Turha täällä on narista koska nyt tielaitos on kirjekyselyllä tehnyt tieteellisen tutkimuksen:
- Suomen tieverkon tilanne on hyvä.
- Autolijat kannattavat nykyisiä nopeusrajoituksia.
- Tieverkkoa hoidetaan hyvin.
- Jne.
Kaikki on kunnossa. Autoilijan tyytyväisyysprosentti yli 90 % nykytilaan hipoo DDR:n sosialistisen yhtenäisyyspuolueen kultakauden saavutuksia juuri ennen romahdusta 1980-luvun lopussa.
Tätä tilastofiktiota kehtaa ulkomailla näyttää, kunhan ei kutsu ketään paikalla tutustumaan reaalisosialismin faktoihin.
Oikea metodi kirjekyselyn sijaan on tietenkin kansainvälinen vertailu: Onko tie hyvä? Onko rajoitus järkevä? Hoidetaanko tietä hyvin?
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Kansainvälinen vertailu ei kannata esim. akselilla Espanja-Suomi, sillä täällä on talvi ja joidenkin autoilijoiden (onneksi harvojen) yläkerta ikiroudassa. Tämän takia he ajavat kuumakalleina liikenteessä kuten epäilemättä myös jotkin epsanjalaiset kollegansa. Jotkut jopa vaativat: Tiet ovat huonossa kunnossa, nostakaa siis nopeusrajoituksia!
Täällä koko aineisto:
http://www.tiehallinto.fi/pls/wwwedit/docs/7387.PDF
Tutkimus on Taloustutkimus Oy:n, ei Tielaitoksen tekemä.
....joo, tekijä on Taloustutkimus, mutta TILAAJA on kuitenkin Tiehallinto.
Kerrotaan tuon PDF-muotoisen tutkimuksen johdannossa.
Ja kehittämisanalyysissä toivelistalla on kuitenkin päällimmäisenä "edelleen"
* tienpinnan tasaisuuden parantaminen kaikilla teillä
* liukkauden torjunnan parantaminen useimmilla teillä
* aurauksen parantaminen joillakin teillä
Lisäksi turvallisuuden koettiin heikenneen aiempaan vuoteen verrattuna! Samoin edelliseen vuoteen verrattuna liikenteen sujuvuus on heikentynyt, ollen KOHTALAISEN. Ei siis mitään "hyvää".
JNE. JNE.
Ei tuo nyt ihan N-I-I-N hyvää kuvaa anna sentään, kuin ensimmäisessä annetaan uskoa, vai?
Nunchaku: Turha täällä on narista koska nyt tielaitos on kirjekyselyllä tehnyt tieteellisen tutkimuksen:
- Suomen tieverkon tilanne on hyvä.
- Autolijat kannattavat nykyisiä nopeusrajoituksia.
- Tieverkkoa hoidetaan hyvin.
- Jne.
Kerrataan nyt vielä että minäkin ymmärrän:
Kun sinä kerrot mielipiteesi, se on jumalan totuus.
Kun ihmiset kertovat mielipiteensä kyselytutkimuksessa, he ovat aivan väärässä.
Koska arvopaperimarkkinoiden riskejä ei osata ennustaa, liikenneonnettomuuksien syistä ja seurauksistakaan ei ole voitu tehdä tilastoa.
Se, että liikenneonnettomuuksien seurauksista kuitenkin on tehty tilasto jossa on huomattu Ruotsissa lainalaisuus, joka on vahvistettu ympäri maailman, aiheuttaa että Suomen liikennetutkimus on pperseestä.
Koska Mandelbrot on tehnyt kirjan osakemarkkinoiden riskeistä, liikennetutkimus ei pidä paikkaansa.
Liikenneonnettomuuksien uhrien määrän lasku Tanskassa samaan aikaan kun ajonopeuksia laskettiin todistaa, että liikennetutkijat olivat väärässä väittäessään, että ajonopeuksien lasku vähentää onnettomuuden uhrien määrää.
Mitä enemmän näitä viisauksiasi luen sen enemmän kivistää ohimoista.
riskin käsiteanalyysi on (joskus tosin kevyen jutuskelun seassa) pätevä.
Olen pitkän pohdinnan jälkeen löytänyt selityksen miksi teoreettinen malli (tutkijan tietokonemalli fiktio että pienet ylinopeudet on vaarallisia) ja käytännön tosiasiat (ei löydy pienen ylinopeuden aiheuttamia kolareita, fakta) ovat ristiriidassa.
Selitys on, että tutkijan malli on gaussistinen jossa kaikki tapahtuu keskiarvon ympärillä, mutta todellisuus noudattaa fraktaalimatematiikkaa, jossa suuret poikkeamat ratkaisevat. Gaussin mallissahan suurilla poikkeamilla ei ole mitään merkitystä.
Ja ihan oikein, kuten totesit, sama ongelma on arvopaperimarkkinoilla jossa salkun tietokonemallilla laskettu "riski" on ihan huuhaata. Koska oikea riski syntyy suurista muutoksista, eikä pikku hajonnasta, niin kuin tietokonemalli väärin olettaa.
Ja koska tämä ajatusvirhe on kansallisen liikenneturvallisuustyön polttopiste, liikenneturvallisuustyö on kieroutunutta ja keskittyy vääriin asioihin. Tämä näkyy tuloksissakin.
Esim. sen jälkeen kun kantatie 51:lle asennettiin kamerat siellä on tapahtunut useita kuolemaan johtaneita onnettomuuksia, viimeksi kuolemankolari viime viikolla.
Sitten sillä mitä kansa johonkin kalluppiin vastaa ei pitäisi paljon merkitystä. Onhan Suomen kansan mielestä Suomen euroviisu aina paras. Ikävä kyllä kansainvälisessä vertailussa se on yleensä viimeinen.
Olen pitkän pohdinnan jälkeen löytänyt selityksen miksi teoreettinen malli (tutkijan tietokonemalli fiktio että pienet ylinopeudet on vaarallisia) ja käytännön tosiasiat (ei löydy pienen ylinopeuden aiheuttamia kolareita, fakta) ovat ristiriidassa.
Selitys on, että tutkijan malli on gaussistinen jossa kaikki tapahtuu keskiarvon ympärillä, mutta todellisuus noudattaa fraktaalimatematiikkaa, jossa suuret poikkeamat ratkaisevat. Gaussin mallissahan suurilla poikkeamilla ei ole mitään merkitystä.
Ja ihan oikein, kuten totesit, sama ongelma on arvopaperimarkkinoilla jossa salkun tietokonemallilla laskettu "riski" on ihan huuhaata. Koska oikea riski syntyy suurista muutoksista, eikä pikku hajonnasta, niin kuin tietokonemalli väärin olettaa.
Ja koska tämä ajatusvirhe on kansallisen liikenneturvallisuustyön polttopiste, liikenneturvallisuustyö on kieroutunutta ja keskittyy vääriin asioihin. Tämä näkyy tuloksissakin.
Esim. sen jälkeen kun kantatie 51:lle asennettiin kamerat siellä on tapahtunut useita kuolemaan johtaneita onnettomuuksia, viimeksi kuolemankolari viime viikolla.
Sitten sillä mitä kansa johonkin kalluppiin vastaa ei pitäisi paljon merkitystä. Onhan Suomen kansan mielestä Suomen euroviisu aina paras. Ikävä kyllä kansainvälisessä vertailussa se on yleensä viimeinen.
Kirjoittaisit joskus jotakin uutta! Jankkaat samaa asiaa kuukauden sisällä ties kuinka monetta kertaa. Eihän tätä enää kukaan jaksa.
Täytyy sanoa, että viime viikolla mietin aivan samaa. Syitä kuolonkolareihin voi olla tässä tapauksessa monia:
Itsemurhat
Nukahtaminen rattiin johtuen kameroilla kiristämisestä ja vireystilan laskusta (jatkuvasti liian alhainen tilannenopeus)
Valvontatoleranssirajalla ajaminen: Kameroiden ja nopeusmittarin bongailu liikenteeseen keskittymisen sijasta
Pömpeleiden säikähtäminen ja ajautuminen/väistö vastaantulevan liikenteen kaistalle
Tien rakenteellinen vika
Itse asiassa ulkomailla on käynyt useinkin niin, että kameroiden tulon myötä onnettomuudet ovat lisääntyneet. Sama kehitys on edessä meilläkin.
Ovatko ne niin pelottavan näköisiä?
Jos kameroilla "kiristetään", niin eikö kiristetyksi tuleminen nostakaan autoilijan adrenaliinitasoa ja vireystilaa?
Edelleen pidän ontuvana selityksenä tuota liikenteen sijasta mittariin keskittymistä. Jos autoilija ei kykene ajamaan suurin piirtein 80 km/h tai 100 km/h keskittymättä mittarintuijotukseen, niin mitkä ovat hänen edellytyksensä ajaa nopeammin?
Nunchaku: Selitys on, että tutkijan malli on gaussistinen jossa kaikki tapahtuu keskiarvon ympärillä, mutta todellisuus noudattaa fraktaalimatematiikkaa, jossa suuret poikkeamat ratkaisevat.
Haet selitystä asiaan, johon saataa olla jo keksitty ratkaisu, et vain ole kuullut siitä kun et lue niitä arvostelemiasi tutkimuksia.
Toinen miettimisen arvoinen asia on se, että pohdit ehkä asiaa joka ei vaikuta mihinkään. Jos nimittäin tuo puheena oleva nopeuden ja seurausten suhde ei pidä paikkaansa, miksi todellisuus näyttää toimivan sen mukaan? Kaava saa olla väärä niin kauan kun se antaa oikeita vastauksia ja niitä tämä kaava antaa. Vai oletko nähnyt aineistoa, joka ei pidä yhtä kaavan kanssa? Jaa niin, etpä taida olla, mutta väitän ettet olisi vaikka olisit syventynytkin asiaan.
Keskustelu pienten ylinopeuksien vaarallisuudesta on mielenkiintoinen mutta vain teoreettiselta kannalta. Siihen ei saada absoluuttista selvyyttä, koska termit ovat epämääräisiä, mikä on pieni ylinopeus? Edelleen, vaikka ei olekaan olemassa nopeutta, jonka muutos ylöspäin ei lisäisi tilastollisesti vammoja jos otos on riittävän suuri, vammojen ja nopeuden suhdetta kuvaavan yhtälön potenssi aiheuttaa kuvaajan käyrän kulmakertoimen kasvamisen vauhdin kasvaessa.
Tämä tarkoittaa tietysti, että kaari loivenee nopeuden nousun vähentyessä ja saavuttaa vaakatason täsmälleen nopeuden muutoksen nollapisteessä. Eli hyvin pienillä nopeuseroilla myös vaikutus on hyvin pieni. Pienillä vaikutus on pieni, mutta nopeuden muutosta isompi ja niin edelleen.
Esimerkiksi näkemässäni ruotsalaisessa tilastossa kameravalvonnan aiheuttaman nopeuden laskun ja onnettomuuksien uhrien määrän kehityksestä ei yhden tuntikilometrin nopeudenmuutosta otettu huomioon, koska se menee mittalaitteiston toleranssin sisään. Sen kameran kohdalla ei muuten myöskään onnettomuuksien uhrien määrä ollut muuttunut. Tosin havaintoaika oli muistaakseni vuosi, joka tarkoittaa ettei asiasta voi vetää mitään johtopäätöksiä, virhemarginaali on kymmeniä prosentteja, kerroin asiasta vain koska se ilmentää ongelmaa todentaa 1 km/h:n vaikutusta.
Tämä ei tarkoita, etteikö 1 km/h nopeuden muutos vaikuttaisi, koska on epäloogista olettaa että suhteen kuvaajan paraabelin puolikkaan muoto muuttusikin jossakin kohdassa suoraksi. Koska asiaa ei kokeellisesti ole helppo selvittää, pitäisi tietää teoriassa, missä kohdassa se muuttuu ja miksi. Tähän ei kukaan tutkija liene syventynyt, koska tutkimuksen tavoite on säästää ihmishenkiä ja tuo kohta juuri nollan tuntumassa kiinnostaa tietysti vähiten.
Jostain syystä se kiinnostaa sinua eniten ja minua kiinnostaa aina aivovoimistelu, siitä on hyötyä vaikka itse asia olisikin mitätön.
Zilo: Täytyy sanoa, että viime viikolla mietin aivan samaa. Syitä kuolonkolareihin voi olla tässä tapauksessa monia:
Itsemurhat
Ei liene valvonnan syy.
Nukahtaminen rattiin johtuen kameroilla kiristämisestä ja vireystilan laskusta (jatkuvasti liian alhainen tilannenopeus)
Kamerat kiristävät vain ylinopeutta ajavia. Eli kiristetyksi tuleminen on vapaaehtoinen valinta. Tee koe; ajattele illalla kameravalvontaa. Tuleeko uni paremmin?
Valvontatoleranssirajalla ajaminen: Kameroiden ja nopeusmittarin bongailu liikenteeseen keskittymisen sijasta
Kuka käskee ajamaan valvontatoleranssin rajalla? Aina joku ajaa rajalla vaikka toleranssi olisi mikä.
Pömpeleiden säikähtäminen ja ajautuminen/väistö vastaantulevan liikenteen kaistalle
Kenellä niitä on syytä pelätä? Onneksi niitä on kohta niin paljon, että huonohermoisimmatkin varmaan tottuvat. Tällaisa säikähtelyä ei muuten seurannassa ole havaittu.
Tien rakenteellinen vika
Tien rakenteellinen vika vaikuttaa sitä vähemmän mitä alhaisempi nopeus. Kamerat laskevat nopeutta. Olipa hyvä että saatiin juuri tälle tielle kamerat, eikö?
Itse asiassa ulkomailla on käynyt useinkin niin, että kameroiden tulon myötä onnettomuudet ovat lisääntyneet. Sama kehitys on edessä meilläkin.
Koska suunnilleen veikkaat tämän meillä näkyvän? Tähän astihan meillä on pelkkiä hyviä kokemuksia, niinkuin tiedät.
Hyvä TeeCee, vastasit kerrankin lyhyesti ja ytimekkäästi ja olen kanssasi täysin samaa mieltä. Kameravalvontaa vain lisää (vaikka en itsekkään niistä pidä, mutta jalan joudun nostaa kaasulta kuitenkin) ne tehoaa ylinopeuksiin. Poliisitkaan ei puutu kaikkiin ylinopeuksiin, en tiedä onko tutka ollut päällä vai lähestyykö vuoronvaihto, kun on useasti tullut vastaan, kun itselläni on ollut 15-20km/h ylinopeutta eivätkä ole valoja vilkautellut. Kamera on tunteeton ja räpsähtää aina. Tietenkin henkilövalvonta olisi parempaa, mutta jos kerran ei ole resursseja niin sitten vain telkän pönttöjä tien varteen.
Ei liene valvonnan syy.
Kamerat kiristävät vain ylinopeutta ajavia. Eli kiristetyksi tuleminen on vapaaehtoinen valinta. Tee koe; ajattele illalla kameravalvontaa. Tuleeko uni paremmin?
Kuka käskee ajamaan valvontatoleranssin rajalla? Aina joku ajaa rajalla vaikka toleranssi olisi mikä.
Kenellä niitä on syytä pelätä? Onneksi niitä on kohta niin paljon, että huonohermoisimmatkin varmaan tottuvat. Tällaisa säikähtelyä ei muuten seurannassa ole havaittu.
Tien rakenteellinen vika vaikuttaa sitä vähemmän mitä alhaisempi nopeus. Kamerat laskevat nopeutta. Olipa hyvä että saatiin juuri tälle tielle kamerat, eikö?
Koska suunnilleen veikkaat tämän meillä näkyvän? Tähän astihan meillä on pelkkiä hyviä kokemuksia, niinkuin tiedät.
Sanoinko, että itsemurhat olisivat kameroiden syy. Tosin ahdistusta ne voivat jo valmiiksi ahdistuneilla lisätä, mutta tuskin ovat perussyy. Tietenkin kontrolliyhteiskunnan jäsenet ovat aina alttiimpia itsemurhille, kuin vapaammassa yhteisössä elävät. Näistähän ovat parhaat esimerkit Suomi ja Japani.
Kamerat eivät valvo vain ylinopeutta ajavia, vaan jakavat sattumanvaraisia sakkoja, vaikka virheellisiä sakkoja ei tulisi kuin 2 % sakotetuista, sekin on ehdottamasti liikaa. Mikäli tekniikka ei ole luotettavaa (kuten ulkomaiset esimerkit osoittavat) ei tielläliikkuja voi itse valita tuleeko sakotetuksi vai ei. Paitsi tietenkin välttämällä kameravalvottuja teitä tai ruuvaamalla kilven pois.
Valvontatoleranssin rajalla ajaminen. Kun osa tielläliikkujista tietää puuttumiskynnykset, niin tottakai ne käytetään hyväksi. Tämä johtuu pelkästään liian alhaisista rajoituksista. Rajoitusten tulisi palvella myös mielekästä liikkumista, ei olla pelkästään viesti "autoilu on pahasta". Mikäli pelkkää turvallisuutta katsotaan rajoitus olisi 0 km/h, mutta kun humanistiselta kannalta liikkumisen täytyy olla myös mielekästä ja funktionaalista. Syy alhaisiin rajoituksiin on siinä, että niitä laativat matemaatikot/insinöörit miettien 1 km/h teoreettista vaikutusta onnettomuuksiin, liikennesuunnittelussa pitäisi olla enemmän humanisteja, jotka ottavat huomioon liikenteestä syntyvät tunteet ja reaktiot. Tällä tavalla saataisiin turvallisia ratkaisuja, jotka ovat psykologisesti toimivia ja hyväksyttyjä.
Kameroiden piiloverotusmaisuus meillä johtaa turhiin säikähtämisiin. Harmaa pönttö huomataan liian myöhäisessä vaiheessa ja silloin painetaan jarrua tai väistetään vastaantulevan kaistalle sakon pelossa. Tässä syy, minkä vuoksi Isossa-Britanniassa pömpelit maalataan kirkkailla heijastavilla väreillä. Kamera loistaa kauas ja kuljettajilla on aikaa reagoida niihin ajoissa. Nopeus alenee useimmiten ajoissa, eikä säikähdyksiä tule. Tosin GB:ssä edes kameroilla saadut sakot eivät enää tunnu vaikuttavan kaahareihin, tämä on suurelta osin siitä johtuen, että autot varustetaan väärennetyillä kilvillä (50 % prosenttia Lontoossa kuvatuista jää sakottamatta, koska kilven perusteella ei päästä oikeaan omistajaan kiinni). Toivottua kehitystä meilläkin? Miksei tästäkään yksityiskohdasta kameravalvontaa kehuttaessa puhuta?
Värityksestä esimerkkejä, samassa artikkelissa kerrotaan uhrien määrän lisääntymisestä kameravalvonnan lisääntyessä:
http://www.speedlimit.org.uk/revisited.html
Arvostelua, uusimpia trendejä, valvonnan kiertoa:
http://www.thisislondon.com/news/londonnews/articles/17767402?source=Evening%20Standard
Merkityksetöntä valvontaa:
http://news.bbc.co.uk/1/hi/england/london/4458445.stm
Huonoja teitä ei voi korjata asentamalla kameroita, vaan itse tie täytyy korjata.
Ensimmäinen näkyvä vaikutus huonosta valvonnasta ovat tie 51:llä lisääntyneet onnettomuudet. Seuraava kohu on kameroilla jaetut virheelliset sakot. Oliko asiaan liittyvä bussikaistojen alkuperäinen, lain hengen vastainen valvonta mielestäsi hyvä kokemus? Tarpeeksi korkealle valittamalla se asia saatiin onneksi korjattua.
Kun tietää asioista tarpeeksi, ei ole vain Suomessa jaettavan "hyvä kokemus" uutisoinnin (eikä TeeCeen) varassa.
Tässä linkki mielenkiintoisiin sivuihin, ovat alkutekstin mukaan julkiset ja työaineistot ovat salasanan takana, joten tänne linkittämisestä ei liene haittaa:
https://troom-x.nordic.capgemini.com/TosiArkki/default.aspx
Herra Pasasen uusimpia visioita näkee kohdassa Tuotokset > Työpaja 3 muistiinpanot. Sieltä nousi esille Lontoon ruuhkamaksut ja uskokaa tai älkää polkupyörien varustaminen mikrosiruilla valvonnan ja varkauksien selvittämisen helpottamiseksi...
Haltijavastuu polkupyöräilijöille?
https://troom-x.nordic.capgemini.com/TosiArkki/default.aspx
Herra Pasasen uusimpia visioita näkee kohdassa Tuotokset > Työpaja 3 muistiinpanot. Sieltä nousi esille Lontoon ruuhkamaksut ja uskokaa tai älkää polkupyörien varustaminen mikrosiruilla valvonnan ja varkauksien selvittämisen helpottamiseksi...
Haltijavastuu polkupyöräilijöille?
Jos et ole sattunut tietämään, niin melkoisen monessa polkupyörässä on jo tunnistamista helpottava mikrosiru. Valvontaan sitä ei käytetä, mutta varkauksien selvittämiseen kyllä.
Niin se maailma muuttuu, Ziloseni
Melkoisen rohkea veto tuolta TosiArkki-porukalta tehdä työtään näin julkisesti. Pitää nostaa hattua.
Melkoisen rohkea veto tuolta TosiArkki-porukalta tehdä työtään näin julkisesti. Pitää nostaa hattua.
Toki tiedän erilisellä lukulaitteella luettavissa olevasta sirusta (vastaava kuin koirilla tatuoinnin sijaan), mutta sen/tai tehokkaamman käyttö pyöräilijöiden liikennevalvontaan on jo astetta huimempi ehdotus.
Julkisuus ei liene pahasta, eihän heillä pitäisi mitään salattavaa olla. Tuonne voisi vielä lisätä julkisen äänestysosion, jotta saataisiin suoraa mielipidettä tienkäyttäjiltä.
Zilo: Ensimmäinen näkyvä vaikutus huonosta valvonnasta ovat tie 51:llä lisääntyneet onnettomuudet.
Ovatko ne lisääntyneet? Paljonko niitä oli ennen ja paljonko nyt? Vai tarkoitatko sitä selittämättömästä syystä kuorma-auton nokkaan ajanutta henkilöautoa?
Tie nro 51 vertautuu mytologiseen alue 51:een: "Area 51 , Groom Lake , UFO , Conspiracies , Secret Airbase Area51".
Muuten, arvoisa nimimerkki Zilo, olet ilmeisesti ihastunut brittien kirkkaisiin nopeusvalvontapömpeleihin: ilmoitetaanhan suomessakin kameroista liikennemerkillä ennen nopeusseuranta-aluetta.
Muuten, arvoisa nimimerkki Zilo, olet ilmeisesti ihastunut brittien kirkkaisiin nopeusvalvontapömpeleihin: ilmoitetaanhan suomessakin kameroista liikennemerkillä ennen nopeusseuranta-aluetta.
Ei suinkaan Tie 51 normaali suomalainen valtatie Helsingin ja Hangon välillä.
En ole mihinkään kyseisen valvonnan piirteeseen ihastunut, mutta pömpeleiden merkitseminen kirkkain värein tekee valvontaa edes hieman reilummaksi (+ainakin pömpelin huomanneet hiljentavat, jolla voi olla jopa turvallisuusvaikutusta), toisin kuten meillä missä pömpelit ovat piilotettu tarkoituksella harmauteen. Myös talivanit ovat meillä tavallisen pakettiauton näköisiä, kun taas "mallimaassa" kirkkain varoitusvärein maalattuja.
Samanlaisia varoituskilpiä nopeusseuranta-alueesta on myös Briteissä tuon erottuvan kameroiden värityksen lisäksi.
Tänne TMnetiin pitäisi myös saada äänestyspainikkeet ratkaisemattomien pattitilanteiden selvittämiseksi: "Kumpi on mielestäsi oikeassa, XxxXxx vai xxxxx?"
Sinänsä olisi mielenkiintoista tietää onko palstalla paljon passiivisia lukijoita vai olemmeko onnistuneet karkoittamaan heidät?
Zilo: Kun osa tielläliikkujista tietää puuttumiskynnykset, niin tottakai ne käytetään hyväksi. Tämä johtuu pelkästään liian alhaisista rajoituksista.
Koska rajoituksemme eivät kansainvälisesti vertaillen ole poikkeuksellisen alhaisia, tästä on vedettävä johtopäätös, että Suomen tiet ovat hyvässä kunnossa. Joku ei nyt täsmää.
Zilo: Syy alhaisiin rajoituksiin on siinä, että niitä laativat matemaatikot/insinöörit miettien 1 km/h teoreettista vaikutusta onnettomuuksiin.
Mikähän siinä on, että joku asia jää elämään kun sen heittää ilmaan yhtään liikenneturvallisuustutkimusta lukematon (Nunchaku), mutta jos yrittää kertoa mitä niissä tutkimuksissa todellisuudessa lukee, kukaan ei ota kuuleviin korviin?
Taas kerran; kukaan asiaa vähänkään tunteva ei tosiaankaan pohdi 1 km/n vaikutusta onnettomuuksiin, siitä kinaamme vain me kaksi amatööriä, Nunchaku ja minä. Tuota on käytetty ilmentämään suurelle yleisölle mitä 1 km/h laskennalliseti merkitsee koko liikenteessä, keskiarvona. Yksi km/h merkitsee eri tavalla 30 km/h:n ja 120 km/h:n vauhdissa, sitä paitsi se on pienempi luku kuin valvontalaitteiden toleranssi.
Tällä luvulla on sama merkitys kuin sillä, paljonko yksi savuke lyhentää elinikää. Asia voidaan tilastollisen todennäköisyyden mukaan laskea, mutta vain totaalinen uuno alkaa laskea kuolinhetkeään vähentämällä tilastollisesta keski-iästä polttamiensa savukkeiden aiheuttamaa elinkaaren lyhennystä. Tämä ei silti tarkoita, etteikö tupakointi vaaranna terveyttä.
Zilo: liikennesuunnittelussa pitäisi olla enemmän humanisteja, jotka ottavat huomioon liikenteestä syntyvät tunteet ja reaktiot.
Voi rähmä. Lukisit nyt niitä tutkimuksia, niitä tekevät ihmisen käyttäytymistä tutkivat ihmiset ja ne ovat täynnä kuljettajien tunnereaktioihin liittyviä huomioita ja ehdotuksia. Niitä lukemalla selviäisi myös se, että ne eivät ole ylinopeustutkimuksia, ylinopeuksilla on niissä hyvin pieni osuus. Ei ole tutkijoiden vika, että me autolla liikkuvat ja ne, joihin autoillamme törmäämme kuolemme sitä helpommin, mitä kovempi isku meihin osuu.
Zilo: Harmaa pönttö huomataan liian myöhäisessä vaiheessa ja silloin painetaan jarrua tai väistetään vastaantulevan kaistalle sakon pelossa.
Tuo tieto sotii seurantatutkimusten tuloksia vastaan. Mistä se on peräisin?
Ovatko ne lisääntyneet? Paljonko niitä oli ennen ja paljonko nyt? Vai tarkoitatko sitä selittämättömästä syystä kuorma-auton nokkaan ajanutta henkilöautoa?
Tänä vuonna kyseisellä tiellä on kuollut 8 henkilöä.
Uutisarkistoista löysin viime vuodelle vain yhden tiellä 51 tapahtuneen kuolonkolarin.
Yksi kameravalvontakriittisen järjestön peruste, jolla vaatimus pömpeleiden erottuvasta maalauksesta saatiin Briteissä läpi.
Onhan selvää, että ylimääräinen säpsähdys ja tiukka jarrutus liukkaalla voi saada vaikka kuinka pahan onnettomuuden aikaan. Toinen asia on sitten keskustella oikeasta tilannenopeudesta liukkaalla.
Jos kuljettajan tarvitsee säpsähdellä havaitessaan kameran, ei sillä taida olla puhtaat jauhot pussissa. tai ainakaan keskittyminen ei ole sillä tasolla, että ajaminen tilanteena olisi hallussa, kuski todennäköisesti "vain ajaa". Jos kuitenkin mietitään vaihtoehtoja, tulee mieleeni heti neljä asiaa.
1. Maalataan pömpelit kirkkaiksi. Sille en keksi mitään estettä.
2. Lopetetaan kameravalvonta. Samalla kuitenkin pitäisi lopettaa myös tavallinen liikennevalvonta, koska kuljettajat voivat säpsähdellä havaitessaan puskassa poliisiauton. Tai ehkä kamerat pitäisi piilottaa tehokkaammin sekä suorittaa vain siviiliautoilla liikennevalvontaa, jotta ensimmäinen havainto tutkasta olisi tiellä seisova poliisi pysäyttämässä ylinopeutta ajanutta.
3. Onkohan rajoitukset liian kovia, jos kamerat voivat aikaansaada autojen hallinnan menetyksiä? Esiintyyhän teillämme paljon vaativampiakin tilanteita kuin kohdata tutka.
4. Unohdetaan koko juttu, koska nykyään kameroista ilmoitetaan selkein kyltein toisin kuin normaalin valvonnan yhteydessä tapahtuu. Ainakin on yritetty varoittaa kuljettajia säikähtelemästä.
"Säpsähdys" syntyy helposti niin, että kuljettaja ajaa mielestään turvallista nopeutta. Yhtäkkiä kun hän huomaa hiiren harmaan pömpeliin mielen valtaa ajatus: Oliko tässä 80 km/h tai 60 km/h rajoitus? Kun ei ole varma, kuljettaja hiljentää varmuuden vuoksi nopeuden alle 60 km/h välttääkseen sakon. Tälläisiä yllättäviä suuria nopeuden alentumisia reilusti alle rajoituksen olen havainnut silloin tällöin kameravalvonta-alueilla liikkuessani.
Tältä ongelma päästään asettamalla nopeusrajoitusmerkki ennen kameraa ja alle lisäkilpi "Valvontakamera 200 m.". Nopeudet varmasti ovat tämän jälkeen rajoituksen mukaisia, eikä "säpsähdellä". Turvallisuushan oli tavoitteena (ei valvonnan piilottaminen)?
Zilo: Tältä ongelma päästään asettamalla nopeusrajoitusmerkki ennen kameraa ja alle lisäkilpi "Valvontakamera 200 m.". Nopeudet varmasti ovat tämän jälkeen rajoituksen mukaisia, eikä "säpsähdellä". Turvallisuushan oli tavoitteena (ei valvonnan piilottaminen)?
Kyllä tuokin toimii, mutta vaatii kamerat muutaman sadan metrin välein, jotta nopeus pysyisi sallitun rajoissa.
En usko tuohon väitteeseen valvonnan piilottamisesta. Kameravalvonnasta ilmoitetaan keltaisilla kylteillä ja itse kamerat ovat paremmin näkyvillä kuin liikennemerkit.
Viimeksi näin tutkan toissapäivänä lähellä kotiani, 30:n rajoitusalueella. Mondeo poliisin tunnuksilla seisoi yksin liki puolen kilometrin suoran päässä niin, että sitä ei voinut olla huomaamatta kun tielle kääntyi. Jos poliisi olisi halunnut sakottaa, auto olisi ollut sata metriä taaempana kurvin takana. Taatusti yhdeksän autoa kymmenestä olisi saanut vähintään huomautuksen ja yhdellä kymmenestä oli ollut kortti löyhässä.