Eikö ne uusien autojen abs+ jarruassistentit vähennäkkään jarrutusmatkaa? Eikö sinulla ole ristiriitaa?
Vastaan vain näihin ja jos alkaa taas näyttää siltä, että vauhtipyörä alkaa hipomaan kurkihirttä niin lopetan.
Kyllä, uusien autojen abs+jarruassitentit vähentävät monessa tilanteessa jarrutusmatkaa verrattuna samaan autoon ilman näitä varusteita. Minä vertasin uutta ja vanhaa autoa, missä taas massa on aivan eriluokkaa, massan kasvu voi olla jopa 40% luokkaa vaikka moottorikoko on pysynyt samana. Renkaat menee lukkoon vanhemmillakin autoilla eli hidastuvuuteen ei käsittääkseni vaikuta tasaisella pinnalla juuri muu kuin renkaat ja auton massa.
Ei minulla ole ristiriitaa, minä en väittele itseni kanssa...
Nastarenkaat tuhoutuvat 100 ja sitä suuremmassa nopeudessa varsin nopeasti, joten pidän nopeusehdotuksiasi, artokn, huonona vitsinä. Ja turha alkaa kiistellä aiheesta nastat/kitkat. Se on turhaa ja sille on oma keskustelunsa.
Minä vertasin uutta ja vanhaa autoa, missä taas massa on aivan eriluokkaa, massan kasvu voi olla jopa 40% luokkaa vaikka moottorikoko on pysynyt samana. Renkaat menee lukkoon vanhemmillakin autoilla eli hidastuvuuteen ei käsittääkseni vaikuta tasaisella pinnalla juuri muu kuin renkaat ja auton massa.
Aikanaan ihmettelin tuota TM:n vertailua kitkarenkailla jarrutetusta matkasta ABS:llä. Siinähän muistaakseeni ainakin epäsuorasti väitettiin, ettei ABS ikäänkuin sopisi kitkarenkaille niin hyvin. Jarrutusmatka kitkoilla ja nastoilla voi olla tuo jossain tekojääratamaisissa oloissa, mutta väite, että jarrutus olisi millään renkailla tehokkaampi ilman ABS:ää vähän ihmetyttää. Muistaako kukaan minkälaisella autolla jarrutus tehtiin?
Joka tapauksessahan on niin, että lepokitka on suurempi kuin liikekitka (paitsi teflonilla joilla ne on samat). Rengas on levossa maahan nähden kun se pyörii. Jos se luistaa, se menettää lepokitkansa. Tähänhän koko ABS:n idea perustuu. Vaikka tie olisi miten liukas, tulisi järjestelmän aina jarruttaa maksimaalisella teholla rengasta lukitsematta. Jos järjestelmä toimii niin kuin pitää, tulisi lopputuloksen olla sama kaikilla renkailla: ABS:llä pysähtyy nopeammin (tietysti myös auton hallinta säilytetään, mikä on ehkä vielä tärkeämpää). Jos järjestelmä ei jostain syystä sitten pelaa, niin se on toinen juttu.
Nopeusrajoituksista sen verran, että vaikka autot ovatkin parantuneet, niin ovathan myös liikennemäärät kasvaneet 70-luvun alusta 3-4 kertaisiksi. Turha siis verrata tuolloista tilannetta nykyiseen pelkkien autojen ja teiden kehityksen perusteella.
Eikö ne uusien autojen abs+ jarruassistentit vähennäkkään jarrutusmatkaa? Eikö sinulla ole ristiriitaa?
Vastaan vain näihin ja jos alkaa taas näyttää siltä, että vauhtipyörä alkaa hipomaan kurkihirttä niin lopetan.
Kyllä, uusien autojen abs+jarruassitentit vähentävät monessa tilanteessa jarrutusmatkaa verrattuna samaan autoon ilman näitä varusteita. Minä vertasin uutta ja vanhaa autoa, missä taas massa on aivan eriluokkaa, massan kasvu voi olla jopa 40% luokkaa vaikka moottorikoko on pysynyt samana. Renkaat menee lukkoon vanhemmillakin autoilla eli hidastuvuuteen ei käsittääkseni vaikuta tasaisella pinnalla juuri muu kuin renkaat ja auton massa.
Ei minulla ole ristiriitaa, minä en väittele itseni kanssa...
Selvä ristiriita kirjoitustesi välillä. Väitit toisaalla että abs lyhenttää jarrumatkaa ja nyt toista HEH HEH HEE!!! Myönnä jo että olet väärässä.
Oli autotkin silloin huononpia ajaa ei jarrumatka ole ainut mikä kolareita aiheuttaa itse sanoit että peräänajot ovat vain pieni osa akikista taas ristiriitaa????
Aikanaan ihmettelin tuota TM:n vertailua kitkarenkailla jarrutetusta matkasta ABS:llä. Siinähän muistaakseeni ainakin epäsuorasti väitettiin, ettei ABS ikäänkuin sopisi kitkarenkaille niin hyvin. Jarrutusmatka kitkoilla ja nastoilla voi olla tuo jossain tekojääratamaisissa oloissa, mutta väite, että jarrutus olisi millään renkailla tehokkaampi ilman ABS:ää vähän ihmetyttää. Muistaako kukaan minkälaisella autolla jarrutus tehtiin?
Joka tapauksessahan on niin, että lepokitka on suurempi kuin liikekitka (paitsi teflonilla joilla ne on samat). Rengas on levossa maahan nähden kun se pyörii. Jos se luistaa, se menettää lepokitkansa. Tähänhän koko ABS:n idea perustuu. Vaikka tie olisi miten liukas, tulisi järjestelmän aina jarruttaa maksimaalisella teholla rengasta lukitsematta. Jos järjestelmä toimii niin kuin pitää, tulisi lopputuloksen olla sama kaikilla renkailla: ABS:llä pysähtyy nopeammin (tietysti myös auton hallinta säilytetään, mikä on ehkä vielä tärkeämpää). Jos järjestelmä ei jostain syystä sitten pelaa, niin se on toinen juttu.
Varsinainen testi tehtiin VW Golfilla. Nastarenkain paras tulos saatiin ilman ABS:ää, tarkasti poljinvoimaa annostelemalla. Toiseksi paras tulos tuli ABS:llä, jossa poljinvoimaa annosteltiin myös. Kolmanneksi paras tulos tuli lukkojarrutuksella, ja nastarenkain "huonoin" tulos tuli potkaisemalla ABS-jarrupoljin pohjaan. Huomattakoon, että ABSin parasta valttia, ohjattavuuden säilymistä, ei arvioitu.
Kitkarenkain paras tulos saatiin lukkojarrutuksella (siis ilman ABSia); silloinkin jarrutustulos oli huonompi kuin nastarenkaiden huonoin.
Nämä mittaukset siis tehtiin sileällä jäällä; asfaltilla ja lumella nasta- ja kitkarenkaat ovat hyvin tasa-arvoisia - silloin vaikuttava tekijä on renkaan kulutuspinnan koostumus ja kuviointi.
Selvä ristiriita kirjoitustesi välillä. Väitit toisaalla että abs lyhenttää jarrumatkaa ja nyt toista HEH HEH HEE!!! Myönnä jo että olet väärässä.
En näe kirjoitusteni välillä edelleenkään mitään ristiriitaa. ABS yleensä lyhentää jarrutusmatkaa. Tämä vertaushan on pakko tehdä samalla autolla ABS-jarruin ja ilman ABS-jarruja. Minä vertasin nyt uusia ja vanhoja autoja. Varmasti 80-luvun alunkin autot olisi pysähtynyt tehokkaaammin, jos niissä olisi ollut ABS-jarrut.
Mutta tähän minulla ei ole antaa mitään faktaa, tämä perustuu täysin minun omaan mutuun. Jos jollakin on vanhoja TM:iä, niin niistä selviäsi onko vanhojen ja uusien autojen jarrutusmatkoissa suuria eroja. Minun käsitykseni on se, että massa vaikuttaa pysähtyvyyteen ja sitähän uusissa autoissa on runsaasti enemmän kuin vanhoissa.
Oli autotkin silloin huononpia ajaa ei jarrumatka ole ainut mikä kolareita aiheuttaa itse sanoit että peräänajot ovat vain pieni osa akikista taas ristiriitaa????
Kolareja aiheuttaa se että toinen auto osuu toiseen tai auto törmää johonkin muuhun. Jos nopeus olisi nolla, ei törmäystä tapahtuisi. Tästä taas voidaan päätellä että auton pysähtymisellä on tärkeä rooli hyvin monessa tapauksessa, ei vain peräänajossa.
Tarkoitin sitä kun nykyautot ovat hyviä ajaa on kävelyvauhti niille kuin kiduttamista. Nykyautot on suunniteltu suuremmille nopeuksille ja moottorin kierrosluku ja vaihteisto ei sovi nykyrajoituksiin.
Millähän autolla mahdat ajella, jos Suomen maantienopeudet tuottaa ongelmia? Taitaa nykyautotkin vielä olla taloudellisimpia siinä 80-90km/h tuntumassa isoimmalla vaihteella.
Mutta tähän minulla ei ole antaa mitään faktaa, tämä perustuu täysin minun omaan mutuun. Jos jollakin on vanhoja TM:iä, niin niistä selviäsi onko vanhojen ja uusien autojen jarrutusmatkoissa suuria eroja. Minun käsitykseni on se, että massa vaikuttaa pysähtyvyyteen ja sitähän uusissa autoissa on runsaasti enemmän kuin vanhoissa.
Massa ei vaikuta teoriassa jarrutusmatkoihin. Käytännössä kuorma-auto vaatii pitemmän matkan, mutta henkilöautoja tarkasteltaessa tilanne ei olekaan niin selkeä.
Monen pikkuauton pysähtymismatka on pitempi kuin painavamman huippuluokan jarruilla, alustalla ja renkailla varustetun auton. Käytännössä jarrutusmatka riippuu paljon alustasta, renkaista, jarruista ja niiden yhteistoiminnasta. Kun eripainoisten henkilöautojen jarrutusmatkoja verrataan, huomataan helposti, että massa ei vaikuta jarrutusmatkoihin.
Kyllä nykyautoilla voisi ajaa vaikka tuplanopeutta mitä pystyi ajamaan 60 luvun autoilla.
Haluatko myös 70-luvun kuolonkolariluvut?
Oliko jo 70 luvulla paremmat autot? Ei mutta silloin oli jo nopeusrajoitukset?
Jos autoilla ajettaisiin nykyään tuplanopeutta, siis satasta taajamassa, sataakuuttakymppiä maantiellä ja kahtasataaneljääkymppiä moottoritiellä, niin pelkäänpä pahoin, että 70-luvun n. 1000 kuollutta vuodessa alkaisi näyttää pieneltä luvulta.
[Maukka muokkasi tätä viestiä 14.11.2005 klo 19:12]
Aikanaan ihmettelin tuota TM:n vertailua kitkarenkailla jarrutetusta matkasta ABS:llä. Siinähän muistaakseeni ainakin epäsuorasti väitettiin, ettei ABS ikäänkuin sopisi kitkarenkaille niin hyvin. Jarrutusmatka kitkoilla ja nastoilla voi olla tuo jossain tekojääratamaisissa oloissa, mutta väite, että jarrutus olisi millään renkailla tehokkaampi ilman ABS:ää vähän ihmetyttää. Muistaako kukaan minkälaisella autolla jarrutus tehtiin?
Joka tapauksessahan on niin, että lepokitka on suurempi kuin liikekitka (paitsi teflonilla joilla ne on samat). Rengas on levossa maahan nähden kun se pyörii. Jos se luistaa, se menettää lepokitkansa. Tähänhän koko ABS:n idea perustuu. Vaikka tie olisi miten liukas, tulisi järjestelmän aina jarruttaa maksimaalisella teholla rengasta lukitsematta. Jos järjestelmä toimii niin kuin pitää, tulisi lopputuloksen olla sama kaikilla renkailla: ABS:llä pysähtyy nopeammin (tietysti myös auton hallinta säilytetään, mikä on ehkä vielä tärkeämpää). Jos järjestelmä ei jostain syystä sitten pelaa, niin se on toinen juttu.
Varsinainen testi tehtiin VW Golfilla. Nastarenkain paras tulos saatiin ilman ABS:ää, tarkasti poljinvoimaa annostelemalla. Toiseksi paras tulos tuli ABS:llä, jossa poljinvoimaa annosteltiin myös. Kolmanneksi paras tulos tuli lukkojarrutuksella, ja nastarenkain "huonoin" tulos tuli potkaisemalla ABS-jarrupoljin pohjaan. Huomattakoon, että ABSin parasta valttia, ohjattavuuden säilymistä, ei arvioitu.
Kitkarenkain paras tulos saatiin lukkojarrutuksella (siis ilman ABSia); silloinkin jarrutustulos oli huonompi kuin nastarenkaiden huonoin.
Nämä mittaukset siis tehtiin sileällä jäällä; asfaltilla ja lumella nasta- ja kitkarenkaat ovat hyvin tasa-arvoisia - silloin vaikuttava tekijä on renkaan kulutuspinnan koostumus ja kuviointi.
Joo tuo kertoo kaiken. Tietysti vw oli kyseessä mikä on tm:n suosikki auto ja oliko myös hakkapeliitat? Niille ei tm:n mielestä löydy voittajaa.
Ja tuo ettei ilman abs:ää toimi ohjattavuus on täyttä puppua. Jarrua säätelemällä voi säylyttää ohjattavuuden.
[artokn muokkasi tätä viestiä 15.11.2005 klo 08:23]
Jos autoilla ajettaisiin nykyään tuplanopeutta, siis satasta taajamassa, sataakuuttakymppiä maantiellä ja kahtasataaneljääkymppiä moottoritiellä, niin pelkäänpä pahoin, että 70-luvun n. 1000 kuollutta vuodessa alkaisi näyttää pieneltä luvulta.
Kyllä 70-luvun alussa oli jo nopeusrajoitukset. Eikö vai autot ole tuosta ajasta kehittyneet? Nykyautoilla voi varmasti ajaa tuplanopeutta mitä 70 luvun autoilla ajettiin ja onhan tietkin parantuneet vaikka nastat niitä syökin.
[quote title="14.11.2005 klo 17:43 Opelixi kirjoitti"]
Mutta tähän minulla ei ole antaa mitään faktaa, tämä perustuu täysin minun omaan mutuun. Jos jollakin on vanhoja TM:iä, niin niistä selviäsi onko vanhojen ja uusien autojen jarrutusmatkoissa suuria eroja. Minun käsitykseni on se, että massa vaikuttaa pysähtyvyyteen ja sitähän uusissa autoissa on runsaasti enemmän kuin vanhoissa.
Sinä vain olet nyt pysähtynyt tuohon jarrutusmatkaa no se on tietysti tyypillistä henkilöölle minkä pitää roikkua edellä ajavan puskurissa kiinni eikä osaa yhtään ennakoida tapahtumia. Eikö pitäisi lähteä siitä ettei valtateillä eikä moottoriteillä pysähdeltäisi ja pyrittäisiin pitämään tasainen nopeus näin ei jarrutusmnatka ole noin oleellinen asia, vaikka nykyautot pysähtyvätkin nopeammin abs jarruista huolimatta.
Lisätäänhän esim. junienkin nopeuksia vaikka niillä pysähtymismatka on toista kilometriä eikä kukaan syytä junaa jos joku tulee eteen.
Oli autotkin silloin huononpia ajaa ei jarrumatka ole ainut mikä kolareita aiheuttaa itse sanoit että peräänajot ovat vain pieni osa akikista taas ristiriitaa????
Kolareja aiheuttaa se että toinen auto osuu toiseen tai auto törmää johonkin muuhun. Jos nopeus olisi nolla, ei törmäystä tapahtuisi. Tästä taas voidaan päätellä että auton pysähtymisellä on tärkeä rooli hyvin monessa tapauksessa, ei vain peräänajossa.
On myös muitakin kolareita, esim. ulosajot ja vastapuolenkaistalle siirtymiset ym. Eikö noihin vaikuta ajoominaisuudet?
Sinä vain olet nyt pysähtynyt tuohon jarrutusmatkaa no se on tietysti tyypillistä henkilöölle minkä pitää roikkua edellä ajavan puskurissa kiinni eikä osaa yhtään ennakoida tapahtumia. Eikö pitäisi lähteä siitä ettei valtateillä eikä moottoriteillä pysähdeltäisi ja pyrittäisiin pitämään tasainen nopeus näin ei jarrutusmnatka ole noin oleellinen asia, vaikka nykyautot pysähtyvätkin nopeammin abs jarruista huolimatta.
Lisätäänhän esim. junienkin nopeuksia vaikka niillä pysähtymismatka on toista kilometriä eikä kukaan syytä junaa jos joku tulee eteen.
Kuulehan Juna-artokn, kannattaisikohan nyt laskea kierroksia, ottaa rauhallisesti ja mennä lepäämään ja unohtaa nämä palstoille kirjoittelut muutamaksi viikoksi? Voisi olla parempi meille kaikille.
Kuulehan Juna-artokn, kannattaisikohan nyt laskea kierroksia, ottaa rauhallisesti ja mennä lepäämään ja unohtaa nämä palstoille kirjoittelut muutamaksi viikoksi? Voisi olla parempi meille kaikille.
Kuules traktori-maukka meneekö jauhot suuhun kun et kykene puolustamaan liian alahaisia nopeuksia?
Parasta on meille kaikille että liikenteestä kirjoitetaan totuus ja näin liikenneturvallisuus paranee ja myös sujuvuus.
Kolareja aiheuttaa se että toinen auto osuu toiseen tai auto törmää johonkin muuhun. Jos nopeus olisi nolla, ei törmäystä tapahtuisi. Tästä taas voidaan päätellä että auton pysähtymisellä on tärkeä rooli hyvin monessa tapauksessa, ei vain peräänajossa.
On myös muitakin kolareita, esim. ulosajot ja vastapuolenkaistalle siirtymiset ym. Eikö noihin vaikuta ajoominaisuudet?
Periaatteessa ulos voi ajaa ilman että syntyy kolari, jos ei osuta mihinkään ja mitään ei mene rikki. Mutta ei siitä sen enempää. Tarkoitin vain sitä, että moni onnettomuus voitaisiin välttää sillä, että auton hidastuvuus olisi parempi.
Massa ei vaikuta teoriassa jarrutusmatkoihin. Käytännössä kuorma-auto vaatii pitemmän matkan, mutta henkilöautoja tarkasteltaessa tilanne ei olekaan niin selkeä.
Monen pikkuauton pysähtymismatka on pitempi kuin painavamman huippuluokan jarruilla, alustalla ja renkailla varustetun auton. Käytännössä jarrutusmatka riippuu paljon alustasta, renkaista, jarruista ja niiden yhteistoiminnasta. Kun eripainoisten henkilöautojen jarrutusmatkoja verrataan, huomataan helposti, että massa ei vaikuta jarrutusmatkoihin.
Onko itselläsi tallella vanhoja lehtiä? Viitsisitkö katsoa sieltä jonkin keskiverto auton pysähtymismatkan, niin voitaisiin verrata kuinka paljon on tapahtunut parannusta? Minua tämä pysähtyminen kiinnostaa.
EDIT: ja onko tosiaan näin, että massalla ei ole vaikutusta pysähtymiseen? Aiheuttaahan se isomman voiman, mikä luonnollisesti vaatii pysähtyäkseen isomman voiman, toki renkaiden pito paranee, kun pintaan kohdistuva paine kasvaa, mutta mutta... ??
[Opelixi muokkasi tätä viestiä 15.11.2005 klo 18:47]
Onko itselläsi tallella vanhoja lehtiä? Viitsisitkö katsoa sieltä jonkin keskiverto auton pysähtymismatkan, niin voitaisiin verrata kuinka paljon on tapahtunut parannusta? Minua tämä pysähtyminen kiinnostaa.
EDIT: ja onko tosiaan näin, että massalla ei ole vaikutusta pysähtymiseen? Aiheuttaahan se isomman voiman, mikä luonnollisesti vaatii pysähtyäkseen isomman voiman, toki renkaiden pito paranee, kun pintaan kohdistuva paine kasvaa, mutta mutta... ??
Ei ole vanhoja lehtiä enää. Käsitykseni on, että keskivertoauton jarrutusmatka on jonkin verran lyhentynyt, kun jarrut, renkaat ja alustan suunnittelu ovat vuosien saatossa kehittyneet.
Esimerkki massan vaikutuksesta jarrutusmatkoihin löytyi TM 12/2005:sta 1,6 litran farmareiden vertailusta. Jarrutusmatkat 100 - 0 km/h ja kokonaismassat.
Auto, 1+1 henkeä/täysi kuorma m, kokonaismassa kg Ford Focus, 39/39 m, 1825 kg Renault Megane, 39/40 m, 1795 kg Opel Astra, 39/41 m, 1840 kg Peugeot 307, 40/41 m, 1850 kg Toyota Corolla, 41/41 m, 1655 kg
Eli kahdessa autossa samat matkat vajaalla ja täydellä kuormalla. Keveimmän auton jarrutusmatka on pisin. Eli näillä tiedoilla voi kohtalaisen varmasti olla sitä mieltä, että massalla ei ole vaikutusta jarrutusmatkaan.
Muistaakseni jossakin pakuvertailussa kävi niin, että jotkut autot pysähtyivät kuormalla paremmin kuin ilman. Muistaakseni takajarrut jarruttivat tehokkaammin kuormalla, tai sitten jarrujen lukkiintuminen oli kuormalla helpommin hallittavissa.
Onko itselläsi tallella vanhoja lehtiä? Viitsisitkö katsoa sieltä jonkin keskiverto auton pysähtymismatkan, niin voitaisiin verrata kuinka paljon on tapahtunut parannusta? Minua tämä pysähtyminen kiinnostaa.
EDIT: ja onko tosiaan näin, että massalla ei ole vaikutusta pysähtymiseen? Aiheuttaahan se isomman voiman, mikä luonnollisesti vaatii pysähtyäkseen isomman voiman, toki renkaiden pito paranee, kun pintaan kohdistuva paine kasvaa, mutta mutta... ??
Ei ole vanhoja lehtiä enää. Käsitykseni on, että keskivertoauton jarrutusmatka on jonkin verran lyhentynyt, kun jarrut, renkaat ja alustan suunnittelu ovat vuosien saatossa kehittyneet.
Esimerkki massan vaikutuksesta jarrutusmatkoihin löytyi TM 12/2005:sta 1,6 litran farmareiden vertailusta. Jarrutusmatkat 100 - 0 km/h ja kokonaismassat.
Auto, 1+1 henkeä/täysi kuorma m, kokonaismassa kg Ford Focus, 39/39 m, 1825 kg Renault Megane, 39/40 m, 1795 kg Opel Astra, 39/41 m, 1840 kg Peugeot 307, 40/41 m, 1850 kg Toyota Corolla, 41/41 m, 1655 kg
Eli kahdessa autossa samat matkat vajaalla ja täydellä kuormalla. Keveimmän auton jarrutusmatka on pisin. Eli näillä tiedoilla voi kohtalaisen varmasti olla sitä mieltä, että massalla ei ole vaikutusta jarrutusmatkaan.
Muistaakseni jossakin pakuvertailussa kävi niin, että jotkut autot pysähtyivät kuormalla paremmin kuin ilman. Muistaakseni takajarrut jarruttivat tehokkaammin kuormalla, tai sitten jarrujen lukkiintuminen oli kuormalla helpommin hallittavissa.
Itselläni on muistikuva, että 70 luvun alussa kun meillä vielä sai ajaa vapailla nopeuksilla oli jarrutusmatka satasen vauhdista yli 60m ja poljinvoimaa piti olla nelinkertainen nykyautoihin verrattuna, kun silloin ei ollut tehostinta ja rumpujarrut oli yleiset sekä edessä että takana. Ja monet autot oli jarruiltaan takapainoisia eli perä kääntyi jarrutuksissa. tuttu näky oli maanteillä musta vana mikä oli kääntynyt ympäri ja yleensä vastaantulevien kaistan puolelle. Eli jos nimimerkki opelix ei hyväksy muita auton parantuineita ominaisuuksia voidaan kyllä sanoa, että jo jarrujen puolesta voidaan nopeuksia korottaa ainakin 20km/h jos autot pysähtyvät nyt suoraviivaisesti alle 40m. Ja jos vielä otetaan muut seikat huomioon mitä sitten???
Meillä kuolee edelleen 400 henkeä vuosittain liikenteessä. Jos autoteollisuus on saanut valtavan työn ja taloudellisen panostuksen tuloksena parannettua autojen turvallisuutta, miksi se pitäisi ulosmitata nostamalla nopeuksia? Miksi maksaisimme autoistamme entistä enemmän saadaksemme turvallisempia autoja, jos muutamme omaa toimintaa siten, että lopputulos on sama kuin ennen? Onko perimmäinen tarkoitus kuitenkin vain nauttia ajamisessa kovasta vauhdista?
Kuljettajien suorituskyky ei ole parantunut yhtään autojen kehittyessä, evoluutio ei tarjoa tähän mitään mahdollisuuksia näin lyhyessä ajassa ja tuskin kuljettajat kehittävät ajotaitoakaan entisiä aikoja enempää. Näkökyky, reaktioajat sekä harkintakyky ovat siis säilyneet vakioina. Luonteessa kuljettajien välillä tuntuu olevan suuria eroja, mikä väistämättä aiheuttaa ristiriitoja liikenteessä. Joku hermostuu toisen toiminnasta, jos se ei tue omaa mielipidettä. Sen havaitsee tälläkin palstalla helposti. Tuskin kiukkuinen kuski on rauhallista turvallisempi.
Varmasti suuri osa onnettomuuksista on sellaisia, jossa kuljettajan aloittaessa toiminnan onnettomuuden välttämiseksi, ei auton ominaisuuksien puolesta ole enää ollut mitään tehtävissä. Auton ominaisuudet eivät yksinkertaisesti edes teoriassa riitä. Tilanne on siis huomattu tai siihen reagoitu liian myöhään. Tällaisiin asioihin ei voi autoa kehittämällä vaikuttaa. Päinvastoin, vaarana on kuljettajan liiallinen luottamus auton ominaisuuksiin. Tästä olemme saaneet juuri erinomaisen esimerkin.
Itselläni on muistikuva, että 70 luvun alussa kun meillä vielä sai ajaa vapailla nopeuksilla oli jarrutusmatka satasen vauhdista yli 60m ja poljinvoimaa piti olla nelinkertainen nykyautoihin verrattuna, kun silloin ei ollut tehostinta ja rumpujarrut oli yleiset sekä edessä että takana. Ja monet autot oli jarruiltaan takapainoisia eli perä kääntyi jarrutuksissa. tuttu näky oli maanteillä musta vana mikä oli kääntynyt ympäri ja yleensä vastaantulevien kaistan puolelle. Eli jos nimimerkki opelix ei hyväksy muita auton parantuineita ominaisuuksia voidaan kyllä sanoa, että jo jarrujen puolesta voidaan nopeuksia korottaa ainakin 20km/h jos autot pysähtyvät nyt suoraviivaisesti alle 40m. Ja jos vielä otetaan muut seikat huomioon mitä sitten???
Asioita, jotka eivät ole muuttuneet: - kuljettajien reaktioajat - kelit ja säät - pimeys
Sitten vähän faktaa pysähtymismatkoista
80 km/h kuiva tie, pysähtymismatka on 58 metriä 100 km/h kuiva tie, pysähtymismatka on 83 metriä
80 km/h jäinen tie, pysähtymismatka on 187 metriä 100 km/h jäinen tie, pysähtymismatka on 285 metriä
Mielenkiintoinen fakta on myös se, että jos autot ajavat 40 ja 50 km/h rinnakkain, havaitsevat esteen yhtäaikaa ja aloittavat jarrutuksen yhtäaikaa, niin 40 km/h ajaneen auton pysähtyessä 50 km/h tunnissa ajaneen auton nopeus on vielä 40 km/h.
Hieman pessimistinen kuva Liikenneturvalla on jarrutusmatkasta. Reaktioaika 100 km/h 1 sek/28m on OK, pysähtymismatka 100-0 = 55 m. Nykyautoilla lienee arvo +- 40 m., jolloin 15 m voi napsaista tuosta pois.
Papukaijamerkin saat tosin, jaksaessasi vääntä Arnotk:in kanssa!
Meillä kuolee edelleen 400 henkeä vuosittain liikenteessä. Jos autoteollisuus on saanut valtavan työn ja taloudellisen panostuksen tuloksena parannettua autojen turvallisuutta, miksi se pitäisi ulosmitata nostamalla nopeuksia? Miksi maksaisimme autoistamme entistä enemmän saadaksemme turvallisempia autoja, jos muutamme omaa toimintaa siten, että lopputulos on sama kuin ennen? Onko perimmäinen tarkoitus kuitenkin vain nauttia ajamisessa kovasta vauhdista?
Ei sitä turvallisuutta mihinkään kumota koska autot ovat parempia.
Ja myös tiet.
Kuljettajien suorituskyky ei ole parantunut yhtään autojen kehittyessä, evoluutio ei tarjoa tähän mitään mahdollisuuksia näin lyhyessä ajassa ja tuskin kuljettajat kehittävät ajotaitoakaan entisiä aikoja enempää. Näkökyky, reaktioajat sekä harkintakyky ovat siis säilyneet vakioina. Luonteessa kuljettajien välillä tuntuu olevan suuria eroja, mikä väistämättä aiheuttaa ristiriitoja liikenteessä. Joku hermostuu toisen toiminnasta, jos se ei tue omaa mielipidettä. Sen havaitsee tälläkin palstalla helposti. Tuskin kiukkuinen kuski on rauhallista turvallisempi.
Pitää ottaa huomioon että meillä on autoileva sukupolvi on pääsääntöisesti toinen tai kolmas. Silloin kun meillä oli vaapaat nopeudet oli vielä ensimmäinen sukupolvi pääsääntöisesti, että kyllä kehitystä on varmasti tapahtunut.
Sen sijaan kumoaisin kyllä tuon evoluutio teorian, mutta siitä en keskustele täällä vaan siitä voimme keskustella esim. uskonto foorumeilla.
Varmasti suuri osa onnettomuuksista on sellaisia, jossa kuljettajan aloittaessa toiminnan onnettomuuden välttämiseksi, ei auton ominaisuuksien puolesta ole enää ollut mitään tehtävissä. Auton ominaisuudet eivät yksinkertaisesti edes teoriassa riitä. Tilanne on siis huomattu tai siihen reagoitu liian myöhään. Tällaisiin asioihin ei voi autoa kehittämällä vaikuttaa. Päinvastoin, vaarana on kuljettajan liiallinen luottamus auton ominaisuuksiin. Tästä olemme saaneet juuri erinomaisen esimerkin.
Mutta myös kun joutuu ajamaan liian hitaasti silloin väsyy ja turtuu ja reaktioaika pitenee. Jokainen voi tuon kokea lähtee ajamaan esim. 80km/h pitkän matkan? Kuinka kauan pysyy virkeänä.
Eikö ne uusien autojen abs+ jarruassistentit vähennäkkään jarrutusmatkaa? Eikö sinulla ole ristiriitaa?
Vastaan vain näihin ja jos alkaa taas näyttää siltä, että vauhtipyörä alkaa hipomaan kurkihirttä niin lopetan.
Kyllä, uusien autojen abs+jarruassitentit vähentävät monessa tilanteessa jarrutusmatkaa verrattuna samaan autoon ilman näitä varusteita. Minä vertasin uutta ja vanhaa autoa, missä taas massa on aivan eriluokkaa, massan kasvu voi olla jopa 40% luokkaa vaikka moottorikoko on pysynyt samana. Renkaat menee lukkoon vanhemmillakin autoilla eli hidastuvuuteen ei käsittääkseni vaikuta tasaisella pinnalla juuri muu kuin renkaat ja auton massa.
Ei minulla ole ristiriitaa, minä en väittele itseni kanssa...
Haluatko myös 70-luvun kuolonkolariluvut?
Ei vaan nopeuksien samana pitämiseen.
MUOKKAUS: Ks. viestini http://www.tekniikanmaailma.fi/keskustelu/?mode=viewtopic&fid=5&tid=2961&page=10.
Minä vertasin uutta ja vanhaa autoa, missä taas massa on aivan eriluokkaa, massan kasvu voi olla jopa 40% luokkaa vaikka moottorikoko on pysynyt samana. Renkaat menee lukkoon vanhemmillakin autoilla eli hidastuvuuteen ei käsittääkseni vaikuta tasaisella pinnalla juuri muu kuin renkaat ja auton massa.
Aikanaan ihmettelin tuota TM:n vertailua kitkarenkailla jarrutetusta matkasta ABS:llä. Siinähän muistaakseeni ainakin epäsuorasti väitettiin, ettei ABS ikäänkuin sopisi kitkarenkaille niin hyvin. Jarrutusmatka kitkoilla ja nastoilla voi olla tuo jossain tekojääratamaisissa oloissa, mutta väite, että jarrutus olisi millään renkailla tehokkaampi ilman ABS:ää vähän ihmetyttää. Muistaako kukaan minkälaisella autolla jarrutus tehtiin?
Joka tapauksessahan on niin, että lepokitka on suurempi kuin liikekitka (paitsi teflonilla joilla ne on samat). Rengas on levossa maahan nähden kun se pyörii. Jos se luistaa, se menettää lepokitkansa. Tähänhän koko ABS:n idea perustuu. Vaikka tie olisi miten liukas, tulisi järjestelmän aina jarruttaa maksimaalisella teholla rengasta lukitsematta. Jos järjestelmä toimii niin kuin pitää, tulisi lopputuloksen olla sama kaikilla renkailla: ABS:llä pysähtyy nopeammin (tietysti myös auton hallinta säilytetään, mikä on ehkä vielä tärkeämpää). Jos järjestelmä ei jostain syystä sitten pelaa, niin se on toinen juttu.
Nopeusrajoituksista sen verran, että vaikka autot ovatkin parantuneet, niin ovathan myös liikennemäärät kasvaneet 70-luvun alusta 3-4 kertaisiksi. Turha siis verrata tuolloista tilannetta nykyiseen pelkkien autojen ja teiden kehityksen perusteella.
Eikö ne uusien autojen abs+ jarruassistentit vähennäkkään jarrutusmatkaa? Eikö sinulla ole ristiriitaa?
Vastaan vain näihin ja jos alkaa taas näyttää siltä, että vauhtipyörä alkaa hipomaan kurkihirttä niin lopetan.
Kyllä, uusien autojen abs+jarruassitentit vähentävät monessa tilanteessa jarrutusmatkaa verrattuna samaan autoon ilman näitä varusteita. Minä vertasin uutta ja vanhaa autoa, missä taas massa on aivan eriluokkaa, massan kasvu voi olla jopa 40% luokkaa vaikka moottorikoko on pysynyt samana. Renkaat menee lukkoon vanhemmillakin autoilla eli hidastuvuuteen ei käsittääkseni vaikuta tasaisella pinnalla juuri muu kuin renkaat ja auton massa.
Ei minulla ole ristiriitaa, minä en väittele itseni kanssa...
Selvä ristiriita kirjoitustesi välillä. Väitit toisaalla että abs lyhenttää jarrumatkaa ja nyt toista HEH HEH HEE!!! Myönnä jo että olet väärässä.
Oli autotkin silloin huononpia ajaa ei jarrumatka ole ainut mikä kolareita aiheuttaa itse sanoit että peräänajot ovat vain pieni osa akikista taas ristiriitaa????
Haluatko myös 70-luvun kuolonkolariluvut?
Oliko jo 70 luvulla paremmat autot? Ei mutta silloin oli jo nopeusrajoitukset?
Aikanaan ihmettelin tuota TM:n vertailua kitkarenkailla jarrutetusta matkasta ABS:llä. Siinähän muistaakseeni ainakin epäsuorasti väitettiin, ettei ABS ikäänkuin sopisi kitkarenkaille niin hyvin. Jarrutusmatka kitkoilla ja nastoilla voi olla tuo jossain tekojääratamaisissa oloissa, mutta väite, että jarrutus olisi millään renkailla tehokkaampi ilman ABS:ää vähän ihmetyttää. Muistaako kukaan minkälaisella autolla jarrutus tehtiin?
Joka tapauksessahan on niin, että lepokitka on suurempi kuin liikekitka (paitsi teflonilla joilla ne on samat). Rengas on levossa maahan nähden kun se pyörii. Jos se luistaa, se menettää lepokitkansa. Tähänhän koko ABS:n idea perustuu. Vaikka tie olisi miten liukas, tulisi järjestelmän aina jarruttaa maksimaalisella teholla rengasta lukitsematta. Jos järjestelmä toimii niin kuin pitää, tulisi lopputuloksen olla sama kaikilla renkailla: ABS:llä pysähtyy nopeammin (tietysti myös auton hallinta säilytetään, mikä on ehkä vielä tärkeämpää). Jos järjestelmä ei jostain syystä sitten pelaa, niin se on toinen juttu.
Varsinainen testi tehtiin VW Golfilla. Nastarenkain paras tulos saatiin ilman ABS:ää, tarkasti poljinvoimaa annostelemalla. Toiseksi paras tulos tuli ABS:llä, jossa poljinvoimaa annosteltiin myös. Kolmanneksi paras tulos tuli lukkojarrutuksella, ja nastarenkain "huonoin" tulos tuli potkaisemalla ABS-jarrupoljin pohjaan. Huomattakoon, että ABSin parasta valttia, ohjattavuuden säilymistä, ei arvioitu.
Kitkarenkain paras tulos saatiin lukkojarrutuksella (siis ilman ABSia); silloinkin jarrutustulos oli huonompi kuin nastarenkaiden huonoin.
Nämä mittaukset siis tehtiin sileällä jäällä; asfaltilla ja lumella nasta- ja kitkarenkaat ovat hyvin tasa-arvoisia - silloin vaikuttava tekijä on renkaan kulutuspinnan koostumus ja kuviointi.
En näe kirjoitusteni välillä edelleenkään mitään ristiriitaa. ABS yleensä lyhentää jarrutusmatkaa. Tämä vertaushan on pakko tehdä samalla autolla ABS-jarruin ja ilman ABS-jarruja. Minä vertasin nyt uusia ja vanhoja autoja. Varmasti 80-luvun alunkin autot olisi pysähtynyt tehokkaaammin, jos niissä olisi ollut ABS-jarrut.
Mutta tähän minulla ei ole antaa mitään faktaa, tämä perustuu täysin minun omaan mutuun. Jos jollakin on vanhoja TM:iä, niin niistä selviäsi onko vanhojen ja uusien autojen jarrutusmatkoissa suuria eroja. Minun käsitykseni on se, että massa vaikuttaa pysähtyvyyteen ja sitähän uusissa autoissa on runsaasti enemmän kuin vanhoissa.
Kolareja aiheuttaa se että toinen auto osuu toiseen tai auto törmää johonkin muuhun. Jos nopeus olisi nolla, ei törmäystä tapahtuisi. Tästä taas voidaan päätellä että auton pysähtymisellä on tärkeä rooli hyvin monessa tapauksessa, ei vain peräänajossa.
Tarkoitin sitä kun nykyautot ovat hyviä ajaa on kävelyvauhti niille kuin kiduttamista. Nykyautot on suunniteltu suuremmille nopeuksille ja moottorin kierrosluku ja vaihteisto ei sovi nykyrajoituksiin.
Millähän autolla mahdat ajella, jos Suomen maantienopeudet tuottaa ongelmia? Taitaa nykyautotkin vielä olla taloudellisimpia siinä 80-90km/h tuntumassa isoimmalla vaihteella.
Mutta tähän minulla ei ole antaa mitään faktaa, tämä perustuu täysin minun omaan mutuun. Jos jollakin on vanhoja TM:iä, niin niistä selviäsi onko vanhojen ja uusien autojen jarrutusmatkoissa suuria eroja. Minun käsitykseni on se, että massa vaikuttaa pysähtyvyyteen ja sitähän uusissa autoissa on runsaasti enemmän kuin vanhoissa.
Massa ei vaikuta teoriassa jarrutusmatkoihin. Käytännössä kuorma-auto vaatii pitemmän matkan, mutta henkilöautoja tarkasteltaessa tilanne ei olekaan niin selkeä.
Monen pikkuauton pysähtymismatka on pitempi kuin painavamman huippuluokan jarruilla, alustalla ja renkailla varustetun auton. Käytännössä jarrutusmatka riippuu paljon alustasta, renkaista, jarruista ja niiden yhteistoiminnasta. Kun eripainoisten henkilöautojen jarrutusmatkoja verrataan, huomataan helposti, että massa ei vaikuta jarrutusmatkoihin.
Mitä tarkoittaa akikista?
Mitä tarkoittaa akikista?
Sattuuhan noita kirotusvihreitä itsellekkin, mutta tämä yli 50-vuotias suomen tiet tunteva rekkamies vetää kyllä pohjat.
Haluatko myös 70-luvun kuolonkolariluvut?
Oliko jo 70 luvulla paremmat autot? Ei mutta silloin oli jo nopeusrajoitukset?
Jos autoilla ajettaisiin nykyään tuplanopeutta, siis satasta taajamassa, sataakuuttakymppiä maantiellä ja kahtasataaneljääkymppiä moottoritiellä, niin pelkäänpä pahoin, että 70-luvun n. 1000 kuollutta vuodessa alkaisi näyttää pieneltä luvulta.
Aikanaan ihmettelin tuota TM:n vertailua kitkarenkailla jarrutetusta matkasta ABS:llä. Siinähän muistaakseeni ainakin epäsuorasti väitettiin, ettei ABS ikäänkuin sopisi kitkarenkaille niin hyvin. Jarrutusmatka kitkoilla ja nastoilla voi olla tuo jossain tekojääratamaisissa oloissa, mutta väite, että jarrutus olisi millään renkailla tehokkaampi ilman ABS:ää vähän ihmetyttää. Muistaako kukaan minkälaisella autolla jarrutus tehtiin?
Joka tapauksessahan on niin, että lepokitka on suurempi kuin liikekitka (paitsi teflonilla joilla ne on samat). Rengas on levossa maahan nähden kun se pyörii. Jos se luistaa, se menettää lepokitkansa. Tähänhän koko ABS:n idea perustuu. Vaikka tie olisi miten liukas, tulisi järjestelmän aina jarruttaa maksimaalisella teholla rengasta lukitsematta. Jos järjestelmä toimii niin kuin pitää, tulisi lopputuloksen olla sama kaikilla renkailla: ABS:llä pysähtyy nopeammin (tietysti myös auton hallinta säilytetään, mikä on ehkä vielä tärkeämpää). Jos järjestelmä ei jostain syystä sitten pelaa, niin se on toinen juttu.
Varsinainen testi tehtiin VW Golfilla. Nastarenkain paras tulos saatiin ilman ABS:ää, tarkasti poljinvoimaa annostelemalla. Toiseksi paras tulos tuli ABS:llä, jossa poljinvoimaa annosteltiin myös. Kolmanneksi paras tulos tuli lukkojarrutuksella, ja nastarenkain "huonoin" tulos tuli potkaisemalla ABS-jarrupoljin pohjaan. Huomattakoon, että ABSin parasta valttia, ohjattavuuden säilymistä, ei arvioitu.
Kitkarenkain paras tulos saatiin lukkojarrutuksella (siis ilman ABSia); silloinkin jarrutustulos oli huonompi kuin nastarenkaiden huonoin.
Nämä mittaukset siis tehtiin sileällä jäällä; asfaltilla ja lumella nasta- ja kitkarenkaat ovat hyvin tasa-arvoisia - silloin vaikuttava tekijä on renkaan kulutuspinnan koostumus ja kuviointi.
Joo tuo kertoo kaiken. Tietysti vw oli kyseessä mikä on tm:n suosikki auto ja oliko myös hakkapeliitat? Niille ei tm:n mielestä löydy voittajaa.
Ja tuo ettei ilman abs:ää toimi ohjattavuus on täyttä puppua. Jarrua säätelemällä voi säylyttää ohjattavuuden.
Jos autoilla ajettaisiin nykyään tuplanopeutta, siis satasta taajamassa, sataakuuttakymppiä maantiellä ja kahtasataaneljääkymppiä moottoritiellä, niin pelkäänpä pahoin, että 70-luvun n. 1000 kuollutta vuodessa alkaisi näyttää pieneltä luvulta.
Kyllä 70-luvun alussa oli jo nopeusrajoitukset. Eikö vai autot ole tuosta ajasta kehittyneet? Nykyautoilla voi varmasti ajaa tuplanopeutta mitä 70 luvun autoilla ajettiin ja onhan tietkin parantuneet vaikka nastat niitä syökin.
Mutta tähän minulla ei ole antaa mitään faktaa, tämä perustuu täysin minun omaan mutuun. Jos jollakin on vanhoja TM:iä, niin niistä selviäsi onko vanhojen ja uusien autojen jarrutusmatkoissa suuria eroja. Minun käsitykseni on se, että massa vaikuttaa pysähtyvyyteen ja sitähän uusissa autoissa on runsaasti enemmän kuin vanhoissa.
Sinä vain olet nyt pysähtynyt tuohon jarrutusmatkaa no se on tietysti tyypillistä henkilöölle minkä pitää roikkua edellä ajavan puskurissa kiinni eikä osaa yhtään ennakoida tapahtumia. Eikö pitäisi lähteä siitä ettei valtateillä eikä moottoriteillä pysähdeltäisi ja pyrittäisiin pitämään tasainen nopeus näin ei jarrutusmnatka ole noin oleellinen asia, vaikka nykyautot pysähtyvätkin nopeammin abs jarruista huolimatta.
Lisätäänhän esim. junienkin nopeuksia vaikka niillä pysähtymismatka on toista kilometriä eikä kukaan syytä junaa jos joku tulee eteen.
On myös muitakin kolareita, esim. ulosajot ja vastapuolenkaistalle siirtymiset ym. Eikö noihin vaikuta ajoominaisuudet?
Joo tuo kertoo kaiken. Tietysti vw oli kyseessä mikä on tm:n suosikki auto ja oliko myös hakkapeliitat? Niille ei tm:n mielestä löydy voittajaa.
Ja tuo ettei ilman abs:ää toimi ohjattavuus on täyttä puppua. Jarrua säätelemällä voi säylyttää ohjattavuuden.
Edellä olevat vastauksetkin kertovat kaiken - artokn:n asenteellisuudesta.
Kukaan ei ole väittänyt, "ettei ilman abs:ää toimi ohjattavuus". Lue tarkemmin. ABSin tehtävähän nimen omaan on "jarrun sääteleminen".
Sinä vain olet nyt pysähtynyt tuohon jarrutusmatkaa no se on tietysti tyypillistä henkilöölle minkä pitää roikkua edellä ajavan puskurissa kiinni eikä osaa yhtään ennakoida tapahtumia. Eikö pitäisi lähteä siitä ettei valtateillä eikä moottoriteillä pysähdeltäisi ja pyrittäisiin pitämään tasainen nopeus näin ei jarrutusmnatka ole noin oleellinen asia, vaikka nykyautot pysähtyvätkin nopeammin abs jarruista huolimatta.
Lisätäänhän esim. junienkin nopeuksia vaikka niillä pysähtymismatka on toista kilometriä eikä kukaan syytä junaa jos joku tulee eteen.
Kuulehan Juna-artokn, kannattaisikohan nyt laskea kierroksia, ottaa rauhallisesti ja mennä lepäämään ja unohtaa nämä palstoille kirjoittelut muutamaksi viikoksi? Voisi olla parempi meille kaikille.
[.
Kuulehan Juna-artokn, kannattaisikohan nyt laskea kierroksia, ottaa rauhallisesti ja mennä lepäämään ja unohtaa nämä palstoille kirjoittelut muutamaksi viikoksi? Voisi olla parempi meille kaikille.
Kuules traktori-maukka meneekö jauhot suuhun kun et kykene puolustamaan liian alahaisia nopeuksia?
Parasta on meille kaikille että liikenteestä kirjoitetaan totuus ja näin liikenneturvallisuus paranee ja myös sujuvuus.
On myös muitakin kolareita, esim. ulosajot ja vastapuolenkaistalle siirtymiset ym. Eikö noihin vaikuta ajoominaisuudet?
Periaatteessa ulos voi ajaa ilman että syntyy kolari, jos ei osuta mihinkään ja mitään ei mene rikki. Mutta ei siitä sen enempää. Tarkoitin vain sitä, että moni onnettomuus voitaisiin välttää sillä, että auton hidastuvuus olisi parempi.
Monen pikkuauton pysähtymismatka on pitempi kuin painavamman huippuluokan jarruilla, alustalla ja renkailla varustetun auton. Käytännössä jarrutusmatka riippuu paljon alustasta, renkaista, jarruista ja niiden yhteistoiminnasta. Kun eripainoisten henkilöautojen jarrutusmatkoja verrataan, huomataan helposti, että massa ei vaikuta jarrutusmatkoihin.
Onko itselläsi tallella vanhoja lehtiä? Viitsisitkö katsoa sieltä jonkin keskiverto auton pysähtymismatkan, niin voitaisiin verrata kuinka paljon on tapahtunut parannusta? Minua tämä pysähtyminen kiinnostaa.
EDIT: ja onko tosiaan näin, että massalla ei ole vaikutusta pysähtymiseen? Aiheuttaahan se isomman voiman, mikä luonnollisesti vaatii pysähtyäkseen isomman voiman, toki renkaiden pito paranee, kun pintaan kohdistuva paine kasvaa, mutta mutta... ??
EDIT: ja onko tosiaan näin, että massalla ei ole vaikutusta pysähtymiseen? Aiheuttaahan se isomman voiman, mikä luonnollisesti vaatii pysähtyäkseen isomman voiman, toki renkaiden pito paranee, kun pintaan kohdistuva paine kasvaa, mutta mutta... ??
Ei ole vanhoja lehtiä enää. Käsitykseni on, että keskivertoauton jarrutusmatka on jonkin verran lyhentynyt, kun jarrut, renkaat ja alustan suunnittelu ovat vuosien saatossa kehittyneet.
Esimerkki massan vaikutuksesta jarrutusmatkoihin löytyi TM 12/2005:sta 1,6 litran farmareiden vertailusta. Jarrutusmatkat 100 - 0 km/h ja kokonaismassat.
Auto, 1+1 henkeä/täysi kuorma m, kokonaismassa kg
Ford Focus, 39/39 m, 1825 kg
Renault Megane, 39/40 m, 1795 kg
Opel Astra, 39/41 m, 1840 kg
Peugeot 307, 40/41 m, 1850 kg
Toyota Corolla, 41/41 m, 1655 kg
Eli kahdessa autossa samat matkat vajaalla ja täydellä kuormalla. Keveimmän auton jarrutusmatka on pisin. Eli näillä tiedoilla voi kohtalaisen varmasti olla sitä mieltä, että massalla ei ole vaikutusta jarrutusmatkaan.
Muistaakseni jossakin pakuvertailussa kävi niin, että jotkut autot pysähtyivät kuormalla paremmin kuin ilman. Muistaakseni takajarrut jarruttivat tehokkaammin kuormalla, tai sitten jarrujen lukkiintuminen oli kuormalla helpommin hallittavissa.
EDIT: ja onko tosiaan näin, että massalla ei ole vaikutusta pysähtymiseen? Aiheuttaahan se isomman voiman, mikä luonnollisesti vaatii pysähtyäkseen isomman voiman, toki renkaiden pito paranee, kun pintaan kohdistuva paine kasvaa, mutta mutta... ??
Ei ole vanhoja lehtiä enää. Käsitykseni on, että keskivertoauton jarrutusmatka on jonkin verran lyhentynyt, kun jarrut, renkaat ja alustan suunnittelu ovat vuosien saatossa kehittyneet.
Esimerkki massan vaikutuksesta jarrutusmatkoihin löytyi TM 12/2005:sta 1,6 litran farmareiden vertailusta. Jarrutusmatkat 100 - 0 km/h ja kokonaismassat.
Auto, 1+1 henkeä/täysi kuorma m, kokonaismassa kg
Ford Focus, 39/39 m, 1825 kg
Renault Megane, 39/40 m, 1795 kg
Opel Astra, 39/41 m, 1840 kg
Peugeot 307, 40/41 m, 1850 kg
Toyota Corolla, 41/41 m, 1655 kg
Eli kahdessa autossa samat matkat vajaalla ja täydellä kuormalla. Keveimmän auton jarrutusmatka on pisin. Eli näillä tiedoilla voi kohtalaisen varmasti olla sitä mieltä, että massalla ei ole vaikutusta jarrutusmatkaan.
Muistaakseni jossakin pakuvertailussa kävi niin, että jotkut autot pysähtyivät kuormalla paremmin kuin ilman. Muistaakseni takajarrut jarruttivat tehokkaammin kuormalla, tai sitten jarrujen lukkiintuminen oli kuormalla helpommin hallittavissa.
Itselläni on muistikuva, että 70 luvun alussa kun meillä vielä sai ajaa vapailla nopeuksilla oli jarrutusmatka satasen vauhdista yli 60m ja poljinvoimaa piti olla nelinkertainen nykyautoihin verrattuna, kun silloin ei ollut tehostinta ja rumpujarrut oli yleiset sekä edessä että takana. Ja monet autot oli jarruiltaan takapainoisia eli perä kääntyi jarrutuksissa. tuttu näky oli maanteillä musta vana mikä oli kääntynyt ympäri ja yleensä vastaantulevien kaistan puolelle. Eli jos nimimerkki opelix ei hyväksy muita auton parantuineita ominaisuuksia voidaan kyllä sanoa, että jo jarrujen puolesta voidaan nopeuksia korottaa ainakin 20km/h jos autot pysähtyvät nyt suoraviivaisesti alle 40m. Ja jos vielä otetaan muut seikat huomioon mitä sitten???
Meillä kuolee edelleen 400 henkeä vuosittain liikenteessä. Jos autoteollisuus on saanut valtavan työn ja taloudellisen panostuksen tuloksena parannettua autojen turvallisuutta, miksi se pitäisi ulosmitata nostamalla nopeuksia? Miksi maksaisimme autoistamme entistä enemmän saadaksemme turvallisempia autoja, jos muutamme omaa toimintaa siten, että lopputulos on sama kuin ennen? Onko perimmäinen tarkoitus kuitenkin vain nauttia ajamisessa kovasta vauhdista?
Kuljettajien suorituskyky ei ole parantunut yhtään autojen kehittyessä, evoluutio ei tarjoa tähän mitään mahdollisuuksia näin lyhyessä ajassa ja tuskin kuljettajat kehittävät ajotaitoakaan entisiä aikoja enempää. Näkökyky, reaktioajat sekä harkintakyky ovat siis säilyneet vakioina. Luonteessa kuljettajien välillä tuntuu olevan suuria eroja, mikä väistämättä aiheuttaa ristiriitoja liikenteessä. Joku hermostuu toisen toiminnasta, jos se ei tue omaa mielipidettä. Sen havaitsee tälläkin palstalla helposti. Tuskin kiukkuinen kuski on rauhallista turvallisempi.
Varmasti suuri osa onnettomuuksista on sellaisia, jossa kuljettajan aloittaessa toiminnan onnettomuuden välttämiseksi, ei auton ominaisuuksien puolesta ole enää ollut mitään tehtävissä. Auton ominaisuudet eivät yksinkertaisesti edes teoriassa riitä. Tilanne on siis huomattu tai siihen reagoitu liian myöhään. Tällaisiin asioihin ei voi autoa kehittämällä vaikuttaa. Päinvastoin, vaarana on kuljettajan liiallinen luottamus auton ominaisuuksiin. Tästä olemme saaneet juuri erinomaisen esimerkin.
Asioita, jotka eivät ole muuttuneet:
- kuljettajien reaktioajat
- kelit ja säät
- pimeys
Sitten vähän faktaa pysähtymismatkoista
80 km/h kuiva tie, pysähtymismatka on 58 metriä
100 km/h kuiva tie, pysähtymismatka on 83 metriä
80 km/h jäinen tie, pysähtymismatka on 187 metriä
100 km/h jäinen tie, pysähtymismatka on 285 metriä
Lähde http://www.liikenneturva.fi/Netti2004/pysahtymismatka.swf
Mielenkiintoinen fakta on myös se, että jos autot ajavat 40 ja 50 km/h rinnakkain, havaitsevat esteen yhtäaikaa ja aloittavat jarrutuksen yhtäaikaa, niin 40 km/h ajaneen auton pysähtyessä 50 km/h tunnissa ajaneen auton nopeus on vielä 40 km/h.
Hieman pessimistinen kuva Liikenneturvalla on jarrutusmatkasta. Reaktioaika 100 km/h 1 sek/28m on OK, pysähtymismatka 100-0 = 55 m. Nykyautoilla lienee arvo +- 40 m., jolloin 15 m voi napsaista tuosta pois.
Papukaijamerkin saat tosin, jaksaessasi vääntä Arnotk:in kanssa!
http://www.liikenneturpa.com/tutkimus
Sulla on mielenkiintoiset lähdetiedot kitkarenkaille!
Ei sitä turvallisuutta mihinkään kumota koska autot ovat parempia.
Ja myös tiet.
Kuljettajien suorituskyky ei ole parantunut yhtään autojen kehittyessä, evoluutio ei tarjoa tähän mitään mahdollisuuksia näin lyhyessä ajassa ja tuskin kuljettajat kehittävät ajotaitoakaan entisiä aikoja enempää. Näkökyky, reaktioajat sekä harkintakyky ovat siis säilyneet vakioina. Luonteessa kuljettajien välillä tuntuu olevan suuria eroja, mikä väistämättä aiheuttaa ristiriitoja liikenteessä. Joku hermostuu toisen toiminnasta, jos se ei tue omaa mielipidettä. Sen havaitsee tälläkin palstalla helposti. Tuskin kiukkuinen kuski on rauhallista turvallisempi.
Pitää ottaa huomioon että meillä on autoileva sukupolvi on pääsääntöisesti toinen tai kolmas. Silloin kun meillä oli vaapaat nopeudet oli vielä ensimmäinen sukupolvi pääsääntöisesti, että kyllä kehitystä on varmasti tapahtunut.
Sen sijaan kumoaisin kyllä tuon evoluutio teorian, mutta siitä en keskustele täällä vaan siitä voimme keskustella esim. uskonto foorumeilla.
Varmasti suuri osa onnettomuuksista on sellaisia, jossa kuljettajan aloittaessa toiminnan onnettomuuden välttämiseksi, ei auton ominaisuuksien puolesta ole enää ollut mitään tehtävissä. Auton ominaisuudet eivät yksinkertaisesti edes teoriassa riitä. Tilanne on siis huomattu tai siihen reagoitu liian myöhään. Tällaisiin asioihin ei voi autoa kehittämällä vaikuttaa. Päinvastoin, vaarana on kuljettajan liiallinen luottamus auton ominaisuuksiin. Tästä olemme saaneet juuri erinomaisen esimerkin.
Mutta myös kun joutuu ajamaan liian hitaasti silloin väsyy ja turtuu ja reaktioaika pitenee. Jokainen voi tuon kokea lähtee ajamaan esim. 80km/h pitkän matkan? Kuinka kauan pysyy virkeänä.