Tuulilasin maasturivertailussa (4/06) oli aika kriittinen sävy, mutta pitää muistaa, että nuo autot ovat vielä järkiluokkaa. Edellisellä sivulla ollut GL-Mersu tuskin on sitä, vaikkei sen ekologisuudesta (tai sen puutteesta) ollut pienintäkään mainintaa (tuskin on ekologisempi kuin CRV). Näiden kahden artikkelin asenne jotenkin huvitti, suhtautuminen Mersuun oli kyllä täysin kritiikitöntä. Yrittääkö TL provosoida?
Yhtä hyvin voi kysyä, että mitä järkeä on ajaa urheiluautolla tai huviajella torin ympäri tavallisella henkilöautolla. Tätä tapahtuu erittäin paljon ja näistä syntyy varmasti suurempi haitta kuin maasturin käytöstä tarveajossa. Eri asia tietysti jos maasturilla ruvetaan pyörimään huvikseen torin laidoilla.
Olisiko kyseessä perussuomalainen kateusongelma, kun ei itsellä ole varaa maasturiin niin ei muillekaan pidä sellaista sallia?
Taas on auto ja peräkärry täyteen lastattuna ja pitäisi lähteä aamulla ajamaan mökille, minkä tie on kuulemma naapurin kertoman mukaan käytössä pehmennyt ja urautunut tavalliselle kaksivetoiselle lähes ajokelvottomaan kuntoon.
Maasturilla saa ajaa joka haluaa. kunhan osaisivat kelirikkoaikaan pysyä pois metsäautoteiltä. onhan se hienoa ku rapa roiskuu ja pääsee kokeilemaan maasturin ominaisuuksia oman mökin rappusille asti.... en tiedä onko monen metsäautotien ongelma mutta se mitä itse käytän on joka kevät ajettu halki maasturilla ja aina kun sen käy traktorilla lanaamassa niin taas on joku vetäny maasturilla tien halki.
Olisiko kyseessä perussuomalainen kateusongelma, kun ei itsellä ole varaa maasturiin niin ei muillekaan pidä sellaista sallia?
On siinä kateuskin mukana. Mutta kyllä maasturissa on piirteitä, joita ei urheiluautosta löydy, vaikka useimmiten (ainakin 90% tapauksista) yhtä turhia ovat molemmat. Tosin tunnen kyllä ihmisiä, jotka oikeasti ajavat Porschella töihin, eikä se itse asiassa normaaliajossa vie polttoainetta läheskään niin paljon kuin monet ns. "hyötyajossa" olevat maasturit. Joten ei nyt tuomita niitä urheiluautojakaan.
Maasturi kuitenkin eroaa muista liikenneturhakkeista, koska:
- Isoon, painavaan ja korkeaan autoon mielletään helposti tietynlainen öykkäröinti-leima. "Minä olen isompi, pienemmät väistäkööt". Toimii muuten uskomattoman hyvin esim. Venäjällä, josta Suomenkin liikennekulttuurin nykyvirtaukset tuntuvat tulevan. USA:ssa tämä oli alkuperäinen syy SUVien massiiviseen leviämiseen. Niitä ostivat ensin tietyt marginaaliporukat. Tämän jälkeen oli perheidenkin hankittava SUVit, koska pienemmällä ei tielle uskaltanut. Urheiluauto on eri asia: Vaikka sinulla olisi Porsche, ei kait kukaan normaaliperheautolla ajava koe, että yrittäisit jyrätä häntä 70 cm korkealla autolla?
- Maasturilla voi ajaa (ainakin teoriassa) maastossa, siis luonnossa. Autot ja luonto eivät kuulu yhteen, pelkkä ajatuskin on ekologisesti ajattelevalle kauhistus. Siksi siis maasturi on tunnetasolla se tuhoisin ajoneuvo. USA:ssa näillä ajellaankin missä sattuu, ja se on myös merkittävä markkinointikeino. Katselkaapa Amerikkalaisia automainoksia, kuinka monesti niissä seisoo jokin SUV jossain autiomaassa. Tai esim. Suomessakin Kian maasturimainos. Ei ole todellakaan omiaan tekemään maastureista hyväksyttävämpiä.
Vaikka sinulla olisi Porsche, ei kait kukaan normaaliperheautolla ajava koe, että yrittäisit jyrätä häntä 70 cm korkealla autolla?
Jaa, en nyt sitten tiedä mutta nähdässäni urheiluauton ja varsinkin "perheurheiluauton" itselläni välimatka kyseiseen kulkineeseen kasvaa välittömästi. Luvassa on liian usein tempperamenttista "minä itse" -asennetta ja jännittäviä ohituksia (joiden loppuseuraamuksissa en halua olla osallisena). Näin kävi eilenkin nähdessäni keltaisen Ferrarin. Oikein odotin koska käytetään voimaa ja vedetään pienestä välistä ohi (ei vedetty, hyvä niin). Turhan lähellä Ferraristi tosin edelläajavaa varjosti (mahtoiko edelläajava edes nähdä taustapeilistä mataluuden vuoksi?). Tosin ymmärrän hyvin, että kyseisellä kulkineella 60 km/h köröttely tuntunee tuskalta.
Täytyy kyllä todellisten urheiluautojen haltijoiden kunniaksi sanoa, että he useimmiten ajavat hyvinkin siististi. Tien päällinen urhea soturius löytyy useimmiten luokasta "perheurheiluautot".
Maasturit (raskaat, eivätkä city-sellaiset) eivät tälläistä "korostettua turvallisuusväliefektiä" saa aikaan. Vaikka kyllähän nekin etenevät vikkelästi (ei kuitenkaan repivästi) varsinkin huonolla kelillä. Ehkäpä se on sitten siitä kiinni, että lähes 3000 Kg:n kokonaispaino ohjaa kiltteyteen (näin ainakin omalla kohdallani), tosin nykyinen kulkuneuvoni on tätä kevyempää lajia.
Täytyy kyllä todellisten urheiluautojen haltijoiden kunniaksi sanoa, että he useimmiten ajavat hyvinkin siististi. Tien päällinen urhea soturius löytyy useimmiten luokasta "perheurheiluautot".
Maasturit (raskaat, eivätkä city-sellaiset) eivät tälläistä "korostettua turvallisuusväliefektiä" saa aikaan. Vaikka kyllähän nekin etenevät vikkelästi (ei kuitenkaan repivästi) varsinkin huonolla kelillä. Ehkäpä se on sitten siitä kiinni, että lähes 3000 Kg:n kokonaispaino ohjaa kiltteyteen (näin ainakin omalla kohdallani), tosin nykyinen kulkuneuvoni on tätä kevyempää lajia.
Urheiluautojen osalta olen samaa mieltä, niillä ajetaan yleensä hyvinkin siististi.
Maastureiden osalta asia on kaksijakoinen: oikeilla maastureilla ajellaan yleensä rauhallisesti ja pääosa city-sellaisillakin ajaa niin. Mutta kovin usein näkee näillä vähän isommilla cityvehkeillä, joita ostetaankin lähinnä imagosyistä, käytettävän härskisti hyväksi isompaa kokoa. En sano että tungetaan välttämättä useammin kuin perheautoilla, mutta tällaisella vehkeellä riski muille on erilainen. Ja joka tapauksessa, mielikuva se on mikä ratkaisee. Mitä enemmän mainostetaan tuollaista luonnossa rälläämistä tyyliin Kian mainos ja marlboro-mies tyyppistä macho-imagoa, sitä vastenmielisemmiksi maasturit monen mielessä muuttuvat. Ja ehkä halutummiksi jonkin porukan mielestä. Riippumatta siitä miten niillä ajetaan ja mihin niitä oikeasti käytetään.
Ja miten sitä sanotaankaan: kun sinulla on vasara, näet vain nauloja
Kyllähän se olisi mukava, jos jäisi vähän moottorittomia vyöhykkeitäkin. Ei joka paikkaan tarvitse autolla tunkea - eikä muuten moottorikelkallakaan. Jokamiehenoikeus on kyllä joidenkin kohdalla vähän vinksahtanut.
Pakko myöntää, että minuakin ottavat päähän monet maasturimainokset, jotka korostavat tätä omien jorpakoiden kulkemista. Nuo ainoastaan lietsevat autotyypin perusteetonta mollausta ja toisaalta yllyttävät maasturin omistajia rikkomaan lakia.
Suomessa kun sattuu olemaan maastoliikennelaki, jonka mukaan tieltä ei ole mitään asiaa toisen omistamaan maastoon ilman maanomistajan lupaa. Varta vasten perustettujen maastoautoratojen rypeminen autolla pelkän rypemisen huvin vuoksi on sitten taas yhtä fiksua kuin moottorikelkkailu tunturia ylös ja alas tai vesiskootterilla ajo omaksi huviksi ja toisten harmiksi. Ehkä harjoitusmielessä joskus mahdollisen tositilanteen varalta voisi testata auton ja omia ominaisuksia, mutta muuten off road-harraste ei järin järkevältä tunnu. Toki, kuten tässä keskustelussa aiemminkin on todettu, ympäristöä raskaasti kuormittavia harrasteitahan on vaikka kuinka paljon. Yleisin ja kuormittavin (ja jostain kumman syystä vähiten yleistä paheksuntaa aiheuttava) näistä on lentomatkailu maan ääriin "pelkässä huvittelutarkoituksessa". Hyvän tovin möyrii maastoradallakin Thaimaan matkaan kuluvalla polttoainemäärällä.
Maasturille voi kuitenkin olla hyötykäyttöä muuallakin kuin umpimetsässä.
nelivetoinen: "Pakko myöntää, että minuakin ottavat päähän monet maasturimainokset, jotka korostavat tätä omien jorpakoiden kulkemista. Nuo ainoastaan lietsevat autotyypin perusteetonta mollausta ja toisaalta yllyttävät maasturin omistajia rikkomaan lakia."
Voi olla, koska automainonta perustuu mielikuviin. Kamalin esimerkki taisi olla jokunen vuosi sitten TM:n sivuillakin ollut Volvo XC70 mainos. Iskulause taisi liittyä rajoittamattomiin mahdollisuuksiin. Kuvana oli auto maastossa. Volvolla maastoon..? Toisaalta onhan tavallinen Corollakin ehdoton edellytys onnelliseen perhe-elämään. Vapaa-aika kuluu kuitenkin puhtaiden vesien ääressä sukeltaen tai purjehtien.
"Toki, kuten tässä keskustelussa aiemminkin on todettu, ympäristöä raskaasti kuormittavia harrasteitahan on vaikka kuinka paljon. Yleisin ja kuormittavin (ja jostain kumman syystä vähiten yleistä paheksuntaa aiheuttava) näistä on lentomatkailu maan ääriin "pelkässä huvittelutarkoituksessa". Hyvän tovin möyrii maastoradallakin Thaimaan matkaan kuluvalla polttoainemäärällä."
Uusimmat lentokoneet ovat TM:ssä olleen artikkelin mukaan jo lähes yhtä taloudellisia kuin henkilöautot. Harvoin tietysti Thaimaan loman aikana autolla liikkuen ehtisi ajaa samaa matkaa autolla ja tietysti päästöjen vaikutus 10 km korkeudessa voi olla suurempi kuin alempana. Suihkareiden pakokaasujen pitoisuuksista tosin ei minulla ole aavistustakaan. Melkoista kehitystä kuitenkin on silläkin saralla tapahtunut. Ehkä maasturimiehet saastuttavat jo lomailijoita enemmän...
[Herbert muokkasi tätä viestiä 19.04.2006 klo 16:17]
Finnairin ympäristöraporttin mukaan uusimman tekniikan taloudellinen kone korkealla matkustajakäyttöasteella kuluttaa neljä litraa/matkustaja/100 kilometriä. Sama matka siis yksin maasturilla (tai millä tahansa isolla autolla) ajaen kuluttaa enemmän kuljetettavaa kohti, mutta tavaraa siinä maasturissa voi sitten olla hyötykuormana aika moninkertainen määrä.
Jos autossa on vähintään kaksi henkeä, järjestys kääntyy jo samallakin matkalla.
Edellinen vertailu on jopa melko relevantti, jos vaihtoehtoina on ajaa Lappiin itse autolla tai mennä siivillä. Yksin ja vähillä tavaroilla varustautuneelle siis nykylentokone on jopa ekologisempi, vaikka ottaisi huomioon taksiautoilun kentälle ja kentältä lopulliseen kohteeseen.
Yleensä kuitenkin lentokoneella mennään aika lailla kauemmas kuin maasturilla. Ei taida moni piipahtaa maasturilla lomasella Thaimaassa. Tämän takia käytinkin esimerkkinä lennähtämistä maan ääriin. Se on mahdollista vain lentomatkailemalla (ja ilman lentopolttoaineen huikeaa verosubventiota verrattuna muihin liikennepolttoaineisiin jäisi moni matka maan ääriin tekemättä).
Finnairin ympäristöraporttin mukaan uusimman tekniikan taloudellinen kone korkealla matkustajakäyttöasteella kuluttaa neljä litraa/matkustaja/100 kilometriä. Sama matka siis yksin maasturilla (tai millä tahansa isolla autolla) ajaen kuluttaa enemmän kuljetettavaa kohti, mutta tavaraa siinä maasturissa voi sitten olla hyötykuormana aika moninkertainen määrä.
Jos autossa on vähintään kaksi henkeä, järjestys kääntyy jo samallakin matkalla.
Edellinen vertailu on jopa melko relevantti, jos vaihtoehtoina on ajaa Lappiin itse autolla tai mennä siivillä. Yksin ja vähillä tavaroilla varustautuneelle siis nykylentokone on jopa ekologisempi, vaikka ottaisi huomioon taksiautoilun kentälle ja kentältä lopulliseen kohteeseen.
Yleensä kuitenkin lentokoneella mennään aika lailla kauemmas kuin maasturilla. Ei taida moni piipahtaa maasturilla lomasella Thaimaassa. Tämän takia käytinkin esimerkkinä lennähtämistä maan ääriin. Se on mahdollista vain lentomatkailemalla (ja ilman lentopolttoaineen huikeaa verosubventiota verrattuna muihin liikennepolttoaineisiin jäisi moni matka maan ääriin tekemättä).
Ei kannata vielä nykyäänkään verrata lentokonetta autoon "ekologisuudessa". Toki voi olla niin, että täysi lentokone pärjää litrakulutuksessa autolle, mutta se perustuu vain niillä tehtäviin todella pitkiin matkasuoritteisiin ja mahdollisesti täysiin koneisiin. Auto on toki siinä mielessä epätaloudellinen, että jokaisella on oma sellainen, eli valmistusenergiat muodostuvat aika huomattaviksi. Toisaalta lentokoneiden valmistuskaan ei ole ihan nappikauppaa.
Lentokone, vaikka niiden taloudellisuudessa kehitystä onkin tapahtunut, on selkeästi aika huono vaihtoehto. Litratkaan eivät kerro kaikkea. Koneiden kulutukseen on nyt ollut korkean polttoainehinnan takia pakko puuttua, mutta muu saastutus on vielä lähes täysin huomiotta (ja onhan polttoaine lentoyhtiöille kuitenkin todella halpaa verrattuna esim. kuljetusyrittäjään).
Lentokone on ikäänkuin täsmäsaastuttaja. Saaste + hiilidioksidi levitetään suoraan yläilmakehään. Vaikutuksia on tutkittu hyvin vähän. Mutta olemassa olevat tutkimukset kertovat niiden olevan melko pahoja. Suodattimia ei ole, eikä lentokerosiini ole mitenkään puhdasta polttoainetta.
Useimmat laskelmat kulutetusta polttoaineesta / matkustaja pätevät isoille koneille pitkillä matkoilla, jos kone on täysi. Nousun suhteellinen osuus kulutuksesta on huomattava, joten lyhyemmillä matkoilla puhutaan aivan eri lukemista. Itse lentokenttätoiminta vaatii huomattavat määrät energiaa ja monenlaisia jäätymisenestokemikaaleja jne. Toki autotkin teitä tarvitsevat, mutta kenttätoiminnan kulut ovat kyllä eri luokkaa.
Mutta onhan se tietyllä tavalla aika huvittavaakin, että autot ovat joutuneet silmätikuksi saasteasioissa. Miten lienee Helsinki-Vantaan aiheuttamat hiukkas- ja hiilidioksidipäästöt suhteessa henkilöautoliikenteeseen Helsingissä???
Ja kyllähän nykyinen joka paikkaan joka toinen päivä lentely perustuu vain voimakkaasti subventoituun polttoaineeseen + muihin vero- ym. etuihin. Kuten myös kiinalaisen muovikrääsän kuskailu konttilaivoilla ympäri maailman. Jos nämä kuljetukset asetettaisiin samanlaiseen ympäristövalvontaan kuin meidän lähikuljetuksemme ja henkilöautomme, niin globalisaatio saisi ihan uusia piirteitä. Eurooppalainen työkin muuttuisi yhtäkkiä varsin kannattavaksi.
Hei pojat! Ettekö ymmärrä, että maastureista on nyt tullut turhuutta, koska ne ovat siirtyneet miesten leikkikaluista naisten välineiksi
Jos ette ymmärtäneet, niin tiedoksi, että ratsastuksen harrastajien ja sitä myöten hevosten omistajien määrä on kasvanut ja kasvaa hurjasti. Millä se hevonen kuljetetaan kisoihin ja kursseille? Vetoautolla. Ja mielellään sellaisella, joka ei jää jumiin lumisilla ja jäisillä pikkuteillä, jossa niillä yleensä möyritään tai mutaisella pellolla, johon kisa-alueella parkkeerataan.
Monelle maasturi-taivastelijalle tämä käyttötarkoitus ei tule pieneen mieleenkään. Enkä ihmettele, kun sen verran vähän business-minded ovat myyjätkin: vain Land Rover ja Porsche ovat ymmärtäneet mainostaa potentiaalisille ostajille hevosalan lehdissä. Ekonomina säälittää menetetyt mahdollisuudet.
Hieman kyllä minäkin hymyilen vetokoukuttomille "maastureille", mutta ehkä niillekin on jokin ihan tarpeellinen käyttötarkoitus, mitä en vain ole tullut ajatelleeksi, imagon rakennuksen ohella.
Kuten itsekin tavallaan myönsit, ei ongelmaa olekaan, jos maasturi hankitaan tarpeeseen. Samoin tapahtuu mm. linja-autojen kanssa. Jos sen sijaan 18-vuotiaiden tuoreiden ajokortin omistajien keskuuteen leviäisi muoti hankkia linja-auto, koska joskus saattaa tulla kavereita kyytiin tai jos kuorma-auto tarvitaan joulukuusen hakua varten, sitä voisi jo vähän yhteiskunnallisilla syillä kritisoida.
Se, millä tietämyksellä naapurin autovalintaa arvostellaan, onkin jo toinen juttu. Siinä pitää osata itse pitää jalat maassa. Tosin etuvetoisella henkilöautollakin pärjää yhden hevosen kanssa, vai mitä? Joskus vain pitää vähän ennakoida ja välttää pahimpia paikkoja hyväksyen kaluston suorituskyvyn rajallisuus. Nelivetoinen tietysti helpottaa menoa, mutta siitä ilosta saa maksaa silloinkin, kun ominaisuuksia ei tarvitse. Jos taloudessa tarvitaan kaksi autoa, nelivetoinen avolava voisi olla Sannille hyvä valinta henkilöauton pariksi halvan dieselveron ja huolettoman tavaratilan takia. Sanoo naapuri sitten mitä tahansa.
[Herbert muokkasi tätä viestiä 02.05.2006 klo 20:34]
Aika kalliiksi käy meikäläisellä autoverolla, jos joka ikiseen käyttötarpeeseen pitäisi ostaa eri auto. Yksi auto yksin ajamista varten, toinen lasten harrastekuljetuksia varten, kolmas perheeen lomamatkoja varten, neljäs harrasteisiin liittyviä vetotehtäviä varten. Kaupunkiajoon pitäisi olla hybridi, pitkänmatkanajoon diesel. Erilaisissa käytöissä optimiratkaisu on aina vähän erilainen auto.
Tai sitten voi tehdä niin, että pärjää yhdellä tai kahdella autolla. Se ainoa tai isompi kahdesta on silloin mitoitettava isoimman ja järeimmän tarpeen mukaan, että sillä voi sitten tehdä kaiken tarpeellisen.
Meillä on iso dieselmaasturi ja pikkuauto. Maasturi on noiden vetotöiden lisäksi mukava ja tilava koko perheen matka-auto lomamatkoille tai tavaroiden kuljetukseen(Eikä sen ison dieselmaasturin kulutus siis juuri poikkea vaikkapa jonkun bensa V70-kulutuksesta. Hyötytilaa maasturissa on ihmisille ja rojuille kyllä tuohon Volvoon verrattuna aika rajusti enemmän ja melua tien päällä vähemmän). Sillä pikkuautolla ei lomamatkoja tehtäisi, mutta nurkkapyörittelyyn se on mainio peli.
Sen verran ehdin etuvetoisen ja perävaunun kanssa taistella, että tiedän kokemuksesta etuvedon koko lailla kelvottomaksi vähänkään raskaamman kärryn siirtelyssä muualla kuin tasaisella asvaltilla.
Enpä oikein ymmärrä miten se tilannetta parantaisi, että Sannilla tai minulla olisi erikseen avolavamaasturi vain ja ainoastaan kärryn vetoon ja sitten toinen iso auto perheautoiluun. Ellei näiden kahden lisäksi sitten vielä olisi se kolmas auto, pieni kauppakassi. Mutta kun ei omassa taloudessani kahdellekaan autolle tahdo riittää järkevää ajokilometrimäärää tarpeellisista ajoista, olisi kyllä se kolmen auton järjestelmä taloudellisesti aivan totaalisen järjetön.
En epäile, ettetkö sinä tai Sanni osaisi itse valita tarkoitukseen sopivaa kalustoa. Minähän en kovin täsmällisesti asiaa voi kommentoida, koska en kumpaakaan teistä (tietääkseni) tai tarpeitanne puhumattakaan mieltymyksistänne tunne. Ei minun tehtävänikään ole edes mitään valintaa tehdä.
Jokaiseen käyttötärkoitukseen ei tietenkään tarvita omaa autoa, koska yhdellä voi hoitaa muitakin tehtäviä. Avolavan vedin esille siksi, että se on erinomainen vetoauto, jos perässä on hevoskärry. Se on myös maasturia taloudellisempi alhaisen dieselveron ja ilmeisesti myös vakuutusmaksujen takia. Hankintahintakin on helposti 10 ke halvempi, joten kallis on maasturin takapenkki, jos ilmankin pärjäisi. Useissa talouksissa kaksi autoa on ihan perusteltu ratkaisu, joten veturilla voi perheessä toinen aivan hyvin ajaa myös työmatkat, siinähän ei takapenkkiä välttämättä tarvita. Tällöin toisena autona voisi mennä joku Corolla farmari, jolloin nelihenkinen perhe mahtuu tavaroineen hyvin sisään. Tällaisella autolla ajaa kevyesti pitkätkin lomamatkat, silti ylläpitokulut ovat järkevällä tasolla eikä auto tunnu kaupunkiajoonkaan liian suurelta.
Minusta tämä kuvio voisi olla aivan perusteltu jossain tapauksessa, mutta ei tietenkään aina. Muitakin ratkaisuja tarpeista riippuen taatusti löytyy. Kolmea autoa harva perustellusti tarvitsee, mutta sehän olikin sinun ajatuksesi, ei minun.
[Herbert muokkasi tätä viestiä 03.05.2006 klo 07:54]
Eivät riitä Corolla-farmarin tilat alkuunkaan perheemme lomamatkailuun. Tämänkin tiedän ihan kokemuksesta. Ei kyllä riittäisi se V70:kään. Joku oikeasti tilava farmari tai tila-auto olisi pakko olla, jos ei olisi isoa maasturia ja jos haluaisi autolla joskus koko perheen kanssa lomamatkaillakin.
Enkä kyllä vapaaehtoisesti ajaisi normaaliajoja millään avolavalla. Aika montaa sellaista olen ajanut eikä yksikään yllä mukavuudeltaan saman valovuoden sisään hyvästä isosta maasturista. Avolavat on suunniteltu raskaiden kuormien kuljetukseen lavalla. Sen tarpeen mukaisesti niissä on äärimmäisen jykevä jousitus, joka taas tekee autosta sietämättömän kivireen silloin, kun ei ole painavaa kuormaa lavalla. Ja useimmissa avolavoissa melutasokin on aika järkyttävä. Niitä ei ole tehty miellyttävään matkan tekoon. Nykyiset isot maasturit on siihen tehty. Jo vähänkin kauemmas tehtävä kalareissukin traileriveneen kanssa alkaisi avopakun melun takia melkoisella pään kivistyksellä. Ja kalastusrojujen kuskaamiseen maasturin iso sisätila sopii huomattavasti paremmin kuin avoin lava, josta tuuli vie ajon aikan kevyet tavarat ja varkaat arvokkaat tavarat matkan taukojen aikana. Nelivetoista umpipakettiautoa olen itsekin ajatellut ihan realistiseksi vaihtoehdoksi sitten, kun lapset ovat lentäneet kotoa. Mutta siihen on vielä vuosia.
Se nyt vaan on niin, että joillekin ihmisille iso maasturi kertakaikkiaan on paras ja järkevin vaihtoehto ykkösautoksi, vaikka auton järeimpiä ominaisuuksia aika harvoin tarvitsisisikin. JOs ajaisin ykkösautolla 45000 kilometriä vuodessa kuten kaverini, tinkisin minäkin sitten varmaan muista asioista ja valitsisin maasturin sijasta tilavimman dieselillä kulkevan nelivetofarkun. Kaveri on pern tyytyväinen neliveto-Passattiinsa myös trailern veturina. Hänellä tosin on pienempi vene ja pienempi perhe.
nelivetoinen: "Eivät riitä Corolla-farmarin tilat alkuunkaan perheemme lomamatkailuun." ... Se nyt vaan on niin, että joillekin ihmisille iso maasturi kertakaikkiaan on paras ja järkevin vaihtoehto ykkösautoksi, vaikka auton järeimpiä ominaisuuksia aika harvoin tarvitsisisikin.
Edellä kirjoitinkin näin: "En epäile, ettetkö sinä tai Sanni osaisi itse valita tarkoitukseen sopivaa kalustoa. Minähän en kovin täsmällisesti asiaa voi kommentoida, koska en kumpaakaan teistä (tietääkseni) tai tarpeitanne puhumattakaan mieltymyksistänne tunne. Ei minun tehtävänikään ole edes mitään valintaa tehdä. ... Minusta tämä kuvio [avolava+Corolla] voisi olla aivan perusteltu jossain tapauksessa, mutta ei tietenkään aina. Muitakin ratkaisuja tarpeista riippuen taatusti löytyy."
Ajele vain maasturilla, en missään vaiheessa ole kyseenalaistanut sitä. Mutta meidän käsityksemme avolavojen ominaisuuksista taitavat poiketa melkoisesti. Oikea maasturi on varmasti mukavampi, mutta ei avolavakaan ihan kamala ole. Riippuu siitä, kuinka tärkeä asia käyttäjälle on ja miten asiat kokee.
Tuuli ei vie tavaroita pressun alta, mutta varkaat sen voivat tehdä. Hieman asiaa voi kompensoida hankimalla katetun version. Pienet tavarat kulkevat ohjaamossa ja suuremmat on helppo sitoa lavalle. Siellä myös kulkee sellainen kalusto, jota ei sisätiloissa voi/kannata kuljettaa. Mutta käyttötarvehan ratkaisee.
Jokainenhan määrittelee tarpeensa itse. Todellinen tarve on ympäristökannalta tarkasteltuna usein eri asia, kuin tämä itse määritelty tarve. Se, että jokin harrastus vaatii raskasta kalustoa, ei tee kalustosta sinänsä kuitenkaan välttämättä mitenkään tarpeellista. Onko esim. lentäminen tarpeellinen harrastus? Jonkun mielestä on, toisen taas ei. Ihan makuasia. Omasta mielestäni ihmisillä on oikeus harrastaa, jonkun toisen mielestä moinen tuhlaus pitäisi lopettaa.
Kun perheessä määrittelemme auton tarvetta, on usein jostain syystä kuitenkin niin, että isännän autontarvemäärittely on osunut 1-2 luokkaa suurempaan ja kalliimpaan autoon kuin emännän...
Perheen ja harrastusvälineiden kuljetuksen puoleen olen vähän eri linjoilla kuin jotkut kirjoittajat. Jos verrataan isoa farmaria (vaikka Mondeo tai Vectra) se tarjoaa vähintään samat tilat kuin nämä pienemmät SUVit (CR-V:t ym), mutta jonkin verran pienemmillä kulutuksilla. Ero ei dieselinä ole toki mitenkään olennainen, parinkymmenen gramman luokkaa hiilidioksidipäästöissä. Mutta eivät nämä "maasturit" sitten paljon mitään tarjoakaan vastineeksi. No korkean maavaran. Jotta saat oikeasti enemmän tilaa ja vetokykyä, on ostettava iso maasturi. Niillä on kyllä sitten jo aivan eri luokan päästötkin. Esim. Toyon Land Cruiser 3.0D-4D tupruttelee 244 g ja oikea maastoauto eli LandCruiser 100 282 g hiilidioksidia. Ihan vaan vertailun vuoksi, Audin syöpöin A6 Avant eli 4.2 Quattro (taatusti ainakin turha auto...) tuottaa jotakuinkin saman verran eli 281 grammaa.
Niin, kyllä autolehdissä on tuomittu monta "urheilu"autoakin turhakkeina. Esim. tulee mieleen TM:n äskettäinen Audi S6 testi, jossa laitetta ei juuri ylistetty näiltä osin.
Ei mikään auto ole turha, jos se on omistajalleen mieleinen. Piste.
Jos etsimällä pitää etsiä joku turhanpäiväinen auto, ja unohdetaan mieltymykset sun muut, niin silloin se on joku näistä kamalannäköisistä pikkuräpistimistä tyyliin micra jne, joissa ei mahdu edes takki päällä istumaan.. Toki hyvä valinta turhakkeeksi olisi myös isohko auto pienellä tehottomalla moottorilla.
Vaan ylipäänsä turhaksi autoja väittävät vain joko viherpiiperöt tai kateelliset.
Perheen ja harrastusvälineiden kuljetuksen puoleen olen vähän eri linjoilla kuin jotkut kirjoittajat. Jos verrataan isoa farmaria (vaikka Mondeo tai Vectra) se tarjoaa vähintään samat tilat kuin nämä pienemmät SUVit (CR-V:t ym), mutta jonkin verran pienemmillä kulutuksilla.
Tavaratilat (lähde Tuulilasin verkkopalvelu):
Honda CR-V 628 l Ford Mondeo Wagon 540 l Opel Vectra Wagon 530 l
Kerrottakoon vielä että CR-V:n lukema on otettu niin että takaistuimet on siirretty etummaiseen asentoon (tällöin käytössä on vain pieni jalkatila takamatkustajille), mikäli takaistumet ovat pituussuunnassa taaimmaisessa asennossa, tilaa on kontissa 535 l. Sitten kun mennään tuon VDA-mittauksen korkeusrajan yläpuolelle löytyy CR-V:n kontista vielä reilusti lisää korkeutta farkkuihin nähden.
Ainakin oman kokemuksen perusteella nimenomaan takamatkustajien tilat ovat CR-V:ssä huomattavasti väljemmät kuin noissa kahdessa muussa. Lisäksi lyhyempi korin pituus hieman helpottaa parkkipaikkatyöskeltelyä. Istuma-asento on tietenkin ryhdikkäämpi kuin farkuissa, josta toiset tykkäävät ja toiset eivät. Toisaalta sitten "bonuksena" on tuo takaistuimen säätömahdollisuus (istuinosa ja selkänojan kaltevuus), näitä en muista Mondeossa tai Vectrassa olleen.
Kulkineeni ei ole yksikään noista, mutta rattia on tullut pyöriteltyä kaikilla.
Olisit ottanut mukaan muitakin vastaavia katumaastureita, olisi tainnut litrat jäädä huomattavasti alhaisemmiksi. Yleispäteväksi ominaisuudeksi ei siis suurta tavaratilaa voi mainita.
Usein tuntuu siltä, että tuollaiset vertailut johtavat harhaan. Tavaratilaa ei tietenkään koskaan ole liikaa, mutta oleellista on se, mikä on tarpeeksi ja mitä tämän ylittävästä osasta joutuu maksamaan. CRV:n tapauksessa käyttäjän tarpeista riippuen kustannus voisi olla vaikkapa kasvanut kulutus silloinkin, kun tilaa ei tarvitse. Vaihtoehtona voisi olla ajatus, että lomamatkalle ei ehkä sittenkään ihan kaikkia tavaroita tarvitse ottaa mukaan varmuuden vuoksi, vaan miettiä mikä on tarpeellista ja mikä ei. Tietynlainen järki tuntuu joskus olevan kateissa perusteluissa tilantarpeelle, myös henkilöautojen kohdalla. Mutta mahdollisuus esim. tavaratilan muodossa tekee tilaisuudesta varkaan. Itse pärjäsin ennen loistavasti vajaan 300 l tavaratilalla coupe-korisen auton kanssa. Nyt 505 litrainen farmari täyttyy hyvin helposti.
[Herbert muokkasi tätä viestiä 04.05.2006 klo 09:59]
Honda CR-V 628 l Ford Mondeo Wagon 540 l Opel Vectra Wagon 530 l
Kerrottakoon vielä että CR-V:n lukema on otettu niin että takaistuimet on siirretty etummaiseen asentoon (tällöin käytössä on vain pieni jalkatila takamatkustajille), mikäli takaistumet ovat pituussuunnassa taaimmaisessa asennossa, tilaa on kontissa 535 l. Sitten kun mennään tuon VDA-mittauksen korkeusrajan yläpuolelle löytyy CR-V:n kontista vielä reilusti lisää korkeutta farkkuihin nähden.
Ainakin oman kokemuksen perusteella nimenomaan takamatkustajien tilat ovat CR-V:ssä huomattavasti väljemmät kuin noissa kahdessa muussa. Lisäksi lyhyempi korin pituus hieman helpottaa parkkipaikkatyöskeltelyä. Istuma-asento on tietenkin ryhdikkäämpi kuin farkuissa, josta toiset tykkäävät ja toiset eivät. Toisaalta sitten "bonuksena" on tuo takaistuimen säätömahdollisuus (istuinosa ja selkänojan kaltevuus), näitä en muista Mondeossa tai Vectrassa olleen.
Olen noita tavaratiloja aika paljon mittaillut ja todennut, että olennaista eroa ei ole, ja useimmat maasturit häviävät ns. tilafarmarille. Bemarin X3:a lukuunottamatta kaikki tämän kokoluokan maasturit häviävät myös selvästi maantieominaisuuksissa vastaaville farmareille. Eikä X3:kaan tässä samanhintaiselle "tavalliselle" Bemarille pärjää. Käytännössähän sen hinnalla saa vastaavilla varusteilla enemmänkin 5-sarjalaisen kuin 3-sarjalaisen. Pään yläpuolelle jäävästä tyhjästä tilasta en ole valmis maksamaan mitään.
Maasturissa tavaratilan korkeus on joskus hyvä asia, joskus ei. Yleensä lyhyt ja korkea kontti on kuitenkin epäkäytännöllinen monen asian kuljetukseen. Monissa maastureissa ei myöskään lastaustilan luukku ole kätevimmästä päästä, vaikka lastauskorkeus onkin hyvä. Maasturin katolle on kokemukseni mukaan myös vaikeampi laittaa tavaraa ilman tikkaita. Esim. polkupyörän tai suksien laittaminen korkean auton katolle tuottaa aika paljon tuskaa verrattuna matalampaan farmariin.
Tuo tavaratilan VDA-mittahan otetaan takaikkunoiden alareunoista alaspäin, joten ei se yläpuolella jäävä osa ole kaikissa maastureissa yksiselitteisesti isompi kun farmareissa. Useimmiten toki on. Farmareissa on taas usein selvästi suurempi lattiapinta-ala ja takapenkeille laajennettu tavaratila on pidempi. Puolensa kullakin. Omassa tilamittauksessani tuo lattiapinta-ala on melko merkittävä asia. Litrat eivät aina kerro kaikkea.
Oma kokemukseni takatiloista on erilainen kuin sinulla. En ole juuri takatiloiltaan tilavammassa autossa istunut kuin tuo farmarimallin Vectra (siinähän on pidempi akseliväli kuin porrasperäisessä). Ihmettelen jos se ei riitä, koska tilaa takana on ns. perstuntumalta istuttuna suunnilleen saman verran kuin S-mersussa. No S-sarjan Lang-versio on vähän tilavampi. Olen myös aika pitkä, eikä nuppi takana istuessa ole kummassakaan mainitussa farmarissa lähelläkään kattoa. Korkeus siis riittää, ja miksi sitä pitäisi olla 30 cm pään yläpuolella?
Oma kokemukseni takatiloista on erilainen kuin sinulla. En ole juuri takatiloiltaan tilavammassa autossa istunut kuin tuo farmarimallin Vectra (siinähän on pidempi akseliväli kuin porrasperäisessä). Ihmettelen jos se ei riitä, koska tilaa takana on ns. perstuntumalta istuttuna suunnilleen saman verran kuin S-mersussa. No S-sarjan Lang-versio on vähän tilavampi. Olen myös aika pitkä, eikä nuppi takana istuessa ole kummassakaan mainitussa farmarissa lähelläkään kattoa. Korkeus siis riittää, ja miksi sitä pitäisi olla 30 cm pään yläpuolella?
Tokihan se riittää reilustikin, on myös hyvä tiedostaa, että CR-V on hintaluokkansa tilavin "citymaasturi". Siinä autoluokassa lisää tilaa haluavan täytyy katsoa esim. uuden Santa Fé:n suuntaan, joka taisi maksaa noin 50 000 Eur.
Tavaratilan käytettävyyteen sitten tosiaan vaikuttaa muutkin kuin litrat. Esim. takalasin kaltevuus merkitsee jo paljon. Vaikkapa juuri näissä Vectrassa ja CR-V:ssä perä on käytännöllisen suora.
Laitan tähän muutamia syitä, minkä takia maastureita paheksutaan. En sen takia että itse haluaisin paheksua niitä tässä, vaan sen takia että keskustelun alussa ihmeteltiin syitä sille että niistä ei pidetä.
-Masturit tuovat suuruudellaan liikenteeseen sellaista venäjä/viro/intiameininkiä, että vahva menee ensin ja pienemmälle käy törmäyksessä huonosti. Tätä saatetaan sitten ns. ulosmitata ajelemalla huolimattomammin, vrt. autot vs. jalankulkijat suojatiellä.
-Mainoksissa maastureita näytetään usein luonnossa "miehille jotka kulkevat omia polkujaan"-tyyppisissä mainoksissa. Todellisuudessa tuontyyppinen ajaminen tekisi vakavaa vaurioita luonnolle.
-Maasturit peittävät korkeudellaan näkyvyyttä muilta autoiltta, eli sen minkä yksi näkyvyydessä voittaa, muut siinä häviävät
-Esim. Helsingin keskustassa törmää aika usein mustaa maasturia puku päällä ajavaan "juppikuljettajaan" joka puhuu kännykkään ja ajaa arrogantisti esim. päin suojatietä. Tällaisillä kuljettajilla on usein alla todella iso muskelimaasturi, ei mikään CR-V. Ääriesimerkki ovat Helsingissä yleistyneet Hummerit, joilla ajetaan elvistelemässä kaupungin keskustan paraatipaikoilla ja joiden laillinen pysäköinti tuntuu olevan kuskelle mahdotonta. Yhden päivän aikana tällainen kaveri ehtii keskustassa ajellessaan tehdä melkoista brändinrakennusta maasturiliikenteelle.
Em. syiden takia maastureita saatetaan halveksua, vaikka totta kai niitä voidaan käyttää järkeväänkin maasto-, mökkiä, traileri- yms. työkäyttöön.
[janne l muokkasi tätä viestiä 04.05.2006 klo 11:37]
Minun havaintojeni mukaan katujen ja muidenkin teiden liikenneöykkäreitä yhdistää ennen kaikkea YLISUURI BENSAKONE. Auto voi olla iso ja/tai urheilullinen Audi, Bemari, Volvo tai vastaava, joko henkilöautona tai katumaasturina. Jos sylinteritilavuutta, tehoa, kiihtyvyyttä ja "ajettavuutta" on autossa rajusti yli meikälaisilla teillä sallittujen suorituskykytarpeiden, on paljon normaalia suuremmalla todennäköisyydellä kuljettajalla pakkomielle myös ajaa selvästi toisia nopeammin, kiihdytellä ja kiilailla. Ilman vilkun käyttöä tietenkin.
En nyt voi olla muistelematta sitä Huopalahdentien suojatiellä sportti-Audillaan pikkutytön tappanutta ääliötä. Kuukausiliitteen haastattelun perusteella vaikutti siltä, että tuon urheilullisen Audistin mielestä koko tapauksen suurin tragedia oli se, että lehdissä oli virheellisesti väitetty tappoajokin olleen joku halvempi ja vähemmän urheilullinen versio kuin se oikeasti oli.
Yllä oli puhe Land Cruisereiden päästöistä. Ovathan ne selvästi isompia kuin pienten tai keskikokoisten (Mondeao, Vectra) autojen. Mutta vertaapa uuden Land Cruiserin päästölukuja isoihin premium-henkilöautoihin, vaikka sen suosikkivertailukohteeni eli bensalla kulkevan V70 päästöihin. Samalla hehtaarilla ovat. Osa isoista bensa-Volvoista päästää jopa enemmän, isompi osa sentään jonkin verran vähemmän, mutta kovin merkittäväksi tätäkään eroa ei voi väittää varsinkaan käytännössä, koska Volvoilla ajetaan taatusti keskimäärin kovempaa ja "aktiivisemmin" (eli kuluttavammin) kuin Land Cruisereilla, jotka ovat letkeän ajon kulkineita. Näiden kahden kuljetuskapasiteetin vertaaminen keskenään olisi kuitenkin pelkkä vitsi. Land Cruiserissa kulkee tarvittaessa väkeäkin puolet enemmän, viisi aikuista ja kolme lasta. Esimerkiksi edellisen seitsenpaikkaisen maasturini myin ostajalle, jonka autossa oli perheen lapsiluvun vuoksi ihan pakko olla istumapaikkoja enemmän kuin viisi. Itsellänikin on silloin tällöin kyytiläisiä ollut enemmän kuin viisi.
Noita isoja bensa-Volvoja myydään Suomessa moninkertainen määrä Land Cruisereihin tai muihin isoihin dieselmaastureihin verrattuna, lisäksi päälle vielö Audi A6:det, isot Bemarit ja muut nopeat. Jos Suomen ja Ruotsin uusien autojen hiilidioksidipäästöjen keskiarvoa (joka edellisen TM:n mukaan on eurooppalaisittain huomattavan korkea) oikeasti haluttaisiin laskea, tehokas keino olisi kieltää bensa-Volvot ja muut isoilla bensakoneilla kulkevat, melkein maasturin painoiset, mutta vain keskikokoisen auton hyötytilat tarjoavat premium-henkilöautot. (huvittavaahan on, että melkein kaikki Volvot ovat painavampia kuin keskikokoiset katumaasturit)
Huomion kääntäminen maastureihin on päästöasioissa pelkkää näpertelyä. Todellinen päästöongelma on tarpeettoman painavien ja nopeiden henkilöautojen suuri määrä. Suomessa ja Ruotsissa ennen kaikkea Volvot. Sitten kun nämä on ympäristösyistä saatu pois saastuttamasta, voi kääntää huomion vähäisempiin ongelmiin, vaikkapa maastureihin.
Minun havaintojeni mukaan katujen ja muidenkin teiden liikenneöykkäreitä yhdistää ennen kaikkea YLISUURI BENSAKONE. Auto voi olla iso ja/tai urheilullinen Audi, Bemari, Volvo tai vastaava, joko henkilöautona tai katumaasturina. Jos sylinteritilavuutta, tehoa, kiihtyvyyttä ja "ajettavuutta" on autossa rajusti yli meikälaisilla teillä sallittujen suorituskykytarpeiden, on paljon normaalia suuremmalla todennäköisyydellä kuljettajalla pakkomielle myös ajaa selvästi toisia nopeammin, kiihdytellä ja kiilailla. Ilman vilkun käyttöä tietenkin.
Yllä oli puhe Land Cruisereiden päästöistä. Ovathan ne selvästi isompia kuin pienten tai keskikokoisten (Mondeao, Vectra) autojen. Mutta vertaapa uuden Land Cruiserin päästölukuja isoihin premium-henkilöautoihin, vaikka sen suosikkivertailukohteeni eli bensalla kulkevan V70 päästöihin. Samalla hehtaarilla ovat. Osa isoista bensa-Volvoista päästää jopa enemmän, isompi osa sentään jonkin verran vähemmän, mutta kovin merkittäväksi tätäkään eroa ei voi väittää varsinkaan käytännössä, koska Volvoilla ajetaan taatusti keskimäärin kovempaa ja "aktiivisemmin" (eli kuluttavammin) kuin Land Cruisereilla, jotka ovat letkeän ajon kulkineita.
Yleensä liikenneöykkäreitä yhdistää käsittääkseeni puutteellinen itsetunto (tai sitten jokin muu ongelma?). Se ei katso kalustoa, en ole huomannut suurta eroa Corollalla kaahauksessa ja Volvolla kaahauksessa, paitsi siinä että ylivoimaisesti yleisintä kaahaus on nimenomaan tuolla ensin mainitun kaltaisella peruskalustolla. Yhtä älytöntä kummillakin. Toki ns. premiumautojen omistajissa löytyy sekopääporukkaakin, mutta yllättävän harvoin todella kalliilla kalustolla näkee ajettavan törkeästi. Täytyy oikein muistella, milloin olisin viimeeksi nähnyt esim. E-Mersulla kaahattavan. 5-Bemaritkin ovat yleensä jo vähän varttuneemman autokansan omistuksessa, meno on varsin verkkaista.
En ole myöskään huomannut tuota korrelaatiota bensakoneen ja liikennekäytöksen välillä, näkyyhän noilla TDI-Passateilla ja japanilaisvalmisteisilla Diesel-maastureillakin kiilaamaan ehtivän. Tyypillisin törkyohittelija päätiellä saattaa itse asiassa nykyään ollakin se dieselillä ajava, onhan niissä mukavat ohituskiihtyvyydet. On myös aika rohkea oletus, että LandCruisereilla ajettaisiin aina letkeästi ja joillain muilla taas ei. Yleistät aika rankasti. Tiedetäänhän se ihan tilastoistakin, että esim. pakettiautoilla kaahataan enemmän kuin millään muulla kalustolla. Niille sattuu myös suhteellisesti eniten onnettomuuksia. Vaikka luulisi että esim. tuollainen diesel-Transporter ei suosisi kovin "aktiivista" ajoa? Olen esim. itse tähän asti ajanut kaikilla bensa-autoillani, myös mainitsemillasi urheilullisilla, selvästi alle ilmoitetun keskikulutuksen. Oletko varma, että kaikki isojen maasturien kuskitkin tekevät näin?
Sanoisin, että polttoaineenkulutukseen vaikuttaa eniten se, kuka sen polttoainelaskun maksaa. Jos ostat työsuhdeautoksi työntekijällesi LandCruiserin, hän ajaa sillä tuskin yhtään taloudellisemmin kuin Volvollakaan?
Miksi verrata diesel-maasturia bensa-Volvoon? Miksei puhuta diesel-henkilöautoista, joiden hiilidioksidipäästöt ovat isoillakin 160-170 gramman pinnassa? Myös Volvon, vaikka se pienempi auto isommalla koneella onkin kuin esim. Mondeo tai Vectra. Jos taas vertaat bensavehkeitä, niin eihän nuo maasturit ainakaan vähemmän päästöjä tee kuin muutkaan bensavehkeet? Vähäpäästöisimmän diesel-LandCruiserin päästöihin ei taida V70-sarjan bensavehkeistäkään yltää kuitenkaan kuin V70 R?
Land Cruiserissa kulkee tarvittaessa väkeäkin puolet enemmän, viisi aikuista ja kolme lasta. Esimerkiksi edellisen seitsenpaikkaisen maasturini myin ostajalle, jonka autossa oli perheen lapsiluvun vuoksi ihan pakko olla istumapaikkoja enemmän kuin viisi. Itsellänikin on silloin tällöin kyytiläisiä ollut enemmän kuin viisi.
Jos Suomen ja Ruotsin uusien autojen hiilidioksidipäästöjen keskiarvoa (joka edellisen TM:n mukaan on eurooppalaisittain huomattavan korkea) oikeasti haluttaisiin laskea, tehokas keino olisi kieltää bensa-Volvot ja muut isoilla bensakoneilla kulkevat, melkein maasturin painoiset, mutta vain keskikokoisen auton hyötytilat tarjoavat premium-henkilöautot. (huvittavaahan on, että melkein kaikki Volvot ovat painavampia kuin keskikokoiset katumaasturit)
Huomion kääntäminen maastureihin on päästöasioissa pelkkää näpertelyä. Todellinen päästöongelma on tarpeettoman painavien ja nopeiden henkilöautojen suuri määrä. Suomessa ja Ruotsissa ennen kaikkea Volvot. Sitten kun nämä on ympäristösyistä saatu pois saastuttamasta, voi kääntää huomion vähäisempiin ongelmiin, vaikkapa maastureihin.
Käsittääkseni auton hyötytilalla ei ole yksityiskäytössä mitään yhteyttä sen oletettuihin päästöoikeuksiin. Eikä saakaan olla. Ei sillä, että sinulla on satunnaisesti kyydissä enemmän porukkaa, voi perustella suuria päästöjä. Sitä hiilidioksidia kun tulee kuitenkin iso määrä. Ja pääasiassahan autoilla ajetaan yksin tai kahdestaan. Vai otatko lapset töihin mukaan?
Jos hiilidioksidipäästöjä oikeasti haluttaisiin mainitsemallasi keinolla laskea, kieltolistalle menisivät bensa-Volvojen lisäksi ensi tilassa myös maasturit. Muu on turhanpäiväistä näpertelyä, koska maastureiden myyntiosuus on voimakkaimmin kasvussa ja tällä hetkellä syöpöllä Volvoilla ajavat voivat aina perustella syöpön maasturinkin tarpeelliseksi kun ovat jo tottuneetkin koviin kulutuksiin.
Minä ajan työmatkani kaupunkiin useimmiten polkupyörällä, ihan ilman lapsia.
Kaikesta päätellen ajamme eri maan teillä ja kaduilla, koska meillä on niin erilaiset käsitykset erilaisella kalustolla ajavien tyypillisistä ajotavoista. Asianhan voisi ehkä selvittää poliisin sakkotilastoista, jos ovat automalleja riittävällä tarkkuudella rekisteröineet. Pakettiautoja en tähän sotkisi, koska ne ovat ihan omanlaisessa käytössään. Vakuutusmaksuistakin voinee päätellä jotain. Esimerkiksi Bemareissa on keskimääräistä korkeampia vakuutusmaksuja, mistä sitten johtuukaan.
Joka lajin auton rattiin osuu aina joku koheltaja, mutta yksittäiset urpot eivät muuta perusasetelmaa. Todennäköisemmin kai kaaharit ostavat mieluummin niitä nopeita kuin hitaita autoja. Minulle ei tulisi mieleenkään lähteä kiihdytyskisaan kenenkään kanssa maasturillani.
Diselmaasturi ja bensa-Volvo ovat täysin relevantti vertailukohta siksi, että isot käyttömaasturit ostetaan käytännössä aina dieseleinä, kun taas isot Volvot ostetaan useimmiten bensakoneilla. MOntakos bensa-Land Cruiseria olet nähnyt? Fiksumpaa on verrata todellisia kuin teoreettisia autoja.
Neljän, viiden tai kuuden litran bensakoneilla kulkevia maastureita ei erityisemmin kiinnostakaan puolustaa, ne ovat minustakin koko lailla älyttömiä autoja. Ja niillä kaahaavia minä en laske mukaan maasturikuskeihin vaan premium-autokuskeihin. Isot bensamaasturithan ovat käytännössä joko Mersun M-sarjaa, X5:sia tai Volvon XC 90 -mallia. Jokunen Grand Cherokee seassa.
Ai niin. V70 2,5 T A on kahden gramman tarkkuudella hiilidioksidipäästöltään sama kuin diesel Land Cruiser automaattina. Kevytelivedolla varustettuna sama Volvo menee jo yli kymmenellä grammalla ohi.
Ja jos olisi joku keino asian todentamiseen, uskaltaisin lyödä aika ison summan vetoa siitä, että tosielämän ajoissa nuo normin mukaan käytännössä tasoissa olevat Volvot päästävät KESKIMÄÄRIN enemmän kuin LC KESKIMÄÄRIN korkeampien ajonopeuksien vuoksi. Eihän nyt kukaan niin vesipäistä väitettä ole esittänyt, etteikö päinvastaisiakin yksittäistapauksia olisi.
Enkä ymmärrä, miksei suurimman mahdollisen hyötykuorman määrällä muka voi "oikeuttaa" isompaa autokohtaista päästöä. Muutenhan esimerkiksi linja-autoja pitäisi syyttää erityisen pahasta saastuttamisesta ja ne olisi varmaan sitten jo ympäristösyistä kielletty. Jos on kahdeksan ihmistä kuskattavana, siitä voi selvitä yhdellä Land Cruiserilla mutta Volvoja on oltava kaksi. Siis tuplapäästöt. Pitäisikö nelilapsinen perhe velvoittaa ympärisyistä liikkumaan tila-auton tai ison maasturin sijasta kahdella normaalilla autolla siksi, että se tila-auto tai maasturi kuluttaa vähän enemmän. Tämäpä olisi tosi fiksua ympäristönkin kannalta. Vai pitäisikö nelilapsisuus kieltää? Kiinan malli liioille lapsille?
Tässä voisi palata koko jupinani alkuperäiseen ideaan. Sehän on se, että silkkaa pölhöpopulismia on syyttää synnistä vain yhtä ainoaa autoluokkaa, kun samaa syntiä tekevät suunnilleen yhtä paljon tai jopa enemmän monen muunkin tyyppiset autot, joita on vieläpä paljon enemmän kuin noita perisyntisiä. Nämä muka-hyväksyttävämmät vaan eivät ulkomuotonsa vuoksi erotu katukuvassa yhtä selvästi kuin maasturit. Niiden kulutusta nostavat öky-ominaisuudet ovat asiaa tuntemattomien silmiltä piilossa.
Epäilenpä että osa ns. automiehistä myötäilee tätä pölhöpopulismia juuri siksi, että kun on olemassa selkesäti erottuva "hyvä vihollinen" eli paha maasturi, jota kaikki yhdessä paheksuvat, kukaan ei ehkä sitten kiinnitäkään huomiota automiesten omien suorituskykyisten ja "ajodynaamisten" Volvojen tai Audien päästöihin.
Kaikesta päätellen ajamme eri maan teillä ja kaduilla, koska meillä on niin erilaiset käsitykset erilaisella kalustolla ajavien tyypillisistä ajotavoista. Asianhan voisi ehkä selvittää poliisin sakkotilastoista, jos ovat automalleja riittävällä tarkkuudella rekisteröineet. Pakettiautoja en tähän sotkisi, koska ne ovat ihan omanlaisessa käytössään. Vakuutusmaksuistakin voinee päätellä jotain. Esimerkiksi Bemareissa on keskimääräistä korkeampia vakuutusmaksuja, mistä sitten johtuukaan.
Todennäköisemmin kai kaaharit ostavat mieluummin niitä nopeita kuin hitaita autoja.
Diselmaasturi ja bensa-Volvo ovat täysin relevantti vertailukohta siksi, että isot käyttömaasturit ostetaan käytännössä aina dieseleinä, kun taas isot Volvot ostetaan useimmiten bensakoneilla. MOntakos bensa-Land Cruiseria olet nähnyt? Fiksumpaa on verrata todellisia kuin teoreettisia autoja.
Tuskinpa ajamme eri teillä. Voi olla että katsomme asiaa eri tavalla? En yleistä muutamien kuskien käyttäytymistä kaikkien ko. merkin tai tyypin autojen omistajien käytökseksi.
Kyllä onnettomuustilastoista jotain aina selviää. Bemarien korkeat vakuutusmaksut johtunevat aika pitkälti siitä, että vanhat takavetoiset ovat nuorison koheltajien suosiossa. Uusilla 5-sarjalaisilla ajaa vähän eri porukka, ostajien keski-ikä lienee jossain 50-v tienoilla.
Kaaharit ehkä ostavat nopeita autoja, toki varallisuuden mukaan. Mutta kovin usein näkee myös rojukalustolla kaahattavan rajusti, ehkäpä huonon itsetunnon omaavien pitää "kiusata" niitä, joilla on parempi kalusto?
Pakettiautot ovat sinun mukaasi eri käytössä - minusta ne eivät poikkea lainkaan muista firma-autoista. Mistä päättelet, että yksityiskäyttöön tulevista isoista Volvoista ym. ei olisi montaa dieseliä? Kaikilla minun tuntemillani tämän hetken isojen Volvojen kuskeilla on kylläkin D5 tai vähempitehoinen 2.4D. Ei Volvon bensankulutuksilla ole yksityishenkilöllä oikein muuhun varaakaan, jos vähänkin enemmän ajaa. Ja 5-Bemareissa 525d ja 530d lienevät sieltä yleisimmästä päästä. Yksityis-Mersuistakin taitaa aika iso määrä olla dieseleitä, ja niinkin tehoilla pröystäileviä malleja kuin C200 CDI ja E 220 CDI. Mitä isompaan autoon mennään, sitä suurempi on myös dieselien osuus. Ei tässä minusta ole mitään mystillistä eroa maastureiden ja muiden välillä, kuten yrität väittää.
Yrityskäyttöhän se laittaa noilla bensavehkeillä ajamaan, verotusarvon mukaan kun lasketaan niin bensavehkeen saat lähes aina ikäänkuin paremman samalla rahalla. Ei siinä kannata pelkästään kuskeja valinnasta syyttää. Yksityiskäytössä tilanne on toisin.
Automääriä tutkailin TM:n kymmenen kärjessä reskisteröintilistoista, mutta sitä en tiedä, mitkä niistä ovat ns. yksityisautoja ja mitkä ns yritysautoja. Ns. siksi, että yksityisen tai yritysauton ero on useimmissa tapauksissa vain auton rahoitustapa. Käyttö on niillä ns. yritysatoillakin yleensä ihan samaa yksityiskäyttöä, ei niitä työssään paljon ajavia kaupparatsuja niin hirveästi ole. Minäkin ajan toisaalta joskus jonkun työajonkin omalla autolla.
Voi olla, että täyden autoedun järjestelmät suosivat bensavehkeitä, mutta ainakaan minun tuntemani käyttöetujärjestelmät eivät suosi. Meidän yrityksessäämme on pikemmin päinvastoin, kun työnantaja maksaa käyttöetuauton dieselveron. Tuttu on Nokialla töissä ja pähkii juuri auton vaihtoa, ja ainakin Nokialla on sama malli, minkä vuoksi on valitsemassa dieseliä. Lieneekö ihan yleinen käytäntö käyttöetuautoissa.
Sitäkään en tiedä, miten suuri osa isoista autoista on työsuhdeautoja ja kuinka suuri osa noista taas täyden autoedun autoja. Jostain varmaan löytyisi tilasto jos jaksaisi penkoa.
Tuulilasin maasturivertailussa (4/06) oli aika kriittinen sävy, mutta pitää muistaa, että nuo autot ovat vielä järkiluokkaa. Edellisellä sivulla ollut GL-Mersu tuskin on sitä, vaikkei sen ekologisuudesta (tai sen puutteesta) ollut pienintäkään mainintaa (tuskin on ekologisempi kuin CRV). Näiden kahden artikkelin asenne jotenkin huvitti, suhtautuminen Mersuun oli kyllä täysin kritiikitöntä. Yrittääkö TL provosoida?
Yhtä hyvin voi kysyä, että mitä järkeä on ajaa urheiluautolla tai huviajella torin ympäri tavallisella henkilöautolla. Tätä tapahtuu erittäin paljon ja näistä syntyy varmasti suurempi haitta kuin maasturin käytöstä tarveajossa. Eri asia tietysti jos maasturilla ruvetaan pyörimään huvikseen torin laidoilla.
Olisiko kyseessä perussuomalainen kateusongelma, kun ei itsellä ole varaa maasturiin niin ei muillekaan pidä sellaista sallia?
Maasturilla saa ajaa joka haluaa. kunhan osaisivat kelirikkoaikaan pysyä pois metsäautoteiltä. onhan se hienoa ku rapa roiskuu ja pääsee kokeilemaan maasturin ominaisuuksia oman mökin rappusille asti.... en tiedä onko monen metsäautotien ongelma mutta se mitä itse käytän on joka kevät ajettu halki maasturilla ja aina kun sen käy traktorilla lanaamassa niin taas on joku vetäny maasturilla tien halki.
On siinä kateuskin mukana. Mutta kyllä maasturissa on piirteitä, joita ei urheiluautosta löydy, vaikka useimmiten (ainakin 90% tapauksista) yhtä turhia ovat molemmat. Tosin tunnen kyllä ihmisiä, jotka oikeasti ajavat Porschella töihin, eikä se itse asiassa normaaliajossa vie polttoainetta läheskään niin paljon kuin monet ns. "hyötyajossa" olevat maasturit. Joten ei nyt tuomita niitä urheiluautojakaan.
Maasturi kuitenkin eroaa muista liikenneturhakkeista, koska:
- Isoon, painavaan ja korkeaan autoon mielletään helposti tietynlainen öykkäröinti-leima. "Minä olen isompi, pienemmät väistäkööt". Toimii muuten uskomattoman hyvin esim. Venäjällä, josta Suomenkin liikennekulttuurin nykyvirtaukset tuntuvat tulevan. USA:ssa tämä oli alkuperäinen syy SUVien massiiviseen leviämiseen. Niitä ostivat ensin tietyt marginaaliporukat. Tämän jälkeen oli perheidenkin hankittava SUVit, koska pienemmällä ei tielle uskaltanut. Urheiluauto on eri asia: Vaikka sinulla olisi Porsche, ei kait kukaan normaaliperheautolla ajava koe, että yrittäisit jyrätä häntä 70 cm korkealla autolla?
- Maasturilla voi ajaa (ainakin teoriassa) maastossa, siis luonnossa. Autot ja luonto eivät kuulu yhteen, pelkkä ajatuskin on ekologisesti ajattelevalle kauhistus. Siksi siis maasturi on tunnetasolla se tuhoisin ajoneuvo. USA:ssa näillä ajellaankin missä sattuu, ja se on myös merkittävä markkinointikeino. Katselkaapa Amerikkalaisia automainoksia, kuinka monesti niissä seisoo jokin SUV jossain autiomaassa. Tai esim. Suomessakin Kian maasturimainos. Ei ole todellakaan omiaan tekemään maastureista hyväksyttävämpiä.
Jaa, en nyt sitten tiedä mutta nähdässäni urheiluauton ja varsinkin "perheurheiluauton" itselläni välimatka kyseiseen kulkineeseen kasvaa välittömästi. Luvassa on liian usein tempperamenttista "minä itse" -asennetta ja jännittäviä ohituksia (joiden loppuseuraamuksissa en halua olla osallisena). Näin kävi eilenkin nähdessäni keltaisen Ferrarin. Oikein odotin koska käytetään voimaa ja vedetään pienestä välistä ohi (ei vedetty, hyvä niin). Turhan lähellä Ferraristi tosin edelläajavaa varjosti (mahtoiko edelläajava edes nähdä taustapeilistä mataluuden vuoksi?). Tosin ymmärrän hyvin, että kyseisellä kulkineella 60 km/h köröttely tuntunee tuskalta.
Täytyy kyllä todellisten urheiluautojen haltijoiden kunniaksi sanoa, että he useimmiten ajavat hyvinkin siististi. Tien päällinen urhea soturius löytyy useimmiten luokasta "perheurheiluautot".
Maasturit (raskaat, eivätkä city-sellaiset) eivät tälläistä "korostettua turvallisuusväliefektiä" saa aikaan. Vaikka kyllähän nekin etenevät vikkelästi (ei kuitenkaan repivästi) varsinkin huonolla kelillä. Ehkäpä se on sitten siitä kiinni, että lähes 3000 Kg:n kokonaispaino ohjaa kiltteyteen (näin ainakin omalla kohdallani), tosin nykyinen kulkuneuvoni on tätä kevyempää lajia.
Täytyy kyllä todellisten urheiluautojen haltijoiden kunniaksi sanoa, että he useimmiten ajavat hyvinkin siististi. Tien päällinen urhea soturius löytyy useimmiten luokasta "perheurheiluautot".
Maasturit (raskaat, eivätkä city-sellaiset) eivät tälläistä "korostettua turvallisuusväliefektiä" saa aikaan. Vaikka kyllähän nekin etenevät vikkelästi (ei kuitenkaan repivästi) varsinkin huonolla kelillä. Ehkäpä se on sitten siitä kiinni, että lähes 3000 Kg:n kokonaispaino ohjaa kiltteyteen (näin ainakin omalla kohdallani), tosin nykyinen kulkuneuvoni on tätä kevyempää lajia.
Urheiluautojen osalta olen samaa mieltä, niillä ajetaan yleensä hyvinkin siististi.
Maastureiden osalta asia on kaksijakoinen: oikeilla maastureilla ajellaan yleensä rauhallisesti ja pääosa city-sellaisillakin ajaa niin. Mutta kovin usein näkee näillä vähän isommilla cityvehkeillä, joita ostetaankin lähinnä imagosyistä, käytettävän härskisti hyväksi isompaa kokoa. En sano että tungetaan välttämättä useammin kuin perheautoilla, mutta tällaisella vehkeellä riski muille on erilainen. Ja joka tapauksessa, mielikuva se on mikä ratkaisee. Mitä enemmän mainostetaan tuollaista luonnossa rälläämistä tyyliin Kian mainos ja marlboro-mies tyyppistä macho-imagoa, sitä vastenmielisemmiksi maasturit monen mielessä muuttuvat. Ja ehkä halutummiksi jonkin porukan mielestä. Riippumatta siitä miten niillä ajetaan ja mihin niitä oikeasti käytetään.
Ja miten sitä sanotaankaan: kun sinulla on vasara, näet vain nauloja
Kyllähän se olisi mukava, jos jäisi vähän moottorittomia vyöhykkeitäkin. Ei joka paikkaan tarvitse autolla tunkea - eikä muuten moottorikelkallakaan. Jokamiehenoikeus on kyllä joidenkin kohdalla vähän vinksahtanut.
Pakko myöntää, että minuakin ottavat päähän monet maasturimainokset, jotka korostavat tätä omien jorpakoiden kulkemista. Nuo ainoastaan lietsevat autotyypin perusteetonta mollausta ja toisaalta yllyttävät maasturin omistajia rikkomaan lakia.
Suomessa kun sattuu olemaan maastoliikennelaki, jonka mukaan tieltä ei ole mitään asiaa toisen omistamaan maastoon ilman maanomistajan lupaa. Varta vasten perustettujen maastoautoratojen rypeminen autolla pelkän rypemisen huvin vuoksi on sitten taas yhtä fiksua kuin moottorikelkkailu tunturia ylös ja alas tai vesiskootterilla ajo omaksi huviksi ja toisten harmiksi. Ehkä harjoitusmielessä joskus mahdollisen tositilanteen varalta voisi testata auton ja omia ominaisuksia, mutta muuten off road-harraste ei järin järkevältä tunnu. Toki, kuten tässä keskustelussa aiemminkin on todettu, ympäristöä raskaasti kuormittavia harrasteitahan on vaikka kuinka paljon. Yleisin ja kuormittavin (ja jostain kumman syystä vähiten yleistä paheksuntaa aiheuttava) näistä on lentomatkailu maan ääriin "pelkässä huvittelutarkoituksessa". Hyvän tovin möyrii maastoradallakin Thaimaan matkaan kuluvalla polttoainemäärällä.
Maasturille voi kuitenkin olla hyötykäyttöä muuallakin kuin umpimetsässä.
nelivetoinen: "Pakko myöntää, että minuakin ottavat päähän monet maasturimainokset, jotka korostavat tätä omien jorpakoiden kulkemista. Nuo ainoastaan lietsevat autotyypin perusteetonta mollausta ja toisaalta yllyttävät maasturin omistajia rikkomaan lakia."
Voi olla, koska automainonta perustuu mielikuviin. Kamalin esimerkki taisi olla jokunen vuosi sitten TM:n sivuillakin ollut Volvo XC70 mainos. Iskulause taisi liittyä rajoittamattomiin mahdollisuuksiin. Kuvana oli auto maastossa. Volvolla maastoon..? Toisaalta onhan tavallinen Corollakin ehdoton edellytys onnelliseen perhe-elämään. Vapaa-aika kuluu kuitenkin puhtaiden vesien ääressä sukeltaen tai purjehtien.
"Toki, kuten tässä keskustelussa aiemminkin on todettu, ympäristöä raskaasti kuormittavia harrasteitahan on vaikka kuinka paljon. Yleisin ja kuormittavin (ja jostain kumman syystä vähiten yleistä paheksuntaa aiheuttava) näistä on lentomatkailu maan ääriin "pelkässä huvittelutarkoituksessa". Hyvän tovin möyrii maastoradallakin Thaimaan matkaan kuluvalla polttoainemäärällä."
Uusimmat lentokoneet ovat TM:ssä olleen artikkelin mukaan jo lähes yhtä taloudellisia kuin henkilöautot. Harvoin tietysti Thaimaan loman aikana autolla liikkuen ehtisi ajaa samaa matkaa autolla ja tietysti päästöjen vaikutus 10 km korkeudessa voi olla suurempi kuin alempana. Suihkareiden pakokaasujen pitoisuuksista tosin ei minulla ole aavistustakaan. Melkoista kehitystä kuitenkin on silläkin saralla tapahtunut. Ehkä maasturimiehet saastuttavat jo lomailijoita enemmän...
Finnairin ympäristöraporttin mukaan uusimman tekniikan taloudellinen kone korkealla matkustajakäyttöasteella kuluttaa neljä litraa/matkustaja/100 kilometriä. Sama matka siis yksin maasturilla (tai millä tahansa isolla autolla) ajaen kuluttaa enemmän kuljetettavaa kohti, mutta tavaraa siinä maasturissa voi sitten olla hyötykuormana aika moninkertainen määrä.
Jos autossa on vähintään kaksi henkeä, järjestys kääntyy jo samallakin matkalla.
Edellinen vertailu on jopa melko relevantti, jos vaihtoehtoina on ajaa Lappiin itse autolla tai mennä siivillä. Yksin ja vähillä tavaroilla varustautuneelle siis nykylentokone on jopa ekologisempi, vaikka ottaisi huomioon taksiautoilun kentälle ja kentältä lopulliseen kohteeseen.
Yleensä kuitenkin lentokoneella mennään aika lailla kauemmas kuin maasturilla. Ei taida moni piipahtaa maasturilla lomasella Thaimaassa. Tämän takia käytinkin esimerkkinä lennähtämistä maan ääriin. Se on mahdollista vain lentomatkailemalla (ja ilman lentopolttoaineen huikeaa verosubventiota verrattuna muihin liikennepolttoaineisiin jäisi moni matka maan ääriin tekemättä).
Ymmärsin kyllä ja perustelinkin sen. Kunhan lopussa vain vähän kokeilin.
Jos autossa on vähintään kaksi henkeä, järjestys kääntyy jo samallakin matkalla.
Edellinen vertailu on jopa melko relevantti, jos vaihtoehtoina on ajaa Lappiin itse autolla tai mennä siivillä. Yksin ja vähillä tavaroilla varustautuneelle siis nykylentokone on jopa ekologisempi, vaikka ottaisi huomioon taksiautoilun kentälle ja kentältä lopulliseen kohteeseen.
Yleensä kuitenkin lentokoneella mennään aika lailla kauemmas kuin maasturilla. Ei taida moni piipahtaa maasturilla lomasella Thaimaassa. Tämän takia käytinkin esimerkkinä lennähtämistä maan ääriin. Se on mahdollista vain lentomatkailemalla (ja ilman lentopolttoaineen huikeaa verosubventiota verrattuna muihin liikennepolttoaineisiin jäisi moni matka maan ääriin tekemättä).
Ei kannata vielä nykyäänkään verrata lentokonetta autoon "ekologisuudessa". Toki voi olla niin, että täysi lentokone pärjää litrakulutuksessa autolle, mutta se perustuu vain niillä tehtäviin todella pitkiin matkasuoritteisiin ja mahdollisesti täysiin koneisiin. Auto on toki siinä mielessä epätaloudellinen, että jokaisella on oma sellainen, eli valmistusenergiat muodostuvat aika huomattaviksi. Toisaalta lentokoneiden valmistuskaan ei ole ihan nappikauppaa.
Lentokone, vaikka niiden taloudellisuudessa kehitystä onkin tapahtunut, on selkeästi aika huono vaihtoehto. Litratkaan eivät kerro kaikkea. Koneiden kulutukseen on nyt ollut korkean polttoainehinnan takia pakko puuttua, mutta muu saastutus on vielä lähes täysin huomiotta (ja onhan polttoaine lentoyhtiöille kuitenkin todella halpaa verrattuna esim. kuljetusyrittäjään).
Lentokone on ikäänkuin täsmäsaastuttaja. Saaste + hiilidioksidi levitetään suoraan yläilmakehään. Vaikutuksia on tutkittu hyvin vähän. Mutta olemassa olevat tutkimukset kertovat niiden olevan melko pahoja. Suodattimia ei ole, eikä lentokerosiini ole mitenkään puhdasta polttoainetta.
Useimmat laskelmat kulutetusta polttoaineesta / matkustaja pätevät isoille koneille pitkillä matkoilla, jos kone on täysi. Nousun suhteellinen osuus kulutuksesta on huomattava, joten lyhyemmillä matkoilla puhutaan aivan eri lukemista. Itse lentokenttätoiminta vaatii huomattavat määrät energiaa ja monenlaisia jäätymisenestokemikaaleja jne. Toki autotkin teitä tarvitsevat, mutta kenttätoiminnan kulut ovat kyllä eri luokkaa.
Mutta onhan se tietyllä tavalla aika huvittavaakin, että autot ovat joutuneet silmätikuksi saasteasioissa. Miten lienee Helsinki-Vantaan aiheuttamat hiukkas- ja hiilidioksidipäästöt suhteessa henkilöautoliikenteeseen Helsingissä???
Ja kyllähän nykyinen joka paikkaan joka toinen päivä lentely perustuu vain voimakkaasti subventoituun polttoaineeseen + muihin vero- ym. etuihin. Kuten myös kiinalaisen muovikrääsän kuskailu konttilaivoilla ympäri maailman. Jos nämä kuljetukset asetettaisiin samanlaiseen ympäristövalvontaan kuin meidän lähikuljetuksemme ja henkilöautomme, niin globalisaatio saisi ihan uusia piirteitä. Eurooppalainen työkin muuttuisi yhtäkkiä varsin kannattavaksi.
Hei pojat! Ettekö ymmärrä, että maastureista on nyt tullut turhuutta, koska ne ovat siirtyneet miesten leikkikaluista naisten välineiksi
Jos ette ymmärtäneet, niin tiedoksi, että ratsastuksen harrastajien ja sitä myöten hevosten omistajien määrä on kasvanut ja kasvaa hurjasti. Millä se hevonen kuljetetaan kisoihin ja kursseille? Vetoautolla. Ja mielellään sellaisella, joka ei jää jumiin lumisilla ja jäisillä pikkuteillä, jossa niillä yleensä möyritään tai mutaisella pellolla, johon kisa-alueella parkkeerataan.
Monelle maasturi-taivastelijalle tämä käyttötarkoitus ei tule pieneen mieleenkään. Enkä ihmettele, kun sen verran vähän business-minded ovat myyjätkin: vain Land Rover ja Porsche ovat ymmärtäneet mainostaa potentiaalisille ostajille hevosalan lehdissä. Ekonomina säälittää menetetyt mahdollisuudet.
Hieman kyllä minäkin hymyilen vetokoukuttomille "maastureille", mutta ehkä niillekin on jokin ihan tarpeellinen käyttötarkoitus, mitä en vain ole tullut ajatelleeksi, imagon rakennuksen ohella.
Kuten itsekin tavallaan myönsit, ei ongelmaa olekaan, jos maasturi hankitaan tarpeeseen. Samoin tapahtuu mm. linja-autojen kanssa. Jos sen sijaan 18-vuotiaiden tuoreiden ajokortin omistajien keskuuteen leviäisi muoti hankkia linja-auto, koska joskus saattaa tulla kavereita kyytiin tai jos kuorma-auto tarvitaan joulukuusen hakua varten, sitä voisi jo vähän yhteiskunnallisilla syillä kritisoida.
Se, millä tietämyksellä naapurin autovalintaa arvostellaan, onkin jo toinen juttu. Siinä pitää osata itse pitää jalat maassa. Tosin etuvetoisella henkilöautollakin pärjää yhden hevosen kanssa, vai mitä? Joskus vain pitää vähän ennakoida ja välttää pahimpia paikkoja hyväksyen kaluston suorituskyvyn rajallisuus. Nelivetoinen tietysti helpottaa menoa, mutta siitä ilosta saa maksaa silloinkin, kun ominaisuuksia ei tarvitse. Jos taloudessa tarvitaan kaksi autoa, nelivetoinen avolava voisi olla Sannille hyvä valinta henkilöauton pariksi halvan dieselveron ja huolettoman tavaratilan takia. Sanoo naapuri sitten mitä tahansa.
Herbert:
Aika kalliiksi käy meikäläisellä autoverolla, jos joka ikiseen käyttötarpeeseen pitäisi ostaa eri auto. Yksi auto yksin ajamista varten, toinen lasten harrastekuljetuksia varten, kolmas perheeen lomamatkoja varten, neljäs harrasteisiin liittyviä vetotehtäviä varten. Kaupunkiajoon pitäisi olla hybridi, pitkänmatkanajoon diesel. Erilaisissa käytöissä optimiratkaisu on aina vähän erilainen auto.
Tai sitten voi tehdä niin, että pärjää yhdellä tai kahdella autolla. Se ainoa tai isompi kahdesta on silloin mitoitettava isoimman ja järeimmän tarpeen mukaan, että sillä voi sitten tehdä kaiken tarpeellisen.
Meillä on iso dieselmaasturi ja pikkuauto. Maasturi on noiden vetotöiden lisäksi mukava ja tilava koko perheen matka-auto lomamatkoille tai tavaroiden kuljetukseen(Eikä sen ison dieselmaasturin kulutus siis juuri poikkea vaikkapa jonkun bensa V70-kulutuksesta. Hyötytilaa maasturissa on ihmisille ja rojuille kyllä tuohon Volvoon verrattuna aika rajusti enemmän ja melua tien päällä vähemmän). Sillä pikkuautolla ei lomamatkoja tehtäisi, mutta nurkkapyörittelyyn se on mainio peli.
Sen verran ehdin etuvetoisen ja perävaunun kanssa taistella, että tiedän kokemuksesta etuvedon koko lailla kelvottomaksi vähänkään raskaamman kärryn siirtelyssä muualla kuin tasaisella asvaltilla.
Enpä oikein ymmärrä miten se tilannetta parantaisi, että Sannilla tai minulla olisi erikseen avolavamaasturi vain ja ainoastaan kärryn vetoon ja sitten toinen iso auto perheautoiluun. Ellei näiden kahden lisäksi sitten vielä olisi se kolmas auto, pieni kauppakassi. Mutta kun ei omassa taloudessani kahdellekaan autolle tahdo riittää järkevää ajokilometrimäärää tarpeellisista ajoista, olisi kyllä se kolmen auton järjestelmä taloudellisesti aivan totaalisen järjetön.
En epäile, ettetkö sinä tai Sanni osaisi itse valita tarkoitukseen sopivaa kalustoa. Minähän en kovin täsmällisesti asiaa voi kommentoida, koska en kumpaakaan teistä (tietääkseni) tai tarpeitanne puhumattakaan mieltymyksistänne tunne. Ei minun tehtävänikään ole edes mitään valintaa tehdä.
Jokaiseen käyttötärkoitukseen ei tietenkään tarvita omaa autoa, koska yhdellä voi hoitaa muitakin tehtäviä. Avolavan vedin esille siksi, että se on erinomainen vetoauto, jos perässä on hevoskärry. Se on myös maasturia taloudellisempi alhaisen dieselveron ja ilmeisesti myös vakuutusmaksujen takia. Hankintahintakin on helposti 10 ke halvempi, joten kallis on maasturin takapenkki, jos ilmankin pärjäisi. Useissa talouksissa kaksi autoa on ihan perusteltu ratkaisu, joten veturilla voi perheessä toinen aivan hyvin ajaa myös työmatkat, siinähän ei takapenkkiä välttämättä tarvita. Tällöin toisena autona voisi mennä joku Corolla farmari, jolloin nelihenkinen perhe mahtuu tavaroineen hyvin sisään. Tällaisella autolla ajaa kevyesti pitkätkin lomamatkat, silti ylläpitokulut ovat järkevällä tasolla eikä auto tunnu kaupunkiajoonkaan liian suurelta.
Minusta tämä kuvio voisi olla aivan perusteltu jossain tapauksessa, mutta ei tietenkään aina. Muitakin ratkaisuja tarpeista riippuen taatusti löytyy. Kolmea autoa harva perustellusti tarvitsee, mutta sehän olikin sinun ajatuksesi, ei minun.
Eivät riitä Corolla-farmarin tilat alkuunkaan perheemme lomamatkailuun. Tämänkin tiedän ihan kokemuksesta. Ei kyllä riittäisi se V70:kään. Joku oikeasti tilava farmari tai tila-auto olisi pakko olla, jos ei olisi isoa maasturia ja jos haluaisi autolla joskus koko perheen kanssa lomamatkaillakin.
Enkä kyllä vapaaehtoisesti ajaisi normaaliajoja millään avolavalla. Aika montaa sellaista olen ajanut eikä yksikään yllä mukavuudeltaan saman valovuoden sisään hyvästä isosta maasturista.
Avolavat on suunniteltu raskaiden kuormien kuljetukseen lavalla. Sen tarpeen mukaisesti niissä on äärimmäisen jykevä jousitus, joka taas tekee autosta sietämättömän kivireen silloin, kun ei ole painavaa kuormaa lavalla. Ja useimmissa avolavoissa melutasokin on aika järkyttävä. Niitä ei ole tehty miellyttävään matkan tekoon. Nykyiset isot maasturit on siihen tehty. Jo vähänkin kauemmas tehtävä kalareissukin traileriveneen kanssa alkaisi avopakun melun takia melkoisella pään kivistyksellä. Ja kalastusrojujen kuskaamiseen maasturin iso sisätila sopii huomattavasti paremmin kuin avoin lava, josta tuuli vie ajon aikan kevyet tavarat ja varkaat arvokkaat tavarat matkan taukojen aikana.
Nelivetoista umpipakettiautoa olen itsekin ajatellut ihan realistiseksi vaihtoehdoksi sitten, kun lapset ovat lentäneet kotoa. Mutta siihen on vielä vuosia.
Se nyt vaan on niin, että joillekin ihmisille iso maasturi kertakaikkiaan on paras ja järkevin vaihtoehto ykkösautoksi, vaikka auton järeimpiä ominaisuuksia aika harvoin tarvitsisisikin.
JOs ajaisin ykkösautolla 45000 kilometriä vuodessa kuten kaverini, tinkisin minäkin sitten varmaan muista asioista ja valitsisin maasturin sijasta tilavimman dieselillä kulkevan nelivetofarkun. Kaveri on pern tyytyväinen neliveto-Passattiinsa myös trailern veturina. Hänellä tosin on pienempi vene ja pienempi perhe.
nelivetoinen: "Eivät riitä Corolla-farmarin tilat alkuunkaan perheemme lomamatkailuun."
...
Se nyt vaan on niin, että joillekin ihmisille iso maasturi kertakaikkiaan on paras ja järkevin vaihtoehto ykkösautoksi, vaikka auton järeimpiä ominaisuuksia aika harvoin tarvitsisisikin.
Edellä kirjoitinkin näin: "En epäile, ettetkö sinä tai Sanni osaisi itse valita tarkoitukseen sopivaa kalustoa. Minähän en kovin täsmällisesti asiaa voi kommentoida, koska en kumpaakaan teistä (tietääkseni) tai tarpeitanne puhumattakaan mieltymyksistänne tunne. Ei minun tehtävänikään ole edes mitään valintaa tehdä.
...
Minusta tämä kuvio [avolava+Corolla] voisi olla aivan perusteltu jossain tapauksessa, mutta ei tietenkään aina. Muitakin ratkaisuja tarpeista riippuen taatusti löytyy."
Ajele vain maasturilla, en missään vaiheessa ole kyseenalaistanut sitä. Mutta meidän käsityksemme avolavojen ominaisuuksista taitavat poiketa melkoisesti. Oikea maasturi on varmasti mukavampi, mutta ei avolavakaan ihan kamala ole. Riippuu siitä, kuinka tärkeä asia käyttäjälle on ja miten asiat kokee.
Tuuli ei vie tavaroita pressun alta, mutta varkaat sen voivat tehdä. Hieman asiaa voi kompensoida hankimalla katetun version. Pienet tavarat kulkevat ohjaamossa ja suuremmat on helppo sitoa lavalle. Siellä myös kulkee sellainen kalusto, jota ei sisätiloissa voi/kannata kuljettaa. Mutta käyttötarvehan ratkaisee.
Jokainenhan määrittelee tarpeensa itse. Todellinen tarve on ympäristökannalta tarkasteltuna usein eri asia, kuin tämä itse määritelty tarve. Se, että jokin harrastus vaatii raskasta kalustoa, ei tee kalustosta sinänsä kuitenkaan välttämättä mitenkään tarpeellista.
Onko esim. lentäminen tarpeellinen harrastus? Jonkun mielestä on, toisen taas ei. Ihan makuasia. Omasta mielestäni ihmisillä on oikeus harrastaa, jonkun toisen mielestä moinen tuhlaus pitäisi lopettaa.
Kun perheessä määrittelemme auton tarvetta, on usein jostain syystä kuitenkin niin, että isännän autontarvemäärittely on osunut 1-2 luokkaa suurempaan ja kalliimpaan autoon kuin emännän...
Perheen ja harrastusvälineiden kuljetuksen puoleen olen vähän eri linjoilla kuin jotkut kirjoittajat. Jos verrataan isoa farmaria (vaikka Mondeo tai Vectra) se tarjoaa vähintään samat tilat kuin nämä pienemmät SUVit (CR-V:t ym), mutta jonkin verran pienemmillä kulutuksilla. Ero ei dieselinä ole toki mitenkään olennainen, parinkymmenen gramman luokkaa hiilidioksidipäästöissä. Mutta eivät nämä "maasturit" sitten paljon mitään tarjoakaan vastineeksi. No korkean maavaran. Jotta saat oikeasti enemmän tilaa ja vetokykyä, on ostettava iso maasturi. Niillä on kyllä sitten jo aivan eri luokan päästötkin. Esim. Toyon Land Cruiser 3.0D-4D tupruttelee 244 g ja oikea maastoauto eli LandCruiser 100 282 g hiilidioksidia. Ihan vaan vertailun vuoksi, Audin syöpöin A6 Avant eli 4.2 Quattro (taatusti ainakin turha auto...) tuottaa jotakuinkin saman verran eli 281 grammaa.
Niin, kyllä autolehdissä on tuomittu monta "urheilu"autoakin turhakkeina. Esim. tulee mieleen TM:n äskettäinen Audi S6 testi, jossa laitetta ei juuri ylistetty näiltä osin.
Ei mikään auto ole turha, jos se on omistajalleen mieleinen. Piste.
Toki hyvä valinta turhakkeeksi olisi myös isohko auto pienellä tehottomalla moottorilla.
Jos etsimällä pitää etsiä joku turhanpäiväinen auto, ja unohdetaan mieltymykset sun muut, niin silloin se on joku näistä kamalannäköisistä pikkuräpistimistä tyyliin micra jne, joissa ei mahdu edes takki päällä istumaan..
Vaan ylipäänsä turhaksi autoja väittävät vain joko viherpiiperöt tai kateelliset.
Tavaratilat (lähde Tuulilasin verkkopalvelu):
Honda CR-V 628 l
Ford Mondeo Wagon 540 l
Opel Vectra Wagon 530 l
Kerrottakoon vielä että CR-V:n lukema on otettu niin että takaistuimet on siirretty etummaiseen asentoon (tällöin käytössä on vain pieni jalkatila takamatkustajille), mikäli takaistumet ovat pituussuunnassa taaimmaisessa asennossa, tilaa on kontissa 535 l. Sitten kun mennään tuon VDA-mittauksen korkeusrajan yläpuolelle löytyy CR-V:n kontista vielä reilusti lisää korkeutta farkkuihin nähden.
Ainakin oman kokemuksen perusteella nimenomaan takamatkustajien tilat ovat CR-V:ssä huomattavasti väljemmät kuin noissa kahdessa muussa. Lisäksi lyhyempi korin pituus hieman helpottaa parkkipaikkatyöskeltelyä. Istuma-asento on tietenkin ryhdikkäämpi kuin farkuissa, josta toiset tykkäävät ja toiset eivät. Toisaalta sitten "bonuksena" on tuo takaistuimen säätömahdollisuus (istuinosa ja selkänojan kaltevuus), näitä en muista Mondeossa tai Vectrassa olleen.
Kulkineeni ei ole yksikään noista, mutta rattia on tullut pyöriteltyä kaikilla.
Olisit ottanut mukaan muitakin vastaavia katumaastureita, olisi tainnut litrat jäädä huomattavasti alhaisemmiksi. Yleispäteväksi ominaisuudeksi ei siis suurta tavaratilaa voi mainita.
Usein tuntuu siltä, että tuollaiset vertailut johtavat harhaan. Tavaratilaa ei tietenkään koskaan ole liikaa, mutta oleellista on se, mikä on tarpeeksi ja mitä tämän ylittävästä osasta joutuu maksamaan. CRV:n tapauksessa käyttäjän tarpeista riippuen kustannus voisi olla vaikkapa kasvanut kulutus silloinkin, kun tilaa ei tarvitse. Vaihtoehtona voisi olla ajatus, että lomamatkalle ei ehkä sittenkään ihan kaikkia tavaroita tarvitse ottaa mukaan varmuuden vuoksi, vaan miettiä mikä on tarpeellista ja mikä ei. Tietynlainen järki tuntuu joskus olevan kateissa perusteluissa tilantarpeelle, myös henkilöautojen kohdalla. Mutta mahdollisuus esim. tavaratilan muodossa tekee tilaisuudesta varkaan. Itse pärjäsin ennen loistavasti vajaan 300 l tavaratilalla coupe-korisen auton kanssa. Nyt 505 litrainen farmari täyttyy hyvin helposti.
Tavaratilat (lähde Tuulilasin verkkopalvelu):
Honda CR-V 628 l
Ford Mondeo Wagon 540 l
Opel Vectra Wagon 530 l
Kerrottakoon vielä että CR-V:n lukema on otettu niin että takaistuimet on siirretty etummaiseen asentoon (tällöin käytössä on vain pieni jalkatila takamatkustajille), mikäli takaistumet ovat pituussuunnassa taaimmaisessa asennossa, tilaa on kontissa 535 l. Sitten kun mennään tuon VDA-mittauksen korkeusrajan yläpuolelle löytyy CR-V:n kontista vielä reilusti lisää korkeutta farkkuihin nähden.
Ainakin oman kokemuksen perusteella nimenomaan takamatkustajien tilat ovat CR-V:ssä huomattavasti väljemmät kuin noissa kahdessa muussa. Lisäksi lyhyempi korin pituus hieman helpottaa parkkipaikkatyöskeltelyä. Istuma-asento on tietenkin ryhdikkäämpi kuin farkuissa, josta toiset tykkäävät ja toiset eivät. Toisaalta sitten "bonuksena" on tuo takaistuimen säätömahdollisuus (istuinosa ja selkänojan kaltevuus), näitä en muista Mondeossa tai Vectrassa olleen.
Olen noita tavaratiloja aika paljon mittaillut ja todennut, että olennaista eroa ei ole, ja useimmat maasturit häviävät ns. tilafarmarille. Bemarin X3:a lukuunottamatta kaikki tämän kokoluokan maasturit häviävät myös selvästi maantieominaisuuksissa vastaaville farmareille. Eikä X3:kaan tässä samanhintaiselle "tavalliselle" Bemarille pärjää. Käytännössähän sen hinnalla saa vastaavilla varusteilla enemmänkin 5-sarjalaisen kuin 3-sarjalaisen. Pään yläpuolelle jäävästä tyhjästä tilasta en ole valmis maksamaan mitään.
Maasturissa tavaratilan korkeus on joskus hyvä asia, joskus ei. Yleensä lyhyt ja korkea kontti on kuitenkin epäkäytännöllinen monen asian kuljetukseen. Monissa maastureissa ei myöskään lastaustilan luukku ole kätevimmästä päästä, vaikka lastauskorkeus onkin hyvä. Maasturin katolle on kokemukseni mukaan myös vaikeampi laittaa tavaraa ilman tikkaita. Esim. polkupyörän tai suksien laittaminen korkean auton katolle tuottaa aika paljon tuskaa verrattuna matalampaan farmariin.
Tuo tavaratilan VDA-mittahan otetaan takaikkunoiden alareunoista alaspäin, joten ei se yläpuolella jäävä osa ole kaikissa maastureissa yksiselitteisesti isompi kun farmareissa. Useimmiten toki on. Farmareissa on taas usein selvästi suurempi lattiapinta-ala ja takapenkeille laajennettu tavaratila on pidempi. Puolensa kullakin. Omassa tilamittauksessani tuo lattiapinta-ala on melko merkittävä asia. Litrat eivät aina kerro kaikkea.
Oma kokemukseni takatiloista on erilainen kuin sinulla. En ole juuri takatiloiltaan tilavammassa autossa istunut kuin tuo farmarimallin Vectra (siinähän on pidempi akseliväli kuin porrasperäisessä). Ihmettelen jos se ei riitä, koska tilaa takana on ns. perstuntumalta istuttuna suunnilleen saman verran kuin S-mersussa. No S-sarjan Lang-versio on vähän tilavampi. Olen myös aika pitkä, eikä nuppi takana istuessa ole kummassakaan mainitussa farmarissa lähelläkään kattoa. Korkeus siis riittää, ja miksi sitä pitäisi olla 30 cm pään yläpuolella?
Tokihan se riittää reilustikin, on myös hyvä tiedostaa, että CR-V on hintaluokkansa tilavin "citymaasturi". Siinä autoluokassa lisää tilaa haluavan täytyy katsoa esim. uuden Santa Fé:n suuntaan, joka taisi maksaa noin 50 000 Eur.
Tavaratilan käytettävyyteen sitten tosiaan vaikuttaa muutkin kuin litrat. Esim. takalasin kaltevuus merkitsee jo paljon. Vaikkapa juuri näissä Vectrassa ja CR-V:ssä perä on käytännöllisen suora.
Laitan tähän muutamia syitä, minkä takia maastureita paheksutaan. En sen takia että itse haluaisin paheksua niitä tässä, vaan sen takia että keskustelun alussa ihmeteltiin syitä sille että niistä ei pidetä.
-Masturit tuovat suuruudellaan liikenteeseen sellaista venäjä/viro/intiameininkiä, että vahva menee ensin ja pienemmälle käy törmäyksessä huonosti. Tätä saatetaan sitten ns. ulosmitata ajelemalla huolimattomammin, vrt. autot vs. jalankulkijat suojatiellä.
-Mainoksissa maastureita näytetään usein luonnossa "miehille jotka kulkevat omia polkujaan"-tyyppisissä mainoksissa. Todellisuudessa tuontyyppinen ajaminen tekisi vakavaa vaurioita luonnolle.
-Maasturit peittävät korkeudellaan näkyvyyttä muilta autoiltta, eli sen minkä yksi näkyvyydessä voittaa, muut siinä häviävät
-Esim. Helsingin keskustassa törmää aika usein mustaa maasturia puku päällä ajavaan "juppikuljettajaan" joka puhuu kännykkään ja ajaa arrogantisti esim. päin suojatietä. Tällaisillä kuljettajilla on usein alla todella iso muskelimaasturi, ei mikään CR-V. Ääriesimerkki ovat Helsingissä yleistyneet Hummerit, joilla ajetaan elvistelemässä kaupungin keskustan paraatipaikoilla ja joiden laillinen pysäköinti tuntuu olevan kuskelle mahdotonta. Yhden päivän aikana tällainen kaveri ehtii keskustassa ajellessaan tehdä melkoista brändinrakennusta maasturiliikenteelle.
Em. syiden takia maastureita saatetaan halveksua, vaikka totta kai niitä voidaan käyttää järkeväänkin maasto-, mökkiä, traileri- yms. työkäyttöön.
Minun havaintojeni mukaan katujen ja muidenkin teiden liikenneöykkäreitä yhdistää ennen kaikkea YLISUURI BENSAKONE. Auto voi olla iso ja/tai urheilullinen Audi, Bemari, Volvo tai vastaava, joko henkilöautona tai katumaasturina. Jos sylinteritilavuutta, tehoa, kiihtyvyyttä ja "ajettavuutta" on autossa rajusti yli meikälaisilla teillä sallittujen suorituskykytarpeiden, on paljon normaalia suuremmalla todennäköisyydellä kuljettajalla pakkomielle myös ajaa selvästi toisia nopeammin, kiihdytellä ja kiilailla. Ilman vilkun käyttöä tietenkin.
En nyt voi olla muistelematta sitä Huopalahdentien suojatiellä sportti-Audillaan pikkutytön tappanutta ääliötä. Kuukausiliitteen haastattelun perusteella vaikutti siltä, että tuon urheilullisen Audistin mielestä koko tapauksen suurin tragedia oli se, että lehdissä oli virheellisesti väitetty tappoajokin olleen joku halvempi ja vähemmän urheilullinen versio kuin se oikeasti oli.
Yllä oli puhe Land Cruisereiden päästöistä. Ovathan ne selvästi isompia kuin pienten tai keskikokoisten (Mondeao, Vectra) autojen. Mutta vertaapa uuden Land Cruiserin päästölukuja isoihin premium-henkilöautoihin, vaikka sen suosikkivertailukohteeni eli bensalla kulkevan V70 päästöihin. Samalla hehtaarilla ovat. Osa isoista bensa-Volvoista päästää jopa enemmän, isompi osa sentään jonkin verran vähemmän, mutta kovin merkittäväksi tätäkään eroa ei voi väittää varsinkaan käytännössä, koska Volvoilla ajetaan taatusti keskimäärin kovempaa ja "aktiivisemmin" (eli kuluttavammin) kuin Land Cruisereilla, jotka ovat letkeän ajon kulkineita. Näiden kahden kuljetuskapasiteetin vertaaminen keskenään olisi kuitenkin pelkkä vitsi. Land Cruiserissa kulkee tarvittaessa väkeäkin puolet enemmän, viisi aikuista ja kolme lasta. Esimerkiksi edellisen seitsenpaikkaisen maasturini myin ostajalle, jonka autossa oli perheen lapsiluvun vuoksi ihan pakko olla istumapaikkoja enemmän kuin viisi. Itsellänikin on silloin tällöin kyytiläisiä ollut enemmän kuin viisi.
Noita isoja bensa-Volvoja myydään Suomessa moninkertainen määrä Land Cruisereihin tai muihin isoihin dieselmaastureihin verrattuna, lisäksi päälle vielö Audi A6:det, isot Bemarit ja muut nopeat. Jos Suomen ja Ruotsin uusien autojen hiilidioksidipäästöjen keskiarvoa (joka edellisen TM:n mukaan on eurooppalaisittain huomattavan korkea) oikeasti haluttaisiin laskea, tehokas keino olisi kieltää bensa-Volvot ja muut isoilla bensakoneilla kulkevat, melkein maasturin painoiset, mutta vain keskikokoisen auton hyötytilat tarjoavat premium-henkilöautot. (huvittavaahan on, että melkein kaikki Volvot ovat painavampia kuin keskikokoiset katumaasturit)
Huomion kääntäminen maastureihin on päästöasioissa pelkkää näpertelyä. Todellinen päästöongelma on tarpeettoman painavien ja nopeiden henkilöautojen suuri määrä. Suomessa ja Ruotsissa ennen kaikkea Volvot. Sitten kun nämä on ympäristösyistä saatu pois saastuttamasta, voi kääntää huomion vähäisempiin ongelmiin, vaikkapa maastureihin.
Yllä oli puhe Land Cruisereiden päästöistä. Ovathan ne selvästi isompia kuin pienten tai keskikokoisten (Mondeao, Vectra) autojen. Mutta vertaapa uuden Land Cruiserin päästölukuja isoihin premium-henkilöautoihin, vaikka sen suosikkivertailukohteeni eli bensalla kulkevan V70 päästöihin. Samalla hehtaarilla ovat. Osa isoista bensa-Volvoista päästää jopa enemmän, isompi osa sentään jonkin verran vähemmän, mutta kovin merkittäväksi tätäkään eroa ei voi väittää varsinkaan käytännössä, koska Volvoilla ajetaan taatusti keskimäärin kovempaa ja "aktiivisemmin" (eli kuluttavammin) kuin Land Cruisereilla, jotka ovat letkeän ajon kulkineita.
Yleensä liikenneöykkäreitä yhdistää käsittääkseeni puutteellinen itsetunto (tai sitten jokin muu ongelma?). Se ei katso kalustoa, en ole huomannut suurta eroa Corollalla kaahauksessa ja Volvolla kaahauksessa, paitsi siinä että ylivoimaisesti yleisintä kaahaus on nimenomaan tuolla ensin mainitun kaltaisella peruskalustolla. Yhtä älytöntä kummillakin. Toki ns. premiumautojen omistajissa löytyy sekopääporukkaakin, mutta yllättävän harvoin todella kalliilla kalustolla näkee ajettavan törkeästi. Täytyy oikein muistella, milloin olisin viimeeksi nähnyt esim. E-Mersulla kaahattavan. 5-Bemaritkin ovat yleensä jo vähän varttuneemman autokansan omistuksessa, meno on varsin verkkaista.
En ole myöskään huomannut tuota korrelaatiota bensakoneen ja liikennekäytöksen välillä, näkyyhän noilla TDI-Passateilla ja japanilaisvalmisteisilla Diesel-maastureillakin kiilaamaan ehtivän. Tyypillisin törkyohittelija päätiellä saattaa itse asiassa nykyään ollakin se dieselillä ajava, onhan niissä mukavat ohituskiihtyvyydet. On myös aika rohkea oletus, että LandCruisereilla ajettaisiin aina letkeästi ja joillain muilla taas ei. Yleistät aika rankasti. Tiedetäänhän se ihan tilastoistakin, että esim. pakettiautoilla kaahataan enemmän kuin millään muulla kalustolla. Niille sattuu myös suhteellisesti eniten onnettomuuksia. Vaikka luulisi että esim. tuollainen diesel-Transporter ei suosisi kovin "aktiivista" ajoa? Olen esim. itse tähän asti ajanut kaikilla bensa-autoillani, myös mainitsemillasi urheilullisilla, selvästi alle ilmoitetun keskikulutuksen. Oletko varma, että kaikki isojen maasturien kuskitkin tekevät näin?
Sanoisin, että polttoaineenkulutukseen vaikuttaa eniten se, kuka sen polttoainelaskun maksaa. Jos ostat työsuhdeautoksi työntekijällesi LandCruiserin, hän ajaa sillä tuskin yhtään taloudellisemmin kuin Volvollakaan?
Miksi verrata diesel-maasturia bensa-Volvoon? Miksei puhuta diesel-henkilöautoista, joiden hiilidioksidipäästöt ovat isoillakin 160-170 gramman pinnassa? Myös Volvon, vaikka se pienempi auto isommalla koneella onkin kuin esim. Mondeo tai Vectra. Jos taas vertaat bensavehkeitä, niin eihän nuo maasturit ainakaan vähemmän päästöjä tee kuin muutkaan bensavehkeet? Vähäpäästöisimmän diesel-LandCruiserin päästöihin ei taida V70-sarjan bensavehkeistäkään yltää kuitenkaan kuin V70 R?
Land Cruiserissa kulkee tarvittaessa väkeäkin puolet enemmän, viisi aikuista ja kolme lasta. Esimerkiksi edellisen seitsenpaikkaisen maasturini myin ostajalle, jonka autossa oli perheen lapsiluvun vuoksi ihan pakko olla istumapaikkoja enemmän kuin viisi. Itsellänikin on silloin tällöin kyytiläisiä ollut enemmän kuin viisi.
Jos Suomen ja Ruotsin uusien autojen hiilidioksidipäästöjen keskiarvoa (joka edellisen TM:n mukaan on eurooppalaisittain huomattavan korkea) oikeasti haluttaisiin laskea, tehokas keino olisi kieltää bensa-Volvot ja muut isoilla bensakoneilla kulkevat, melkein maasturin painoiset, mutta vain keskikokoisen auton hyötytilat tarjoavat premium-henkilöautot. (huvittavaahan on, että melkein kaikki Volvot ovat painavampia kuin keskikokoiset katumaasturit)
Huomion kääntäminen maastureihin on päästöasioissa pelkkää näpertelyä. Todellinen päästöongelma on tarpeettoman painavien ja nopeiden henkilöautojen suuri määrä. Suomessa ja Ruotsissa ennen kaikkea Volvot. Sitten kun nämä on ympäristösyistä saatu pois saastuttamasta, voi kääntää huomion vähäisempiin ongelmiin, vaikkapa maastureihin.
Käsittääkseni auton hyötytilalla ei ole yksityiskäytössä mitään yhteyttä sen oletettuihin päästöoikeuksiin. Eikä saakaan olla. Ei sillä, että sinulla on satunnaisesti kyydissä enemmän porukkaa, voi perustella suuria päästöjä. Sitä hiilidioksidia kun tulee kuitenkin iso määrä. Ja pääasiassahan autoilla ajetaan yksin tai kahdestaan. Vai otatko lapset töihin mukaan?
Jos hiilidioksidipäästöjä oikeasti haluttaisiin mainitsemallasi keinolla laskea, kieltolistalle menisivät bensa-Volvojen lisäksi ensi tilassa myös maasturit. Muu on turhanpäiväistä näpertelyä, koska maastureiden myyntiosuus on voimakkaimmin kasvussa ja tällä hetkellä syöpöllä Volvoilla ajavat voivat aina perustella syöpön maasturinkin tarpeelliseksi kun ovat jo tottuneetkin koviin kulutuksiin.
Minä ajan työmatkani kaupunkiin useimmiten polkupyörällä, ihan ilman lapsia.
Kaikesta päätellen ajamme eri maan teillä ja kaduilla, koska meillä on niin erilaiset käsitykset erilaisella kalustolla ajavien tyypillisistä ajotavoista. Asianhan voisi ehkä selvittää poliisin sakkotilastoista, jos ovat automalleja riittävällä tarkkuudella rekisteröineet. Pakettiautoja en tähän sotkisi, koska ne ovat ihan omanlaisessa käytössään.
Vakuutusmaksuistakin voinee päätellä jotain. Esimerkiksi Bemareissa on keskimääräistä korkeampia vakuutusmaksuja, mistä sitten johtuukaan.
Joka lajin auton rattiin osuu aina joku koheltaja, mutta yksittäiset urpot eivät muuta perusasetelmaa. Todennäköisemmin kai kaaharit ostavat mieluummin niitä nopeita kuin hitaita autoja. Minulle ei tulisi mieleenkään lähteä kiihdytyskisaan kenenkään kanssa maasturillani.
Diselmaasturi ja bensa-Volvo ovat täysin relevantti vertailukohta siksi, että isot käyttömaasturit ostetaan käytännössä aina dieseleinä, kun taas isot Volvot ostetaan useimmiten bensakoneilla. MOntakos bensa-Land Cruiseria olet nähnyt? Fiksumpaa on verrata todellisia kuin teoreettisia autoja.
Neljän, viiden tai kuuden litran bensakoneilla kulkevia maastureita ei erityisemmin kiinnostakaan puolustaa, ne ovat minustakin koko lailla älyttömiä autoja. Ja niillä kaahaavia minä en laske mukaan maasturikuskeihin vaan premium-autokuskeihin. Isot bensamaasturithan ovat käytännössä joko Mersun M-sarjaa, X5:sia tai Volvon XC 90 -mallia. Jokunen Grand Cherokee seassa.
Ai niin. V70 2,5 T A on kahden gramman tarkkuudella hiilidioksidipäästöltään sama kuin diesel Land Cruiser automaattina. Kevytelivedolla varustettuna sama Volvo menee jo yli kymmenellä grammalla ohi.
Ja jos olisi joku keino asian todentamiseen, uskaltaisin lyödä aika ison summan vetoa siitä, että tosielämän ajoissa nuo normin mukaan käytännössä tasoissa olevat Volvot päästävät KESKIMÄÄRIN enemmän kuin LC KESKIMÄÄRIN korkeampien ajonopeuksien vuoksi. Eihän nyt kukaan niin vesipäistä väitettä ole esittänyt, etteikö päinvastaisiakin yksittäistapauksia olisi.
Enkä ymmärrä, miksei suurimman mahdollisen hyötykuorman määrällä muka voi "oikeuttaa" isompaa autokohtaista päästöä. Muutenhan esimerkiksi linja-autoja pitäisi syyttää erityisen pahasta saastuttamisesta ja ne olisi varmaan sitten jo ympäristösyistä kielletty.
Jos on kahdeksan ihmistä kuskattavana, siitä voi selvitä yhdellä Land Cruiserilla mutta Volvoja on oltava kaksi. Siis tuplapäästöt.
Pitäisikö nelilapsinen perhe velvoittaa ympärisyistä liikkumaan tila-auton tai ison maasturin sijasta kahdella normaalilla autolla siksi, että se tila-auto tai maasturi kuluttaa vähän enemmän. Tämäpä olisi tosi fiksua ympäristönkin kannalta.
Vai pitäisikö nelilapsisuus kieltää? Kiinan malli liioille lapsille?
Tässä voisi palata koko jupinani alkuperäiseen ideaan. Sehän on se, että silkkaa pölhöpopulismia on syyttää synnistä vain yhtä ainoaa autoluokkaa, kun samaa syntiä tekevät suunnilleen yhtä paljon tai jopa enemmän monen muunkin tyyppiset autot, joita on vieläpä paljon enemmän kuin noita perisyntisiä. Nämä muka-hyväksyttävämmät vaan eivät ulkomuotonsa vuoksi erotu katukuvassa yhtä selvästi kuin maasturit. Niiden kulutusta nostavat öky-ominaisuudet ovat asiaa tuntemattomien silmiltä piilossa.
Epäilenpä että osa ns. automiehistä myötäilee tätä pölhöpopulismia juuri siksi, että kun on olemassa selkesäti erottuva "hyvä vihollinen" eli paha maasturi, jota kaikki yhdessä paheksuvat, kukaan ei ehkä sitten kiinnitäkään huomiota automiesten omien suorituskykyisten ja "ajodynaamisten" Volvojen tai Audien päästöihin.
Kaikesta päätellen ajamme eri maan teillä ja kaduilla, koska meillä on niin erilaiset käsitykset erilaisella kalustolla ajavien tyypillisistä ajotavoista. Asianhan voisi ehkä selvittää poliisin sakkotilastoista, jos ovat automalleja riittävällä tarkkuudella rekisteröineet. Pakettiautoja en tähän sotkisi, koska ne ovat ihan omanlaisessa käytössään.
Vakuutusmaksuistakin voinee päätellä jotain. Esimerkiksi Bemareissa on keskimääräistä korkeampia vakuutusmaksuja, mistä sitten johtuukaan.
Todennäköisemmin kai kaaharit ostavat mieluummin niitä nopeita kuin hitaita autoja.
Diselmaasturi ja bensa-Volvo ovat täysin relevantti vertailukohta siksi, että isot käyttömaasturit ostetaan käytännössä aina dieseleinä, kun taas isot Volvot ostetaan useimmiten bensakoneilla. MOntakos bensa-Land Cruiseria olet nähnyt? Fiksumpaa on verrata todellisia kuin teoreettisia autoja.
Tuskinpa ajamme eri teillä. Voi olla että katsomme asiaa eri tavalla? En yleistä muutamien kuskien käyttäytymistä kaikkien ko. merkin tai tyypin autojen omistajien käytökseksi.
Kyllä onnettomuustilastoista jotain aina selviää. Bemarien korkeat vakuutusmaksut johtunevat aika pitkälti siitä, että vanhat takavetoiset ovat nuorison koheltajien suosiossa. Uusilla 5-sarjalaisilla ajaa vähän eri porukka, ostajien keski-ikä lienee jossain 50-v tienoilla.
Kaaharit ehkä ostavat nopeita autoja, toki varallisuuden mukaan. Mutta kovin usein näkee myös rojukalustolla kaahattavan rajusti, ehkäpä huonon itsetunnon omaavien pitää "kiusata" niitä, joilla on parempi kalusto?
Pakettiautot ovat sinun mukaasi eri käytössä - minusta ne eivät poikkea lainkaan muista firma-autoista. Mistä päättelet, että yksityiskäyttöön tulevista isoista Volvoista ym. ei olisi montaa dieseliä? Kaikilla minun tuntemillani tämän hetken isojen Volvojen kuskeilla on kylläkin D5 tai vähempitehoinen 2.4D. Ei Volvon bensankulutuksilla ole yksityishenkilöllä oikein muuhun varaakaan, jos vähänkin enemmän ajaa. Ja 5-Bemareissa 525d ja 530d lienevät sieltä yleisimmästä päästä. Yksityis-Mersuistakin taitaa aika iso määrä olla dieseleitä, ja niinkin tehoilla pröystäileviä malleja kuin C200 CDI ja E 220 CDI. Mitä isompaan autoon mennään, sitä suurempi on myös dieselien osuus. Ei tässä minusta ole mitään mystillistä eroa maastureiden ja muiden välillä, kuten yrität väittää.
Yrityskäyttöhän se laittaa noilla bensavehkeillä ajamaan, verotusarvon mukaan kun lasketaan niin bensavehkeen saat lähes aina ikäänkuin paremman samalla rahalla. Ei siinä kannata pelkästään kuskeja valinnasta syyttää. Yksityiskäytössä tilanne on toisin.
Automääriä tutkailin TM:n kymmenen kärjessä reskisteröintilistoista, mutta sitä en tiedä, mitkä niistä ovat ns. yksityisautoja ja mitkä ns yritysautoja. Ns. siksi, että yksityisen tai yritysauton ero on useimmissa tapauksissa vain auton rahoitustapa. Käyttö on niillä ns. yritysatoillakin yleensä ihan samaa yksityiskäyttöä, ei niitä työssään paljon ajavia kaupparatsuja niin hirveästi ole. Minäkin ajan toisaalta joskus jonkun työajonkin omalla autolla.
Voi olla, että täyden autoedun järjestelmät suosivat bensavehkeitä, mutta ainakaan minun tuntemani käyttöetujärjestelmät eivät suosi. Meidän yrityksessäämme on pikemmin päinvastoin, kun työnantaja maksaa käyttöetuauton dieselveron. Tuttu on Nokialla töissä ja pähkii juuri auton vaihtoa, ja ainakin Nokialla on sama malli, minkä vuoksi on valitsemassa dieseliä. Lieneekö ihan yleinen käytäntö käyttöetuautoissa.
Sitäkään en tiedä, miten suuri osa isoista autoista on työsuhdeautoja ja kuinka suuri osa noista taas täyden autoedun autoja. Jostain varmaan löytyisi tilasto jos jaksaisi penkoa.