lailliset talvirenkaat? (ja kyllähän ne ovat, vaikka kitkat olisivat se ainoa järjellinen nastaton vaihtoehto.)
Yleisesti ottaen: paljonko maksaa ihmishenki? Jos talvella joutuu ajamaan olosuhteissa, joissa kitkarengas ei pidä, on mielestäni oikein käyttää nastarenkaita.
Missä on tuollainen mystinen keli, joka vaatii nastarengasta? Mulla alkaa nyt 10. talvi kitkoilla. Joka talvi olen etsinyt sitä vaikeaa keliä, johon nastakuskit aina viittaavaat. Vielä ei ole löytynyt.
Omien 10:n kitkavuoden aikana:
- kertaakaan ei ole tarvinnut jättää autoa kotiin kelin takia
- kertaakaan ei ole tullut läheltä piti tai oho-tilannetta (Yllättäviä tilanteita on siti sattunut. Olen väistänyt kitkoilla kerran hirveä, useaa poroa ja paria autoa)
- kertaakaan ei ole auto edes tuntunut lähtevän lapasesta
- kertaakaan en ole miettinyt, että nyt ajaminen olisi turvallisempaa nastoilla
Ihme homma, kun tuota dramatiikkaa tuntuu löytyvän vain nastakuskeilta. Hesarissa oli muuten viime sunnuntaina loistava yleisönosaston kirjoitus (ei ollut minun). Jos olisin kirjoittanut sellainen, olisi sisältö ollut kokolailla sama.
Mitä tulee ihmishenkiin. Norjassa nastat laitettiin verolle kolmessa kaupungissa vuosina 2000-2002. Tuon jälkeen nastojen osuus laski Norjassa 80%:sta 20%:iin. Onnettomuudet eivät kasvaneet. Kuolemaan johtaneet ovat jopa laskeneet.
Nastoilla menetettiin enemmän ihmishenkiä.
Jokatapauksessa en ole ajamassa Suomeen täydellistä nastakieltoa. Nastat pitäisi laittaa verolle etelän suurissa kaupungeissa.
Vero voisi olla:
- 4 /vrk
- 50 /kk
- 150 /talvi
Ylläolevat summat ovat Norjassa. Vero pitää maksaa oma-alotteisesti. Päivän lippuja saa automaatista. Pidemmät netistä tai kioskista. Veroa valvotaan pistokokein. Jos jää kiinni nastoilla ajamisessa verotetulla alueella ilman maksettua maksua, saa 100 :n sakon.
Ilman laatu on parantunut esim. Oslossa merkittävästi nastaveron jälkeen.
------------------------------------------------------------
oletkos käynnyt oslossa talvella???
ei todellakaan sästetä suolaa...
tietenkin nastarenkaat vähenevät kun tuo vero on kova...
Kysyin kokeneelta tiepäälliköltä nastojen ja rekkojen asfaltin kulutusta maaseudulla. Vastas että nykyään nastat on niin keveitä että kuluttavat tietä paljon vähemmän kuin raskas liikenne.
Varmaan väärin vastattu kun on hänellä kokemusta vasta vajaat 30v?
Viime vuosina nastojen haitat ovat olleet kasvussa, koska autojen painon ja liikennemäärien kasvu on syönyt nastojen kehityksellä saadun hyödyn. Lisäksi nykyiset nastamääräykset ovat sikäli järjettömät, että suurin sallittu nastojen lukumäärä määräytyy vannekoon eikä renkaan halkaisijan mukaan. Nykyään suht yleinen 17" matalaprofiilirengas sisältää paljon nastoja, vaikka vierintäkehä on samaa luokkaa kuin tavanomaisessa 14-15" renkaassa oli määräyksiä säädettäessä. Tähän on tulossa onneksi muutos, en vain tiedä milloin. Asia koskee kaikkia pohjoismaita.
Itse ajelen paljon aamuyöstä, jolloin suola-autot eivät vielä ole ehtinyt teitä suolata. Monesti matkalla tulee suola-auto vastaan. Tuolloin nastojen merkitys korostuu, mutta päiväsaikaan ajaville etelässä kitkat voivat olla ihan hyvä vaihtoehto.
Muutamana aamuna on muuten jo tänä vuonnakin saanut raapia lasit jäästä puhtaaksi. Eilen oli jo tietkin jäässä täällä etelärannikolla. Mutta hyvin pärjäsi kesärenkaillakin...
Mitä tulee ihmishenkiin. Norjassa nastat laitettiin verolle kolmessa kaupungissa vuosina 2000-2002. Tuon jälkeen nastojen osuus laski Norjassa 80%:sta 20%:iin. Onnettomuudet eivät kasvaneet. Kuolemaan johtaneet ovat jopa laskeneet.
Nastoilla menetettiin enemmän ihmishenkiä.
Mitkä tekijät vaikuttivat onnettomuuskehitykseen? Mikä oli rengasmääräysten osuus?
Ruotsissa alennettiin promillerajaa 90-luvun alussa, jonka jälkeen alkoholitapaukset onnettomuuksissa väheni. Selkeä syy-yhteys? Ei, koska Suomessa ei sääntöihin koskettu, silti kehitys oli samanlaista. Propagandan julistajat vain sujuvasti unohtavat tuon.
Mitkä tekijät vaikuttivat onnettomuuskehitykseen? Mikä oli rengasmääräysten osuus?
Varmasti onnettomuuksien alenemiseen vaikutti muutkin seikat: liikennevalistus, autojen parantunut turvallisuus, jne.
Kuitenkaan ei ole nähtävissä mitään kasvua onnettomuuksissa kitkarenkaiden moninkertaistumisen myötä. Jos kitkarenkaat todella olisivat liikenteessä niin vaaralliset, mitä täällä monet pelottelevat tai TM nastapropagandassaan julistaa, pitäisi se näkyyä onetteomuustilastoissa piikkinä. Nyt ei näy.
Sama homma oli Hokkaidossa 90-luvun alussa. Jos tutkii Japanin onnettomuustilastoja, ei sieltäkään löydy mitään kasvua onnettomuuksissa. Ja siellä sentään kiellettiin nastat kokonaan.
Kummassakaan maassa ei ole menetetty ihmishenkiä sen takia, että siirryttiin kitkarenkaaseen. Edes henkilövahingot eivät kasvaneet.
MatLog, jota olen tähän saakka pitänyt selväjärkisenä kaverina, tekee nyt ensimmäisen huomaamani erehdyksen.
Missä tilastoraportissa on esimerkiksi selvitetty, että nastattomat autoilijat aiheuttaisivat todistettavasti enemmän onnettomuuksia kuin nastakuskit?
mikahe, olet oikeassa siinä suhteessa, että näissä väittelyissä on aivan järjetöntä esittää jotain veroa tai rangaistusta kitka- tai nastarenkaille. Se oli oikeastaan viestini pointti.
Minä harkitsisin ihan oikeasti itselleni kitkarenkaita, jos saisin valita, milloin ajoon lähden. Ehkä sitten eläkkeellä...
Hyvin vähän on tehty tilastoja nasta- ja kitkarenkaiden onnettomuusvaikutuksista, joten niihin ei voi nojata. Eräiden muiden turvallisuusvarusteiden, kuten ABS ja ESP, yhteydessä on havaittu, että ainakin jotkut autoilijat "ulosmittaavat" turvavarusteiden antaman lisäturvamarginaalin. Näinhän voi tietenkin tehdä nastarenkaillakin - toisaalta kitkarengasautoilija voi jättää autonsa kotiin hankalalla säällä, jolloin onnettomuuden riski sen auton kohdalla vähenee radikaalisti.
Nastojen kuluttavasta vaikutuksesta ja sen muutoksesta on tehty tutkimuksia, ja on todella todettu, että nastojen pistovoiman vähentämisellä on saatu kuluminen kuriin. Poikkeuksena pääkaupunkiseudun tiheäliikenteiset osuudet, joilla renkaat yhdessä suolakuran kanssa rapauttavat tien pintaa tehokkaasti. Nastoilla on tähän kulumiseen selvä osuus, ei tosin niin merkittävä kuin tässä keskustelussa on väitetty.
Matalaprofiilirenkaiden pintapaine tietä vasten on myös luonnostaan pienempi kuin aikaisempien kapeampien renkaiden johtuen suuremmasta tietä koskettavasta pinta-alasta. Tämä vähentää myös nastojen(kin) kuluttavaa vaikutusta. Toisaalta kovin matalaprofiilisia renkaita ei juuri pienen pintapaineen takia suositella talvirenkaiksi- loskaliirron vaara kasvaa, rengas ei myöskään "pure" irtolumikerroksen alla olevaan tiehen, vaan jää "leijumaan".
näissä väittelyissä on aivan järjetöntä esittää jotain veroa tai rangaistusta kitka- tai nastarenkaille.
Miksi se on järjetöntä? Nastarenkaasta tulee monia haittoja. Kitkarenkaasta ei mitään. Jos suomalaiset eivät vapaaehtoisesti vaihda kitkoihin, keppi on ainoa joka tehoaa.
näissä väittelyissä on aivan järjetöntä esittää jotain veroa tai rangaistusta kitka- tai nastarenkaille.
Miksi se on järjetöntä? Nastarenkaasta tulee monia haittoja. Kitkarenkaasta ei mitään. Jos suomalaiset eivät vapaaehtoisesti vaihda kitkoihin, keppi on ainoa joka tehoaa.
Aika yksisilmäisesti täytyy suhtautua asioihin, jos ei näe kitkarenkaiden ongelmatiikkaa. On siis todettu, että ne:
- toimivat testatusti huonosti sileällä jääpinnalla
- tuottavat tutkitusti hienojakoista liikennepölyä taajamissa
yhdessä hioekotushiekan kanssa - kitkarenkaiden nopea kuluminen pitävällä pinnalla indikoi, että myös renkaan kumiainesta vapautuu muun saasteen sekaan.
- kitkarenkaiden ja nastarenkaiden teitä rapauttavan vaikutuksen erot eivät nykyään ole enää suuria. Nastojen pistovoima on pienentynyt murto-osaan vuosikymmenten takaisesta.
Mielestäni molemmilla renkailla on paikkansa - en tuomitse kitkarenkailla ajavia. Nastarenkaat vain ovat edelleenkin ainoa ratkaisu, joka toimii kunnolla myös peilijäällä.
Jos kitkarengasteknologia ao. ongelman ratkaisee mm. renkaan kestoikää lyhentämättä ja muuta ympäristösaastetta lisäämättä, tilanne muuttuu. Tällä hetkellähän jäätä torjutaan suolalla, eikä sekään ole kovin ympäristö- eikä tieystävällinen aine.
Kitkarangas kestää ihan siinä missä nastarengaskin. Tosilla Hakkapeliitta Q:lla ajoin viisi talvea. Yhteensä 50 tkm. Mietin pitkään ajaisinko vielä kuudennen. Lopulta päätin hommata uudet, koska ajattelin vaihtaa auton parin vuoden päästä ja seitsemättä talvea tuskin olisi enää mennnyt. Parempi oli ostaa uudet ja nauttia niistä kaksi talvea.
Kitkojen kuluminen on sitäpaitsi aivan nastarenkaiden syytä. Keväällä asfaltit ovat sellaiset raastinraudat nastarenkaiden jäljiltä. Kitkat kannattaa vaihtaa pois mahdollismman aikaisin keväällä. Tuossa taas yksi nastojen haittatekijä.
Nastarenkaalla varustettu auto irrottaa asfalttia 5 g/km. Esim. VTT on mitannut sen. Tästä tuskin voit olla eri mieltä? Aika naurettavaa verrata nastarenkaan irrottamaa kivimärää kitkarenkaan kulumiseen.
1. Ensinnäkin kitkarengas ei kulu sen nopeammin kuin kesärengas.
2. Jos sen kuluminen todella olisi samaa tasoa kuin nastojen irroittama kiviaines, olisi renkaista pelkät vanteet jäljellä 10 tkm:n matkan jälkeen. Jos mulla lähti 50 tkm:n matkalla 4 milliä pois, on mittakaava ihan eri dekadeilla.
Ainoa, jonka allekirjoitan on huonompi pito sileällä jäällä. Mutta se ei ole mikään haitta muille ihmisille. Ainostaan itselleni. Tiedostan sellaisen kelin ja voit olla aivan varma, etten ole vaaraksi muille silloin.
Edelleenkään en keksi mitään seikkaa, jossa kitkarenkaasta olisi enemmän haittaa muille verrattuna kesärenkaaseen.
Nastarenkaasta on paljon haittaa:
1. Jyrsivät tiet urille
Mene katsomaan PK-seudun kehätiet, Länsiväylä, Turun moottoritie ja Espoon Mankkaan pikkutiet. Se olivat järkyttävillä urilla viime keväänä. Nyt on uudet asfaltit monin paikoin ja niitäkin jyystetty jo kuukauden verran. Ja ne urat ovat edelleenkin liian kapeita raskaalle liikenteelle. Vastaavat urat uupuvat täysin esim. Saksassa ja Hokkaidossa. Tämä nyt pitäisi olla päivän selvää, että nastat jyrsivät asfaltit. Puoli kiloa per 100 km monen eri tahon mittaamana.
2. Syntyy pölyä
Tuo asfaltin kuluminenkaan ei haittaa. Siitähän selviää pelkällä rahalla. Mutta mihin ne nastarenkaan irroittamat kymmenet tonnit asfalttia joutuvat täällä PK-seudulla? Ne jauhautuvat katupölyksi ja vaarantavat ihmisten terveyden. Tuota katupölyä ei esiinny esim. Sapporossa.
Juuri tämä oli syy miksi nastat kiellettiin Japanissa. Kuten myös Norjassa laitettiin verolle Oslossa, Trondeimissa ja Bergenissä. Rikkaalla öljymaalla olisi kyllä varaa päällysttää asfaltit vaikka joka vuosi. Molemmissa maissa syy oli huoli ihmisten terveydestä.
3. Paskaa autot
Sama pöy paskaa autot. Yhdessä suolan kanssa muodostuu töhnää joka pinttyy autoon. Suomessa autot tulevat harmaaksi siitä biki/suolamössöstä. Keski-euroopassa tulevat valkoiseksi pelkästä suolasta, mutta se huuhtoutuu itsestään pois seuraavassa sateessa. Suomen pikisuolamössö jää muhimana.
Suomessa autot kuitenkin pysyvät puhtaana kesäisin. Nyt ne taas ovat taas alkaneet tummua. Ja siellä pasken seasssa liikkuu ihmisä kävellen ja fillarilla. Hengittäen nastojen tuottamaa mustaa paskaa.
Kitkarangas kestää ihan siinä missä nastarengaskin. Tosilla Hakkapeliitta Q:lla ajoin viisi talvea. Yhteensä 50 tkm. Mietin pitkään ajaisinko vielä kuudennen. Lopulta päätin hommata uudet, koska ajattelin vaihtaa auton parin vuoden päästä ja seitsemättä talvea tuskin olisi enää mennnyt. Parempi oli ostaa uudet ja nauttia niistä kaksi talvea.
Kitkojen kuluminen on sitäpaitsi aivan nastarenkaiden syytä. Keväällä asfaltit ovat sellaiset raastinraudat nastarenkaiden jäljiltä. Kitkat kannattaa vaihtaa pois mahdollismman aikaisin keväällä. Tuossa taas yksi nastojen haittatekijä.
Nastarenkaalla varustettu auto irrottaa asfalttia 5 g/km. Esim. VTT on mitannut sen. Tästä tuskin voit olla eri mieltä? Aika naurettavaa verrata nastarenkaan irrottamaa kivimärää kitkarenkaan kulumiseen.
1. Ensinnäkin kitkarengas ei kulu sen nopeammin kuin kesärengas.
2. Jos sen kuluminen todella olisi samaa tasoa kuin nastojen irroittama kiviaines, olisi renkaista pelkät vanteet jäljellä 10 tkm:n matkan jälkeen. Jos mulla lähti 50 tkm:n matkalla 4 milliä pois, on mittakaava ihan eri dekadeilla.
Ainoa, jonka allekirjoitan on huonompi pito sileällä jäällä. Mutta se ei ole mikään haitta muille ihmisille. Ainostaan itselleni. Tiedostan sellaisen kelin ja voit olla aivan varma, etten ole vaaraksi muille silloin.
Edelleenkään en keksi mitään seikkaa, jossa kitkarenkaasta olisi enemmän haittaa muille verrattuna kesärenkaaseen.
Nastarenkaasta on paljon haittaa:
1. Jyrsivät tiet urille Mene katsomaan PK-seudun kehätiet, Länsiväylä, Turun moottoritie ja Espoon Mankkaan pikkutiet. Se olivat järkyttävillä urilla viime keväänä. Nyt on uudet asfaltit monin paikoin ja niitäkin jyystetty jo kuukauden verran. Ja ne urat ovat edelleenkin liian kapeita raskaalle liikenteelle. Vastaavat urat uupuvat täysin esim. Saksassa ja Hokkaidossa. Tämä nyt pitäisi olla päivän selvää, että nastat jyrsivät asfaltit. Puoli kiloa per 100 km monen eri tahon mittaamana.
2. Syntyy pölyä Tuo asfaltin kuluminenkaan ei haittaa. Siitähän selviää pelkällä rahalla. Mutta mihin ne nastarenkaan irroittamat kymmenet tonnit asfalttia joutuvat täällä PK-seudulla? Ne jauhautuvat katupölyksi ja vaarantavat ihmisten terveyden. Tuota katupölyä ei esiinny esim. Sapporossa.
Juuri tämä oli syy miksi nastat kiellettiin Japanissa. Kuten myös Norjassa laitettiin verolle Oslossa, Trondeimissa ja Bergenissä. Rikkaalla öljymaalla olisi kyllä varaa päällysttää asfaltit vaikka joka vuosi. Molemmissa maissa syy oli huoli ihmisten terveydestä.
3. Paskaa autot Sama pöy paskaa autot. Yhdessä suolan kanssa muodostuu töhnää joka pinttyy autoon. Suomessa autot tulevat harmaaksi siitä biki/suolamössöstä. Keski-euroopassa tulevat valkoiseksi pelkästä suolasta, mutta se huuhtoutuu itsestään pois seuraavassa sateessa. Suomen pikisuolamössö jää muhimana.
Suomessa autot kuitenkin pysyvät puhtaana kesäisin. Nyt ne taas ovat taas alkaneet tummua. Ja siellä pasken seasssa liikkuu ihmisä kävellen ja fillarilla. Hengittäen nastojen tuottamaa mustaa paskaa.
4. Metelöivät
No niin, KitkaKalle kertoo, että kitkarenkaat eivät kulu, ja vaikka kuluvatkin, se on nastarenkaiden syy. Asiaa on toki testattukin, ja todettu että kitkarenkaat eivät kestä paljaita päällysteitä, varsinkaan jos ilman lämpötila ei ole pakkasella.
Sitten hän siteerasi vanhaa Tiehallinnon tutkimusta tien kuluttavasta vaikutuksesta. Tiehallinnon toisessa tutkimuksessa 90- luvulta on todettu, että teiden kuluvuus on pienentynyt 80-luvulta kymmenenteen osaan, johtuen osin uusista päällystemateriaaleista ja osin nk. kevytnastojen tulosta käyttöön. Nyttemmin nastarengasteknologia on edelleen kehittynyt.
Nasta- ja kitkarenkaiden pölyvaikutuksista on tutkittua tietoa:
Myös nastarenkaiden metelöinnin osalta KitkaKalle on juuttunut 80-luvulle. Suomessa valtaosa ajaa nastarenkailla, ja tietää uusien nastarenkaiden "metelöinti"ominaisuudet, joten tuollaiset väitteet antavat kuvan kirjoittajasta eivätkä nastarenkaista.
Juuri tämä oli syy miksi nastat kiellettiin Japanissa. Kuten myös Norjassa laitettiin verolle Oslossa, Trondeimissa ja Bergenissä. Rikkaalla öljymaalla olisi kyllä varaa päällysttää asfaltit vaikka joka vuosi. Molemmissa maissa syy oli huoli ihmisten terveydestä.
kannattaa käydä norjassa ennen kuin tekee liaan pitkälle meneviä johtopäätöksiä....
kannatat kai myös tietulleja suomeen kun niitä on norjassa??
jos ja kun käyt norjassa niin katsoppa missä näet että on rikas öljymaa...(ja kaupunki alueella ei valtio maksa päällystystä paitsi muutamat pää väylät)
totta on ettei oslossa tarvitse nastarenkaita mutta ei tarvitse mennä kuin pieni matka kun olosuhteet muuttuvat
paljon...
hokkaidossa en ole koskaan käynnyt niin en voi kuin siteerata hiihtäjiä etä lumen rakenne on erilainen josta voi
Matlog kommentoi: ""No niin, KitkaKalle kertoo, että kitkarenkaat eivät kulu, ja vaikka kuluvatkin, se on nastarenkaiden syy. Asiaa on toki testattukin, ja todettu että kitkarenkaat eivät kestä paljaita päällysteitä, varsinkaan jos ilman lämpötila ei ole pakkasella."""
Kerro sitten mikä on testi, jossa noin sanotaan ja mitkä ovat faktat? Pienen vierintävastuksen luulisi vaikuttavan päinvastoin???
Matlog kommentoi: ""No niin, KitkaKalle kertoo, että kitkarenkaat eivät kulu, ja vaikka kuluvatkin, se on nastarenkaiden syy. Asiaa on toki testattukin, ja todettu että kitkarenkaat eivät kestä paljaita päällysteitä, varsinkaan jos ilman lämpötila ei ole pakkasella."""
Kerro sitten mikä on testi, jossa noin sanotaan ja mitkä ovat faktat? Pienen vierintävastuksen luulisi vaikuttavan päinvastoin???
Lähes kaikkien rengasvalmistajien sivuilla neuvotaan, että kitkarenkaat tulisi vaihtaa ajoissa keväällä kesärenkaisiin. Kitkarenkaat, paitsi että eivät ole kesärenkaan veroisia paljailla pinnoilla, myös kuluvat nopeasti lämpimillä ilmoilla paljailla tienpinnoilla.
Kitka- ja nastarenkaiden liikenneturvallisuusvaikutuksistakin löytyy tietoa:
nimim Erkki:
Kitkat tekee talvikelistä kesäkelin ja kesäkelistä talvikelin?
Metsähaka:
Tuon kun kertoisi vielä Suomen nastakuskeille. Viime kesänäkään ei mennyt yhtään viikkoa täällä Espoossa etten olisi törmännyt nastarenkailla ajavaan autoon.
Nastasäädökset ovat Suomessa täysin kuollut pykälä. Nastakuskit eivät halua/viitsi noudattaa niitä. Poliisiakaan ei kiinnosta.
nimim Erkki:
Näin tulit tehneeksi kakkosautosta ykkösauton
Tuli laitettua alle uudet Hakkapeliitta 5:t. Suosittelen myös kaikille kitkojen nimiin vannoville kokeilemaan. Liukasta keliä ei vielä ole ollut, mutta luotan siihen että se on näiden omin elementti. Sulalla on tullut muutama satanen ajettua. Ihmeen hiljaisia ovat nykyiset hyvän luokan nastat. Ja hyviä ajaa.
["mikahe "]
Ok, olet siis kuuroutunut siinä määrin, että nastamelu ei haittaa, aggressiiviseen ajotyyliisi kitkat ei sovi varsinkaan liukkaalla kelillä ja teiden kulumisesta et ole koskaan välittänytkään pätkän vertaa.
Sinun heittoihisi on sikäli helppo vastata, että ne ovat jotakuinkin suoraan todellisuuden vastaisia.
1) Parhaat nykynastat ovat yllättävän meluttomia.
2) Talvirajoitukset vähentävät jo nekin ajomelua merkittävästi, ajoi sitten vaikka kesärenkailla.
3) Kunnon autoissa on äänieristys. Hondassa vähän meteli haittaa, mutta siksi ostinkin siihen aikanaan Michelinin nastat, jotka on nastojen hiljaisimpia.
4) Ajan rauhallisesti ja ennakoivasti, toisin kuin oletat. En tarvitse nastoja ylläpitääkseni agressiivista ajotapaa, vaan säädyllisiä pysähtymismatkoja ja turvallista perillepääsyä niilläkin keleillä joilla kitkat ei vaan toimi. Samasta syystä suosin kesällä kesärenkaita kitkojen loppuun ajamisen sijaan.
5) Teiden kuluminen kiinnostaa, mutta jos katsot mittauksia niin havaitset ettei uusimman teknologian nastoilla ole kovin suurta kuluttavaa vaikutusta.
Minäkin olen oppinut kuluneen vuoden aikana jotakin uutta kuluneiden ja ikääntyneiden kitkojen kesäominaisuuksista. Vähemmän sellaisina ne olivat erittäin hyvät Nokian Q:ssa, toisin kuin vaikka TM ja AkiK väittävät.
Itselläni on ollut Hakkapeliitta Q:t, pidin niitä hyvinä renkaina lumikelillä ja kitkoiksi ihmeen hyvinä jäällä. Kuitenkin aivan rehellisesti: ne olivat surkeimmat minulla olleet renkaat erityisesti märän mutta myös kuivan asfaltin pidoltaan. Talvikeliin ne oli tehty ja siihen ne sopivat. TM:n testit vastasivat aika lailla omaa kokemustani.
["AkiK"]
Parhaat nykynastat ovat yllättävän meluttomia.
Eivät ole. Kun eilen fillaroin Espoossa, kuulin takaa kamalaa jyrinää. +12 asteen lämmössä viereen valoihin pysähtyi auto alla uudet Hakkapeliitta 5:t. Siis testivottavat. Ne ainakin metelöivät ja lujaa.
Miten keli voi vaatia nastat, kun minä tarkenin shortseissa ja pysyin pystyssä 20 millin sileillä maantiepyörän renkailla? En ymmärrä.
Talvirajoitukset vähentävät jo nekin ajomelua merkittävästi, ajoi sitten vaikka kesärenkailla.
Yhtä kovaa autot ajavat taajamassa kuin kesärenkaillakin. Meteli on vain infernaalinen, jopa mainostamillasi uusilla nastarenkailla.
Kunnon autoissa on äänieristys.
Ei se auta yhtään. Renkaat ovat auton ulkona. Yhtä kovaa iso mersu metelöi ulospäin kuin edullinen pikkuautokin.
Teiden kuluminen kiinnostaa, mutta jos katsot mittauksia niin havaitset ettei uusimman teknologian nastoilla ole kovin suurta kuluttavaa vaikutusta.
Mitä mittauksia?
No mikä jyrsii kamalat urat PK-seudun pääväylille aina talven aikana? Urat sopivat juuri henkilöautoihin. Ne ovat liian kapeat raskaalle liikenteelle.
Miksi kyseiset urat uupuvat täysin esim. Sapporossa, jossa liikenne on monin verroin vilkkaampaa ja asfaltti vanhempaa?
Kohta pitää taas lopettaa fillarointi. Ei sen takia, ettei tarkenisi shortseissa tai pärjäsi sileillä ja kapeilla renkailla, vaan sen takia etteivät nastakuskit näytä pärjäävän ilman nastoja. Vaatteet paskaantuvat asfalttipölystä, asfaltti narskuu hampaissa ja räkä on harmaata.
Miksi nastakuskit saavat terrorisoida muita aivan vapaasti?
["Kitkakalle"]
Eivät ole. Kun eilen fillaroin Espoossa, kuulin takaa kamalaa jyrinää. +12 asteen lämmössä viereen valoihin pysähtyi auto alla uudet Hakkapeliitta 5:t. Siis testivottavat. Ne ainakin metelöivät ja lujaa.
Tottakai nastat pitävät kovempaa ääntä kuin kitkat. Mutta nykyisellä nastaulkonemalla aika paljon pienempää kuin ennen. Auton sisämelu on aika paljon vähäisempää kuin ennen, luulisi siis myös ulkomelun olevan. Itse ajelin kitkoilla siihen asti, kun nastarenkaiden kehittelyssä siirryttiin nykyvaiheeseen joka yhdistää mielestäni melko hyvin kitka- ja nastarenkaiden hyviä puolia.
Aiemminhan oli niin, että kitkat olivat nastoja paremmat kaikessa muussa paitsi jäällä. Nyt nastat ovat samantasoisia myös asfaltti- ja lumiolosuhteissa, jäällä ylivoimaiset.
Miten keli voi vaatia nastat, kun minä tarkenin shortseissa ja pysyin pystyssä 20 millin sileillä maantiepyörän renkailla? En ymmärrä.
Katso joskus säätiedotteita muualtakin kuin Helsingistä.
Syksyllähän ne liukkaimmat kelit on, pohjoiseen on annettu kelivaroituksia jo pari viikkoa, Keski-Suomessakin on tienpinnat olleet öisin ja aamuisin jäässä.
Yhtä kovaa autot ajavat taajamassa kuin kesärenkaillakin.
Totta, mutta merkittävä osa maanteistä on talvirajoitteisia. Meteli ja teiden kulutus on kovemmilla nopeuksilla eri mittaluokassa kuin matalilla.
Meteli on vain infernaalinen, jopa mainostamillasi uusilla nastarenkailla.
Menee vielä vuosia ennenkuin nämä ovat niin yleisiä että sitä voi laajemmin arvioida.
Mitä mittauksia?
Tiehallinto ja rengasvalmistajat ovat tutkineet asiaa aika paljon. On todettu, että nykynastoilla teiden kuluminen on merkittävästi vähäisempää kuin aiemmin.
No mikä jyrsii kamalat urat PK-seudun pääväylille aina talven aikana? Urat sopivat juuri henkilöautoihin. Ne ovat liian kapeat raskaalle liikenteelle.
Henkilöautothan ne jyrsivät, varsinkin kun ajavat renkaista riippumatta sitä ihan samaa uraa.
Miksi kyseiset urat uupuvat täysin esim. Sapporossa, jossa liikenne on monin verroin vilkkaampaa ja asfaltti vanhempaa?
Suomessakin urautuminen olisi merkittävästi vähäisempää, jos teitä ei pyrittäisi pitämään mahdollisimman paljon paljaina ja hiekotettuina niitä varten joiden renkaissa ei ole pitoa.
vaan sen takia etteivät nastakuskit näytä pärjäävän ilman nastoja. Vaatteet paskaantuvat asfalttipölystä, asfaltti narskuu hampaissa ja räkä on harmaata.
Kyllä nastat irrottavat paljon pölyä, mutta irtoaa sitä paljon muutenkin. Hiekoitus on merkittävin pölyn lähde. Noki ym. jää tienpintoihin ja kitkatkin saavat sen siitä ylös. Ei kannata syyllistää pelkkiä nastoja asiasta joka on laajempi. Toki nastoilla on siinä iso osuus, mutta myös siksi että 80% autoista kulkee talvisin nastarenkailla.
Miksi nastakuskit saavat terrorisoida muita aivan vapaasti
Mikä nyt sitten on terrorisointia ja mikä ei. Toki kitkoillakin pärjätään, itse ajoin niillä 10 vuotta. Aika monet renkaat tuli ajettua, joten kokemusta on. Suosittelen edelleen niille, jotka tuntevat renkaidensa rajat ja osaavat ajaa sen mukaan ja joiden ei tarvitse välttämättä lähteä ihan joka kelissä jäisille teille seikkailemaan. Kokemukseni mukaan on muutama päivä / talvi jolloin kitkoilla ei tee mitään. Lisäksi on paljon päiviä jolloin niiden pidon rajat pitää erityisesti huomioida.
Sivuteiden varrella asuville kitkat ovat huono valinta, kevään jääkeleillä niillä ei enää pärjää kun teiden hiekoitus on sivuteillä olematonta. Renkaiden rajojen tunteminen tarkoittaa jääkelillä sitä, että jos hyvillä nastoilla voi ajaa 70-80 km/h, kitkoilla ehkä max 40 km/h. Moniko kitkamies noin ajaa, ja moniko oikeasti jättää auton kotiin niinä päivinä kun sataa alijäähtynyttä vettä???
Miksi kyseiset urat uupuvat täysin esim. Sapporossa, jossa liikenne on monin verroin vilkkaampaa ja asfaltti vanhempaa?
Tutkiskelin karttaa hieman. Hokkaidon saari sijaitsisi Rooman ja Pariisin välimailla Euroopassa. Sapporo olisi jossakin Milanon korkeudella. Italialaisilla on samanlainen talvi kuin Hokkaidossakin, jos mennään Alpeille, joten eikö olisi parempi antaa italialaisten ja japanilaisten keskenään keskustella nastarenkaiden käytöstä ?
Miten ihmeessä Kitkakalle perustelet omituista suhtautumistasi muiden ihmisten asiallisiin rengasvalintoihin Sapporolla ? Pelkkä Golf-virran vaikutus ei päde, koska Hokkaidossa / Sapporossa ei koskaan ole sellaista talvea kuin Kuopiossa, vai pystytkö muka osoittamaan asian. Jos pystyt -- niin minäkin hankin kitkarenkaat seuraavaksi !
Vertaisin itse mieluummin meidän olosuhteitamme Pohjois-Ruotsiin tai Pohjois-Venäjään.
AkiK:
Ei kyllä ne ovat ne nastarenkailla liikkuvat henkilöautot, jotka ne jyrsivät. Vaikka nastojen kulutus olisikin tullut alaspäin takavuosista, kitkat kuluttavat tietä vain luokkaa 5% verrattuna nykynastoihin.
Tietenkin jos liukkautta torjuttaisiin hiekalla tai soralla suolan sijaan, silloin myös kitkat kuluttaisivat tietä lähes siinä missä nastat. Mutta vilkkaille pääväylille ei eteläsuomessa ainakaan levitetä hiekkaa yhtään.
Siitä on turha kiistellä luovatko nastat uria. Vastaus on niin selvä. Parempi kiistelyn aihe, onko tuo tienkuluminen ja ilman- ja ympäristönlikahaitta teoreettisen turvallisuuslisän arvoinen.
Oma mielipiteeni on että ei, ei ainakaan ruuhkasuomessa.
Kitkakallen vuodesta toiseen itseään toistava ylidramatisointi jääköön omaan arvoonsa, mutta nastojen irrottaman pölyn havaitsee kyllä moottoritien pinnasta nousevan veden seassa jo nyt.
nimim Erkki:
Ei kai vielä kun nastojen lalliseksi tulemiseen on vielä 277380 s?
EDIT: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19921257
"17 § Liukuesteiden käyttö auton ja siihen kytketyn hinattavan ajoneuvon renkaissa
1. Auton ja siihen kytketyn hinattavan ajoneuvon renkaat saa varustaa nastoin, lumiketjuin tai vastaavin liukuestein, jotka eivät oleellisesti vahingoita tien pintaa. Nastarenkaita saa käyttää marraskuun 1 päivästä..."
Seutulainen:
Koska Hokkaidossa on kunnon talvi ja pärjätään pelkästään kitkoilla. Ihan vertailukelpoinen Kuopioon nähden. Paitsi Sapporossa on enemmän lunta ja jäisemmät kelit. Kuopiossa voi taas olla enemmän pakkasta.
Tässä muutama kuva viime helmikuun reissultani:
http://hontoni.suntuubi.com/
Sapporossa, joka on meren pinnan tasolla oli -12 C pakkasta.
Pohjois-Hokkaidossa oli samaan aikaan 3-5 metrin hanget ja pakkasta -20 C. Maastokin on mäkistä. Suomessa ei ole missään yhtä vaativia kelejä.
Seutulainen:
Kyllä se Golf-virta vain selittää Hokkaidon ja Suomen välisen yhtäläisyyden talvisin. Hokkaidoon tulee vain kylmä merivirta. Lisäksi talvella Siperian kylmät ilmat tulevat suoraan Japaninmeren yli. Talvisin ilmavirrat käyvät pääasissa Siparista päin. Kun vierailin Hokkaidossa ensimmäistä kertaa, ihmettelin miten niin etelässä ja aivan meren pinnan tasolla voi olla niin talvista.
Kylminä talvina Sahalinin ja Hokkaidon välinen meri jäätyy. Missään muualla pohjoisella pallonpuoliskossa iso valtameri ei jäädy näin etelässä. Suomessa ei jäätynyt aikanaan edes Petsamon edusta.
Kitkakalle:
Japanissa raskaan liikenteen sallitut akselipainot ovat selvästi alempia kuin Suomessa. Voidaan myös kysyä, miten paljon raskasta liikennettä esiintyy Japanin lumisilla tieosuuksilla? Tiehallinnon tutkimuksissa on selvitetty, pääosin Suomen tiestön urat synnyttää nk. raskas ajoneuvoliikenne. Poikkeuksena ovat eräät erittäin suurien liikennemäärien tieosuudet, joissa on nähtävissä erilainen uraprofiili (kapea). Nämä poikkeukselliset tieosuudet muodostavat promillen murto-osan Suomen tiestöstä.
On myös todettu, että kitkarengas- hiekotushiekka yhdistelmä kuluttaa myös tietä, ja lisää etenkin taajamissa hienojakoisen liikennepölyn määrää. Tämä on siis tutkimustietoa.
Yleisesti ottaen: paljonko maksaa ihmishenki? Jos talvella joutuu ajamaan olosuhteissa, joissa kitkarengas ei pidä, on mielestäni oikein käyttää nastarenkaita. Kitkarengasautoilijoiden on tällaisissa olosuhteissa järkevintä jättää autonsa kotiin, jotta eivät olisi vaaraksi itselleen ja muille. Pahin yhdistelmä on sileä jää - kitkarenkaat - ABS-jarrut, kuten mm. TM on kokeissaan osoittanut. Nk. musta jää on petollisin sileän jään muoto.
MatLog:
Missä on tuollainen mystinen keli, joka vaatii nastarengasta? Mulla alkaa nyt 10. talvi kitkoilla. Joka talvi olen etsinyt sitä vaikeaa keliä, johon nastakuskit aina viittaavaat. Vielä ei ole löytynyt.
Omien 10:n kitkavuoden aikana:
- kertaakaan ei ole tarvinnut jättää autoa kotiin kelin takia
- kertaakaan ei ole tullut läheltä piti tai oho-tilannetta (Yllättäviä tilanteita on siti sattunut. Olen väistänyt kitkoilla kerran hirveä, useaa poroa ja paria autoa)
- kertaakaan ei ole auto edes tuntunut lähtevän lapasesta
- kertaakaan en ole miettinyt, että nyt ajaminen olisi turvallisempaa nastoilla
Ihme homma, kun tuota dramatiikkaa tuntuu löytyvän vain nastakuskeilta. Hesarissa oli muuten viime sunnuntaina loistava yleisönosaston kirjoitus (ei ollut minun). Jos olisin kirjoittanut sellainen, olisi sisältö ollut kokolailla sama.
Mitä tulee ihmishenkiin. Norjassa nastat laitettiin verolle kolmessa kaupungissa vuosina 2000-2002. Tuon jälkeen nastojen osuus laski Norjassa 80%:sta 20%:iin. Onnettomuudet eivät kasvaneet. Kuolemaan johtaneet ovat jopa laskeneet.
Nastoilla menetettiin enemmän ihmishenkiä.
Jokatapauksessa en ole ajamassa Suomeen täydellistä nastakieltoa. Nastat pitäisi laittaa verolle etelän suurissa kaupungeissa.
Vero voisi olla:
- 4 /vrk
- 50 /kk
- 150 /talvi
Ylläolevat summat ovat Norjassa. Vero pitää maksaa oma-alotteisesti. Päivän lippuja saa automaatista. Pidemmät netistä tai kioskista. Veroa valvotaan pistokokein. Jos jää kiinni nastoilla ajamisessa verotetulla alueella ilman maksettua maksua, saa 100 :n sakon.
Ilman laatu on parantunut esim. Oslossa merkittävästi nastaveron jälkeen.
http://www.samferdselsetaten.oslo.kommune.no/article.php?articleID=30450&categoryID=30981
Lapissa ajakoot nastoilla, vaikkei niillä siellä mitään tee. Haitat ovat marginaaliset. PK-seudulla nastojen haitat sitävastoin ovat jo sietämättömät.
Kitkakalle:
Minä tuossa aikaisemmin jo mainitsin autolehtien testituloksista, joiden mukaan sileällä jäällä ei nastarenkaan voittanutta ole, ja kitkarenkaan + ABS-jarrujen yhdistelmä lisää jarrutusmatkaa dramaattisesti nastarenkaisiin verrattuna.
Tällä perusteella ehdottaisinkin, että kitkarenkaiden aiheuttamien henkilövahinkojen (loukkaantuminen, kuolema) kansantaloudellisten ja inhimillisten vaikutusten johdosta niille laitettaisiin samantyyppinen vero kuin muille terveyttä ja kansantuloa laskeville aineille, kuten tupakka ja alkoholi. Sileällä jäällä nastattomilla ajavia olisi rangaistava murhan yrityksestä.
MatLog:
MatLog, jota olen tähän saakka pitänyt selväjärkisenä kaverina, tekee nyt ensimmäisen huomaamani erehdyksen.
Missä tilastoraportissa on esimerkiksi selvitetty, että nastattomat autoilijat aiheuttaisivat todistettavasti enemmän onnettomuuksia kuin nastakuskit?
IMHO esim. minä olen ollut tähän saakka pahoissa vaikeuksissa vain nastoilla. Kitkoilla ajotapa muuttuu, tai ellei muutu, niin MatLogin kannattamille rangaistuksille on totisesti oikeutus.
Jos jonakin kauheana aamuna kaikkien Suomi-kuskien tuulilasiin olisi laitettu lappu, että "Nastarenkaasi on vaihdettu kitkoihin, pervo!", onnettomuuksia ja kuolonuhreja tulisi varmaankin sietämättömän paljon. Kitkoilla ajaminen vaatii jotakin myös kuljettajalta.
EDIT: Jopa ylin liikenneturvallisuuden kohottamisen äänitorvi eli Liikenneturva, antaa tällaisen lainmukaisen kannan nastoihin eli eräänlaisiin liukuesteisiin: http://www.liikenneturva.fi/fi/?we_objectID=2140 eli Ovatko nastoista puhdistetut talvirenkaat enää lailliset talvirenkaat? (ja kyllähän ne ovat, vaikka kitkat olisivat se ainoa järjellinen nastaton vaihtoehto.)
Kitkakalle:
Kysyin kokeneelta tiepäälliköltä nastojen ja rekkojen asfaltin kulutusta maaseudulla. Vastas että nykyään nastat on niin keveitä että kuluttavat tietä paljon vähemmän kuin raskas liikenne.
Varmaan väärin vastattu kun on hänellä kokemusta vasta vajaat 30v?
Viime vuosina nastojen haitat ovat olleet kasvussa, koska autojen painon ja liikennemäärien kasvu on syönyt nastojen kehityksellä saadun hyödyn. Lisäksi nykyiset nastamääräykset ovat sikäli järjettömät, että suurin sallittu nastojen lukumäärä määräytyy vannekoon eikä renkaan halkaisijan mukaan. Nykyään suht yleinen 17" matalaprofiilirengas sisältää paljon nastoja, vaikka vierintäkehä on samaa luokkaa kuin tavanomaisessa 14-15" renkaassa oli määräyksiä säädettäessä. Tähän on tulossa onneksi muutos, en vain tiedä milloin. Asia koskee kaikkia pohjoismaita.
Itse ajelen paljon aamuyöstä, jolloin suola-autot eivät vielä ole ehtinyt teitä suolata. Monesti matkalla tulee suola-auto vastaan. Tuolloin nastojen merkitys korostuu, mutta päiväsaikaan ajaville etelässä kitkat voivat olla ihan hyvä vaihtoehto.
Muutamana aamuna on muuten jo tänä vuonnakin saanut raapia lasit jäästä puhtaaksi. Eilen oli jo tietkin jäässä täällä etelärannikolla. Mutta hyvin pärjäsi kesärenkaillakin...
Kitkakalle:
Mitkä tekijät vaikuttivat onnettomuuskehitykseen? Mikä oli rengasmääräysten osuus?
Ruotsissa alennettiin promillerajaa 90-luvun alussa, jonka jälkeen alkoholitapaukset onnettomuuksissa väheni. Selkeä syy-yhteys? Ei, koska Suomessa ei sääntöihin koskettu, silti kehitys oli samanlaista. Propagandan julistajat vain sujuvasti unohtavat tuon.
Herbert:
Varmasti onnettomuuksien alenemiseen vaikutti muutkin seikat: liikennevalistus, autojen parantunut turvallisuus, jne.
Kuitenkaan ei ole nähtävissä mitään kasvua onnettomuuksissa kitkarenkaiden moninkertaistumisen myötä. Jos kitkarenkaat todella olisivat liikenteessä niin vaaralliset, mitä täällä monet pelottelevat tai TM nastapropagandassaan julistaa, pitäisi se näkyyä onetteomuustilastoissa piikkinä. Nyt ei näy.
Sama homma oli Hokkaidossa 90-luvun alussa. Jos tutkii Japanin onnettomuustilastoja, ei sieltäkään löydy mitään kasvua onnettomuuksissa. Ja siellä sentään kiellettiin nastat kokonaan.
Kummassakaan maassa ei ole menetetty ihmishenkiä sen takia, että siirryttiin kitkarenkaaseen. Edes henkilövahingot eivät kasvaneet.
mikahe :
mikahe, olet oikeassa siinä suhteessa, että näissä väittelyissä on aivan järjetöntä esittää jotain veroa tai rangaistusta kitka- tai nastarenkaille. Se oli oikeastaan viestini pointti.
Minä harkitsisin ihan oikeasti itselleni kitkarenkaita, jos saisin valita, milloin ajoon lähden. Ehkä sitten eläkkeellä...
Hyvin vähän on tehty tilastoja nasta- ja kitkarenkaiden onnettomuusvaikutuksista, joten niihin ei voi nojata. Eräiden muiden turvallisuusvarusteiden, kuten ABS ja ESP, yhteydessä on havaittu, että ainakin jotkut autoilijat "ulosmittaavat" turvavarusteiden antaman lisäturvamarginaalin. Näinhän voi tietenkin tehdä nastarenkaillakin - toisaalta kitkarengasautoilija voi jättää autonsa kotiin hankalalla säällä, jolloin onnettomuuden riski sen auton kohdalla vähenee radikaalisti.
Nastojen kuluttavasta vaikutuksesta ja sen muutoksesta on tehty tutkimuksia, ja on todella todettu, että nastojen pistovoiman vähentämisellä on saatu kuluminen kuriin. Poikkeuksena pääkaupunkiseudun tiheäliikenteiset osuudet, joilla renkaat yhdessä suolakuran kanssa rapauttavat tien pintaa tehokkaasti. Nastoilla on tähän kulumiseen selvä osuus, ei tosin niin merkittävä kuin tässä keskustelussa on väitetty.
Matalaprofiilirenkaiden pintapaine tietä vasten on myös luonnostaan pienempi kuin aikaisempien kapeampien renkaiden johtuen suuremmasta tietä koskettavasta pinta-alasta. Tämä vähentää myös nastojen(kin) kuluttavaa vaikutusta. Toisaalta kovin matalaprofiilisia renkaita ei juuri pienen pintapaineen takia suositella talvirenkaiksi- loskaliirron vaara kasvaa, rengas ei myöskään "pure" irtolumikerroksen alla olevaan tiehen, vaan jää "leijumaan".
MatLog:
Miksi se on järjetöntä? Nastarenkaasta tulee monia haittoja. Kitkarenkaasta ei mitään. Jos suomalaiset eivät vapaaehtoisesti vaihda kitkoihin, keppi on ainoa joka tehoaa.
Kitkakalle:
Aika yksisilmäisesti täytyy suhtautua asioihin, jos ei näe kitkarenkaiden ongelmatiikkaa. On siis todettu, että ne:
- toimivat testatusti huonosti sileällä jääpinnalla
- tuottavat tutkitusti hienojakoista liikennepölyä taajamissa
yhdessä hioekotushiekan kanssa - kitkarenkaiden nopea kuluminen pitävällä pinnalla indikoi, että myös renkaan kumiainesta vapautuu muun saasteen sekaan.
- kitkarenkaiden ja nastarenkaiden teitä rapauttavan vaikutuksen erot eivät nykyään ole enää suuria. Nastojen pistovoima on pienentynyt murto-osaan vuosikymmenten takaisesta.
Mielestäni molemmilla renkailla on paikkansa - en tuomitse kitkarenkailla ajavia. Nastarenkaat vain ovat edelleenkin ainoa ratkaisu, joka toimii kunnolla myös peilijäällä.
Jos kitkarengasteknologia ao. ongelman ratkaisee mm. renkaan kestoikää lyhentämättä ja muuta ympäristösaastetta lisäämättä, tilanne muuttuu. Tällä hetkellähän jäätä torjutaan suolalla, eikä sekään ole kovin ympäristö- eikä tieystävällinen aine.
Kitkarangas kestää ihan siinä missä nastarengaskin. Tosilla Hakkapeliitta Q:lla ajoin viisi talvea. Yhteensä 50 tkm. Mietin pitkään ajaisinko vielä kuudennen. Lopulta päätin hommata uudet, koska ajattelin vaihtaa auton parin vuoden päästä ja seitsemättä talvea tuskin olisi enää mennnyt. Parempi oli ostaa uudet ja nauttia niistä kaksi talvea.
Kitkojen kuluminen on sitäpaitsi aivan nastarenkaiden syytä. Keväällä asfaltit ovat sellaiset raastinraudat nastarenkaiden jäljiltä. Kitkat kannattaa vaihtaa pois mahdollismman aikaisin keväällä. Tuossa taas yksi nastojen haittatekijä.
Nastarenkaalla varustettu auto irrottaa asfalttia 5 g/km. Esim. VTT on mitannut sen. Tästä tuskin voit olla eri mieltä? Aika naurettavaa verrata nastarenkaan irrottamaa kivimärää kitkarenkaan kulumiseen.
1. Ensinnäkin kitkarengas ei kulu sen nopeammin kuin kesärengas.
2. Jos sen kuluminen todella olisi samaa tasoa kuin nastojen irroittama kiviaines, olisi renkaista pelkät vanteet jäljellä 10 tkm:n matkan jälkeen. Jos mulla lähti 50 tkm:n matkalla 4 milliä pois, on mittakaava ihan eri dekadeilla.
Ainoa, jonka allekirjoitan on huonompi pito sileällä jäällä. Mutta se ei ole mikään haitta muille ihmisille. Ainostaan itselleni. Tiedostan sellaisen kelin ja voit olla aivan varma, etten ole vaaraksi muille silloin.
Edelleenkään en keksi mitään seikkaa, jossa kitkarenkaasta olisi enemmän haittaa muille verrattuna kesärenkaaseen.
Nastarenkaasta on paljon haittaa:
1. Jyrsivät tiet urille
Mene katsomaan PK-seudun kehätiet, Länsiväylä, Turun moottoritie ja Espoon Mankkaan pikkutiet. Se olivat järkyttävillä urilla viime keväänä. Nyt on uudet asfaltit monin paikoin ja niitäkin jyystetty jo kuukauden verran. Ja ne urat ovat edelleenkin liian kapeita raskaalle liikenteelle. Vastaavat urat uupuvat täysin esim. Saksassa ja Hokkaidossa. Tämä nyt pitäisi olla päivän selvää, että nastat jyrsivät asfaltit. Puoli kiloa per 100 km monen eri tahon mittaamana.
2. Syntyy pölyä
Tuo asfaltin kuluminenkaan ei haittaa. Siitähän selviää pelkällä rahalla. Mutta mihin ne nastarenkaan irroittamat kymmenet tonnit asfalttia joutuvat täällä PK-seudulla? Ne jauhautuvat katupölyksi ja vaarantavat ihmisten terveyden. Tuota katupölyä ei esiinny esim. Sapporossa.
Juuri tämä oli syy miksi nastat kiellettiin Japanissa. Kuten myös Norjassa laitettiin verolle Oslossa, Trondeimissa ja Bergenissä. Rikkaalla öljymaalla olisi kyllä varaa päällysttää asfaltit vaikka joka vuosi. Molemmissa maissa syy oli huoli ihmisten terveydestä.
3. Paskaa autot
Sama pöy paskaa autot. Yhdessä suolan kanssa muodostuu töhnää joka pinttyy autoon. Suomessa autot tulevat harmaaksi siitä biki/suolamössöstä. Keski-euroopassa tulevat valkoiseksi pelkästä suolasta, mutta se huuhtoutuu itsestään pois seuraavassa sateessa. Suomen pikisuolamössö jää muhimana.
Suomessa autot kuitenkin pysyvät puhtaana kesäisin. Nyt ne taas ovat taas alkaneet tummua. Ja siellä pasken seasssa liikkuu ihmisä kävellen ja fillarilla. Hengittäen nastojen tuottamaa mustaa paskaa.
4. Metelöivät
Kitkakalle:
No niin, KitkaKalle kertoo, että kitkarenkaat eivät kulu, ja vaikka kuluvatkin, se on nastarenkaiden syy. Asiaa on toki testattukin, ja todettu että kitkarenkaat eivät kestä paljaita päällysteitä, varsinkaan jos ilman lämpötila ei ole pakkasella.
Sitten hän siteerasi vanhaa Tiehallinnon tutkimusta tien kuluttavasta vaikutuksesta. Tiehallinnon toisessa tutkimuksessa 90- luvulta on todettu, että teiden kuluvuus on pienentynyt 80-luvulta kymmenenteen osaan, johtuen osin uusista päällystemateriaaleista ja osin nk. kevytnastojen tulosta käyttöön. Nyttemmin nastarengasteknologia on edelleen kehittynyt.
Nasta- ja kitkarenkaiden pölyvaikutuksista on tutkittua tietoa:
http://www.tekniikkatalous.fi/rakennus/article36951.ece
Edellinen kertoo, mikä oikeasti "paskaa autot".
Myös nastarenkaiden metelöinnin osalta KitkaKalle on juuttunut 80-luvulle. Suomessa valtaosa ajaa nastarenkailla, ja tietää uusien nastarenkaiden "metelöinti"ominaisuudet, joten tuollaiset väitteet antavat kuvan kirjoittajasta eivätkä nastarenkaista.
Juuri tämä oli syy miksi nastat kiellettiin Japanissa. Kuten myös Norjassa laitettiin verolle Oslossa, Trondeimissa ja Bergenissä. Rikkaalla öljymaalla olisi kyllä varaa päällysttää asfaltit vaikka joka vuosi. Molemmissa maissa syy oli huoli ihmisten terveydestä.
------------------------------------------------------------
kannattaa käydä norjassa ennen kuin tekee liaan pitkälle meneviä johtopäätöksiä....
kannatat kai myös tietulleja suomeen kun niitä on norjassa??
jos ja kun käyt norjassa niin katsoppa missä näet että on rikas öljymaa...(ja kaupunki alueella ei valtio maksa päällystystä paitsi muutamat pää väylät)
totta on ettei oslossa tarvitse nastarenkaita mutta ei tarvitse mennä kuin pieni matka kun olosuhteet muuttuvat
paljon...
hokkaidossa en ole koskaan käynnyt niin en voi kuin siteerata hiihtäjiä etä lumen rakenne on erilainen josta voi
kai jotain päätellä ehkä...
Matlog kommentoi: ""No niin, KitkaKalle kertoo, että kitkarenkaat eivät kulu, ja vaikka kuluvatkin, se on nastarenkaiden syy. Asiaa on toki testattukin, ja todettu että kitkarenkaat eivät kestä paljaita päällysteitä, varsinkaan jos ilman lämpötila ei ole pakkasella."""
Kerro sitten mikä on testi, jossa noin sanotaan ja mitkä ovat faktat? Pienen vierintävastuksen luulisi vaikuttavan päinvastoin???
Nasse:
Lähes kaikkien rengasvalmistajien sivuilla neuvotaan, että kitkarenkaat tulisi vaihtaa ajoissa keväällä kesärenkaisiin. Kitkarenkaat, paitsi että eivät ole kesärenkaan veroisia paljailla pinnoilla, myös kuluvat nopeasti lämpimillä ilmoilla paljailla tienpinnoilla.
Kitka- ja nastarenkaiden liikenneturvallisuusvaikutuksistakin löytyy tietoa:
http://www.hs.fi/autot/artikkeli/Tuore+tutkimus+puoltaa+nastarenkaiden+k%C3%A4ytt%C3%B6%C3%A4/1135236786168