muuten pitääkö olla k***pää, että voi ostaa volvon vai aiheuttaako itse auto taudin? ainakin motarilla ovat Volvoilijat ottaneet tosissaan tuon "V-niinkuin vasen kaista on mun" turhankin tosissaan...
muuten pitääkö olla k***pää, että voi ostaa volvon vai aiheuttaako itse auto taudin? ainakin motarilla ovat Volvoilijat ottaneet tosissaan tuon "V-niinkuin vasen kaista on mun" turhankin tosissaan...
Jos uuden Volvon luovutuksessa annetaan "asennekasvatusta"
En omista Volvolla, enkä Skodaa. Volvo oli kuitenkin harkinnassa kun hankin autoa.
Olen kuitenkin ajanut V50:llä malleilla 2.4 ja 2.4i. Olen ajanut myös Octavialla, tosin vain lyhyen koeajon. En menisi vakavissani vertaamaan noita kahta toisiinsa, ovat niin eri tyylisiä ja ominaisuudet kuitenkin aika erilaisia. Volvon "ahtautta" on turha valittaa, mallistostahan löytyy esim. V70 niille jotka haluavat isomman auton. Aivan kuten Bemarillakin on 5-sarja niille joiden golfbagi ei mahdu 3-sarjalaiseen.
Skodan ja Volvon välillä valintani olisi ehdottamasti Volvo, koska: - se on harvoja tuon hintaluokan autoja, joka on todella hauska ajaa ainakin isommalla koneella: ketterä kaupungissa, hyvä maantiellä ja kulkee todella rivakasti - se on paljon paremman näköinen, joskin senkin perästä voi olla montaa mieltä. Sisustukset ovat aivan eri luokkaa kuin Skodassa - siihen saa halutessaan paljon sellaisia varusteita joita Skodaan ei (mm. nuo oikeat sisustukset) - siinä on paljon parempi ergonomia, itse asiassa minusta kaikkein paras, pesee myös BMW 3:n ja Audi A4:n tässä suhteessa - se on huomattavasti äänettömämpi, todella tärkeä asia jos ajaa paljon - siihen saa myös oikeita moottoreita
Skodan eduksi jää minusta lähinnä vain hinta, ja tietysti tilat, mutta onhan paljon tilavampiakin autoja kuin Skoda. Esim Mondeoon verratessa Skodan tilat ja ajettavuus ovat aika heikoilla. Ja 1.8 Mondeo maksaa vain 27.000 euroa, ottaisin itse mieluummin sen kuin Skodan.
Laadusta en menisi paljon virkkamaan yhden kestotestin perusteella - vikatilastojen perusteella ei VAG:n vehkeillä ole Volvoon nähden ainakaan minkäänlaista etumatkaa viattomuudessa. Huonoja yksilöitä on kaikissa automerkeissä
Niin ne mielikuvat jyllää. Mihin perustuu se Volvon persoonallisuus? Taitaa olla yleisempi näky liikenteessä kuin Skoda. Oman kokemukseni perusteella en paljoa kehuisi Volvon tekniikan edistyneisyyttä. Ajo-ominaisuuksien suhteenkaan Octavia tuskin eroaa ainakaan negatiivisesti suhteessa Volvoon.
Kyseiset asiat kun yleensä arvioidaan korvien välissä ja näitä ei voine pitää ehdottomasti oikeina, eikä objektiivisina.
Niin ne mielikuvat jyllää. Mihin perustuu se Volvon persoonallisuus?
Eiköhän se ole tuo personointi? Siihen saa valita mieleisensä väriset/ laatuiset kankaat, nahat jne. Lisävarusteita voi ruksailla oman mielensä mukaan listoilta kilpailijoita vapaammin. Tosin edullisimmaksi varusteet tulevat Volvossakin "paketeissa".
Niin ne mielikuvat jyllää. Mihin perustuu se Volvon persoonallisuus? Taitaa olla yleisempi näky liikenteessä kuin Skoda. Oman kokemukseni perusteella en paljoa kehuisi Volvon tekniikan edistyneisyyttä. Ajo-ominaisuuksien suhteenkaan Octavia tuskin eroaa ainakaan negatiivisesti suhteessa Volvoon.
Kyseiset asiat kun yleensä arvioidaan korvien välissä ja näitä ei voine pitää ehdottomasti oikeina, eikä objektiivisina.
Niin. Siellähän ne jyllää. Korvien välissä. Rampellakin. Kun ei vain noihin mielikuviin olisi sekoittunut kateutta, kaunaa, ennakkoluuloja, herravihaa, hurrivihaa jne. Muuten: yhtäläisyysmerkkien veto persoonallisuuden ja liikenteessä näkymiskertojen välille on mielestäni aikamoista asioiden yksinkertaistamista.
Niin ne mielikuvat jyllää. Mihin perustuu se Volvon persoonallisuus? Taitaa olla yleisempi näky liikenteessä kuin Skoda. Oman kokemukseni perusteella en paljoa kehuisi Volvon tekniikan edistyneisyyttä. Ajo-ominaisuuksien suhteenkaan Octavia tuskin eroaa ainakaan negatiivisesti suhteessa Volvoon.
Kyseiset asiat kun yleensä arvioidaan korvien välissä ja näitä ei voine pitää ehdottomasti oikeina, eikä objektiivisina.
Niin. Siellähän ne jyllää. Korvien välissä. Rampellakin. Kun ei vain noihin mielikuviin olisi sekoittunut kateutta, kaunaa, ennakkoluuloja, herravihaa, hurrivihaa jne. Muuten: yhtäläisyysmerkkien veto persoonallisuuden ja liikenteessä näkymiskertojen välille on mielestäni aikamoista asioiden yksinkertaistamista.
Jälleen ajautuu keskustelu pois alkuperäisestä aiheesta. Eli tarkoitus oli keskustella VOLVO V50:n Tuulilasin tuoreessa numerossa kerrotuista ongelmista, ei siitä onko kaunaa, hurrivihaa tai jotain muuta Rampella ???
Tässä listaa mitä kaikkea voi VOLVO V50:n omistaja kohdata ensimmäisen 10000 km:n matkalla: 1. Lukitukset ei toimi 2. Radio tekee omiaan 3. Näyttö ei toimi 4. Auto ei käynnisty 5. Moottori käy 2-3 pytyllä 6. Moottorinohjausjärjestelmän ohjausyksikkö vaihdettu 7. Jarrujärjestelmää korjattu 8. ABS:n ohjausyksikkö vaihdettu 9. Jarrujärjestelmän pyörimisanturi vaihdettu 10. Ajotieturin tiedot vääriä, esim. paljonko bensaa jäljellä 11. Softia päivitelty urakalla
Ylimääräisiä korjaamokäyntejä VOLVOlla 4 kpl 10.000 km:n matkalla...
Kyllä varmaan monella muullakin on kokemuksia näistä, tuskin tuo Tuulilasin kestotestiauto aivan ainutlaatuinen on, vai onko Tuulilasillakin kaunaa, hurrivihaa tai jotain muuta kuten ilmeisesti Rampella ???
Ajo-ominaisuuksien suhteenkaan Octavia tuskin eroaa ainakaan negatiivisesti suhteessa Volvoon. Kyseiset asiat kun yleensä arvioidaan korvien välissä ja näitä ei voine pitää ehdottomasti oikeina, eikä objektiivisina.
Minusta Volvo on kyllä selkeästi parempi ajaa kuin Octavia. Volvohan perustuu tässä suhteessa Focuksen tunnetusti luokkansa parhaaseen ajettavuuteen, paitsi että Volvossa mukaan saa enemmän tehoa ja jämäkkyyttä. Aiemmin jo luettelin niitä muita ominaisuuksia joila se poikkeaa "massasta".
Minusta Volvo on kyllä selkeästi parempi ajaa kuin Octavia. Volvohan perustuu tässä suhteessa Focuksen tunnetusti luokkansa parhaaseen ajettavuuteen, paitsi että Volvossa mukaan saa enemmän tehoa ja jämäkkyyttä. Aiemmin jo luettelin niitä muita ominaisuuksia joila se poikkeaa "massasta".
Jokaisella olkoon oikeus mielipiteeseen, mutta minun mielestäni Focus, ainakin edellinen malli, oli surkea ajettava.
Autojen ajomukavuuteen tulee isoja muutoksia, kun vannekokoa muutetaan tuuma tai kaksi. Siinä muuttuu yksi jos toinenkin auto jämäkämmäksi ja mukavammaksi ja autojen todelliset erot ajomukavuudessa ja -ominaisuuksissa hämärtyvät. Koeajo-Volvoissa näytti olevan järkiään suuremmat vanteet, kuin esim. Octaviassa ja Focuksessa. Eikös V50 ole vakiona 15" vanteella?
Edit: Autotietotaulukon mukaan 1.8 tulee 15" vanteella, muut 16".
Nyt alkaa tosiaan hämärtyä ajo-ominaisuudet siinä määrin että ne ovat jopa sumeita.
S40/V50 käyttämä C1 (Ford/Mazda/Volvo) platformi on 10% jäykempi kokonaisuus verrattuna edelliseen Focukseen C170 platformilla. Tähän päälle riemastuttavan onnistunut tarkka ja tunnokas ohjaus, jämäkkä iskunvaimennus ja loistava kuljettajan ergonomia tukevalla penkillä.
Koko auto tuntuu täsmälliseltä/tiukalta, pikkuvolvolla on äärimmäisen hauska kietaista reippaasti mutkaan.
Ei tuo Octavia ole ainakaan testeissä kärsinyt ajettavuudesta suhteessa uuteen Focukseen. Volvolla on pieni probleema omien koneiden suhteen. Ovat syöppöjä, tehottomia ja vanhanaikaisia! Todennäköisesti omistaja (Ford) ei kauaa kestä tilannetta. 2.0 FSI hakkaa ahtamattoman 2.4:n ja kohta lienee tulossa 2.0 TFSI. Dieselpuolella Volvo taas ei ihmeemmin ole loistanut, vaikka 1.6 onkin kelpo kone.
Volvolla ei ole nykyisissä malleissa ahdettua 2,4-litraista bensakonetta. On vain kaksi eri ruiskuversiota em. koneesta. Kesympi mallikin on täysin riittävä normaaliliikenteeseen. Tehokkaampi versio on selvästi suorituskykyisempi kuin 2.0 FSi. Muut Rampen arviot Volvon koneista jätän omaan arvoonsa.
Sopii katsoa suoritusarvoja. Veikkaan, että Volvon koneita ei montaa vuotta ole olemassa. Pahimmassa tapauksessa saattaa koko auton valmistus siirtyä jonnekkin muualle kuin Ruattiin.
Ei tuo Octavia ole ainakaan testeissä kärsinyt ajettavuudesta suhteessa uuteen Focukseen. Volvolla on pieni probleema omien koneiden suhteen. Ovat syöppöjä, tehottomia ja vanhanaikaisia! Todennäköisesti omistaja (Ford) ei kauaa kestä tilannetta. 2.0 FSI hakkaa ahtamattoman 2.4:n ja kohta lienee tulossa 2.0 TFSI. Dieselpuolella Volvo taas ei ihmeemmin ole loistanut, vaikka 1.6 onkin kelpo kone.
Kyllä Focus selvästi enemmän ajajan auto on kuin Octavia. Ja Volvo on siitä paranneltu versio. Alustan jäykkyys ja viritys ovat erilaisia kuin Focuksessa, ei sitä jäykkyyttä renkailla tehdä.
Ei Volvolla mitään ongelmaa koneiden suhteen ole - BMW:lläkään ei ole ollut mitään ongelmia suorien kutosten kanssa, vaikka perusratkaisu on todella vanha. Vitoskone on hyvä moottori, ja erittäin vahva. Audinkin vahvimmat koneet olivat ne Audi 100:n viisipyttyiset 2.3 litraiset. Neloskone käy rumasti ja vaatii tasapainotuksia toimiakseen kunnolla. Neloskone ei kierrä niin iloisesti kuin vitonen.
V50 2.4: 103 kw/5000, 220Nm / 4000, kiihtyvyys 10,0 sek ja keskikulutus 8.5 l 1492 kg painoisella autolla V50 2.4i: 125 kw/6000, 230 Nm/4400, kiihtyvyys 8,3 sek ja kulutus 8,6litraa
Skoda Octavia Combi 2.0FSI, 100 kg kevyempi kuin Volvo: 110kw/6000, 200 Nm / 3500, kiihtyvyys 9,4 sek ja kulutus 7,4 litraa.
Jos Skodan painoon laittaa 100 kg lisää, niin ei noissa koneissa nyt etua ole Skodan eduksi laskettavissa. Volvon koneiden käyttöominaisuudet ovat joka tapauksessa paremmat, vääntöä on enemmän, erityisesti aivan ala-alueella ero FSI:hin on tuntuva. Tehokin tulee huomattavasti mukavammin ulos vitoskoneesta kuin nelosesta.
Itse ajelen 2-litran neloskoneella, mutta kyllä isompi on isompi, ei siitä pääse mihinkään.
Koko auto tuntuu täsmälliseltä/tiukalta, pikkuvolvolla on äärimmäisen hauska kietaista reippaasti mutkaan.
Ihan pyöriä vaihtamalla ei temppu onnistu.
Oletkos kokeillut? Auto kuin auto muuttuu todella radikaalisti kun vannekokoa kasvatetaan 2 tuumaa. Jollei tietäisi mistä muutos tulee, kahden samanlaisen, mutta eri kokoisilla renkailla varustettujen, autojen alustaa ei ikinä uskoisi samaksi.
Totaalisen vetelää alustaa renkailla ei pelasteta, mutta edellä mainittu 10% lisää jäykkyyttä tulee helposti renkaista.
Oletkos kokeillut? Auto kuin auto muuttuu todella radikaalisti kun vannekokoa kasvatetaan 2 tuumaa. Jollei tietäisi mistä muutos tulee, kahden samanlaisen, mutta eri kokoisilla renkailla varustettujen, autojen alustaa ei ikinä uskoisi samaksi.
Totaalisen vetelää alustaa renkailla ei pelasteta, mutta edellä mainittu 10% lisää jäykkyyttä tulee helposti renkaista.
Jos ei haluta/voida kasvattaa renkaan pyörimissädettä kasvatettaessa vannekokoa, joudutaan turvautumaan matalaprofiilisempiin renkaisiin. Matalaprofiilisissa renkaissa on seuraavia ominaisuuksia: - ovat huomattavasti kalliimpia kuin "normaali"profiiliset - vetelevät pitkittäisissä urissa - aiheuttavat autoon tärinää - lisäävät melutasoa - joutuvat vesiliirtoon herkemmin (pienempi pintapaine) - "rullaavat" soratiellä vaarallisesti irtosoran päällä
Jos vielä kaiken lisäksi on vaihdettu nk. tarvikevanteet, joiden ET poikkeaa alkuperäisestä, auto alkaa ohjautua ikävän äkkinäisesti.
Vastineeksi tasaisella kestopäällysteellä rajussa kaarreajossa leveämpi rengas pitää paremmin - normaaliajossa ei leveydellä ole merkitystä.
MatLog: Jos ei haluta/voida kasvattaa renkaan pyörimissädettä kasvatettaessa vannekokoa, joudutaan turvautumaan matalaprofiilisempiin renkaisiin. Onhan tuosta lakitekstissäkin mainintaa, ettei renkaan halkaisijaa saa muuttaa määräänsä enempää. Rupeaahan siinä nopeusmittarikin näyttämään omiaan.
MatLog: Matalaprofiilisissa renkaissa on seuraavia ominaisuuksia: - ovat huomattavasti kalliimpia kuin "normaali"profiiliset Täysin koosta riippuvainen asia. Esimerkkinä vanhemman S/V40 vakio rengas (195/55/15) on huomattavasti kalliimpi kuin esim. 225/45/17. 15" ja 16" renkaat eivät volyymikokoisina juurikaan eroa toisistaan hinnassa. Hinta "pompsahtaa" siirryttäessä 17" ja sitä isompiin prosentuaalisesti helpostikkin 20%, mutta euroina puhutaan luokkaa 100 euroa.
MatLog: - vetelevät pitkittäisissä urissa Kyllä, jos rengaskulmat ovat viturallaan, puslat/nivelet väljät tai löysät. Kunnossa olevaan autoon 30mm levitys ei pitäisi vaikuttaa.
MatLog: - aiheuttavat autoon tärinää Tottakai pintakovuus lisääntyy ja vieläpä häiritseväksi, mutta vasta profiilin mennessä (rengasmerkistä riippuen) 40-45 sarjaan.
MatLog: - lisäävät melutasoa Niin käy aina kun nopeusluokitusta nostetaan. Minäkin ajelisin mielummin T kuin W nopeusluokan kesärenkailla, mutta minun kokoa kun ei valmisteta nopeusluokkien "yläpäässä".
MatLog: - joutuvat vesiliirtoon herkemmin (pienempi pintapaine) Profiilin madaltaminen ei automaattisesti tarkoita renkaan leventämistä (pintapaineen pienenemistä). Väitän myös, ettei tavallisen autoilijan eväät riitä erottamaan sateessa onko nopeus sopiva 195 renkaalle, muttei 205 renkaalle. Eroja on, mutta ne ovat pieniä.
MatLog: - "rullaavat" soratiellä vaarallisesti irtosoran päällä Sama kuin edelliseen.
MatLog: Jos vielä kaiken lisäksi on vaihdettu nk. tarvikevanteet, joiden ET poikkeaa alkuperäisestä, auto alkaa ohjautua ikävän äkkinäisesti. Jos renkaat ja vanteet ostaa asiansa osaavasta rengasliikkeestä, ET on automaattisesti sopiva, muttei välttämättä sama kuin alkuperäisessä vanteessa. Muutaman millin eroja saattaa olla. Tiedän liikkeitä, joissa asiakkaalle ei välttämättä edes myydä mitä asiakas haluaa, jos asiakkaan haluama tuote ei sovi autoon, tai tekee siitä vaarallisen tms.
MatLog: Vastineeksi tasaisella kestopäällysteellä rajussa kaarreajossa leveämpi rengas pitää paremmin - normaaliajossa ei leveydellä ole merkitystä. Rajansa kaikella, niin selkäsaunalla kuin renkaan leveydelläkin. 20mm leveämpi rengas ei tee autosta rata-autoa, mutta ulkonäkö saattaa parantua huomattavastikkin. Jokainen miettiköön tarpeidensa mukaan kompromissin ulkonäön ja vesiliirto-ominaisuuksien väliltä.
Mielestäni 55-sarjan rengas on jo matalaprofiilinen. Vanhempaa S40-sarjaa moitittiin mm. TM:ssa uraherkkyydestä, ja (osa)syyllisiksi mainittiin autoon sopimattomat, leveät renkaat. 65-sarjan renkaat olisivat yleisesti ottaen Suomen oloihin sopivat.
Renkaan profiilin madaltaminen pienentää renkaan ilmatilaa, lyhentää "kylkiä". Tällöin maantien epätasaisuudet välittyvät auton koriin tärinänä, värinänä ja kuultavana rengasmeluna. Äänihän välittyy "runkomeluna" sisätiloihin.
Lähes kaikki nykyautot saavat arvostelua rengasmelusta, syynä tähän ovat paitsi alustan ohentuneet rakenteet myös mataloituneet rengasprofiilit. Vain joihinkin kalliisiin autoihin on kannattavaa asentaa jo tehtaalla rengasmelua riittävästi vähentävä äänieristys - ei näköjään kuitenkaan kaikkiin.
Jo 5 mm ET- muutos vaikuttaa auton ajo-ominaisuuksiin; useimmilla autonvalmistajilla on tarjolla myös suurempia alkuperäisvannekokoja -kannattaa etsiä juuri saman ET:n omaavia vannemarkkinoilta.
Uutena kaikki merkkirenkaat vastustavat kyllä yleensä kohtuullisesti vesiliirtoa. Valitettavasti sellaisilla pääsee ajamaan vain ensimmäisenä ajokautena. Mitä enemmän rengas kuluu, sitä enemmän eroja syntyy leveän ja kapean renkaan välille vesiliirron vastustuskyvyssä. Leveät renkaat joutuukin yleensä vaihtamaan uusiin kapeampia useammin.
Tulit lopussa sanoneeksi totuuden siitä, miksi ihmiset ostavat suurempia vannekokoja/matalaprofiilirenkaita - auton ulkonäön takia. Mutta jos sopisimmekin niin, että mitä pienemmät vanteet autossa on, sen kauniimpi se on?? Säästäisimme paljolta rahanmenolta, tärinältä, melulta ja ajo"ikävyydeltä".
Oletkos kokeillut? Jollei tietäisi mistä muutos tulee, kahden samanlaisen, mutta eri kokoisilla renkailla varustettujen, autojen alustaa ei ikinä uskoisi samaksi.
Totaalisen vetelää alustaa renkailla ei pelasteta, mutta edellä mainittu 10% lisää jäykkyyttä tulee helposti renkaista.
Olen kokeillut uudella S40:llä, muutamalla eri rengastuksella. Aikaisempi oli Pirelli P7 205/55 R16, nykyinen rengastus on P7 205/50 R17 samalla iskunvaimennusta on vielä tiukennettu hiukan vakiosta.
Tuo on omien painotuksien kompromissi, tuntuma tiehen paranee mataprofiilisilla auto kommunikoi tien pinnan laadusta yksityiskohtaisesti, ohjaus tarkentuu entisestään. Jarrutukset ja kiihdytykset ovat täsmällisempiä, jäykemmän sivuprofiilin omaavat renkaat nulju kietaistaessa kaarteeseen.
Näiden kumien kaveriksi tarvitaan vielä sportimpaa alustaa, auto niiailee/huojuu vielä vähemmän jarrutuksissa/kiihdytyksissä jne.
Toisaalta rengasmelu kasvaa hieman karkealla päällysteellä, ja ohjaus voi tuntua mukavuudenhaluiselle levottomalta, tuntuma kun on hyvä. Nupulakiviin on myös hyvä tuntuma, ehkä enemmän kuin jotkut tahtovat.
Pelkkää rengastusta muuttamalla saat huonoimmillaan vakioalustasta aikaiseksi huojuvan ja meluisan kivireen, ominaisuudet vain huononivat. Onpa ainakin hienot vanteet jos ei muuta.
En tarkoita jämäkkyydellä nyt tässä kovia kumeja. Ovatpa ne Ford/Madza/Volvo insinöörit typeriä kun olisivat vain rengastusta vaihtamalla saaneet uuden jäykän alustakonseptin.
EDIT: kirjtusvrheet.
[Newey muokkasi tätä viestiä 08.06.2005 klo 21:23]
Newey: Pelkkää rengastusta muuttamalla saat huonoimmillaan vakioalustasta aikaiseksi huojuvan ja meluisan kivireen, ominaisuudet vain huononivat. Onpa ainakin hienot vanteet jos ei muuta. Mitään sporttialustaa en kaipaa nykyiseen autooni. Nuorempana muutamassa autossa sellainen oli, mutta näin vanhemmalla ikää mukavuustekijät vaikuttavat enemmän.
Joissakin autoissa on vakiona sellainen alusta, ettei se kaipaa enää mitään sporttialustaa, kun taas toisiin autoihin sporttialustalla saa puuttuvan jämäkkyyden. Automerkki ja -malli kohtaisia eroja.
Newey: En tarkoita jämäkkyydellä nyt tässä kovia kumeja. Ovatpa ne Ford/Madza/Volvo insinöörit typeriä kun olisivat vain rengastusta vaihtamalla saaneet uuden jäykän alustakonseptin. Ei renkailla korvata jäykempiä jousia, eikä jousilla korjata renkaan sortumista. Vetelä alusta ja sortavat renkaat ovat ärsyttäviä piirteitä sekä yhdessä että erikseen. Sen lisäksi kun asiaan vaikuttaa jokaisen henkilökohtaiset mieltymykset, ollaan sellaisen yhtälön kanssa tekemisissä, johon ei täälä porukalla pohtimalla löydetä kaikki miellyttävää ratkaisua.
MatLog: Mielestäni 55-sarjan rengas on jo matalaprofiilinen. Vanhempaa S40-sarjaa moitittiin mm. TM:ssa uraherkkyydestä, ja (osa)syyllisiksi mainittiin autoon sopimattomat, leveät renkaat. 65-sarjan renkaat olisivat yleisesti ottaen Suomen oloihin sopivat. Rupeat olemaan kohta vaikean haasteen edessä. Uusien autojen, poislukien SUVit, rengastukset kun rupeavat vääjäämättä olemaan 55 tai matalammalla profiililla. Eikä kehitys näytä olevan sen suuntainen, että ilmatilaa suurennetaan.
MatLog: Lähes kaikki nykyautot saavat arvostelua rengasmelusta, syynä tähän ovat paitsi alustan ohentuneet rakenteet myös mataloituneet rengasprofiilit. En laittaisi rengasmelua yksin profiilin piikkiin. Matalaprofiilisia renkaita ei valmisteta samoissa nopeusluokissa, kuin korkeamman profiilin renkaita. Renkaan nopeusluokitus taas vaikuttaa rungon jäykkyyteen, mikä aiheuttaa melua.
Itselläni oli takavuosina autossa (Golf III) vakiorenkaana 175/65/14. Vaihdoin alle 195/50/15 renkaat, jotka olivat huomattavasti hiljaisemmat. Profiili tippui, nopeusluokka muuttui vain hitusen suuremmaksi ja rengasmelu pieneni oleellisesti.
MatLog: Jo 5 mm ET- muutos vaikuttaa auton ajo-ominaisuuksiin; useimmilla autonvalmistajilla on tarjolla myös suurempia alkuperäisvannekokoja -kannattaa etsiä juuri saman ET:n omaavia vannemarkkinoilta. Aikaisemmin mainitsinkin jotakin niistä asiansa osaavista rengasliikkeistä. Hölmöily on sitten asia erikseen, mutta tarvikevanteista löytyy autonvalmistajan ET millin parin heitolla. Tuollaisella erolla en ole huomannut mitään ikäviä piirteitä ohjauksessa.
MatLog:Uutena kaikki merkkirenkaat vastustavat kyllä yleensä kohtuullisesti vesiliirtoa. Valitettavasti sellaisilla pääsee ajamaan vain ensimmäisenä ajokautena. Mitä enemmän rengas kuluu, sitä enemmän eroja syntyy leveän ja kapean renkaan välille vesiliirron vastustuskyvyssä. Renkaan madaltaminen ei vieläkään tarkoita automaattisesti renkaan leventämistä, eikä kovuus vaikuta pintapaineeseen. Sen sijaan nopeusluokka vaikuttaa renkaan vesiliirto-ominaisuuksiin. Onko vaikutus positiivinen vai negatiivinen, siitä minulla ei ole faktatieoa, mutta olettaisin vaikutuksen olevan positiivinen.
MatLog: Leveät renkaat joutuukin yleensä vaihtamaan uusiin kapeampia useammin. Niimpä. Nykyisellä autonvaihtotahdilla ja ajosuoritteella renkaat ovat seuraavan omistajan murhe ennenkuin ne ovat sileät. Kukin tehköön niinkuin tykkää, mutta en minä viitsi itseäni kiusata ajelemalla vetelillä renkailla vain siksi, että niillä on parempi kilometrisuorite.
MatLog: Tulit lopussa sanoneeksi totuuden siitä, miksi ihmiset ostavat suurempia vannekokoja/matalaprofiilirenkaita - auton ulkonäön takia. Puhe oli renkaan leveyden vaikutuksesta ulkonäköön. Leveyshän ei vaikuta renkaan profiiliin ja vannekokoon.
MatLog: Mutta jos sopisimmekin niin, että mitä pienemmät vanteet autossa on, sen kauniimpi se on?? Säästäisimme paljolta rahanmenolta, tärinältä, melulta ja ajo"ikävyydeltä". Makuasioita sano koira kun muniaan nuoli. Autoteollisuuden on muokannut ihannoinnin suuria vanteita ja matalaprofiilirenkaita kohtaan. Voit toki yrittää vaikuttaa siihen suuntaan. Kerrohan tälläkin palstalla kuinka projekti etenee sillä rintamalla
Luu5 kertoi useaan otteeseen, että matalampi rengasprofiili ei tarkoita leveämpää rengasta, ja päinvastoin. Näin asia onkin - periaatteessa. Käytännössä ihmiset vaihtavat autoonsa renkaat, jotka ovat paitsi matalaprofiilisemmat myös leveämmät kuin alkuperäisrenkaat. Ainakaan minun eteeni ei ole tullut tapausta, jossa esim. olisi valittu matalaprofiilisempi mutta saman levyinen rengas.
Normaaliprofiilisten renkaiden aiheuttama huojunta ajokäytökseen on minun mielestäni huuhaata. Ehkä rata- ja ralliajossa tällaista voisi havaitakin, mutta ei normaaliliikenteessä. Auton "huojuntaan" vaikuttavat enemmän korin painopiste, iskunvaimentimien ominaisuudet, kallistuksenvaimentimien jäykkyys, jousituksen pehmeys jne.
Nykyautojen kallistuksenvaimentimethan ovat todella "kireitä" keventäen kaarteen sisäpuoleista pyörää, koska ihmiset eivät pidä korin kallistelusta. Jos joku autonvalmistaja "erehtyy" rakentamaan auton, jossa on miellyttävä jousitus ja maltillisesti mitoitetut kallistuksenvaimentimet, saa pian haukkuja "huojakkaasta" ajosta. Näin se saksalaistyyppinen kovahko ajokäytös on hiljalleen vallannut sijaa muunkinmaalaisissa autoissa. Jos pikku-Volvossa on haettu ajon miellyttävyyttä jousituksen ja alustan säädöillä, se on minun mielestäni hatunnoston arvoinen asia.
Saahan tärisevän, meluisan, uraherkän ja "vähemmän huojakan" ajokäytöksen paljon halvemmallakin kuin renkaita + vanteita vaihtamalla. Lisää vain rengaspaineita oikein kunnolla, vaikutus on aivan sama.
Vastineeksi tasaisella kestopäällysteellä rajussa kaarreajossa leveämpi rengas pitää paremmin - normaaliajossa ei leveydellä ole merkitystä.
Lisäisin tähän vielä sen, että leveämpi rengas pitää paremmin vain tasaisella ja kuivalla kestopäällysteellä - ei muulloin. Testeissä on todettu että matalaprofiilisemmat ja leveämmät renkaat pitävät nimenomaan huonommin märällä ja/tai epätasaisella tiellä kuin kapeammat.
Jos puhutaan normaalirengastuksesta normaaliautoissa, perheluokan / pikkupremiumluokan kyseessä ollen varsin tyypillisesti 205/55 R16 ja Suomen tiestöstä ja nopeuksista, niin vaihtamalla renkaita 16 tuumasta suurempiin ja leveämpiin renkaisiin ei ole saavutettavissa mitään muuta "etua" kuin joidenkin mielestä parempi ulkonäkö. Mitään todellista etua ei ajettavuudessa tai ominaisuuksissa matalammalla profiililla synny, koko muoti tulee niistä maista joissa ajetaan autobaanavauhdeilla. Yli 150 km/h alkaa olla jotain merkitystä renkaan profiililla, ja takaspoileriakin tarvitsee vasta suunnilleen samoista vauhdeista alkaen...
Itselläni on alla Pirellin P6 205/60 R16 ja olen hyvin tyytyväinen siihen että ne ovat korkeampiprofiiliset. Toinen vaihtoehto oli 17" kiekot matalammalla profiililla, nämä korkeampiprofiiliset istuvat paremmin Suomeen ja omaan ajooni. Niin kovaa en ole mutkiin saanut vielä ajettua, että nuo renkaat olisivat tuntuneet veteliltä.
POST SCRIPTUM: Katsokaas muuten F1-autojen renkaita - eivät todellakaan ole matalaprofiiliset!!!
Luu5 kertoi useaan otteeseen, että matalampi rengasprofiili ei tarkoita leveämpää rengasta, ja päinvastoin. Näin asia onkin - periaatteessa. Käytännössä ihmiset vaihtavat autoonsa renkaat, jotka ovat paitsi matalaprofiilisemmat myös leveämmät kuin alkuperäisrenkaat. Ainakaan minun eteeni ei ole tullut tapausta, jossa esim. olisi valittu matalaprofiilisempi mutta saman levyinen rengas.
Alle 200mm leveälle renkaalle ei löydy järkevään hintaan matalaprofiilisia vaihtoehtoja 16" sitä isommista vanteista. Itsellänikin oli vakaa aikomus vaihtaa renkaaksi alkuperäistä 10mm leveämpi 205/50/17, mutta 50% halvempi 225/45/17 alkoikin kiinnostamaan vain ja ainoastaan hintansa takia. Alkuun itsekkin epäilin renkaan uraherkkyyttä ja mukavuutta, mutta en enää. Ei vetele uriin, eikä ole epämukava, muttei myöskään saisi olla enää yhtään matalampi.
Meitä kun on moneen mäkeen, toisten täytyy olla parempia kuin naapurinsa. Itsekkin tunnen tälläisiä henkilöitä. Tekevätpähän itsestään lähinnä pellejä yksipuolisella kilpavarustelulla.
Tää on just sitä pas...... "Itsekkin tunnen jne." Toivottavasti on hyvä mieli kun eroat tavallisista kateellisista Suomalais-naapureista. Oksettaa niin pirusti
Ehdin vähän turhan myöhään mukaan tähän keskusteluun, mutta en voi muuta kuin ihmetellä. Otsikosta voisi päätellä että tässä V50 kuskit voivat rehellisesti kertoa mahdollisista vioista/lastentaudeista joita oman ajokin kohdalle on sattunut, jotta sitten muut palstaa lukevat voisivat pohjata autohankintojaan tähän informaatioon.
Ja mitä vielä! Suuri osa (tai ainakin kovaäänisimmät) keskittyvät jauhamaan sitä samaa vanhaa virttä, Volvot on ihan paskoja autoja, liian kalliita ja liian pieniä ja sitäpaitisi kaikki niillä ajavat ovat kusipäitä.
Itse ostin V50:n pelkkien lehtitietojen perusteella, joten tiesin odottaa joitain lastentauteja. Sähköjen kanssa oli alussa vähän ongelmia, mutta sitä vartenhan näissä uusissa autoissa on takuut että ne korjataan. Ja ainakin Herttoniemen Biliassa on sen verran hyvää porukkaa että niiden kanssa mielellään tuleekin tutuksi...
Mitä hintaan tulee on V50 T5 edelleenkin Suomen halvin automaatilla varustettu farkku jossa on tehoa 162 kW tai enemmän. Ns. "kusipäisyys" on kyllä omalla kohdallani lisääntynyt: kun auto nyt sattuu kiihtymään sen verran hyvin ja ajo-ominaisuudet ovat kohdallaan tulee nykyään enemmän autoja perä edellä vastaan kuin ennen.
Vakavasti puhuen: auto itsessään tuskin ketään muuksi muuttaa, ehkä jotkut hakeutuvat tiettyjen merkkien pariin, mutta omalla kohdallani ainakin ne skitsoimmat kuskit ovat löytyneet mustien ja hopeisten BMW-merkkisten autojen sisältä.
muuten pitääkö olla k***pää, että voi ostaa volvon vai aiheuttaako itse auto taudin? ainakin motarilla ovat Volvoilijat ottaneet tosissaan tuon "V-niinkuin vasen kaista on mun" turhankin tosissaan...
Jos uuden Volvon luovutuksessa annetaan "asennekasvatusta"
En omista Volvolla, enkä Skodaa. Volvo oli kuitenkin harkinnassa kun hankin autoa.
Olen kuitenkin ajanut V50:llä malleilla 2.4 ja 2.4i. Olen ajanut myös Octavialla, tosin vain lyhyen koeajon. En menisi vakavissani vertaamaan noita kahta toisiinsa, ovat niin eri tyylisiä ja ominaisuudet kuitenkin aika erilaisia. Volvon "ahtautta" on turha valittaa, mallistostahan löytyy esim. V70 niille jotka haluavat isomman auton. Aivan kuten Bemarillakin on 5-sarja niille joiden golfbagi ei mahdu 3-sarjalaiseen.
Skodan ja Volvon välillä valintani olisi ehdottamasti Volvo, koska:
- se on harvoja tuon hintaluokan autoja, joka on todella hauska ajaa ainakin isommalla koneella: ketterä kaupungissa, hyvä maantiellä ja kulkee todella rivakasti
- se on paljon paremman näköinen, joskin senkin perästä voi olla montaa mieltä. Sisustukset ovat aivan eri luokkaa kuin Skodassa
- siihen saa halutessaan paljon sellaisia varusteita joita Skodaan ei (mm. nuo oikeat sisustukset)
- siinä on paljon parempi ergonomia, itse asiassa minusta kaikkein paras, pesee myös BMW 3:n ja Audi A4:n tässä suhteessa
- se on huomattavasti äänettömämpi, todella tärkeä asia jos ajaa paljon
- siihen saa myös oikeita moottoreita
Skodan eduksi jää minusta lähinnä vain hinta, ja tietysti tilat, mutta onhan paljon tilavampiakin autoja kuin Skoda. Esim Mondeoon verratessa Skodan tilat ja ajettavuus ovat aika heikoilla. Ja 1.8 Mondeo maksaa vain 27.000 euroa, ottaisin itse mieluummin sen kuin Skodan.
Laadusta en menisi paljon virkkamaan yhden kestotestin perusteella - vikatilastojen perusteella ei VAG:n vehkeillä ole Volvoon nähden ainakaan minkäänlaista etumatkaa viattomuudessa. Huonoja yksilöitä on kaikissa automerkeissä
Niin ne mielikuvat jyllää. Mihin perustuu se Volvon persoonallisuus? Taitaa olla yleisempi näky liikenteessä kuin Skoda. Oman kokemukseni perusteella en paljoa kehuisi Volvon tekniikan edistyneisyyttä. Ajo-ominaisuuksien suhteenkaan Octavia tuskin eroaa ainakaan negatiivisesti suhteessa Volvoon.
Kyseiset asiat kun yleensä arvioidaan korvien välissä ja näitä ei voine pitää ehdottomasti oikeina, eikä objektiivisina.
Eiköhän se ole tuo personointi? Siihen saa valita mieleisensä väriset/ laatuiset kankaat, nahat jne. Lisävarusteita voi ruksailla oman mielensä mukaan listoilta kilpailijoita vapaammin. Tosin edullisimmaksi varusteet tulevat Volvossakin "paketeissa".
Autoja voi suunnitella ajankuluksi osoitteessa www.volvocars.fi
Kyseiset asiat kun yleensä arvioidaan korvien välissä ja näitä ei voine pitää ehdottomasti oikeina, eikä objektiivisina.
Niin. Siellähän ne jyllää. Korvien välissä. Rampellakin. Kun ei vain noihin mielikuviin olisi sekoittunut kateutta, kaunaa, ennakkoluuloja, herravihaa, hurrivihaa jne.
Muuten: yhtäläisyysmerkkien veto persoonallisuuden ja liikenteessä näkymiskertojen välille on mielestäni aikamoista asioiden yksinkertaistamista.
Kyseiset asiat kun yleensä arvioidaan korvien välissä ja näitä ei voine pitää ehdottomasti oikeina, eikä objektiivisina.
Niin. Siellähän ne jyllää. Korvien välissä. Rampellakin. Kun ei vain noihin mielikuviin olisi sekoittunut kateutta, kaunaa, ennakkoluuloja, herravihaa, hurrivihaa jne.
Muuten: yhtäläisyysmerkkien veto persoonallisuuden ja liikenteessä näkymiskertojen välille on mielestäni aikamoista asioiden yksinkertaistamista.
Jälleen ajautuu keskustelu pois alkuperäisestä aiheesta. Eli tarkoitus oli keskustella VOLVO V50:n Tuulilasin tuoreessa numerossa kerrotuista ongelmista, ei siitä onko kaunaa, hurrivihaa tai jotain muuta Rampella ???
Tässä listaa mitä kaikkea voi VOLVO V50:n omistaja kohdata ensimmäisen 10000 km:n matkalla:
1. Lukitukset ei toimi
2. Radio tekee omiaan
3. Näyttö ei toimi
4. Auto ei käynnisty
5. Moottori käy 2-3 pytyllä
6. Moottorinohjausjärjestelmän ohjausyksikkö vaihdettu
7. Jarrujärjestelmää korjattu
8. ABS:n ohjausyksikkö vaihdettu
9. Jarrujärjestelmän pyörimisanturi vaihdettu
10. Ajotieturin tiedot vääriä, esim. paljonko bensaa jäljellä
11. Softia päivitelty urakalla
Ylimääräisiä korjaamokäyntejä VOLVOlla 4 kpl 10.000 km:n matkalla...
Kyllä varmaan monella muullakin on kokemuksia näistä, tuskin tuo Tuulilasin kestotestiauto aivan ainutlaatuinen on, vai onko Tuulilasillakin kaunaa, hurrivihaa tai jotain muuta kuten ilmeisesti Rampella ???
Kyseiset asiat kun yleensä arvioidaan korvien välissä ja näitä ei voine pitää ehdottomasti oikeina, eikä objektiivisina.
Minusta Volvo on kyllä selkeästi parempi ajaa kuin Octavia. Volvohan perustuu tässä suhteessa Focuksen tunnetusti luokkansa parhaaseen ajettavuuteen, paitsi että Volvossa mukaan saa enemmän tehoa ja jämäkkyyttä. Aiemmin jo luettelin niitä muita ominaisuuksia joila se poikkeaa "massasta".
Objektiivista ei ole autoissa mikään.
Jokaisella olkoon oikeus mielipiteeseen, mutta minun mielestäni Focus, ainakin edellinen malli, oli surkea ajettava.
Autojen ajomukavuuteen tulee isoja muutoksia, kun vannekokoa muutetaan tuuma tai kaksi. Siinä muuttuu yksi jos toinenkin auto jämäkämmäksi ja mukavammaksi ja autojen todelliset erot ajomukavuudessa ja -ominaisuuksissa hämärtyvät. Koeajo-Volvoissa näytti olevan järkiään suuremmat vanteet, kuin esim. Octaviassa ja Focuksessa. Eikös V50 ole vakiona 15" vanteella?
Edit: Autotietotaulukon mukaan 1.8 tulee 15" vanteella, muut 16".
Nyt alkaa tosiaan hämärtyä ajo-ominaisuudet siinä määrin että ne ovat jopa sumeita.
S40/V50 käyttämä C1 (Ford/Mazda/Volvo) platformi on 10% jäykempi kokonaisuus verrattuna edelliseen Focukseen C170 platformilla. Tähän päälle riemastuttavan onnistunut tarkka ja tunnokas ohjaus, jämäkkä iskunvaimennus ja loistava kuljettajan ergonomia tukevalla penkillä.
Koko auto tuntuu täsmälliseltä/tiukalta, pikkuvolvolla on äärimmäisen hauska kietaista reippaasti mutkaan.
Ihan pyöriä vaihtamalla ei temppu onnistu.
Ei tuo Octavia ole ainakaan testeissä kärsinyt ajettavuudesta suhteessa uuteen Focukseen. Volvolla on pieni probleema omien koneiden suhteen. Ovat syöppöjä, tehottomia ja vanhanaikaisia! Todennäköisesti omistaja (Ford) ei kauaa kestä tilannetta. 2.0 FSI hakkaa ahtamattoman 2.4:n ja kohta lienee tulossa 2.0 TFSI. Dieselpuolella Volvo taas ei ihmeemmin ole loistanut, vaikka 1.6 onkin kelpo kone.
Focus ei taas ole S40/V50, Volvoon saa moottoreita.
Todella kestämätön tilanne. Focus ST saa S40/V50 tutun 2.5 litraisen turbon T5 Volvolta.
Volvolla ei ole nykyisissä malleissa ahdettua 2,4-litraista bensakonetta. On vain kaksi eri ruiskuversiota em. koneesta. Kesympi mallikin on täysin riittävä normaaliliikenteeseen. Tehokkaampi versio on selvästi suorituskykyisempi kuin 2.0 FSi.
Muut Rampen arviot Volvon koneista jätän omaan arvoonsa.
Jo on aikoihin eletty. Parikymmentä vuotta sitten olisi ollut aika raakaa verrata Volvoa ja Skodaa...
Heh, niin ne ajat muuttuvat, Kekkostakaan ei enää ole...
Sopii katsoa suoritusarvoja. Veikkaan, että Volvon koneita ei montaa vuotta ole olemassa. Pahimmassa tapauksessa saattaa koko auton valmistus siirtyä jonnekkin muualle kuin Ruattiin.
Niitähän juuri katsottiin.
Saattaako? Oma S40 T5 on koottu Belgiassa, vaikka läystäkkeessä lukee manufactured by Volvo Car Corporation Ltd Goethenburg.
Tuotannon siirtyminen edullisempiin maihin ei ole uusi asia, paitsi ehkä Suomen paperiliitolle.
Kyllä Focus selvästi enemmän ajajan auto on kuin Octavia. Ja Volvo on siitä paranneltu versio. Alustan jäykkyys ja viritys ovat erilaisia kuin Focuksessa, ei sitä jäykkyyttä renkailla tehdä.
Ei Volvolla mitään ongelmaa koneiden suhteen ole - BMW:lläkään ei ole ollut mitään ongelmia suorien kutosten kanssa, vaikka perusratkaisu on todella vanha. Vitoskone on hyvä moottori, ja erittäin vahva. Audinkin vahvimmat koneet olivat ne Audi 100:n viisipyttyiset 2.3 litraiset. Neloskone käy rumasti ja vaatii tasapainotuksia toimiakseen kunnolla. Neloskone ei kierrä niin iloisesti kuin vitonen.
V50 2.4: 103 kw/5000, 220Nm / 4000, kiihtyvyys 10,0 sek ja keskikulutus 8.5 l 1492 kg painoisella autolla
V50 2.4i: 125 kw/6000, 230 Nm/4400, kiihtyvyys 8,3 sek ja kulutus 8,6litraa
Skoda Octavia Combi 2.0FSI, 100 kg kevyempi kuin Volvo: 110kw/6000, 200 Nm / 3500, kiihtyvyys 9,4 sek ja kulutus 7,4 litraa.
Jos Skodan painoon laittaa 100 kg lisää, niin ei noissa koneissa nyt etua ole Skodan eduksi laskettavissa. Volvon koneiden käyttöominaisuudet ovat joka tapauksessa paremmat, vääntöä on enemmän, erityisesti aivan ala-alueella ero FSI:hin on tuntuva. Tehokin tulee huomattavasti mukavammin ulos vitoskoneesta kuin nelosesta.
Itse ajelen 2-litran neloskoneella, mutta kyllä isompi on isompi, ei siitä pääse mihinkään.
Ihan pyöriä vaihtamalla ei temppu onnistu.
Oletkos kokeillut? Auto kuin auto muuttuu todella radikaalisti kun vannekokoa kasvatetaan 2 tuumaa. Jollei tietäisi mistä muutos tulee, kahden samanlaisen, mutta eri kokoisilla renkailla varustettujen, autojen alustaa ei ikinä uskoisi samaksi.
Totaalisen vetelää alustaa renkailla ei pelasteta, mutta edellä mainittu 10% lisää jäykkyyttä tulee helposti renkaista.
Totaalisen vetelää alustaa renkailla ei pelasteta, mutta edellä mainittu 10% lisää jäykkyyttä tulee helposti renkaista.
Jos ei haluta/voida kasvattaa renkaan pyörimissädettä kasvatettaessa vannekokoa, joudutaan turvautumaan matalaprofiilisempiin renkaisiin. Matalaprofiilisissa renkaissa on seuraavia ominaisuuksia:
- ovat huomattavasti kalliimpia kuin "normaali"profiiliset
- vetelevät pitkittäisissä urissa
- aiheuttavat autoon tärinää
- lisäävät melutasoa
- joutuvat vesiliirtoon herkemmin (pienempi pintapaine)
- "rullaavat" soratiellä vaarallisesti irtosoran päällä
Jos vielä kaiken lisäksi on vaihdettu nk. tarvikevanteet, joiden ET poikkeaa alkuperäisestä, auto alkaa ohjautua ikävän äkkinäisesti.
Vastineeksi tasaisella kestopäällysteellä rajussa kaarreajossa leveämpi rengas pitää paremmin - normaaliajossa ei leveydellä ole merkitystä.
MatLog: Jos ei haluta/voida kasvattaa renkaan pyörimissädettä kasvatettaessa vannekokoa, joudutaan turvautumaan matalaprofiilisempiin renkaisiin.
Onhan tuosta lakitekstissäkin mainintaa, ettei renkaan halkaisijaa saa muuttaa määräänsä enempää. Rupeaahan siinä nopeusmittarikin näyttämään omiaan.
MatLog: Matalaprofiilisissa renkaissa on seuraavia ominaisuuksia:
- ovat huomattavasti kalliimpia kuin "normaali"profiiliset
Täysin koosta riippuvainen asia. Esimerkkinä vanhemman S/V40 vakio rengas (195/55/15) on huomattavasti kalliimpi kuin esim. 225/45/17. 15" ja 16" renkaat eivät volyymikokoisina juurikaan eroa toisistaan hinnassa. Hinta "pompsahtaa" siirryttäessä 17" ja sitä isompiin prosentuaalisesti helpostikkin 20%, mutta euroina puhutaan luokkaa 100 euroa.
MatLog: - vetelevät pitkittäisissä urissa
Kyllä, jos rengaskulmat ovat viturallaan, puslat/nivelet väljät tai löysät. Kunnossa olevaan autoon 30mm levitys ei pitäisi vaikuttaa.
MatLog: - aiheuttavat autoon tärinää
Tottakai pintakovuus lisääntyy ja vieläpä häiritseväksi, mutta vasta profiilin mennessä (rengasmerkistä riippuen) 40-45 sarjaan.
MatLog: - lisäävät melutasoa
Niin käy aina kun nopeusluokitusta nostetaan. Minäkin ajelisin mielummin T kuin W nopeusluokan kesärenkailla, mutta minun kokoa kun ei valmisteta nopeusluokkien "yläpäässä".
MatLog: - joutuvat vesiliirtoon herkemmin (pienempi pintapaine)
Profiilin madaltaminen ei automaattisesti tarkoita renkaan leventämistä (pintapaineen pienenemistä). Väitän myös, ettei tavallisen autoilijan eväät riitä erottamaan sateessa onko nopeus sopiva 195 renkaalle, muttei 205 renkaalle. Eroja on, mutta ne ovat pieniä.
MatLog: - "rullaavat" soratiellä vaarallisesti irtosoran päällä
Sama kuin edelliseen.
MatLog: Jos vielä kaiken lisäksi on vaihdettu nk. tarvikevanteet, joiden ET poikkeaa alkuperäisestä, auto alkaa ohjautua ikävän äkkinäisesti.
Jos renkaat ja vanteet ostaa asiansa osaavasta rengasliikkeestä, ET on automaattisesti sopiva, muttei välttämättä sama kuin alkuperäisessä vanteessa. Muutaman millin eroja saattaa olla. Tiedän liikkeitä, joissa asiakkaalle ei välttämättä edes myydä mitä asiakas haluaa, jos asiakkaan haluama tuote ei sovi autoon, tai tekee siitä vaarallisen tms.
MatLog: Vastineeksi tasaisella kestopäällysteellä rajussa kaarreajossa leveämpi rengas pitää paremmin - normaaliajossa ei leveydellä ole merkitystä.
Rajansa kaikella, niin selkäsaunalla kuin renkaan leveydelläkin. 20mm leveämpi rengas ei tee autosta rata-autoa, mutta ulkonäkö saattaa parantua huomattavastikkin. Jokainen miettiköön tarpeidensa mukaan kompromissin ulkonäön ja vesiliirto-ominaisuuksien väliltä.
Mielestäni 55-sarjan rengas on jo matalaprofiilinen. Vanhempaa S40-sarjaa moitittiin mm. TM:ssa uraherkkyydestä, ja (osa)syyllisiksi mainittiin autoon sopimattomat, leveät renkaat. 65-sarjan renkaat olisivat yleisesti ottaen Suomen oloihin sopivat.
Renkaan profiilin madaltaminen pienentää renkaan ilmatilaa, lyhentää "kylkiä". Tällöin maantien epätasaisuudet välittyvät auton koriin tärinänä, värinänä ja kuultavana rengasmeluna. Äänihän välittyy "runkomeluna" sisätiloihin.
Lähes kaikki nykyautot saavat arvostelua rengasmelusta, syynä tähän ovat paitsi alustan ohentuneet rakenteet myös mataloituneet rengasprofiilit. Vain joihinkin kalliisiin autoihin on kannattavaa asentaa jo tehtaalla rengasmelua riittävästi vähentävä äänieristys - ei näköjään kuitenkaan kaikkiin.
Jo 5 mm ET- muutos vaikuttaa auton ajo-ominaisuuksiin; useimmilla autonvalmistajilla on tarjolla myös suurempia alkuperäisvannekokoja -kannattaa etsiä juuri saman ET:n omaavia vannemarkkinoilta.
Uutena kaikki merkkirenkaat vastustavat kyllä yleensä kohtuullisesti vesiliirtoa. Valitettavasti sellaisilla pääsee ajamaan vain ensimmäisenä ajokautena. Mitä enemmän rengas kuluu, sitä enemmän eroja syntyy leveän ja kapean renkaan välille vesiliirron vastustuskyvyssä. Leveät renkaat joutuukin yleensä vaihtamaan uusiin kapeampia useammin.
Tulit lopussa sanoneeksi totuuden siitä, miksi ihmiset ostavat suurempia vannekokoja/matalaprofiilirenkaita - auton ulkonäön takia. Mutta jos sopisimmekin niin, että mitä pienemmät vanteet autossa on, sen kauniimpi se on?? Säästäisimme paljolta rahanmenolta, tärinältä, melulta ja ajo"ikävyydeltä".
Totaalisen vetelää alustaa renkailla ei pelasteta, mutta edellä mainittu 10% lisää jäykkyyttä tulee helposti renkaista.
Olen kokeillut uudella S40:llä, muutamalla eri rengastuksella. Aikaisempi oli Pirelli P7 205/55 R16, nykyinen rengastus on P7 205/50 R17 samalla iskunvaimennusta on vielä tiukennettu hiukan vakiosta.
Tuo on omien painotuksien kompromissi, tuntuma tiehen paranee mataprofiilisilla auto kommunikoi tien pinnan laadusta yksityiskohtaisesti, ohjaus tarkentuu entisestään. Jarrutukset ja kiihdytykset ovat täsmällisempiä, jäykemmän sivuprofiilin omaavat renkaat nulju kietaistaessa kaarteeseen.
Näiden kumien kaveriksi tarvitaan vielä sportimpaa alustaa, auto niiailee/huojuu vielä vähemmän jarrutuksissa/kiihdytyksissä jne.
Toisaalta rengasmelu kasvaa hieman karkealla päällysteellä, ja ohjaus voi tuntua mukavuudenhaluiselle levottomalta, tuntuma kun on hyvä. Nupulakiviin on myös hyvä tuntuma, ehkä enemmän kuin jotkut tahtovat.
Pelkkää rengastusta muuttamalla saat huonoimmillaan vakioalustasta aikaiseksi huojuvan ja meluisan kivireen, ominaisuudet vain huononivat. Onpa ainakin hienot vanteet jos ei muuta.
En tarkoita jämäkkyydellä nyt tässä kovia kumeja. Ovatpa ne Ford/Madza/Volvo insinöörit typeriä kun olisivat vain rengastusta vaihtamalla saaneet uuden jäykän alustakonseptin.
EDIT: kirjtusvrheet.
Newey: Pelkkää rengastusta muuttamalla saat huonoimmillaan vakioalustasta aikaiseksi huojuvan ja meluisan kivireen, ominaisuudet vain huononivat. Onpa ainakin hienot vanteet jos ei muuta.
Mitään sporttialustaa en kaipaa nykyiseen autooni. Nuorempana muutamassa autossa sellainen oli, mutta näin vanhemmalla ikää mukavuustekijät vaikuttavat enemmän.
Joissakin autoissa on vakiona sellainen alusta, ettei se kaipaa enää mitään sporttialustaa, kun taas toisiin autoihin sporttialustalla saa puuttuvan jämäkkyyden. Automerkki ja -malli kohtaisia eroja.
Newey: En tarkoita jämäkkyydellä nyt tässä kovia kumeja. Ovatpa ne Ford/Madza/Volvo insinöörit typeriä kun olisivat vain rengastusta vaihtamalla saaneet uuden jäykän alustakonseptin.
Ei renkailla korvata jäykempiä jousia, eikä jousilla korjata renkaan sortumista. Vetelä alusta ja sortavat renkaat ovat ärsyttäviä piirteitä sekä yhdessä että erikseen. Sen lisäksi kun asiaan vaikuttaa jokaisen henkilökohtaiset mieltymykset, ollaan sellaisen yhtälön kanssa tekemisissä, johon ei täälä porukalla pohtimalla löydetä kaikki miellyttävää ratkaisua.
MatLog: Mielestäni 55-sarjan rengas on jo matalaprofiilinen. Vanhempaa S40-sarjaa moitittiin mm. TM:ssa uraherkkyydestä, ja (osa)syyllisiksi mainittiin autoon sopimattomat, leveät renkaat. 65-sarjan renkaat olisivat yleisesti ottaen Suomen oloihin sopivat.
Rupeat olemaan kohta vaikean haasteen edessä. Uusien autojen, poislukien SUVit, rengastukset kun rupeavat vääjäämättä olemaan 55 tai matalammalla profiililla. Eikä kehitys näytä olevan sen suuntainen, että ilmatilaa suurennetaan.
MatLog: Lähes kaikki nykyautot saavat arvostelua rengasmelusta, syynä tähän ovat paitsi alustan ohentuneet rakenteet myös mataloituneet rengasprofiilit.
En laittaisi rengasmelua yksin profiilin piikkiin. Matalaprofiilisia renkaita ei valmisteta samoissa nopeusluokissa, kuin korkeamman profiilin renkaita. Renkaan nopeusluokitus taas vaikuttaa rungon jäykkyyteen, mikä aiheuttaa melua.
Itselläni oli takavuosina autossa (Golf III) vakiorenkaana 175/65/14. Vaihdoin alle 195/50/15 renkaat, jotka olivat huomattavasti hiljaisemmat. Profiili tippui, nopeusluokka muuttui vain hitusen suuremmaksi ja rengasmelu pieneni oleellisesti.
MatLog: Jo 5 mm ET- muutos vaikuttaa auton ajo-ominaisuuksiin; useimmilla autonvalmistajilla on tarjolla myös suurempia alkuperäisvannekokoja -kannattaa etsiä juuri saman ET:n omaavia vannemarkkinoilta.
Aikaisemmin mainitsinkin jotakin niistä asiansa osaavista rengasliikkeistä. Hölmöily on sitten asia erikseen, mutta tarvikevanteista löytyy autonvalmistajan ET millin parin heitolla. Tuollaisella erolla en ole huomannut mitään ikäviä piirteitä ohjauksessa.
MatLog:Uutena kaikki merkkirenkaat vastustavat kyllä yleensä kohtuullisesti vesiliirtoa. Valitettavasti sellaisilla pääsee ajamaan vain ensimmäisenä ajokautena. Mitä enemmän rengas kuluu, sitä enemmän eroja syntyy leveän ja kapean renkaan välille vesiliirron vastustuskyvyssä.
Renkaan madaltaminen ei vieläkään tarkoita automaattisesti renkaan leventämistä, eikä kovuus vaikuta pintapaineeseen. Sen sijaan nopeusluokka vaikuttaa renkaan vesiliirto-ominaisuuksiin. Onko vaikutus positiivinen vai negatiivinen, siitä minulla ei ole faktatieoa, mutta olettaisin vaikutuksen olevan positiivinen.
MatLog: Leveät renkaat joutuukin yleensä vaihtamaan uusiin kapeampia useammin.
Niimpä. Nykyisellä autonvaihtotahdilla ja ajosuoritteella renkaat ovat seuraavan omistajan murhe ennenkuin ne ovat sileät. Kukin tehköön niinkuin tykkää, mutta en minä viitsi itseäni kiusata ajelemalla vetelillä renkailla vain siksi, että niillä on parempi kilometrisuorite.
MatLog: Tulit lopussa sanoneeksi totuuden siitä, miksi ihmiset ostavat suurempia vannekokoja/matalaprofiilirenkaita - auton ulkonäön takia.
Puhe oli renkaan leveyden vaikutuksesta ulkonäköön. Leveyshän ei vaikuta renkaan profiiliin ja vannekokoon.
MatLog: Mutta jos sopisimmekin niin, että mitä pienemmät vanteet autossa on, sen kauniimpi se on?? Säästäisimme paljolta rahanmenolta, tärinältä, melulta ja ajo"ikävyydeltä".
Makuasioita sano koira kun muniaan nuoli. Autoteollisuuden on muokannut ihannoinnin suuria vanteita ja matalaprofiilirenkaita kohtaan. Voit toki yrittää vaikuttaa siihen suuntaan. Kerrohan tälläkin palstalla kuinka projekti etenee sillä rintamalla
Luu5 kertoi useaan otteeseen, että matalampi rengasprofiili ei tarkoita leveämpää rengasta, ja päinvastoin. Näin asia onkin - periaatteessa. Käytännössä ihmiset vaihtavat autoonsa renkaat, jotka ovat paitsi matalaprofiilisemmat myös leveämmät kuin alkuperäisrenkaat. Ainakaan minun eteeni ei ole tullut tapausta, jossa esim. olisi valittu matalaprofiilisempi mutta saman levyinen rengas.
Normaaliprofiilisten renkaiden aiheuttama huojunta ajokäytökseen on minun mielestäni huuhaata. Ehkä rata- ja ralliajossa tällaista voisi havaitakin, mutta ei normaaliliikenteessä. Auton "huojuntaan" vaikuttavat enemmän korin painopiste, iskunvaimentimien ominaisuudet, kallistuksenvaimentimien jäykkyys, jousituksen pehmeys jne.
Nykyautojen kallistuksenvaimentimethan ovat todella "kireitä" keventäen kaarteen sisäpuoleista pyörää, koska ihmiset eivät pidä korin kallistelusta. Jos joku autonvalmistaja "erehtyy" rakentamaan auton, jossa on miellyttävä jousitus ja maltillisesti mitoitetut kallistuksenvaimentimet, saa pian haukkuja "huojakkaasta" ajosta. Näin se saksalaistyyppinen kovahko ajokäytös on hiljalleen vallannut sijaa muunkinmaalaisissa autoissa. Jos pikku-Volvossa on haettu ajon miellyttävyyttä jousituksen ja alustan säädöillä, se on minun mielestäni hatunnoston arvoinen asia.
Saahan tärisevän, meluisan, uraherkän ja "vähemmän huojakan" ajokäytöksen paljon halvemmallakin kuin renkaita + vanteita vaihtamalla. Lisää vain rengaspaineita oikein kunnolla, vaikutus on aivan sama.
Vastineeksi tasaisella kestopäällysteellä rajussa kaarreajossa leveämpi rengas pitää paremmin - normaaliajossa ei leveydellä ole merkitystä.
Lisäisin tähän vielä sen, että leveämpi rengas pitää paremmin vain tasaisella ja kuivalla kestopäällysteellä - ei muulloin. Testeissä on todettu että matalaprofiilisemmat ja leveämmät renkaat pitävät nimenomaan huonommin märällä ja/tai epätasaisella tiellä kuin kapeammat.
Jos puhutaan normaalirengastuksesta normaaliautoissa, perheluokan / pikkupremiumluokan kyseessä ollen varsin tyypillisesti 205/55 R16 ja Suomen tiestöstä ja nopeuksista, niin vaihtamalla renkaita 16 tuumasta suurempiin ja leveämpiin renkaisiin ei ole saavutettavissa mitään muuta "etua" kuin joidenkin mielestä parempi ulkonäkö. Mitään todellista etua ei ajettavuudessa tai ominaisuuksissa matalammalla profiililla synny, koko muoti tulee niistä maista joissa ajetaan autobaanavauhdeilla. Yli 150 km/h alkaa olla jotain merkitystä renkaan profiililla, ja takaspoileriakin tarvitsee vasta suunnilleen samoista vauhdeista alkaen...
Itselläni on alla Pirellin P6 205/60 R16 ja olen hyvin tyytyväinen siihen että ne ovat korkeampiprofiiliset. Toinen vaihtoehto oli 17" kiekot matalammalla profiililla, nämä korkeampiprofiiliset istuvat paremmin Suomeen ja omaan ajooni. Niin kovaa en ole mutkiin saanut vielä ajettua, että nuo renkaat olisivat tuntuneet veteliltä.
POST SCRIPTUM: Katsokaas muuten F1-autojen renkaita - eivät todellakaan ole matalaprofiiliset!!!
Alle 200mm leveälle renkaalle ei löydy järkevään hintaan matalaprofiilisia vaihtoehtoja 16" sitä isommista vanteista. Itsellänikin oli vakaa aikomus vaihtaa renkaaksi alkuperäistä 10mm leveämpi 205/50/17, mutta 50% halvempi 225/45/17 alkoikin kiinnostamaan vain ja ainoastaan hintansa takia. Alkuun itsekkin epäilin renkaan uraherkkyyttä ja mukavuutta, mutta en enää. Ei vetele uriin, eikä ole epämukava, muttei myöskään saisi olla enää yhtään matalampi.
Tää on just sitä pas...... "Itsekkin tunnen jne." Toivottavasti on hyvä mieli kun eroat tavallisista kateellisista Suomalais-naapureista. Oksettaa niin pirusti
Ehdin vähän turhan myöhään mukaan tähän keskusteluun, mutta en voi muuta kuin ihmetellä. Otsikosta voisi päätellä että tässä V50 kuskit voivat rehellisesti kertoa mahdollisista vioista/lastentaudeista joita oman ajokin kohdalle on sattunut, jotta sitten muut palstaa lukevat voisivat pohjata autohankintojaan tähän informaatioon.
Ja mitä vielä! Suuri osa (tai ainakin kovaäänisimmät) keskittyvät jauhamaan sitä samaa vanhaa virttä, Volvot on ihan paskoja autoja, liian kalliita ja liian pieniä ja sitäpaitisi kaikki niillä ajavat ovat kusipäitä.
Itse ostin V50:n pelkkien lehtitietojen perusteella, joten tiesin odottaa joitain lastentauteja. Sähköjen kanssa oli alussa vähän ongelmia, mutta sitä vartenhan näissä uusissa autoissa on takuut että ne korjataan. Ja ainakin Herttoniemen Biliassa on sen verran hyvää porukkaa että niiden kanssa mielellään tuleekin tutuksi...
Mitä hintaan tulee on V50 T5 edelleenkin Suomen halvin automaatilla varustettu farkku jossa on tehoa 162 kW tai enemmän. Ns. "kusipäisyys" on kyllä omalla kohdallani lisääntynyt: kun auto nyt sattuu kiihtymään sen verran hyvin ja ajo-ominaisuudet ovat kohdallaan tulee nykyään enemmän autoja perä edellä vastaan kuin ennen.
Vakavasti puhuen: auto itsessään tuskin ketään muuksi muuttaa, ehkä jotkut hakeutuvat tiettyjen merkkien pariin, mutta omalla kohdallani ainakin ne skitsoimmat kuskit ovat löytyneet mustien ja hopeisten BMW-merkkisten autojen sisältä.