Minäkin yritän mahdollisuuksien mukaan välttää urissa ajoa, kaikista jo muiden mainitsemista syistä.Urassa jos oikein huonosti sattuu voi suunta yllättäen muuttua paljonkin. Varsinkin ajaessani pari talvea sitten kitkoilla oli urissa täys tekeminen nollakelillä.
joo urissa ajoa kannattaa välttää,jo oman turvallisuudenkin kannalta. Kummat on muiden mielestä suurempia "syyllisiä" teiden uriin henkilö- vai kuorma-autot .painoerot.?
Syrjäseuduilla on välillä sellaisia tieosuuksia, joilla on vaan 3 uraa, yksi ura toimii molempiin suuntiin. Kun urissa ajetaan, niin kumpi on kohtaamistilanteessa velvollinen väistämään pois uralta?
Kummat on muiden mielestä suurempia "syyllisiä" teiden uriin henkilö- vai kuorma-autot .painoerot.?
Nastarenkaat!
Ei tarvi kuin käydä maassa, jossa nastarenkaat on kielletty tai käyttö vähäistä. Urat loistavat poissaolollaan. Saman huomaa, kun ajaa Tukholmasta Helsingborgiin. Mitä etelämmäksi mennään sitä vähemmän on uria. Rekkaliikenne on kuitenkin tasaisen tiuhaa kyseisellä välillä.
Tanska on hyvin uraton. Saksassa ei ole uria olleenkaan, vaikka autobahnalla on oikealla kaistalla on loputon jono rekkoja.
[Kitkakalle muokkasi tätä viestiä 12.11.2007 klo 17:50]
Kyllä vaan on saksalaistenkin autobaanoilla uria ,vaikka niitä melkein yhtenään korjaillaan! On se niin monta kertaa nähty.Asfaltin laatu taitaa kuitenkin olla toisenlaista ja tieprofiilikin erilianen kun vesiluisuun ei joudu niin helposti kuin täällä.Italian ja Itävallankin tiet ovat monin paikoin raskaan liikenteen pahasti urittamia.Mistähän moinen?
En kiistä etteikö nastat aiheuttaisi uria, mutta kyllä tiestössäkin on pakko olla eroa Suomen ja Ruotsin välillä. Vaikuttaa siltä, että täällä teiden perustukset on huonosti tehdyt ja jos olette ajelleet pohjois-Ruotsissa, niin minusta ainakin tuntuu siltä, että asfaltti on aivan erilaista kuin täällä. Jotenkin tuntuu siltä, että ruotsalaiset käyttävät suurempaa kiviainesta.
joo urissa ajoa kannattaa välttää,jo oman turvallisuudenkin kannalta. Kummat on muiden mielestä suurempia "syyllisiä" teiden uriin henkilö- vai kuorma-autot .painoerot.?
Enpähän muista Itävaltalaisilla nastoja nähneeni.Toisaalta olen siellä ollutkin talvella vain Salzburgista länteen ja sieltä kai ajavat melko usein Saksaan ja muualle,jossa nastoja ei saa käyttää.Itselläni on ollut silloin uudenpuoleiset kesärenkaat,joilla kyllä pärjäs ihan mukavasti. Urat pitkin Eurooppaa on hyvin sopivia raskaan liikenteen raidevälille. Pohjoisruotsin tai täkäläisestä tienrakennuksesta voin sanoa vain sen että hyvin näyttävät pohjan tekevän. Ja uusi "hiljainen" asfaltti on tosi hiljaista ja sanovat sen olevan märkänä pitävämpää kuin vanha.Toivottavasti se on kestävääkin.
Urat pitkin Eurooppaa on hyvin sopivia raskaan liikenteen raidevälille.
Sopii ehkä keski-euroopassa, koska siellä nastat eivät kuluta tietä. Täällä Suomessa ja Ruotsissa osuvat tasan tankkaan henkilöautojen raideväliin. Ovat liian kapeita rekoille. Käy katsomassa vaikka Turun moottoritiellä välillä Munkkiniemi - Veikkola. Tai Länsiväylä, tai Kehä I, II tai III. Tai mikä tahansa tie Suomessa.
Kokeilivat täälläkin tuota hiljaista asfalttia ja se kului todella nopeasti aivan pilalle.
Joillakin osuuksilla on kulunut oikein kapeat ja syvät urat. Sellasia jos joutuu ajamaan, sitä ymmärtää mikä nastarenkaissa on vikana. Kaikki epätasaisuudet tien pinnalla aiheuttavat vaaraa. Toisinaan urapaikkaus voi olla alkuperäisiä uria vaarallisempi. Kaikki tämä vain nastarenkaiden vuoksi.
Kehä I:llä oli Leppävaaran kohdalla tuota hiljaista asfalttia. Nastarenkaat kaivoivat siihen yhdessä talvessa kaksi ojaa. Sinne kun putosi niin oli jopa hankalaa päästä pois.
Mutta rekathan varmaan nekin urat jyrsivät. Joka toinen rekka ajoi kyljellään vasemmilla pyörillä ja joka toinen oikeilla.
Joillakin osuuksilla on kulunut oikein kapeat ja syvät urat. Sellasia jos joutuu ajamaan, sitä ymmärtää mikä nastarenkaissa on vikana. Kaikki epätasaisuudet tien pinnalla aiheuttavat vaaraa.
Ei sitten käynyt mielessä, että vikaa voi olla tiessäkin, jos syvät ja kapeat urat kuluvat tiehen nopeasti.
Rallikilpailun jälkeen soratiellä on syvät ja kapeat urat jo parin tunnin jälkeen ihan ilman nastoja...
Joillakin osuuksilla on kulunut oikein kapeat ja syvät urat. Sellasia jos joutuu ajamaan, sitä ymmärtää mikä nastarenkaissa on vikana. Kaikki epätasaisuudet tien pinnalla aiheuttavat vaaraa.
Ei sitten käynyt mielessä, että vikaa voi olla tiessäkin, jos syvät ja kapeat urat kuluvat tiehen nopeasti.
Rallikilpailun jälkeen soratiellä on syvät ja kapeat urat jo parin tunnin jälkeen ihan ilman nastoja...
No niinpä .. vika on vaikka missä, mutta ei nastoissa ..
Joillakin osuuksilla on kulunut oikein kapeat ja syvät urat. Sellasia jos joutuu ajamaan, sitä ymmärtää mikä nastarenkaissa on vikana. Kaikki epätasaisuudet tien pinnalla aiheuttavat vaaraa.
Ei sitten käynyt mielessä, että vikaa voi olla tiessäkin, jos syvät ja kapeat urat kuluvat tiehen nopeasti.
No ilman muuta vikaa on tiessä sen jälkeen, kun siihen on luotu urat ajamalla tarkkaa linjaa nastarenkailla.
No ilman muuta vikaa on tiessä sen jälkeen, kun siihen on luotu urat ajamalla tarkkaa linjaa nastarenkailla.
Onhan siinä vikaa alusta asti, jos asvaltti ei ole kestävyydeltään halutun tasoista, kuten hiljaisen asvaltin kokeiluissa mm. Vt 3:lla. Ilmeisesti myös Kehä I:llä.
Kehä I:llä oli Leppävaaran kohdalla tuota hiljaista asfalttia. Nastarenkaat kaivoivat siihen yhdessä talvessa kaksi ojaa. Sinne kun putosi niin oli jopa hankalaa päästä pois.
Mutta rekathan varmaan nekin urat jyrsivät. Joka toinen rekka ajoi kyljellään vasemmilla pyörillä ja joka toinen oikeilla.
ja vielä kirjoitellaan ettei täällä tarvita katumaastureita.
Viime kesänä Italialaisella vuoristotiellä sain "pohjakosketuksen" osuessani ylärinteen puolella olevaan paripyörien tekemään uraan. Vähän tais pohjaan tulla naarmuja mutta ehjänä selvittiin.
Ihan yleisellä tasolla tekee mieli todeta, että monella menee ns. puurot ja vellit sekaisin, mitä urien syntyyn tulee.
Uria syntyy:
-pinnoitteen kulumisesta, joihin nastarenkailla on jonkinlainen merkitys, ei kuitenkaaan niin hillitön mitä jotkut väittää.
-painuma, huomattavasti suurempi urien aiheuttaja. Ja tässä kohtaa ei ole eroa nasta- ja kitkarenkaan välillä.
Kotikaupunkini läpi kulkevalla tiellä on koekairauksissa mitattu asvaltin paksuutta tien poikkileikkauksen eri pisteistä. urien kohdalla pinnoite on urantäyttöpaikkausten johdosta yli 30cm paksumpaa, kuin esim. urien väliin jäävällä osuudella. Sen verran tie on ajansaatossa urien kohdalta painunut.
Tämä kysymys ei liity suoranaisesti aiheeseen, mutta miten on, kumpi on oikea sana, asvaltti vai asfaltti?
Vauhdin maailmaa ikäni lukeneena(ennen kuin asiakaspalvelu sössi, ja en koskaan tule tilaamaan mitään kyseisen lehtitalon tuotteita), opin käyttämään asvaltti sanaa.
Eri yhteyksissähän kyseisen sanan kirjoitusasu vaihtelee ilman mitään tiettyä syytä.
Kotikaupunkini läpi kulkevalla tiellä on koekairauksissa mitattu asvaltin paksuutta tien poikkileikkauksen eri pisteistä. urien kohdalla pinnoite on urantäyttöpaikkausten johdosta yli 30cm paksumpaa, kuin esim. urien väliin jäävällä osuudella. Sen verran tie on ajansaatossa urien kohdalta painunut.
Tuo ei tarkoita sitä, että joka paikassa tie painuisi noin raiteiden kohdilta. Vanha tie, jonka perustus on aikanaan tehty kevyempää liikennettä ajatellen, saattaa painua urille. Samoin maaperän laadulla tien alla luulisi olevan vaikutusta asiaan. Savialueilla kymmeniä vuosia vanhat valtatiet ovat painuneet joissain paikoissa yli metrin koko leveydeltään, eiköhän niissä urien kohdallakin jotain ylimääräistä painumista tapahdu.
Uudemmat tiet, joiden rakennekerrokset ovat kunnossa ja jo alunpitäen tehty järeämmäksi, tuskin merkittävästi painuvat urista ainakaan kantavilla alueilla (moreeni, kallio). Tuskin pehmeiköilläkään, koska moottoriteiden rakennekerrokset ovat vähintään puolitoista metriä paksut.
[Herbert muokkasi tätä viestiä 14.11.2007 klo 23:02]
Nastat ja raskas liikenne ovat suurimmat urien aiheuttajat. Nastat vilkkaastiliikennöidyillä suolateillä, raskas liikenne huonopohjaisilla/huonorakenteisilla teillä. Uusi asfaltti on joskus vain 5cm paksu ja siinä on 5cm:n urat ajan myöten, siis syynä myös "pohjan/rakenteen pettäminen". Olen myös nähnyt loppukesästä uria/painumia kesällä laitetulla asfaltilla, siis ei voi olla syynä nastat. Samoin olen nähnyt vilkkaasti liikennöidyillä teillä selvästi nastojen aiheuttamia uria. Siis syitä useita ja kaikki johtuu meistä, autoilijoista!
"Urautuminen johtuu nastojen aiheuttamasta kulumisesta, kulutuskerroksen deformaatiosta ja tierakenteen deformaatiosta tai painumisesta. Urautumista arvioitaessa on siis yleensä erotettava toisistaan kulumisesta johtuva urautuminen, joka tapahtuu talvisin, sekä deformaatio, joka tapahtuu lähinnä kesäisin (päällysteen alkutiivistyminen ja deformaatio, tien tai kadun rakenteen deformaatio). Kuluminen riippuu liikennemäärästä, ajonopeudesta ja sääolosuhteista, ja urasyvyys edelleen myös ajolinjojen keskittymisestä. Deformaatio perustuu pitkälti raskaan liikenteen määrään ja sen alhaiseen nopeuteen."
Ajoin juuri Kehä I:stä, II:sta ja Turun moottoritietä. Kaikissa oli selvät urat. Kiinnitin huomiota edellä ajaviin rekkoihin. Jos toisen puolen renkaat olivat urassa, meni toisen puolen renkaat reilusti ulos. Urien raideväli oli joka paikassa aivan liian kapea rekoille. Ne sopivat juuri nastarenkailla varustettuihin henkilöautoihin.
Oletteko te nastakuskit sokeita? Vai pitääkö täällä inttää ihan kiusallaan päivän selvästä asiasta?
[quote title="15.11.2007 klo 14:13 Kitkakalle kirjoitti"]
Oletteko te nastakuskit sokeita? Vai pitääkö täällä inttää ihan kiusallaan päivän selvästä asiasta?
Kyllähän nastat kuluttaa, mutta mitä sillä on väliä? Itseäni urat ei haittaa, voi vain nastoilla ajella rennommin. Sehän on pääasia, turha pitää palopuheita nastoja vastaan, et kuitenkaan pysty asenteita muuttamaan, sehän on ihan varmaa.
Minä ajelen myös kesällä koska rengasmelu on silloin pienempi, samoin vesiliirron vaara!
Niin, ja renkaat kuluu vähemmän, polttoainetta säästyy sekä näkyvyys jonossa ajettaessa on usein parempi.
Minäkin yritän mahdollisuuksien mukaan välttää urissa ajoa, kaikista jo muiden mainitsemista syistä.Urassa jos oikein huonosti sattuu voi suunta yllättäen muuttua paljonkin.
Varsinkin ajaessani pari talvea sitten kitkoilla oli urissa täys tekeminen nollakelillä.
joo urissa ajoa kannattaa välttää,jo oman turvallisuudenkin
kannalta.
Kummat on muiden mielestä suurempia "syyllisiä" teiden
uriin henkilö- vai kuorma-autot .painoerot.?
Syrjäseuduilla on välillä sellaisia tieosuuksia, joilla on vaan 3 uraa, yksi ura toimii molempiin suuntiin. Kun urissa ajetaan, niin kumpi on kohtaamistilanteessa velvollinen väistämään pois uralta?
uriin henkilö- vai kuorma-autot .painoerot.?
Nastarenkaat!
Ei tarvi kuin käydä maassa, jossa nastarenkaat on kielletty tai käyttö vähäistä. Urat loistavat poissaolollaan. Saman huomaa, kun ajaa Tukholmasta Helsingborgiin. Mitä etelämmäksi mennään sitä vähemmän on uria. Rekkaliikenne on kuitenkin tasaisen tiuhaa kyseisellä välillä.
Tanska on hyvin uraton. Saksassa ei ole uria olleenkaan, vaikka autobahnalla on oikealla kaistalla on loputon jono rekkoja.
Kyllä vaan on saksalaistenkin autobaanoilla uria ,vaikka niitä melkein yhtenään korjaillaan! On se niin monta kertaa nähty.Asfaltin laatu taitaa kuitenkin olla toisenlaista ja tieprofiilikin erilianen kun vesiluisuun ei joudu niin helposti kuin täällä.Italian ja Itävallankin tiet ovat monin paikoin raskaan liikenteen pahasti urittamia.Mistähän moinen?
Itävallassa saakin ajaa nastoilla.
En kiistä etteikö nastat aiheuttaisi uria, mutta kyllä tiestössäkin on pakko olla eroa Suomen ja Ruotsin välillä. Vaikuttaa siltä, että täällä teiden perustukset on huonosti tehdyt ja jos olette ajelleet pohjois-Ruotsissa, niin minusta ainakin tuntuu siltä, että asfaltti on aivan erilaista kuin täällä. Jotenkin tuntuu siltä, että ruotsalaiset käyttävät suurempaa kiviainesta.
kannalta.
Kummat on muiden mielestä suurempia "syyllisiä" teiden
uriin henkilö- vai kuorma-autot .painoerot.?
Helppo. Katso urien raideväliä.
Enpähän muista Itävaltalaisilla nastoja nähneeni.Toisaalta olen siellä ollutkin talvella vain Salzburgista länteen ja sieltä kai ajavat melko usein Saksaan ja muualle,jossa nastoja ei saa käyttää.Itselläni on ollut silloin uudenpuoleiset kesärenkaat,joilla kyllä pärjäs ihan mukavasti.
Urat pitkin Eurooppaa on hyvin sopivia raskaan liikenteen raidevälille.
Pohjoisruotsin tai täkäläisestä tienrakennuksesta voin sanoa vain sen että hyvin näyttävät pohjan tekevän.
Ja uusi "hiljainen" asfaltti on tosi hiljaista ja sanovat sen olevan märkänä pitävämpää kuin vanha.Toivottavasti se on kestävääkin.
Kokeilivat täälläkin tuota hiljaista asfalttia ja se kului todella nopeasti aivan pilalle.
Sopii ehkä keski-euroopassa, koska siellä nastat eivät kuluta tietä. Täällä Suomessa ja Ruotsissa osuvat tasan tankkaan henkilöautojen raideväliin. Ovat liian kapeita rekoille. Käy katsomassa vaikka Turun moottoritiellä välillä Munkkiniemi - Veikkola. Tai Länsiväylä, tai Kehä I, II tai III. Tai mikä tahansa tie Suomessa.
Joillakin osuuksilla on kulunut oikein kapeat ja syvät urat. Sellasia jos joutuu ajamaan, sitä ymmärtää mikä nastarenkaissa on vikana. Kaikki epätasaisuudet tien pinnalla aiheuttavat vaaraa. Toisinaan urapaikkaus voi olla alkuperäisiä uria vaarallisempi. Kaikki tämä vain nastarenkaiden vuoksi.
Kehä I:llä oli Leppävaaran kohdalla tuota hiljaista asfalttia. Nastarenkaat kaivoivat siihen yhdessä talvessa kaksi ojaa. Sinne kun putosi niin oli jopa hankalaa päästä pois.
Mutta rekathan varmaan nekin urat jyrsivät. Joka toinen rekka ajoi kyljellään vasemmilla pyörillä ja joka toinen oikeilla.
Joillakin osuuksilla on kulunut oikein kapeat ja syvät urat. Sellasia jos joutuu ajamaan, sitä ymmärtää mikä nastarenkaissa on vikana. Kaikki epätasaisuudet tien pinnalla aiheuttavat vaaraa.
Ei sitten käynyt mielessä, että vikaa voi olla tiessäkin, jos syvät ja kapeat urat kuluvat tiehen nopeasti.
Rallikilpailun jälkeen soratiellä on syvät ja kapeat urat jo parin tunnin jälkeen ihan ilman nastoja...
Joillakin osuuksilla on kulunut oikein kapeat ja syvät urat. Sellasia jos joutuu ajamaan, sitä ymmärtää mikä nastarenkaissa on vikana. Kaikki epätasaisuudet tien pinnalla aiheuttavat vaaraa.
Ei sitten käynyt mielessä, että vikaa voi olla tiessäkin, jos syvät ja kapeat urat kuluvat tiehen nopeasti.
Rallikilpailun jälkeen soratiellä on syvät ja kapeat urat jo parin tunnin jälkeen ihan ilman nastoja...
No niinpä .. vika on vaikka missä, mutta ei nastoissa ..
Joillakin osuuksilla on kulunut oikein kapeat ja syvät urat. Sellasia jos joutuu ajamaan, sitä ymmärtää mikä nastarenkaissa on vikana. Kaikki epätasaisuudet tien pinnalla aiheuttavat vaaraa.
No ilman muuta vikaa on tiessä sen jälkeen, kun siihen on luotu urat ajamalla tarkkaa linjaa nastarenkailla.
Ei sitten käynyt mielessä, että vikaa voi olla tiessäkin...
No niinpä .. vika on vaikka missä, mutta ei nastoissa ..
Pikkunäppäryytesi kolahti omaan nilkkaan.
Onhan siinä vikaa alusta asti, jos asvaltti ei ole kestävyydeltään halutun tasoista, kuten hiljaisen asvaltin kokeiluissa mm. Vt 3:lla. Ilmeisesti myös Kehä I:llä.
Mutta rekathan varmaan nekin urat jyrsivät. Joka toinen rekka ajoi kyljellään vasemmilla pyörillä ja joka toinen oikeilla.
ja vielä kirjoitellaan ettei täällä tarvita katumaastureita.
Viime kesänä Italialaisella vuoristotiellä sain "pohjakosketuksen" osuessani ylärinteen puolella olevaan paripyörien tekemään uraan.
Vähän tais pohjaan tulla naarmuja mutta ehjänä selvittiin.
Ihan yleisellä tasolla tekee mieli todeta, että monella menee ns. puurot ja vellit sekaisin, mitä urien syntyyn tulee.
Uria syntyy:
-pinnoitteen kulumisesta, joihin nastarenkailla on jonkinlainen merkitys, ei kuitenkaaan niin hillitön mitä jotkut väittää.
-painuma, huomattavasti suurempi urien aiheuttaja. Ja tässä kohtaa ei ole eroa nasta- ja kitkarenkaan välillä.
Kotikaupunkini läpi kulkevalla tiellä on koekairauksissa mitattu asvaltin paksuutta tien poikkileikkauksen eri pisteistä. urien kohdalla pinnoite on urantäyttöpaikkausten johdosta yli 30cm paksumpaa, kuin esim. urien väliin jäävällä osuudella. Sen verran tie on ajansaatossa urien kohdalta painunut.
Tämä kysymys ei liity suoranaisesti aiheeseen, mutta miten on, kumpi on oikea sana, asvaltti vai asfaltti?
Vauhdin maailmaa ikäni lukeneena(ennen kuin asiakaspalvelu sössi, ja en koskaan tule tilaamaan mitään kyseisen lehtitalon tuotteita), opin käyttämään asvaltti sanaa.
Eri yhteyksissähän kyseisen sanan kirjoitusasu vaihtelee ilman mitään tiettyä syytä.
Käytän sanaa asvaltti, koska koulussa aikoinaan niin opetettiin.
Tuo ei tarkoita sitä, että joka paikassa tie painuisi noin raiteiden kohdilta. Vanha tie, jonka perustus on aikanaan tehty kevyempää liikennettä ajatellen, saattaa painua urille. Samoin maaperän laadulla tien alla luulisi olevan vaikutusta asiaan. Savialueilla kymmeniä vuosia vanhat valtatiet ovat painuneet joissain paikoissa yli metrin koko leveydeltään, eiköhän niissä urien kohdallakin jotain ylimääräistä painumista tapahdu.
Uudemmat tiet, joiden rakennekerrokset ovat kunnossa ja jo alunpitäen tehty järeämmäksi, tuskin merkittävästi painuvat urista ainakaan kantavilla alueilla (moreeni, kallio). Tuskin pehmeiköilläkään, koska moottoriteiden rakennekerrokset ovat vähintään puolitoista metriä paksut.
Nastat ja raskas liikenne ovat suurimmat urien aiheuttajat.
Nastat vilkkaastiliikennöidyillä suolateillä, raskas liikenne huonopohjaisilla/huonorakenteisilla teillä.
Uusi asfaltti on joskus vain 5cm paksu ja siinä on 5cm:n urat ajan myöten, siis syynä myös "pohjan/rakenteen pettäminen".
Olen myös nähnyt loppukesästä uria/painumia kesällä laitetulla asfaltilla, siis ei voi olla syynä nastat. Samoin olen nähnyt vilkkaasti liikennöidyillä teillä selvästi nastojen aiheuttamia uria.
Siis syitä useita ja kaikki johtuu meistä, autoilijoista!
"Urautuminen johtuu nastojen aiheuttamasta kulumisesta, kulutuskerroksen deformaatiosta ja tierakenteen deformaatiosta tai painumisesta. Urautumista arvioitaessa on siis yleensä erotettava toisistaan kulumisesta johtuva urautuminen, joka tapahtuu talvisin, sekä deformaatio, joka tapahtuu lähinnä kesäisin (päällysteen alkutiivistyminen ja deformaatio, tien tai kadun rakenteen deformaatio). Kuluminen riippuu liikennemäärästä, ajonopeudesta ja sääolosuhteista, ja urasyvyys edelleen myös ajolinjojen keskittymisestä. Deformaatio perustuu pitkälti raskaan liikenteen määrään ja sen alhaiseen nopeuteen."
http://www.rta.tkk.fi/Julkaisut/pdf_selvitykset/selvitys%2055.pdf
Ajoin juuri Kehä I:stä, II:sta ja Turun moottoritietä. Kaikissa oli selvät urat. Kiinnitin huomiota edellä ajaviin rekkoihin. Jos toisen puolen renkaat olivat urassa, meni toisen puolen renkaat reilusti ulos. Urien raideväli oli joka paikassa aivan liian kapea rekoille. Ne sopivat juuri nastarenkailla varustettuihin henkilöautoihin.
Oletteko te nastakuskit sokeita? Vai pitääkö täällä inttää ihan kiusallaan päivän selvästä asiasta?
[quote title="15.11.2007 klo 14:13 Kitkakalle kirjoitti"]
Oletteko te nastakuskit sokeita? Vai pitääkö täällä inttää ihan kiusallaan päivän selvästä asiasta?
Kyllähän nastat kuluttaa, mutta mitä sillä on väliä? Itseäni urat ei haittaa, voi vain nastoilla ajella rennommin. Sehän on pääasia, turha pitää palopuheita nastoja vastaan, et kuitenkaan pysty asenteita muuttamaan, sehän on ihan varmaa.