Auton reagointinopeus kaasuun?

6 kommenttia

Olenko sokea vai eikö missään lehdissä tms. testeissä mitata autojen reagointinopeutta kaasuun?



Tämä kysymys tuli mieleen kun pari viikkoa sitten pidempään alla oleva vuokra-auto vaihtui bensa-vapari-manuaalista diesel-automaattiin. Edellinen auto oli kaupunkiajossa mukavan nopea, käytännössä lähes välitön, reagoimaan kiihdytystarpeisiin, mutta maantieajossa ilman vakkaria jopa hiukan häiritsevän herkkä kaasun annostelulle. Vauhtia oli siis vaikea pitää vakiona koska pienikin jalan asennon muutos tuntui heti nopeudessa.



Nyt alla oleva diesel-automaatti taas edustaa varmastikin skaalan toista äärilaitaa. Tässä kaasun saa tallata lattiaan hyvissä ajoin ennen kuin haluaa lähteä liikkeelle. Varsinkin kylmällä koneella (ja laatikolla) kaasun painallus tuntuu vain nostavan kierroksia eikä auton kiihtyminen vastaa ollenkaan ääntä kierrosten (ja kalinan) kasvaessa. Samoin maantieajossa jokaista nopeuden muutosta edeltää vajaan sekunnin odottelu.



Oma bensa-vapari-manuaalini on jotain noiden autojen välistä, aina sekään ei tunnu reagoivan ihan salamannopeasti, mutta korkeammilla kierroksilla kyllä.



Tuntuukin, että autotesteissä mitataan paljon turhempiakin asioita kuin auton reagointiherkkyys kuljettajan kiihdytystoiveisiin. En siis tarkoita kiihtyvyyttä sinänsä, vaan juuri sitä viivettä mikä kaasun painalluksesta seuraa siihen että auton nopeus alkaa kasvaa. Nykyaikaisilla tarkoilla mittalaitteilla tästä saisi varmasti hyvin helposti tarkkaa ja vertailukelpoista tietoa. Reagointinopeus on tietysti riippuvainen monista eri tekijöistä, kuten käytetty nopeus, vaihde ja moottorin kierrosluku. Luulisi kuitenkin olevan mahdollista tehdä asiasta mittauksia.

  
  • Yksi asiaan vaikuttava juttu on kaasupolkimen välitys ja vaste. Kerran kun olin purkanut omaa autoani ja unohdin kasatessa kaasuvivustosta yhden jousen, poljin muuttui kevyemmäksi. Samalla autosta tuli herkästi kiihtyvä, vaikka tietenkään tehoa ei aiempaa enempää ollut. Kevyttä poljinta vain tuli painettua enemmän kuin normaalisti, jolloin tuli tunne vaivattomasta ajettavuudesta.



    Joko tuolla tavoin tai sitten polkimen välityksellä ilmeisesti tehdään tehottomista autoista tehokkaamman tuntuisia kuin ovatkaan. Autot tuntuvat kiihtyvän herkästi, mutta kun painaa kaasun pohjaan, ei mitään enää tapahdukaan.



    Minusta kaipaamasi asia ei siis ole ollenkaan yksinkertainen mitattava.

      
  • Herbert:

    Yksi asiaan vaikuttava juttu on kaasupolkimen välitys ja vaste.


    Olet siinä oikeassa, että nuo asiat vaikuttavat aika paljon ajotuntumaan. Isän autolla ajaessa tahtoo tulla aina aluksi sutilähtöjä kun kaasun välitys on täysin toisenlainen kuin omassani, vaikka muuten on melko vastaavat voimavarat, vetotapa ja vaihteisto.



    Varsinaiseen viiveeseen, jota tässä reagoinnilla tarkoitin, välitys ja vaste ei kuitenkaan vaikuta mitään. Viivettä voitaisiin mitata nopealla kaasun painamisella pohjaan tasanopeuden lähtötilanteesta.

      
  • Tämän reagointinopeuden mittaamiseen luulisi riittävän yksinkertaisimmillaan jopa joku perus-OBD-dataloggeri, koska eikös tuolta näe mikä on hetkelinen kaasun asento ja ajonopeus? Ehkä ajallinen tarkkuus ei riitä, mutta jos noi näkee niin ainakin vois yrittää mitata jotain.



    Seuraava parempi systeemi ois varmaan joku kiihtyvyysanturiin perustuva, joka ottais kaasun pohjaan painamisen ajoituksen tuosta OBD-väylältä.



    Jos jollakulla on ideaa mistä sais halvalla tollasen simppelin 1-akselisen kiihtyvyysanturin, jonka vois liittää helposti vaikka läppäriin niin ois kiva tietää. Tollasta käyttäen luulis voivan helposti vertailla myös autojen jousituksen toimivuutta, tätäkään kun ei tietääkseni missään lehdessä tehdä.

      
  • OBD datan ajallinen tarkkuus on kyllä sen verran heikkoa laatua, että ajoitukseen ainakaan sekunnin osien tarkkuudella siitä ei kyllä ole. Itse olen käyttänyt dataloggaukseen ilmaista RaceChrono kännykkäsoftaa ja normaalin 1Hz sijaan 5Hz päivitystaajuudella toimivaa GPS modulia sekä OBD bluetooth palikkaa, joilla saa kännykkään talteen sekä paikkatiedon että moottoridatan varsin käyttökelpoisessa muodossa. Kun paikkatiedon saa talteen 0,2s välein niin siitä pystyy jo kohtuullisella tarkkuudella näkemään koska kiihdytys alkaa ja koska se päättyy, mutta varsinainen kaasupolkimen pohjaanpainamisen hetken rekisteröinti jää vielä ongelmaksi.

      
  • slowgear:

    OBD datan ajallinen tarkkuus on kyllä sen verran heikkoa laatua...


    Näin pelkäsinkin asian olevan. RaceChrono on myös mulle tuttu, mutta en omista 5Hz GPS:ää, enkä OBD-bluetooth-palikkaakaan. Molemmat vois kyllä hommailla talven mittaan.

      
  • Herbert:

    Yksi asiaan vaikuttava juttu on kaasupolkimen välitys ja vaste.




    Nykyaikaisissa autoissa tämä hoidetaan ohjelmallisesti. Siis mekaanista yhteyttä ei enään ole välttämättä. Eli esim. sport asennossa kaasu on herkempi vaikka tehoa ei ole yhtään enempää.



    Ehkäpä joidenkin koneiden huono paikaltaa lähtö johtuu heikosta alaväännöstä (<1500rpm). Entäs jos kierroksia nostaa vaikka 2000rpm niin ongelman luulisi poistuvan? Tietty manuaalilla riskittömämpää, kun taas harva näin tekee automaatilla risteyksissä.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit