Kyllä sä melkoinen oraakkeli olet, kun tiedät yksittäisten ihmisten arvoasenteista sanoa kaiken. Se, että itse et laita rahaa hyväntekeväisyyteen tai "eettisiin asioihin", ei tarkoita, että kaikki ajattelisivat samalla tavalla. Ei todellakaan. Itsekin tiedän vaikka kuinka monta päinvastaista tapausta, jotka eivät todellakaan pidä meteliä hyväntekeväisyydestään. Sitä paitsi mistä helvetistä sinä tiedät, mihin minäkin rahani pistän.
Ja mitäpä jos se sinun ystäväsi osti sitikan ihan vaan sen takia, että se on hänen mielestään parempi auto ja sattui vain mainitsemaan sen kulutuksen. Minäkin tuosta parivaljakosta päätyisin sitikkaan ihan vaan sen takia, että se miellyttää minua huomattavasti enemmän kuin Avensis.
Kristallipallostasi näkee myös arvonalenemat tonnin tarkkuudella ja sitikan vikaherkkyyden. Missä noita myydään?
Jos ihmiset olisivat kovinkin eettisiä ostokäyttäytymisessään, niin Kiina-ilmiötä ja lapsityövoimaa ei olisi olemassakaan. Apple olisi ollut konkurssissa jo vuosia sitten. Ja kuten sanoin, nimenomaan rahasta ja bensan kalleudesta nämä ihmiset aina puhuvat, ei CO2 päästöistä. Ylempänä jo kirjoitinkin, miten keskimääräiset CO2 päästöt ja kulutus on saatu alas. Yksittäinen ihminen ei asiaan voi paljoa vaikuttaa.
Tietysti on harvoja ihmisiä, jotka ihan oikeasti niitä päästöjä ajattelee ja ovat pienistä päästöistä valmiita maksamaankin. Nämä ovat kuitenkin täysin varmasti vähemmistönä. Ja edelleen siis herää kysymys, voiko uuden auton ostaminen milloinkaan olla vaihtoehto ihmiselle, joka on kovin kiinnostunut päästöistä.
Se että valitsee autokseen Citikan, voi olla ihan makuasia. Siihen minä en ota mitään kantaa, kumpi on autona parempi ja ymmärrän täysin, että ihminen ostaa mielestään sen paremman auton. Mutta kuluista puhuttaessa valinnassa ei ole järkeä. Ja minulla ei ole mitään Citikkaa vastaan, vaan tämä nyt sattui olemaan tuttavani esimerkkitapaus. Esimerkiksi hän nimenomaan painotti valinneensa auton pienemmän kulutuksen takia. Tämä on tietysti yksittäisesimerkki, mutta vastaavia olen kuunnellut vuosien saatossa lukuisia kertoja.
Siihen ei Simppa kristallipalloa tarvita, että 4-vuotta käytetyn Citikan arvo putoaa kymmeniä prosentteja enemmän kuin Yariksen arvo.
Siihen ei Simppa kristallipalloa tarvita, että 4-vuotta käytetyn Citikan arvo putoaa kymmeniä prosentteja enemmän kuin Yariksen arvo.
Ei tarvita, ei. Tai ainakin se sinun kristallipallosi on pahasti rikki. Katsoinpa tuosta uusimman korisen C5:den ja Avensiksen hintoja vajaa 100 tkm ajettuina. Ero ei todellakaan ole mitään viiden tonnin luokkaa.
Sinä siis väität, ettei eettisyys ohjaa ihmisten ostokäyttäytymistä ollenkaan. Uskallan olla eri mieltä.
NHB, en naura tuttavilleni, vaan pikemminkin otan asian puheeksi täällä, että muut eivät tee samaa virhettä. Ja kuten sanoin, sinä keskustelet ihan eri aiheesta kuin minä. Minä en ottanut kantaa ihmiskunnan energiaongelmiin, enkä missään kohtaa pyrkinyt niitä ratkaisemaan. Sinä yrität väkisin viedä aihetta sivuraiteille, kun et pysty myöntämään olleesi väärässä.
Vielä kun osaisit kertoa, että missä oikein olen ollut väärässä... Energiaongelmiin et ole ottanut kantaa, mutta se on keskeinen tekijä siinä, miksi energian kulutus minua kiinnostaa. Ja tuon pitäisi kyllä vastata suoraan kysymykseesi.
Kuten totesin, suurin osa ihmisistä vahtaa sitä kulutusta vain ja ainoastaan rahan vuoksi. Toin sen näkökannan esille, että rahallisesti kulutuksella ei ole läheskään niin suurta merkitystä autoilussa, kuin mitä ihmiset yleensä kuvittelevat. En vain käsitä, miten autoilun kustannuksista puhuttaessa aina päädytään kulutukseen, vaikka sillä ei ole juuri mitään merkitystä kokonaiskustannuksissa. Tämä oli kirjoitukseni pointti, jonka sinä aluksi kielsit ja myöhemmin ymmärrettyäsi olevasi väärässä, aloit pelastamaan maailmaa ostelemalla uusia autoja. Varsinainen ekomies.
Kaikki näkemäni tutkimukset ovat yhtä mieltä siitä, että uuden auton ostaminen on ekoteko, koska pienemmät päästöt ylikompensoivat valmistuksen päästöt. Onko sinulla kenties tästä parempaa tietoa?
Jos nyt maailmaa haluat pelastaa, niin siihen on huomattavasti tehokkaampiakin keinoja, kuin 0,5 litran kulutuseron kyttääminen autovalinnassa. Pääasia on, että kokonaisuutena autoteollisuutta pakotetaan päästöissä alas ja tämä tehdään verotuksella, laeilla ja muilla pakkokeinoilla. Yksittäisiä autonostajia päästöt eivät pahemmin hetkauta, vaan oleellista on kulutus ja se mitä kulutuksesta joutuu maksamaan.
Kuluttajan valinta on edelleenkin yksi tehokkaimmista pakottajista. Tee pieni ajatusleikki: mitä tapahtuisi jos yksikään kuluttaja ei ostaisi autoa, jonka CO2-päästö on yli 100 g/km? Mitkä ovat ne tehokkaammat keinot "pelastaa maailma"? Millä tavalla nämä keinot vähentävät autoilun päästöjen vähentämisen merkitystä?
Kuten A-autoilija sanoi, onhan se hienoa, jos joku on valmis maksamaan tuhansia euroja 5 % pienemmistä autoilun CO2 päästöistä. Itse en vain oikein jaksa uskoa, että monikaan tätä tarkoituksella tekisi. Etenkään, kun samat ihmiset matkustelevat pari kertaa vuodessa etelään, omistavat lemmikkejä, asuvat suuressa omakotitalossa, syövät lihaa ja ajelevat autoillaan pienetkin pyrähdykset.
Kun olet nyt saanut kerrotuksi, kuinka väärässä lähes kaikki olet, niin voitkin jo paljastaa oikean vastauksen tähän suureen ongelmaan:
Mistä ominaisuuksista on oikein ja perusteltua maksaa tuhansia euroja?
Minä: Jos taas miettii "normaalin" autonostajan tapauksessa uuden auton bensan kulutusta rahallisesti, niin matikkapäässä on pahasti jotain vialla. Autoilun kokonaiskustannukset syntyvät aivan jostain muusta, kuin pienistä kulutuseroista.
NHB : Jos vain euroja laskee, niin ei kai se uuden auton ostaminen kovin usein kannata. Jollakin vanhalla kohtuullisessa kunnossa olevalla autolla ajaminen on Suomen olosuhteissa halvinta. Mutta jos nyt on halua ja kykyä uuden auton omistamiseen, niin turha rahaansa on polttoaineisiin polttaa. Muistan myös hyvin, kuinka erästä autoani piti käydä juottamassa muutaman sadan kilometrin välein. Ei sekään oikein mieltä lämmittänyt, jos lähin juottopiste ei ollut nurkilla
Minä: Tunnen esimerkiksi erään mielestäni ihan fiksun ihmisen, joka päätyi Citikkaan Toyotan sijasta siksi, että kulutuksessa oli joku 0,5 l ero. En viitsinyt kysyä, onko hän säästölaskelmissaan huomioinut sitä, että parin vuoden kuluttua Citikan hinnasta on pudonnut 7 tonnia ja Toyotan hinnasta 3 tonnia.
NHB: Kummalla perustelu on mielestäsi fiksua: arvauksilla vai faktoilla?
Sinä siis käytännössä sanoit, että bensan kulutuksella on oleellisempi merkitys autoilun kustannuksiin, kuin auton tulevalla jälleenmyyntiarvolla, jota sinun mukaasi ei mitenkään voi ennustaa. No, tokihan aina vaikka meteoriitti voi tippua päähäsi minuutin päästä, mutta yhtä epätodennäköistä kuin se, lienee väite, että Citikan arvo laskisi hitaammin tai yhtä hitaasti kuin Yariksen. 99,9 % varmuudella uskallan väittää, että muutaman vuoden kuluttua Yariksesta saa tonneja enemmän kuin vastaavasta Citikasta. Jos Citikka sitten kuluttaa esim 0,5 litraa vähemmän, niin sen pohtiminen on rahallisesti täysin järjetöntä. Tässä oli minun alkuperäisen viestini pointti.
Tämän jälkeen et enää kommentoinutkaan tätä väitettä, koska ilmeisesti itsekin tajusit olleesi totaalisen väärässä vahdatessasi bensan kulutusta ja siihen kuluvaa rahaa ja väitteässäsi, että jälleenmyyntiarvoa ei voi ennustaa.
CO2 päästöistä voidaan jauhaa vaikka kuinka ja siitä ei valmista tule. Itse olen täysin varma, että suurin osa ihmisistä ei juuri päästöjä ajattele kulutusta katsoessaan, vaan kyllä se oma lompakko on oleellisesti tärkeämpi seikka. Jos se pitäisi paikkansa, että ihmiset valitsisivat pienikulutuksisen auton päästöjen takia, eivätkä välittäisi mahdollisesta auton nopeasta hinnan pudotuksesta (jonka he muka tiedostavat), niin voinen esittää kysymyksen, että moniko ihminen maksaisi 3000 euroa siitä hyvästä, että hänen CO2 kokonaispäästöjään leikataan 5 %. Luulenpa, että tällaisia ihmisiä olisi aika harvassa.
Ja muistetaan vielä, että esimerkiksi Suomessa henkilöautoliikenteen CO2 päästöt ovat noin 10 % kokonaispäästöistä. Jos siis uusien autojen keskimääräiset päästöt putoavat vaikka 30 %, eli noin 100 grammaan, niin sinäkin NHB osaat ehkä insinöörinä laskea, kuinka pieni merkitys tällä olisi lopulta Suomen kokonaispäästöihin. Ajatusleikkinä voidaan toki miettiä vaikka mitä, mutta siinä on liikaa jossittelua. Kuluttajat eivät tule tuollaisia valintoja tekemään. Näin tapahtuu vain siten, että laeilla, määräyksillä ja veroilla siihen pakotetaan sekä kuluttajia, että valmistajia ja näinhän kokoajan tehdäänkin ja tässä on erittäin hyvin onnistuttu. Tässäkin oiva esimerkki siitä, että eivät kuluttajat oikeasti kovin eettisiä ole, vaan valinnoissa painaa eniten oma kukkaro.
Uudesta autosta sen verran, että tiedän toki, että joillain laskumalleilla uuden auton ostaminen on CO2 päästöjen kannalta "järkevää". Mutta tässäkin on niin paljon muuttujia, että varmuuteen on mahdotonta päästä, etenkin kun asiassa pitäisi huomioida muutkin luontoa rasittavat tekijät, kuin CO2 päästöt.
Tämä ei enää mitenkään liity alkuperäiseen kirjoitukseeni, mutta toteanpa vain, että näistä autoilun päästöistä hössötetään Suomessa aivan liikaa. Paljon enemmän olisi tehtävissä monilla muilla aloilla. Jospa vaikka aloitettaisiin siitä, että korvataan hiilivoimalat ydinvoimaloilla. Tämän jälkeen ladattavassa hybridissäkin saattaisi olla jotain mieltä. Toisaalta ainakin muutama vuosi sitten näin tutkimuksen, jonka mukaan tilanne oli vielä sellainen, että hybridin valmistus tuotti niin paljon päästöjä, että se ei koskaan tule elinkaarensa aikana säästämään sitä määrää. Tässä vain esimerkki siitä, kuinka vaikeaa CO2 päästöjä on todellisuudessa arvuutella.
Käytännössä - olettavasti - ehkä - toivottavasti sanoit, voi sen niinkin käsittää - olisit voinut sanoa - et sanonut.
Missään kohtaa en kirjoittanut asiasta, jossa kuvittelet minun olleen väärässä.
Tämän jälkeen et enää kommentoinutkaan tätä väitettä,
Tuo on kyllä totta, mutta en kyllä kommentoinut sitä tuota ennenkään. Eri autojen jälleenmyyntiarvo ei tämän otsikon alle kuule. Tai no sen verran se kuuluu, että pieni kulutus todennäköisesti parantaa jälleenmyyntiarvoa.
Ja muistetaan vielä, että esimerkiksi Suomessa henkilöautoliikenteen CO2 päästöt...
Mikään Suomessa ei ole maailman mittakaavassa ratkaiseva asia. Suomi on osa isompaa palapeliä, jossa ei tämänhetkisellä tiedolla ole varaa jättää yhtään nurkkaa ratkaisematta.
Tämä ei enää mitenkään liity alkuperäiseen kirjoitukseeni, mutta toteanpa vain, että näistä autoilun päästöistä hössötetään Suomessa aivan liikaa. Paljon enemmän olisi tehtävissä monilla muilla aloilla. Jospa vaikka aloitettaisiin siitä, että korvataan hiilivoimalat ydinvoimaloilla.
Autoa valitessa tuo euro on sinulle ehdoton peruste, mutta energiantuotannossa suosittelet poltettavan rahaa hiilivoimailoiden korvaamiseen. Eikö CO2-hössötyksestä irtisanoutuvan kuuluisi johdonmukaisuuden nimissä ehdottomasti sanoutua irti tuollaisista ajatuksista?
Ydinvoimalalla ei myöskään suoraan korvata kivihiiltä Suomessa, koska kivihiili tuottaa ison osan kaukolämmöstämme. Ja mitä kymmeneen pronttiin tulee, niin se on myös kivihiilen osuus Suomen energiantuotannosta.
Luehan nyt uudelleen kirjoituksesi. Ihan selvällä suomenkielellä toteat, että jälleenmyyntiarvoa ei voi ennustaa, mikä on täysin naurettava väite. Tämän lisäksi totesit, että rahaa on turha polttoaineisiin polttaa. Korostit siis nimenomaan sitä, että kulutuksen merkitys olisi suurempi, kuin jälleenmyyntiarvon merkitys, jota ei mielestäsi siis voi mitenkään ennustaa.
En minä ole missään vaiheessa irtisanoutunut CO2 "hössötyksestä", vaan olen todennut, että se on hössötystä autojen osalta. Vaikka Suomessa autojen päästöjä leikattaisiin huimat 50 %, olisi sillä melko mitätön (noin 5 %) merkitys koko Suomen CO2 päästöihin. Kuitenkin nimenomaan autoilun osalta näistä päästöistä hössötetään jatkuvasti.
Huomaa myös, että minä en ole missään vaiheessa sanonut, mikä on minun autonvalinnassani, tai missään muussakaan valinnassa tärkein peruste. Kirjoitin asiasta siten, miten ihmiset yleisesti ajattelevat. Suurin osa ihmisistä tekee ostopäätöksensä rahan perusteella, ei CO2 päästöjen perusteella.
Ja kuten kirjoitin, asiat ovat harvemmin niin yksinkertaisia, kuin miltä ne äkkiseltään näyttävät. Tämä pätee etenkin CO2 päästöihin. Tässä esimerkkinä asiaa "ympäristöystävällisen" Fiskerin päästöistä. Huomaa, että koko tarinassa on unohdettu valmistuksen päästöt, jotka ovat luultavasti huikeat. Hybridien akkuihin tarvittavia metalleja ei meinaan louhita siellä Kiinassa kovinkaan ympäristöystävällisesti.
Kivihiilellä ehkä tuotetaan 10 % Suomen energiantuotannosta, mutta kuinka monta prosenttia kivihiilen osuus on koko Suomen CO2 päästöistä (saati vaarallisemmista pienhiukkaspäästöistä? Ja muistetaan vielä, että Suomi ostaa osan energiastaan Venäjältä. Milläs konstilla sitä siellä tuotetaan?
Tässä on juttu 15 energiavoimalaitoksesta, jotka tuottavat 26 % koko Suomen CO2 päästöistä. Jospa vaikka alkajaisiksi keskityttäisiin näihin laitoksiin, sen sijaan että vouhotetaan autoilun päästöistä. Näitä lukuja katsellessa, voit taas miettiä, onko sillä paljon merkitystä, kuluttaako autosi 5 litraa, vai 5,5 litraa sadalla. Pääasia edelleen on, että maailmanlaajuinen suuntaus uusien autojen päästöissä on keskimäärin alaspäin, ja tähän päästään ja on päästy erilaisiin pakkokeinoin.
No, tämä asia on minun osaltani käsitelty. Alkuperäinen viestini on edelleen totta. Suurin osa ihmisistä painottaa auto-ostoksissaan ja yleisesti autoilusta puhuttaessa aivan liikaa kulutuksen osuutta autoilun kokonaiskustannuksin. Todelliset kustannukset ovat aivan jossain muualla. Tietoinen ympäristövalinta on sitten asia erikseen, mutta silloinkin oikean ratkaisun tekeminen on äärimmäisen vaikeaa.
Ihan selvällä suomenkielellä toteat, että jälleenmyyntiarvoa ei voi ennustaa, mikä on täysin naurettava väite.
Jälleenmyyntiarvon arvailu ei liity tähän. Mieltäsihän painaa se, miten arvostan euroja eikä se, miten niitä ennustetaan.
Tämän lisäksi totesit, että rahaa on turha polttoaineisiin polttaa.
Totta. Tämäkään ei vaan ota kantaa siihen, arvostanko bensaan palaneita euroja enemmän kuin auton arvosta kadonneita euroja.
Korostit siis nimenomaan sitä, että kulutuksen merkitys olisi suurempi, kuin jälleenmyyntiarvon merkitys, jota ei mielestäsi siis voi mitenkään ennustaa.
Korostin... Nimenomaan en ole ottanut kantaa tähän. Jos olisin jossain tuollaista korostanut, niin etköhän olisi jo lainannut kyseisen lauseen moneen kertaan tähän keskusteluun. Jälleenmyyntiarvoa voi aina arvailla, toisinaan voi arvauksissaa osua lähelle, mutta usein arvaus menee metsäänkin. Esimerkiksi autoverotuksen heittelyt ovat aiheuttaneet takuulla paljon yllätyksiä. Esimerkiksi yhden kaverini ennustus tuontimersulleen osui noin pahasti vikaan, kun yhdessä yössä Uuden vastaavan mersun hinnasta suli lähemmäksi seitsemän tonnia. No, ehkä kristallipallollasi näki tämänkin.
hmmmm... varmaankin ne, jotka oikein oikeasti autoja kustannusmielessä katselevat, ostavat käytetyn. suurin osa autokaupasta on moista. jos joku on niin hullu (reilu satatuhatta) että ostaa menopelin jonka arvo tipahtaa melkoisesti heti kun sen ajaa kaupasta ulos, niin jo se kertoo että kustannusoptimia ei haeta. käärinliinoissa ei ole taskuja...
tällöin kulutus on yksi auton ominaisuus, joka sinänsä vaikuttaa myös kustannuksiin (polttoainekulut, vuosimaksut, lisävarusteiden verot, energia/ympäristöpolitiikka) sekä käyttöominaisuuksiin, esim tankkausväliin ja huoltoasemalla seisoskelun ihanuuteen. kertoopa se myöskin nykykehityksellä auton uudenaikaisuudesta, kukapa nyt haluaisi ostaa vanhaa autoa uuden hinnalla. paitsi jos haluaa koeteltua tekniikkaa ja uuden auton tuoksun yms. tai liisarisoppari umpeutuu ja on ollut hyvin tyytyväinen edelliseen.
suuntaa-antavasti tuohon auton "energiasisältöön":
uuden auton ostaja päättää että minkämoisella autolla ajetaan sitten se joku 200...500 tkm mitä sellaisella nyt sitten keskimäärin ajetaan. joku sen kumminkin ajaa loppuun tai kolaroi romuksi. vaikkapa puolen litran kulutusero 300 000km matkalla on jo 1500 litraa. uuden teräksen tekoon menee noin 10MWh/tonni ja kierrätetyn tekoon noin kolmasosa siitä, eli tuolla erolla (noin 15MWh) saa puolitoista tonnia uutta terästä tai 5 tonnia kierrätettyä, kuinka haluaa laskea. figure 2 -arvoilla. tai öljyä/ruokaa kuluu vähemmän polttoaineen tekoon.
Jälleenmyyntiarvon arvailu ei liity tähän. Mieltäsihän painaa se, miten arvostan euroja eikä se, miten niitä ennustetaan.
Sehän se oli koko alkuperäisen kirjoitukseni pointti ja sinä yksituumaan totesit, että sen ennakoiminen on mahdotonta. Voisin lyödä 5000 euroa vetoa, että tänään ostettu Yaris on neljän vuoden kuluttua keskimäärin tonneja arvokkaampi, kuin tänään ostettu vastaava Citikka.
Totta. Tämäkään ei vaan ota kantaa siihen, arvostanko bensaan palaneita euroja enemmän kuin auton arvosta kadonneita euroja.
Kyllä se siihen ottaa kantaa hyvinkin voimakkaasti, kun väität, ettei jälleenmyyntiarvoa voi ennustaa.
Korostit siis nimenomaan sitä, että kulutuksen merkitys olisi suurempi, kuin jälleenmyyntiarvon merkitys, jota ei mielestäsi siis voi mitenkään ennustaa.
Korostin... Nimenomaan en ole ottanut kantaa tähän. Jos olisin jossain tuollaista korostanut, niin etköhän olisi jo lainannut kyseisen lauseen moneen kertaan tähän keskusteluun. Jälleenmyyntiarvoa voi aina arvailla, toisinaan voi arvauksissaa osua lähelle, mutta usein arvaus menee metsäänkin. Esimerkiksi autoverotuksen heittelyt ovat aiheuttaneet takuulla paljon yllätyksiä. Esimerkiksi yhden kaverini ennustus tuontimersulleen osui noin pahasti vikaan, kun yhdessä yössä Uuden vastaavan mersun hinnasta suli lähemmäksi seitsemän tonnia. No, ehkä kristallipallollasi näki tämänkin.
Minä olen jo useita kertoja linkannut kyseiset tekstinpätkät. Sinä tarvitset kristallipalloa, osaaksesi ennustaa suhteellista jälleenmyyntiarvoa. Sinun esimerkkisi ei liity mitenkään minun kirjoitukseeni. Kirjoitan kahden suunilleen samankaltaisen auton suhteellisesta jälleenmyyntiarvosta. Siinä ei todellakaan tarvita kristallipalloa, että tietää esimerkiksi Mersun tai Toyotan pitävän hintansa paremmin, kuin uutena vastaavan hintaisen Citikan tai Peugeotin.
Korostin... Nimenomaan en ole ottanut kantaa tähän.
Siis jos et ottanut kantaa ensimmäisen kirjoituksen ydinsisältöön, niin miksi ihmeessä täällä kanssani sitten kinaat? Miksi kirjoitit siihen vastineen? Sittenhän olet ilmeisesti kanssani samaa mieltä, tai et ainakaan eri mieltä ja voimme hyvillä mielin lopettaa tämän tähän.
Tämä on vanha keskustelusäie, mutta aihe on edelleen mielenkiintoinen. Mikähän mahtaa olla nykytilanne: mitkä automallit kuluttavat vähiten, kun vauhtia on 120 km/h? Olisiko kellään ajantasaista tietoa?
Tämä on tosiaan vanha keskustelunaihe, mutta vastaan silti jos vaikka jota kuta se vielä kiinnostaa.
TM:n testien mukaan mikään ei ole viime vuosien aikana muuttunut sillä kaksi vähiten kuluttavaa autoa on:
Audi A2 1,2 TDI vuodelta 2002, 4,3 l/100km
Skoda Octavia HB 1,6 TDI GreenLine vuodelta 2012, 5,0 l/100km
Viime vuodelta pari pienikulutuksista autoa:
Jaguar XE 20d A Prestige ja Peugeot 508 SW Blue Hdi 180 A, molempien kulutus 6,1 l/100km. Näitä pienempiä kulutuslukemia löytyy TM:n testeistä parikymmentä.
Jos ihmiset olisivat kovinkin eettisiä ostokäyttäytymisessään, niin Kiina-ilmiötä ja lapsityövoimaa ei olisi olemassakaan. Apple olisi ollut konkurssissa jo vuosia sitten. Ja kuten sanoin, nimenomaan rahasta ja bensan kalleudesta nämä ihmiset aina puhuvat, ei CO2 päästöistä. Ylempänä jo kirjoitinkin, miten keskimääräiset CO2 päästöt ja kulutus on saatu alas. Yksittäinen ihminen ei asiaan voi paljoa vaikuttaa.
Tietysti on harvoja ihmisiä, jotka ihan oikeasti niitä päästöjä ajattelee ja ovat pienistä päästöistä valmiita maksamaankin. Nämä ovat kuitenkin täysin varmasti vähemmistönä. Ja edelleen siis herää kysymys, voiko uuden auton ostaminen milloinkaan olla vaihtoehto ihmiselle, joka on kovin kiinnostunut päästöistä.
Se että valitsee autokseen Citikan, voi olla ihan makuasia. Siihen minä en ota mitään kantaa, kumpi on autona parempi ja ymmärrän täysin, että ihminen ostaa mielestään sen paremman auton. Mutta kuluista puhuttaessa valinnassa ei ole järkeä. Ja minulla ei ole mitään Citikkaa vastaan, vaan tämä nyt sattui olemaan tuttavani esimerkkitapaus. Esimerkiksi hän nimenomaan painotti valinneensa auton pienemmän kulutuksen takia. Tämä on tietysti yksittäisesimerkki, mutta vastaavia olen kuunnellut vuosien saatossa lukuisia kertoja.
Siihen ei Simppa kristallipalloa tarvita, että 4-vuotta käytetyn Citikan arvo putoaa kymmeniä prosentteja enemmän kuin Yariksen arvo.
Ajattelija2013:
Ei tarvita, ei. Tai ainakin se sinun kristallipallosi on pahasti rikki. Katsoinpa tuosta uusimman korisen C5:den ja Avensiksen hintoja vajaa 100 tkm ajettuina. Ero ei todellakaan ole mitään viiden tonnin luokkaa.
Sinä siis väität, ettei eettisyys ohjaa ihmisten ostokäyttäytymistä ollenkaan. Uskallan olla eri mieltä.
Simppa, minä puhuin Yariksesta. Hintaero äkkiä katsottuna vastaavaan Citikkaan on noin 3-4 t euroa, mikä on prosenteissa huima hintaero.
Mutta kyllä on Avensiksetkin tuhansia euroja kalliimpia kuin vastaavat Citikat.
Ajattelija2013:
Vielä kun osaisit kertoa, että missä oikein olen ollut väärässä... Energiaongelmiin et ole ottanut kantaa, mutta se on keskeinen tekijä siinä, miksi energian kulutus minua kiinnostaa. Ja tuon pitäisi kyllä vastata suoraan kysymykseesi.
Kaikki näkemäni tutkimukset ovat yhtä mieltä siitä, että uuden auton ostaminen on ekoteko, koska pienemmät päästöt ylikompensoivat valmistuksen päästöt. Onko sinulla kenties tästä parempaa tietoa?
Kuluttajan valinta on edelleenkin yksi tehokkaimmista pakottajista. Tee pieni ajatusleikki: mitä tapahtuisi jos yksikään kuluttaja ei ostaisi autoa, jonka CO2-päästö on yli 100 g/km? Mitkä ovat ne tehokkaammat keinot "pelastaa maailma"? Millä tavalla nämä keinot vähentävät autoilun päästöjen vähentämisen merkitystä?
Kun olet nyt saanut kerrotuksi, kuinka väärässä lähes kaikki olet, niin voitkin jo paljastaa oikean vastauksen tähän suureen ongelmaan:
Mistä ominaisuuksista on oikein ja perusteltua maksaa tuhansia euroja?
Väärässä olit ensimmäisessä kirjoituksessasi :
Sinä siis käytännössä sanoit, että bensan kulutuksella on oleellisempi merkitys autoilun kustannuksiin, kuin auton tulevalla jälleenmyyntiarvolla, jota sinun mukaasi ei mitenkään voi ennustaa. No, tokihan aina vaikka meteoriitti voi tippua päähäsi minuutin päästä, mutta yhtä epätodennäköistä kuin se, lienee väite, että Citikan arvo laskisi hitaammin tai yhtä hitaasti kuin Yariksen. 99,9 % varmuudella uskallan väittää, että muutaman vuoden kuluttua Yariksesta saa tonneja enemmän kuin vastaavasta Citikasta. Jos Citikka sitten kuluttaa esim 0,5 litraa vähemmän, niin sen pohtiminen on rahallisesti täysin järjetöntä. Tässä oli minun alkuperäisen viestini pointti.
Tämän jälkeen et enää kommentoinutkaan tätä väitettä, koska ilmeisesti itsekin tajusit olleesi totaalisen väärässä vahdatessasi bensan kulutusta ja siihen kuluvaa rahaa ja väitteässäsi, että jälleenmyyntiarvoa ei voi ennustaa.
CO2 päästöistä voidaan jauhaa vaikka kuinka ja siitä ei valmista tule. Itse olen täysin varma, että suurin osa ihmisistä ei juuri päästöjä ajattele kulutusta katsoessaan, vaan kyllä se oma lompakko on oleellisesti tärkeämpi seikka. Jos se pitäisi paikkansa, että ihmiset valitsisivat pienikulutuksisen auton päästöjen takia, eivätkä välittäisi mahdollisesta auton nopeasta hinnan pudotuksesta (jonka he muka tiedostavat), niin voinen esittää kysymyksen, että moniko ihminen maksaisi 3000 euroa siitä hyvästä, että hänen CO2 kokonaispäästöjään leikataan 5 %. Luulenpa, että tällaisia ihmisiä olisi aika harvassa.
Ja muistetaan vielä, että esimerkiksi Suomessa henkilöautoliikenteen CO2 päästöt ovat noin 10 % kokonaispäästöistä. Jos siis uusien autojen keskimääräiset päästöt putoavat vaikka 30 %, eli noin 100 grammaan, niin sinäkin NHB osaat ehkä insinöörinä laskea, kuinka pieni merkitys tällä olisi lopulta Suomen kokonaispäästöihin. Ajatusleikkinä voidaan toki miettiä vaikka mitä, mutta siinä on liikaa jossittelua. Kuluttajat eivät tule tuollaisia valintoja tekemään. Näin tapahtuu vain siten, että laeilla, määräyksillä ja veroilla siihen pakotetaan sekä kuluttajia, että valmistajia ja näinhän kokoajan tehdäänkin ja tässä on erittäin hyvin onnistuttu. Tässäkin oiva esimerkki siitä, että eivät kuluttajat oikeasti kovin eettisiä ole, vaan valinnoissa painaa eniten oma kukkaro.
Uudesta autosta sen verran, että tiedän toki, että joillain laskumalleilla uuden auton ostaminen on CO2 päästöjen kannalta "järkevää". Mutta tässäkin on niin paljon muuttujia, että varmuuteen on mahdotonta päästä, etenkin kun asiassa pitäisi huomioida muutkin luontoa rasittavat tekijät, kuin CO2 päästöt.
Tämä ei enää mitenkään liity alkuperäiseen kirjoitukseeni, mutta toteanpa vain, että näistä autoilun päästöistä hössötetään Suomessa aivan liikaa. Paljon enemmän olisi tehtävissä monilla muilla aloilla. Jospa vaikka aloitettaisiin siitä, että korvataan hiilivoimalat ydinvoimaloilla. Tämän jälkeen ladattavassa hybridissäkin saattaisi olla jotain mieltä. Toisaalta ainakin muutama vuosi sitten näin tutkimuksen, jonka mukaan tilanne oli vielä sellainen, että hybridin valmistus tuotti niin paljon päästöjä, että se ei koskaan tule elinkaarensa aikana säästämään sitä määrää. Tässä vain esimerkki siitä, kuinka vaikeaa CO2 päästöjä on todellisuudessa arvuutella.
Ajattelija2013:
Käytännössä - olettavasti - ehkä - toivottavasti sanoit, voi sen niinkin käsittää - olisit voinut sanoa - et sanonut.
Missään kohtaa en kirjoittanut asiasta, jossa kuvittelet minun olleen väärässä.
Tuo on kyllä totta, mutta en kyllä kommentoinut sitä tuota ennenkään. Eri autojen jälleenmyyntiarvo ei tämän otsikon alle kuule. Tai no sen verran se kuuluu, että pieni kulutus todennäköisesti parantaa jälleenmyyntiarvoa.
Mikään Suomessa ei ole maailman mittakaavassa ratkaiseva asia. Suomi on osa isompaa palapeliä, jossa ei tämänhetkisellä tiedolla ole varaa jättää yhtään nurkkaa ratkaisematta.
Autoa valitessa tuo euro on sinulle ehdoton peruste, mutta energiantuotannossa suosittelet poltettavan rahaa hiilivoimailoiden korvaamiseen. Eikö CO2-hössötyksestä irtisanoutuvan kuuluisi johdonmukaisuuden nimissä ehdottomasti sanoutua irti tuollaisista ajatuksista?
Ydinvoimalalla ei myöskään suoraan korvata kivihiiltä Suomessa, koska kivihiili tuottaa ison osan kaukolämmöstämme. Ja mitä kymmeneen pronttiin tulee, niin se on myös kivihiilen osuus Suomen energiantuotannosta.
Luehan nyt uudelleen kirjoituksesi. Ihan selvällä suomenkielellä toteat, että jälleenmyyntiarvoa ei voi ennustaa, mikä on täysin naurettava väite. Tämän lisäksi totesit, että rahaa on turha polttoaineisiin polttaa. Korostit siis nimenomaan sitä, että kulutuksen merkitys olisi suurempi, kuin jälleenmyyntiarvon merkitys, jota ei mielestäsi siis voi mitenkään ennustaa.
? Ja muistetaan vielä, että Suomi ostaa osan energiastaan Venäjältä. Milläs konstilla sitä siellä tuotetaan?
En minä ole missään vaiheessa irtisanoutunut CO2 "hössötyksestä", vaan olen todennut, että se on hössötystä autojen osalta. Vaikka Suomessa autojen päästöjä leikattaisiin huimat 50 %, olisi sillä melko mitätön (noin 5 %) merkitys koko Suomen CO2 päästöihin. Kuitenkin nimenomaan autoilun osalta näistä päästöistä hössötetään jatkuvasti.
Huomaa myös, että minä en ole missään vaiheessa sanonut, mikä on minun autonvalinnassani, tai missään muussakaan valinnassa tärkein peruste. Kirjoitin asiasta siten, miten ihmiset yleisesti ajattelevat. Suurin osa ihmisistä tekee ostopäätöksensä rahan perusteella, ei CO2 päästöjen perusteella.
Ja kuten kirjoitin, asiat ovat harvemmin niin yksinkertaisia, kuin miltä ne äkkiseltään näyttävät. Tämä pätee etenkin CO2 päästöihin. Tässä esimerkkinä asiaa "ympäristöystävällisen" Fiskerin päästöistä. Huomaa, että koko tarinassa on unohdettu valmistuksen päästöt, jotka ovat luultavasti huikeat. Hybridien akkuihin tarvittavia metalleja ei meinaan louhita siellä Kiinassa kovinkaan ympäristöystävällisesti.
http://www.talouselama.fi/uutiset/hiilivoimalla+kulkevasta+fisker+karmasta+lahtee+karmeat+hiilidioksidipaastot/a2004189
Kivihiilellä ehkä tuotetaan 10 % Suomen energiantuotannosta, mutta kuinka monta prosenttia kivihiilen osuus on koko Suomen CO2 päästöistä (saati vaarallisemmista pienhiukkaspäästöistä
Tässä on juttu 15 energiavoimalaitoksesta, jotka tuottavat 26 % koko Suomen CO2 päästöistä. Jospa vaikka alkajaisiksi keskityttäisiin näihin laitoksiin, sen sijaan että vouhotetaan autoilun päästöistä. Näitä lukuja katsellessa, voit taas miettiä, onko sillä paljon merkitystä, kuluttaako autosi 5 litraa, vai 5,5 litraa sadalla. Pääasia edelleen on, että maailmanlaajuinen suuntaus uusien autojen päästöissä on keskimäärin alaspäin, ja tähän päästään ja on päästy erilaisiin pakkokeinoin.
http://leostranius.fi/2012/04/suomen-teollisuuden-suurimmat-hiilidioksidipaastajat/
No, tämä asia on minun osaltani käsitelty. Alkuperäinen viestini on edelleen totta. Suurin osa ihmisistä painottaa auto-ostoksissaan ja yleisesti autoilusta puhuttaessa aivan liikaa kulutuksen osuutta autoilun kokonaiskustannuksin. Todelliset kustannukset ovat aivan jossain muualla. Tietoinen ympäristövalinta on sitten asia erikseen, mutta silloinkin oikean ratkaisun tekeminen on äärimmäisen vaikeaa.
Ajattelija2013:
Jälleenmyyntiarvon arvailu ei liity tähän. Mieltäsihän painaa se, miten arvostan euroja eikä se, miten niitä ennustetaan.
Totta. Tämäkään ei vaan ota kantaa siihen, arvostanko bensaan palaneita euroja enemmän kuin auton arvosta kadonneita euroja.
Korostin... Nimenomaan en ole ottanut kantaa tähän. Jos olisin jossain tuollaista korostanut, niin etköhän olisi jo lainannut kyseisen lauseen moneen kertaan tähän keskusteluun. Jälleenmyyntiarvoa voi aina arvailla, toisinaan voi arvauksissaa osua lähelle, mutta usein arvaus menee metsäänkin. Esimerkiksi autoverotuksen heittelyt ovat aiheuttaneet takuulla paljon yllätyksiä. Esimerkiksi yhden kaverini ennustus tuontimersulleen osui noin pahasti vikaan, kun yhdessä yössä Uuden vastaavan mersun hinnasta suli lähemmäksi seitsemän tonnia. No, ehkä kristallipallollasi näki tämänkin.
hmmmm... varmaankin ne, jotka oikein oikeasti autoja kustannusmielessä katselevat, ostavat käytetyn. suurin osa autokaupasta on moista. jos joku on niin hullu (reilu satatuhatta) että ostaa menopelin jonka arvo tipahtaa melkoisesti heti kun sen ajaa kaupasta ulos, niin jo se kertoo että kustannusoptimia ei haeta. käärinliinoissa ei ole taskuja...
tällöin kulutus on yksi auton ominaisuus, joka sinänsä vaikuttaa myös kustannuksiin (polttoainekulut, vuosimaksut, lisävarusteiden verot, energia/ympäristöpolitiikka) sekä käyttöominaisuuksiin, esim tankkausväliin ja huoltoasemalla seisoskelun ihanuuteen. kertoopa se myöskin nykykehityksellä auton uudenaikaisuudesta, kukapa nyt haluaisi ostaa vanhaa autoa uuden hinnalla. paitsi jos haluaa koeteltua tekniikkaa ja uuden auton tuoksun yms. tai liisarisoppari umpeutuu ja on ollut hyvin tyytyväinen edelliseen.
suuntaa-antavasti tuohon auton "energiasisältöön":
uuden auton ostaja päättää että minkämoisella autolla ajetaan sitten se joku 200...500 tkm mitä sellaisella nyt sitten keskimäärin ajetaan. joku sen kumminkin ajaa loppuun tai kolaroi romuksi. vaikkapa puolen litran kulutusero 300 000km matkalla on jo 1500 litraa. uuden teräksen tekoon menee noin 10MWh/tonni ja kierrätetyn tekoon noin kolmasosa siitä, eli tuolla erolla (noin 15MWh) saa puolitoista tonnia uutta terästä tai 5 tonnia kierrätettyä, kuinka haluaa laskea. figure 2 -arvoilla. tai öljyä/ruokaa kuluu vähemmän polttoaineen tekoon.
http://www.worldsteel.org/dms/internetDocumentList/fact-sheets/Fact-sheet_Energy/document/Fact%20sheet_Energy.pdf
Sehän se oli koko alkuperäisen kirjoitukseni pointti ja sinä yksituumaan totesit, että sen ennakoiminen on mahdotonta. Voisin lyödä 5000 euroa vetoa, että tänään ostettu Yaris on neljän vuoden kuluttua keskimäärin tonneja arvokkaampi, kuin tänään ostettu vastaava Citikka.
Kyllä se siihen ottaa kantaa hyvinkin voimakkaasti, kun väität, ettei jälleenmyyntiarvoa voi ennustaa.
Minä olen jo useita kertoja linkannut kyseiset tekstinpätkät. Sinä tarvitset kristallipalloa, osaaksesi ennustaa suhteellista jälleenmyyntiarvoa. Sinun esimerkkisi ei liity mitenkään minun kirjoitukseeni. Kirjoitan kahden suunilleen samankaltaisen auton suhteellisesta jälleenmyyntiarvosta. Siinä ei todellakaan tarvita kristallipalloa, että tietää esimerkiksi Mersun tai Toyotan pitävän hintansa paremmin, kuin uutena vastaavan hintaisen Citikan tai Peugeotin.
Siis jos et ottanut kantaa ensimmäisen kirjoituksen ydinsisältöön, niin miksi ihmeessä täällä kanssani sitten kinaat? Miksi kirjoitit siihen vastineen? Sittenhän olet ilmeisesti kanssani samaa mieltä, tai et ainakaan eri mieltä ja voimme hyvillä mielin lopettaa tämän tähän.
Tämä on vanha keskustelusäie, mutta aihe on edelleen mielenkiintoinen. Mikähän mahtaa olla nykytilanne: mitkä automallit kuluttavat vähiten, kun vauhtia on 120 km/h? Olisiko kellään ajantasaista tietoa?
Tämä on tosiaan vanha keskustelunaihe, mutta vastaan silti jos vaikka jota kuta se vielä kiinnostaa.
TM:n testien mukaan mikään ei ole viime vuosien aikana muuttunut sillä kaksi vähiten kuluttavaa autoa on:
Audi A2 1,2 TDI vuodelta 2002, 4,3 l/100km
Skoda Octavia HB 1,6 TDI GreenLine vuodelta 2012, 5,0 l/100km
Viime vuodelta pari pienikulutuksista autoa:
Jaguar XE 20d A Prestige ja Peugeot 508 SW Blue Hdi 180 A, molempien kulutus 6,1 l/100km. Näitä pienempiä kulutuslukemia löytyy TM:n testeistä parikymmentä.