«12»
Tuoretta tietoa Brittien läpyskästä:
http://www.timesonline.co.uk/article/0,,2-1858368,00.html
http://www.timesonline.co.uk/article/0,,542-1858059,00.html
Kaikki muut turvallisuuskeinot on käytettävä ennen kameroita... Tämä sopinee ohjeeksi myös meille.
http://www.timesonline.co.uk/article/0,,2-1858420,00.html
Lincolnshire:ssä strategiana vähemmän kameroita ja tilalle taulut, jotka näyttävät ajoneuvon nopeuden. Tutkimusten mukaan tehokkaampia kuin kamerat...
[Zilo muokkasi tätä viestiä 07.11.2005 klo 10:46]
Kirjaudu kommentoidaksesi.
No ainakin omakohtaiset kokemukset noista nopeusnäytöistä ei vastaa brittien tutkimuksia. Meilläpäin nuoret jopa järjestää kiihdytyskisoja, että kuka kellottaa tauluun parhaimman lukeman.
Kameravalvonta on ideaalitapauksessa toimiva systeemi. Kameroissa on tällä hetkellä ainakin kolme teknistä ongelmaa, jotka olisi ratkaistava ennen niiden käyttöön ottoa:
1) Kamera ei tiedä mikä ajoneuvo ajaa mitäkin nopeutta.
2) Kamera ei näe rekisteriä.
3) Kamera ei näe kuskia.
Kohta 1) ei ole nykytekniikalla kovin vaikea ratkaistava. Kameran täytyy ainostaan ottaa useita kuvia nopeaan tahtiin. Kuvista voidaan siten helposti päätellä noin suurin piirtein ajoneuvojen nopeudet. Lisäksi tarvitaan tietysti tutkat ja tiessä olevat anturit. Jos kaikki menetelmät antavat saman tulokset, voidaan sitä pitää luotettavana. Automaattisakottajaa ei tule käyttää, vaan poliisin on tutkittava jokainen tapaus.
Kohdalla 2) ei oikeastaan ole väliä mikäli kuljettajaa ei voida tunnistaa, koska ajoneuvoa ei kuitenkaan rangaista. Tällä hetkellä vain ihonalainen mikrosiru vaikuttaa teknisesti melkein toimivalta, mutta on muista syistä täysin kelvoton ratkaisu.
Siis kamerat kelpaavat vain yleiseen nopeusvalvontaan, jossa ei tähdätä yksilöiden narauttamiseen ja sakkojen antamiseen, vaan liikennetilanteen tarkaailuun. Jos jollain tiellä on huono keli ja nopeudet silti korkeita, laitetaan tinanapit tutkimaan tilannetta. Jo pelkkä tienposkessa seisova piipaa-auto on todella tehokas nopeuden pudottaja.
Myönnän heti alkuun, että tietoni Britanniassa tapahtuvasta kameravalvonnasta on pelkästään näiden Zilon antamien linkkien varassa. Seuraavassa lyhyt yhteenveto siitä mitä linkeissä ymmärtääkseni sanotaan. Korjatkaa toki jos olen väärässä.
Ensinnäkin, Britanniassa kamerat pystyttää ja hallinnoi omalla aluellaan toimivat paikalliset kamerayhtiöt (camera partnerships, mikähän olisi oikea suomennos?). Hallinnoinilla tarkoitetaan tässä yhteyhdessä lähinnä sakkojen keräämistä ja niistä saatujen tulojen käyttämistä sekä kamerapaikoista päättämistä. Kamerayhtiön tuloista (eli sakoista) osa on ollut korvamerkittyä ja on ohjattu automaattisesti uusien kameroiden pystyttämiseen.
Kamerayhtiöt eivät kuitenkaan voi pystyttää kameroita mihin tahansa, vaan kiinteitä kameroita voidaan sijoittaa ainoastaan tieosuuksille joilla viimeisten kolmen vuoden aikana on tapahtunut vähintäin neljä kuolemaan tai vakavaan loukkaantumiseen johtanutta onnettomuutta. Kameroita voidaan myös käyttää kohteissa joilla on erityistä merkitystä (areas of community concern, millä ilmeisesti tarkoitetaan kouluja ja vastaavia kohteita). Näissä kohteissa ei vaadita yllä mainittua onnettomuusmäärää, mutta näiden kohteiden valvontaan ei saa käytää kuin maksimissaan 15 % kokonaisvalvonta-ajasta.
Edelleen, linkkien lehtijuttjen perusteella näyttää myös siltä, että toleranssi nopeusvalvonnassa on hyvin pieni. Jo pienestä ylinopeudestä saa kolme virhepistettä (...a degree or two over the accpeted limit) ja tämän toistuessa neljä kertaa kolmessa vuodessa menettää ajo-oikeuden puoleksi vuodeksi.
Britainniassa kritiikki on kohdistunut kamerayhtiöiden toimintaan ja lähinnä siihen, että osa tuloista (sakoista) palautetaan automaattisesti kamerayhtiöille ja rahat voidaan käyttää ainoastaan uusien kameroiden hankitaan.
Britannian liikenneministeriö on vakuuttunut kameroiden tehosta ja ministeriön pian julkaistavassa vuotuisessa raporttissa todetaan, että kamerat pelastavat yli 100 henkeä vuosittain.
Liikenneministeriö aikoo kuitenkin, palauttaakseen luottamuksen liikennevalvontaan, muuttaa tapaa jolla kamerayhtiöitä hallinnoidaan ja rahoitetaan. Tulevaisuudesa sakkotulot kerätään keskitetysti ja palautetaan kamerayhtiöille niin, että varat tulee käyttää yhteistyössä liikenneturvallisuudesta vastaavien kanssa liikenneturvallisuuden kaikenpuoliseen parantamiseen kunkin kamerayhtiön alueella. Eli kukin kamerayhtiö tulee tulevaisuudessa käyttää palautuvia sakkotuloja muuhunkin liikenneturvallisuustyöhön kuin uusien kameroiden pystyttämiseen.
Näiden uudistusten jälkeen mikään yksittäinen kamerayhtiö ei voisi hyötyä muita yhtiöitä enemmän siitä, että sakot lisääntyvät sen omalla alueellaan, ja täten poistuisi kiihoke pystyttää kamerat paikkoihin missä saadan mahdollisimman monta autoilijaa kiikkiin.
Linkin lehtijutussa sanotaan muuten myös, että Britanniassa kameroita vastustaa äänekäs vähemmistö joka nostaa metelin koska ovat joutuneet kiinni ylinopeudesta...
Kuva joka välittyy Zilon tarjoamien linkkien kautta Britannian kameravalvonnasta ja ongelmista on se, että kamerayhtiöden tapa toimia (osa rahasta palautuu automaattisesti uusien kameroiden hankitaa varten sille yhtiölle joka on sakot kerännyt, liian pienet ylinopeustoleranssit, jne.) on aiheuttanut luottamuspulan liikennevalvontaa kohtaan. Luottamuspulasta johtuen kameroita ei tulla automaattisesti lisäämään kerätyillä sakoilla, vaan muitakin keinoja tullaan ottamaan käyttöön.
Tärkeä kysymys tässä on se, että miten Britannian tämänhetkinen tilanne ja tulevat uudistukset ovat verrattavissa Suomessa tapahtuvaan ylinopeuden kameravalvontaan ja mitä johtopäätöksiä tästä voi vetää?
Pitääkö Suomessa kameravalvontaa vähentää koska asiat ovat Britanniassa hoidettu huonosti vai ollaanko nyt Britanniassa uudistusten myötä siirtymässä Suomessa vallitsevan käytännön suuntaan?
Nyt ollaan taas asian ytimessä. Voitko, Zilo, osoittaa, että Britanniassa on hoidettu asiat hyvin ja silti systeemi ei toimi?
1) Kamera ei tiedä mikä ajoneuvo ajaa mitäkin nopeutta.
2) Kamera ei näe rekisteriä.
3) Kamera ei näe kuskia.
1. Kamera ottaa kuvan samalla hetkellä, kun mitattu ajoneuvo on ajanut tunnistimien ohi, niin kyllä siitä silloin näkee, mikä auto oli kyseessä.
2. Miten niin kamera ei näe rekisteriä? Sen peruusteellahan niitä sakkoja on kirjoitettu. Muuten sitä kuskia on melko vaikea tunnistaa, jos ei tiedä auton haltijaa.
3. Se muuten on pirun tarkka kuva siitä kuskista. Kokeileppa ottaa rapsut niin huomaat itsekkin, että tunnistamisongelmia ei ole.
Kameroiden heikkouksista olen useamman kerran kirjoittanut aikaisemminkin,mutta sietää toistaa.
Kamera ottaa kuvan kun sen ohittaa liian lujaa kulkeva ajoneuvo.Kuvausetäisyys on 15m ja nopeus mitataan tutkalla.
Kamera ottaa kuvan mm silloin kun sen ohittaa samanaikaisesti useampi ajoneuvo joista yksi liikkuu tarpeeksi nopeasti.Kamera ei erota ylinopeudella liikkuvaa koska otetaan vain yksi kuva.
Jo kahdesta kuvasta samassa tilanteessa saadaan laskettua kaikkien kuvassa olijoiden tarkat nopeudet,mutta se vaatii erikoiskoulutettua henkilökuntaa ja nykyistä kalliimpaa tekniikkaa.
Tunnistusta on helppo vaikeuttaa/estää:Täkäläinen tapa ajaa kepsi silmillä toimii uusissakin kameroissa,samoin erilaiset tavat sabotoida rekisterikilpiä.Heijastusmaalikin toimii vaikka on päinvastaistakin yritetty väittää.Kilven päällä voi olla vaikka puunlehti näin syksyllä.
Tunnistamiseen kun täytyy olla täydellinen rekisterinumero ,riittää jo yhden tai kahden kirjaimen epäselvyys sakottamattomuuteen.
Kustannus puuttuvasta tai tahallaan rikotusta rekisterikilvestä on vielä toistaiseksi vain SEK 400,- kun ylinopeudesta "saa" > SEK 1200,-
Nää on kaikki Taalainmaalla käytännössä kokeiltuja juttuja .
Lisäksi on sitten kameroiden epäoikeudenmukaisuus;eli moottoripyöräilijän ei tarvitse kameroista välittää.Samoin on kameroita 90 kmh alueilla jolloin käytännössä kerätään rahaa vain henkilöautoilijoilta.Rekat ja bussit voivat ilman vaaraa ajaa n.20kmh ylinopeutta ,kameran marginaali on noin 10kmh.
Ainoa tehokas ja hyvä tapa liikenne- ja nopeusvalvonnassa on elävä valvonta.Siis lisää poliiseja liikenteeseen.Jos sitten tosiaan saadaan liikenne kuriin, ei ole mitään vaikeuksia suunnata vapautuneita resursseja vaikkapa talousrikollisten kimppuun.Kameroiden kohdalla moinen tuskin onnistuu.
Viikonloppuna oli lehdessä, muistaakseni Turun Sanomissa, juttu talousrikoksista. Hyötysuhde niiden tutkimisessa on kasvanut, 20 me satsauksella saatiin 38 me takaisin. Eihän se tähän aiheeseen mitenkään liity, mutta tuli vain mieleeni, kun rahastuksesta ja resurssipulasta on liikennevalvonnan yhteydessä väännetty.
Pointti on tässä se, että meillähän erään tahon mielestä tuo kaiken kattava kameravalvontaverkosto ala Britit on tie taivaaseen (vaikka helvetistäkin jotkut puhuvat).
Tämä eräs taho muistaa usein käyttää Britannian hyviä kokemuksia mainostaessaan kameroitaan (mm. ristiriitaiset "tutkimukset" 40 % kuolonuhrien vähentymisestä). Viimeaikainen kehitys kuitenkin näyttää että kamerahysteriä (pömpeleitä joka niemeen ja notkelmaan) ei ole oikea/kohtuullinen tie turvallisuuteen pyrittäessä. Siitä kertoo Brittien vaatimus kaikkien muiden keinojen käyttämisestä ennen pömpelin asentamista ja että pömpelin asentaminen vaatii tietyn määrän kuolonuhreja. Meillä taas olla liukumassa siihen, että pömpeleitä asennetaan sen vuoksi että ylinopeuksia tapahtuu, vaikka niistä ei kyseisellä tieosuudella olisikaan ollut onnettomuusvaikutuksia. Tokihan rajoituksia pitäisi noudattaa, mutta olisiko ensin paikallaan selvittää, mikä ryhmä nämä ylinopeudet pääosin aiheuttaa ja mikä olisi tälle ryhmällä paras keino hillitsemiseen? Mikäli rajoituksia rikotaan tieosuudella koko kansan toimesta, järkevää olisi keskittyä siihen miksi kansan ja tienpitäjän näkemys turvallisesta nopeudesta on niin ristiriitainen. Kenties asioita julkisuudessa käsittelemällä ja perustelemalla pystyttäisiin vaikuttamaan tähän "koko kansaan".
Yksi ongelma mikä myös on pahentunut kameroiden myötä Briteissä on teiden ruuhkautuminen. Jatkuva jarruttelu tolppien kohdilla ja kiihdyttely järkeväksi koettuun nopeuteen muodostaa haitarin, jonka vuoksi tiet ruuhkautuvat ja turvallisuus vaarantuu. Tämä ilmiö on tuttu jo meilläkin, tosin automäärät ovat meillä niin pieniä, että todennäköisesti haitari ei vaikuta teiden ruuhkautumiseen kuten "suuressa maailmassa". Tämän ruuhkautumisongelman takana onkin sitten vaatimus aktiivisista nopeudenrajoittimista ja kameroiden korvaaminen niillä.
Tuohon 3. kohtaan sanoisin, että tunnistettavuus on ongelma. Hän joka haluaa kaahata reilua ylinopeutta nappaa vaikka lehden naaman suojaksi kameran kohdalla ja painaa menemään. Kohtaan 2. samoin rekisterin tunnistaminen on talvella/kurakeleillä ongelma, vaikka kuskin tavoitteena ei edes olisi tunnistettavuuden vaikeuttaminen. Saati sitten jos aktiivisesti pyrkii saavuttamaan suojan kameroita.
Eivät kamerat pidemmän päälle niitä hillitse, joille kaahaaminen on elämäntapa. Toisekseen, onko 1 - 2 km/h keskinopeuden aleneminen sen vuoksi, että rikesakkorajalla ajavat jarruttavat pömpelin kohdalla ja kiihdyttävät jälleen rikesakkorajalle kameran jälkeen kalliin kameraverkoston rakentamisen arvoista? Kyllä nämä rahat voisi käyttää liikenneturvallisuuden eteen järkevästikin.
Noihin nopeusnäyttöihin ja kiihdytyskisoihin. Satumpa tietämään tapauksia, joissa kameratolppiin on ajettu n. 250 km/h nopeudella poliisia ärsyttääkseen niin, että tunnistettavuus on estetty tai käytetty moottoripyörää. Tämä pelkästään provokaatiosta, jonka peltipoliisi aiheuttaa. Näitä hulluja kun riittää aina, ei niihin hölmöt kamerat auta, vain pysäyttävä valvonta.
Sitä mukaan kun Navit, GPS ja muut paikantamislaitteet yleistyvät, kuten kannettavat GPS:ät, ja niihin talletetaan ylinopeuskameroiden koordinaatit, kameroiden rooli liikenteessä muuttuu. Se joka vartavasten ajaa nopeammin, löysää varoitussignaalin kuultuaan ja kaasuttaa sitten taas. Sakkoja ei tule, mutta vauhti toki alenee tolpan kohdalla. Paikallisväestö taas valtaväylien läheisyydessä tuntee muutenkin niiden tarkan sijainnin. Hyötysuhde nähdään vasta parin vuoden kuluttua, miltä valtateiden onnettomuustilastot näyttävät. Tähän tilastoon ei silloin saa laskea kaupungit, taajamat yms. onnettomuudet, vaan pelkästään valtaväylät, joissa kuolleisuus on muutenkin pienin.
Kamera ei sitten pysäytä sakkorenkailla ajavia, viallista autoa, katsastamatonta, päissään jne. se pitkä liuta liikenneturvaesimerkkejä jotka poliisikin luetteli Silminnäkijä ohjelmassa.
Itse asiassa kartta-aineistojen valmistajat toimittavat tiedot kameroista POI (point of interest) kohteina valmiiksi. Saahan noita lisäksi netistä haettua. Ei tarvitse itse tallentaa ajaessaan. Tosin kauaahan ei kartta-aineistossa valmiina tuleva tieto pidä välttämättä paikkaansa.
Tuohon tilaston laadintaa on sitten ehdottomasti huomioitava:
a) muut liikenneturvallisuuden eteen tehdyt parannukset
b) ajoneuvojen turvatekniikan kehittyminen ja tuleminen matti meikäläisten (suosituimmat perheautot) saataville.
Olemme jo tarpeeksi nähneet "Kameravalvonta pelasti..." -tyyppisiä mainosotsikoita, jotka eivät taustoiltaan kestä päivänvaloa.
Eivätköhän ne tiet ruuhkaudu sen takia, että siellä on liikaa liikennettä, ei rajoitusten tai kameroiden takia.
Enpä ole huomannut, että kaksikaistaista maantietä työhömeno- tai paluumatkallani ajaessani nimenomaan valvontakamera olisi aiheuttanut pumppaamista.
HUOMATTAVASTI enemmän sitä aiheutuu näistä "minulla on kiire" -tyypeistä, jotka kiemurtelevat puolelta toiselle vihjaillen, että pitäis päästä äkkiä ohi...
....ja jos sattuvat ruuhkassa pääsemään yhden hetken aikana, joutuvat kiiruusti jarruttamaan, että ehtivät alta pois takaisin omalle kaistalleen, jolloin KAIKKI takana ajavat myös joutuvat tämän uunon takia hidastamaan, takimmaiset jonossa vielä suhteessa eniten.
(Eikä tämä uuno päässyt kuin ehkä 2 autoa edemmäksi, edelleen jäi kymmeniä autoja ohitettavaksi eteen).
Yritä siinä sitten ajaa "järkeväksi katsomaasi nopeutta" tasaisesti, vaikka henk.koht. mielipiteesi olisi esim. juuri ko. nopeusrajoituksen mukainenkin. Kaikki ajavat mitä ilmeisimmin alle rajoitusten tämän takia, keskimäärin siis.
Mutta jos olet ajamassa enempi itseksesi, ilman ruuhkia, niin eihän sitä nyt oikeasti tarvitsisi jokaikisen tolpan kohdalla tempoilla (jotenkin torven tuntuista edes ajatella jonkun toimivan niin!!):
sellaisessa tolpassa, jossa on myös kamera, on alimmaisessa reiässä punainen "hehku". Niissä joissa ei ole, on molemmat reiät yhtä mustat. :-)
En minä perskules vie itse näitä juttuja keksi:
http://www.guardian.co.uk/transport/Story/0,2763,1436617,00.html
En minä perskules vie itse näitä juttuja keksi:
http://www.guardian.co.uk/transport/Story/0,2763,1436617,00.html
Meinaatko, että Britanniassa ei olisi yhtään ruuhkaa, jos vain valvontakamerat vietäisiin hiiteen?
Ei kaikkea englanniksi webissä kirjoitettua kannata niellä ajattelematta. Jos joku ulkomaalainen kirjoittaa netissä jotakin, ei sitä kannata pitää viimeisenä totuutena.
Linkissäsi todettiin mm. sellaisia mielenkiintoisia seikkoja, kuin että liikenne on lisääntynyt ja nopeudet ovat ruuhkissa laskeneet. Todella yllättävää tietoa!
Se, mitä valvontakamerat tuossa yhteydessä tekivät, oli kai lähinnä iltapäivälehtisensaationhakua, kun toimittaja ei ole ymmärtänyt ruuhkan peruslakia. Liikenne hidastuu jos sitä on enemmän kuin tie vetää. Jos ajetaan älyttömän lyhyillä turvaväleillä ja joku nostaa kaasua vähänkään, niin jokainen hidastamista vaativa asia aiheuttaa takuuvarmasti ongelmia.
Mielestäni varsinainen syypää ei tässä tapauksessa ole valvontakamera vaan väärä ajotapa eli liian lyhyet turvavälit nopeuteen verrattuna.
Kamera ottaa kuvan kun sen ohittaa liian lujaa kulkeva ajoneuvo.Kuvausetäisyys on 15m ja nopeus mitataan tutkalla.
Kamera tosiaan ottaa kuvan, kun se ohittaa liian lujaa kulkeva ajoneuvo. Minusta tämä ei ole heikkous, vaan näinhän sen kuuluukin tehdä.
Toisekseen ainakaan meillä Suomessa olevat kamerat eivät mittaa ajonopeutta tutkalla, vaan tiehen asennettavien induktioantureiden perusteella.
Ainoa tehokas ja hyvä tapa liikenne- ja nopeusvalvonnassa on elävä valvonta.Siis lisää poliiseja liikenteeseen.Jos sitten tosiaan saadaan liikenne kuriin, ei ole mitään vaikeuksia suunnata vapautuneita resursseja vaikkapa talousrikollisten kimppuun.Kameroiden kohdalla moinen tuskin onnistuu.
Moottoripyöräilijää ei saada kiinni. Meillä ei juuri noita 90km/h olevia rajoituksia ole. 80-rajoituksella monet rekat ajaa aina rajoitinta vasten, eikä siihen puutu poliisikaan, kun se on toleranssin sisällä, niin turhaa siihen puuttuu kamerakaan. 100-rajoitusalueella edelleen ajetaan rajoitinta vasten = sama juttu.
Tottakai tehokkain tapa on manuaalinen valvonta, mutta jos ei kerran rahat siihen riitä!
Pitäisi olla kameran kohdalla ohituskaista kiireisimmille niin ei tulisi turhia jarrutuksia?
On turhan vaarallista koukata vastaantulevien kaistalle kameran kohdalla! 
Maukka pääsi sitten taas vääntämään ja näyttämään luetun ymmärtämistään. Uutisen ovat julkaisseet sellaiset "iltapäivälehdet" kuin Guardian, The Observer, Daily Telegraph, ITN... ja asiaa on tuonut esille Brittien autoilujärjestö RAC. Vieläpä kameravalvontaa aiemmin promoitoineet tahot ovat myöntäneet ongelman.
Oma näkemykseni iltapäivälehdestä on esim. The Sun ja The News Of The World.
Ei sen puoleen ettei tuo sanomasi olisi myös totta, mutta puhe oli vain artikkelin esille tuomasta kameroiden aiheuttamasta ruuhkautumisvaikutuksesta.
Enkä minä tästä sitten väännä enempää, artikkeli on esillä ja muut ymmärtänevät mitä siinä sanotaan.
Toisekseen ainakaan meillä Suomessa olevat kamerat eivät mittaa ajonopeutta tutkalla, vaan tiehen asennettavien induktioantureiden perusteella.
Paitsi talivanit.
Saksassa Bundesverkehr (Tieliikennelaitos tms. vast.) on tehnyt laskelman, että ruuhkat aiheuttavat yhteiskunnalle 44 Mio tappiot vuodessa. He pyrkivät etsimään ratkaisua miten saada liikenne sujuvammaksi.
Tämä voi olla todella vaikea, koska toisaalla raskaan liikenteen lasketaan kasvavan peräti 60% v. 2015. Nyt jo rekat ajavat moottoriteiden raskaan liikenteen kaistaa puskuri puskurissa kiinni.
Saksassa on muista maista poiketen ylinopeuskamerat kylissä, taajamissa, koulujen lähellä, yleensä paikoissa joista niistä on eniten hyötyä. Tavallisten maantieden varsilla en ole niitä nähnyt.
Kamera ottaa kuvan kun sen ohittaa liian lujaa kulkeva ajoneuvo.Kuvausetäisyys on 15m ja nopeus mitataan tutkalla.
Kamera tosiaan ottaa kuvan, kun se ohittaa liian lujaa kulkeva ajoneuvo. Minusta tämä ei ole heikkous, vaan näinhän sen kuuluukin tehdä.
Toisekseen ainakaan meillä Suomessa olevat kamerat eivät mittaa ajonopeutta tutkalla, vaan tiehen asennettavien induktioantureiden perusteella.
Mutta missä kohtaa ovat nämä anturit? Eikö ole täysin mahdollista, että samaan kuvaan tulee esim. auto ja moottoripyörä, joista ei tiedä kumpi ajoi mitäkin vauhtia, tai ylipäänsä väärä ajoneuvo, jonka kaahaaja on juuri ohittanut? Tai kameran laukaisee jokin vika esim. anturissa?
Anturit ovat n. parinkymmenen metrin päässä pömpelistä, sillä puolella tietä, jota kamera valvoo. Mikäli MP ohittaa auton samaa kaistaa auton kanssa käyttäen, voi hyvinkin tulla sakot autoilijan pikkiin. Hyvällä tuurilla sitten tuo mopokin näkyy vielä kuvassa, jolloin pystyy vetoamaan siihen. Ohituksen tosin siis pitää tapahtua hyvin läheltä toista ajoneuvoa. Silloin jos toinen ajoneuvo ajaa syystä tai toisesta aivan tien reunassa, mahdollisuus tähän kasvaa.
Tottakai antureissa voi olla vikoja, jo suomalaiselle tiestölle ominainen kuluminen ja urautuminen aiheuttaa huomattavaa potentiaalia näihin. Esimerkiksi liikennevalojen herätteenä anturiviasta (olette varmaan joutuneet tilanteeseen, jossa valo ei vaihdu vaikka kuinka odottaa) ei ole suurta haittaa, mutta silloin kun se käy lompakolle on asia aika konkreettinen. Tässä on syy miksi Australiassa katastrofaalisten kamerasotkujen jälkeen on vaadittu, että rikettä ei saa todeta vain yhtä mittaustapaa käyttäen (uusien härveleiden pitää siis osata esim. anturien käyttö, laser, tutka ja kaikkien mittaustapojen on annettava sama tulos). Meillehän kelpaa epävarmempikin tekniikka.
Tämän vuoksi pitäisi olla jotakin rajaa minkäläisiin sovellutuksiin mitäkin tekniikkaa käytetään... Mikäli kameravalvonta ei ole sakotusperuste, on sen käyttö mielestäni ok.
Hieman rupesi mietityttämään tuo, että yksi anturi mittaisi nopeuden. Eikö kiinteä mittaus tarvitse kahta mittauspistettä?
Nyt ajan takaa lähinnä sitä, että 125 cc kevari + kuski painaa n. 200 kg, ja voi tulla reipasta nopeutta. Anturin on rekisteröitävä oikein tämä. Takana tulee täysperävaunuyhdistelmä. Painoista ei niin väliä, mutta akseleita tulee peräjälkeen 5 erikoistapauksissa jopa 6. Mikä takaa ettei järjestelmä mene sekaisin?
Raitoja on 2 + 2.
Sinänsä muistan tälläkin palstalla mainitun, että täysperävaunuyhdistelmälle nopeus tuli mitatuksi väärin. Tässä tapauksessa tosin poliisi jätti sakottamatta.
Kamera ottaa kuvan kun sen ohittaa liian lujaa kulkeva ajoneuvo.Kuvausetäisyys on 15m ja nopeus mitataan tutkalla.
Kamera tosiaan ottaa kuvan, kun se ohittaa liian lujaa kulkeva ajoneuvo. Minusta tämä ei ole heikkous, vaan näinhän sen kuuluukin tehdä.
Toisekseen ainakaan meillä Suomessa olevat kamerat eivät mittaa ajonopeutta tutkalla, vaan tiehen asennettavien induktioantureiden perusteella.
Anturi vika ei todennäköisesti aiheuta yhtään mitään, koska jos anturi menee rikki, niin silloin ei vain nopeutta voida mitata.
Kaikkihan voi teoriassa olla mahdollista, mutta väittäisin, että paljon suurempi virheen todennäköisyys on poliisin käyttämällä tutkalla. Työnpuolesta nuo tutkat on tuttuja ja täytyy todella ihmetellä miten niillä saadaan erotettua letkasta se ylinopeutta ajava satojen- ehkä jopa kilometrien päästä.
Oma näkemykseni iltapäivälehdestä on esim. The Sun ja The News Of The World.
Ei sen puoleen ettei tuo sanomasi olisi myös totta, mutta puhe oli vain artikkelin esille tuomasta kameroiden aiheuttamasta ruuhkautumisvaikutuksesta.
Enkä minä tästä sitten väännä enempää, artikkeli on esillä ja muut ymmärtänevät mitä siinä sanotaan.
Kyllä nuo "laatulehdetkin" harmittavan usein sortuvat toimittajasta riippuen tarkoitushakuiseen populismiin, niinkuin tuossakin kirjoituksessa oli tehty.
Et ehkä huomaa sitä, sillä se on tyylikeino, jota itsekin käytät todella usein
Miten nopeutta mitataan on kai sivuseikka,tarkkuus on varmasti riittävä, mutta;
Miten tiedetään "rikollinen" kun kamera valvoo kolmea tai neljää kaistaa ja kaikilla kaistoilla on autoja ruuhka-aikaan ja joista joku voi ajaa liian kovaa? (Ei mitenkään?)
Nykyisellä työmatkallani on valvontakamera kolmikaistaisella osalla tunnelia vasemmalla puolella ja ohitan kameran oikeanpuoleista kaistaa,osaiskoos joku arvata nopeuteni kameran kohdalla.
Meillä Ruotsissa on tosiaan nopeusrajoitukset ja sallitut nopeudet vähän hullusti kun on 70-90-110 rajoitukset ja ajoneuvokohtaiset rajoitukset on raskaalla liikenteellä ja perävaunullisilla,keveilläkin, 80kmh.Henkilöautot ja alle 3500kg painavat saa puhaltaa senkun uskaltaa sitä 110kmh vauhtia.
Vastoin yleistä luuloa ei siis Ruotsissa saa bussit ja rekat ajaa kuin 80kmh.Koskee kaikkia ulkomaalaisiakin,arvakkaas kuka välittää? Oikein arvattu, ei kukaan,ei edes poliisi.
Montakohan rattijuoppoa tai muuta kohelia kamera pysäyttää?
Viimeviikolla hehkutti joku VV:n (Vägverket=sama kuin Tiehallinto teillä)tyyppi julkisuuteen, että kameravalvonta on joillain tieosuuksilla vähentänyt onnettomuuksia jopa 60%.Toveri vain tarkkaan unohti mainita että samaan aikaan rakennettiin vertaillut tieosuudet "vaijeriteiksi", samoin hän oli unohtanut että "vaijeriteillä" on onnettomuudet vähentyneet ilman kameravalvontaakin samat n60%.
Mutta tarkoitushakuista tilastoa osaan melkein minäkin tehdä, otan vain minulle sopivat kriteerit,niin vips onkin suurimpia syyllisiä kaikkiin onnettomuuksiin hiljaa ajavat ja muut rajoitustalipaanit.
Ainakin uusimmassa (ellei Ruotsissa ole jo ilmestynyt seuraavaa) Teknikens Världissä oli juttua kameroista. Siinä todettiin, että kameroiden lisäyksellä ( olikohan 700 kpl) tavoitellaan 20-30 kuollutta vähemmän vuosittain. Tuo kuulostaa huomattavasti realistisemmalta kuin aiemmin esille tullut 40 % tai tuo tieosuuden 60%. Jollain yksittäisillä osuuksilla tietysti prosentit voi olla yli keskiarvon, jossain paikassa ei eroa aikaisempaan voida havaita. Ehkä jotkut ovat niin vakuuttuneita kameroiden tehosta, että haluavat populismin keinoin saada niille hyväksyntää, mikä ei tietenkään ole oikein tai edes puolustus tällaista toimintaa kohtaan.
Hauskin juttu oli kuitenkin eilen meillä Suomessa uutisissa kerrottu suunnitelma asentaa Itä-Suomen metsiin kameroita vahtimaan metsästäjiä!
Tämän olen huomannut tutustuessani kameravalvonnan taustoihin. Joko sitä ylistävällä taholla on sokea usko sen tehoon (laitevalmistajien painokkaat lupaukset). Tämä antaa syyn sulkea silmät kaikilta asiaan liittyvilta negatiivisilta vaikutuksilta, valvonnan tehon kyseenalaistavilta tutkimuksilta ja antaa syyn ohjata lähes kaiken positiivisen kehityksen liikenneturvallisuudessa kameroiden ansioiksi. Tämänhän näkee siitä, että vaikka kyseltäisiin peräpukamista, saadaan lopputulos että liikenteen kameravalvonta on vähentänyt uhreja.
Tai...
Sitten kameravalvonnan promoottorit ovat totaliristi-ihmisiä, joiden mielestä kansa tarvitsee kaiken kattavan valvonnan, vaikka sillä ei mainostettua tehoa olisikaan. Kunhan vain valvotaan mahdollisimman paljon, laadusta viis.
Sama se kummasta on kyse, mutta se on positiivista että taustoista ja tehottomuudesta aletaan tietämään. Avoimmuus ja mahdollisuus tehokkaaseen tietojen hankintaan on paha asia yhteiskunnassa... joillekin. Eräänkin tahon lupaus siitä että uhrimäärät vähenevät täydellisen haltijavastuun ja kunnallisen kameravalvonnan myötä 200 - 100 henkeä vuodessa on täsmentynyt 100 henkeen. Mitä se onkaan hetken päästä, 5 henkeäkö? Mistä tämä kertoo? Siitä että kyseinen taho ei tiedä todellista vaikutusta ja promootio on pelkkää haihattelua.
Tarkoitin vähän eri asiaa kuin mitä oikeastaan kirjoitin. Yritin sanoa, että ehkä kameravalvontaa ei saada hyväksytettyä kansalla, jos sanotaan, että se vähentää liikennekuolemia 20 kpl vuodessa. Silti onnettomuuskehityksen tavoitteissa pysymiseksi tarvitaan tuon 20 kpl vähennyskin avuksi. Jospa homma vain markkinoidaan suuremmilla luvuilla, jotta saadaan vastenmielinen asia hyväksytetyksi?