Käsittääkseni se on juuri noin kuten JOXA kertoi. Eli ilmavirran noste keventää autoa mitä kovempaa ajetaan.
Kyllähän tuo noste on tuttu asia. Sanotaan, että kuplan keula painaa maantienopeuksilla 30 kg. Tiedä sitten, onko totta vai ei, mutta tottahan pito on heikompi, jos paino noin vähenee.
Mutta kitka(kerroin?) sinänsä ei kai nopeuden mukaan muutu. Ainoastaan voimat. Joku fysiikasta paremmin perillä oleva varmaan ilmaisee saman täsmällisin termein.
Eihän se kitka kuluta asfalttia vaan nastan pistovoima. Se taas kasvaa mitä nopeammin ajetaan eli renkaan kehänopeuden kasvaessa nasta lyö kovemmin asfalttiin ja kuluttaa enemmän suhteessa hiljaisempaan nopeuteen.
Mutta kitka(kerroin?) sinänsä ei kai nopeuden mukaan muutu. Ainoastaan voimat. Joku fysiikasta paremmin perillä oleva varmaan ilmaisee saman täsmällisin termein.
Joo, ei kitkakerroin varmaan miksikään muutu, mutta pintaan kohdistuva voima eli pito on huonompi, eikö niin?
Eihän se kitka kuluta asfalttia vaan nastan pistovoima. Se taas kasvaa mitä nopeammin ajetaan eli renkaan kehänopeuden kasvaessa nasta lyö kovemmin asfalttiin ja kuluttaa enemmän suhteessa hiljaisempaan nopeuteen.
Joo, tähän en ota kantaa. Olet varmaankin oikeassa tuossa asiassa. Kommentoinkin vain kitkan pienenemistä vauhdin kasvaessa.
Lumitilanne koko lounaisessa Suomessa (Imatra-Vaasa) on melko olematon (<1) .. ainakin tähän aamuun (23.11) mennessä ja silti nastat ovat rouskuttaneet tuota "hyvää pitoa" jo ties kuinka kauan.
Optimaalinen rengasvalinta on kompromissi olosuhteiden suhteen. Koska suurin osa talvesta ajetaan paljailla teillä, on aika turhaa ajella pitoa heikentävien, ääntä tuottavien ja tien päällystettä jyrsivien piikkien varassa.
Optimaalinen rengasvalinta on kompromissi olosuhteiden suhteen. Koska suurin osa talvesta ajetaan paljailla teillä, on aika turhaa ajella pitoa heikentävien, ääntä tuottavien ja tien päällystettä jyrsivien piikkien varassa.
Optimaalinen rengasvalinta on kompromissi olosuhteiden suhteen. Koska suurin osa talvesta ajetaan paljailla teillä, on aika turhaa ajella pitoa heikentävien, ääntä tuottavien ja tien päällystettä jyrsivien piikkien varassa.
Räkätin: "Mitäs siellä TLLssä vihjaillaan .. Niin lähellä oikeaa reunaa kuin se muuta liikennettä (ja omaa tietenkin) vaarantamatta on turvallista ... joten aivan täsmällistä paikkaa on mahdoton sanoa.
Mutta tuosta "uraisella tiellä" oikealla ajamisesta ja sitten reunaliikennettä väistellen vasemmalle ja takaisin oikealle jne jne ... on sellaista vispaamista urien ja/tai polanteiden ylitse edes takaisin, että paljon mieluummin ajaisin tasaista tietä ... kuten varmaan kuka tahansa muukin. Uraisella ja/tai polanteisella tiellä sivusuunnassa vispaaminen edellyttää nopeuden pudottamista aika alas turvallisuuden vuoksi."
Ajatellaanpa tuota urautumisasiaa uudestaan ja unohdetaan yksinkertaisuuden vuoksi Räkättimen mainitsemat polanteet yms. olosuhteet. Puhutaan ainoastaan asvaltin kulumisesta johtuvasta urautumisesta.
TLL yksinkertaistettuna sanoo, että pitää ajaa oikealla. Samaa mieltä ovat urista huolestuneet. Urautumisen välttämiseksi pitäisi ajaa oikealla. Räkätin on lisäksi huolissaan vispaamisesta oikean ja vasemman reunan välillä.
Jos ajettaisiin toiveiden mukaan, urat syntyisivät kaistan oikeaan reunaan. Tämä tarkoittaisi sitä, että sateella ei sinne voisi väistää esimerkiksi rekan vastaan tullessa. Pitäisi ajaa lähempänä keskiviivaa, mikä ainakin kapeammilla teillä (useimmat 3-numeroiset tiet, mutta myös monet valta- ja kantatiet) on yleistä. Olisiko tämä parannus nykytilaan?
Katsokaa, miten urat sijoittuvat teillä. Ne ovat leveillä teillä aika hyvin oikeassa reunassa, mutta kapeammilla teillä kaistan keskellä. Lisäksi kaarteissa niiden paikka muuttuu. Sisäkaarteessa ne siirtyvät lähemmäs oikeaa reunaa, ulkokaarteissa taas keskiviivan viereen. Näin tapahtuu riippumatta kaarresäteestä. Eli tuota vispaamista tekee jo nyt enemmistä autoilijoista, todennäköisesti tietämättään (taas yksi syy lisätä kuljettajien koulutusta, koska jos kuski ei tiedä mitä tekee, ei turvallisuuden parantamiselle ole edellytyksiä ).
Vai olisiko parasta, että jokainen ajelee missä sattuu, jolloin tien kuluminen tasoittuu? Eritystilanteissa, kuten ohituspaikkaa odottavan elämän helpottaminen, palattaisiin ruotuun.
Optimaalinen rengasvalinta on kompromissi olosuhteiden suhteen. Koska suurin osa talvesta ajetaan paljailla teillä, on aika turhaa ajella pitoa heikentävien, ääntä tuottavien ja tien päällystettä jyrsivien piikkien varassa.
Sovellatko periaatetta itse muuallakin kuin rengasvalinnassa? Mikä on esimerkiksi autosi huippunopeus? Jos se olisi 140 km/h, varmaan myös kulutus olisi suurimmassa osissa ajo-olosuhteita huomattavasti nykyistä pienempi eikä meidän nastakuskien tarvitsisi olla niin huolissaan sinun ylimitoituksesta johtuvasta ilmansaastumisesta.
Optimaalinen rengasvalinta on kompromissi olosuhteiden suhteen. Koska suurin osa talvesta ajetaan paljailla teillä, on aika turhaa ajella pitoa heikentävien, ääntä tuottavien ja tien päällystettä jyrsivien piikkien varassa.
Kyllähän paljaalla tiellä ajaa vaikka "silestoneilla", mutta kun talvi "yllättää", niin tarvitaan pitoa!
Lumitilanne koko lounaisessa Suomessa (Imatra-Vaasa) on melko olematon (<1) .. ainakin tähän aamuun (23.11) mennessä ja silti nastat ovat rouskuttaneet tuota "hyvää pitoa" jo ties kuinka kauan.
http://www.fmi.fi/il/index.html?neito=lumi
Lumiraja voi olla vaikka Inarissa, mutta tänäänkin vain oli tiet jäässä täällä etelärannikolla.
Koko päivän olen ollut liikenteessä ja missään kohdassa tiestöä en ole jäätä nähnyt. Ojissa ehkä, mutta ei teillä. (tämä siis 24.11.2007)
Ei se mikään pääkallokeli ollutkaan, mutta jäätä oli teillä. Mutta Liikenneturvan tutkimuksen mukaan kuljettajat keskimäärin arvioivatkin tien kitkatason todellisuutta paremmaksi.
Tämä nyt on aika epäolennaista tämän keskustelun kannalta. Kaikissa autoissani on ollut riittävästi tehoa ajaa rajoitusten mukaan ja vähän ylikin. Suuremmasta koneesta voisi olla taloudellista hyötyä moottoritiellä tai kuormaa vetäessä, mutta kyllä pikkulohko on parempi kompromissi kokonaisvaltaisesti.
Lumiraja voi olla vaikka Inarissa, mutta tänäänkin vain oli tiet jäässä täällä etelärannikolla.
Eihän tänään ollut yhtään paha keli. Vähän oli jäätynyttä kosteutta tien pinnalla, mutta hyvin olisi silti pärjännyt vaikka kesärenkailla.
Metsähaka:
Kyllähän paljaalla tiellä ajaa vaikka "silestoneilla", mutta kun talvi "yllättää", niin tarvitaan pitoa!
Sitten kun sitä lunta oikeasti tulee, niin käsittääkseni nastoista ei ole apua silloinkaan (kitkoihin verrattuna).
Tietyillä keleillä nastat kyllä ovat paremmat, mutta kannattaako niiden muutaman päivän vuoksi piirtää tiehen uraa ja jyristellä puoli vuotta?
Mielestäni kannattaa koska olemme selvinneet vaikeistakin olosuhteista kolareitta, siis sellaisista kun etelän "kesärengasbimpot" ajelee yli 100 mälliä!
Kyllähän paljaalla tiellä ajaa vaikka "silestoneilla", mutta kun talvi "yllättää", niin tarvitaan pitoa!
Sitten kun sitä lunta oikeasti tulee, niin käsittääkseni nastoista ei ole apua silloinkaan (kitkoihin verrattuna).
Tietyillä keleillä nastat kyllä ovat paremmat, mutta kannattaako niiden muutaman päivän vuoksi piirtää tiehen uraa ja jyristellä puoli vuotta?
Mielestäni kannattaa koska olemme selvinneet vaikeistakin olosuhteista kolareitta, siis sellaisista kun etelän "kesärengasbimpot" ajelee yli 100 mälliä!
Faktaa on, että nastarenkailla ajetaan enemmän kolareita ajosuoritteeseen nähden. Itsellä ei ainakaan ole ollut mitään vaikeuksia pysyä omalla kaistalla. Ihan voi ajella liikenteen mukana, eikä ole meinannut tulla peräänajoja tai lähteä auto käsistä. Omien havaintojenikin mukaan yleensä noista kolaroineista autoista löytyy nastarenkaat. Eivät ne renkaat tietenkään ole kolareihin syyllisiä, mutta eivät ne tunnu niitä estävänkään, vaikka rengastestissä pysähtyvät 5m nopeammin.
Itsellä ei ainakaan ole ollut mitään vaikeuksia pysyä omalla kaistalla. Ihan voi ajella liikenteen mukana, eikä ole meinannut tulla peräänajoja tai lähteä auto käsistä.
Eihän hyvätkään renkaat yksistään vaaratilanteita estä, mutta kyllä ne osaltaan auttavat niitä ja niiden seurauksia vähentämään. Kun todetaan, että ajaminen on kuskien vastuulla, niin kyllä kait siihen kuuluu myös se, että huolehtii asianmukaisesta kalustosta ja sen asianmukaisesta kunnosta???
Renkaissa säästäminen ominaisuuksien kustannuksella on aika naurettavaa, jos suhteuttaa rengaskulut (1-2 snt/km) autoilun muihin kustannuksiin.
Sinä voit jäädä kotiin taivastelemaan maailman menoa, minä en.
Aamulehti 19.11.2007:
Rattijuoppoja liikenteessä lähes entiseen malliin
19.11. - 12:24 (Luotu: 12:21)
Rattijuoppoja ajelee liikenteessä lähes entiseen malliin, kertoo tuore seurantatutkimus. Sen mukaan humalaisten kuljettajien määrä liikenteessä ei ole merkittävästi muuttunut kymmenen viime vuoden aikana.
Poliisi puhallutti tänä vuonna valtakunnallisissa ratsioissa miltei 97 150 kuljettajaa, joista rattijuopoiksi kirjattiin lähes 150. Alkoholia nauttineita, mutta alle puolen promillen rattijuopumuksen rajan jääneitä kuljettajia oli yli 690.
Rattijuoppojen määrä liikennevirrassa on ollut pienimmillään vuonna 2001 ja suurimmillaan vuonna 2003. Rattijuoppojen määrä on kuitenkin vaihdellut satunnaisesti eri vuosina, joten selkeää nousevaa tai laskevaa trendiä ei sisäministeriön mukaan ole havaittavissa kymmenen viime vuoden aikana.
Alle langettavan rajan jääneiden kuljettajien määrä on pysynyt tällä vuosituhannella ennallaan eli jokseenkin kaksinkertaisena verrattuna viime vuosikymmenen puolivälin lukuihin.
Seurantatutkimus on tehty valtakunnallisesti vuodesta 1988 lähtien. Sen toteuttavat yhteistyössä sisäministeriön poliisiosasto, liikkuva poliisi, Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitos ja Kansanterveyslaitos.
Edellisestä kommentista en osaa muuta sanoa kuin, että luultavasti nastarenkailla kolistellut trötöilijä.
Tarkoitin kommentillani sitä, että on aika typerää hehkuttaa sillä ettei ole ajanut kolaria. Tilastollisesti se sattuu erittäin harvoin ja harvapa siitä ennakkoon tietää (pois lukien kamikazet), siksihän niitä sanotaan onnettomuuksiksi.
Herbert:
Eihän se kitka kuluta asfalttia vaan nastan pistovoima. Se taas kasvaa mitä nopeammin ajetaan eli renkaan kehänopeuden kasvaessa nasta lyö kovemmin asfalttiin ja kuluttaa enemmän suhteessa hiljaisempaan nopeuteen.
Herbert:
Joo, ei kitkakerroin varmaan miksikään muutu, mutta pintaan kohdistuva voima eli pito on huonompi, eikö niin?
Major:
Joo, tähän en ota kantaa. Olet varmaankin oikeassa tuossa asiassa. Kommentoinkin vain kitkan pienenemistä vauhdin kasvaessa.
Major:
Suoraan ajaessa ei käytetä paljonkaan pitoa, mutta silti vaan nastat rouskuttaa.
Lumitilanne koko lounaisessa Suomessa (Imatra-Vaasa) on melko olematon (<1) .. ainakin tähän aamuun (23.11) mennessä ja silti nastat ovat rouskuttaneet tuota "hyvää pitoa" jo ties kuinka kauan.
http://www.fmi.fi/il/index.html?neito=lumi
Kymmeniä vuosia on nastat jo "rouskutelleet"!
Optimaalinen rengasvalinta on kompromissi olosuhteiden suhteen. Koska suurin osa talvesta ajetaan paljailla teillä, on aika turhaa ajella pitoa heikentävien, ääntä tuottavien ja tien päällystettä jyrsivien piikkien varassa.
Optimaalinen rengasvalinta on kompromissi olosuhteiden suhteen. Koska suurin osa talvesta ajetaan paljailla teillä, on aika turhaa ajella pitoa heikentävien, ääntä tuottavien ja tien päällystettä jyrsivien piikkien varassa.
Optimaalinen rengasvalinta on kompromissi olosuhteiden suhteen. Koska suurin osa talvesta ajetaan paljailla teillä, on aika turhaa ajella pitoa heikentävien, ääntä tuottavien ja tien päällystettä jyrsivien piikkien varassa.
Räkätin: "Mitäs siellä TLLssä vihjaillaan .. Niin lähellä oikeaa reunaa kuin se muuta liikennettä (ja omaa tietenkin) vaarantamatta on turvallista ... joten aivan täsmällistä paikkaa on mahdoton sanoa.
Mutta tuosta "uraisella tiellä" oikealla ajamisesta ja sitten reunaliikennettä väistellen vasemmalle ja takaisin oikealle jne jne ... on sellaista vispaamista urien ja/tai polanteiden ylitse edes takaisin, että paljon mieluummin ajaisin tasaista tietä ... kuten varmaan kuka tahansa muukin. Uraisella ja/tai polanteisella tiellä sivusuunnassa vispaaminen edellyttää nopeuden pudottamista aika alas turvallisuuden vuoksi."
Ajatellaanpa tuota urautumisasiaa uudestaan ja unohdetaan yksinkertaisuuden vuoksi Räkättimen mainitsemat polanteet yms. olosuhteet. Puhutaan ainoastaan asvaltin kulumisesta johtuvasta urautumisesta.
TLL yksinkertaistettuna sanoo, että pitää ajaa oikealla. Samaa mieltä ovat urista huolestuneet. Urautumisen välttämiseksi pitäisi ajaa oikealla. Räkätin on lisäksi huolissaan vispaamisesta oikean ja vasemman reunan välillä.
Jos ajettaisiin toiveiden mukaan, urat syntyisivät kaistan oikeaan reunaan. Tämä tarkoittaisi sitä, että sateella ei sinne voisi väistää esimerkiksi rekan vastaan tullessa. Pitäisi ajaa lähempänä keskiviivaa, mikä ainakin kapeammilla teillä (useimmat 3-numeroiset tiet, mutta myös monet valta- ja kantatiet) on yleistä. Olisiko tämä parannus nykytilaan?
Katsokaa, miten urat sijoittuvat teillä. Ne ovat leveillä teillä aika hyvin oikeassa reunassa, mutta kapeammilla teillä kaistan keskellä. Lisäksi kaarteissa niiden paikka muuttuu. Sisäkaarteessa ne siirtyvät lähemmäs oikeaa reunaa, ulkokaarteissa taas keskiviivan viereen. Näin tapahtuu riippumatta kaarresäteestä. Eli tuota vispaamista tekee jo nyt enemmistä autoilijoista, todennäköisesti tietämättään (taas yksi syy lisätä kuljettajien koulutusta, koska jos kuski ei tiedä mitä tekee, ei turvallisuuden parantamiselle ole edellytyksiä ).
Vai olisiko parasta, että jokainen ajelee missä sattuu, jolloin tien kuluminen tasoittuu? Eritystilanteissa, kuten ohituspaikkaa odottavan elämän helpottaminen, palattaisiin ruotuun.
K-10:
Sovellatko periaatetta itse muuallakin kuin rengasvalinnassa? Mikä on esimerkiksi autosi huippunopeus? Jos se olisi 140 km/h, varmaan myös kulutus olisi suurimmassa osissa ajo-olosuhteita huomattavasti nykyistä pienempi eikä meidän nastakuskien tarvitsisi olla niin huolissaan sinun ylimitoituksesta johtuvasta ilmansaastumisesta.
Näinkö?
Hyvin arvattu, ylitehoja ei tarvita normaaliajossa.
K-10:
Kyllähän paljaalla tiellä ajaa vaikka "silestoneilla", mutta kun talvi "yllättää", niin tarvitaan pitoa!
K-10:
Tarkoittaako tuo, että autosi ei ole ylitehoinen?
Rätkätin:
Lumiraja voi olla vaikka Inarissa, mutta tänäänkin vain oli tiet jäässä täällä etelärannikolla.
Koko päivän olen ollut liikenteessä ja missään kohdassa tiestöä en ole jäätä nähnyt. Ojissa ehkä, mutta ei teillä. (tämä siis 24.11.2007)
Herbert:
Mitäpä muutakaan.
Herbert:
Eihän tänään ollut yhtään paha keli. Vähän oli jäätynyttä kosteutta tien pinnalla, mutta hyvin olisi silti pärjännyt vaikka kesärenkailla.
Metsähaka:
Sitten kun sitä lunta oikeasti tulee, niin käsittääkseni nastoista ei ole apua silloinkaan (kitkoihin verrattuna).
Tietyillä keleillä nastat kyllä ovat paremmat, mutta kannattaako niiden muutaman päivän vuoksi piirtää tiehen uraa ja jyristellä puoli vuotta?
Rätkätin:
Ei se mikään pääkallokeli ollutkaan, mutta jäätä oli teillä. Mutta Liikenneturvan tutkimuksen mukaan kuljettajat keskimäärin arvioivatkin tien kitkatason todellisuutta paremmaksi.
K-10:
Kerrotko vielä, millä ajelet.
Herbert:
Tämä nyt on aika epäolennaista tämän keskustelun kannalta. Kaikissa autoissani on ollut riittävästi tehoa ajaa rajoitusten mukaan ja vähän ylikin. Suuremmasta koneesta voisi olla taloudellista hyötyä moottoritiellä tai kuormaa vetäessä, mutta kyllä pikkulohko on parempi kompromissi kokonaisvaltaisesti.
K-10:
Mielestäni kannattaa koska olemme selvinneet vaikeistakin olosuhteista kolareitta, siis sellaisista kun etelän "kesärengasbimpot" ajelee yli 100 mälliä!
Metsähaka:
Faktaa on, että nastarenkailla ajetaan enemmän kolareita ajosuoritteeseen nähden. Itsellä ei ainakaan ole ollut mitään vaikeuksia pysyä omalla kaistalla. Ihan voi ajella liikenteen mukana, eikä ole meinannut tulla peräänajoja tai lähteä auto käsistä. Omien havaintojenikin mukaan yleensä noista kolaroineista autoista löytyy nastarenkaat. Eivät ne renkaat tietenkään ole kolareihin syyllisiä, mutta eivät ne tunnu niitä estävänkään, vaikka rengastestissä pysähtyvät 5m nopeammin.
K-10:
Pistäpä "faktaa" tännekin. Ettet vain tarkoittaisi sitä mitä Turun sanomissa oli? Siinä ei vain puhuttu ajosuoritteesta yhtään mitään.
K-10:
Voiko typerämpää kirjoittaa?
Edellisestä kommentista en osaa muuta sanoa kuin, että luultavasti nastarenkailla kolistellut trötöilijä.
Noin juurikin .. kuskit niihin kolareihin ovat syyllisiä. Renkaita voi olla vaikka minkä ja laisia, mutta kuskit ne niitä autoja liikuttelevat.
Eihän hyvätkään renkaat yksistään vaaratilanteita estä, mutta kyllä ne osaltaan auttavat niitä ja niiden seurauksia vähentämään. Kun todetaan, että ajaminen on kuskien vastuulla, niin kyllä kait siihen kuuluu myös se, että huolehtii asianmukaisesta kalustosta ja sen asianmukaisesta kunnosta???
Renkaissa säästäminen ominaisuuksien kustannuksella on aika naurettavaa, jos suhteuttaa rengaskulut (1-2 snt/km) autoilun muihin kustannuksiin.
Uskaltaakos tuonne enää sekaan mennä?
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Viikonlopun+tehovalvonnassa+kiinni+liki+400+rattijuoppoa/1135232145680
Rätkätin:
Sinä voit jäädä kotiin taivastelemaan maailman menoa, minä en.
Aamulehti 19.11.2007:
Rattijuoppoja liikenteessä lähes entiseen malliin
19.11. - 12:24 (Luotu: 12:21)
Rattijuoppoja ajelee liikenteessä lähes entiseen malliin, kertoo tuore seurantatutkimus. Sen mukaan humalaisten kuljettajien määrä liikenteessä ei ole merkittävästi muuttunut kymmenen viime vuoden aikana.
Poliisi puhallutti tänä vuonna valtakunnallisissa ratsioissa miltei 97 150 kuljettajaa, joista rattijuopoiksi kirjattiin lähes 150. Alkoholia nauttineita, mutta alle puolen promillen rattijuopumuksen rajan jääneitä kuljettajia oli yli 690.
Rattijuoppojen määrä liikennevirrassa on ollut pienimmillään vuonna 2001 ja suurimmillaan vuonna 2003. Rattijuoppojen määrä on kuitenkin vaihdellut satunnaisesti eri vuosina, joten selkeää nousevaa tai laskevaa trendiä ei sisäministeriön mukaan ole havaittavissa kymmenen viime vuoden aikana.
Alle langettavan rajan jääneiden kuljettajien määrä on pysynyt tällä vuosituhannella ennallaan eli jokseenkin kaksinkertaisena verrattuna viime vuosikymmenen puolivälin lukuihin.
Seurantatutkimus on tehty valtakunnallisesti vuodesta 1988 lähtien. Sen toteuttavat yhteistyössä sisäministeriön poliisiosasto, liikkuva poliisi, Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen laitos ja Kansanterveyslaitos.
K-10:
Tarkoitin kommentillani sitä, että on aika typerää hehkuttaa sillä ettei ole ajanut kolaria. Tilastollisesti se sattuu erittäin harvoin ja harvapa siitä ennakkoon tietää (pois lukien kamikazet), siksihän niitä sanotaan onnettomuuksiksi.